Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaatio, digitalisaatio ja globalisaatio ovat vähentäneet suorittavan työn määrää, on tilalle tullut vaatimattomampia töitä, jotka vaativat tekijöiltään korkeampaa osaamista – sekä parempaa koulutusta että henkilökohtaisia avuja. Työvoiman koulutustaso ei ole noussut samassa tahdissa ja siksi vähän koulutettujen on vaikea saada töitä ja huippuosaajista on pulaa.

Karkea jako neljään koulutustasoon ei kerro kaikkea, koska esimerkiksi joukko ”ylempi korkeakoulututkinto” sisältää sekä työmarkkinoilla hyvin haluttuja aloja että sellaisia, joita on mukana opiskella ja jotka antavat sisäistä ymmärrystä maailmassa, mutta eivät auta työn saamisessa. Tarkempi jaottelu koulutuksen suhteen tuottaisi vielä dramaattisempia tuloksia. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 2.11.2017

21.11.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 4 Kommenttia 

Ratikkalinjaston kehittämissuunnitelma

60 miljoonaa maksava suunnitelma, joka säästää pelkkiä liikennöimiskustannuksia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoitukselle 7,5 %:n korkokannan. Tämän päälle tulevat matkustajien selvästi suuremmat säästöt. Tätä pitäisi nopeuttaa ja paljon.

Ihan kaikkea ei voi nopeuttaa, koska kadun remontit on sidottu siihen, kun katu on muutenkin menossa peruskorjaukseen, kuten juuri nyt Mechelininkadulla. Yksin tehtynä nämä tulisivat selvästi kalliimmaksi. Mutta paljon voi nopeuttaa.

Stansvikin kallion kaava

Kruunuvuoren rannan rakentaminen etenee kaava kaavalta. Tässä taas runsaat 2000 asukasta. Lausunnoilla olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muutoksia, joista merkittävin on, että rakentaminen väistää hieman erittäin harvinaista lahokaviosammalta. Väistävätköhän myös alueelle muuttavat sadat lapset? Lue lisää

Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

14.11.2017 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 77 Kommenttia 

Energiatuotannon optimointiin ja säätämiseen on tarjolla valtava määrä mahdollisuuksia alkaen kotitalouksien pakastimien kulutuksen ohjaamisesta erilaisiin sähkö- ja lämpövarastoihin. Tämä toimii vain automaattisesti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tuntihintaa ja panee pakastinta päälle ja pois.

Tämä ei toimi mitenkään, jos hinta ei ole oikein. Nyt hintamekanismia sotketaan monella tavalla, mikä johtaa vääriin päätöksiin. Syöttötariffi (tai tarkemmin valtion hintatakuu) on hintamekanismin kannalta aivan turmiollinen.

Sähkön tuntihinnoittelusta on tehtävä normi. Se ei tarkoita, että mökin mummo, joka ei osaa säätää kulutuksestaan, joutuisi maksamaan enemmän. Jos sähkön hinta on kiinteä, se on keskimäärin kuitenkin yhtä korkea tai jopa korkeampi kuin tuntitariffi. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

13.11.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 31 Kommenttia 

En ole menemässä lautakuntaan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on tavallista tiivistetympi.

Aromikujalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaampaa kaavoitusta ja saa. Uusia asukkaita 1700. Korkeata rakentamista nyt myös Vuosaareen. Tämä kaava oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.4.2017, jolloin selostin sitä blogillani laajemmin. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muutoksia. Kaava on kaupungille hyvin kannattava. Sen toteutus maksaa vain 300 000 €. Arvonnousun leikkaus tulee olemaan huomattavasti tätä suurempi. Lue lisää

Israelissa on käytössä negatiivinen tulovero pienipalkkaisille

4.11.2017 · Aihe _ · 63 Kommenttia 

Hecerin jokaperjantaisessa Colloquium-seminaarissa eilen Analia Schlosser Tel Avivista kertoi tutkimuksesta, miten pohjoismaisen tyyppinen interventio työttömyyteen vaikuttaa. Vaikutti, mutta tämä ei ollut minun kannaltani mielenkiintoisin tieto.

Mielenkiintoisinta minusta oli tieto, että Israelissa on maksettu jo kymmenen vuotta pienituloisille negatiivista tuloveroa. Negatiivinen tulovero on eräs perustulon muoto.

Israelissa tätä maksetaan vain pienipalkkaisille, ei työttömille, joilla on oma työttömyyskorvauksensa. Olen esittänyt samaa meillä artikkelissa Ylhäältä aloitettu perustulo.  Lue lisää

Sosiaaliturvan on muututtava työn mukana

4.11.2017 · Aihe Tekoäly · 169 Kommenttia 

Rakenteellinen työttömyys on noussut kolmessakymmenessä vuodessa 2,5 prosentista 7,5 prosenttiin. Tämä on suuri sosiaalinen ja taloudellinen onnettomuus, johon Suomessa suhtaudutaan yllättävän rauhallisesti.

Suurena syynä rakenteellisen työttömyyden nousuun on osaamisvinouma. Kun automaatio on kohdistunut lähinnä yksinkertaisiin töihin, jäljelle jääneet ovat vaativampia. Työvoiman osaamistaso ole noussut samassa tahdissa. Huonosti koulutettujen on vaikea löytää töitä ja huippukyvyt revitään käsistä.

Edessä on tekoälyn tuoma mullistus, jonka ennustetaan korvaavan myös vaativampia asiantuntija-ammatteja niin, että jäljelle jäävät tehtävät ovat entistä vaativampia. Lue lisää