En ole menemässä lautakuntaan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on tavallista tiivistetympi.
Aromikujalle 1700 asukasta
Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaampaa kaavoitusta ja saa. Uusia asukkaita 1700. Korkeata rakentamista nyt myös Vuosaareen. Tämä kaava oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.4.2017, jolloin selostin sitä blogillani laajemmin. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muutoksia. Kaava on kaupungille hyvin kannattava. Sen toteutus maksaa vain 300 000 €. Arvonnousun leikkaus tulee olemaan huomattavasti tätä suurempi.
Wau-arkkitehtuuria edustava hotelli Hakaniemeen
Kuva kertoo kaiken. Hakaniemen aika heikossa käytössä oleva, vähän rähjäinen ranta aiotaan ottaa tehokkaampaan käyttöön. Tästä se alkaa. Tosin, eikä tästä alueesta pitänyt järjestää suunnittelukilpailu?
Stansvikin kallioiden asemakaava
Kerrostalokaava tuo alueelle parituhatta asukasta. Tämä oli meillä 24.1. 2017 ja on nyt tullut lausuntokierrokselta, eikä olennaisia muutoksia ehdoteta. Luontojärjestöt ovat kirjelmöineet runsaasti.
Vuosaaren lukiolle uusi rakennus
Vuosaaren keskustaan rakennetaan 900 oppilaan lukio.
Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma
Jotain hyötyä ydinvoimastakin. Tämä alue välttyi rakentamiselta, koska se oli varattu ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Näihin virkistysalueisiin liittyy paljon ristikkäisiä paineita siitä, kuinka paljon ne rakennetaan virkistysalueiksi, joihin houkutellaan paljon ihmisiä ja missä määrin pyritään suojelemaan alkuperäistä luontoa ja varata ne vain pienen kävijämäärän käyttöön. Sitten on vielä koirien koulutusrata tulossa tänne
Raitiolinjaston kehittämissuunnitelma
Investoimalla 60 M€ ratikoiden nopeuttamiseen saavutetaan vuotuiset 4,5 miljoonan euron säästöt liikennöintikustannuksissa. Sisäinen korkokanta siis 7,5 %. Tämän lisäksi tulevat matkustajien huomattavat säästöt aikakustannuksissa. Tätä aiotaan toteuttaa määrärahojen puitteissa viidessätoista vuodessa. Mitä ihmettä. Miksi ei oteta 60 M€ lainaa prosentin korolla ja toteuteta heti?
Raitioliikenteen kehittämissuunnitelmassa on listattu toimenpidekohtaiset inversointikustannukset (Taulukko 6). Ilmeisin ja tehokkain keino on valoetuuksien parantaminen. Se on listassa viimeisenä ja sen kustannusarvio on 500 000 euroa. Eli noin 0,8 % (8 promillea) arvioiduista 60 miljoonan kokonaiskustannuksista.
Pelkästään tämä kohta mahdollisimman pikaisesti korjaamalla päästäisiin aivan valtaviin tuottoprosentteihin.
Mutta tämä ei tietenkään sovi autopuolue kokoomukselle, sillä se saattaisi hidastaa autoliikennettä. Se, että projektin kestoksi on heitetty 15 vuotta, tarkoittaa käytännössä sitä, että kuten tähänkään asti, asialle ei tulla tekemään yhtään mitään.
Suunnitelmassa on myös esitetty nykyinen kulkutapajakauma kantakaupungin sisäisillä matkoilla. Niistä suunnilleen sama määrä, 15%, tehdään henkilöautoilla ja ratikoilla (kävely ja pyöräily 60%, muu joukkoliikenne 10%). Eli nykyisellä 140 raitiovaunulla saadaan aikaan sama liikennesuorite kuin kadut tukkivilla ja kaupungin ilman pilaavilla henkilöautoilla.
Mitä jos tuplattaisiin ratikoiden määrä ja laitettaisiin henkilöautoille puomit kantakaupungin rajalle, läpiajo vain invatunnuksilla?
Hakaniemen uusi rantaviiva olisi ollut hyvä paikka tehdä lisää laituripaikkoja isommille vanhoille museoaluksille, joiden harvoille paikoille Pohjoisrannassa on kuulemma pitkä jono. Ovat kovasti ihmisten mieleen kaupunkikuvallisesti. Tukholmasta voi käydä katsomassa mallia tässäkin asiassa.
Taitaa vaan uuden Hakaniemen sillan alikulkukorkeus olla liian matala muille kuin pienveneille, jotka taas eivät oikein tuohon paikkaan kuulu. Kai joku kuusi-seitsemän metriä riittäisi, mutta muistanko oikein että joku nelisen metriä tulee olemaan?
Tuli mieleen siitä, kun havainnekuvaan on jätetty alus. Ei liene vahinko koska ne todistetusti näyttävät hyviltä, mutta koska kyseessä on havainnekuva niin toki taas kerran todellisuus on karumpi eli kuvan alus ei taida mahtua enää sillan alta tuohon laituriin. Jälleen katsojaa vedätetään.
Yhtä kaikki, harmillista jos syntyvä uusi rantaviiva jää kolkoksi tyhjäksi betonimuuriksi ja tuo salmi muutenkin tyhjenee.
Kyllä tuon aluksen saa sinne uitettua senkin jälkeen, kun silta rakennetaan, jos ei ymmärretä uittaa sitä ennen. Vähän pitää väliaikaisesti purkaa klansirakenteita, mutta se on halvempaa kuin purkaa silta.
Herätys Soininvaara, Hakaniemenrannan ideakilpailu on meneillään. Siinä tosin on hotelli jo valmiiksi päätettynä reunaehtona, ja aika paljon muutakin. Vaikutelma vähän oli, että virasto ei halua poliitikkojen päättämää kilpailua sotkemaan suunnitelmiaan.
Ehdotan ehdotettavan että Fleminginkadun talon julkisivu saisi ympäristöön sopivan oikean värin. Nykyinen valkoinen näyttää halvalta ja likaiselta kauniiden ja värikkäiden talojen keskellä. Muuten hyvä että sentään korottavat taloa, vaikka uuden rakentaminen olisi tuskin ollut kannattamaton hanke.
Kaupunki tosiaan julisti hiljattain avoimen ideakilpailun, jonka avulla etsitään uusia avauksia Hakaniemenrannan suunnitteluun. Toiveena on, että kilpailijat esittävät, miten alueelle voitaisiin rakentaa lisää asumista ja palveluita ja tehdä rannasta kaikille avoin ja houkutteleva.
Kahdeksankerroksisen hotellikolossin rakentaminen ahtaaseen paikkaan Siltavuorensalmen rantaan meren päälle täyttömaalle ei ainakaan rannan avoimuutta ja houkuttelevuutta edistä millään tavalla.
Kummallista myös on, miten tällainen valtava norjalaissijoittajien jättihotelli on jo ilmestynyt kaavaan, kun toisaalla vielä ideakilpailuja järjestetään.
On ikävä huomata, että kaupunki puhuu toisaalta kohtullisempien asumiskustannusten edistämisestä ja silti Kruunuvuorenrannan as.oy vuokratonttien (ei siellä muita juuri ole) vuokrataso johtaa siihen että vastikkeessa on 1.5–2 euroa/m2/kk tonttivuokraa ja kokonaisvastike/kk omistusasunnossa on jopa yli 7 euroa m2. Eritoten kun kaupunki vaatii että as.oy velvoitetaan investoimaan yhteistiloihin ja putkijätesysteemiin osakemerkinnöin jotka ovat kustannukseltaan 250–300 euroa/m2.
Kuva hotelligryndereiden maamerkistä Hakaniemenrantaan kertoo tosiaan kaiken. Taustalla näkyvä rumaksi parjattu Opetushallituksen toimitalo alkaa näyttää viehättävältä pikku rakennukselta tuon hotellin rinnalla.
Voisiko Opetushallituksen talon myydä norjalaisille hotelliksi, niin että ei tarvitsisi rakentaa tällaista valtavaa hotellikummajaista keskelle kapeaa Siltavuorensalmea?
Rantaan pitäisi rakentaa rantapuisto ja laituripaikkoja vanhoille aluksille ja ravintolalaivoille, eikä tukkia maisemia Hakaniementorilta merelle tällaisella keskelle Siltavuorensalmea täyttömaalle rakennettavalla hotellilla. Ihmisetkin viihtyisivät.
Miten ihmeessä tällaista kapeaa salmea ylipäänsä voidaan ruveta noin vaan täyttämään? Siltavuorensalmihan on samalla väylä Eläintarhanlahdelta merelle. Ehdotettu hotellikompleksi pilaisi myös näkymät Pitkältäsillalta Hakaniemenrannan suuntaan.
Löytyyköhän kaupungin pakista riittävän pientä lapiota Skatanniementien sovittamiseksi maisemaan asian vaatimalla pieteetillä? Oletan, että löytyy normeja joita on “pakko” noudattaa eli jollain jättidumpperilla aurataan parantumaton haava herkkään metsään. — Muutoin olen sitä mieltä että ydinvoimalan olisi voinut rakentaa, vieläkin pienen sellaisen voisi upottaa vaikka Salmisaaren hiilivarastoon.
Kantakaupungin liikenteen ongelmana on ollut raitiotieliikenteen ja muun liikenteen yhteensovittaminen. Esimerkiksi Mannerheimintien skurut voisivat liukua ensin Urheilukadun laitaa ja sitten Töölönlahdenrantaa Oopperan ja Finlandiatalon välistä Sanomatalon kainalosta Asema-aukiolle, jos näin olisi alunperin suunniteltu. Spåranhan ei tarvitse kulkea tietä pitkin vaan raiteet voi ripustaa minne sopivat.
Nimimerkki Koti-isä on ilmeisesti jonkinlainen soininvaaranperillinen autovihassaan. Ihan suosittelisin kumpaakin hakeutumaan ammattilaisen puheille, jossa voitte purkaa pakkomiellettänne.
PS. Onko Osmo eläkeläisenä jo suunnitellut muuttoa tarpeettoman suuresta asunnosta pienempään, jolloin iso asunto jää tarvitseville?
Suunnitelmassa kyllä todetaan että etuisuuksien lisääminen ei vaikuta merkittävästi henkilöautoliikenteen sujuvuuteen. Joissakin risteyksissä kyllä mutta vastapainoksi ratikan vihreiden suunnasta tulevat autot saavat myös etuuden.
Busseille tuolla on isompi vaikutus, niillä kun on myös etuus. Etuudet lyövät siis toisiaan korville.
Yllättävää on se että tuolla rahalla saatavasta matkustajamäärän lisäyksestä vain kolmannes tulee autoilijoista, kaksi kolmannesta pyöräilijöistä ja kävelijöistä. Kansanterveyden kannalta siis huonompi homma.
Puomitkin toki voidaan laittaa jos siitä mieli paranee, haittavaikutuksia kannattaa hetken miettiä. Ilmanlaatukaan ei oletettavasti parane dramaattisesti, sen verran merkittävä määrä on kuorma-ja pakettiautoliikennettä Tullipuomin sisäpuolella.
Hakaniemenrannan kaavaehdotukseen ujutetulle norjalaissijoittajien meren päälle rakennettavalle hotellille on ehditty jo järjestää arkkitehtikilpailukin. Hotellia puuhaava Arthur Buchardt kutsui neljä hoviarkkitehtiään kilpailuun, ja norjalaisen arkkitehtitoimiston ehdotus voitti kilpailun. Koko touhu alkaa muistuttaa Guggenheimin museon vedätystä.
Jos henkilöautot poistetaan, ilmanlaatu paranee aivan ratkaisevasti, kun ajosuoritteet polttomoottoriautoilla putoavat noin kymmenesosaan nykyisestä.
Jo jonkin aikaa raskaan kaluston päästöt (hiukkaset ja typen oksidit) ovat olleet pienemmät kuin henkilöautoille. Koska niissä käytetään henkilöautoille “liian kallista” puhdistustekniikkaa. Lisäksi raskas kalusto ei käytä nastarenkaita. Kiitos HSL:n tiukkojen kilpailuehtojen Helsingissä bussien ajosuoritepainotettu keski-ikä on selvästi alle viisi vuotta, joten valtaosa kalustosta on vähintään Euro5 tai EEV tasoa.
Näin varmaan käytännössä kiinteiden kelluvien kaljaterassien kanssa, joissa ostetaan halpa proomu ja sitten tehdään ne väliaikaiset kansirakenteet mahdollisimman halvalla.
Mutta entäs nuo hienot entisöidyt museoalukset, jotka ovat välillä myös liikkeellä? Niitäkö ei kaivata kuin muutama Pohjoisrantaan, tai toivotaan niiden sijoitettuvan mielummin Tukholmaan?
Hulvatonta! Nimimerkki Janis Petke on sutkauttelijana lähes Timo Soinin tasoa!
Buchardt rakennutti Jätkäsaaren Clarionin, ja sen suunnitteli suomalainen Davidsson Tarkela, joka toimisto oli mukana myös Hakaniemenrannan kutsukilpailussa. Neljästä kutsutusta toimistosta oli norjalaisia yksi, ja ehdotusten kuvia katsoen sanoisin, että se voitti ihan ansioilla, vaikka en itse suuremmin ehdotuksesta pidäkään. Sanoisin, että Hakaniemenrannan hanke on kyllä huomattavasti tolkullisemmissa kantimissa kuin Guggenheim oli. Ensinnäkään hotellia ei rakenneta verorahoilla, ja kutsukilpailu oli ihan kohtuullisesti järjestetty, toisin kuin Guggenheimin maailmanennätysmäärän ehdotuksia haalinut propagandakilpailu, jossa ei ollut päätä eikä häntää.
Pohjoisrannan museoaluksilla ei ole mastojen vuoksi mitään asiaa Hakaniemen sillan ali, ja kun silta lähivuosina uusitaan, kävelyn ja pyöräilyn sujumisen kannalta sitä voisi pikemminkin madaltaa. Jospa vaan jätetään Hakaniemi matalille aluksille, kanooteille ja vaikka SUP-laudoille.
Ja tällä kertaa täysin oikeassa!
Hakaniemen hotelli ei vaikuta ensi näkemältä kovin onnistuneelta. Kuvassa — kuten niin kovin monessa arkkitehtien luonnoksessa — paistaa aurinko. Siististi pukeutuneet nuoret ihmiset istuskelevat valtavalla aurinko-betonikannella. Varjojen ja kasvillisuuden perusteella eletään heinäkuun alun kaunista aamupäivää.
Tosiasiassa tuohon kohtaan puhaltaa kylmä merituuli suurimman osan vuodesta. Aurinkoisten päivien vastineeksi on vähintään yhtä monta päivää, jona yksinäinen huoltomies auraa viiden sentin loskakerrosta pois valtavilta betoniportailta.
Olisi hauska nähdä arkkitehtuurikuvissa visio siitä, miltä rakennelma näyttää ja miten se toimii tyypillisessä helsinkiläissäässä (+10c, tuulee ja on pilvistä). Kuvaan voisi lisätä myös muutaman Hakaniementorilla päiväänsä kuluttavan vesselin.
Hotellin massoittelu s.e. rakennus kääntää selkänsä Merihakaan päin ja avautuu torin suuntaan on sinänsä onnistunut ratkaisu.
Kuorma-autojen keski-ikä maassamme on reilut 13 vuotta. Vasta Euro VI (vuoden 2014 alusta) on saanut raskaan liikenteetn typppipäästöt kuriin. Käytännössä näitä ajoneuvoja on vain murto-osa esimerkiksi jakeluliikenteen ajoneuvoista.
HSL:n vuoden 2016 kalustosta vain 18% oli Euro VI — kelpoista. EEV on aikansa elänyt vanha normi, typen oksideja ja hiukkasia tulee riittävästi.
Todellisuus on siis aikalailla toinen kuin teoria.
Valaisetko vielä miten raskaan kaluston puhdistustekniikka on henkilöautoihin “liian kallista”. Valtaosa uusista dieselhenkilöautoista käyttää samaa ureapohjaista puhdistustekniikkaa kuin raskas kalusto. Mistä tulee “liian kallis”
Ihan säästä tai vuodenajasta riippumatta tuollainen jättihotelli on aivan liian suuri tuohon paikkaan Hakaniemenrannassa. Sehän tukkii umpeen koko rannan.
Havainnekuva on otettu jostain ylhäältä pilvenreunalta, mutta ei ole vaikea kuvitella miltä tuo kahdeksankerroksinen Z‑kirjaimen muotoinen hotellirakennus näyttäisi maan kamaralta katsoen. Mistä tuollainen järkyttävän kokoinen hotelli on kaavaan ilmestynyt?
Ns. arvonnousun leikkaus on kovin ongelmallinen asukkaiden kannalta. Tuossa sosialisoidaan yksityistä omaisuutta ja maksajana on lopulta asukas. Tämä pitäisi kieltää.
Kalle, Jos kaupunki rakentaa tontin v iereen metron, tontin arvo viisinkertaistuu ja arvonnoususta leikataan kaupungille 20 %, onko tämä nyt sinun mielestäsi todella sosialisoimista?
Mitä muuta se on? Asiakas, eli tässä tapauksessa asukas maksaa tuonkin 20 % lopulta. Eli siinä ei suinkaan leikata jotain tontin omistajalta, vaan asukkaalta.
Asiahan ei todellisuudessa ole noin yksiviivainen. Ymmärrän esimerkiksi sen, että kaupunki laskuttaa kunnallistekniikasta alueelle, jos se sen rakentaa. Mutta kaikessa on periaatteena, että asiakas maksaa. Tämä unohtuu joskus.
Kalle, voisit opiskella edes taloustieteiden alkeita.
Sillä, kuinka suuren osan tontin ansiottomasta arvonnoususta yhteiskunta leikkaa tuon arvonnousun aikaansaajalla, ei ole mitään vaikutusta siihen, paljonko onnellinen tontinomistaja perii vuokraa tai myyntihintaa tulevilta asukkailta.
Clarion sulki aidoilla rannan jätkäsaaressa, niin käy varmaan myös Hakaniemessä. Lisäksi hotellin kohdalla on järkyttävä tuulitunneli.
Jos Wau-arkkitehtuurilla tarkoitetaan rumaa ja tylsää ilman mielenkiintoisia yksityiskohtia, niin sitten on kyllä havainnekuva osunut kerrankin oikeaan. Onneksi edes monotoniseen julkisivuun on suunniteltu suuria lokinpaskaa simuloivia tahroja. Myös massiivinen betonilaituri on aina kaunis ja hieno osa minkä tahansa kaupungin rantaviivaa. Kun valitettavasti Sompasaaressa alettiin tuhota urbaania ympäristöä sataman jäljiltä, on hienoa kun joku jaksaa vielä taistella paljaan betonipinnan puolesta. Täyden kympin suunnitelma!
Vaikka tonttien hinta teoriassa määräytyy markkinoilla, niin aivan varmaa on että mitä suuremman osan yhteiskunta ottaa tontin arvonnoususta niin sitä vähemmän tontteja tulee myyntiin. Tontin omistaja voi hyvin päättää jäädä odottamaan vähemmän vasemmistolaista politiikkaa vaikka kymmeniksi vuosiksi kun rakentamispakkoa ei taida olla vielä käytössä yksityisellä maalla. (Toki poliitikot ovat mestareita keksimään rangaistusmaksuja rakentamattomille tonteille.)
Ja kun tonttitarjonta vähenee niin mitenkähän käy tonttien hinnoille?
Voisi luulla painvastoin. Mitä korkeamman kiinsteitöveron yhteiskunta asettaa tyhjällekin tontille, sitä varmemmin se otetaan käyttöön.
Vaikuttaa kyllä ihan kaupungin puuhastelulta se laiturin uudelleen kivetys aidoilla sulkemisineen, sen verran kauan on kestänyt ja hitaasti etenee.
Mutta kun niillä pitää päästä ajamaan charteria pari kertaa viikossa. Alukset ovat elävää, eivät kuollutta historiaa.