Vaihtoehtoinen totuus

Oba­man virkaanas­tu­jaiset 2009
Trumpin virkaanas­tu­jaiset 2017

Pud­is­te­limme päitämme, kun pres­i­dent­ti Trump väit­ti, että hänel­lä oli virkaanas­tu­jai­sis­sa enem­män väkeä Oba­mal­la. Miten oli otsaa, kun val­oku­vat ker­toi­vat aivan muuta?

Tässä ei ole mitään uut­ta ja ihmeellistä.

Ensik­sikin ihmisil­lä on luon­tainen taipumus kar­sia vas­taan­ot­ta­maansa tietoa hyläten epäolen­naisen ja ottaen vas­taan olen­naisen. Ilman sitä elämä olisi jatku­vaa kaaosta.

Toisek­si on inhimil­listä kar­sia pois mielestään tieto, joka on oman kan­nan vas­taista ja pain­ot­taa tietoa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioiden tilas­ta. Tämä kuu­lostaa älyl­liseltä heikkoudelta, mut­ta sekin tiet­tyyn rajaan asti vahvu­us. Ilman sitä ei pysty­isi tekemään päätök­siä ja toim­i­maan johdon­mukaises­ti. Jäisi nään­tymään kuin aasi kah­den heinä­suo­van väliin.

Johdon­mukaisu­us muut­tuu jääräpäisyy­dek­si, jos ei muu­ta kan­taansa edes vääjäämät­tömien tosi­a­sioiden edessä. Poli­ti­ikas­sa jääräpäisiä ihail­laan ja takinkään­täjiä halvek­su­taan pettureina.

Kol­man­nek­si heimou­tu­mi­nen on osa ihmis­lu­on­toa. Koko evoluu­tion­sa ajan ihmiset ovat olleet sodas­sa mui­ta heimo­ja ja kan­so­ja vas­taan. Vaik­ka ”Älä tapa” on ollut eet­tisenä sään­tönä hei­mon sisäl­lä, vihol­lis­ten tap­pami­nen on ollut sankarillista.

On tarvit­tu vahvo­ja siteitä oman hei­mon välille ja voimakas­ta tor­jun­taa mui­ta kohtaan.

Balka­nin sotaa seu­ran­neen oli vaikea uskoa, minkälaisek­si raakalaisek­si hei­mouskol­lisu­us voi ihmisen tehdä.

Ihmis­lu­on­toon kuu­luu siis kar­sia tosi­a­sioi­ta niin, että ne tuke­vat oman hei­mon arvo­ja, liioit­tel­e­vat muiden pahu­ut­ta ja vaikenevat omista. Sitä kaik­ki tekevät.

Uskon­to on ollut tärkein yhteisen arvopo­h­jan luo­ja ja yhteen liimaa­va tek­i­jä. Sik­si uskon­non hor­jut­ta­jia on pidet­ty vaar­al­lisi­na. Uskon­nos­ta luop­umi­nen ja Jumalan pilk­ka tuot­ta­vat edelleen kuole­man­tuomion monis­sa mais­sa. Suomes­sa kuole­man­tuomio Jumalan­pilka­s­ta pois­tet­ti­in rikoslaista vuon­na 1890.

Val­ti­olle isän­maal­lisu­us on voimavara, mut­ta maan sisäis­ten heimo­jen voimis­tu­mi­nen on uhka sen men­estyk­selle. Euroopan union­in heikkouk­si­in kuu­luu, ettei se ole onnis­tunut muo­dosta­maan omaa heimoiden­ti­teet­tiä, vaan joutuu tas­apain­oile­maan sisäis­ten heimo­jen­sa kanssa.

Hei­mouskol­lisu­us saa tor­ju­maan oman hei­mon arvo­jen vas­taiset ajatuk­set – tai ainakin pitämään ne omana tiet­on­aan. Hei­mon ulkop­uolelle ei haluta.

Don­ald Trump var­masti tiesi, että Oba­man virkaanas­tu­jai­sis­sa oli ollut paljon enem­män väkeä. Pelot­tavaa on, että hän las­ki val­heen kan­nat­ta­van. Viesti oli suun­nat­tu kiihkeim­mille kan­nat­ta­jille, jot­ka uskoi­vat siihen, kos­ka halu­si­vat uskoa. Hei­dän luke­mis­saan lehdis­sä ei julka­istu ver­taile­via kuvia vaan kuvia virkaanas­tu­jais­ten väen­paljoud­es­ta. Trumpille olisi sama, mitä hänen vas­tus­ta­jansa ajat­te­liv­at, kos­ka he joka tapauk­ses­sa vas­tus­ti­vat häntä.

Kovin val­tiomies­mäisenä ei oman kansansa jakamista täl­lä taval­la voi pitää.

Pidän Yhdys­val­tain sisäistä jakau­tu­mista jopa vaarallisena.

= = =

Aika lyhyek­si jäi his­to­ri­as­sa yht­enäisen tiedonväl­i­tyk­sen aika, kun uutiset kat­sot­ti­in tele­vi­sios­ta ja luet­ti­in Helsin­gin Sanomista.

Sitä ennen luet­ti­in värit­tyneitä puoluele­htiä, uskot­ti­in huhu­ja ja kuun­nelti­in kansanki­ihot­ta­jia työväen­taloil­la tai suo­jeluskun­tien taloil­la. Yhdys­val­lat elää tätä aikaa taas tai yhä.

Sosi­aa­li­nen media on saanut tiedonväl­i­tyk­sen heimou­tu­maan nopeasti uud­estaan. Face­book tuot­taa jokaiselle luet­tavak­si sitä, mitä tämä halu­aa lukea. Kansalaiset eristäy­tyvät omi­in kupli­in­sa ja epälu­u­loisu­us toisia kohtaan syve­nee. Face­bookin tekoä­ly­ohjel­mat ovat kansal­lisen yht­enäisyy­den kannal­ta vaar­al­lisia. Nyt myös kau­palli­nen lehdis­tö tar­joaa net­ti­sivuil­laan räätälöi­tyjä uutisia luk­i­jan uutismaun mukaan.

Euroopas­sa punav­ihreät ja oikeistopop­ulis­tit ovat kak­si toi­sis­taan kauim­mak­si ajau­tunut­ta ryh­mää. Nämä ovat myös sosi­aalisen medi­an ahk­er­impia käyttäjiä.

= = =

Oikeistopop­ulistien heimo on syn­tynyt ja vahvis­tunut käsit­tämät­tömän nopeasti.

Pop­ulistien kupla tun­tuu tyr­mistyt­tävältä, kos­ka se on mei­dän mon­en silmis­sä niin eri­lainen kuin omamme. Omaa kuplaa on vain vaikeampi havai­ta. Hyväo­saisil­la on omat kuplansa, maalaisil­la ja kaupunki­laisil­la omansa ja vihreil­lä omansa ja sosialidemokraateil­la jopa useita.

Emme myöskään enää muista, kuin­ka vah­vat luokkavas­tako­h­dat tässä maas­sa oli vielä pari sukupolvea sit­ten. Timo Soinin puheet ovat kesyjä Hert­ta Kuu­siseen verrattuna.

Pyrkimys heimou­tu­miseen on tar­jon­nut tien pop­ulis­min nousulle. Polt­toaineena sille on ollut keskilu­okan ase­man nopea heikken­e­m­i­nen glob­al­isaa­tion ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä. Hyvä­tu­loinen duu­nar­ilu­ok­ka on köy­htymässä ja katkeroi­tu­mas­sa. Oikeistopop­ulis­tit ovat vie­neet ääniä eri­tyis­es­ti sosi­aalidemokraateil­ta, jot­ka eivät pysty tar­joa­maan toivoa parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta niin kuin vielä 30 vuot­ta sitten.

On myös kysymys vastareak­tios­ta kog­ni­ti­ivista eli­it­tiä suo­si­valle mer­i­tokra­tialle. Koulutet­tu­ja on vaikeampi viha­ta kuin rikkai­ta, mut­ta nyt sekin on opittu.

Euroopas­sa edus­tuk­selli­nen demokra­tia on tuot­tanut jär­jestelmäl­lis­es­ti äänestäjiä val­is­tuneem­min ja lib­er­aal­im­min ajat­tele­via päät­täjiä, ja äänestäjät ovat tämän hyväksyneet.

Yhdys­val­lois­sa poli­ti­ik­ka on ollut ”demokraat­tisem­paa”. Pres­i­dent­tiehdokkaat ovat joutuneet tavoit­tele­maan kansanomaisu­ut­ta salaa­mal­la ran­skankie­len taitonsa.

Nyt meil­läkin kehtaa sanoa ääneen mielip­iteitä, joi­ta ennen pidet­ti­in sivistymättöminä.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina

88 vastausta artikkeliin “Vaihtoehtoinen totuus”

  1. “Nyt meil­läkin kehtaa sanoa ääneen mielip­iteitä, joi­ta ennen pidet­ti­in sivistymättöminä.”

    Ehei, kyl­lä ne on san­ot­tu ääneen siel­lä Esson baaris­sa, mut­ta nyt ne julka­istaan kän­nipäis­sään koko maail­man luettaviksi.

    Kesätöis­sä liiken­nease­mal­la olleena sain kuun­nel­la näi­den “elämän korkeak­oul­u­lais­ten” jokail­taista val­i­tus­ta, jota he jakoi­vat “isältä pojalle”.

    On läh­es myk­istävää, että Suomes­sa ei edes sataan vuo­teen ole kyet­ty käsit­telemään sisäl­lis­so­taa, joka on tässäkin “punais­ten” ja “valkois­t­en” some­so­das­sa taval­laan taustalla.

    Nytkin on koko juhlavu­osi jauhet­tu Talvi­so­taa, eikä puhet­takaan sisällissodasta.

    Suomen sisäl­lis­so­dan alka­mista on vajaan kah­den kuukau­den kulut­tua kulunut sata vuotta.

    Suomes­sa on iso joukko ihmisiä, jot­ka kuvit­tel­e­vat Suomen itsenäistyneen 1939, 1940, 1944 tai 1945, eikä vuon­na 1917. Eikä se ole ihme, kun itsenäisyyspäivänä on juh­lit­tu ja muis­tel­tu Talvi­so­taa, eikä itsenäistymiseen johtanei­ta tapahtumia.

    Suomes­sa on ylläpi­det­ty myyt­tiä homogeenis­es­tä Suomen kansas­ta, joka talkoohengessä voit­ti Neu­vos­toli­iton, rak­en­si maan tyhjästä ja syn­nyt­ti Nokian.

    Todel­lisu­udessa suo­ma­laiset ovat olleet koko itsenäisyytemme ajan jakau­tunei­ta “punaisi­in” ja “valkoisi­in”, kos­ka asi­aa ei ole käsitel­ty mil­lään taval­la. Se jako kul­kee “isältä pojalle”, eikä ole ole­mas­sa mitään viit­teitä siitä, että seu­raa­vankaan sadan vuo­den aikana Suomes­sa tämä jako häviäisi.

  2. LK: Todel­lisu­udessa suo­ma­laiset ovat olleet koko itsenäisyytemme ajan jakau­tunei­ta “punaisi­in” ja “valkoisi­in”, kos­ka asi­aa ei ole käsitel­ty mil­lään tavalla.

    Kyl­lähän tuo­ta on jauhet­tu jo kyl­lästymiseen saak­ka. Pitäisi vain päästä sekä vapaus­so­dan että niistä Tääl­lä poh­jan­täh­den alla-poteroista ylös, niin keskustelu etenisi.

    Nimit­täin julkisen keskustelun perus­teel­la sisäl­lis­so­tamme oli melkoisen omi­tu­inen tapah­tu­ma, kun kar­rikoidusti kukaan ei sitä halun­nut, kukaan ei ottanut osaa tais­telui­hin tai lait­to­muuk­si­in (ainakaan vapaae­htois­es­ti) ja silti melkein 40 000 ihmistä kuoli. 

    No ehkä nyt liioit­te­len, mut­ta kuitenkin. Tun­tuu siltä että ketään ei koko sodan aikana ker­taakaan ammut­tu aiheesta, ei tais­teluis­sa, eikä sotaoikeudessa. Kaik­ki kuo­li­vat joko vahin­gos­sa taik­ka väärästä syystä.

    Tosin onhan se viimeisen 10v sisäl­lis­so­das­ta keskustalu on oikeasti edennytkin.

  3. Se, että ruumi­ita tulee paljon, ei ole yllä­tys. Mikään kansan­murha ei ole jäänyt toteu­tu­mat­ta sen takia, ettei pyöveleitä olisi löytynyt.

  4. Tämä on erit­täin tärkeä aihe, jos­ta pitäisi keskustel­la paljon enem­män, sil­lä kehi­tys­su­un­ta on huolestut­ta­va, jopa vaar­alli­nen. Ja tämä tilanteessa, jos­sa ihmiskun­nan jän­nit­teet lisään­tyvät muutenkin. 

    Kuu­luuko ihmis­lu­on­toon vääjäämät­tä kyvyt­tömyys, hei­mona, hyväksyä eri­laisu­ut­ta? Kyky sulkea silmän­sä tosi­a­sioil­ta sil­loin kun tunne vie? Jos kuu­luu, eikä sille mitään voi, ei ihmiskun­nalle osaa kuvitel­la hyvää tule­vaisu­ut­ta. Ei täl­lä ihmis­määräl­lä, ei näil­lä resurs­seil­la, ei nyky­isil­lä tuomiopäivän aseilla.

  5. LK:
    “Nyt meil­läkin kehtaa sanoa ääneen mielip­iteitä, joi­ta ennen pidet­ti­in sivistymättöminä.”

    Ehei, kyl­lä ne on san­ot­tu ääneen siel­lä Esson baaris­sa, mut­ta nyt ne julka­istaan kän­nipäis­sään koko maail­man luettaviksi.

    On tot­ta, että sosi­aalisen medi­an masen­tavia omi­naisuuk­sia on ollut se, että se on pal­jas­tanut miten pikku­maisia, ilkeitä ja type­r­iä jotkut ihmiset ovat. Epäilemät­tä he ovat olleet sitä aina, mut­ta me sivistyk­sen kuplas­sa eläneet emme sitä ole kun­nol­la tiedostaneet.

    Ikäv­in­tä on, että ainakin tois­taisek­si sosi­aa­li­nen media tun­tuu vain kiihdyt­tävän näitä asenteita.

  6. Vielä tuos­ta EU:sta. On kieltämät­tä erikoista miten huono ima­go EU:lla on.

    Tilanteessa, jos­sa mon­et asi­at vaa­ti­vat kansal­liset rajat ylit­tävää päätök­sen­tekoa, on organ­isaa­tios­ta, joka sel­l­aiseen pyrkii, tul­lut yleinen sylkykuppi.

    Voihan EU:ta toki perustel­lustikin mon­es­sa suh­teessa kri­ti­soi­da, mut­ta ei se tietenkään ole sel­l­ainen kaiken huonon tuo­ja ja hyvän tyre­hdyt­täjä kuin jois­sain puheis­sa. Monil­la tunne voit­taa tosi­asi­at kun EU:sta puhutaan. Sääli.

  7. LK:
    Ehei, kyl­lä ne on san­ot­tu ääneen siel­lä Esson baaris­sa, mut­ta nyt ne julka­istaan kän­nipäis­sään koko maail­man luettaviksi. 

    Pait­si että julka­isi­jat ei ole vält­tämät­tä edes kännipäissään. 

    Päät­täjille ja ns. sivistyneille tekee kuitenkin hyvää nähdä ja kuul­la mil­laises­sa Suomes­sa eletään. Toimeen­tu­lotues­ta, ter­veyskeskuk­sista, päivähoi­dos­ta ja perusk­oulus­ta huolimatta.

    Kaik­ki someko­hut toisaal­ta rajoit­tuvat vain niille suomen- ja englan­ninkielisille face­book-seinille, joista voi jakaa ja laina­ta kavereille ja medi­aan niin että sisäl­lön tajuaa.

    Silmiä avaisi entis­es­tään, jos nos­tet­taisi­in esille ja pahek­sut­taisi­in myös hie­man harv­inaisem­mil­la kielil­lä käy­tyä julk­ista keskustelua. Suomes­sa kun on nykyään monia eri merk­istöjä käytössä.

  8. Vai­h­toe­htoinen totu­us ei ole vain oikeistopop­ulistien ongel­ma. Yhtälail­la tai jopa enem­män ide­ol­o­gista vääris­te­lyä näkyy ole­van punaviherkuplassa. 

    Tuo kyvyt­tömyys keskustelu­un on näkynyt mm. Hal­la-Ahon nousuna, tai Ruot­sis­sa ruot­sidemokraat­tien nousuna.

  9. LK: Todel­lisu­udessa suo­ma­laiset ovat olleet koko itsenäisyytemme ajan jakau­tunei­ta “punaisi­in” ja “valkoisi­in”, kos­ka asi­aa ei ole käsitel­ty mil­lään taval­la. Se jako kul­kee “isältä pojalle”, eikä ole ole­mas­sa mitään viit­teitä siitä, että seu­raa­vankaan sadan vuo­den aikana Suomes­sa tämä jako häviäisi.

    Suo­raan san­ot­tuna täm­möi­nen jako punaisi­in ja valkoisi­in suo­ras­taan kuvot­taa itseäni enkä usko että olen ainoa.

    Itse tapah­tu­math­an oli­vat lähin­nä surkuhupaisia.

    Olen lukenut jotain tari­noi­ta siitä kuin­ka joskus 1917 kylän­miehet potkukel­ka­lla läh­tivät naa­purip­itäjään “soti­maan” ja kun esim­mäiset laukauk­set ammut­ti­in tul­ti­in vikkelästi takaisin.

    Tai kun ajatelti­in että räjäytetään sil­ta dynami­it­il­la, koko hom­ma meni täysin pieleen kun ei osat­tu pio­neer­i­toim­intaa kun­nol­la. Seu­raa­va juna ajoi sil­las­ta yli kuin mitään ei olisi tapah­tunut. No meteliä kai saati­in aikaan.

    Koko itsenäistymisen ajan sodas­sa ei ollut mitään kun­ni­akas­ta eikä hienoa, enkä kyl­lä rehellis­es­ti san­ot­tuna näe mitään jakoa punaisi­in ja valkoisi­inkaan ole­van ole­mas­sa ainakaan nuorem­mis­sa ikäpolvissa.

    Toki joillekin var­masti jäi syviäkin haavo­ja. Etenkin nämä hätäiset sotaoikeu­den täytän­töön­pan­ot saat­toi­vat olla hyvinkin ris­tiri­itaisia — erääl­läkin kyläl­lä isän­tä ihmetteli, että tarvit­seeko tuo­ta nyt ampua kun se on aina ollut hyvä ren­ki. Isältä pojalle van­notet­ti­in, että muista aina tämä.

    Se jako mikä Suomes­sa ehkä on vieläkin on se, että tääl­lä ollaan aina suh­taudut­tu aika skep­tis­es­ti ns. “her­roi­hin”. Ja tämä on sem­moinen kansan­lu­oneen piirre, mikä mielestäni kul­kee ihan läpi luokkarajojen.

    Keis­ari Alek­san­teri I kier­si aikanaan Suomen läpi ja yksi hänen havain­nois­taan oli, että tämä on sem­moinen kansa joka ei halua alis­tua minkään toisen val­lan alaisu­u­teen, vaan on perus­lu­on­teeltaan hyvin itsenäinen.

    ”Näkee kyl­lä, etteivät täkäläiset ihmiset ole olleet mil­loinkaan orjia, eikä hei­dän ole ollut pakko ryömiä tilan­her­ro­jen­sa edessä. Tämän kansan näkem­i­nen ilah­dut­taa sydäntäni.”

    Meil­lä on kyl­lä syytä ylpey­teen, mut­ta toisaal­ta varovaisu­uskaan ei olisi pahit­teek­si. Fin­lan­dia ‑voit­ta­jamme mielestäni puhui ker­rankin tärkeästä asi­as­ta, val­is­tuk­ses­ta ja sen tapeesta. Virossa­han on koulu­ja uud­is­tet­tu mut­ta muis­tet­tu myös kurin merk­i­tys ja siel­lä poikien oppimis­tu­lok­set ovatkin lois­tavia suomeen nähden.

  10. Eikös Trump selit­tänyt tuon alem­man kuvan niin, että se olisi otet­tu siinä vai­heessa kun porukkaa vas­ta alkoi kerään­tymään paikalle?

  11. OS avaa tässä hyvän keskustelu­nai­heen. Varsinkin Suomes­sa tämä on ajanko­htaista, jos­sa val­lit­see “yhden totu­u­den” traditio.

    Nytkin kan­nat­taa seu­ra­ta tarkasti tuo­ta “ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton lämpenemis”-keskustelua.

    Siitä val­lit­see jo suuri tiedey­hteisön kon­sen­sus, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on ollut noin 15 vuo­den ajan huo­mat­tavasti hitaam­paa kuin IPC­Cn mallit ennus­ta­vat. Näitä malle­ja on yli 100 kpl, eikä kukaan tiedä mikä niistä on se oikea…

    Syytä IPC­Cn mallien virheeseen ei tiede­tä. Se kyl­läkin tiede­tään, että näitä malle­ja ja his­to­ri­al­lisia läm­pöti­la-tilas­to­ja tuu­nataan koko ajan…

    Sekin tiede­tään, että huoli­mat­ta päin­vas­tai­sista väit­teistä, hur­rikaanien esi­in­tymisti­heys ja voimakku­us eivät ole lisään­tyneet. Päinvastoin.

    Siitäkin val­lit­see suuri tiedey­hteisön kon­sen­sus, että merien läm­pö­sisältö on 1000 ker­taa suurem­pi kuin ilmake­hän, ja että merien läm­pötiloista ei ole pitkän ajan dataa…

    OS sanoo aivan oikein: “Ihmisil­lä on luon­tainen taipumus kar­sia vas­taan­ot­ta­maansa tietoa hyläten epäolen­naisen ja ottaen vas­taan olennaisen”. 

    Näyt­tää siltä, että ihmisen “olen­naisek­si” tiedok­si tup­paa valikoi­tu­maan sel­l­ainen, jos­sa uhataan maail­man­lop­ul­la, veden­paisumuk­sel­la ja varsinkin se, että ihmisen CO2-syn­nit vievät suo­raan helvettiin.

    Itse olen luot­tavainen sen suh­teen, että ”nerokkaiden insinöörien heimo” ratkaisee tämänkin “kaaok­sen”, niin kuin aina ennenkin.

    Sep­po Korp­poo, joka kuu­luu insinöörien heimoon

  12. Pekka T.:
    Vielä tuos­ta EU:sta. On kieltämät­tä erikoista miten huono ima­go EU:lla on.

    Tilanteessa, jos­sa mon­et asi­at vaa­ti­vat kansal­liset rajat ylit­tävää päätök­sen­tekoa, on organ­isaa­tios­ta, joka sel­l­aiseen pyrkii, tul­lut yleinen sylkykuppi.

    Voihan EU:ta toki perustel­lustikin mon­es­sa suh­teessa kri­ti­soi­da, mut­ta ei se tietenkään ole sel­l­ainen kaiken huonon tuo­ja ja hyvän tyre­hdyt­täjä kuin jois­sain puheis­sa. Monil­la tunne voit­taa tosi­asi­at kun EU:sta puhutaan. Sääli.

    Osit­tain tuo EU:n huono maine var­masti on myös seu­raus­ta siitä, että toimin­nan nähdään tunkeu­tu­van alueille, jois­sa ratkaisu­ja voidaan hakea paikallisesti.

    Valitet­tavasti EU:n kehit­tämisa­jatuk­sista on ainakin julk­isu­udessa lois­tanut pois­saolol­laan kul­ma, jos­sa aidon kri­it­tisen kiin­nos­tuneesti arvioitaisi­in mil­lai­sis­sa asiois­sa ylikansalli­nen toim­i­ja voi saa­da tulok­sia, joi­hin paikallis­es­ti ei pystytä, kos­ka intres­sit ovat ris­tiri­itaisia. Ja raken­net­taisi­in EU:n toim­inta sit­ten uudelleen ja kirkkaasti näi­den aluei­den ja tavoit­tei­den varaan.

  13. Sähköis­es­tä, varsinkin sosi­aalis­es­ta medi­as­ta maail­man menon seu­raamises­sa on sisäl­lön kuplau­tu­misen lisäk­si myös mui­ta heimou­tu­mista vahvis­tavia ominaisuuksia.

    Sisäl­lön pyrkimys läh­es reaali­aikaisu­u­teen tuot­taa paljon huhu­ja tai epäoleel­lisia kun jotain dra­maat­tista tapah­tuu, eikä jäsen­nel­tyä tietoa ei vielä ole. Tois­tet­tuna har­vat tiedos­sa ole­vat asi­at (tai huhut), vaik­ka tieto ampu­jan tyt­töys­tävän Face­book-sivul­la olev­as­ta tykkäyk­ses­tä Antifan vide­olle X vuon­na 2016 alka­vat yhtäkkiä tun­tua keskeisiltä niille joiden maail­maku­vas­sa keskeistä on vaik­ka sel­l­ainen aja­tus että vasem­mis­to on tosi­asi­as­sa paljon väki­val­taisem­paa kuin rehdit nation­al­is­tit jot­ka toimi­vat vain uhattuina. 

    Sosi­aalisen medi­an sisäl­lön on lyhyys ja pirstaloituneisu­us vaikut­taa myös. Twi­itin 140 merkki­in ei paljon yhtäältä-mut­ta-toisaal­ta ‑pohd­in­taa mah­du, vaan asian täy­tyy tarkem­min ajatel­tuna olla yksinker­tais­es­ti juuri niin kuin tuo­hon merkkimäärään mahtuu. 

    Asi­at lisäk­si henkilöi­tyvät entis­es­tään. Myös per­in­teisem­mässä uuti­soin­nis­sa ihmisel­lä on yleen­sä vain yksi rooli. On lääkäri, asiantun­ti­ja, yli­tarkas­ta­ja, poli­isin van­ha tuttu. 

    Sosi­aalises­sa medi­as­sa tämä kär­jistyy. Ytimekkään tari­nan hah­mo on “per­su”, “vart­ti­nat­si”, “suvak­ki”, “kepu­lai­sisän­tä”, “fem­i­nisti”, “audi-mies”, “nais­ten­vi­haa­ja”, “junt­ti”, “homo”, “manne”, “setämies”, “ihmisoikeusak­tivisti” ja niin edelleen, ja koko lyhyt tek­sti tai video sival­letaan vas­taan­ot­tavaiseen maaperään tässä kontekstissa.

    Ihmekös siinä sit­ten kun yksien ihmisoikeuk­sien puo­lus­ta­ja on toisille väki­val­taa ihan­noi­va aja­tus­poli­isin kätyri. 

    Vaik­ka sama henkilö on myös opiske­li­ja, autoil­i­ja, isoveli, osakepi­en­si­joit­ta­ja ja ten­narik­eräil­i­jä. Puhu­mat­takaan siitä että henkilön iso­van­hem­mis­sa on punikke­ja ja lahtare­i­ta. Ja yksi serkku on toim­i­tusjo­hta­ja ja toinen on Suomen ain­oa transsukupuo­li­nen juu­ta­lainen kansal­lis­sosial­isti. Ainakin yhdessä taideprojektissa.

  14. Heimou­tu­mi­nen ja yhteisöl­lisyys ovat kuin sama asia eri suun­nas­ta kat­sot­tuna. Toinen paha, toinen hyvä. Amerikkalais­ten vahvu­ushan on yhteisöl­lisyys. Samoin uskon­nol­lis­ten liikkei­den. Esimerkik­si lesta­di­o­laisu­ud­es­ta irtau­tuneet kuitenkin arvosta­vat liik­keen yhteisöllisyyttä.

  15. Keskisuo­ma­lainen ja muut STT:n omis­ta­jat lob­baa­vat STT:n pelas­tamista val­tion rahoil­la, käyt­täen argu­ment­teina saman­su­un­taisia visioi­ta yht­enäisen tiedon murenemisesta.

    Itse näk­isin tiet­tyjä ongelmia siinä, että yritetään perus­taa jonkin­laista hybridi­a­jan tiedo­tuskomp­pa­ni­aa. Etenkin jos viralli­nen totu­us tulee ole­maan nykyisen STT:n linjoilla.

  16. Tohtisko­han sitä lait­taa ver­tailu­un kuvis­sa ole­van väen yhteis­es­ti mak­sama vero­ker­tymä ja vaikka­pa annetut rikos­tuomiot. No ei tietenkään kun on ihan irrel­e­vant­ti asia eiks vaa?

  17. Sep­po Korp­poo:

    Siitä val­lit­see jo suuri tiedey­hteisön kon­sen­sus, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on ollut noin 15 vuo­den ajan huo­mat­tavasti hitaam­paa kuin IPC­Cn mallit ennus­ta­vat. Näitä malle­ja on yli 100 kpl, eikä kukaan tiedä mikä niistä on se oikea…

    Sep­po, tämä 15 vuo­den tai 17 vuo­den hita­mapi läm­pen­e­m­i­nen on todis­tet­tu tänä vuon­na hölyn­pö­lyk­si, kun saatavil­la ole­va data on tarkentunut.

  18. “Anti­hau­raat (antifrag­ile) jär­jestelmät eivät ain­oas­taan hyödy kaaok­ses­ta vaan tarvit­se­vat sitä, pysyäk­seen hengis­sä ja kukoistaakseen.”
    En ole huolis­sani, että aja­tusten ja ide­olo­gioiden evo­lu­ti­ivises­sa pros­es­sis­sa kävisi huonos­ti. Selviy­tymiskyky­isim­mät ja elin­voimaisim­mat (fittest) pärjäävät.
    EU ei ole enää point­ti (vain yksi taso) eikä maail­man­järjestys jäsen­ny alueel­lis­es­ti val­tiona (siis “muu­ta­ma” vuosi eteen­päin). ‘Val­takun­nat’ ovat ylikansal­lisia net­tiy­hteisöjä (joi­ta voi kut­sua myös heimoiksi).
    Mitä ter­ri­to­ri­aal­isu­u­teen tulee, mie­lenki­in­toisin kehi­tys tulee ole­maan se, kuin­ka kas­va­vat kaupun­git “jyräävät” kansal­lis­val­tiot (Ks. Geof­frey West, Scale).
    Ps. Omas­sa kuplas­sani ihmette­len, ovatko Face­book ja Twit­ter (joi­ta toki itsekin käytän) jonkun pääasialli­nen tieto- / heimovi­estin­tävä­line? Ja sitä pait­si ainakin oma Face­book-yhteisöni on kovin moniääni­nen. Aina tulee joku ja rikkoo kau­ni­in kuplan, ainakin naker­taa sen pintaa.

  19. “Euroopan union­in heikkouk­si­in kuu­luu, ettei se ole onnis­tunut muo­dosta­maan omaa heimoiden­ti­teet­tiä, vaan joutuu tas­apain­oile­maan sisäis­ten heimo­jen­sa kanssa.”

    Pikem­minkin EU:n heikkous on yrit­tää olla jotain, jol­la muka voisi olla heimoiden­ti­teet­ti. EU:n pitäisi “tyy­tyä” ole­maan kuin YK, WTO tai kansan­vä­li­nen olympiakomitea (tai sel­l­aisen paikallisosas­to). Sanal­la sanoen heikkoute­na on ollut federalismi.

  20. Keinoälystä eli tekoälystä puhutaan paljon. Mut­ta eihän se ole älykkyyt­tä, vaan mekaani­ikkaa — olkoonkin dig­i­taal­ista — , kun val­tavas­ta tietomäärästä kone etsii silmän­räpäyk­sessä tietyt tiedot, tuot­taa kieltä tai ohjel­moi robotin johonkin tarkoitukseen.

    Jotenkin pitäisi estää, ettei apinae­si-isiltä perit­ty lau­mavi­et­ti hal­litse liikaa. Aut­taisiko meitä keinomoraali? Peri­aat­teessa olisi var­maankin mah­dol­lista syöt­tää koneeseen sel­l­ainen valmi­ik­si mietit­ty laa­ja aineis­to, minkä perus­teel­la kone valikoi eri­laisi­in tilanteisi­in parhaatmah­dol­liset ratkaisut. Esim. jos ammu­taan Pohjois-Kore­aan ydi­no­hjus, tietokone ker­too, mitä seu­raa ja onko se mui­hin ratkaisui­hin näh­den hyvä vai huono. Jos dik­taat­tori sur­mataan kuin Osama bin Laden, mitä seu­raa. Jos öljy­hanat kiin­ni, mitä seu­raa jne.

    Moraa­likone ei heimoudu toiv­ot­tavasti niin pahasti kuten järkevinkin val­tiomies sil­loin, jos oma­lle heimolle on vahinkoa, vaik­ka yhteinen hyvä vaatisi muu­ta. Sik­si koneesta saisi neu­traalem­pia ja arvo­va­paampia ohjei­ta, kos­ka ne on koneeseen etukä­teen syötet­ty, kuin mihin ihmiset kykenevät sil­loin, kun tilannne on jo päällä. 

    Taisi olla ajatusleikki.

  21. LK: Todel­lisu­udessa suo­ma­laiset ovat olleet koko itsenäisyytemme ajan jakau­tunei­ta “punaisi­in” ja “valkoisi­in”, kos­ka asi­aa ei ole käsitel­ty mil­lään taval­la. Se jako kul­kee “isältä pojalle”, eikä ole ole­mas­sa mitään viit­teitä siitä, että seu­raa­vankaan sadan vuo­den aikana Suomes­sa tämä jako häviäisi.

    Perus­tatko kan­tasi tutkimuk­seen vai mutuun?

    Oma mutu­ni on täysin toisen­lainen. Koulu-uud­is­tuk­set 50-luvul­ta läh­tien syn­nyt­tivät sel­l­aisen sää­tykier­ron, ettei parem­mas­ta väliä. Merkit­tävästä osas­ta punais­ten lap­sista ja lapsen­lap­sista tuli por­vare­ja, ja vähän yksinker­tais­taen, valkoisen eli­itin lapsen­lap­sista tais­to­laisia. Oma isoisäni oli torp­pari, äid­inäi­ti­ni punaisen duu­nar­in lapsi.

  22. Col­le­gen käyneistä 49 % äänesti Clin­to­nia, 45 % Trumpia — siis vain pieni ero. Oleel­lista ei olekaan pop­ulis­mi­in kuu­lu­va retori­ik­ka (yliyksinker­tais­tuk­set ja jopa val­heet) vaan taustal­la ole­vat ideat, aat­teet ja päämäärät — niitä kan­nate­taan, aivan hyvin perustein. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukuisia tohtor­e­i­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­sorien puolueena”, brex­itin puoles­ta äänesti moni selväjärki­nen korkeak­oulutet­tu. Haukkukaamme oikeaa puuta.

  23. Kuulep­pas LK:

    DAILY CALLER artikke­li 18.9.2017

    Anoth­er group of promi­nent cli­mate sci­en­tists have pub­lished research claim­ing human­i­ty may have a cou­ple extra decades before push­ing the world past what the U.N. calls “dan­ger­ous” lev­els of glob­al warming.

    How­ev­er, the impor­tance of the study isn’t in future pro­jec­tions — which always have high amounts of uncer­tain­ty — but rather in its endorse­ment of the new “con­sen­sus” on glob­al warming.

    The study, pub­lished in the jour­nal Nature Geo­science, pro­vides more con­fir­ma­tion the cli­mate mod­els are run­ning too hot and could not pre­dict the 15-year “hia­tus” in glob­al warming.

    “We haven’t seen that rapid accel­er­a­tion in warm­ing after 2000 that we see in the mod­els. We haven’t seen that in the obser­va­tions,” Myles Allen, a geosys­tem sci­en­tist at the Uni­ver­si­ty of Oxford, told The Times on Monday.

    “The mod­els end up with a warm­ing which is larg­er than the observed warm­ing for the cur­rent emis­sions. … So, there­fore, they derive a bud­get which is much low­er,” study co-author Pierre Friedling­stein of the Uni­ver­si­ty of Exeter said, accord­ing to The Wash­ing­ton Post.

    Most cli­mate mod­els over-pre­dict­ed the amount of warm­ing dur­ing the ear­ly 21st Cen­tu­ry. From 1998 to 2014, there wasn’t much of an increase in glob­al aver­age sur­face tem­per­a­ture read­ings. Satel­lite data showed a more than 20-year “hia­tus” in warming.

    Vas­taavia tutkimus­tu­lok­sia on viime aikoina tul­lut roppakaupalla.

    Kuten OS sanoo: “… on inhimil­listä kar­sia pois mielestään tieto, joka on oman kan­nan vas­taista ja pain­ot­taa tietoa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioiden tilas­ta. Tämä kuu­lostaa älyl­liseltä heikkoudelta…”

    Sep­po Korp­poo, joka tietää, että tiedon määrä on tuplaan­tunut 2 vuo­den välein. Näin tässä ilmasto-asiassakin!

  24. Veikkaan, että Trumpin tilaisu­udessa oli vähem­män väkeä. Mut­ta miten tuos­ta voisi olla var­ma? Ja kuin­ka paljon vähem­män? Nuo val­oku­vat nyt ei ainakaan sinän­sä ker­ro mitään, jollei joku pysty todis­ta­maan, että ne on otet­tu samana ajankohtana.

    Trump on tietysti krooni­nen val­heteli­ja, mut­ta sekään ei tätä ratkaise. 

    Metrolip­pu­ja kuitenkin myyti­in selvästi vähem­män tänä vuon­na. Tuo tun­tu­isi todis­ta­van varsin vah­vasti, että tilaisu­udessa oli vähem­män porukkaa.

    Mut­ta ihmekö tuo — vaik­ka täämä nyt ei enää kuu­lu asi­aan — rumpin kan­na­tus oli eri alueil­la ja sääkin huono.

  25. “Col­le­gen käyneistä 49 % äänesti Clin­to­nia, 45 % Trumpia — siis vain pieni ero. Oleel­lista ei olekaan pop­ulis­mi­in kuu­lu­va retori­ik­ka (yliyksinker­tais­tuk­set ja jopa val­heet) vaan taustal­la ole­vat ideat, aat­teet ja päämäärät — niitä kan­nate­taan, aivan hyvin perustein. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukuisia tohtor­e­i­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­sorien puolueena”, brex­itin puoles­ta äänesti moni selväjärki­nen korkeak­oulutet­tu. Haukkukaamme oikeaa puuta.”

    Kävin tässä Kansal­listeat­teris­sa jälleen päivit­tämässä Shake­spearen Richard III:nen. Jätet­täköön älyl­lisyys het­kek­si sivu­un (pait­si että tämäkin on puh­das­ta tilas­to­m­atem­ati­ikkaa): “Kun joka moukas­ta on tul­lut aate­linen, on moni aate­linen aikamoinen mouk­ka.” (aatelinen=koulutettu)

  26. Trump­ista puhut­taess­sa jotkut ovat main­in­neet, Har­ry Frank­furtin esit­tämän erot­telun val­heen ja bull­shitin välillä. 

    “Frank­furt deter­mines that bull­shit is speech intend­ed to per­suade (a.k.a. rhetoric), with­out regard for truth. The liar cares about the truth and attempts to hide it; the bull­shit­ter does­n’t care if what they say is true or false, but rather only cares whether or not their lis­ten­er is persuaded”.

    Tämä kuvas­taa minus­ta aika hyvin Trumpia ja joitain miehen leiris­sä olevia.

  27. Jyr­ki Patomä­ki:

    Jotenkin pitäisi estää, ettei apinae­si-isiltä perit­ty lau­mavi­et­ti hal­litse liikaa.Auttaisiko meitä keinomoraali? Peri­aat­teessa olisi var­maankin mah­dol­lista syöt­tää koneeseen sel­l­ainen valmi­ik­si mietit­ty laa­ja aineis­to, minkä perus­teel­la kone valikoi eri­laisi­in tilanteisi­in parhaatmah­dol­lise­tratkaisut. Esim.jos ammu­taan Pohjois-Kore­aan ydi­no­hjus, tietokone ker­too, mitä seu­raa ja onko se mui­hin ratkaisui­hin näh­den hyvä vai huono.

    “It is remark­ably sim­ple to do that…”

    (Sor­ry, kiusaus­ta ei voin­ut vastutaa…)

  28. Aika ajatel­la:
    “Euroopan union­in heikkouk­si­in kuu­luu, ettei se ole onnis­tunut muo­dosta­maan omaa heimoiden­ti­teet­tiä, vaan joutuu tas­apain­oile­maan sisäis­ten heimo­jen­sa kanssa.”

    Pikem­minkin EU:n heikkous on yrit­tää olla jotain, jol­la muka voisi olla heimoiden­ti­teet­ti. EU:n pitäisi “tyy­tyä” ole­maan kuin YK, WTO tai kansan­vä­li­nen olympiakomitea (tai sel­l­aisen paikallisosas­to). Sanal­la sanoen heikkoute­na on ollut federalismi. 

    EU:lla ei edes voi tul­la heimoiden­ti­teet­tiä kah­teen-kolmeen sukupolveen, kos­ka yhteinen kieli puuttuu.

    Mikäli EU halu­aa yht­enäisyyt­tä USA:n tasol­la, niin siir­tymi­nen tois­es­ta osaval­tios­ta toiseen pitää onnis­tua kuin muut­to Lapuas­ta Rovaniemeen. Tähän päästään vain sil­lä, että EU:ssa opiskel­laan vierai­ta kieliä niin hyvin, että suurin osa kansalai­sista osaa äidinkie­leno­mais­es­ti yhden viereen kie­len ja toisen hyvin. Suomes­sa tähän voidaan päästä vain sil­lä, että pakko­ruot­si pois­te­taan ja kor­vataan vapaaval­in­taisel­la, mut­ta pakol­lisel­la, kielel­lä — sepä olisi EU:lta erit­täin hyvä saavutus.

  29. On hyvä muis­taa, että virkaanas­tu­jaiskaupun­ki Wash­ing­ton D.C:ssä Hillary Clin­ton sai 90,9 % äänistä ja Don­ald Trump vain 4,1 %. Mielestäni Don­ald Trumpin val­he on siten korkein­taan vain valkoinen val­he, kos­ka suun­nilleen mis­sä tahansa muual­la väkeä olisi ker­tynyt suh­teel­lis­es­ti enemmän.

  30. Kuten Socrates aikoinaan sanoi, niin ain­oaa viisaut­ta on tun­nus­taa oma tietämättömyytensä.

    Osmo halvek­suu jo suo­ma­laista vähem­män koulut­tau­tunut­ta sen ver­ta, että voin vain kuvitel­la mitä Osmo sanoisi parin punavi­ini­lasil­lisen jäl­keen oike­as­sa seuras­sa esimerkik­si huonos­ti koulute­tu­ista maa­han­muut­ta­jista joil­la ei ole ollut edes suo­ma­laista peruskoulua..

  31. Tuskin kan­nat­taa hakea vas­taus­ta nykyiseen kah­ti­a­jakau­tu­miseen sadan vuo­den takaises­ta Suomes­ta, kun jaon arvolib­er­aalil­la puolel­la on yhtäältä uus­vasem­mis­toa ja toisaal­ta oikeis­tolib­er­aale­ja ja taas arvokon­ser­vati­ivisel­la puolel­la on yhtä lail­la asevelisosial­is­te­ja tai hei­dän nyky­isiä vastineitaan työväen­lu­okas­ta ja sit­ten eri­laisia kris­tit­tyjä kon­ser­vati­ive­ja tai klas­sisia lib­er­aale­ja jot­ka eivät ole omak­suneet kult­tuuri­marx­i­laisu­ut­ta kuten mon­et muut talousliberaalit.

    Kah­ti­a­jaol­la on juuret Yhdys­val­lois­sa, turha syyt­tää 1918 tapah­tu­mia siitä mikä selit­tyy parem­min amerikkalaisel­la kulttuurisodalla.

  32. Punais­ten ja valkois­t­en välis­sä oli kol­maskin ryh­mä. Isäni per­he asui Tam­pereen Jär­ven­sivul­la, van­hem­mat töis­sä Finleisonilla.Isoisällä oli 2 kaveria,lauloivat yhdessä kuorossa. Toinen siir­tyi valkois­t­en puolelle, tois­es­ta, joka oli veturinkul­jet­ta­ja, tuli punais­ten joku ryh­män johta­ja. Isoisä ei halun­nut osal­lis­tua sotaan. Hän jou­tui piilek­simään, kos­ka punainen kaveri uhkasi tap­paa. Hän mm.teki puuli­i­terin klapipino­jen taakse piilokolon. Tarkkaa tietoa hänen piilek­simistään min­ul­la ei ole. Arvostan hänen ratkaisuaan, joka sekin oli var­maan vaikea. Se ei ollut pelkurin eikä välin­pitämät­tömän ratkaisu. Olisi hyvä, että julk­isu­udessa käsiteltäisi­in tätä väliryh­mää. Tästä en ole asiantun­ti­joiden selostuk­sia juuri nähnyt.

  33. Aika ajatel­la: Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukuisia tohtor­e­i­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­sorien puolueena”, brex­itin puoles­ta äänesti moni selväjärki­nen korkeak­oulutet­tu. Haukkukaamme oikeaa puuta.

    Suomen PS:ssä+, Sak­san AfD:ssä ja USA:n Trum­p­lan­di­as­sa kaikissa on yhteinen piirre: korkeam­min koulute­tut vieroksu­vat* näitä totu­ut­ta vääris­tele­viä pop­ulis­te­ja — ainakin ver­rat­tuna vähän koulutettuihin.

    Tohtorik­si väitelleitä tietysti ääri­hölmöistäkin aina löy­tyy; hyvin mon­et juu­ta­lais­ten lop­pu­ratkaisuryh­miä nat­si-sak­san val­loit­tamil­la itäalueil­la johtaneista upseereista oli­vat tohtorik­si väitelleitä**.

    (Läh­teenäni mm.
    +Koivu­la et al: Tietessä tapah­tuu 2/15,
    *Mat­tias Quent ja Nate Sil­ver, **Antero Holmi­lan kir­ja Holokaustista).

  34. Neljän­nek­si: Kaaos koros­tuu kuplis­sa, jois­sa kon­flik­ti rehottaa
    Viiden­nek­si: ryh­mis­sä on tur­val­lisem­pi hyökätä kuin ihan yksin
    Kuu­den­nek­si: Totu­us on vain väline, jol­la todis­te­taan että muut ovat väärässä

  35. Aika ajatel­la:
    Col­le­gen käyneistä 49 % äänesti Clin­to­nia, 45 % Trumpia — siis vain pieni ero. Oleel­lista ei olekaan pop­ulis­mi­in kuu­lu­va retori­ik­ka (yliyksinker­tais­tuk­set ja jopa val­heet) vaan taustal­la ole­vat ideat, aat­teet ja päämäärät — niitä kan­nate­taan, aivan hyvin perustein. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on lukuisia tohtor­e­i­ta, AfD aloit­ti “pro­fes­sorien puolueena”, brex­itin puoles­ta äänesti moni selväjärki­nen korkeak­oulutet­tu. Haukkukaamme oikeaa puuta.

    Hyss… Älä nyt pilaa hyvää litur­giaa ker­toma­l­la ikäviä totuuksia.

  36. “Emme myöskään enää muista, kuin­ka vah­vat luokkavas­tako­h­dat tässä maas­sa oli vielä pari sukupolvea sit­ten. Timo Soinin puheet ovat kesyjä Hert­ta Kuu­siseen verrattuna.”

    Pienel­lä kansakun­nal­la on yhä vähem­män yhteistä.

    Ennen juoti­in samaa Lapin Kul­taa lasip­ul­losta, oli koti sit­ten Nil­siässä tai Neljän­nel­lä lin­jal­la. Nukut­ti­in samoissa sis­sitel­tois­sa ja las­ket­ti­in TJ-luku­ja. Kat­sot­ti­in lauan­taina Napakymppiä.

    Nykyään toiset siemail­e­vat mikropan­i­mon luo­mu­lage­ria kapeas­ta lasip­ul­losta ja toiset kit­taa­vat osu­uskau­pan kul­loisenkin yhteistyö­pan­i­mon bulkkitölkke­jä. Sinne sis­sitelt­taankin jäi vain toinen hytisemään – toinen hymy­ilee aav­is­tuk­sen säälivästi, jos sat­tuu int­ti­jut­tu­ja vahin­gos­sa kuule­maan. Tele­vi­siokaan ei enää yhdis­tä – kanavia on enem­män kuin tarpeek­si, mut­ta yhä use­ampi ei kat­so niistä yhtäkään.

    Onko meille syn­tymässä aivan uuden­lainen luokkay­hteiskun­ta? Sel­l­ainen, jos­sa luokat eivät perus­tukaan enää duunarei­hin ja her­roi­hin, vaan johonkin muuhun? Yhteistä on silti, ettei toinen ymmär­rä toista. Eikä edes tah­do. En usko, että siitä seu­raa mitään hyvää.

  37. Marko Hami­lo:
    Tuskin kan­nat­taa hakea vas­taus­ta nykyiseen kah­ti­a­jakau­tu­miseen sadan vuo­den takaises­ta Suomes­ta, kun jaon arvolib­er­aalil­la puolel­la on yhtäältä uus­vasem­mis­toa ja toisaal­ta oikeis­tolib­er­aale­ja ja taas arvokon­ser­vati­ivisel­la puolel­la on yhtä lail­la asevelisosial­is­te­ja tai hei­dän nyky­isiä vastineitaan työväen­lu­okas­ta ja sit­ten eri­laisia kris­tit­tyjä kon­ser­vati­ive­ja tai klas­sisia lib­er­aale­ja jot­ka eivät ole omak­suneet kult­tuuri­marx­i­laisu­ut­ta kuten mon­et muut talousliberaalit.

    Kah­ti­a­jaol­la on juuret Yhdys­val­lois­sa, turha syyt­tää 1918 tapah­tu­mia siitä mikä selit­tyy parem­min amerikkalaisel­la kulttuurisodalla.

    Samaa mieltä. Alkaa olla yleis­es­ti hyväksyt­tyä, ettei syvin jakolin­ja mene enää oikeis­ton ja vasem­mis­ton välil­lä, vaan (kansal­lisen, kau­pal­lisen yms.) avoim­muu­den ja sulkeu­tuneisu­u­den välil­lä. Molem­pia kan­to­ja on niin oikeal­la kuin vasemmallakin.

  38. Someku­plat eivät ole pop­ulis­min nousun syy, mut­ta ne pahen­ta­vat ongel­maa ja aut­ta­vat nos­ta­maan val­taan trumpeja.

    Trumpi­en esi­in­marssin taustal­la on vyy­hti, jos­sa mukana glob­al­isaa­tio, teknolo­gian kehi­tys, ay-liik­keen ja vasem­mis­ton sitkeä demon­isoin­ti, pääo­man hege­mo­nia (pääo­ma­li­ikkei­den vapaut­ta­mi­nen, pääo­man veronalen­nuk­set), keskus­tavasem­mis­ton räh­mäl­lääno­lo kap­i­tal­istien edessä sekä kir­sikkana kakun pääl­lä someku­plat. Teknologi­nen kehi­tys ja hal­pa­maat vievät työt, val­ta ja var­al­lisu­us keskitetään 1 %:lle, uus­lib­er­al­is­min palvon­ta on luonut vai­h­toe­hdot­to­muu­den tilan. Ihmiset ovat häm­men­tyneitä, toiv­ot­to­mia, näköalat­to­mia, voimat­to­mia ja kään­tyvät populistien/rasistien puoleen. 

    Ratkai­se­via pelaa­jia tässä sotkus­sa ovat olleet demar­it, nämä blair­it, lip­poset ja clin­tonit. Demareista tuli pääo­man nöyriä palveli­joi­ta ja uus­lib­er­al­is­tisen järjestyk­sen toimeen­pani­joi­ta. He luovut­ti­vat val­lan raharikkaille, yksi­ty­is­tivät, vapaut­ti­vat pääo­ma­li­ik­keet. He pääs­tivät pul­lon pahan hen­gen irti. Kär­jis­te­tysti voisi sanoa, että trumpit ovat aat­teen­sa uus­lib­er­al­is­min alt­tar­ille uhran­nei­den sosialidemokraat­tien äpärälapsia.

    Aiheeseen liit­tyvää erit­täin suositeltavaa luettavaa:
    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/nov/14/neoliberalism-donald-trump-george-monbiot

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/23/tuomas-nevanlinna-donald-trump-twiittailee-tyovaenliikkeen-raunioilla

    https://seura.fi/asiat/henkilot/historioitsija-juha-siltala-tyota-halvennettu-liikaa

    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/nov/09/rise-of-davos-class-sealed-americas-fate

    Kun myrkkykeitos on näin valmis­tet­tu, someku­plil­la se saadaan kiehu­maan yli. Vier­aat val­lat, kuten Venäjä, pystyvät mas­si­ivisel­la trol­lauk­sel­la, valeuutisil­la ja pro­pa­gan­dal­la vaikut­ta­maan vaalien lop­putu­lok­seen. Näis­sä peleis­sä myös mukana eräs toinenkin amerikkalainen mil­jardööri kuin Trump: https://www.theguardian.com/technology/2017/may/07/the-great-british-brexit-robbery-hijacked-democracy

    Face­book näyt­tää ole­van vaar­al­lisin somealus­ta. siel­lä voi rauhas­sa mari­noitua saman­mielis­ten seuras­sa. Twit­ter on ter­ve­henkisem­pi, siel­lä tör­mää myös eri mieltä ole­vi­in. Pitäisi olla enem­män “tore­ja”, jois­sa mon­elaiset näkökul­mat esil­lä ja jois­sa aito keskustelu/väittely mah­dol­lista. Tämä blo­gi on hyvä esimerk­ki, blo­gin pitäjä sal­lii myös omas­ta näkökul­mas­ta poikkea­vat mielip­i­teet. Kansan sivistys­ta­sos­ta kan­nat­taa huole­htia nykyään jo maan­puo­lus­tuk­sel­li­sista syistä, jot­ta roko­tus valeuutisia vas­taan pysy­sisi kun­nos­sa. Ter­veisiä vain koulutusleikkaajille.

    Pop­ulis­min juurisyyt ovat kuitenkin liian raa­ka, puskuroima­ton glob­al­isaa­tio, pääo­man vaar­alli­nen hege­mo­nia ja uus­lib­er­al­is­mi. Tarvi­taan glob­al­isaa­tio 2.0, tarvi­taan var­al­lisu­u­den ja val­lan oikeu­den­mukaisem­pi jako, tarvi­taan julkisen sek­torin kun­ni­an­palau­tus. Omis­tus on aina ja ikuis­es­ti keskeinen kysymys, roboti­ikan-dig­i­tal­isaa­tion-automati­ikankin aikakaudel­la. Demarien on viimeistään nyt tajut­ta­va, että räh­mäl­läänolon kap­i­tal­istien edessä pitää lop­pua. Blair­i­lainen 3.tie vie tuhoon. Jos vielä liikku­vat yhtään “keskem­mäk­si”, ne tip­pu­vat oikeal­ta laidal­ta kadotukseen.

  39. Jyr­ki Patomä­ki: Moraa­likone ei heimoudu toiv­ot­tavasti niin pahasti kuten järkevinkin val­tiomies sil­loin, jos oma­lle heimolle on vahinkoa, vaik­ka yhteinen hyvä vaatisi muu­ta. Sik­si koneesta saisi neu­traalem­pia ja arvo­va­paampia ohjei­ta, kos­ka ne on koneeseen etukä­teen syötet­ty, kuin mihin ihmiset kykenevät sil­loin, kun tilannne on jo päällä.

    Taisi olla ajatusleikki.

    Timo Honkela pohtii näitä asioi­ta kir­jas­saan “Rauhankone — Tekoä­ly­tutk­i­jan testamentti”

  40. Tässä uno­htuu se, että varsinkin Yhdys­val­lois­sa poli­ti­ik­ka on täysin kor­rup­toitunut­ta. Puolueet otta­vat jo ehdokkaik­si ne jot­ka tuo­vat eniten rahaa, eikä sil­lä ole väliä mitä mieltä ovat asioista. Kun nyt ver­ou­ud­is­tus menee läpi, niin Trump saat­taa hyvinkin jät­tää tehtävän­sä, kos­ka se tuli täytet­tyä. Trumpin tehtävä oli tuo­da suuret veroleikkauk­set rikkaim­mille ja nyt mies on turha. Jo nyt liikkuu, tai siis levitetään, enem­män epäi­lyä Trumpin ter­veysongelmista, joten niiden avul­la mies voidaan siirtää kasvo­ja menet­tämät­tä sivuun. 

    Tässä on tapah­tunut täl­lainen rikkaim­man luokan bluffi, jos­sa medioi­ta ja poli­itikko­ja osta­mal­la ja käyt­tämäl­lä hyväk­seen on saatu yhteiskun­ta keskit­tymään type­r­i­in pikkua­sioi­hin ja samal­la rikkaim­mat saa­vat val­ta­van tulon­si­ir­ron ilman suur­ta huomio­ta, kos­ka medi­as­sa riidel­lään jostain polvis­tu­mi­sista urheilu­ta­pah­tu­mis­sa. Ei Yhdys­val­lois­sa ole enää edis­tyk­sel­listä medi­aa, vaan jokainen val­ta­me­dia on ostet­tu tuke­maan tätä järjestelyä.

  41. USA:n pres.vaaleissa kiin­nit­ti huomioni tuo lukeneis­ton ja varsinkin nais­ten yllät­tävän suuri kan­na­tus Trumpille. Luulen että osa siitä joh­tui suo­ranais­es­ta pelosta, kos­ka tuol­loin USA:ssa riehui pien­imuo­toinen rotu­so­ta, ja vaik­ka meil­lä siitä vai­et­ti­in, niin mustien mie­lenosoi­tusjoukot toisi­naan pysäyt­te­liv­ät ja pahoin­pite­liv­ät sat­un­naisia valkoisia vas­taan­tuli­joi­ta eikä tuol­lainen jää huomiotta nykya­jan nettimaailmassa.

  42. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
    Ratkai­se­via pelaa­jia tässä sotkus­sa ovat olleet demar­it, nämä blair­it, lip­poset ja clin­tonit. Demareista tuli pääo­man nöyriä palveli­joi­ta ja uus­lib­er­al­is­tisen järjestyk­sen toimeen­pani­joi­ta. He luovut­ti­vat val­lan raharikkaille, yksi­ty­is­tivät, vapaut­ti­vat pääo­ma­li­ik­keet. He pääs­tivät pul­lon pahan hen­gen irti. Kär­jis­te­tysti voisi sanoa, että trumpit ovat aat­teen­sa uus­lib­er­al­is­min alt­tar­ille uhran­nei­den sosialidemokraat­tien äpärälapsia.

    Kiitok­sia. Tämä oli kokon­aisu­udessaan mainio ja osu­va ana­lyysi, vaik­ka näkökul­ma olikin koroste­tun vasem­mis­to­lainen Guardian-viit­tei­neen. Lib­er­aal­ius (sekä talous- että arvo-) on karan­nut käsistä ja kansal­liskon­ser­vati­iv­it ovat jääneet vähem­mistöön muidenkin val­ta­puoluei­den eliitissä.

  43. Joo joo:
    USA:n pres.vaaleissa kiin­nit­ti huomioni tuo lukeneis­ton ja varsinkin nais­ten yllät­tävän suuri kan­na­tus Trumpille. Luulen että osa siitä joh­tui suo­ranais­es­ta pelosta, kos­ka tuol­loin USA:ssa riehui pien­imuo­toinen rotu­so­ta, ja vaik­ka meil­lä siitä vai­et­ti­in, niin mustien mie­lenosoi­tusjoukot toisi­naan pysäyt­te­liv­ät ja pahoin­pite­liv­ät sat­un­naisia valkoisia vas­taan­tuli­joi­ta eikä tuol­lainen jää huomiotta nykya­jan nettimaailmassa.

    Putinin lusik­ka on tässäkin sopassa…

    Did Rus­sia fake black activism on Face­book to sow divi­sion in the US? 

    Rus­sia Deceived Black Activists Into Aid­ing Their Elec­tion Inter­fer­ence Scheme

    Russ­ian agents exploit­ed Black Lives Mat­ter to stir up racial ten­sions using Poke­mon Go

    jne…

    Itse kyl­lä luulen, että vaikut­tamista tai ainakin yri­tyk­siä siihen on ollut jo iät ja ajat ole­mas­sa. Ehkä nykyaikainen teknolo­gia tekee vaikut­tamisyri­tyk­set helpom­mik­si, mut­ta mieleen on kyl­lä tul­lut, että etsitäänkö tässä enem­min kaikkia mah­dol­lisia ulkoisia syitä “kieron Hilaryn” epäon­nis­tu­miselle — vai mitä…

    Sinän­sä kum­mas­tut­taa demokraat­tien avoin tuki mustien liikkeille ja Hilaryn julkiset esi­in­tymiset black lives mat­ter yms. tilaisuuk­sis­sa — ainakin moinen on tulkit­tavis­sa kyvyt­tömyy­dek­si (tai halut­to­muudek­si) tun­nistaa enem­mistön pelot rotur­i­s­tiri­ito­jen lietsomiseen.

    No, voihan siinä tun­tea ole­vansa oikeal­la asial­la, mut­ta ei sil­lä vaale­ja voite­ta — vaan ennem­min karkoite­taan myös osa keskilu­okkaistuneista vähem­mistö­jen edustajista.

  44. Sinän­sä kum­mas­tut­taa demokraat­tien avoin tuki mustien liikkeille ja Hilaryn julkiset esi­in­tymiset black lives mat­ter yms. tilaisuuk­sis­sa – ainakin moinen on tulkit­tavis­sa kyvyt­tömyy­dek­si (tai halut­to­muudek­si) tun­nistaa enem­mistön pelot rotur­i­s­tiri­ito­jen lietsomiseen.

    Niin, onhan se vähän sel­l­aista kuorolle saar­naamista joka saat­taa arve­lut­taa valkois­t­en lisäk­si ainakin aasialais­taus­taisia ja nopeasti kas­vavaa latinoväestöä.
    Liekö niin että N‑Liiton uhkan pois­tut­tua län­si on varo­mat­tomampi ja alt­ti­impi KGB/FSB:n nykyaikaan päivitetylle kulttuurimarksismille?

  45. Kaikkien tästä aihep­i­iristä ja etenkin nykyis­es­tä poli­it­tis­es­ta polar­isaa­tios­ta kiin­nos­tunei­den kan­nat­taa lukea Jonathan Haidtin kir­ja Right­eous Mind:

    https://www.amazon.com/Righteous-Mind-Divided-Politics-Religion-ebook/dp/B0076O2VMI/

    Eri ihmisil­lä on eri­laisia pain­o­tuk­sia tilanteen syistä, ja moraalip­sykolo­gia on vain yksi näkökul­ma tietenkin. Minus­ta itses­täni tun­tuu että glob­al­isaa­tion, urban­isaa­tion ja teknolo­gian eli työn tuot­tavu­u­den aikaansaa­ma val­tioiden sisäi­nen eri­ar­voisu­us on oleel­lista. Olen itse maal­ta kotoisin, ja joskus näyt­tää ettei kaupungeis­sa aina ymmär­retä mil­lainen tuho maaseu­tukylis­sä on viime vuosikym­meninä käynyt. 

    Tämänkin voi lukea: https://www.the-american-interest.com/2016/07/10/when-and-why-nationalism-beats-globalism/

    Jos tai kun heimou­tu­mi­nen tai polar­isaa­tioon yhteiskun­tien pääon­gel­ma, pitäisi miet­tiä mil­laisel­la kas­vatuk­sel­la, käyt­täy­tymis­mall­eil­la ja omien suh­tau­tu­mistapo­jen muu­tok­sil­la tilan­net­ta voidaan lievit­tää. Dig­i­tal­isaa­tio eli kom­mu­nikaa­tio- ja medi­aym­päristön muu­tos on nyt päässyt vähän edelle, kult­tuuri ja ihmis­ten kog­ni­ti­iviset tavat eivät tue uut­ta ympäristöä. Tarvit­taisi­in metakog­ni­ti­ivi­nen val­lanku­mous. 🙂 No tuo kuu­lostaa jo pelot­taval­ta käsit­teeltä ja arvaan että kon­ser­vati­ivi­nen leiri ei ole samaa mieltä.

  46. TA:
    Veikkaan, että Trumpin tilaisu­udessa oli vähem­män väkeä. Mut­ta miten tuos­ta voisi olla var­ma? Ja kuin­ka paljon vähem­män? Nuo val­oku­vat nyt ei ainakaan sinän­sä ker­ro mitään, jollei joku pysty todis­ta­maan, että ne on otet­tu samana ajankohtana.

    Trump on tietysti krooni­nen val­heteli­ja, mut­ta sekään ei tätä ratkaise. 

    Metrolip­pu­ja kuitenkin myyti­in selvästi vähem­män tänä vuon­na. Tuo tun­tu­isi todis­ta­van varsin vah­vasti, että tilaisu­udessa oli vähem­män porukkaa.

    Mut­ta ihmekö tuo – vaik­ka täämä nyt ei enää kuu­lu asi­aan – rumpin kan­na­tus oli eri alueil­la ja sääkin huono.

    Trumpin virkaanas­tu­jai­sista löy­tyy myös saman kam­er­an time­lapse kuvaus jos­sa näkyy että merkit­tävästi tuo­ta val­oku­vaa enem­pää ei paikalla ollut yleisöä mis­sään vai­heessa, eli siis huo­mat­tavasti vähem­män kuin Oba­man virkaanas­tu­jai­sis­sa. Lisäk­si on sato­ja mui­ta val­oku­via ja muu­ta todis­tu­saineis­toa (mm. ne metroliput) joiden perus­teel­la on arvioitu Trumpin yleisömäärän olleen alle kol­ma­sosa siitä mitä Obamalla. 

    Oleel­lis­in­ta kuitenkin on, että Trump väit­tää edelleen että yleisöä tuli tuon kuvan ottamisen jäl­keen enem­män kuin Oba­man virkaanas­tu­jai­sis­sa, vaik­ka juuri tämä seik­ka on osoitet­tu val­heek­si. Trump ei siis kykene myön­tämään ere­htyneen­sä, tämä omi­naisu­us on vaar­al­lista ydi­na­se­val­lan johtajalle.

    https://www.youtube.com/watch?v=PdantUf5tXg

  47. TL:
    Vai­h­toe­htoinen totu­us ei ole vain oikeistopop­ulistien ongel­ma. Yhtälail­la tai jopa enem­män ide­ol­o­gista vääris­te­lyä näkyy ole­van punaviherkuplassa. 

    Höp­sistä. Totu­u­den vääris­te­ly ei tietenkään ole minkään kup­pikun­nan yksi­noikeus, mut­ta kyl­lähän nimeno­maan oikeistopop­ulis­tit ovat sen viime vuosi­na vie­neet aivan uudelle tasolle.

    Kaikkien väärin­tek­i­jöi­den iki­aikainen puo­lus­tus on toki tuo “kaikki­han niin tekevät”. Eivät tee.

  48. Tämän päivän HS pok­saut­ti vai­h­toe­htoisen totu­u­den luuli­joil­ta kuplat. Suomes­sa kansanäänestyk­sessä enem­mistö ottaisi lisää maa­han­muut­ta­jia ja EU:ssa kansa olisi valmi­it jaka­maan pako­lais­taakan tasan vaik­ka se merk­it­sisi lisäys­tä omaan val­tioon. (Mut­ta äänekkäi­den vas­tus­ta­jien takia EU-par­la­men­taarikot ei näytä tien­neen tätä.)

    Natures­sa ( https://www.nature.com/articles/s41599-017‑0014‑3 ) oli jut­tu lentokonei­den kemikaali­vana-salali­it­toon usko­vista joiden määrä on nous­sut 30–40%:iin USA:ssa lyhyessä ajas­sa. Ilmeis­es­ti FB ja muu some on liet­sonut ilmiötä.
    Lähde­vi­it­teen Dunne (Guardianis­sa) viet­ti kuukau­den salali­it­toon uskovien tilal­la. Lop­ul­ta eivät pääseet yksimielisyy­teen edes sinis­es­tä taivaas­ta. (Tuli anorek­tikot mieleen, suorista näköais­timuk­sis­takin eri mieltä).
    => Järkevä keskustelu ilmas­ton­muokkauk­sen hyödy­istä ja riskeistä lie­nee jo yhtä mah­do­ton­ta kuin Nato-äänestys Suomes­sa. Trol­lit ja hölmöt salkkar­it val­loit­taa foorumit.

  49. Marko Hami­lo:

    Kah­ti­a­jaol­la on juuret Yhdys­val­lois­sa, turha syyt­tää 1918 tapah­tu­mia siitä mikä selit­tyy parem­min amerikkalaisel­la kulttuurisodalla.

    Itse asi­as­sa kah­ti­a­jaol­la on usei­ta juuria. Yksi niistä löy­tyy todel­lakin Yhdys­val­loista, jos­sa siel­läkin lie­nee usei­ta syitä kär­jistyneelle kahtiajaolle.

    Olen­naista lie­nee se, että län­si­maiset ihmiset ovat yhä laa­jem­min tyy­tymät­tömiä. Tieteelli­nen, tekni­nen ja aineelli­nen kehi­tys on tuot­tanut meille ennen­näkemät­tömän hyv­in­voin­nin. Nyt on kuitenkin ruven­nut näyt­tämään siltä, että se ei ehkä olekaan kestäväl­lä poh­jal­la. Väk­ilu­vun kasvu ja siitä seu­raa­vat ympäristöon­gel­mat, resurssien puute, ihmis­ryh­mien välil­lä kas­va­vat jän­nit­teet ja län­si­maid­en suh­teel­lisen ase­man (oikeutet­tu) heikken­e­m­i­nen muo­dosta­vat kokon­aisu­u­den, joka lisää ihmis­ten tyytymättömyyttä.

    Niin­pä samaan aikaan kun mon­et halu­a­vat pitää kiin­ni hyv­in­voin­nin rak­en­tamisen ihanteista, voivat toiset huonos­ti ja purka­vat pahaa oloaan pop­ulis­tisen protestoin­nin kaut­ta. Reak­tio ei ehkä ole järkevä ja loogi­nen, mut­ta näin moni ihmi­nen näköjään toimii.

    Seu­rauk­se­na kah­ti­a­jako ja yhteiskun­nal­liset jän­nit­teet lisään­tyvät eikä niiden purkami­nen ole helppoa.

  50. Pekka T.:

    Olen­naista lie­nee se, että län­si­maiset ihmiset ovat yhä laa­jem­min tyy­tymät­tömiä. Tieteelli­nen, tekni­nen ja aineelli­nen kehi­tys on tuot­tanut meille ennen­näkemät­tömän hyv­in­voin­nin. Nyt on kuitenkin ruven­nut näyt­tämään siltä, että se ei ehkä olekaan kestäväl­lä poh­jal­la. Väk­ilu­vun kasvu ja siitä seu­raa­vat ympäristöon­gel­mat, resurssien puute, ihmis­ryh­mien välil­lä kas­va­vat jän­nit­teet ja län­si­maid­en suh­teel­lisen ase­man (oikeutet­tu) heikken­e­m­i­nen muo­dosta­vat kokon­aisu­u­den, joka lisää ihmis­ten tyytymättömyyttä.

    Eiköhän merkit­tävä syy ole myös siinä, että kas­va­va joukko ihmi­sistä näkee, ettei saa veroilleen vastinet­ta. Vähän maas­ta ja yksilöstä riip­puen ongel­mana pide­tään joko vapaa­matkus­ta­jien määrän kasvua, teho­ton­ta hallintoa, tuh­laus­ta jär­jet­tömi­in han­kkeisi­in tai laa­jalle levin­nyt­tä kaverikap­i­tal­is­mia — ellei sit­ten jopa kaikkia näitä. Oleel­lista on kuitenkin se, että usko val­tioon tai nykyiseen yhteiskun­taan hyv­in­voin­nin takaa­jana on rapistunut.

    Val­tioap­pa­raatista on tul­lut vain keino jakaa etuuk­sia ja rahaa omille sidos­ryh­mille ja ydinäänestäjäkun­nalle. Yhteis­ten asioiden hoita­mis­es­ta on tul­lut kiivas­ta revi­iripeliä ja omien etu­jen puo­lus­tamista. Mitään uud­is­tuk­sia ei saa­da aikaisek­si ja infra­struk­tu­uri rappeu­tuu, kun varat ohjau­tu­vat kaiken maail­man siltarumpupolitikointiin.

    Asioi­ta ei enää edes vaivaudu­ta perustele­maan ratio­naalis­es­ti hyö­dyn mukaan vaan riit­tää, että julis­te­taan, että min­ul­la / min­un äänestäjil­lä on oikeus ja että niil­lä muil­la on velvollisuus…

  51. Onhan se ihmeel­listä, miten ne kamalat pop­ulis­tit ovatkin niin saa­neet suo­sio­ta ja tulleet näkyvämmiksi. 

    Mielestäni Osmon alus­tuk­sen lop­pu­osas­sa kitey­tyy ongel­man ydin “Pop­ulistien kupla tun­tuu tyr­mistyt­tävältä, kos­ka se on mei­dän mon­en silmis­sä niin eri­lainen kuin omamme. Omaa kuplaa on vain vaikeampi havai­ta. Hyväo­saisil­la on omat kuplansa, maalaisil­la ja kaupunki­laisil­la omansa ja vihreil­lä omansa ja sosialidemokraateil­la jopa useita.”

    Eli toisin sanoen, emme (siis me hyvät ja oikeal­la taval­la vasem­mis­to­laiset intellek­tuel­li-wan­na-beet) edes yritä pyrk­iä totu­u­teen. Meitä ei kiin­nos­ta val­heen ja totu­u­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan, sil­lä meil­lä jokaisel­la on vain omat kuplamme. Emme halua pila­ta hyviä ja tiedostavia mielip­iteitämme fak­toil­la. Itse miel­län aka­teemis­es­ti koulute­tut ihmisen kansakun­nan älyl­lisek­si ker­mak­si. Kuitenkin olen itsekin huo­man­nut monien älykkäi­den ihmis­ten hylän­nen täy­del­lis­es­ti kri­it­tisen ajat­telun. Koulute­tu­jen ihmis­ten aset­taes­sa kri­it­tisen ajat­telun min­imi­vaa­timuk­sen nol­laan — kysymyk­sis­sä jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa oman maail­manku­van kanssa — osoit­ta­vat he muillekin ilmi­selvän toim­inta­mallin. Kun muutkin alka­vat nou­dat­taa samaa mallia, niin seu­raa­va tekopöyristymi­nen on naurettavaa.

    Don­ald Trump on pop­ulisti, vaan niin­pä tiedostavista ihmi­sistäkin löy­tyy aivan pöyristyttviä pop­ulis­te­ja ja fariseuk­sia. Ei Don­ald Trump keksinyt “vai­h­toe­htoisia fak­to­ja”, luotet­ta­va van­ha media on jo pitkään hyvin valin­nut tarkkaan tulokul­mansa tiet­ty­i­hin kysymyk­si­in ja niitä tarkastel­laan vain oikeaop­pineisu­ut­ta tuke­val­ta kannal­ta. Esim Sak­san Energiewende ja CO2-päästö­jen todel­li­nen vähentyminen.

    Don­ald Trump on ärsyt­tävä, mut­ta hän on ilmi­selvästi eritäin älykäs (tähän ei pidä sotkea hänen tarkkaan laskel­moitua ja raken­net­tua julk­isu­usku­vaansa). Hän on vain yksinker­tais­es­ti seu­ran­nut medi­an yksipuolista tiedonväl­i­tys­tä ja huo­man­nut että useinkaan ei tarvitse puhua tot­ta saadak­seen viestin­sä läpi. Pikem­minkin siitä saat­taa olla haittaa.

  52. mjo­ki:

    Eli toisin sanoen, emme (siis me hyvät ja oikeal­la taval­la vasem­mis­to­laiset intellek­tuel­li-wan­na-beet) edes yritä pyrk­iä totu­u­teen. Meitä ei kiin­nos­ta val­heen ja totu­u­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan, sil­lä meil­lä jokaisel­la on vain omat kuplamme. Emme halua pila­ta hyviä ja tiedostavia mielip­iteitämme fak­toil­la. Itse miel­län aka­teemis­es­ti koulute­tut ihmisen kansakun­nan älyl­lisek­si ker­mak­si. Kuitenkin olen itsekin huo­man­nut monien älykkäi­den ihmis­ten hylän­nen täy­del­lis­es­ti kri­it­tisen ajat­telun. Koulute­tu­jen ihmis­ten aset­taes­sa kri­it­tisen ajat­telun min­imi­vaa­timuk­sen nol­laan – kysymyk­sis­sä jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa oman maail­manku­van kanssa – osoit­ta­vat he muillekin ilmi­selvän toim­inta­mallin. Kun muutkin alka­vat nou­dat­taa samaa mallia, niin seu­raa­va tekopöyristymi­nen on naurettavaa.

    Enem­mistö “kansakun­nan ker­mas­ta” taitaa vain kat­soa järkeväm­mäk­si pitää pään­sä kiin­ni. Yksi syy lie­nee turhau­tu­mi­nen — fak­toil­la ei keskustelus­sa ole mitään merk­i­tys­tä vaan ide­olo­gia jyrää kaiken alleen. Temp­pelin har­jalle on kohotet­tu joukko ylimpiä asiantun­ti­joi­ta, joiden sana totu­us — vain kerettiläi­nen menee omin päin tutus­tu­maan tutkimus­tu­lok­si­in ja rien­aa Oikeaa Totu­ut­ta ilkein kysymyk­si. Per­in­teisen tieteen­teon sijaan on siir­ryt­ty puh­taaseen auk­tori­teet­tiuskoon, jos­sa jokaiseen kapeaan eri­ty­isas­iantun­ti­ju­u­den siiloon mah­tuu vain yksi guru ope­tus­lapsi­neen. Pahin rike on men­nä tonki­maan viereisen siilon juurel­la ole­vaa tunkio­ta — niin ei vain kuu­lu tehdä.

    Tieteelli­nen sivistys oppinei­den kesku­udessa ei ole enää uusi­in asioi­hin pere­htymistä vaan oman siilon sisälle sulkeu­tu­mista. “Tieteelli­nen sivistys” omak­su­taan nk. tiedeuuti­sista tai muista pop­u­lar­isoiduista lähteistä, joiden sisältö perus­tuu tutkimus­laitosten viestin­täosas­to­jen pro­pa­gan­daan, tieteen supertähien palvon­taan ja “tiedetoimit­ta­jien” ide­ol­o­giseen innos­tuk­seen (Cheer­lead­ing with an agen­da: how the press cov­ers sci­ence). Tiede näyt­tääkin mon­elle ole­van täyn­nä aivan mah­tavia ja mullis­tavia tulok­sia, jot­ka ovat poikkeuk­sel­lis­ten super­lah­jakkuuk­sien pyy­teet­tömän uuras­tuk­sen tulosta. Kaik­ki “mutat” ja “ehkät” lois­ta­vat poissaolollaan.

    Lisäk­si mukana on tietysti mil­loin minkäkin ide­olo­gian kaader­it, jot­ka valp­paana vah­ti­vat medi­aa ja somea — anonyymit kom­men­toi­jatkin saa­vat olla varuil­laan, kun lah­jakkaat aat­teen kyl­lästämät hakker­it ovat valmi­ita dox­aa­maan vääri­na­jat­telijoi­ta 24/7. Siinä mis­sä muu­ta­ma vuosikym­men varo­mat­tomasti sivun suun­sa puhuneet leimat­ti­in neu­vos­to­vas­taisik­si, odot­taa nykyään denial­istin, peräkam­marin punaniskan yms. leima.

    Kun mukana on herkkähip­iäiset aka­teemiset työ­nan­ta­jat, jot­ka jo pelkästä epäilystä ovat nykyään valmi­ita anta­maan potkut ihan var­muu­den vuok­si — ja kaik­ki tutkimus­ra­hoi­tus on täysin poli­it­tis­es­ti ohjau­tunut­ta tuke­maan Ain­oaa Oikeaa Mielipi­det­tä, niin mitäpä tässä — pideään suu supus­sa, esitetään per­for­manssia, jos­sa ollaan tekev­inään tiedet­tä — ja kat­so­taan kun kaik­ki menee päin vattua…

  53. “Väk­ilu­vun kasvu ja siitä seu­raa­vat ympäristöon­gel­mat, resurssien puute, ihmis­ryh­mien välil­lä kas­va­vat jän­nit­teet ja län­si­maid­en suh­teel­lisen ase­man (oikeutet­tu) heikken­e­m­i­nen muo­dosta­vat kokon­aisu­u­den, joka lisää ihmis­ten tyytymättömyyttä.”

    Haaste 1: On kyet­tävä tuhoa­maan nykyi­nen talousjär­jestelmä. On täysin mah­do­ton­ta levit­tää hyv­in­voin­tia ja kas­vat­taa kulu­tus­ta, jos tarkoi­tus on selvitä eteen­päin edes tuhat vuot­ta sil­lä taval­la, että ympäristö ei tuhoudu.

    Joku insinööri tässä ketjus­sa pisti toivon­sa insinöörei­hin, mut­ta tosi­a­sia on, että jo nyt meil­lä olisi luke­mat­to­mia keino­ja pienen­tää kulu­tus­ta, ruokkia kaik­ki ihmiset ja suo­jel­la luon­toa, mut­ta sitä ei halu­ta tehdä. Ongel­ma ei ole tekni­nen vaan poliittinen.

    Niin kauan kuin maail­ma perus­tuu kasvun ja kulu­tuk­sen ideaan, ratkaisua ei synny.

    Haaste 2: Ihmi­nen on heimoeläin. Sik­si kaikissa heimoa suurem­mis­sa yksiköis­sä rupeaa syn­tymään lieveilmiöitä. Kuvitel­ma globaal­ista maail­mas­ta on todel­lakin vain kuvitel­ma. Se tulee mur­tu­maan. Mitä ahtaam­malle köy­hät ja keski­t­u­loiset globaalin talouden puris­tuk­ses­sa joutu­vat, sitä enem­män he hake­vat tur­vaa tut­tuud­es­ta ja samanlaisuudesta.

    Ongel­ma ei ole sinän­sä mate­ri­aaliset erot vaan niihin liit­tyvä koke­mus. Jos sosi­aaliset ja taloudel­liset erot eivät omas­sa ympäristössä näy, ihmi­nen pysyy tyytyväisinä.

  54. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Näis­sä peleis­sä myös mukana eräs toinenkin amerikkalainen mil­jardööri kuin Trump: https://www.theguardian.com/technology/2017/may/07/the-great-british-brexit-robbery-hijacked-democracy

    Tämä. (archive.org-linkki)

    Toiv­ot­tavasti Suomes­sa ollaan hereil­lä yleisöön, koti­maa­han ja EU:hun vaikut­tamis­es­ta, puoluei­den tekemi­sistä sekä myös siitä, mihin kaikki­in liemi­in entiset (ja mik­sei nykyisetkin) soti­lashenkilöt, poli­itikot, virkamiehet ja muut päät­täjät oikein sotkeu­tu­vat. Ja siis selkeästi krim­i­nal­isoidaan se ja ryhdytään myös tiukkoi­hin vas­ta­toimi­in. En valitet­tavasti näe rikoslais­sa pykäliä joiden perus­teel­la tuol­laiseen voitaisi­in puut­tua asi­aanku­u­lu­vas­sa määrin. Hybrid­i­uhkien keino­va­likoimaa tuokin.

  55. ksee: Eiköhän merkit­tävä syy ole myös siinä, että kas­va­va joukko ihmi­sistä näkee, ettei saa veroilleen vastinet­ta. Vähän maas­ta ja yksilöstä riip­puen ongel­mana pide­tään joko vapaa­matkus­ta­jien määrän kasvua, teho­ton­ta hallintoa, tuh­laus­ta jär­jet­tömi­in han­kkeisi­in tai laa­jalle levin­nyt­tä kaverikap­i­tal­is­mia – ellei sit­ten jopa kaikkia näitä. Oleel­lista on kuitenkin se, että usko val­tioon tai nykyiseen yhteiskun­taan­hyv­in­voin­nin takaa­jana on rapistunut.

    Vas­takkainaset­telun lisään­tymisel­lä on todel­lakin usei­ta syitä ja epäilemät­tä nämäkin niihin kuu­lu­vat (tässä toki toisen osa­puolen silmin ilmaistuina).

    Min­ua kiin­nos­taa eri­tyis­es­ti se mik­si mielipi­de-erot johta­vat kär­jistyvään vas­takkainaset­telu­un? Eri­laiset mielip­i­teet ovat yhteiskun­nas­sa nor­maale­ja ja demokra­tian­han pitäisi jär­jestelmänä löytää tas­apaino niiden välillä.

    Yhä use­am­min näin ei selvästikään käy. Niin­pä seu­rauk­se­na on kovin epära­tionaal­isil­ta tun­tu­via proteste­ja, ikään kuin hyökkäyk­siä demokra­t­ian perusar­vo­ja vastaan. 

    Se on pelot­tavaa itsessään, sil­lä demokra­tia voi olla hau­raampi jär­jestelmä kuin nyky­isin ymmär­räm­mekään, ja eri­tyisen pelot­tavaa se on tilanteessa, jos­sa globaalit jän­nit­teet ovat muutenkin lisääntymässä.

  56. mjo­ki:
    Eli toisin sanoen, emme (siis me hyvät ja oikeal­la taval­la vasem­mis­to­laiset intellek­tuel­li-wan­na-beet) edes yritä pyrk­iä totu­u­teen. Meitä ei kiin­nos­ta val­heen ja totu­u­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan, sil­lä meil­lä jokaisel­la on vain omat kuplamme. Emme halua pila­ta hyviä ja tiedostavia mielip­iteitämme fak­toil­la. Itse miel­län aka­teemis­es­ti koulute­tut ihmisen kansakun­nan älyl­lisek­si ker­mak­si. Kuitenkin olen itsekin huo­man­nut monien älykkäi­den ihmis­ten hylän­nen täy­del­lis­es­ti kri­it­tisen ajat­telun. Koulute­tu­jen ihmis­ten aset­taes­sa kri­it­tisen ajat­telun min­imi­vaa­timuk­sen nol­laan – kysymyk­sis­sä jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa oman maail­manku­van kanssa – osoit­ta­vat he muillekin ilmi­selvän toim­inta­mallin. Kun muutkin alka­vat nou­dat­taa samaa mallia, niin seu­raa­va tekopöyristymi­nen on naurettavaa.

    Vaan eiväthän sivistyneet, koulute­tut ihmiset nor­maal­isti noin toi­mi. Aina toki löy­tyy yksit­täisiä ihmisiä, “elit­istienkin” puolel­la, jot­ka moi­seen sor­tu­vat, mut­ta enim­mäk­seen hei­dän syntin­sä lie­nee pikem­minkin tiet­ty kovako­r­vaisu­us monien kansalais­ten tun­noille. Opet­ta­ja­mainen asenne, ettei noin saa ajatella.

    Totu­u­den vääris­te­lyn nykyi­nen suo­sio läh­tee kyl­lä sieltä pop­ulistien puolelta. Sitä, mik­si he eivät luo­ta omaan asi­aansa niin paljon, että perus­taisi­vat poli­ti­ikkansa tosi­a­sioille, onkin sit­ten mie­lenki­in­toinen kysymys.

    Sen sijaan suuri osa koulute­tu­ista ihmi­sistä uskoo objek­ti­iviseen tietoon ja yleiseen suvait­se­vaisu­u­teen, ihan aidosti ja vil­pit­tömästi. Sehän on vähän niin kuin koko ide­olo­gian ydin.

  57. Junt­tip­ul­la Savos­ta:
    Haaste 1: On kyet­tävä tuhoa­maan nykyi­nen talousjär­jestelmä. On täysin mah­do­ton­ta levit­tää hyv­in­voin­tia ja kas­vat­taa kulu­tus­ta, jos tarkoi­tus on selvitä eteen­päin edes tuhat vuot­ta sil­lä taval­la, että ympäristö ei tuhoudu.

    Joku insinööri tässä ketjus­sa pisti toivon­sa insinöörei­hin, mut­ta tosi­a­sia on, että jo nyt meil­lä olisi luke­mat­to­mia keino­ja pienen­tää kulu­tus­ta, ruokkia kaik­ki ihmiset ja suo­jel­la luon­toa, mut­ta sitä ei halu­ta tehdä. Ongel­ma ei ole tekni­nen vaan poliittinen.

    Niin kauan kuin maail­ma perus­tuu kasvun ja kulu­tuk­sen ideaan, ratkaisua ei synny.

    Hyvää pohdiskelua. On ehkä ihmiskun­nan suuri trage­dia, että teknologi­nen kehi­tys hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana ja markki­na­t­alous sen levit­täjänä saat­ta­vat sit­tenkin pitem­män päälle olla tuhoisia.

    Mut­ta mikä on vai­h­toe­hto? On täysin tot­ta, että meil­lä sinän­sä oli­si­vat jo nyt keinot kestävään elämän­ta­paan, mut­ta viisaut­ta ihmiskun­nal­la ei siihen näytä olevan.

    Voisi sanoa, että ihmiskun­nal­la on kak­si vai­h­toe­htoa. Jatkaa eteen­päin ja uskoa, että insinöörit ja teknolo­gia ratkai­se­vat ongel­man (tähän kai Esko Val­tao­ja uskoo), tai sit­ten hidas­taa ja sopeut­taa olemisen­sa nykyisen kestokyvyn puit­teeseen. Vai olisiko ratkaisu jonkin­lainen hybridi?

    Ikävä kyl­lä mikään näistä vai­h­toe­hdoista ei täl­lä het­kel­lä näytä kovin toivei­ta herättävältä.

  58. ksee: Enem­mistö “kansakun­nan ker­mas­ta” taitaa vain kat­soa järkeväm­mäk­si pitää pään­sä kiin­ni. Yksi syy lie­nee turhau­tu­mi­nen – fak­toil­la ei keskustelus­sa ole mitään merk­i­tys­tä vaan ide­olo­gia jyrää kaiken alleen. Temp­pelin har­jalle on kohotet­tu joukko ylimpiä asiantun­ti­joi­ta, joiden sana totu­us – vain kerettiläi­nen menee omin päin tutus­tu­maan tutkimus­tu­lok­si­in ja rien­aa Oikeaa Totu­ut­ta ilkein kysymyk­si. Per­in­teisen tieteen­teon sijaan on siir­ryt­ty puh­taaseen auk­tori­teet­tiuskoon, jos­sa jokaiseen kapeaan eri­ty­isas­iantun­ti­ju­u­den siiloon mah­tuu vain yksi guru opetuslapsineen.


    Tieteelli­nen sivistys oppinei­den kesku­udessa ei ole enää uusi­in asioi­hin pere­htymistä vaan oman siilon sisälle sulkeutumista.

    Eri­no­mainen kom­ment­ti kaikessa humoris­tisu­udessan, melkein tietokoneeni sai nenän kaut­ta teh­dyn kahvis­pray­maalauk­sen. Hatun­nos­to ja kumarrus.

  59. Pekka T.: Vaan eiväthän sivistyneet, koulute­tut ihmiset nor­maal­isti noin toi­mi. Aina toki löy­tyy yksit­täisiä ihmisiä, “elit­istienkin” puolel­la, jot­ka moi­seen sor­tu­vat, mut­ta enim­mäk­seen hei­dän syntin­sä lie­nee pikem­minkin tiet­ty kovako­r­vaisu­us monien kansalais­ten tun­noille. Opet­ta­ja­mainen asenne, ettei noin saa ajatella.

    Totu­u­den vääris­te­lyn nykyi­nen suo­sio läh­tee kyl­lä sieltä pop­ulistien puolelta. Sitä, mik­si he eivät luo­ta omaan asi­aansa niin paljon, että perus­taisi­vat poli­ti­ikkansa tosi­a­sioille, onkin sit­ten mie­lenki­in­toinen kysymys.

    Sen sijaan suuri osa koulute­tu­ista ihmi­sistä uskoo objek­ti­iviseen tietoon ja yleiseen suvait­se­vaisu­u­teen, ihan aidosti ja vil­pit­tömästi. Sehän on vähän niin kuin koko ide­olo­gian ydin.

    Mut­ta kun valitet­tavasti hyvin moni koulutet­tukin ihmi­nen sivu­ut­taa fak­tat mielip­itei­den­sä muo­dostamises­sa. Tärkeäm­pää on olla älykäs ja tiedosta­va. Muis­tan itsekin nuorem­pana aina sil­loin täl­löin esit­täneeni kom­ment­ti­ni siinä muo­dos­sa kuin kuvit­telin saa­vani keskustelukump­panil­tani suurim­mat ylistyk­set — vaik­ka asi­a­sisältö ei olisikaan vas­tan­nut syvimpiä tuntojani.

    Yhtä tyyp­il­listä on tuon toisen kap­paleesi sisältö: en minä, mut­ta kun ne kaik­ki muut.

    Viimeisen kap­paleen ajatuk­ses­ta olen täysin samaa mieltä. Ikävä kyl­lä inhimil­lisyys tulee hyvin usein korkei­den aat­tei­den tielle.

  60. Ei uut­ta auringon alla.
    Ääri­oikeis­to­laisek­si san­otun 612-soi­h­tukulkueen ympäril­lä tutuk­si tul­lut “vas­takkainaset­telu” näyt­tää saa­van lisäbu­us­tia samalle torille ihan sat­tumoisin samaan iltapimeän aikaan jär­jeste­tys­tä pupu-alpak­ka-las­ten­ta­pah­tu­mas­ta jon­ka poli­isi on ymmär­ret­tävistä syistä kehot­tanut siirtämään muualle.
    Satavuo­tisjuh­lan vietolle sopii huonos­ti klikki­me­di­an revit­te­ly tästäkin episodista jon­ka ilmeisenä tulok­se­na on taas vähän vähem­män tolkun ihmisiä ja vähän enem­män niitä jot­ka eivät näe kuin yhden ääripään.
    Eikö sadan vuo­den takaises­ta muka muis­te­ta sitä murheel­lis­in­ta seu­raus­ta kansan kiihot­tamis­es­ta toisi­aan vastaan?

  61. mjo­ki: Mut­ta kun valitet­tavasti hyvin moni koulutet­tukin ihmi­nen sivu­ut­taa fak­tat mielip­itei­den­sä muo­dostamises­sa. Tärkeäm­pää on olla älykäs ja tiedosta­va. Muis­tan itsekin nuorem­pana aina sil­loin täl­löin esit­täneeni kom­ment­ti­ni siinä muo­dos­sa kuin kuvit­telin saa­vani keskustelukump­panil­tani suurim­mat ylistyk­set – vaik­ka asi­a­sisältö ei olisikaan vas­tan­nut syvimpiä tuntojani.

    Yhtä tyyp­il­listä on tuon toisen kap­paleesi sisältö: en minä, mut­ta kun ne kaik­ki muut.

    Epäilemät­tä moni koulutet­tu ihmi­nen sivu­ut­taa fak­tat mielip­i­teen muo­dostamises­sa. Ja yhtä epäilemät­tä vielä use­ampi ei-koulutet­tu sen tekee. Tämä on ikävä jut­tu, mut­ta kovin inhimillistä.

    On kuitenkin paljon ihmisiä, jot­ka muo­dosta­vat mielip­i­teen­sä saatavis­sa ole­van tiedon poh­jal­ta. Toki muis­taen, ettei kukaan ole absolu­ut­tisen ratio­naa­li­nen. Ja että monil­la menevät arvot ja tosi­asi­at sekaisin.

    Usko tosi­a­sioi­hin on silti voimakkaim­mil­laan koulutet­tu­jen paris­sa, arvoista riip­pumat­ta, ja sitä aja­tus­maail­maa on nyt pop­ulis­mi nous­sut haas­ta­maan. On taval­laan ovela silmänkään­tötemp­pu, että pop­ulis­tit syyt­tävät mui­ta niistä käytän­nöistä, kuten tosi­asi­at ohit­tavista asen­teista, joi­ta he itse kaikkein voimallisim­min itse harrastavat.

    Eri­laiset kuplat ja kup­pikun­nat eivät koskaan ker­ro ihmi­sistä koko totu­ut­ta. Niin­pä voisi toivoa, että me kaik­ki, olimme asioista mitä mieltä tahansa, oppisimme arvosta­maan tosi­a­sioi­ta keskustelun lähtöko­htana. Hyväksyen sen, että tosi­a­sia ei ole sel­l­ainen kuin halu­aisimme sen ole­van, vaan sel­l­ainen kuin se on.

  62. Pekka T.: Epäilemät­tä moni koulutet­tu ihmi­nen sivu­ut­taa fak­tat mielip­i­teen muo­dostamises­sa. Ja yhtä epäilemät­tä vielä use­ampi ei-koulutet­tu sen tekee. Tämä on ikävä jut­tu, mut­ta kovin inhimillistä.

    On kuitenkin paljon ihmisiä, jot­ka muo­dosta­vat mielip­i­teen­sä saatavis­sa ole­van tiedon poh­jal­ta. Toki muis­taen, ettei kukaan ole absolu­ut­tisen ratio­naa­li­nen. Ja että monil­la menevät arvot ja tosi­asi­at sekaisin.

    Varsi­nainen ongel­ma piilee siinä, että moni (suurin osa?) koulute­tu­ista ihmi­sistä on laiska tiedon­metsästäjä — fak­toik­si hyväksytään väit­teitä puh­taasti niiden esit­täjän auk­tori­teetin vuok­si. Lisäk­si tähän tun­tuu usein liit­tyvän naivi käsi­tys tieteestä ja ihmis­ten moti­iveista tyyli­in “tiede on oike­as­sa” + “tutk­i­ja tekee tiedet­tä” -> “tutk­i­jan esit­tämät väit­teet ovat tot­ta”.

    Tämä jopa kään­tyy niin, että jos joku kehtaa epäil­lä yksit­täisen arvos­s­api­de­tyn tutk­i­jan yksit­täistä väitet­tä, niin kyseessä on ikään kuin koko tieteel­lisen metodin kiistämi­nen — ja siten tun­nus­tau­tu­mi­nen kuu­lu­mis­es­ta samaan jengi­in 9/11-salali­it­to­te­o­reetikko­jen, kreation­istien yms. kanssa.

    Äärim­mäi­nen esimerk­ki johon itse on tör­män­nyt on erään tyypin tun­nus­tus siitä, että vaik­ka hänel­lä olisi tarvit­ta­vat perustiedot ymmärtää tietyn asian X tutkimuk­sia, niin hän ei edes yritä vaan hän uskoo siihen mitä hänelle on ker­rot­tu. No, saa­han täl­lä tietysti lakaistua siis­tisti maton alle sen, ettei kaik­ki olekaan ihan niin miten Suuri Tari­na julk­isu­udessa antaa ymmärtää — ja samal­la voi hyvin mielin kieltäy­tyä kaikesta keskustelusta.

    Sinän­sä jotenkin häm­men­tää jonki­lainen tutk­i­joiden glo­ri­fioin­ti — aivan kuin tietyn­laisen vihkimyk­sen jäl­keen tutk­i­ja olisi puh­das kaik­ista inhimil­li­sistä heikkouk­sista ja että hän omis­tau­tu­isi täysin pyytet­tömästi ja vil­pit­tömästi totu­u­den tavoit­telu­un. Käytän­nössähän tilanne on kuitenkin läh­es täysin päin­vas­tainen ja tais­telu kukku­lan kuninkaan paikas­ta pal­jas­taa mon­es­ta kaik­ki inhimil­lisyy­den mus­tat puolet…

    1. Min­ul­la ei ole kykyä — tai ei ainakaan aikaa eikä motivbaa­tio­ta — pere­htyä siihen, onko suh­teel­lisu­us­teo­ri­as­sa mitään perää vai pitäisikö sit­tenkin tyy­tyä New­tonin mekani­ikkaan — vaan olen kokenut viisam­mak­si luot­taa tässä asi­as­sa auk­tori­teet­tei­hin. Inhimilli­nen sivistys ei olisi mah­dol­lista, jos ei voisi uskoa mui­ta ihmisiä vaan pitäisi tarkois­taa jokainen fak­ta itse.

  63. ksee: Varsi­nainen ongel­ma piilee siinä, että moni (suurin osa?) koulute­tu­ista ihmi­sistä on laiska tiedon­metsästäjä – fak­toik­si hyväksytään väit­teitä puh­taasti niiden esit­täjän auk­tori­teetin vuok­si. Lisäk­si tähän tun­tuu usein liit­tyvän naivi käsi­tys tieteestä ja ihmis­ten moti­iveista tyyli­in “tiede on oike­as­sa” + “tutk­i­ja tekee tiedet­tä” -> “tutk­i­jan esit­tämät väit­teet ovat tot­ta”.

    Tämä jopa kään­tyy niin, että jos joku kehtaa epäil­lä yksit­täisen arvos­s­api­de­tyn tutk­i­jan yksit­täistä väitet­tä, niin kyseessä on ikään kuin koko tieteel­lisen metodin kiistämi­nen – ja siten tun­nus­tau­tu­mi­nen kuu­lu­mis­es­ta samaan jengi­in 9/11-salali­it­to­te­o­reetikko­jen, kreation­istien yms. kanssa.

    Äärim­mäi­nen esimerk­ki johon itse on tör­män­nyt on erään tyypin tun­nus­tus siitä, että vaik­ka hänel­lä olisi tarvit­ta­vat perustiedot ymmärtää tietyn asian X tutkimuk­sia, niin hän ei edes yritä vaan hän uskoo siihen mitä hänelle on ker­rot­tu. No, saa­han täl­lä tietysti lakaistua siis­tisti maton alle sen, ettei kaik­ki olekaan ihan niin miten Suuri Tari­na julk­isu­udessa antaa ymmärtää – ja samal­la voi hyvin mielin kieltäy­tyä kaikesta keskustelusta.

    Sinän­sä jotenkin häm­men­tää jonki­lainen tutk­i­joiden glo­ri­fioin­ti – aivan kuin tietyn­laisen vihkimyk­sen jäl­keen tutk­i­ja olisi puh­das kaik­ista inhimil­li­sistä heikkouk­sista ja että hän omis­tau­tu­isi täysin pyytet­tömästi ja vil­pit­tömästi totu­u­den tavoit­telu­un. Käytän­nössähän tilanne on kuitenkin läh­es täysin päin­vas­tainen ja tais­telu kukku­lan kuninkaan paikas­ta pal­jas­taa mon­es­ta kaik­ki inhimil­lisyy­den mus­tat puolet…

    Yksit­täisen tutk­i­jan näke­myk­seen on perustel­tua suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti, ja eri­tyis­es­ti sil­loin, kun hän ottaa kan­taa oman osaamisalueen­sa ulkop­uolelta. Sen sijaan tiedey­hteisön kon­sen­sus (käytän­nössä läh­es kon­sen­sus, sil­lä aina on yksit­täisiä toisi­na­jat­telijoi­ta) on hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä oike­as­sa, ainakin suuris­sa lin­jois­sa. Ja jos ei ole, tiedey­hteisö kor­jaa senkin virheen ajan myötä. Juuri tässähän on tieteen voima.

    Tot­ta kai tutk­i­jatkin ovat ihmisiä kaikkine siihen kuu­lu­vine hyvine ja huonoine puo­li­neen. Eri­tyis­es­ti muis­sa kuin luon­non­ti­eteis­sä hei­dän henkilöko­htaiset arvon­sa pakkaa­vat näkymään myös kan­nan­otois­sa. Tätä puol­ta ei silti kan­na­ta liioitel­la — kyl­lä tutk­i­jan tieteelli­nen näke­mys on keskimäärin aivan eri tasol­la kuin maal­likon usein tun­teeseen poh­jau­tu­va asenne. Samat inhimil­liset omi­naisu­udet kun löy­tyvät myös maal­likoil­ta, joil­ta lisäk­si puut­tuu se tieto.

    Kri­it­ti­nen kansalainen oppii vähitellen arvioimaan mihin medioi­hin ja kei­hin toimit­ta­ji­in ja tutk­i­joi­hin voi yleen­sä luot­taa. Ja luot­taa pitää, tietyl­lä varauk­sel­la, sil­lä ei kukaan voi eikä halua tark­istaa kaikkea. Kri­it­tisyy­dessä aut­taa myös joukkoä­ly, joka keskustelun kaut­ta vähitellen pal­jas­taa väärät ja epämääräiset tiedot. Sik­si niin järkyt­täviltä tun­tu­vatkin nämä “vai­h­toe­htoiset totu­udet”, jot­ka pro­pa­gan­dis­tisen tietois­es­ti pyrkivät sotke­maan tätä avoin­ta pyrkimys­tä totuuteen.

    Toinen asia on sit­ten se, että monille, ja eri­tyis­es­ti maal­likoille, on vaikea hyväksyä, että tieteen ja objek­ti­ivisen tiedonväl­i­tyk­sen tulok­set eivät aina vas­taa hei­dän ennakkoasen­teitaan. Sil­loin on houku­tus käper­tyä sisään­päin ja kieltää tieteen tulokset.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la ei ole kykyä – tai ei ainakaan aikaa eikä motivbaa­tio­ta – pere­htyä siihen, onko suh­teel­lisu­us­teo­ri­as­sa mitään perää vai pitäisikö sit­tenkin tyy­tyä New­tonin mekani­ikkaan – vaan olen kokenut viisam­mak­si luot­taa tässä asi­as­sa auk­tori­teet­tei­hin. Inhimilli­nen sivistys ei olisi mah­dol­lista, jos ei voisi uskoa mui­ta ihmisiä vaan pitäisi tarkois­taa jokainen fak­ta itse.

    Tot­ta, kukaan ei voi hal­li­ta kaikkia tieteen tai elämän osa-aluei­ta. Kuitenkin Kseen point­ti on mielestäni hie­man eri: erään määritelmän mukaan tiede on itseään kor­jaa­va jär­jestelmä; tiede on lähtöko­htais­es­ti hyvin luul­tavasti virheelli­nen approksi­maa­tio todel­lisu­ud­es­ta ja pitää sen vuok­si korjata. 

    Yleen­säkin tieteestä puhut­taes­sa on hyvä muis­tel­la his­to­ri­aa. Viime vuo­sisadan alus­sa rotuop­pi oli kovaa tiedet­tä, ja vain taan­tu­muk­sel­liset ajat­teli­jat yrit­tivät sönköt­tää jotain kuin­ka me kaik­ki olemme luo­tu­ja Jumalan kuvak­si tms. Nykyään roolit ovat vaihtuneet.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la ei ole kykyä – tai ei ainakaan aikaa eikä motivbaa­tio­ta – pere­htyä siihen, onko suh­teel­lisu­us­teo­ri­as­sa mitään perää vai pitäisikö sit­tenkin tyy­tyä New­tonin mekani­ikkaan – vaan olen kokenut viisam­mak­si luot­taa tässä asi­as­sa auk­tori­teet­tei­hin. Inhimilli­nen sivistys ei olisi mah­dol­lista, jos ei voisi uskoa mui­ta ihmisiä vaan pitäisi tarkois­taa jokainen fak­ta itse.

    No, kaipa se riip­puu vähän yksilöstä mitä kukin pitää “riit­tävänä syynä” uskoa jonkun väit­teen paikkaansa pitävyy­teen. En minäkään lähde kaikkea penko­maan pienem­mistä detal­jeista läh­tien, mut­ta onhan jokun (sup­peam­man) suh­teel­lisu­us­teo­ri­an paikkansapitävyy­destä aika help­po vaku­ut­tua run­saiden (ja ymmär­ret­tävien) todis­tei­den myötä.

    Monil­la muil­la aloil­la — kuten vaik­ka rav­it­se­muk­sen ja sairauk­sien yhteyk­sien tapauk­ses­sa — fak­to­jen tark­istamista helpot­taa metatutkimuk­si­in tutus­tu­mi­nen jne. Eli en näk­isi, että väit­tei­den uskot­tavu­u­den tark­ist­a­mi­nen olisi mitenkään mah­do­ton­ta — ainakaan tärkeim­mis­sä ja itseä kiin­nos­tavis­sa asioissa.

    Suurim­pana ongel­mana näen kuitenkin ne, jot­ka näkevät tieteen ikään kuin jon­ain eso­teerise­na salaseu­ra­menona, jos­sa yhden alan tutkimusten ymmärtämi­nen olisi mah­dol­lista vain juuri kyseisen alan johtaville tutk­i­joille. Eli vaik­ka itselle riit­täisi jonkun toisen sana jostain fak­tas­ta, niin pitäisi hyväksyä se, että joku muu kaipaa myös todis­tei­ta väit­teen tuek­si — ja ymmärtää myös se, että tutk­i­jatkin tekevät virheitä (jotkut jopa tietoisesti).

  66. Kaikessa mis­sä emme itse voi tehdä empi­irisiä kokei­ta joil­la omako­htais­es­ti tode­taan jonkin asian toim­inta luo­tamme auktoriteetteihin.

    Koulus­sa luo­tamme opet­ta­ji­in ja koulukir­jo­jen kir­joit­ta­ji­in (ja kus­tan­ta­ji­in). Joskus täy­den­netään tietokir­jal­lisu­ud­es­ta, jol­loin luote­taan tietokir­jo­jen kir­joit­ta­ji­in (ja kus­tan­ta­ji­in). Kir­jat vetoa­vat auk­tori­teet­tei­hin jot­ka opi­taan tun­temaan tieteen merkki­henkilöinä. Koulun jäl­keen kaik­ki tiedämme Ein­steinin ja kun jos­sain lukee, että Ein­steinin mukaan , luo­tamme siihen.

    Sama kos­kee muitakin alo­ja. Moniko on lukenut Pla­toa? Moniko tietää Pla­ton? Moniko “tietää”, että kun Pla­ton mukaan X niin jo muinaiset kreikkalaiset ja hom­ma on selvä?

    Tässä ei sinän­sä ole mitään vikaa. Näin toim­i­taan jot­ta voidaan seistä jät­tiläis­ten harteil­la. Jos jokainen aloit­taisi tieteel­lisen uransa tois­ta­mal­la tuhan­sia kokei­ta, kovin har­va ehtisi tehdä mitään tutkimus­ta. Saati niiden osalta jot­ka eivät edes tähtää kyseisen alan tieteel­liselle huipulle.
    Niin kauan kuin ne kokeet on tehty, tois­tet­tu, rapor­toitu, julka­istu, koemenetelmät arvioitu use­an tahon toimes­ta, ja muutenkin tieteel­listä menet­te­lyä ja hyviä käytän­töjä ja tapo­ja nou­datet­tu, voimme luot­taa lopputulokseen.

    Ongelmia syn­tyy kun käsitel­lään asioi­ta joiden osalta on riit­tävästi eri suun­ti­in vetävää tutkimus­ta. Tai ei vält­tämät­tä edes tutkimus­ta, vaan tutkimuk­sen tulk­in­taa. Pop­sci artikkelei­ta jot­ka esit­tävät oman näke­myk­sen­sä siitä, mitä tehty tutkimus tarkoit­taa jonkin asian suh­teen. Melko­lail­la kaikesta on jos jonkin­laista näke­mys­tä, ihan riip­pumat­ta siitä, mitä tieteel­listä tutkimus­ta asi­as­ta on tehty.

    Jos tek­sti on vaku­ut­tavaa (ja jos se tukee omaa maail­manku­vaa eikä siinä ole räikeitä ongelmia niin onhan se), har­va läh­tee tek­stin taus­taa tutki­maan. Mik­si lähtisi, johan asia on selitetty?

    Mut­ta niille jot­ka tun­te­vat ongel­man ja ymmärtävät sitä, kaikesta tulee vaikeam­paa. Tiedän etukä­teen, että on monia asioi­ta joista ei vain voi keskustel­la järkevästi. Jos min­ul­la onkin vakaa käsi­tys siitä, miten asi­at ovat, miten peruste­len sen? Eteen lyödään läjä linkke­jä joiden mukaan tutk­i­tusti olen väärässä. Voin joko ohit­taa tämän, jol­loin peli on menetet­ty, tai tuo­da esi­in vielä vaku­ut­tavam­mat linkit joiden mukaan olen oike­as­sa. En voi kumo­ta jokaista argu­ment­tia, sil­lä menisi ihmisikä pelkästään selvit­tää esitet­ty­jen “fak­to­jen” toden­peräisyys, ja toisaal­ta vas­takkaista mieltä ole­val­la henkilöl­lä on aina muu­ta­ma auk­tori­teet­ti joiden mukaan esit­tämäni on väärin.

    Jos en tietäisi tai välit­täisi ihmisen luon­tais­es­ta halus­ta ylläpitää maail­manku­vaansa ja näin vali­ta fak­tat ensisi­jais­es­ti maail­manku­vansa ja vas­ta tois­si­jais­es­ti tieteel­lisen pätevyy­den poh­jal­ta, luul­tavasti vain toteaisin mon­en ole­van täysin väärässä, jääräpäi­nen, tyh­mä, maail­mas­ta mitään ymmärtämätön…

    Mut­ta jos tiedän ja hyväksyn ihmis­lu­on­teen, joudun totea­maan, että osa näistäkin ihmi­sistä on ihan fik­su­ja, heil­lä vaan on vakaa käsi­tys maail­mas­ta ja näi­nollen jois­sain asiois­sa järkähtämätön näke­mys jota ei voi muuttaa.

    Joten ehkä parem­pi, että ohi­tan keskustelu­ja. Menisi paljon aikaa ja vaivaa, eikä mikään muuttuisi.

  67. mjo­ki: Tot­ta, kukaan ei voi hal­li­ta kaikkia tieteen tai elämän osa-aluei­ta. Kuitenkin Kseen point­ti on mielestäni hie­man eri: erään määritelmän mukaan tiede on itseään kor­jaa­va jär­jestelmä; tiede on lähtöko­htais­es­ti hyvin luul­tavasti virheelli­nen approksi­maa­tio todel­lisu­ud­es­ta ja pitää sen vuok­si korjata. 

    Tähän lisään vielä: val­taosil­taan tiede on oike­as­sa ole­va approksi­maa­tio todel­lisu­ud­es­ta. Mitä vaki­in­tuneem­pi jokin tieteenala on, sen varmem­min se on kohdallaan.

    Eniten virheel­lisyyt­tä löy­tyy uusista teo­ri­oista ja, itses­tään selvästi, ole­muk­seltaan epämääräisem­mistä human­is­ti­sista tieteenaloista, jois­sa tutk­i­jan arvo­maail­ma pääsee hel­posti vaikut­ta­maan tulk­in­taan. Tyyp­illi­nen esimerk­ki on taloustiede.

    Silti kan­nat­taa muis­taa: jopa uudet tieteenalat ovat hyvin toden­näköis­es­ti ainakin suun­taa antavasti oike­as­sa sil­loin, kun tutk­i­joiden enem­mistö pää­tyy niistä samanmielisyyteen.

    Näis­sä tapauk­sis­sa, mikäli tätä kon­sen­sus­ta joku epäilee, näytön paik­ka on epäil­i­jäl­lä. Näytök­si ei riitä maal­likon vah­va epälu­u­lo tulok­sia kohtaan eikä edes val­is­tuneen maal­likon tavanomaiset heitot tieteen his­to­ri­an virheistä tai tiede­maail­man yleis­es­tä raadol­lisu­ud­es­ta (jot­ka sinän­sä pitävät yksit­täistapauksi­na paikkansa, mut­ta joi­ta ei voi yleistää kaikkea tiedet­tä koskeviksi).

    Tieteen yleis­es­ti hyväksy­tyt tulok­set voi kumo­ta vain parem­min oike­as­sa ole­val­la tieteel­lä, vaik­ka ihmisil­lä on taipumus pyrk­iä kieltämään epä­muka­vat tulok­set pelkäl­lä epäileväl­lä asen­teel­la ja löysäl­lä argu­men­toin­nil­la asian liepeiltä.

  68. ksee: (sup­peam­man) suh­teel­lisu­us­teo­ri­an paikkansapitävyy­destä aika help­po vaku­ut­tua run­saiden (ja ymmär­ret­tävien) todis­tei­den myötä.

    Mis­tä tiedät että todis­teet pitävät paikkansa, oletko itse ver­i­fioin­ut ne tai tois­tanut kokeet? Vai luo­tatko vain tiedey­hteisöön että näin on tehty? 

    Itse olen henkilöko­htais­es­ti kokeil­la tode­nut vain sen, että valo on aaltoliikettä.

  69. ksee:

    Suurim­pana ongel­mana näen kuitenkin ne, jot­ka näkevät tieteen ikään kuin jon­ain eso­teerise­na salaseu­ra­menona, jos­sa yhden alan tutkimusten ymmärtämi­nen olisi mah­dol­lista vain juuri kyseisen alan johtaville tutk­i­joille. Eli vaik­ka itselle riit­täisi jonkun toisen sana jostain fak­tas­ta, niin pitäisi hyväksyä se, että joku muu kaipaa myös todis­tei­ta väit­teen tuek­si – ja ymmärtää myös se, että tutk­i­jatkin tekevät virheitä (jotkut jopa tietoisesti).

    Tietenkään tiedet­tä ei pidä pitää salaseu­rana, vaan tieteen­teon luon­teeseen kuu­luu ja pitää kuu­lua avoin keskustelu.

    Ymmär­rän silti tiedemiesten turhau­tu­misen, kun hei­dät pan­naan tele­vi­sioon keskustele­maan ikään kuin tasaver­taisi­na asiantun­ti­joina eri­laisi­in ilmeisi­in humpuukei­hin uskovien maal­likoit­ten kanssa. Vaikka­pa hopeavesi­hoidoista. Näil­lä maal­likoil­la kun ei vält­tämät­tä ole mitään tietoa, pelkkää uskoa, ja silti asetel­ma esit­tää keskusteli­jat kat­so­jan silmis­sä vähän niin kuin sama­nar­voisi­na mut­ta vain eri mieltä olev­ina asiantuntijoina.

    Tieteet ovat maal­likon suh­teen myös ymmär­ret­tävyy­den kannal­ta hyvin eri­laisia. Jokainen asioi­hin vähänkin pere­htynyt voi osal­lis­tua keskustelu­un esimerkik­si his­to­ri­an tulkin­noista (joskin sil­loinkin olisi paikallaan osa­ta erot­taa tosi­asi­at arvoista), mut­ta hyvin vaa­ti­vaa matem­ati­ikkaa edel­lyt­tävä kvant­ti­te­o­reet­ti­nen tutkimus käy läh­es kaikil­la yli ymmärryksen.

  70. Ismo:

    Jos en tietäisi tai välit­täisi ihmisen luon­tais­es­ta halus­ta ylläpitää maail­manku­vaansa ja näin vali­ta fak­tat ensisi­jais­es­ti maail­manku­vansa ja vas­ta tois­si­jais­es­ti tieteel­lisen pätevyy­den poh­jal­ta, luul­tavasti vain toteaisin mon­en ole­van täysin väärässä, jääräpäi­nen, tyh­mä, maail­mas­ta mitään ymmärtämätön…

    Mut­ta jos tiedän ja hyväksyn ihmis­lu­on­teen, joudun totea­maan, että osa näistäkin ihmi­sistä on ihan fik­su­ja, heil­lä vaan on vakaa käsi­tys maail­mas­ta ja näi­nollen jois­sain asiois­sa järkähtämätön näke­mys jota ei voi muuttaa.

    Hyvä kir­joi­tus. Olen osal­li­tunut tähän keskustelu­un ahk­erasti, sil­lä pidän aihet­ta tavat­toman tärkeänä. Lisäk­si min­un tietooni ei ole suo­tu (tässäkään asi­as­sa) lop­ullista totu­ut­ta, joten keskustelu aut­taa koet­taes­sani hah­mot­taa maail­man monimutkaisuutta.

    On epäilemät­tä juuri näin: ihmis­ten näke­myk­si­in vaikut­taa oikeasti paljon enem­män hei­dän ennakkoasen­teen­sa ja arvo­maail­mansa kuin tieteel­liset tosi­asi­at, vaik­ka peruste­lut yleen­sä pyritäänkin puke­maan tieteel­liseen muotoon. 

    Arvois­sa ei ole mitään pahaa eikä min­ul­la ole vaikeuk­sia hyväksyä sitä, että ihmisil­lä on eri­laisia arvo­ja. Yleisen kanssakäymisen ja yhteiskun­nan kehit­tämiseen pyrkivän keskustelun kannal­ta olisi kuitenkin toiv­ot­tavaa, että ihmiset osaisi­vat erot­taa toi­sis­taan arvot ja tosiasiat.

    Sik­sikin on niin surullista tämä kehi­tys, jos­sa ihmis­ten mielis­sä lonkalta heit­e­tyt asen­teet ja ärhäkät mielip­i­teet, kaiken maail­man vai­h­toe­htoiset totu­udet, tun­tu­vat saa­van yhä enem­män suo­sio­ta. Moi­ses­ta ei hyvä seu­raa tulevaisuudessa.

  71. Pekka T.: Yksit­täisen tutk­i­jan näke­myk­seen on perustel­tua suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti, ja eri­tyis­es­ti sil­loin, kun hän ottaa kan­taa oman osaamisalueen­sa ulkop­uolelta. Sen sijaan tiedey­hteisön kon­sen­sus (käytän­nössä läh­es kon­sen­sus, sil­lä aina on yksit­täisiä toisi­na­jat­telijoi­ta) on hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä oike­as­sa, ainakin suuris­sa lin­jois­sa. Ja jos ei ole, tiedey­hteisö kor­jaa senkin virheen ajan myötä. Juuri tässähän on tieteen voima.

    Juu, kun­han vain muis­taa, ettei tiedey­hteisön käsi­tys asi­as­ta vält­tämät­tä vas­taa sitä kuvaa, jota medi­as­sa koite­taan kaupitel­la. Monas­ti val­lit­se­vat ole­tuk­set tup­paa­vat muut­tumaan Tieteel­lisik­si Fak­toik­si — vaik­ka varsi­nainen tieteelli­nen tieto asi­as­ta olisi vielä kovinkin epä­var­maa ja hajanaista. Näin tup­paa käymään varsinkin aiheis­sa, joi­hin liit­tyy Jalo­ja Syitä.

    Tietysti tiede näis­säkin tapauk­sis­sa ennen pitkää oikaisee mah­dol­liset virheet, mut­ta kyl­lä täl­lais­es­ta tulee nyky­maail­mas­sa ongelmi­akin — julk­isu­u­teen pää­sevät helpoim­min omas­ta ere­htymät­tömyy­destään var­mat jyrääjät ja todel­lis­ten tai kuvitel­tu­jen ongelmien perässä juok­se­vat poli­itikot ryn­täilevät kuin päät­tömät kanat tutkimus­ra­hasäkkien­sä kanssa aina kovim­paan ääneen huu­ta­jan luo.

    Tietysti yhteiskun­nan kannal­ta suurem­mak­si ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että olete­tun “tieteel­lisen kon­sek­suk­sen” poh­jal­ta lähde­tään tekemään kalli­it­ta, yhteiskun­taa rasit­tavia päätöksiä.

  72. Ismo: Jos tek­sti on vaku­ut­tavaa (ja jos se tukee omaa maail­manku­vaa eikä siinä ole räikeitä ongelmia niin onhan se), har­va läh­tee tek­stin taus­taa tutki­maan. Mik­si lähtisi, johan asia on selitetty?

    Muis­te­len, että ifor­maa­tio­teo­ri­as­sa väitetään, että tilan muut­tamiseen 0 -> A tarvi­taan tiet­ty määrä infor­maa­tio­ta, mut­ta tilan muut­tamiseen A -> ‑A sitä tarvi­taan satak­er­tais­es­ti enemmän.

    Saat­taa olla huuhaa-teo­ria, mut­ta kovin on arkikoke­musten mukainen.

  73. Pekka T.: Yksit­täisen tutk­i­jan näke­myk­seen on perustel­tua suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti, ja eri­tyis­es­ti sil­loin, kun hän ottaa kan­taa oman osaamisalueen­sa ulkop­uolelta. Sen sijaan tiedey­hteisön kon­sen­sus (käytän­nössä läh­es kon­sen­sus, sil­lä aina on yksit­täisiä toisi­na­jat­telijoi­ta) on hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä oike­as­sa, ainakin suuris­sa lin­jois­sa. Ja jos ei ole, tiedey­hteisö kor­jaa senkin virheen ajan myötä. Juuri tässähän on tieteen voima.

    Näin­hän se menee ja on vaan pidet­tävä huol­ta siitä, että ne toisi­na­jat­teli­jatkin saa­vat äänen­sä kuu­lu­vi­in, jot­ta tämä kor­jaami­nenkin voi tapah­tua. Suurin osa toisi­na­jat­telijoista on var­masti met­sässä, mut­ta joukos­sa voi joku Galileo aina välil­lä olla ja sik­si tässä ketjus­sa muiden esi­in­nos­ta­ma rahoituk­sen poisot­ta­mi­nen ja ris­tiri­itais­ten näke­mys­ten esit­tämisen vält­tämi­nen on ongelma.

    Tiede (tai tieteelli­nen meto­di) on min­un kir­jois­sani ihmiskun­nan suurin saavu­tus, joten yritetään pitää huol­ta, että sitä ei tutkimus­ra­hoituk­sen met­sästämisen yhtey­dessä men­nä vahin­gos­sa pilaa­maan tuleville sukupolville. Tästä(kin) ongel­mas­ta iso taak­ka tulee kaiken poli­ti­soi­tu­miselle, joka tun­tuu ole­van nyky­maail­mas­sa kaikkialle tunke­va ilmiö. Valitet­tavasti tiedey­hteisö ei näytä ole­van sille immuuni.

    Pekka T.:

    Toinen asia on sit­ten se, että monille, ja eri­tyis­es­ti maal­likoille, on vaikea hyväksyä, että tieteen ja objek­ti­ivisen tiedonväl­i­tyk­sen tulok­set eivät aina vas­taa hei­dän ennakkoasen­teitaan. Sil­loin on houku­tus käper­tyä sisään­päin ja kieltää tieteen tulokset.

    Vaik­ka tämä mon­es­sa paikas­sa pitääkin paikkansa, on rehellistä tun­nus­taa, että osa ongel­mas­ta tulee myös siitä, että tieteen ja objek­ti­ivisen tiedonväl­i­tyk­sen tulok­set eivät vas­taa hei­dän henkilöko­htaisia koke­muk­si­aan. Suo­mi on isos­sa mit­takaavas­sa hyö­tynyt suun­nat­tomasti glob­al­isaa­tios­ta ja minä henkilöko­htais­es­ti eri­tyis­es­ti, mut­ta joukos­sa on myös ihmisiä, joille näin ei ole käynyt.

    Suomen maaseudul­la tai jenkeis­sä jonkun pikkukaupun­gin ain­oan tehtaan sulkeutues­sa on vaan fak­ta, että kyseisen alueen asukkaille glob­al­isaa­tio näyt­täy­tyy hyvin voimakkaan negati­ivise­na ilmiönä. Glob­al­isaa­tion hyviä puo­lia sil­loin toitot­ta­va objek­ti­ivi­nen tiedonväl­i­tys tai tutk­i­ja näyt­täy­tyy joko ymmärtämät­tömänä tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa akti­ivisen vihamielisenä ja oma­lle hädälle ilkku­vana tahona.

    Osak­si tästä syys­tä olen vähän huolis­sani tieteen uuti­soin­nista yleen­sä, kos­ka sen on pakko pitäy­tyä isois­sa lin­jois­sa ja har­ja­ta tutkimusten tulok­sista ne rosot pois, jot­ta saadaan lehdis­tötiedot­teeseen sopi­va tari­na pin­taan. Tämän pros­essin lop­putu­lok­se­na tulee otsikko: “Suo­mi glob­al­isaa­tion voit­ta­jia!”, vaik­ka tutkimuk­ses­sa itsessään tari­na olisi ker­rot­tukin paljon tarkem­min ja monisyisemmin.

  74. Sylt­ty: Mis­tä tiedät että todis­teet pitävät paikkansa, oletko itse ver­i­fioin­ut ne tai tois­tanut kokeet? Vai luo­tatko vain tiedey­hteisöön että näin on tehty? 

    Tässä vai­h­toe­htoina olisi joko uskoa maail­man­laa­juiseen salali­it­toon tai sit­ten luot­taa siihen, että toi­sis­taan riip­pumat­tomat tois­tot ovat luotettavia.

    Oleelli­nen point­ti lie­nee kuitenkin siinä, että voisi olla ihan ter­veel­listä tark­istaa, että onko onnis­tunei­ta kokei­ta yleen­säkään tehty, saa­vatko muut saman­laisia tulok­sia — vai onko kyseessä ennem­min tutk­i­jan toivea­jat­telus­ta ja pop­sci-lehden toimit­ta­jan vilkkaas­ta mielikuvituksesta.

  75. Pekka T.:

    Ymmär­rän silti tiedemiesten turhau­tu­misen, kun hei­dät pan­naan tele­vi­sioon keskustele­maan ikään kuin tasaver­taisi­na asiantun­ti­joina eri­laisi­in ilmeisi­in humpuukei­hin uskovien maal­likoit­ten kanssa. Vaikka­pa hopeavesi­hoidoista. Näil­lä maal­likoil­la kun ei vält­tämät­tä ole mitään tietoa, pelkkää uskoa, ja silti asetel­ma esit­tää keskusteli­jat kat­so­jan silmis­sä vähän niin kuin sama­nar­voisi­na mut­ta vain eri mieltä olev­ina asiantuntijoina.

    Tietysti epäli­jän pitää pystyä perustele­maan epäi­lyn­sä ja yleen­sä siihen vaa­di­taan enem­män kom­pe­tenssia kuin ihan keskiver­tokadunkulk­i­jal­ta löytyy.

    Minä olen huolis­sani tilanteis­sa, jois­sa esim. tilas­tol­lis­ten menetelmien käyt­töön pere­htyneet asiantun­ti­jat osoita­vat jol­lain tietyl­lä alal­la val­lit­se­vien menetelmien heikkoudet — tul­lak­seen vain tyr­mä­tyk­si sil­lä, etteivät ole juuri kyseisen alan erikoisas­iantun­ti­joi­ta. Onhan sel­l­aisi­akin perustelu­ja nähty, että omat menetelmät ovat taa­tusti oikei­ta, kun ne löytävät “fysikaalisen sig­naalin”. Kar­avaani kul­kee, vaik­ka koirat räksyt­tävät arte­fak­teista ja muista kummallisuuksista…

  76. Pekka T.:
    Vielä tuos­ta EU:sta. On kieltämät­tä erikoista miten huono ima­go EU:lla on.

    Tilanteessa, jos­sa mon­et asi­at vaa­ti­vat kansal­liset rajat ylit­tävää päätök­sen­tekoa, on organ­isaa­tios­ta, joka sel­l­aiseen pyrkii, tul­lut yleinen sylkykuppi.

    Voihan EU:ta toki perustel­lustikin mon­es­sa suh­teessa kri­ti­soi­da, mut­ta ei se tietenkään ole sel­l­ainen kaiken huonon tuo­ja ja hyvän tyre­hdyt­täjä kuin jois­sain puheis­sa. Monil­la tunne voit­taa tosi­asi­at kun EU:sta puhutaan. Sääli.

    Ei mikään imperi­u­mi tai dik­tatu­uri tai val­tio ole koskaan ollut kaiken huonon tuo­ja ja hyvän tyre­hdyt­täjä. Ei Neu­vos­toli­it­to eikä Hit­lerin Saksakaan. 

    ksee: Putinin lusik­ka on tässäkin sopassa…

    Itse kyl­lä luulen, että vaikut­tamista tai ainakin yri­tyk­siä siihen on ollut jo iät ja ajat ole­mas­sa. Ehkä nykyaikainen teknolo­gia tekee vaikut­tamisyri­tyk­set helpom­mik­si, mut­ta mieleen on kyl­lä tul­lut, että etsitäänkö tässä enem­min kaikkia mah­dol­lisia ulkoisia syitä “kieron Hilaryn” epäon­nis­tu­miselle – vai mitä…

    Sinän­sä kum­mas­tut­taa demokraat­tien avoin tuki mustien liikkeille ja Hilaryn julkiset esi­in­tymiset black lives mat­ter yms. tilaisuuk­sis­sa – ainakin moinen on tulkit­tavis­sa kyvyt­tömyy­dek­si (tai halut­to­muudek­si) tun­nistaa enem­mistön pelot rotur­i­s­tiri­ito­jen lietsomiseen.

    No, voihan siinä tun­tea ole­vansa oikeal­la asial­la, mut­ta ei sil­lä vaale­ja voite­ta – vaan ennem­min karkoite­taan myös osa keskilu­okkaistuneista vähem­mistö­jen edustajista.

    Kyl­lähän Neu­vos­toli­it­to oli akti­ivi­nen toim­i­ja suh­teessa Black Pan­ther ja Weath­er Under­ground liikkeisi­in muiden muas­sa. Rahoi­tus­ta hoidet­ti­in ja soti­laal­lista koulu­tus­ta sai Kuubas­sa. Ja sama tietysti Euroopas­sa ja Suomes­sakin rahoitet­ti­in kom­mu­nis­te­ja niin pirusti samal­la kun CIA tuki ilmeis­es­ti demareita. 

    Sosi­aa­li­nen media on toki tuonut Venäjän trol­lit eri taval­la näkyviksi, mut­ta oikeast­i­han nyt ollaan hyvin kaukana siitä mitä se meinin­ki on kun ihan oikeasti yritetään muut­taa yhteiskuntia.

  77. Peter: Ei mikään imperi­u­mi tai dik­tatu­uri tai val­tio ole koskaan ollut kaiken huonon tuo­ja ja hyvän tyre­hdyt­täjä. Ei Neu­vos­toli­it­to eikä Hit­lerin Saksakaan. 

    Tämä on tietysti täysin tot­ta ja nos­taa esi­in mie­lenki­in­toisen kysymyk­sen siitä mis­sä määrin his­to­ri­ankäsi­tyk­semme on vääristynyt.

    His­to­ri­an kir­joit­ta­vat voit­ta­jat ja sik­si näemme Hit­lerin Sak­san yksi­no­maan kiel­teisessä val­os­sa. Paljon pahaa­han se toki tekikin, mut­ta silti kuva on aivan liian yksioikoinen. 

    Sama pätee myös Neu­vos­toli­it­toon, mut­ta siinä lisä­maus­teen antoi suuri ide­olo­gioiden väli­nen kamp­pailu, joten mei­dän näke­mys­tämme värit­ti myös kuu­lu­mi­nen ide­ol­o­gis­es­ti län­tiseen leiri­in. Edelleen suh­tau­tu­miseemme Venäjään vaikut­taa se, että maail­manku­vaamme muokkaa niin voimakkaasti angloamerikkalainen ajatusmaailma.

    Myös suh­tau­tu­mi­nen EU:hun on pitkälti mieliku­vien välistä kamp­pailua. EU on kovin huonos­ti onnis­tunut markki­noimaan kaikkea sitä hyvää, jon­ka se on saanut aikaisek­si, ja niin­pä mieliku­via hal­lit­se­vat koroste­tusti vas­tus­ta­jien esit­tämät väit­teet. Epä­tas­apain­oa lisää se, että kansal­lisil­la hal­li­tuk­sil­la on aina kiusaus ottaa saavu­tuk­sista kun­nia itselleen, mut­ta kaataa vaikeuk­sien syyt EU:n kontolle.

    Ehkä tule­vaisu­u­den his­to­ri­ankir­joi­tus, mikäli sel­l­ainen vapaana sal­li­taan, tas­apain­ot­taa näitä vääristymiä. Ihmiskun­nan hyv­in­voin­nin kannal­ta olisi silti suo­tavaa, että myös näis­sä asiois­sa pyrkimys totu­u­teen olisi keskustelun lähtökohta.

  78. Jukkis:

    Vaik­ka tämä mon­es­sa paikas­sa pitääkin paikkansa, on rehellistä tun­nus­taa, että osa ongel­mas­ta tulee myös siitä, että tieteen ja objek­ti­ivisen tiedonväl­i­tyk­sen tulok­set eivät vas­taa hei­dän henkilöko­htaisia koke­muk­si­aan. Suo­mi on isos­sa mit­takaavas­sa hyö­tynyt suun­nat­tomasti glob­al­isaa­tios­ta ja minä henkilöko­htais­es­ti eri­tyis­es­ti, mut­ta joukos­sa on myös ihmisiä, joille näin ei ole käynyt.

    Suomen maaseudul­la tai jenkeis­sä jonkun pikkukaupun­gin ain­oan tehtaan sulkeutues­sa on vaan fak­ta, että kyseisen alueen asukkaille glob­al­isaa­tio näyt­täy­tyy hyvin voimakkaan negati­ivise­na ilmiönä. Glob­al­isaa­tion hyviä puo­lia sil­loin toitot­ta­va objek­ti­ivi­nen tiedonväl­i­tys tai tutk­i­ja näyt­täy­tyy joko ymmärtämät­tömänä tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa akti­ivisen vihamielisenä ja oma­lle hädälle ilkku­vana tahona.

    Tot­ta, ja glob­al­isaa­tio on tästä hyvä esimerk­ki. Se on ilmiö, jol­la on sekä hyvät että huonot puolen­sa ja joka muut­taa maail­ma voimakkaasti. 

    Sen sijaan, että vas­tus­taisimme (tai kan­nat­taisimme) sitä yksioikois­es­ti, kan­nat­taisi tietysti miet­tiä miten hyö­dyn­nämme hyviä puo­lia ja vähin­täänkin lieven­nämme huono­ja. Ymmärtäen toki samal­la, että nämä asi­at eivät ole yksikäsit­teisiä, vaan riip­pu­vat myös ihmis­ten arvoista.

    Suuri osa län­si­mais­sa nyt tapah­tu­vas­ta pop­ulis­mista ja poli­it­tisen eli­itin vas­tus­tamis­es­ta johtuu juuri tästä — suurten muu­tosten aiheut­ta­mas­ta tyy­tymät­tömyy­destä siel­lä, mis­sä muu­tok­set koetaan kielteisinä.

    Sitä tärkeäm­pää olisi, että näitä asioi­ta käsiteltäisi­in sekä medi­as­sa että poli­it­ti­sis­sa keskusteluis­sa mah­dol­lisi­masn avoimesti ja tosi­asi­at lähtöko­hdik­si tun­nus­taen. Myös huonot puo­let myön­täen. Tässä meil­lä olisi vielä paljon parannettavaa.

  79. anonyy­mi: Toiv­ot­tavasti Suomes­sa ollaan hereil­lä yleisöön, koti­maa­han ja EU:hun vaikut­tamis­es­ta, puoluei­den tekemisistä

    Ehkä mei­dän pitäisi ottaa mallia itäi­sistä “ohja­tu­ista” demokra­tioista kuten Venäjä ja Unkari.

    Itse lait­taisin ensim­mäisenä lapun Amchamin ja Hanasaaren luukuille.

    Kaik­ki tietävät, miten ulkoao­h­jau­tu­va Kokoomus nykyään on. Mikä estää meitä pane­mas­ta koko puljua jäi­hin ja Supon tutkittavaksi?

  80. Taval­lisen ihmisen vinkke­listä tiede ja uskon­not vaa­ti­vat molem­mat uskomista auk­tori­teet­tei­hin ja ovat siinä mielessä sama­nar­voisia, mut­ta tiede ei ole (ehkä jotain ilmas­to­muu­tos­ta luku­unot­ta­mat­ta) niin dog­maat­ti­nen kuin uskon­not, ja kor­jaa koko ajan omia väärik­si osoit­tau­tunei­ta käsityksiään.
    Kuitenkin tiede tuo koko ajan lisää aineel­lista hyvää ja sen voi hyvil­lä mielin uskoa todek­si niin kauan kun kän­nykät kan­ta­vat maail­man toiselle puolelle ja ydi­no­hjuk­set osu­vat tarkasti maali­in­sa bal­lis­tisia rato­jaan pitkin.

  81. LK:
    Tiede ei ole auk­tori­teet­ti, eikä myöskään uskon asia.

    No ei varsi­nais­es­ti, mut­ta taval­liselle möl­liäiselle se on uskon asia, kos­ka kaik­ki ovat ehdot­toman var­mo­ja että esim. maa­pal­lo on pyöreä, vaik­ka eivät pysty sitä mitenkään osoittamaan.
    Samoin kaik­ki usko­vat ehdot­toman var­masti että kän­nykän sig­naalit välit­tää sähkö­mag­neet­ti­nen säteily eikä eet­teri kuten ennen tiedettiin.

  82. Ei tai­da men­nä vah­vasti Oikeamielis­ten Heimol­lakaan omas­sa kuplassaan:

    USA:n media ja Don­ald Trump: Usei­ta jät­timokia viikossa

    “Amerikkalaiset tiedo­tusvä­li­neet kom­pastel­e­vat pahasti pres­i­dentin uutisoinnissa.”

    Ei Trump­ista tarvitse pitää tai hänen poli­ti­ikkaansa hyväksyä, mut­ta kan­nat­taisi ehkä varoa ettei innokas “uuti­soin­ti” ala näyt­tää ajojahdilta…

  83. ksee:
    Ei tai­da men­nä vah­vasti Oikeamielis­ten Heimol­lakaan omas­sa kuplassaan:

    USA:n media ja Don­ald Trump: Usei­ta jät­timokia viikossa

    “Amerikkalaiset tiedo­tusvä­li­neet kom­pastel­e­vat pahasti pres­i­dentin uutisoinnissa.”

    Ei Trump­ista tarvitse pitää tai hänen poli­ti­ikkaansa hyväksyä, mut­ta kan­nat­taisi ehkä varoa ettei innokas “uuti­soin­ti” ala näyt­tää ajojahdilta…

    Hohhoi­jakkaa, jälleen ker­ran ksee antaa ymmärtää, että trumput­teli­jat ja muu vale­me­dia on itseasi­as­sa ihan ekvi­va­lent­tia taval­lisen medi­an kanssa. Tämähän on ihan täyt­tä hölynpölyä.

    Mitä tulee virheisi­in, niin täy­tyy muis­taa Trumpin hallinnon vale­htel­e­vat täysin siekailemat­tomasti, mut­ta samaan aikaan vuo­ta­van kuin seu­la. Lisäk­si Trumpin kam­pan­jati­imin toimet ovat poli­isi­tutkin­nan kohteena, eikä tutk­in­ta ole julkista. 

    Täl­laisen hallinnon tekemisien seu­raamises­sa tulee aivan pakostakin paljon virheitä kos­ka hallinto pyrkii salaa­maan toimen­sa sekä käyt­tämään mak­si­maalis­es­ti savua ja peile­jä. Sitä mukaa kun media havait­see virheitä, se oikaisee ne.

    Sen­si­jaan Bre­it­bart ja muut dis­in­fon välit­täjät eivät koskaan kor­jaa virheitään vaik­ka jäi­sivät kiin­ni vale­htelus­ta housut kintuissa.

    LK:lle:
    Tiedän val­on dual­is­tisen luoneen, mut­ta sen hiukka­som­i­naisu­udet jäivät ainakin omien muis­tiku­vieni mukaan tes­taa­mat­ta. Sen hiukkaslu­on­teen tietämi­nen perus­tuu min­un kohdal­lani puh­taasti auktoriteetteihin.

  84. Sylt­ty: Hohhoi­jakkaa, jälleen ker­ran ksee antaa ymmärtää, että trumput­teli­jat ja muu vale­me­dia on itseasi­as­sa ihan ekvi­va­lent­tia taval­lisen medi­an kanssa. Tämähän on ihan täyt­tä hölynpölyä.

    Näinkö sinä asian tulk­it­sit? No, ehkä pitäisi paran­taa ulosan­ti­aan tai ainakin lisätä jokaiseen viesti­in disklaimeri lop­pu­un kiistämään ilmeisim­mät virhetulkinnat.

    Tosi­a­sia on kuitenkin se, että tavalli­nen media on kovin kärkkäästi läht­enyt mukaan levit­tämään kaiken­maail­man huhu­ja ilman kovinkaan kum­moisia fak­to­jen tark­istuk­sia — päin­vas­toin saa hel­posti sen vaikutel­man, että huhu­ja vielä mielum­min mauste­taan omil­la tulkin­noil­la tai jopa spekuloinneilla.

    Jos ja kun “taval­lisen medi­an” luotet­tavu­us kyseenalais­te­taan vale­me­di­an ja pop­ulistien voimin, niin luulisi, ettei olisi varaa lähteä mukaan lokakamp­pan­joi­hin vaan ennem­min kan­nat­taisi korostaa fak­tapo­h­jaista tiedonväl­i­tys­tä. Sinän­sä reak­tiot ovat toki olleet oikean­su­un­taisia — eli pahimpia sam­makoi­ta suus­taan päästelleet toimit­ta­jat ovat pää­tyneet joko huil­i­maan tai kilo­metrite­htaalle. Valitet­tavasti vain moni epämääräi­nen väite tai suo­ranainen val­he jää oikaisu­ista huoli­mat­ta elämään — jopa uutisissa.

Vastaa käyttäjälle Pekka T. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.