Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?

Lon­too näyt­tää häätävän van­ho­ja saas­tut­tavia auto­ja kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle myrkky­mak­sul­la, joka on kymme­nen pun­taa päivässä. On hyvin luul­tavaa, että moni euroop­palainen kaupun­ki seu­raa perässä, kos­ka van­ho­jen auto­jen pakokaa­sut todel­la tappavat.

Tämä taas johtaa siihen, että van­ho­ja pakokaa­sun tuprut­ta­jia tulee myyn­ti­in ja paljon.

Jos Suomes­sa ei tehdä mitään, seu­rauk­se­na on, että nuo muual­ta hääde­tyt autot pää­tyvät Suomeen.

Jos muut euroop­palaiset kaupun­git alka­vat häätää saas­tut­tavia van­ho­ja diese­lau­to­ja kaduil­taan, on tämä oikeus annet­ta­va myös suo­ma­laisille kaupungeille.

67 vastausta artikkeliin “Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?”

  1. Sak­sas­sa, ainakin Bai­jeris­sa, on ollut jo iät ja ajat autoille vaa­timuk­se­na tuulilasin oikeaan yläkul­maan kiin­nitet­tävä kat­sas­tuk­ses­sa lunastet­ta­va “saas­tut­tavu­us­tar­ra”, joka uusil­la autoil­la on tyyp­il­lis­es­ti ns vihreä-ykkö­nen ja diesel-autoil­la punainen-kolmonen.

    Tuol­la asues­sani ja auton omis­taes­sani min­ulle ker­rot­ti­in, että tuol­la valmis­taudu­taan tilanteeseen, jol­loin ilmansaas­teet ovat niin pahat, että tiet­ty­jen auto­jen tulo keskus­taan halu­taan rajoit­taa. Munchenis­sa autokan­ta on hyvää, mut­ta Lon­toos­sa tuo­hon saas­tut­tavimpi­en auto­jen kulun rajoit­tamiseen ollaan siis jo menos­sa. Mielestäni se on hyvä asia, vaik­ka autokan­ta on siel­läkin tietysti kovasti uusi­u­tunut puh­taam­paan suuntaan.

    Olen tuonut omis­ta­mani käyte­tyn auton aikanaan muut­to­tavarana Suomeen ja en usko, että yksi­ty­ishenkilöt noi­ta alka­vat job­baa­maan. Toisaal­ta, n 2003–2006 Sak­sas­sa liikkui suo­ma­laisia autonos­ta­jia, joil­la oli viikon tehtävänä ostaa 10–15 käytet­tyä autoa. Hyvä asia sinän­sä, saimme uud­is­tet­tua Suomen kovin kehnoa ja saas­tut­tavaa autokan­taa kohtuukun­toisil­la sak­salaisil­la käyte­ty­il­lä autoilla. 

    Pakokaa­sumit­tauk­si­in käytetään Suomes­sa mil­jarde­ja vuosit­tain. Tuo­ta rahaa pitäisi käyt­tää laa­jem­min yhteiskun­nan hyödyksi.

  2. No, onnek­si lon­toolai­sis­sa autois­sa rat­ti tup­paa ole­maan vääräl­lä puolella…

  3. Ehdot­tomasti juuri näin, tämä on tärkeä puheen­vuoro. Nastarenkaiden vai­h­tovi­ikko­jen ollessa käyn­nis­sä, mietinkin juuri van­haa dieseliä nastarenkail­la. Kum­matkin myrky­tyk­sen läh­teet pitäisi saa­da eri­ty­is­mak­sun piiriin.

    Entä siten joutokäyn­ti? Nyt oli pari astet­ta pakkas­ta ja mar­ketin piha puo­lil­laan käyn­nis­sä ole­via auto­ja. Karmea käry, eikä kukaan voi asialle yhtään mitään.

  4. Jos Suomen (tai Uuden­maan) autokan­taan sovel­let­taisi­in Sak­sas­ta tut­tu­ja luokit­telu­ja, niin kuin­ka iso osa autokan­nas­ta kuu­luisi mihinkin luokkaan?
    Ymmärtääk­seni tuo­hon parhaaseen 4. luokkaan ovat kuu­luneet kaik­ki uudet henkilöau­tot jo vuosia, joten kuin­ka tehokas tämä tapa rajoit­taa päästöjä todel­lisu­udessa on?

  5. Itse asi­as­sa suuret kaupun­git Kes­ki-Euroopas­sa ovat häätäneet jo vuosikau­sia liikaa päästöjä aiheut­ta­vat autot pois alueil­taan. Sak­sas­sa eivät van­hat dieselit ole aikoi­hin saa­neet hiukkaspäästö jen vähyyt­tä doku­men­toivaa tar­raa lasi­in. Näin mm. Köl­nin ja Berli­inin keskus­tois­sa. Josko kaik­ki nämä van­hat autot olisi vält­tämät­tä tuo­tu juuri Suomeen, on sit­ten kyseenalaista.

  6. Olli:
    Nastarenkaiden vai­h­tovi­ikko­jen ollessa käyn­nis­sä, mietinkin juuri van­haa dieseliä nastarenkail­la. Kum­matkin myrky­tyk­sen läh­teet pitäisi saa­da eri­ty­is­mak­sun piiriin.

    Yle on uuti­soin­ut aiheesta ansiokkaasti ja kansan­ta­juis­es­ti, viimek­si otsikol­la “Nastaren­gas on lääke, jon­ka hait­tavaiku­tuk­set ovat suurem­mat kuin tau­ti, johon se tepsii”
    https://yle.fi/uutiset/3–9897823

    Sit­tem­min jopa automain­os­ten ykkös­me­dia HS tart­tui aiheeseen otsikol­la “Nastarenkail­la ajami­nen on vas­tu­u­ton­ta hätä­var­jelun liioit­telua – Fak­tat uno­htu­vat rengaskeskustelusta”
    https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html

    Nastarenkaat säästävät muu­ta­man autossa istu­jan ihmishen­gen samal­la kun niiden aiheut­ta­mat ilmansaas­teet tap­pa­vat noin tuhat ihmistä.

    Suo­mi on kaupunkien ilman­laadunkin osalta vuosikau­sia jäl­jessä Euroop­palais­es­ta viiteryh­mästään. Kun eihän tääl­lä har­vaan asu­tus­sa Pohjo­las­sa mis­sään mitään saastei­ta voi olla. Ja kuitenkin pienem­mis­säkin taa­jamis­sa saadaan pilat­tua ilman­laatu nas­toil­la pin­noitet­ta hioma­l­la. Siihen päälle NOx-päästöt niin kuolonuhre­ja riit­tää tuhat­määrin vuodessa.

  7. Kuin­ka paljon kan­takaupun­gin ilmansaas­teesta tulee van­hoista diese­lau­toista ja kuin­ka paljon tulee bus­seista ja rekoista? Via­ton kysymys, kos­ka itse näen Helsingis­sä aika paljon uudem­paa ja siten puh­taam­paa autokan­taa kuin vaikka­pa Karkki­las­sa tai Kiteellä.

  8. Jukkis:
    Kuin­ka paljon kan­takaupun­gin ilmansaas­teesta tulee van­hoista diese­lau­toista ja kuin­ka paljon tulee bus­seista ja rekoista? Via­ton kysymys, kos­ka itse näen Helsingis­sä aika paljon uudem­paa ja siten puh­taam­paa autokan­taa kuin vaikka­pa Karkki­las­sa tai Kiteellä.

    Vaik­ka bus­sit ja rekat tuot­taisi­vat enem­män kuin henkilöau­tot yhteen­sä, niin se ei tee henkilöau­to­jen saastei­den rajoit­tamis­es­ta turhak­si. Lähin­nä se on syy ryhtyä käyt­tämään yhä puh­taampia busse­ja ja rekkoa — jois­sa ure­apo­h­jainen puhdis­tus käsit­tääk­seni toimii henkilöau­to­ja paremmin. 

    Samoin Kiteen autokan­ta ei ole syy tehdä tai olla tekemät­tä jotain Helsingissä.

    1. Rekoista en tyiedä, mut­ta min­ulle on ker­rot­tu,. että henkilööau­ton diesel­moot­tori on kärkkäämpi tuot­ta­maan typen okside­ja kuin bussin diesel­mooty­tori. HSLK on vaat­in­ut kil­pailut­ta­mas­saa liiken­teessä vähäpäästöisiä moot­tor­e­i­ta, mut­ta maaseu­tubus­seille emme mitään voi.Vuonna 2025 merkit­tävä osa HSL:n bus­sili­iken­teer­stä on nyky­su­un­nitelmien mukaan sähkökäyttöistä.

  9. Jukkis:
    Kuin­ka paljon kan­takaupun­gin ilmansaas­teesta tulee van­hoista diese­lau­toista ja kuin­ka paljon tulee bus­seista ja rekoista? Via­ton kysymys, kos­ka itse näen Helsingis­sä aika paljon uudem­paa ja siten puh­taam­paa autokan­taa kuin vaikka­pa Karkki­las­sa tai Kiteellä.

    Muis­taak­seni takavu­osi­na Helsin­gin ilman­laatu oli paras sil­loin kun bus­sit oli lakos­sa ja kaik­ki meni töi­hin omil­la autoil­laan. Mit­tausten ero oli jopa huomattava.

    Yleis­es­ti van­ho­jen auto­jen ongel­man suomes­sa aiheut­taa uusien auto­jen ihan tolku­ton hin­ta johtuen vero­tuk­ses­ta ja toisaal­ta uusien auto­jen vika­herkkyys joka taas johtuu keksin­nöistä joil­la yritetään saa­da saastei­ta kuri­in. Suurin osa vioista merkkiko­r­jaamo­jen mukaan johtuu saastekeksin­nöistä kuten pakokaa­sun takaisinkier­rä­tyk­ses­tä ja läp­päkeksin­nöistä pakop­utk­istois­sa. Ker­toi­vat, että uuden audi A4:n pakop­utk­isto mak­saa 10 000 EUR. Muista joskus osta­neeni omaan van­haan autooni pakop­utken 500 EUR hintaan.
    Ja sit­ten joku vielä ihmettelee, että mik­si autokan­ta ei uudistu.

  10. Suomen autokan­ta on seu­raus­ta har­joite­tus­ta veropoli­ti­ikas­ta. Suo­raan tästä seu­raa kalli­im­mat uudet autot. Epä­suo­raan jär­jestelmämme tuot­taa sul­je­tun autosek­torin joka ei ole avoin kil­pailulle. Tästä syys­tä varsinkin käyte­tyt autot ovat meil­lä todel­la kalli­ita. Esim. uudet Tes­lat myy­dään samoil­la hin­noil­la (+paikalliset verot) ympäri euroop­paa, mut­ta käyte­tyt Tes­lat hin­noitel­laan Tes­lan toimes­ta Suomes­sa arvokkaam­mak­si kuin muual­la Euroopas­sa kos­ka tääl­lä käytet­ty­jen hin­tata­so on kil­pailun puut­teesta johtuen luon­not­toman korkea.

  11. Tuo Euro4 normis­to ei oikeasti ihan hirveästi vielä maail­maa pelas­ta. Diese­leil­lä on paha tapa tuprutel­la silti ylimääräistä kun filt­ter­it tukkeu­tu­vat ja muu­ta vastaavaa.

    Uskoisin, että oikeasti pitäisi keskit­tyä raskaam­man liiken­teen päästöi­hin, sekä nastarenkaisi­in. Tästä tosin luulisi löy­tyvän ihan aitoa fak­taakin, ettei tarvitse arvailu­jen varas­sa mennä.

    Isot tietul­lit tietyt päästöra­jat ylit­täville vehkeille, niin fir­mat kyl­lä alka­vat kysel­lä nopeasti kuor­ma-auto­toimit­ta­jil­taan ympäristöys­täväl­lisem­piä malle­ja säästääk­seen rahaa ja ne joille Nis­san e‑NV200 riit­tää, miet­tivät var­masti niiden liisausta.

  12. Olisiko siinä ideaa, että ruvet­taisi­in muut­ta­maan van­ho­ja auto­ja etano­lil­la kulke­viksi. 400 euron muu­tostyö. Ei var­masti mikään pysyvä ratkaisu mut­ta siir­tymä­vai­heessa hyvä. Ja etano­li bio­jät­teestä, ei pelloilta. 

    ainakin yksi suo­ma­lainen fir­ma muu­tosvekot­in­ta myy:

    https://eflexfuel.fi

  13. Jukkis:
    …itse näen Helsingis­sä aika paljon uudem­paa ja siten puh­taam­paa autokan­taa kuin vaikka­pa Karkki­las­sa tai Kiteellä. 

    Merkit­tävä osa uusista autoista myy­dään pääkaupunkiseudul­la. Osit­tain selit­tyy yri­tysautoil­la. Itä-Helsingistä löy­tyy kyl­lä sit­ten “oma­l­la” rahal­la ostet­tua van­haa japani­laista ja ran­skalaista, joukos­sa myös diese­leitä. Eikä ne sak­sas­ta uite­tut 90-luvun meset juuri kaupunki­au­toik­si päädy. Ja EU-määräys­ten mukaisia nekin on aikanaam olleet.

  14. Samaan aikaan Helsingis­sä pide­tään ihan ok-jut­tuna, että van­hat itäeu­roop­palaiset rekat pure­taan laivoista keskel­lä asu­tus­ta ja kaupunkia, mis­tä ne aja­vat kaupun­gin läpi kehäteille.

  15. Näyt­täis selvältä, että romu­tus­ra­ho­ja ei sais käyt­tää diese­lei­hin eikä van­ho­jen auto­jen maa­han­tuon­ti­in. Muuten näyt­tää, että Trum­p­lan­dia on EUta edel­lä, kun siel­lä on noi­ta typ­pi­ra­joituk­sia. Muu­toin kyl­lä EU on parati­isi tai ainakin esiaste.

  16. Veikkaan, että saas­tut­ta­van auton vero Suomes­sa on jo nyt kovem­pi, mihin se on Lon­toos­sa lez-muu­tok­sen myötä tulossa.

    1. Veikkaan, että saas­tut­ta­van auton vero Suomes­sa on jo nyt kovem­pi, mihin se on Lon­toos­sa lez-muu­tok­sen myötä tulossa.

      Ruuhka­mak­sun kanssa 24 €/päivä. Joas asioi Lon­toos­sa päivit­täin, Lon­too taitaa lyödä Suomen vero­tuk­sen. Eri­tyis­es­ti, kun polt­toainet­ta, eri­tyis­es­ti dieseliä verote­taan rankem­min kuin Suyomessa.

  17. Jukkis:
    Kuin­ka paljon kan­takaupun­gin ilmansaas­teesta tulee van­hoista diese­lau­toista ja kuin­ka paljon tulee bus­seista ja rekoista? Via­ton kysymys, kos­ka itse näen Helsingis­sä aika paljon uudem­paa ja siten puh­taam­paa autokan­taa kuin vaikka­pa Karkki­las­sa tai Kiteellä.

    Viimeinen vali­di tutkimus, jon­ka olen näh­nyt, osoit­ti lähin­nä lin­ja-auto­jen ja jakelu­au­to­jen saas­tut­ta­van. Ilman jakeluli­iken­net­tä kaupun­ki ei voi elää, sen sijaan bus­sil­in­jo­jen ajat­ta­mi­nen keskus­taan on hölmöläisen hommaa. 

    Bus­sil­in­jat tulee pysäyt­tää kaarelle Tapi­o­la — Pasi­la — Itäkeskus tai Hert­sik­ka. Sen sisäpuolel­la tulee ajaa vain lyhy­itä syöt­töheil­ure­i­ta raskaalle raideli­iken­teelle. Näin­hän muual­la tehdään, kun Helsin­gin liikenne- ”verkko” on taas suo­raan 50-luvun kirkonkylästä. Kaik­ki yhtey­det päät­tyvät steissille.

  18. Suomeeen ei pystytä kovin paljoa dump­paa­maan van­ho­ja auto­ja. Olet­taisn suun­nan ole­van Puo­laan ja mui­hin Itä-Euroopan maihin. 

    Olisi hyvä tietää, eikä vain luul­la, mil­laisia auto­ja Sak­sas­ta ja K‑Euroopasta yleen­sä tänne tuo­daan. Tun­te­mis­sani tapauk­sis­sa kyseesä oli­vat kohta­laien uudet, 1 — 3 vuot­ta van­hat menopelit. Ja tekni­i­ik­ka yleen­sä fiin­im­mästä päästä. Tarkem­paa käsi­tys­tä min­ul­la ei ole asiasta.

    Lon­toon saat­evero käsit­tänee vain kaupun­gin keskus­ta-alueen. Tai siis ehkä n 5 miljoo­nan asukkaan / työ­paikan alueen.

  19. Keräi­ly- ja har­ras­tusautot hyö­ty­i­sivät, jos tar­jol­la olisi valin­nainen paikan­taa autovero. Näil­lä ei aje­ta suuria km-määriä.

    Päästö­tar­ra voisi toimia myös.

    Valitet­tavasti LM on hyy­tynyt täysin kun­nal­lisi­in lobat­tui­hin ideoihin. Niil­lä saadaan miljonääre­jä vaan hyö­tyä autoil­i­joille ei sieltä saada.

    Euroopas­ta auto­ja pumpataan Afrikkaan. 

    Ei:n yhteinen lin­ja aut­taisi. Kallis ja tehokas diesel­moot­tori saadaan vähäpäästöisek­si. Ongel­ma on halpis­moot­torit halvois­sa mas­sa­narkki­noiden pikkuautoissa.

  20. Koti-isä: Nastarenkaat säästävät muu­ta­man autossa istu­jan ihmishen­gen samal­la kun niiden aiheut­ta­mat ilmansaas­teet tap­pa­vat noin tuhat ihmistä.

    Katupölystä olisi toki kiva päästä eroon mut­ta fak­to­jen vääris­te­ly ei oikein auta asi­aa. “Noin tuhat” lie­nee kaivet­tu hatusta. 

    Ympäristömin­is­ter­iön raport­ti arvioi että pm10 — hiukkaset aiheut­ta­vat vuosit­tain yhteen­sä noin 130 kuole­maa. (YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 16 | 2016)

    Ja tästä nastarenkaiden osu­us alle puo­let. Esimerkik­si Helsingis­sä Man­ner­heim­i­tiel­lä mitattua: 

    “Liukkau­den­tor­jun­taan liit­tyvät katupö­lyläh­teet ovat olleet merkit­tävin Man­ner­heim­intien PM10-pitoisuuk­si­in vaikut­tanut ryh­mä. 17:nä raja-arvota­son yli­tyspäivänä niiden osu­us on ollut yli 50 pros­ent­tia PM10-hiukka­sista. Viitenä yli­tyspäivänä ne oli­si­vat yksin riit­täneet aiheut­ta­maan raja-arvota­son yli­tyk­sen. Neljää päivänä liukkau­den­tor­jun­taan liit­tyvien katupö­lylähtei­den rin­nal­la on vaikut­tanut jokin toinen lähde suurin piirtein samal­la pros­ent­tio­su­udel­la (ero alle 10 pros­ent­tia). Seit­semänä päivänä suurin päästölähde on ollut rakennustyömaasta aiheutu­va katupö­ly tai kaukokulkeu­ma.” (Helsin­gin kaupun­gin raken­nusvi­ras­ton julka­isut 2009:9 / Katu- ja puisto-osasto). 

    Näistä arvioiden nastarenkaat toki aiheutt­vat ennenaikaisia kuolemia mut­ta ei tuhat­ta eikä ehkä edes sataa. Liikaa toki. 

    Sit­ten alku­peräiseen aiheeseen. Yksi­tyi­nen auto­jen tuon­ti on keskit­tynyt uudem­pi­in (2008->) ajoneu­voihin eikä se siitä ainakaan van­hempi­in päin muu­tu. Monis­sa Sak­san kaupungeis­sa on ollut jo vuosia rajoituk­sia diese­la­joneu­voille ja mon­een keskus­taan ei ole asi­aa kuin Euro4- tai uudem­man reg­u­laa­tion täyt­täväl­lä autol­la. Van­hat dieselit ovat olleet jo tovin siel­lä dump­paushin­nois­sa mut­ta eivät ole kuitenkaan mas­soit­tain kulkeu­tuneet tänne. 

    Jokainen näistäkin on tietysti liikaa.

  21. Dieselkäyt­töisiä yksi­tyiskäytössä ole­via henkilöau­to­ja ei tarvit­taisi ollenkaan. Hybrid­it ja kaa­suau­tot ovat tämän päivän vas­taus niille jot­ka aja­vat paljon. Suomes­sa on muutenkin enem­män henkilöau­to­ja /asukas kuin Ruot­sis­sa joten on varaa kar­sia pois auto­ja van­him­mas­ta ja saast­tutavim­mas­ta päästä ilman että uusia tuo­daan tilale. Joka per­heessä ei ole pakko olla 2–3 autoa!

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Rekoista en tyiedä, mut­ta min­ulle on ker­rot­tu,. että henkilööau­ton diesel­moot­tori on kärkkäämpi tuot­ta­maan typen okside­ja kuin bussin diesel­mooty­tori. HSLK on vaat­in­ut kil­pailut­ta­mas­saa liiken­teessä vähäpäästöisiä moot­tor­e­i­ta, mut­ta maaseu­tubus­seille emme mitään voi.Vuonna 2025 merkit­tävä osa HSL:n bus­sili­iken­teer­stä on nyky­su­un­nitelmien mukaan sähkökäyttöistä.

    HSL:n vuosik­er­to­muk­ses­sa 2015 näytetään bussien moot­to­rien päästölu­okat ja eri luokki­in kuu­lu­vien bussien määrät prosentteina.
    Bus­sili­iken­teen päästöt on myös tilas­toitu grammoina/matkustajakilometri. On siis ilmeis­es­ti ole­mas­sa data, jos­ta voisi näyt­tää päästöt bus­sire­it­eit­täin, bule­vardeit­tain tai kuin­ka vaan. Bussien sijoit­telul­la eri lin­joille voi HSL säätää kaupungi­nosien asukkaiden ter­veyt­tä ja elinaikaa?

  23. Mat­ti Kin­nunen: Vaik­ka bus­sit ja rekat tuot­taisi­vat enem­män kuin henkilöau­tot yhteen­sä, niin se ei tee henkilöau­to­jen saastei­den rajoit­tamis­es­ta turhak­si. Lähin­nä se on syy ryhtyä käyt­tämään yhä puh­taampia busse­ja ja rekkoa – jois­sa ure­apo­h­jainen puhdis­tus käsit­tääk­seni toimii henkilöau­to­ja paremmin. 

    Samoin Kiteen autokan­ta ei ole syy tehdä tai olla tekemät­tä jotain Helsingissä.

    Tämä on absolu­ut­tis­es­ti tot­ta rajat­tomien resurssien maail­mas­sa. Todel­lisu­udessa sen sijaan, jos vaikka­pa 20 pros­ent­tia liikku­vista kulkuneu­voista tuot­taa 80 pros­ent­tia päästöistä, kan­nat­taa rajal­liset resurssit keskit­tää niiden siis­timiseen, kos­ka sieltä saa niin paljon enem­män irti. Lop­putule­m­ana hen­gi­tys­tei­den ongelmi­in ja ilman­laatu­un vaikut­taa kuitenkin se absolu­ut­tis­ten saastei­den määrä ilmassa.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Rekoista en tyiedä, mut­ta min­ulle on ker­rot­tu,. että henkilööau­ton diesel­moot­tori on kärkkäämpi tuot­ta­maan typen okside­ja kuin bussin diesel­mooty­tori. HSLK on vaat­in­ut kil­pailut­ta­mas­saa liiken­teessä vähäpäästöisiä moot­tor­e­i­ta, mut­ta maaseu­tubus­seille emme mitään voi.Vuonna 2025 merkit­tävä osa HSL:n bus­sili­iken­teer­stä on nyky­su­un­nitelmien mukaan sähkökäyttöistä.

    Kun­pa olisikin sähkökäyt­töistä. Merkit­tävä bussien ympäris­to­hait­ta Helsingis­sä on monista bus­seista lähtevä aivan järkyt­tävä melu. Melun aiheut­ta­ja on kuulem­ma hydraulimoot­torin pyörit­tämä jäähdy­tyspuhallin, joka on vialli­nen (hydraulimoot­tori?) ja sik­si äänekäs. Poli­isi ei tietenkään puu­tu bus­sei­hin, nehän ovat tabu. Ja jos jotain kat­sas­tuk­sia on, niin ne luul­tavasti tehdään kun moot­tori on kylmä, ja puhallin ei pyöri. Ketään ei kiin­nos­ta, mut­ta kaupunki­lainen kärsii…

  25. Joo, joo, mut­ta Lon­toos­sa ei ole autoveroa, jota meil­lä alv mukaan­lukien 70.000 euron hin­taises­sa autossa on 35.000 euroa. Pois­te­taan se, niin rahaa jäisi ruuhkamaksuihin!

  26. Osmo Soin­in­vaara: Ruuhka­mak­sun kanssa 24 €/päivä. Joas asioi Lon­toos­sa päivit­täin, Lon­too taitaa lyödä Suomen vero­tuk­sen. Eri­tyis­es­ti, kun polt­toainet­ta, eri­tyis­es­ti dieseliä verote­taan rankem­min kuin Suyomessa.

    Dieselin ja ben­si­inin pump­puhin­ta näyt­tää asi­akkaalle ole­van englan­nis­sa vähem­män kuin tääl­lä. Tämä netin hin­taseu­ran­taa verraten. 

    Lon­toon ruuhka­mak­su on voimas­sa arkipäisin ja vir­ka-aikaan. Esim. NHS:n 4 päiväistä tekevälle tuon vält­tämi­nen ei ole ongel­ma. Lez mak­sut jos tulee saas­tut­tavien auto­jen riesak­si, niin se kar­sii pois saas­tut­ta­vat autot samal­la taval­la kun se on nyt karsin­ut pois saas­tut­tavam­man raskaan kalus­ton. Raskaan ja saas­tut­ta­van mak­sun voisi hyvin ottaa käyt­töön Hki:n keskus­tan sata­mas­sa ja laskut­taa vaik­ka sata­nen, jot­ta oppi­vat pitämään käryäjät pois keskus­tas­ta. Taval­lisen autoil­i­jan elämään tuo ei ole tuo­mas­sa muutosta.

    Muu­tokaen jäl­keenkin Lon­toos­sa se suurin rajoite on ruuh­ka, sit­ten pysäköin­ti ja pysäköin­ti­mak­su, sit­ten ruuhka­mak­su. Tule­va lez laa­jen­nus ei tätä muuta.

    Mik­si tääl­lä ei olla huolis­saan siitä, että nor­ja on dump­paa­mas­sa jo ensi vuon­na tes­lat ulos maas­ta 20,5 euron päivit­täisel­lä lisäverol­la raskaasti saas­tut­taville sähköautoille?

  27. Pekka:
    Olisiko siinä ideaa, että ruvet­taisi­in muut­ta­maan van­ho­ja auto­ja etano­lil­la kulke­viksi. 400 euron muu­tostyö. Ei var­masti mikään pysyvä ratkaisu mut­ta siir­tymä­vai­heessa hyvä. Ja etano­li bio­jät­teestä, ei pelloilta. 

    ainakin yksi suo­ma­lainen fir­ma muu­tosvekot­in­ta myy:

    https://eflexfuel.fi

    Bio­jät­teestä tehty polt­toaine ei riitä kuin pienelle määrälle auto­ja. Isot­määrät bio polt­toaineesta tuli­si­var­masti jos­ta brasil­ian tapais­es­ta paikas­ta jos­sa aurinkoa riit­tää. Jos ei hait­taa että sademet­sä kaadetaa.

    Luu­len­pa että dieselien rajoit­ta­mi­nen on pakol­lista. Tosin dieselien suo­sio rom­ah­tanut ja autoveron järkeistyk­sel­lä ne saisi jos­sain ajas­sa pois liiken­teestä muutenkin

  28. Ihmiset tykkäävät heit­el­lä suuria (stet­son­ista otet­tu­ja) luku­ja oman agen­dansa tuek­si. Min­ul­la olisi täl­lainen: Tekni­ik­ka & Talous ‑lehti ker­toi muu­ta­ma viikko sit­ten, että maail­man 15 suur­in­ta rahti­laivaa tuot­ta­vat yhtä paljon rik­ki- ja NOx-päästöjä kuin 750 miljoon­aa autoa!
    Val­tamer­il­lähän jät­ti­lai­vat pääsään­töis­es­ti seilaa­vat, mut­ta satamis­sakin pitää joskus käy­dä. Vaik­ka Helsinki­in ei suuria aluk­sia tulekaan niin liikenne on kuitenkin aika vilka­s­ta. Plus ohikulkuli­ikenne Pietari­in. Onko laivali­iken­teen vaiku­tuk­sista Helsin­gin ilmaan tilas­toa? Vaik­ka eihän tämä blo­gin aiheeseen suo­raan liitykään.

  29. Hienoa nähdä näin val­ta­va määrä kumipyöräli­iken­teen asiantun­te­mus­ta yhdel­lä ker­taa. Varsinkin kun suurin osa kom­men­toi­jista asuu pk-seudul­la ja ajaa max 10 tkm vuodessa (jos edes omis­taa autoa), kyseessä on silk­ka ihme. Eihän tääl­lä Kes­ki-Suomes­sa meinaa ymmärtää asi­as­ta mitään vaik­ka ajaa 30 tkm. Nöyränä jään odot­ta­maan lisää ohjei­ta syn­tieni sovittamiseksi.

  30. Fidel:
    Hienoa nähdä näin val­ta­va määrä kumipyöräli­iken­teen asiantun­te­mus­ta yhdel­lä ker­taa. Varsinkin kun suurin osa kom­men­toi­jista asuu pk-seudul­la ja ajaa max 10 tkm vuodessa (jos edes omis­taa autoa), kyseessä on silk­ka ihme. Eihän tääl­lä Kes­ki-Suomes­sa meinaa ymmärtää asi­as­ta mitään vaik­ka ajaa 30 tkm. Nöyränä jään odot­ta­maan lisää ohjei­ta syn­tieni sovittamiseksi. 

    No mitä sit­ten tiedät enem­män autoilus­ta kuin me kehäkol­mosen sisäpuolel­la asuvat?
    Kauanko sin­ul­la on ollut kortti?
    Osaatko edes ajaa suurkaupun­gin ruuhkissa?

  31. Fidel:
    Nöyränä jään odot­ta­maan lisää ohjei­ta syn­tieni sovittamiseksi. 

    Kun ker­ran ole­tat jotain muiden kir­joit­ta­jien taus­toista ja arvotat hei­dän näke­myk­siään sen kek­si­tyn per­soo­nan poh­jal­ta niin heitä nyt vielä kehi­in oma ajoko­rt­tilu­ok­ka, myön­tämisvu­osi, uran aikana saatu­jen ylinopeussakko­jen sal­do, auton merk­ki ja esson baaris­sa viikot­tain vietet­ty aika. 

    Vai puhut­taisiko sit­tenkin asi­as­ta eikä asian puhu­jista. Sel­l­ainen kun on aika neitimäistä tunnehöttöä.

  32. QTC: Onko laivali­iken­teen vaiku­tuk­sista Helsin­gin ilmaan tilastoa? 

    HSY mit­taa rikkid­iok­sidia SO2 Sörnäi­sis­sä ja Luukissa ja toteaa, että “Ulkoil­man rikkid­iok­si­di on peräisin ener­giantuotan­nos­ta ja laivo­jen päästöistä.” Molem­mis­sa mit­taus­pis­teis­sä pitoisu­us on mitätön.
    https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/mittaustulokset/Sivut/Rikkidioksidi.aspx

    Sekä laivo­jen että voimaloiden päästöt ohjataan piipuil­la korkealle ilmaan, jos­sa ne sekoit­tuvat tehokkaasti. Lisäk­si voimalois­sa on tehokkaat savukaasupuhdistimet.

    Autoista peräisin ole­vat NOx-päästöt ja nastarenkaiden kadus­ta hioma pöly taas syn­tyvät juuri sil­lä korkeudel­la ja juuri siel­lä, mis­sä ihmisetkin liikku­vat. Sik­si ne ovat niin haitallisia ja tap­pa­vat niin paljon ihmisiä.

    Sulia katu­ja on nyt ehdit­ty hioa nas­toil­la pari viikkoa. Asfaltin kulu­mi­nen kesäl­lä pin­noite­tuis­sa kaduis­sa, esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä, näkyy jo nyt. Eli jo seu­raa­van korkea­paineen yhtey­dessä katupö­ly­on­gel­ma on taas kesku­udessamme. Ja se päät­tyy vas­ta reilun puolen vuo­den päästä, joskus vapun jäl­keen. Ja vain sik­si, että Suomes­sa saa käyt­tää autois­sa nastarenkai­ta, vaik­ka kitkarenkaat oli­si­vat autossa istuville käytän­nössä yhtä turvallisia.

  33. Koti-isä: Sekä laivo­jen että voimaloiden päästöt ohjataan piipuil­la korkealle ilmaan, jos­sa ne sekoit­tuvat tehokkaasti. Lisäk­si voimalois­sa on tehokkaat savukaasupuhdistimet.

    Pait­si että laivois­sa ei ole korkei­ta piip­pu­ja, vaan päästöt tule­vat aika lail­la kaupun­ki-ilmaan. Lisäk­si laivoil­la savukaa­su­jen puhdis­tus­ta ei käytän­nössä ole. Tyhjäkäyn­nil­lä sata­mas­sa käyvä lai­va on käytän­nössä kaupun­gin keskus­taan tuo­tu voimalaitos, ilman minkään­laista päästö­jen käsittelyä.

  34. R.Silfverberg:
    …Suomes­sa on muutenkin enem­män henkilöau­to­ja /asukas kuin Ruot­sis­sa joten on varaa kar­sia pois auto­ja van­him­mas­ta ja saast­tutavim­mas­ta päästä ilman että uusia tuo­daan tilale…

    Joo, onhan niitä reilu 2% enem­män per capi­ta kuin Ruo­tis­sa (OICA — Vehi­cles in use, väestölu­vut Wikipedi­as­ta) — eli voi toki sanoa “muutenkin enem­män” ihan perustel­lusti, mut­ta itse en kyl­lä lähtisi tekemään moi­ses­ta olemat­tomas­ta eros­ta mitään suurem­paa meteliä…

  35. Kep­pis: pakop­utk­isto mak­saa 10 000 EUR. Muista joskus osta­neeni omaan van­haan autooni pakop­utken 500 EUR hintaan.

    Vai­h­toe­hdot eivät ole 500 ja 10 000, vaan 10 t ja pari miljoon­aa ( yhteiskun­nan mene­tys kuole­mas­ta) tai sum­ma jos­ta antaisit sur­ma­ta lapsesi?

  36. Ei kai noista dump­pau­s­paikoista puutet­ta ole. Esimerkik­si Afrik­ka, Lati­nalainen Amerik­ka, Venäjä, Balkan, Baltia…

  37. ohikukku­ja: Vai­h­toe­hdot eivät ole 500 ja 10 000, vaan 10 t ja pari miljoon­aa ( yhteiskun­nan mene­tys kuole­mas­ta) tai sum­ma jos­ta antaisit sur­ma­ta lapsesi?

    Aika nopeasti päästi­in auton kor­jaamisen kus­tan­nuk­sista lapsen surmaamiseen.
    Yritin vain hiukan ava­ta sitä, että mik­si suomen autokan­ta ei uud­is­tu. Osit­tain syy on se, että auto­jen osto­hin­nat on ihan tolkut­to­mia ja osit­tain se, että uuden auton kor­jaami­nen on jär­jet­tömän kallista. Ne lait­teet mitkä ovat aikaisem­min pysyneet ehjänä autossa ovat nyt uusien saastemääräys­ten myötä muut­tuneet jär­jet­tö­man kalli­ik­si kor­ja­ta. Vaik­ka autois­sa on tyyp­piviko­ja jot­ka johtu­vat huonos­ta suun­nit­telus­ta ne jäävät täysin auton omis­ta­jan vas­tu­ulle eikä valmis­ta­ja ota paskas­ta suun­nit­telus­ta mitään vastuuta.

  38. R.Silfverberg:
    Dieselkäyt­töisiä yksi­tyiskäytössä ole­via henkilöau­to­ja ei tarvit­taisi ollenkaan. Hybrid­it ja kaa­suau­tot ovat tämän päivän vas­taus niille jot­ka aja­vat paljon. 

    Hybridi­hän ei ole mikään ratkaisu kuin kaupungis­sa ajavalle. Paljon maantiel­lä ajavalle diesel on edelleen täysin ylivoimainen.
    Joku auto-ohjel­ma joskus tes­tasi hybridiä (Toy­ota Prius) ja jotain BMW:tä. Lop­putu­lok­se­na hybri­di vei samal­la koea­jolenkil­lä enem­män polt­toainet­ta kuin pelkäl­lä ben­si­in­i­moot­to­ril­la varustet­tu auto. Lenk­ki ajet­ti­in hybridin ajoti­etokoneen antamil­la parhaim­man taloudel­lisu­u­den nopeuksilla.

    Lisäk­si nyky­is­ten hybri­di­en ja kaa­suau­to­jen ongel­mana on niiden käyt­tökelvot­to­muus kaik­keen muuhun kuin parin ihmisen kul­jet­tamiseen. Mitään peräkär­ryä ei perään saa lait­taa tai jos saa, niin sal­li­tut pain­ot on lähin­nä nau­ret­ta­van ja säälit­tävän väli­maas­tos­ta. Kaa­suau­to­jen tankkaus onnis­tuu vain suurimpi­en kaupunkien keskustoissa.

    Olisin kyl­lä kiin­nos­tunut hybridis­tä tai kaa­suau­tos­ta, mut­ta nykyiset ei täytä edes min­imi­vaa­timuk­sia enkä halu­aisi joka käyt­tö­tarkoituk­seen ostaa eril­listä autoa, eivät mah­du ton­tille vaik­ka luon­toa halu­ankin säästää.

  39. Koti-isä: Nastarenkaat säästävät muu­ta­man autossa istu­jan ihmishen­gen samal­la kun niiden aiheut­ta­mat ilmansaas­teet tap­pa­vat noin tuhat ihmistä.

    Tämä on Väärinkäsi­tys ilmeis­es­ti, KAIKKIEN pien­hiukkas­ten ongelmi­in kuolee noin tuhat ihmistä, näistä vaar­al­lisim­mat tule­vat kaukokulkeu­mana esim. Euroopasta

    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=0

    Nois­sa hiukka­sis­sa ovat teol­lisu­us­päästö­jen lisäk­si mm. tupakoin­nin aiheut­ta­mat hiukkaset sekä katu­jen hiekoituk­sen pöly. Tämän lisäk­si ei ole tiedos­sa mikä on hiukkaspi­toisu­u­den tur­valli­nen taso, mikä antaa aiheen epäil­lä että suuri osa noista luvuista mitä nastarenkaille kohdis­te­taan ovat täysin hatus­ta repäistyjä.

    Sen sijaan esim. tämän artikke­lin mukaan onnet­to­muuk­sien määrä olisi vähen­tynyt 83% mikäli olisi kitko­jen sijaan käytet­ty nastarenkaita:

    https://www.uusisuomi.fi/autot/79068-tutkittua-nastarenkaat-turvallisempia-kuin-kitkarenkaat

    Olen kokeil­lut ajaa yhden tal­ven kitkoil­la ja vuosien ajokoke­muk­sen poh­jal­ta koin sen niin epämiel­lyt­täväk­si, että sen jäl­keen olen aina valin­nut nastarenkaat, vaik­ka niille ei juuri tarvet­ta kaupungis­sa ollut. Ongel­mana ei niinkään ole se 99.99% ajas­ta mil­loin renkail­la ei ole väliä vaan se het­ki kun tulee vas­taan se yksi tuhannes­ta ääri­ti­lanne, jos­sa ohjaus­li­iket­tä ei voi suorit­taa johtuen pidon menet­tämis­es­tä tai jar­ru­tus­matkan piden­tymis­es­tä olennaisesti.

    Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen vielä lisää tarvet­ta nas­toille, kos­ka läm­pöti­lat pyörivät lähel­lä +-0 aset­ta, jos­sa jäisiä pin­to­ja joil­la kitkat toimi­vat heikoim­min esi­in­tyy use­am­min. Koval­la pakkasel­la kitkat todel­lakin tun­tu­vat hyviltä ajaa — tämä on myön­net­tävä, mut­ta jos pakka­nen on juuri laskenut nol­lan alle tai pyörii siinä ‑1 asteen kieppeil­lä, ero on aika suuri:

    Nokian Renkaiden sivu­jen mukaan 50km/h nopeudessa tämä tarkoit­taa 17m pidem­pää jar­ru­tus­matkaa, kun ‑8 asteen läm­pöti­las­sa eroa jar­ru­tus­matkas­sa on vain 5 metriä nas­to­jen hyväksi.

    https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/

    Kaupungis­sa tämä ei yleen­sä tarkoi­ta henkilö­vahinko­ja autoil­i­jalle itselleen, mut­ta pyöräil­i­jän ja jalankulk­i­jan kannal­ta tilanne voi olla vaarallinen.

  40. PRNDL: Tuol­ta löy­tyy tuon­nit kuukausittain:

    https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/auto/autoverotus/taulukoita_ajoneuvojen_sovelletuista_ve/

    Kat­soin nopeasti tam­miku­un tilas­tot. Van­hempia kuin oletin, muta ei kovin vanhoja.Keiarvo ehkä 7 vuot­ta (Oma volkkari­ni on vuodl­ta 2005 eli 12 v van­ha, ja kirkkaasti men­nyt läpi päästötesteistä.) Sak­salaiset ja ruot­salaisi­et laa­tumerk­it­merk­it näyt­tävät ole­van kär­jessä, ainakin jos las­ke­taan VW mukaan.

  41. Tässä oli uuti­enn HS:sta lon­toon saasteveros­ta. Se kos­kee vain keskus­taa, mut­ta uutises­sa ei ker­rot­tu alueen laa­ju­ut­ta. Lon­toon pin­ta-ala on 1600 km², urbaa­nialueel­la asuu vajaat 12. miljoon­aa. ihmistä, ja koko suur-suur-Lon­toon alueel­la jotakin 21 miljoonaa.

    Lon­toon sumu , smog, ol aikoinaan käsite ja todel­la tuhoisa ter­vey­delle. 1954 sumu vaikut­ti laa­jaan kaukoläm­pöo­hjelm­naan, jol­la tilan­net­ta paran­net­ti­in oleel­lis­es­ti. sIkälio kuin minä kuvittelen.

    Ja nyt HS 30.10. (Anna­mari Sipilä):

    “Lon­toon keskus­tas­sa autoilu on nyt entistäkin kalli­im­paa – etenkin jos alla on ennen vuot­ta 2006 rek­isteröi­ty, saas­tut­ta­va auto.

    Keskus­ta-alueel­la piipah­t­a­mi­nen mak­saa nyt jopa 24 euroa päivää kohti. Eikä tässä ole mukana vielä edes pysäköintimaksuja.

    Viime viikol­la Lon­toon keskus­tas­sa tuli voimaan 10 pun­nan (run­saan 11 euron) ”myrkky­mak­su”. Mak­su kos­kee kaikkia niitä auto­ja, jot­ka eivät täytä Euro 4 ‑päästölu­okan rajoituksia.

    Käytän­nössä mak­su kos­kee useimpia auto­ja, jot­ka on rek­isteröi­ty 12 vuot­ta sit­ten tai aiemmin.

    Lisäk­si pitää mak­saa ruuhka­mak­su, jota Lon­toon keskus­tas­sa ajav­il­ta on perit­ty jo helmiku­us­ta 2003 läh­tien. Ruuhka­mak­su on päivää kohden 11,50 pun­taa eli läh­es 13 euroa. ¤

  42. Nyt tark­istin tieto­jani. LEZ (low emis­sion xone) käsit­tää suurim­man osaan Suur-Lontoota.Jos loikein ymmärsin Wikipedi­aa. — Tosin olis hyvä tietää vähön tarkem­min asiasta. 

    Ankaram­mat määräyket pienem­pää osaa kaupunkin.

    https://tfl.gov.uk/modes/driving/low-emission-zone

    ULEZ eli anakrin vyöhyke ja lisö­mak­su käsit­tää aivan Lon­toon keskustan.

  43. Toiv­ot­tavasti dumpataan, tavan kansa saa taas kym­menisen vuot­ta vähän edullisem­pia kilo­me­tre­jä ja romus­ta saa vielä muu­ta­man satasen.
    Se on sit­ten kun­tien ja kaupunkien oma asia mitä halu­a­vat kieltää tai maksattaa.
    Ohikukku­jalle tiedok­si että sin­u­akin elät­tää monilukuinen joukko pien­i­t­u­loisia autoil­i­joi­ta joille kymme­nen­tuhat­ta on iso raha, läh­es vuo­den net­topalk­ka. Siinä voi sit­ten arpoa jät­tääkö lapsen vuodek­si ruu­at­ta ja ostaa sen ympäristöys­täväl­lisen pakoputken.

  44. Mat­ti Kin­nunen:
    …Samoin Kiteen autokan­ta ei ole syy tehdä tai olla tekemät­tä jotain Helsingissä.

    Juuri noin! Oleel­lista on saa­da turha bus­sili­ikenne pois keskus­tas­ta. On täysin tarpee­ton­ta ajat­taa bus­sil­in­jo­ja kaaren Tapi­o­la — Pasi­la — Hert­tonie­mi sisälle.

  45. R.Silfverberg: No mitä sit­ten tiedät enem­män autoilus­ta kuin me kehäkol­mosen sisäpuolel­la asuvat?
    Kauanko sin­ul­la on ollut kortti?
    Osaatko edes ajaa suurkaupun­gin ruuhkissa?

    Tuo Fidelin kom­ment­ti on aika osu­va. Välil­lä näkee oival­luk­sia, jot­ka toimi­vat kaupungis­sa, mut­ta ovat täysin käyt­tökelvot­to­mia haja-asu­tusalueel­la. Sitä kaupunkia Suomes­sa on vain kovin vähän edes Helsingis­sä. Muu­ta­ma kort­teli niemellä.

  46. Ihmettelin muu­tamia vuosia sit­ten, kun Sak­sas­sa mak­set­ti­in uudenkarheista autoista romu­tus­palkkio­ta. Tuli mieleen, oliko tarkoi­tus vähen­tää päästöjä, vai lisätä autote­htaiden tuotan­toa. Onko las­ket­tu, paljonko uuden auton teko romumet­allista ja muo­vista kulut­taa ympäristöä ver­sus uuden vähäisem­pi ympäristökuor­mi­tus. Antti 

    Antti Met­säkylä:

    Ihmettelin muu­tamia vuosia sit­ten, kun Sak­sas­sa mak­set­ti­in uudenkarheista autoista romu­tus­palkkio­ta. Tuli mieleen, oliko tarkoi­tus vähen­tää päästöjä, vai lisätä autote­htaiden tuotan­toa. Onko las­ket­tu, paljonko uuden auton teko romumet­allista ja muo­vista kulut­taa ympäristöä ver­sus uuden vähäisem­pi ympäristökuor­mi­tus. Antti 

  47. Kalle: Tuo Fidelin kom­ment­ti on aika osu­va. Välil­lä näkee oival­luk­sia, jot­ka toimi­vat kaupungis­sa, mut­ta ovat täysin käyt­tökelvot­to­mia haja-asu­tusalueel­la. Sitä kaupunkia Suomes­sa on vain kovin vähän edes Helsingis­sä. Muu­ta­ma kort­teli niemellä. 

    Helsin­gin liiken­teen suurin saas­teon­gel­ma ei ole niis­sä muu­tamis­sa kort­teleis­sa vaan kehä- ja ulos­menoteil­lä. Kehäykköstä ja kol­mos­ta pitkin ja niiden välis­sä kul­kee päivit­täin yhtä mon­ta autoa kuin Oulus­sa on asukkaita. 

    Miten sen ongel­man han­skaa ei ole yhden­tekevää. Emme ole tyrkyt­tämässä lääkkeitämme Viitasaari­in ja muile syr­jäkylille. Mut­ta viitasaare­laiset tule­vat jatkos­sa jou­tu­maan sopeu­tu­maan niihin sään­nök­si­in joi­ta kehäkol­mosen sisäl­lä val­lit­see jos autoil­laan mielevät tänne.

  48. Kalle: Juuri noin! Oleel­lista on saa­da turha bus­sili­ikenne pois keskus­tas­ta. On täysin tarpee­ton­ta ajat­taa bus­sil­in­jo­ja kaaren Tapi­o­la – Pasi­la – Hert­tonie­mi sisälle.

    Enpä muista, että olisin pitkään aikaan noin type­r­ää mis­tään lukenut.

  49. Nastaren­gasveroa vaan kehi­in, niin lop­puu se joka talvi­nen tei­den jyrsiminen.

    Nastaren­gas ja lumet­tomat tal­vet, type­r­yy­den maksimointia.

    Nastaren­gas tuo tur­vaa vain tietyn­lai­sis­sa tilanteis­sa. Ts. tilanteis­sa, joi­hin ne ovat opti­moitu. Näitä tilantei­ta ei enää nykyään juuri ole.

    Jää­tynyt, mut­ta pal­jas asfalt­ti, mikä on se yleisin liukkau­den aiheut­ta­ja nykyään, ei ole opti­maa­li­nen pin­ta nastarenkaalle.

    Sen huo­maa otsikoista, aina kun on ollut sel­l­aiset sääolo­suh­teet, että on ollut pal­jas­ta jää­tynyt­tä asfalt­tip­in­taa. Siel­lä ne nastaren­gaskuskit ovat, pöpelikössä.

    Vielä vähem­män niille on käyt­töä Helsin­gin kan­takaupungis­sa, joka on pin­ta-alal­taan niin pieni, ettei tehokas jään­pois­to ole ongelma.

    Kun­nat ja val­tio ulkois­ta­vat tur­val­lisu­u­den nastarenkaille ja nastarenkai­ta ostavien kukkaroille, kun tur­val­lisu­ud­es­ta pitäisi huole­htia pitämäl­lä tiet puh­taana ja jäät­töminä. Puh­das arvo­val­in­ta, johon ei näytä ole­van varaa.

    No, mut­ta jatkos­sakin Suomes­sa on ilmeis­es­ti varaa rouhia pääti­et pilalle joka iki­nen talvi, ja ostat­taa yli miljoon­aan autoon talvirenkaat. Ihan vain sik­si, että tässä “pohjo­las­sa” ei osa­ta pitää teitä kun­nos­sa. Sit­ten nau­re­taan jollekin Iso-Bri­tan­ni­alle vaik­ka ollaan ihan yhtä syväl­lä siel­lä itsekin.

  50. Tero Tolo­nen:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=0

    “Kaikkein haitallisimp­ina ihmis­ten ter­vey­delle pide­tään liiken­teestä suo­raan hen­gi­tysko­rkeudelle purkau­tu­via pakokaasupäästöjä.”

    “Kaupunkien ilman­laatu­un vaikut­taa eniten liikenne, kos­ka pakokaa­sut pää­sevät ilmaan mata­lal­ta. Ulkona pääväylien läheisyy­dessä ja ker­rostalo­jen väli­sis­sä vilka­sli­iken­tei­sis­sä katukuiluis­sa ilman­laatu voi olla pitkään huono.”

    Kalle: On täysin tarpee­ton­ta ajat­taa bus­sil­in­jo­ja kaaren Tapi­o­la – Pasi­la – Hert­tonie­mi sisälle.

    Tarkoitit var­maan: On täysin tarpee­ton­ta ajat­taa yksi­ty­isautoil­i­joi­ta kaaren Tapi­o­la – Pasi­la – Hert­tonie­mi sisälle.

    Juuri tämä on taus­ta-ajatuk­se­na myös kan­takaupun­gin alueelle tunkeu­tu­vien moot­toritei­den muu­tamises­sa kaduiksi.

    Raideli­iken­net­tä tuke­vat joukkoli­iken­ney­htey­det kan­nat­taa tehokkaasti jär­jestet­tävis­sä ole­van liityn­täli­iken­teen ulk­oupuolel­la säi­lyt­tää vaihdottomina.

    LK:
    Nastaren­gasveroa vaan kehi­in, niin lop­puu se joka talvi­nen tei­den jyrsiminen.

    Nastaren­gas ja lumet­tomat tal­vet, type­r­yy­den maksimointia.

    Nyt on nastarenkail­la rouhit­tu sulia katu­ja noin pari viikkoa. Tulok­se­na hiot­tuna kiiltävät ajourat ja pölyp­il­vet. Ilman­laa­tu­mit­tar­it näyt­tävät punaista. Tästä kär­sitään seu­raa­va puoli vuot­ta. Ja nas­tat rapi­se­vat. Kuka on vastuussa?

  51. Tero Tolo­nen: Tämä on Väärinkäsi­tys ilmeis­es­ti, KAIKKIEN pien­hiukkas­ten ongelmi­in kuolee noin tuhat ihmistä, näistä vaar­al­lisim­mat tule­vat kaukokulkeu­mana esim. Euroopasta

    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05–30_007.html?s=0

    Nois­sa hiukka­sis­sa ovat teol­lisu­us­päästö­jen lisäk­si mm. tupakoin­nin aiheut­ta­mat hiukkaset sekä katu­jen hiekoituk­sen pöly. Tämän lisäk­si ei ole tiedos­sa mikä on hiukkaspi­toisu­u­den tur­valli­nen taso, mikä antaa aiheen epäil­lä että suuri osa noista luvuista mitä nastarenkaille kohdis­te­taan ovat täysin hatus­ta repäistyjä.

    Sen sijaan esim. tämän artikke­lin mukaan onnet­to­muuk­sien määrä olisi vähen­tynyt 83% mikäli olisi kitko­jen sijaan käytet­ty nastarenkaita:

    https://www.uusisuomi.fi/autot/79068-tutkittua-nastarenkaat-turvallisempia-kuin-kitkarenkaat

    Olen kokeil­lut ajaa yhden tal­ven kitkoil­la ja vuosien ajokoke­muk­sen poh­jal­ta koin sen niin epämiel­lyt­täväk­si, että sen jäl­keen olen aina valin­nut nastarenkaat, vaik­ka niille ei juuri tarvet­ta kaupungis­sa ollut. Ongel­mana ei niinkään ole se 99.99% ajas­ta mil­loin renkail­la ei ole väliä vaan se het­ki kun tulee vas­taan se yksi tuhannes­ta ääri­ti­lanne, jos­sa ohjaus­li­iket­tä ei voi suorit­taa johtuen pidon menet­tämis­es­tä tai jar­ru­tus­matkan piden­tymis­es­tä olennaisesti.

    Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen vielä lisää tarvet­ta nas­toille, kos­ka läm­pöti­lat pyörivät lähel­lä +-0 aset­ta, jos­sa jäisiä pin­to­ja joil­la kitkat toimi­vat heikoim­min esi­in­tyy use­am­min. Koval­la pakkasel­la kitkat todel­lakin tun­tu­vat hyviltä ajaa – tämä on myön­net­tävä, mut­ta jos pakka­nen on juuri laskenut nol­lan alle tai pyörii siinä ‑1 asteen kieppeil­lä, ero on aika suuri:

    Nokian Renkaiden sivu­jen mukaan 50km/h nopeudessa tämä tarkoit­taa 17m pidem­pää jar­ru­tus­matkaa, kun ‑8 asteen läm­pöti­las­sa eroa jar­ru­tus­matkas­sa on vain 5 metriä nas­to­jen hyväksi.

    https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/

    Kaupungis­sa tämä ei yleen­sä tarkoi­ta henkilö­vahinko­ja autoil­i­jalle itselleen, mut­ta pyöräil­i­jän ja jalankulk­i­jan kannal­ta tilanne voi olla vaarallinen.

    Kiitos tästä. Joku sen­tään EI jak­sa tois­taa väsyneitä myyt­te­jä. Kitkat on ok kaikkial­la Suomes­sa mut­ta ajakaa nyt her­ran jes­tas nas­toil­la Helsin­gin kaduilla.

  52. Sinäl­lään mie­lenki­in­toista, että yksi syy mik­si diese­leitä oste­taan on niiden mata­lat CO2 päästöt. Kun monel­la yri­tyk­sel­lä on vas­tu­ullisu­u­den osoituk­se­na rajoi­tus työ­suhdeau­to­jen CO2 päästöille niin diese­leitä oste­taan työ­suhdeau­toik­si. Leasin­gin pää­tyt­tyä työ­suhdeau­tot pää­tyvät käytet­ty­jen markkinoille.
    Pois­te­taan CO2 rajoituk­set yri­tysautoil­ta niin saas­teet vähenevät.

  53. QTC:
    Ihmiset tykkäävät heit­el­lä suuria (stet­son­ista otet­tu­ja) luku­ja oman agen­dansa tuek­si. Min­ul­la olisi täl­lainen: Tekni­ik­ka & Talous ‑lehti ker­toi muu­ta­ma viikko sit­ten, että maail­man 15 suur­in­ta rahti­laivaa tuot­ta­vat yhtä paljon rik­ki- ja NOx-päästöjä kuin 750 miljoon­aa autoa!
    Val­tamer­il­lähän jät­ti­lai­vat pääsään­töis­es­ti seilaa­vat, mut­ta satamis­sakin pitää joskus käy­dä. Vaik­ka Helsinki­in ei suuria aluk­sia tulekaan niin liikenne on kuitenkin aika vilka­s­ta. Plus ohikulkuli­ikenne Pietari­in. Onko laivali­iken­teen vaiku­tuk­sista Helsin­gin ilmaan tilas­toa? Vaik­ka eihän tämä blo­gin aiheeseen suo­raan liitykään.

    Rikkipäästöt näkyivät Län­sisa­ta­man (Jätkäsaari) ilman­laadun seu­ran­nas­sa, kuten myös muual­la sata­maalueil­la. Län­sisa­ta­man keskiar­vo­pi­toisu­udet oli­vat noin 2–3 ker­taiset keskus­tan katukuilu­jen pito­suuk­si­in ver­rat­tuna, het­kit­täiset pitoisu­udet jopa 100-ker­taisia. Käsit­tääk­seni Län­sisa­ta­man mitar­it pois­tet­ti­in, olisi­han se ollut noloa selitel­lä Jätkäsaaren asukkaille pitoisuuksia.

  54. ksee: Joo, onhan niitä reilu 2% enem­män per capi­ta kuin Ruo­tis­sa (OICA – Vehi­cles in use, väestölu­vut Wikipedi­as­ta) – eli voi toki sanoa “muutenkin enem­män” ihan perustel­lusti, mut­ta itse en kyl­lä lähtisi tekemään moi­ses­ta olemat­tomas­ta eros­ta mitään suurem­paa meteliä… 

    Pääkaupunkien ver­tailus­sa Helsingistä puut­tuu 10–20 tuhat­ta henkilöau­toa. Tai Tukhol­mas­sa liikaa. (asukasluku­un suh­teutet­tuna). Itse uskon, että ero peilaa elin­ta­so­eroa. Ehkä joskus tuo kuilu vielä kuro­taan kiin­ni. Toiv­otaan ainakin. Tästä var­masti kaik­ki samaa mieltä. Lisää auto­ja Helsinki­in. Suomes­sa on nyt tarpeet­tomasti tehty vält­tämät­tömyyk­sistä hyveitä taloudel­lisen katas­tro­fi­ti­lan val­lites­sa näinkin pitkään. Yhdestä asi­as­ta voimme silti olla var­mo­ja — uut­ta nor­maalia ei vieläkään tul­lut. Ihmis­ten unel­mat ovat jopa häm­mästyt­tävän kon­ser­vati­ivisia ehdol­la että talousti­lanne sal­lii. On väärin rukoil­la että ei sal­li. Ruot­sis­sa menee hyvin, Kiinas­sa menee hyvin.

  55. Ffgvv:
    Sinäl­lään mie­lenki­in­toista, että yksi syy mik­si diese­leitä oste­taan on niiden mata­lat CO2 päästöt. Kun monel­la yri­tyk­sel­lä on vas­tu­ullisu­u­den osoituk­se­na rajoi­tus työ­suhdeau­to­jen CO2 päästöille niin diese­leitä oste­taan työ­suhdeau­toik­si. Leasin­gin pää­tyt­tyä työ­suhdeau­tot pää­tyvät käytet­ty­jen markkinoille.
    Pois­te­taan CO2 rajoituk­set yri­tysautoil­ta niin saas­teet vähenevät. 

    Tämän olen pan­nut merkille kanssa. ja jotkut fir­mat mak­sa­vat vuo­tuisen käyt­tövoimaveron kanssa niin ettei työn­tek­i­jäpoloisen tarvitse kai­va kuvet­ta. Nyt tarkoi­tan nimeno­maan henkilöau­to­ja enkä pakuja.

  56. Kep­pis:
    Lisäk­si nyky­is­ten hybri­di­en ja kaa­suau­to­jen ongel­mana on niiden käyt­tökelvot­to­muus kaik­keen muuhun kuin parin ihmisen kul­jet­tamiseen. Mitään peräkär­ryä ei perään saa lait­taa tai jos saa, niin sal­li­tut pain­ot on lähin­nä nau­ret­ta­van ja säälit­tävän väli­maas­tos­ta. Kaa­suau­to­jen tankkaus onnis­tuu vain suurimpi­en kaupunkien keskustoissa.

    Olisin kyl­lä kiin­nos­tunut hybridis­tä tai kaa­suau­tos­ta, mut­ta nykyiset ei täytä edes min­imi­vaa­timuk­sia enkä halu­aisi joka käyt­tö­tarkoituk­seen ostaa eril­listä autoa, eivät mah­du ton­tille vaik­ka luon­toa halu­ankin säästää.

    Mie­lenki­in­toista. Helb ajeli kaa­sub­us­seil­la ja Vuosaaren sata­maan avat­ti­in raskaan liiken­teen kaa­su­tankkausase­ma. Eli ei se mikään kaa­sun omi­naisu­us ole etteikö sil­lä voisi pyörit­tää myös vetokyky­istä moot­to­ria. Sitä pait­si kaa­suau­tois­sa­han on myös se toisen polt­toaineen tank­ki ole­mas­sa. Tuskin kaa­sun käyt­tö niin paljon tehoi­hin vaikut­taa, että se veisi vetokyvyn autolta?

  57. Autovero pois, ja kas vain alkaa suo­ma­lainen autokan­ta uudistumaan..

    1. Kyl­lä. Sak­salainen tapa per­iä autovero, ei auton myyn­ti­hin­nas­sa vaan vuosit­taise­na verona, on autokan­nan uusimisen ja auto­te­ol­lisu­u­den kannal­ta parem­pi kuin tämä mei­dän järjestelmämme.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä. Sak­salainen tapa per­iä autovero, ei auton myyn­ti­hin­nas­sa vaan vuosit­taise­na verona, on autokan­nan uusimisen ja auto­te­ol­lisu­u­den kannal­ta parem­pi kuin tämä mei­dän järjestelmämme.

    Mikä tahansa on parem­pi kuin Suomen jär­jestelmä, jos­sa autos­ta on aikoinaan mak­set­tu täysi autovero ja nyt per­itään lisäk­si vuo­tu­ista veroa eli auto verote­taan kah­teen ker­taan. On lisäk­si huomioita­va, että pien­i­t­u­loinen ei yleen­sä osta uut­ta autoa joten auton oston yhtey­dessä perit­tävä vero ei hän­tä suuresti koske. Vuo­tu­inen vero taas rokot­taa jatku­vasti ja sitä myös voidaan korot­taa maail­man tappiin.

    1. Sak­sas­sa vuo­tu­inen autovero on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin Suomes­sa. EWrityis­es­ti, jos auto on yli kolme vuot­ta vanha.

Vastaa käyttäjälle Ffgvv Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.