Kaupunkisuunnittelu, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.11.2017

En pääse kokoukseen, koska olen pähkimässä tekoälyä. Mikko Särelä menee taas. Budjetin toteutumisennuste Investointitulot. Myyntitavoite oli 135 M€, mutta maata ja rakennuksia saatiin myydyksi peräti 175 M€. Olen iloinen, kun rakennuksia saadaan myydyksi, koska kaupungilla on paljon rakennuksia, jotka ovat aika heikossa käytössä tai peräti tyhjillään, mutta maata minun mielestäni pitäisi vuokrata eikä myydä – noin pääsääntöisesti. Investointimenot Käytettävissä olisi…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Eduskunnan on hyväksyttävä etä-äänestys virkamatkan aikana  

Puoluekenttä on pirstaloitumassa tavalla, joka tekee enemmistöhallitusten muodostamisen vaikeaksi. Suomessa se on vähän vielä vaikeampaa, koska hallitukselle ei yhden paikan enemmistö riitä. Aina joku on työmatkalla Brysselissä. On vähän vanhanaikaista, että eduskunnan äänestykseen voi osallistua vain paikan päällä. En halua, että jokainen voisi äänestää kotoaan käsin, mutta virkamatkalla olevan on voitava äänestää etänä. Silloin olisi mahdollista tehdä hallituksia myös kapealla…

Jatka lukemista

Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa. Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.11.2017

(Esityslistaan tästä) Ratikkalinjaston kehittämissuunnitelma 60 miljoonaa maksava suunnitelma, joka säästää pelkkiä liikennöimiskustannuksia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoitukselle 7,5 %:n korkokannan. Tämän päälle tulevat matkustajien selvästi suuremmat säästöt. Tätä pitäisi nopeuttaa ja paljon. Ihan kaikkea ei voi nopeuttaa, koska kadun remontit on sidottu siihen, kun katu on muutenkin menossa peruskorjaukseen, kuten juuri nyt Mechelininkadulla. Yksin tehtynä nämä tulisivat selvästi kalliimmaksi.…

Jatka lukemista

energia, Ilmastopolitiikka

Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Energiatuotannon optimointiin ja säätämiseen on tarjolla valtava määrä mahdollisuuksia alkaen kotitalouksien pakastimien kulutuksen ohjaamisesta erilaisiin sähkö- ja lämpövarastoihin. Tämä toimii vain automaattisesti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tuntihintaa ja panee pakastinta päälle ja pois. Tämä ei toimi mitenkään, jos hinta ei ole oikein. Nyt hintamekanismia sotketaan monella tavalla, mikä johtaa vääriin päätöksiin. Syöttötariffi (tai tarkemmin valtion…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

En ole menemässä lautakuntaan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on tavallista tiivistetympi. Aromikujalle 1700 asukasta Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaampaa kaavoitusta ja saa. Uusia asukkaita 1700. Korkeata rakentamista nyt myös Vuosaareen. Tämä kaava oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.4.2017, jolloin selostin sitä blogillani laajemmin. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muutoksia. Kaava on kaupungille hyvin kannattava. Sen toteutus maksaa vain…

Jatka lukemista

_

Israelissa on käytössä negatiivinen tulovero pienipalkkaisille

Hecerin jokaperjantaisessa Colloquium-seminaarissa eilen Analia Schlosser Tel Avivista kertoi tutkimuksesta, miten pohjoismaisen tyyppinen interventio työttömyyteen vaikuttaa. Vaikutti, mutta tämä ei ollut minun kannaltani mielenkiintoisin tieto. Mielenkiintoisinta minusta oli tieto, että Israelissa on maksettu jo kymmenen vuotta pienituloisille negatiivista tuloveroa. Negatiivinen tulovero on eräs perustulon muoto. Israelissa tätä maksetaan vain pienipalkkaisille, ei työttömille, joilla on oma työttömyyskorvauksensa. Olen esittänyt samaa meillä…

Jatka lukemista

Tekoäly

Sosiaaliturvan on muututtava työn mukana

Rakenteellinen työttömyys on noussut kolmessakymmenessä vuodessa 2,5 prosentista 7,5 prosenttiin. Tämä on suuri sosiaalinen ja taloudellinen onnettomuus, johon Suomessa suhtaudutaan yllättävän rauhallisesti. Suurena syynä rakenteellisen työttömyyden nousuun on osaamisvinouma. Kun automaatio on kohdistunut lähinnä yksinkertaisiin töihin, jäljelle jääneet ovat vaativampia. Työvoiman osaamistaso ole noussut samassa tahdissa. Huonosti koulutettujen on vaikea löytää töitä ja huippukyvyt revitään käsistä. Edessä on tekoälyn tuoma…

Jatka lukemista