Mitä ajattelen työttömyysturvan aktiivimallista.

30.12.2017 · Aihe Talouspolitiikka · 250 Kommenttia 

Hallitus on iskenyt pahasti kirveensä kiveen työttömien aktivointimallinsa kanssa. Se on herättänyt niin laajaa suuttumusta, että sillä voi olla suuri vaikutus tulevien eduskuntavaalien tuloksiin.

Ongelma, jota hallitus yrittää korjata, on kuitenkin olemassa.

Suomen talous on lopultakin reippaassa nousussa, mutta nousu saattaa tyssätä nopeastikin työvoimapulaan samalla, kun yli 300 000 ihmistä on työttömänä.

Joku kysyi, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun täyttömien määrä vähenee itsestään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on todella passivoiva, jos sitä vertaa Ruotsiin tai Tanskaan. Täällä on aika helppo jäädä roikkumaan työttömyysturvan varaan. Tästä asiasta on vähän vaikea puhua, koska kun näin sanoo, syyllistää kaikkia työttömiä ja erityisesti niitä, jotka oikeasti yrittävät päästä töihin, mutta eivät pääse. Tällä roikkumisella en tarkoita, että karttaisi työn saamista vaan sitä, että ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lopulta luisuu pitkäaikaistyöttömyyteen, josta onkin sitten pitkä matka töihin. Lue lisää

Miksi Suomen rikkaat eivät ole rikkaampia?

27.12.2017 · Aihe _ · 94 Kommenttia 

Suurituloisin prosentti kahmii Yhdysvalloissa 19,3 % kaikista tuloista ja Suomessa “vain” 5,7 %

Miksi luku on Suomessa niin pieni, pienempi kuin useimmissa teollisuusmaissa?

Haluamme tietysti nähdä asian niin, että suomalainen yhteiskunta on paljon tasa-arvoisempi ja sosiaalisempi. Mutta eihän se selitä, miksi terävin huippumme tienaa niin huonosti muihin maihin verrattuna. Siitä, että rikkaimmat suomalaiset tienaavat paljon ruotsalaisia lajitovereitaan huonommin, on syytä iloita yhtä vähän kuin siitä, että meillä ei ole öljyä niin kuin norjalaisilla.

Mikä siis on syynä tähän? Lue lisää

Tekoälystä

21.12.2017 · Aihe _ · 40 Kommenttia 

Harva osasi ennustaa, että autojen valmistaminen tuottaa eniten miljonäärejä kiinteistöalalle, koska auto mullisti yhdyskuntarakenteen tehden kokonaan uusista alueista arvokasta rakennusmaata. Tekoäly merkitsee potentiaalisesti valtavaa mullistusta. Paljon on tehty tekoälyn vaikutuksista ennusteita, mutta suurimmat vaikutukset tulevat silti olemaan yllätyksiä.

Tekoäly tulee poistamaan suuren määrän nykyisiä työpaikkoja, mutta tuskin se kuitenkaan tulee määrässä ja nopeudessa lyömään vertoja työpaikkojen poistumiselle 1960-luvulla maanviljelyssä tai metsänkorjuussa.

Moottorisahan ja monitoimikoneen korvanneet metsurit siirtyivät ajan myötä paremmin palkattuihin töihin. Muutoinkin automaatio korvasi aluksi lähinnä suorittavaa ja melko matalapalkkaista työtä, jolloin yleinen tulotaso nousi. Lue lisää

Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

20.12.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 52 Kommenttia 

Viime valtuustokaudella Helsingissä saatiin aikaan suuri käänne kaupungin kehittämisessä. Kaupunkirakennetta hajauttava kehitys, joka peitti alleen yhä vain enemmän maata, saatiin käännetyksi kaupunkirakennetta eheyttäväksi suunnaksi. Markkinavoimat auttoivat tätä muutosta merkittävästi, mutta oli siinä suuri rooli myös politiikalla – erityisesti vihreällä politiikalla.

Markkinavoimat ovat tässä sama asia kuin ihmisten asumispreferenssit, jotka muuttuivat voimakkaasti urbaanimmiksi. Yhä useampi haluaisi asua ratikkakaupungissa, kantakaupunkimaisesti. Sen seurauksena asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingin keskustan tuntumassa aina Vallilaa myöten. Asumisen kallistuminen on ikävä asia sinänsä, mutta toisaalta merkki hyvästä. Jossain on onnistuttu, kun niin moni haluaa tänne asumaan ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.

Helsinki kaikkine tapahtumineen ja mielenkiintoisine yksityisine palveluineen on tullut tavattoman hyväksi paikaksi elää. Se on ollut kaupungin sallivamman politiikan tulosta – suuri ansio tästä kuuluu Pekka Saurille. Lue lisää

Riman korottamisen solidaarisuudesta

15.12.2017 · Aihe _ · 68 Kommenttia 

Kuvitelkaamme yhteiskunta, jossa ihmisten tulotaso riippuu siitä, kuinka hyvin he menestyvät korkeushypyssä. Alin mahdollinen suoritus (aloituskorkeus) on 80 cm. Sillä pääsee varsin huonoon tulotasoon ja joutuu elämään taloudellisesti vaatimatonta elämää. Jotkut huiput hyppäävät yli kaksi metriä ja heillä riittää rahaa vaikka mihin.

Niitäkin on, jotka eivät selviä edes aloituskorkeudesta, mutta he kuuluvatkin sitten todella niukan perusturvan ja leipäjonojen maailmaan.  Unohtakaamme heidät ja keskittykäämme noihin onnettomiin alle metrin suoritukseen pystyviin ja heidän köyhyyteensä. Mitä tälle korkeuta hyppäävien köyhien ongelmalle pitäisi tehdä?

Kannattaisiko nostaa aloituskorkeutta niin, jotta jokainen riman ylittänyt saa kunnollisen tulotason? Leipäjonot toki kasvaisivat, kun yhä useampi ei selviäisi edes aloituskorkeudesta, mutta korkeuta hypäävien köyhien ongelma olisi ratkaistu. Lue lisää

Mustread – fiksu joululahja

14.12.2017 · Aihe _ · 19 Kommenttia 

Mustread on aivan uudenlainen verkkolehti, jonka panivat pystyyn joukko eturivin toimittajia ja kirjoittajia runsas kuukausi sitten. Se on erityisesti päättäjille suunnattu yhteiskunnallisten kysymysten taustoittamiseen pyrkivä julkaisu, jonka voi kuitenkin kuka hyvänsä tilata. Itse nautin julkaisusta, joka pyrkii olemaan asiapitoinen – etsii asioihin syitä eikä syyllisiä ja jossa faktat ovat kohdallaan. Julkaisu on myönteisellä tavalla aidosti elitistinen.

Toivon tälle julkaisulle menestystä jo senkin takia, että lehden kelkkaan hypänneet ja hyvistä työpaikoistaan luopuneet ovat ottaneet tässä suuren henkilökohtaisen riskin.

Suosittelen vilpittömästi MustReadin tilaamista joululahjaksi. Se käy yksinkertaisesti alla olevasta linkistä.

Tilaa MustRead lahjaksi

 

Palvelusetelin arvo

13.12.2017 · Aihe _ · 25 Kommenttia 

En ole viime aikoina viitsinyt seurata sote-valmistelun uusimpia käänteitä, koska olen vakuuttunut, että se on hukkaan käytettyä aikaa. Kun Helsingin kaupunginvaltuusto käy toivottoman pitkää keskustelua sote-lautakunnassa ei ole muutakaan tekemistä ja niinpä olen tappanut aikaa lukemalla hallituksen esitystä.

Olen ollut pitkään sitä mieltä, että tervein tapa yksityistää terveydenhuoltoa on antaa palveluseteleitä elektiiviseen hoitoon. Siitä on saatu Ruotsissa hyviä kokemuksia. Toki se pitää tehdä hallitusti niin, ettei julkisten sairaaloiden päivystysvelvollisuus vaarannu.

Minä olen kuvitellut, että palvelusetelin arvo vastaisi (korkeintaan) sitä kustannusta, jonka saman hoidon antaminen julkisella puolella maksaa. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017

12.12.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 54 Kommenttia 

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Hyväksyttiin yksimielisesti, että

Tiederatikka rakennetaan, kun Malmin ja Kalasataman raitiotiet ovat valmistuneet

Rastilan leirintäalueen rakentaminen siirretään toiseen vaiheeseen

sekä ponsi luontoarvojen tukemisesta.

Äänestyksen jälkeen hyväksyttiin

Malmin pikaratikka Viiman aikaistamista priorisoidaan 1. vaiheen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10-3 pantiin esitykset Malmin lentokentän rakentamisen ja Tuusulan väylän bulevardisoimisen lykkäämisestä.

Minua harmittaa ajatus, ettei Viima-rataa voi rakentaa, koska rahat sitoutuvat sitä ennen Raide-Jokeriin ja Kruunuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaalikorko negatiivinen. On kovin tärkeätä, että raideyhteys on olemassa silloin asukkaat muuttavat sisään. Ihmiset valitsevat asuntonsa ja työpaikkansa sen mukaan, miten matkat sujuvat. Jos ratikka tulee paljon myöhemmin, Malmille ei muuta niitä, jotka ratikasta hyötyvät. Junayhteys ei ratikkaa korvaa, koska se menee eri suuntaan. Asialla on myös taloudellinen merkitys. Kaupunki omistaa Malmin lentokentällä noin miljoona kerrosneliötä rakennusoikeutta. Jos sen arvo nousee vaikkapa vain 50 eurolla neliötä, on tämä 50 miljoonaa euroa. Siksi raiteiden pitäisi olla olemassa, kun tontit myydään tai vuokrataan. Viivästys maksaa selvää rahaa ja todella paljon. Lue lisää

Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?

11.12.2017 · Aihe _ · 80 Kommenttia 

Meillä oli aikanaan pienellä porukalla kollektiivisena vapaa-ajan asuntona kansakoulu Virtain Rantakunnassa. Virroille on Helsingistä noin 280 km ja Virtain keskustasta Rantakuntaan noin 15 km. Matkan saattoi tehdä joko autolla tai julkisilla.

Junalla Tampereelle ja sieltä bussilla Virroille pääsi suunnilleen samassa ajassa kuin autolla. Ongelmana oli tuo viimeinen 15 km. Siihen ei ollut muuta ratkaisua kuin taksi, mutta silloin nuo viimeiset 15 km maksoivat lähes yhtä paljon kuin ensimmäiset 280 km. Vain tuon viimeisen 15 kilometrin takia piti mennä koko matka autolla. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

10.12.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 62 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Pöydältä. (Selostettu edellisen viikon postauksessa)

Ensimmäisen lapio on menossa maahan Laajasalon bulevardilla, Malmin lentokentällä ja Viilarintien alueella.

Tästä on tullut kovasti postia, joiden mukaan lautakunnan pitäisi toteuttamisohjelman yhteydessä tehdä yleiskaavaa koskevia asemakaavatason ratkaisuja jo tässä vaiheessa. Vaikka olisi niiden sisällöstä samaa mieltä, ei vain voi. Asemakaavat käsitellään asemakaavoina sitten aikanaan.

Kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

(Pöydältä)

Helsinki siirtyy voimakkaasti raideliikenteeseen ja samalla sähköllä kulkevaan liikenteeseen. Pääosa bussilinjoista katkaistaan vaihtoterminaaleihin niin, että Käpylän ja Valimon asemilla siirrytään bussista junaan ja jos ei ole menossa keskustaan, pikaratikkaan.  Kun kaupunki kasvaa sisäänpäin, se pystyy ottamaan katuverkkoonsa vähemmän autoja, niin henkilöautoja kuin bussejakin. Energiansäästön kannalta pitäisi uudet ratikat varustaa järjestelmällä, jolla jarrutusenergia otetaan talteen kondensaattoriin eikä käytetä sitä vain lämmittämiseen. Lue lisää

Seuraava sivu »