Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?

30.10.2017 · Aihe: _ 

Lontoo näyttää häätävän vanhoja saastuttavia autoja kaupungin rajojen ulkopuolelle myrkkymaksulla, joka on kymmenen puntaa päivässä. On hyvin luultavaa, että moni eurooppalainen kaupunki seuraa perässä, koska vanhojen autojen pakokaasut todella tappavat.

Tämä taas johtaa siihen, että vanhoja pakokaasun tupruttajia tulee myyntiin ja paljon.

Jos Suomessa ei tehdä mitään, seurauksena on, että nuo muualta häädetyt autot päätyvät Suomeen.

Jos muut eurooppalaiset kaupungit alkavat häätää saastuttavia vanhoja dieselautoja kaduiltaan, on tämä oikeus annettava myös suomalaisille kaupungeille.

Kommentit

67 Vastausta artikkeliin “Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?”

  1. JuhaM kirjoitti 30.10.2017 kello 11:46

    Saksassa, ainakin Baijerissa, on ollut jo iät ja ajat autoille vaatimuksena tuulilasin oikeaan yläkulmaan kiinnitettävä katsastuksessa lunastettava “saastuttavuustarra”, joka uusilla autoilla on tyypillisesti ns vihreä-ykkönen ja diesel-autoilla punainen-kolmonen.

    Tuolla asuessani ja auton omistaessani minulle kerrottiin, että tuolla valmistaudutaan tilanteeseen, jolloin ilmansaasteet ovat niin pahat, että tiettyjen autojen tulo keskustaan halutaan rajoittaa. Munchenissa autokanta on hyvää, mutta Lontoossa tuohon saastuttavimpien autojen kulun rajoittamiseen ollaan siis jo menossa. Mielestäni se on hyvä asia, vaikka autokanta on sielläkin tietysti kovasti uusiutunut puhtaampaan suuntaan.

    Olen tuonut omistamani käytetyn auton aikanaan muuttotavarana Suomeen ja en usko, että yksityishenkilöt noita alkavat jobbaamaan. Toisaalta, n 2003-2006 Saksassa liikkui suomalaisia autonostajia, joilla oli viikon tehtävänä ostaa 10-15 käytettyä autoa. Hyvä asia sinänsä, saimme uudistettua Suomen kovin kehnoa ja saastuttavaa autokantaa kohtuukuntoisilla saksalaisilla käytetyillä autoilla.

    Pakokaasumittauksiin käytetään Suomessa miljardeja vuosittain. Tuota rahaa pitäisi käyttää laajemmin yhteiskunnan hyödyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2017 kello 12:55

    Pakokaasumittauksiin käytetään Suomessa miljardeja vuosittain.

    Miljardeja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Urbaani Mikko kirjoitti 30.10.2017 kello 12:01

    No, onneksi lontoolaisissa autoissa ratti tuppaa olemaan väärällä puolella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2017 kello 12:53

    Pariisilaisissa ja berliiniläisissä ratti on vasemmalla puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olli kirjoitti 30.10.2017 kello 12:28

    Ehdottomasti juuri näin, tämä on tärkeä puheenvuoro. Nastarenkaiden vaihtoviikkojen ollessa käynnissä, mietinkin juuri vanhaa dieseliä nastarenkailla. Kummatkin myrkytyksen lähteet pitäisi saada erityismaksun piiriin.

    Entä siten joutokäynti? Nyt oli pari astetta pakkasta ja marketin piha puolillaan käynnissä olevia autoja. Karmea käry, eikä kukaan voi asialle yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Herbert Havu kirjoitti 30.10.2017 kello 12:51

    Jos Suomen (tai Uudenmaan) autokantaan sovellettaisiin Saksasta tuttuja luokitteluja, niin kuinka iso osa autokannasta kuuluisi mihinkin luokkaan?
    Ymmärtääkseni tuohon parhaaseen 4. luokkaan ovat kuuluneet kaikki uudet henkilöautot jo vuosia, joten kuinka tehokas tämä tapa rajoittaa päästöjä todellisuudessa on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jorma Mattila kirjoitti 30.10.2017 kello 13:23

    Itse asiassa suuret kaupungit Keski-Euroopassa ovat häätäneet jo vuosikausia liikaa päästöjä aiheuttavat autot pois alueiltaan. Saksassa eivät vanhat dieselit ole aikoihin saaneet hiukkaspäästö jen vähyyttä dokumentoivaa tarraa lasiin. Näin mm. Kölnin ja Berliinin keskustoissa. Josko kaikki nämä vanhat autot olisi välttämättä tuotu juuri Suomeen, on sitten kyseenalaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Koti-isä kirjoitti 30.10.2017 kello 13:58

    Olli:
    Nastarenkaiden vaihtoviikkojen ollessa käynnissä, mietinkin juuri vanhaa dieseliä nastarenkailla. Kummatkin myrkytyksen lähteet pitäisi saada erityismaksun piiriin.

    Yle on uutisoinut aiheesta ansiokkaasti ja kansantajuisesti, viimeksi otsikolla “Nastarengas on lääke, jonka haittavaikutukset ovat suuremmat kuin tauti, johon se tepsii”
    https://yle.fi/uutiset/3-9897823

    Sittemmin jopa automainosten ykkösmedia HS tarttui aiheeseen otsikolla “Nastarenkailla ajaminen on vastuutonta hätävarjelun liioittelua – Faktat unohtuvat rengaskeskustelusta”
    https://www.hs.fi/autot/art-2000005425723.html

    Nastarenkaat säästävät muutaman autossa istujan ihmishengen samalla kun niiden aiheuttamat ilmansaasteet tappavat noin tuhat ihmistä.

    Suomi on kaupunkien ilmanlaadunkin osalta vuosikausia jäljessä Eurooppalaisesta viiteryhmästään. Kun eihän täällä harvaan asutussa Pohjolassa missään mitään saasteita voi olla. Ja kuitenkin pienemmissäkin taajamissa saadaan pilattua ilmanlaatu nastoilla pinnoitetta hiomalla. Siihen päälle NOx-päästöt niin kuolonuhreja riittää tuhatmäärin vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jukkis kirjoitti 30.10.2017 kello 15:06

    Kuinka paljon kantakaupungin ilmansaasteesta tulee vanhoista dieselautoista ja kuinka paljon tulee busseista ja rekoista? Viaton kysymys, koska itse näen Helsingissä aika paljon uudempaa ja siten puhtaampaa autokantaa kuin vaikkapa Karkkilassa tai Kiteellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Matti Kinnunen kirjoitti 30.10.2017 kello 15:38

    Jukkis:
    Kuinka paljon kantakaupungin ilmansaasteesta tulee vanhoista dieselautoista ja kuinka paljon tulee busseista ja rekoista? Viaton kysymys, koska itse näen Helsingissä aika paljon uudempaa ja siten puhtaampaa autokantaa kuin vaikkapa Karkkilassa tai Kiteellä.

    Vaikka bussit ja rekat tuottaisivat enemmän kuin henkilöautot yhteensä, niin se ei tee henkilöautojen saasteiden rajoittamisesta turhaksi. Lähinnä se on syy ryhtyä käyttämään yhä puhtaampia busseja ja rekkoa – joissa ureapohjainen puhdistus käsittääkseni toimii henkilöautoja paremmin.

    Samoin Kiteen autokanta ei ole syy tehdä tai olla tekemättä jotain Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2017 kello 20:12

    Rekoista en tyiedä, mutta minulle on kerrottu,. että henkilööauton dieselmoottori on kärkkäämpi tuottamaan typen oksideja kuin bussin dieselmootytori. HSLK on vaatinut kilpailuttamassaa liikenteessä vähäpäästöisiä moottoreita, mutta maaseutubusseille emme mitään voi.Vuonna 2025 merkittävä osa HSL:n bussiliikenteerstä on nykysuunnitelmien mukaan sähkökäyttöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Keppis kirjoitti 30.10.2017 kello 16:12

    Jukkis:
    Kuinka paljon kantakaupungin ilmansaasteesta tulee vanhoista dieselautoista ja kuinka paljon tulee busseista ja rekoista? Viaton kysymys, koska itse näen Helsingissä aika paljon uudempaa ja siten puhtaampaa autokantaa kuin vaikkapa Karkkilassa tai Kiteellä.

    Muistaakseni takavuosina Helsingin ilmanlaatu oli paras silloin kun bussit oli lakossa ja kaikki meni töihin omilla autoillaan. Mittausten ero oli jopa huomattava.

    Yleisesti vanhojen autojen ongelman suomessa aiheuttaa uusien autojen ihan tolkuton hinta johtuen verotuksesta ja toisaalta uusien autojen vikaherkkyys joka taas johtuu keksinnöistä joilla yritetään saada saasteita kuriin. Suurin osa vioista merkkikorjaamojen mukaan johtuu saastekeksinnöistä kuten pakokaasun takaisinkierrätyksestä ja läppäkeksinnöistä pakoputkistoissa. Kertoivat, että uuden audi A4:n pakoputkisto maksaa 10 000 EUR. Muista joskus ostaneeni omaan vanhaan autooni pakoputken 500 EUR hintaan.
    Ja sitten joku vielä ihmettelee, että miksi autokanta ei uudistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. E39&e61 kirjoitti 30.10.2017 kello 16:40

    Suomen autokanta on seurausta harjoitetusta veropolitiikasta. Suoraan tästä seuraa kalliimmat uudet autot. Epäsuoraan järjestelmämme tuottaa suljetun autosektorin joka ei ole avoin kilpailulle. Tästä syystä varsinkin käytetyt autot ovat meillä todella kalliita. Esim. uudet Teslat myydään samoilla hinnoilla (+paikalliset verot) ympäri eurooppaa, mutta käytetyt Teslat hinnoitellaan Teslan toimesta Suomessa arvokkaammaksi kuin muualla Euroopassa koska täällä käytettyjen hintataso on kilpailun puutteesta johtuen luonnottoman korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Sepi kirjoitti 30.10.2017 kello 17:15

    Tuo Euro4 normisto ei oikeasti ihan hirveästi vielä maailmaa pelasta. Dieseleillä on paha tapa tuprutella silti ylimääräistä kun filtterit tukkeutuvat ja muuta vastaavaa.

    Uskoisin, että oikeasti pitäisi keskittyä raskaamman liikenteen päästöihin, sekä nastarenkaisiin. Tästä tosin luulisi löytyvän ihan aitoa faktaakin, ettei tarvitse arvailujen varassa mennä.

    Isot tietullit tietyt päästörajat ylittäville vehkeille, niin firmat kyllä alkavat kysellä nopeasti kuorma-autotoimittajiltaan ympäristöystävällisempiä malleja säästääkseen rahaa ja ne joille Nissan e-NV200 riittää, miettivät varmasti niiden liisausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Pekka kirjoitti 30.10.2017 kello 18:14

    Olisiko siinä ideaa, että ruvettaisiin muuttamaan vanhoja autoja etanolilla kulkeviksi. 400 euron muutostyö. Ei varmasti mikään pysyvä ratkaisu mutta siirtymävaiheessa hyvä. Ja etanoli biojätteestä, ei pelloilta.

    ainakin yksi suomalainen firma muutosvekotinta myy:

    https://eflexfuel.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. PRNDL kirjoitti 30.10.2017 kello 18:46

    Jukkis:
    …itse näen Helsingissä aika paljon uudempaa ja siten puhtaampaa autokantaa kuin vaikkapa Karkkilassa tai Kiteellä.

    Merkittävä osa uusista autoista myydään pääkaupunkiseudulla. Osittain selittyy yritysautoilla. Itä-Helsingistä löytyy kyllä sitten “omalla” rahalla ostettua vanhaa japanilaista ja ranskalaista, joukossa myös dieseleitä. Eikä ne saksasta uitetut 90-luvun meset juuri kaupunkiautoiksi päädy. Ja EU-määräysten mukaisia nekin on aikanaam olleet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Rolle kirjoitti 30.10.2017 kello 19:00

    Samaan aikaan Helsingissä pidetään ihan ok-juttuna, että vanhat itäeurooppalaiset rekat puretaan laivoista keskellä asutusta ja kaupunkia, mistä ne ajavat kaupungin läpi kehäteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. erkki niini kirjoitti 30.10.2017 kello 19:17

    Näyttäis selvältä, että romutusrahoja ei sais käyttää dieseleihin eikä vanhojen autojen maahantuontiin. Muuten näyttää, että Trumplandia on EUta edellä, kun siellä on noita typpirajoituksia. Muutoin kyllä EU on paratiisi tai ainakin esiaste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ft maailmalta kirjoitti 30.10.2017 kello 19:28

    Veikkaan, että saastuttavan auton vero Suomessa on jo nyt kovempi, mihin se on Lontoossa lez-muutoksen myötä tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2017 kello 20:06

    Veikkaan, että saastuttavan auton vero Suomessa on jo nyt kovempi, mihin se on Lontoossa lez-muutoksen myötä tulossa.

    Ruuhkamaksun kanssa 24 €/päivä. Joas asioi Lontoossa päivittäin, Lontoo taitaa lyödä Suomen verotuksen. Erityisesti, kun polttoainetta, erityisesti dieseliä verotetaan rankemmin kuin Suyomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalle kirjoitti 30.10.2017 kello 19:50

    Jukkis:
    Kuinka paljon kantakaupungin ilmansaasteesta tulee vanhoista dieselautoista ja kuinka paljon tulee busseista ja rekoista? Viaton kysymys, koska itse näen Helsingissä aika paljon uudempaa ja siten puhtaampaa autokantaa kuin vaikkapa Karkkilassa tai Kiteellä.

    Viimeinen validi tutkimus, jonka olen nähnyt, osoitti lähinnä linja-autojen ja jakeluautojen saastuttavan. Ilman jakeluliikennettä kaupunki ei voi elää, sen sijaan bussilinjojen ajattaminen keskustaan on hölmöläisen hommaa.

    Bussilinjat tulee pysäyttää kaarelle Tapiola – Pasila – Itäkeskus tai Hertsikka. Sen sisäpuolella tulee ajaa vain lyhyitä syöttöheilureita raskaalle raideliikenteelle. Näinhän muualla tehdään, kun Helsingin liikenne- ”verkko” on taas suoraan 50-luvun kirkonkylästä. Kaikki yhteydet päättyvät steissille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 30.10.2017 kello 19:59

    Suomeeen ei pystytä kovin paljoa dumppaamaan vanhoja autoja. Olettaisn suunnan olevan Puolaan ja muihin Itä-Euroopan maihin.

    Olisi hyvä tietää, eikä vain luulla, millaisia autoja Saksasta ja K-Euroopasta yleensä tänne tuodaan. Tuntemissani tapauksissa kyseesä olivat kohtalaien uudet, 1 – 3 vuotta vanhat menopelit. Ja tekniiikka yleensä fiinimmästä päästä. Tarkempaa käsitystä minulla ei ole asiasta.

    Lontoon saatevero käsittänee vain kaupungin keskusta-alueen. Tai siis ehkä n 5 miljoonan asukkaan / työpaikan alueen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. JTS kirjoitti 30.10.2017 kello 20:21

    Keräily- ja harrastusautot hyötyisivät, jos tarjolla olisi valinnainen paikantaa autovero. Näillä ei ajeta suuria km-määriä.

    Päästötarra voisi toimia myös.

    Valitettavasti LM on hyytynyt täysin kunnallisiin lobattuihin ideoihin. Niillä saadaan miljonäärejä vaan hyötyä autoilijoille ei sieltä saada.

    Euroopasta autoja pumpataan Afrikkaan.

    Ei:n yhteinen linja auttaisi. Kallis ja tehokas dieselmoottori saadaan vähäpäästöiseksi. Ongelma on halpismoottorit halvoissa massanarkkinoiden pikkuautoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. PRNDL kirjoitti 30.10.2017 kello 20:31

    Markku af Heurlin:
    Olisi hyvä tietää, eikä vain luulla, millaisia autoja Saksasta ja K-Euroopasta yleensä tänne tuodaan.

    Tuolta löytyy tuonnit kuukausittain:

    https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/auto/autoverotus/taulukoita_ajoneuvojen_sovelletuista_ve/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 30.10.2017 kello 20:45

    Koti-isä: Nastarenkaat säästävät muutaman autossa istujan ihmishengen samalla kun niiden aiheuttamat ilmansaasteet tappavat noin tuhat ihmistä.

    Katupölystä olisi toki kiva päästä eroon mutta faktojen vääristely ei oikein auta asiaa. “Noin tuhat” lienee kaivettu hatusta.

    Ympäristöministeriön raportti arvioi että pm10 – hiukkaset aiheuttavat vuosittain yhteensä noin 130 kuolemaa. (YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 16 | 2016)

    Ja tästä nastarenkaiden osuus alle puolet. Esimerkiksi Helsingissä Mannerheimitiellä mitattua:

    “Liukkaudentorjuntaan liittyvät katupölylähteet ovat olleet merkittävin Mannerheimintien PM10-pitoisuuksiin vaikuttanut ryhmä. 17:nä raja-arvotason ylityspäivänä niiden osuus on ollut yli 50 prosenttia PM10-hiukkasista. Viitenä ylityspäivänä ne olisivat yksin riittäneet aiheuttamaan raja-arvotason ylityksen. Neljää päivänä liukkaudentorjuntaan liittyvien katupölylähteiden rinnalla on vaikuttanut jokin toinen lähde suurin piirtein samalla prosenttiosuudella (ero alle 10 prosenttia). Seitsemänä päivänä suurin päästölähde on ollut rakennustyömaasta aiheutuva katupöly tai kaukokulkeuma.” (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2009:9 / Katu- ja puisto-osasto).

    Näistä arvioiden nastarenkaat toki aiheuttvat ennenaikaisia kuolemia mutta ei tuhatta eikä ehkä edes sataa. Liikaa toki.

    Sitten alkuperäiseen aiheeseen. Yksityinen autojen tuonti on keskittynyt uudempiin (2008->) ajoneuvoihin eikä se siitä ainakaan vanhempiin päin muutu. Monissa Saksan kaupungeissa on ollut jo vuosia rajoituksia dieselajoneuvoille ja moneen keskustaan ei ole asiaa kuin Euro4- tai uudemman regulaation täyttävällä autolla. Vanhat dieselit ovat olleet jo tovin siellä dumppaushinnoissa mutta eivät ole kuitenkaan massoittain kulkeutuneet tänne.

    Jokainen näistäkin on tietysti liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. R.Silfverberg kirjoitti 30.10.2017 kello 22:13

    Dieselkäyttöisiä yksityiskäytössä olevia henkilöautoja ei tarvittaisi ollenkaan. Hybridit ja kaasuautot ovat tämän päivän vastaus niille jotka ajavat paljon. Suomessa on muutenkin enemmän henkilöautoja /asukas kuin Ruotsissa joten on varaa karsia pois autoja vanhimmasta ja saasttutavimmasta päästä ilman että uusia tuodaan tilale. Joka perheessä ei ole pakko olla 2-3 autoa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. C21 asukas kirjoitti 30.10.2017 kello 22:20

    Osmo Soininvaara:
    Rekoista en tyiedä, mutta minulle on kerrottu,. että henkilööauton dieselmoottori on kärkkäämpi tuottamaan typen oksideja kuin bussin dieselmootytori. HSLK on vaatinut kilpailuttamassaa liikenteessä vähäpäästöisiä moottoreita, mutta maaseutubusseille emme mitään voi.Vuonna 2025 merkittävä osa HSL:n bussiliikenteerstä on nykysuunnitelmien mukaan sähkökäyttöistä.

    HSL:n vuosikertomuksessa 2015 näytetään bussien moottorien päästöluokat ja eri luokkiin kuuluvien bussien määrät prosentteina.
    Bussiliikenteen päästöt on myös tilastoitu grammoina/matkustajakilometri. On siis ilmeisesti olemassa data, josta voisi näyttää päästöt bussireiteittäin, bulevardeittain tai kuinka vaan. Bussien sijoittelulla eri linjoille voi HSL säätää kaupunginosien asukkaiden terveyttä ja elinaikaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Jukkis kirjoitti 30.10.2017 kello 22:37

    Matti Kinnunen: Vaikka bussit ja rekat tuottaisivat enemmän kuin henkilöautot yhteensä, niin se ei tee henkilöautojen saasteiden rajoittamisesta turhaksi. Lähinnä se on syy ryhtyä käyttämään yhä puhtaampia busseja ja rekkoa – joissa ureapohjainen puhdistus käsittääkseni toimii henkilöautoja paremmin.

    Samoin Kiteen autokanta ei ole syy tehdä tai olla tekemättä jotain Helsingissä.

    Tämä on absoluuttisesti totta rajattomien resurssien maailmassa. Todellisuudessa sen sijaan, jos vaikkapa 20 prosenttia liikkuvista kulkuneuvoista tuottaa 80 prosenttia päästöistä, kannattaa rajalliset resurssit keskittää niiden siistimiseen, koska sieltä saa niin paljon enemmän irti. Lopputulemana hengitysteiden ongelmiin ja ilmanlaatuun vaikuttaa kuitenkin se absoluuttisten saasteiden määrä ilmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. -e- kirjoitti 30.10.2017 kello 23:05

    Osmo Soininvaara:
    Rekoista en tyiedä, mutta minulle on kerrottu,. että henkilööauton dieselmoottori on kärkkäämpi tuottamaan typen oksideja kuin bussin dieselmootytori. HSLK on vaatinut kilpailuttamassaa liikenteessä vähäpäästöisiä moottoreita, mutta maaseutubusseille emme mitään voi.Vuonna 2025 merkittävä osa HSL:n bussiliikenteerstä on nykysuunnitelmien mukaan sähkökäyttöistä.

    Kunpa olisikin sähkökäyttöistä. Merkittävä bussien ympäristohaitta Helsingissä on monista busseista lähtevä aivan järkyttävä melu. Melun aiheuttaja on kuulemma hydraulimoottorin pyörittämä jäähdytyspuhallin, joka on viallinen (hydraulimoottori?) ja siksi äänekäs. Poliisi ei tietenkään puutu busseihin, nehän ovat tabu. Ja jos jotain katsastuksia on, niin ne luultavasti tehdään kun moottori on kylmä, ja puhallin ei pyöri. Ketään ei kiinnosta, mutta kaupunkilainen kärsii…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Veikko Kantola kirjoitti 31.10.2017 kello 1:35

    Joo, joo, mutta Lontoossa ei ole autoveroa, jota meillä alv mukaanlukien 70.000 euron hintaisessa autossa on 35.000 euroa. Poistetaan se, niin rahaa jäisi ruuhkamaksuihin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ft maailmalta kirjoitti 31.10.2017 kello 9:02

    Osmo Soininvaara: Ruuhkamaksun kanssa 24 €/päivä. Joas asioi Lontoossa päivittäin, Lontoo taitaa lyödä Suomen verotuksen. Erityisesti, kun polttoainetta, erityisesti dieseliä verotetaan rankemmin kuin Suyomessa.

    Dieselin ja bensiinin pumppuhinta näyttää asiakkaalle olevan englannissa vähemmän kuin täällä. Tämä netin hintaseurantaa verraten.

    Lontoon ruuhkamaksu on voimassa arkipäisin ja virka-aikaan. Esim. NHS:n 4 päiväistä tekevälle tuon välttäminen ei ole ongelma. Lez maksut jos tulee saastuttavien autojen riesaksi, niin se karsii pois saastuttavat autot samalla tavalla kun se on nyt karsinut pois saastuttavamman raskaan kaluston. Raskaan ja saastuttavan maksun voisi hyvin ottaa käyttöön Hki:n keskustan satamassa ja laskuttaa vaikka satanen, jotta oppivat pitämään käryäjät pois keskustasta. Tavallisen autoilijan elämään tuo ei ole tuomassa muutosta.

    Muutokaen jälkeenkin Lontoossa se suurin rajoite on ruuhka, sitten pysäköinti ja pysäköintimaksu, sitten ruuhkamaksu. Tuleva lez laajennus ei tätä muuta.

    Miksi täällä ei olla huolissaan siitä, että norja on dumppaamassa jo ensi vuonna teslat ulos maasta 20,5 euron päivittäisellä lisäverolla raskaasti saastuttaville sähköautoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Janne kirjoitti 31.10.2017 kello 9:10

    Ilmanlaatu Helsingissä ja länsimaissa näyttää parantuneen kymmenen viime vuoden aikana: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005411483.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. qwerty kirjoitti 31.10.2017 kello 9:34

    Pekka:
    Olisiko siinä ideaa, että ruvettaisiin muuttamaan vanhoja autoja etanolilla kulkeviksi. 400 euron muutostyö. Ei varmasti mikään pysyvä ratkaisu mutta siirtymävaiheessa hyvä. Ja etanoli biojätteestä, ei pelloilta.

    ainakin yksi suomalainen firma muutosvekotinta myy:

    https://eflexfuel.fi

    Biojätteestä tehty polttoaine ei riitä kuin pienelle määrälle autoja. Isotmäärät bio polttoaineesta tulisivarmasti josta brasilian tapaisesta paikasta jossa aurinkoa riittää. Jos ei haittaa että sademetsä kaadetaa.

    Luulenpa että dieselien rajoittaminen on pakollista. Tosin dieselien suosio romahtanut ja autoveron järkeistyksellä ne saisi jossain ajassa pois liikenteestä muutenkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. QTC kirjoitti 31.10.2017 kello 10:18

    Ihmiset tykkäävät heitellä suuria (stetsonista otettuja) lukuja oman agendansa tueksi. Minulla olisi tällainen: Tekniikka & Talous -lehti kertoi muutama viikko sitten, että maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottavat yhtä paljon rikki- ja NOx-päästöjä kuin 750 miljoonaa autoa!
    Valtamerillähän jättilaivat pääsääntöisesti seilaavat, mutta satamissakin pitää joskus käydä. Vaikka Helsinkiin ei suuria aluksia tulekaan niin liikenne on kuitenkin aika vilkasta. Plus ohikulkuliikenne Pietariin. Onko laivaliikenteen vaikutuksista Helsingin ilmaan tilastoa? Vaikka eihän tämä blogin aiheeseen suoraan liitykään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Fidel kirjoitti 31.10.2017 kello 12:41

    Hienoa nähdä näin valtava määrä kumipyöräliikenteen asiantuntemusta yhdellä kertaa. Varsinkin kun suurin osa kommentoijista asuu pk-seudulla ja ajaa max 10 tkm vuodessa (jos edes omistaa autoa), kyseessä on silkka ihme. Eihän täällä Keski-Suomessa meinaa ymmärtää asiasta mitään vaikka ajaa 30 tkm. Nöyränä jään odottamaan lisää ohjeita syntieni sovittamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. R.Silfverberg kirjoitti 31.10.2017 kello 14:23

    Fidel:
    Hienoa nähdä näin valtava määrä kumipyöräliikenteen asiantuntemusta yhdellä kertaa. Varsinkin kun suurin osa kommentoijista asuu pk-seudulla ja ajaa max 10 tkm vuodessa (jos edes omistaa autoa), kyseessä on silkka ihme. Eihän täällä Keski-Suomessa meinaa ymmärtää asiasta mitään vaikka ajaa 30 tkm. Nöyränä jään odottamaan lisää ohjeita syntieni sovittamiseksi.

    No mitä sitten tiedät enemmän autoilusta kuin me kehäkolmosen sisäpuolella asuvat?
    Kauanko sinulla on ollut kortti?
    Osaatko edes ajaa suurkaupungin ruuhkissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. PRNDL kirjoitti 31.10.2017 kello 15:37

    Fidel:
    Nöyränä jään odottamaan lisää ohjeita syntieni sovittamiseksi.

    Kun kerran oletat jotain muiden kirjoittajien taustoista ja arvotat heidän näkemyksiään sen keksityn persoonan pohjalta niin heitä nyt vielä kehiin oma ajokorttiluokka, myöntämisvuosi, uran aikana saatujen ylinopeussakkojen saldo, auton merkki ja esson baarissa viikottain vietetty aika.

    Vai puhuttaisiko sittenkin asiasta eikä asian puhujista. Sellainen kun on aika neitimäistä tunnehöttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. QTC kirjoitti 31.10.2017 kello 16:04

    QTC:
    Onko laivaliikenteen vaikutuksista Helsingin ilmaan tilastoa?

    Itselleni vastaten: http://expo.fmi.fi/aqes/public/PKS_Ilmanlaaturaportti_01.06.2016.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Koti-isä kirjoitti 31.10.2017 kello 18:06

    QTC: Onko laivaliikenteen vaikutuksista Helsingin ilmaan tilastoa?

    HSY mittaa rikkidioksidia SO2 Sörnäisissä ja Luukissa ja toteaa, että “Ulkoilman rikkidioksidi on peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä.” Molemmissa mittauspisteissä pitoisuus on mitätön.
    https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/mittaustulokset/Sivut/Rikkidioksidi.aspx

    Sekä laivojen että voimaloiden päästöt ohjataan piipuilla korkealle ilmaan, jossa ne sekoittuvat tehokkaasti. Lisäksi voimaloissa on tehokkaat savukaasupuhdistimet.

    Autoista peräisin olevat NOx-päästöt ja nastarenkaiden kadusta hioma pöly taas syntyvät juuri sillä korkeudella ja juuri siellä, missä ihmisetkin liikkuvat. Siksi ne ovat niin haitallisia ja tappavat niin paljon ihmisiä.

    Sulia katuja on nyt ehditty hioa nastoilla pari viikkoa. Asfaltin kuluminen kesällä pinnoitetuissa kaduissa, esimerkiksi Mannerheimintiellä, näkyy jo nyt. Eli jo seuraavan korkeapaineen yhteydessä katupölyongelma on taas keskuudessamme. Ja se päättyy vasta reilun puolen vuoden päästä, joskus vapun jälkeen. Ja vain siksi, että Suomessa saa käyttää autoissa nastarenkaita, vaikka kitkarenkaat olisivat autossa istuville käytännössä yhtä turvallisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Rolle kirjoitti 31.10.2017 kello 18:55

    Koti-isä: Sekä laivojen että voimaloiden päästöt ohjataan piipuilla korkealle ilmaan, jossa ne sekoittuvat tehokkaasti. Lisäksi voimaloissa on tehokkaat savukaasupuhdistimet.

    Paitsi että laivoissa ei ole korkeita piippuja, vaan päästöt tulevat aika lailla kaupunki-ilmaan. Lisäksi laivoilla savukaasujen puhdistusta ei käytännössä ole. Tyhjäkäynnillä satamassa käyvä laiva on käytännössä kaupungin keskustaan tuotu voimalaitos, ilman minkäänlaista päästöjen käsittelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. ksee kirjoitti 31.10.2017 kello 21:01

    R.Silfverberg:
    …Suomessa on muutenkin enemmän henkilöautoja /asukas kuin Ruotsissa joten on varaa karsia pois autoja vanhimmasta ja saasttutavimmasta päästä ilman että uusia tuodaan tilale…

    Joo, onhan niitä reilu 2% enemmän per capita kuin Ruotissa (OICA – Vehicles in use, väestöluvut Wikipediasta) – eli voi toki sanoa “muutenkin enemmän” ihan perustellusti, mutta itse en kyllä lähtisi tekemään moisesta olemattomasta erosta mitään suurempaa meteliä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. ohikukkuja kirjoitti 31.10.2017 kello 22:56

    Keppis: pakoputkisto maksaa 10 000 EUR. Muista joskus ostaneeni omaan vanhaan autooni pakoputken 500 EUR hintaan.

    Vaihtoehdot eivät ole 500 ja 10 000, vaan 10 t ja pari miljoonaa ( yhteiskunnan menetys kuolemasta) tai summa josta antaisit surmata lapsesi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Mikko Vuorinen kirjoitti 1.11.2017 kello 8:20

    Ei kai noista dumppauspaikoista puutetta ole. Esimerkiksi Afrikka, Latinalainen Amerikka, Venäjä, Balkan, Baltia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Keppis kirjoitti 1.11.2017 kello 14:25

    ohikukkuja: Vaihtoehdot eivät ole 500 ja 10 000, vaan 10 t ja pari miljoonaa ( yhteiskunnan menetys kuolemasta) tai summa josta antaisit surmata lapsesi?

    Aika nopeasti päästiin auton korjaamisen kustannuksista lapsen surmaamiseen.
    Yritin vain hiukan avata sitä, että miksi suomen autokanta ei uudistu. Osittain syy on se, että autojen ostohinnat on ihan tolkuttomia ja osittain se, että uuden auton korjaaminen on järjettömän kallista. Ne laitteet mitkä ovat aikaisemmin pysyneet ehjänä autossa ovat nyt uusien saastemääräysten myötä muuttuneet järjettöman kalliiksi korjata. Vaikka autoissa on tyyppivikoja jotka johtuvat huonosta suunnittelusta ne jäävät täysin auton omistajan vastuulle eikä valmistaja ota paskasta suunnittelusta mitään vastuuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Keppis kirjoitti 1.11.2017 kello 14:34

    R.Silfverberg:
    Dieselkäyttöisiä yksityiskäytössä olevia henkilöautoja ei tarvittaisi ollenkaan. Hybridit ja kaasuautot ovat tämän päivän vastaus niille jotka ajavat paljon.

    Hybridihän ei ole mikään ratkaisu kuin kaupungissa ajavalle. Paljon maantiellä ajavalle diesel on edelleen täysin ylivoimainen.
    Joku auto-ohjelma joskus testasi hybridiä (Toyota Prius) ja jotain BMW:tä. Lopputuloksena hybridi vei samalla koeajolenkillä enemmän polttoainetta kuin pelkällä bensiinimoottorilla varustettu auto. Lenkki ajettiin hybridin ajotietokoneen antamilla parhaimman taloudellisuuden nopeuksilla.

    Lisäksi nykyisten hybridien ja kaasuautojen ongelmana on niiden käyttökelvottomuus kaikkeen muuhun kuin parin ihmisen kuljettamiseen. Mitään peräkärryä ei perään saa laittaa tai jos saa, niin sallitut painot on lähinnä naurettavan ja säälittävän välimaastosta. Kaasuautojen tankkaus onnistuu vain suurimpien kaupunkien keskustoissa.

    Olisin kyllä kiinnostunut hybridistä tai kaasuautosta, mutta nykyiset ei täytä edes minimivaatimuksia enkä haluaisi joka käyttötarkoitukseen ostaa erillistä autoa, eivät mahdu tontille vaikka luontoa haluankin säästää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tero Tolonen kirjoitti 1.11.2017 kello 16:44

    Koti-isä: Nastarenkaat säästävät muutaman autossa istujan ihmishengen samalla kun niiden aiheuttamat ilmansaasteet tappavat noin tuhat ihmistä.

    Tämä on Väärinkäsitys ilmeisesti, KAIKKIEN pienhiukkasten ongelmiin kuolee noin tuhat ihmistä, näistä vaarallisimmat tulevat kaukokulkeumana esim. Euroopasta

    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05-30_007.html?s=0

    Noissa hiukkasissa ovat teollisuuspäästöjen lisäksi mm. tupakoinnin aiheuttamat hiukkaset sekä katujen hiekoituksen pöly. Tämän lisäksi ei ole tiedossa mikä on hiukkaspitoisuuden turvallinen taso, mikä antaa aiheen epäillä että suuri osa noista luvuista mitä nastarenkaille kohdistetaan ovat täysin hatusta repäistyjä.

    Sen sijaan esim. tämän artikkelin mukaan onnettomuuksien määrä olisi vähentynyt 83% mikäli olisi kitkojen sijaan käytetty nastarenkaita:

    https://www.uusisuomi.fi/autot/79068-tutkittua-nastarenkaat-turvallisempia-kuin-kitkarenkaat

    Olen kokeillut ajaa yhden talven kitkoilla ja vuosien ajokokemuksen pohjalta koin sen niin epämiellyttäväksi, että sen jälkeen olen aina valinnut nastarenkaat, vaikka niille ei juuri tarvetta kaupungissa ollut. Ongelmana ei niinkään ole se 99.99% ajasta milloin renkailla ei ole väliä vaan se hetki kun tulee vastaan se yksi tuhannesta ääritilanne, jossa ohjausliikettä ei voi suorittaa johtuen pidon menettämisestä tai jarrutusmatkan pidentymisestä olennaisesti.

    Ilmaston lämpeneminen vielä lisää tarvetta nastoille, koska lämpötilat pyörivät lähellä +-0 asetta, jossa jäisiä pintoja joilla kitkat toimivat heikoimmin esiintyy useammin. Kovalla pakkasella kitkat todellakin tuntuvat hyviltä ajaa – tämä on myönnettävä, mutta jos pakkanen on juuri laskenut nollan alle tai pyörii siinä -1 asteen kieppeillä, ero on aika suuri:

    Nokian Renkaiden sivujen mukaan 50km/h nopeudessa tämä tarkoittaa 17m pidempää jarrutusmatkaa, kun -8 asteen lämpötilassa eroa jarrutusmatkassa on vain 5 metriä nastojen hyväksi.

    https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/

    Kaupungissa tämä ei yleensä tarkoita henkilövahinkoja autoilijalle itselleen, mutta pyöräilijän ja jalankulkijan kannalta tilanne voi olla vaarallinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 1.11.2017 kello 16:46

    PRNDL: Tuolta löytyy tuonnit kuukausittain:

    https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/auto/autoverotus/taulukoita_ajoneuvojen_sovelletuista_ve/

    Katsoin nopeasti tammikuun tilastot. Vanhempia kuin oletin, muta ei kovin vanhoja.Keiarvo ehkä 7 vuotta (Oma volkkarini on vuodlta 2005 eli 12 v vanha, ja kirkkaasti mennyt läpi päästötesteistä.) Saksalaiset ja ruotsalaisiet laatumerkitmerkit näyttävät olevan kärjessä, ainakin jos lasketaan VW mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Markku af Heurlin kirjoitti 1.11.2017 kello 17:00

    Tässä oli uutienn HS:sta lontoon saasteverosta. Se koskee vain keskustaa, mutta uutisessa ei kerrottu alueen laajuutta. Lontoon pinta-ala on 1600 km2, urbaanialueella asuu vajaat 12. miljoonaa. ihmistä, ja koko suur-suur-Lontoon alueella jotakin 21 miljoonaa.

    Lontoon sumu , smog, ol aikoinaan käsite ja todella tuhoisa terveydelle. 1954 sumu vaikutti laajaan kaukolämpöohjelmnaan, jolla tilannetta parannettiin oleellisesti. sIkälio kuin minä kuvittelen.

    Ja nyt HS 30.10. (Annamari Sipilä):

    “Lontoon keskustassa autoilu on nyt entistäkin kalliimpaa – etenkin jos alla on ennen vuotta 2006 rekisteröity, saastuttava auto.

    Keskusta-alueella piipahtaminen maksaa nyt jopa 24 euroa päivää kohti. Eikä tässä ole mukana vielä edes pysäköintimaksuja.

    Viime viikolla Lontoon keskustassa tuli voimaan 10 punnan (runsaan 11 euron) ”myrkkymaksu”. Maksu koskee kaikkia niitä autoja, jotka eivät täytä Euro 4 -päästöluokan rajoituksia.

    Käytännössä maksu koskee useimpia autoja, jotka on rekisteröity 12 vuotta sitten tai aiemmin.

    Lisäksi pitää maksaa ruuhkamaksu, jota Lontoon keskustassa ajavilta on peritty jo helmikuusta 2003 lähtien. Ruuhkamaksu on päivää kohden 11,50 puntaa eli lähes 13 euroa. ¤

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 1.11.2017 kello 17:23

    Nyt tarkistin tietojani. LEZ (low emission xone) käsittää suurimman osaan Suur-Lontoota.Jos loikein ymmärsin Wikipediaa. – Tosin olis hyvä tietää vähön tarkemmin asiasta.

    Ankarammat määräyket pienempää osaa kaupunkin.

    https://tfl.gov.uk/modes/driving/low-emission-zone

    ULEZ eli anakrin vyöhyke ja lisömaksu käsittää aivan Lontoon keskustan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Joo joo kirjoitti 1.11.2017 kello 18:38

    Toivottavasti dumpataan, tavan kansa saa taas kymmenisen vuotta vähän edullisempia kilometrejä ja romusta saa vielä muutaman satasen.
    Se on sitten kuntien ja kaupunkien oma asia mitä haluavat kieltää tai maksattaa.
    Ohikukkujalle tiedoksi että sinuakin elättää monilukuinen joukko pienituloisia autoilijoita joille kymmenentuhatta on iso raha, lähes vuoden nettopalkka. Siinä voi sitten arpoa jättääkö lapsen vuodeksi ruuatta ja ostaa sen ympäristöystävällisen pakoputken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kalle kirjoitti 1.11.2017 kello 20:40

    Matti Kinnunen:
    …Samoin Kiteen autokanta ei ole syy tehdä tai olla tekemättä jotain Helsingissä.

    Juuri noin! Oleellista on saada turha bussiliikenne pois keskustasta. On täysin tarpeetonta ajattaa bussilinjoja kaaren Tapiola – Pasila – Herttoniemi sisälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kalle kirjoitti 1.11.2017 kello 20:44

    R.Silfverberg: No mitä sitten tiedät enemmän autoilusta kuin me kehäkolmosen sisäpuolella asuvat?
    Kauanko sinulla on ollut kortti?
    Osaatko edes ajaa suurkaupungin ruuhkissa?

    Tuo Fidelin kommentti on aika osuva. Välillä näkee oivalluksia, jotka toimivat kaupungissa, mutta ovat täysin käyttökelvottomia haja-asutusalueella. Sitä kaupunkia Suomessa on vain kovin vähän edes Helsingissä. Muutama kortteli niemellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Antti Metsäkylä kirjoitti 2.11.2017 kello 12:21

    Ihmettelin muutamia vuosia sitten, kun Saksassa maksettiin uudenkarheista autoista romutuspalkkiota. Tuli mieleen, oliko tarkoitus vähentää päästöjä, vai lisätä autotehtaiden tuotantoa. Onko laskettu, paljonko uuden auton teko romumetallista ja muovista kuluttaa ympäristöä versus uuden vähäisempi ympäristökuormitus. Antti

    Antti Metsäkylä:

    Ihmettelin muutamia vuosia sitten, kun Saksassa maksettiin uudenkarheista autoista romutuspalkkiota. Tuli mieleen, oliko tarkoitus vähentää päästöjä, vai lisätä autotehtaiden tuotantoa. Onko laskettu, paljonko uuden auton teko romumetallista ja muovista kuluttaa ympäristöä versus uuden vähäisempi ympäristökuormitus. Antti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. R.Silfverberg kirjoitti 2.11.2017 kello 15:05

    Kalle: Tuo Fidelin kommentti on aika osuva. Välillä näkee oivalluksia, jotka toimivat kaupungissa, mutta ovat täysin käyttökelvottomia haja-asutusalueella. Sitä kaupunkia Suomessa on vain kovin vähän edes Helsingissä. Muutama kortteli niemellä.

    Helsingin liikenteen suurin saasteongelma ei ole niissä muutamissa kortteleissa vaan kehä- ja ulosmenoteillä. Kehäykköstä ja kolmosta pitkin ja niiden välissä kulkee päivittäin yhtä monta autoa kuin Oulussa on asukkaita.

    Miten sen ongelman hanskaa ei ole yhdentekevää. Emme ole tyrkyttämässä lääkkeitämme Viitasaariin ja muile syrjäkylille. Mutta viitasaarelaiset tulevat jatkossa joutumaan sopeutumaan niihin säännöksiin joita kehäkolmosen sisällä vallitsee jos autoillaan mielevät tänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. LK kirjoitti 2.11.2017 kello 21:00

    Kalle: Juuri noin! Oleellista on saada turha bussiliikenne pois keskustasta. On täysin tarpeetonta ajattaa bussilinjoja kaaren Tapiola – Pasila – Herttoniemi sisälle.

    Enpä muista, että olisin pitkään aikaan noin typerää mistään lukenut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. LK kirjoitti 2.11.2017 kello 21:10

    Nastarengasveroa vaan kehiin, niin loppuu se joka talvinen teiden jyrsiminen.

    Nastarengas ja lumettomat talvet, typeryyden maksimointia.

    Nastarengas tuo turvaa vain tietynlaisissa tilanteissa. Ts. tilanteissa, joihin ne ovat optimoitu. Näitä tilanteita ei enää nykyään juuri ole.

    Jäätynyt, mutta paljas asfaltti, mikä on se yleisin liukkauden aiheuttaja nykyään, ei ole optimaalinen pinta nastarenkaalle.

    Sen huomaa otsikoista, aina kun on ollut sellaiset sääolosuhteet, että on ollut paljasta jäätynyttä asfalttipintaa. Siellä ne nastarengaskuskit ovat, pöpelikössä.

    Vielä vähemmän niille on käyttöä Helsingin kantakaupungissa, joka on pinta-alaltaan niin pieni, ettei tehokas jäänpoisto ole ongelma.

    Kunnat ja valtio ulkoistavat turvallisuuden nastarenkaille ja nastarenkaita ostavien kukkaroille, kun turvallisuudesta pitäisi huolehtia pitämällä tiet puhtaana ja jäättöminä. Puhdas arvovalinta, johon ei näytä olevan varaa.

    No, mutta jatkossakin Suomessa on ilmeisesti varaa rouhia päätiet pilalle joka ikinen talvi, ja ostattaa yli miljoonaan autoon talvirenkaat. Ihan vain siksi, että tässä “pohjolassa” ei osata pitää teitä kunnossa. Sitten nauretaan jollekin Iso-Britannialle vaikka ollaan ihan yhtä syvällä siellä itsekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Koti-isä kirjoitti 3.11.2017 kello 14:15

    Tero Tolonen:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05-30_007.html?s=0

    “Kaikkein haitallisimpina ihmisten terveydelle pidetään liikenteestä suoraan hengityskorkeudelle purkautuvia pakokaasupäästöjä.”

    “Kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttaa eniten liikenne, koska pakokaasut pääsevät ilmaan matalalta. Ulkona pääväylien läheisyydessä ja kerrostalojen välisissä vilkasliikenteisissä katukuiluissa ilmanlaatu voi olla pitkään huono.”

    Kalle: On täysin tarpeetonta ajattaa bussilinjoja kaaren Tapiola – Pasila – Herttoniemi sisälle.

    Tarkoitit varmaan: On täysin tarpeetonta ajattaa yksityisautoilijoita kaaren Tapiola – Pasila – Herttoniemi sisälle.

    Juuri tämä on tausta-ajatuksena myös kantakaupungin alueelle tunkeutuvien moottoriteiden muutamisessa kaduiksi.

    Raideliikennettä tukevat joukkoliikenneyhteydet kannattaa tehokkaasti järjestettävissä olevan liityntäliikenteen ulkoupuolella säilyttää vaihdottomina.

    LK:
    Nastarengasveroa vaan kehiin, niin loppuu se joka talvinen teiden jyrsiminen.

    Nastarengas ja lumettomat talvet, typeryyden maksimointia.

    Nyt on nastarenkailla rouhittu sulia katuja noin pari viikkoa. Tuloksena hiottuna kiiltävät ajourat ja pölypilvet. Ilmanlaatumittarit näyttävät punaista. Tästä kärsitään seuraava puoli vuotta. Ja nastat rapisevat. Kuka on vastuussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. max kirjoitti 3.11.2017 kello 19:58

    Tero Tolonen: Tämä on Väärinkäsitys ilmeisesti, KAIKKIEN pienhiukkasten ongelmiin kuolee noin tuhat ihmistä, näistä vaarallisimmat tulevat kaukokulkeumana esim. Euroopasta

    http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05-30_007.html?s=0

    Noissa hiukkasissa ovat teollisuuspäästöjen lisäksi mm. tupakoinnin aiheuttamat hiukkaset sekä katujen hiekoituksen pöly. Tämän lisäksi ei ole tiedossa mikä on hiukkaspitoisuuden turvallinen taso, mikä antaa aiheen epäillä että suuri osa noista luvuista mitä nastarenkaille kohdistetaan ovat täysin hatusta repäistyjä.

    Sen sijaan esim. tämän artikkelin mukaan onnettomuuksien määrä olisi vähentynyt 83% mikäli olisi kitkojen sijaan käytetty nastarenkaita:

    https://www.uusisuomi.fi/autot/79068-tutkittua-nastarenkaat-turvallisempia-kuin-kitkarenkaat

    Olen kokeillut ajaa yhden talven kitkoilla ja vuosien ajokokemuksen pohjalta koin sen niin epämiellyttäväksi, että sen jälkeen olen aina valinnut nastarenkaat, vaikka niille ei juuri tarvetta kaupungissa ollut. Ongelmana ei niinkään ole se 99.99% ajasta milloin renkailla ei ole väliä vaan se hetki kun tulee vastaan se yksi tuhannesta ääritilanne, jossa ohjausliikettä ei voi suorittaa johtuen pidon menettämisestä tai jarrutusmatkan pidentymisestä olennaisesti.

    Ilmaston lämpeneminen vielä lisää tarvetta nastoille, koska lämpötilat pyörivät lähellä +-0 asetta, jossa jäisiä pintoja joilla kitkat toimivat heikoimmin esiintyy useammin. Kovalla pakkasella kitkat todellakin tuntuvat hyviltä ajaa – tämä on myönnettävä, mutta jos pakkanen on juuri laskenut nollan alle tai pyörii siinä -1 asteen kieppeillä, ero on aika suuri:

    Nokian Renkaiden sivujen mukaan 50km/h nopeudessa tämä tarkoittaa 17m pidempää jarrutusmatkaa, kun -8 asteen lämpötilassa eroa jarrutusmatkassa on vain 5 metriä nastojen hyväksi.

    https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/turvallisuus/nastat-vai-kitkat/

    Kaupungissa tämä ei yleensä tarkoita henkilövahinkoja autoilijalle itselleen, mutta pyöräilijän ja jalankulkijan kannalta tilanne voi olla vaarallinen.

    Kiitos tästä. Joku sentään EI jaksa toistaa väsyneitä myyttejä. Kitkat on ok kaikkialla Suomessa mutta ajakaa nyt herran jestas nastoilla Helsingin kaduilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ffgvv kirjoitti 3.11.2017 kello 20:46

    Sinällään mielenkiintoista, että yksi syy miksi dieseleitä ostetaan on niiden matalat CO2 päästöt. Kun monella yrityksellä on vastuullisuuden osoituksena rajoitus työsuhdeautojen CO2 päästöille niin dieseleitä ostetaan työsuhdeautoiksi. Leasingin päätyttyä työsuhdeautot päätyvät käytettyjen markkinoille.
    Poistetaan CO2 rajoitukset yritysautoilta niin saasteet vähenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. peksu kirjoitti 4.11.2017 kello 9:01

    QTC:
    Ihmiset tykkäävät heitellä suuria (stetsonista otettuja) lukuja oman agendansa tueksi. Minulla olisi tällainen: Tekniikka & Talous -lehti kertoi muutama viikko sitten, että maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottavat yhtä paljon rikki- ja NOx-päästöjä kuin 750 miljoonaa autoa!
    Valtamerillähän jättilaivat pääsääntöisesti seilaavat, mutta satamissakin pitää joskus käydä. Vaikka Helsinkiin ei suuria aluksia tulekaan niin liikenne on kuitenkin aika vilkasta. Plus ohikulkuliikenne Pietariin. Onko laivaliikenteen vaikutuksista Helsingin ilmaan tilastoa? Vaikka eihän tämä blogin aiheeseen suoraan liitykään.

    Rikkipäästöt näkyivät Länsisataman (Jätkäsaari) ilmanlaadun seurannassa, kuten myös muualla satamaalueilla. Länsisataman keskiarvopitoisuudet olivat noin 2-3 kertaiset keskustan katukuilujen pitosuuksiin verrattuna, hetkittäiset pitoisuudet jopa 100-kertaisia. Käsittääkseni Länsisataman mitarit poistettiin, olisihan se ollut noloa selitellä Jätkäsaaren asukkaille pitoisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. max kirjoitti 4.11.2017 kello 17:03

    ksee: Joo, onhan niitä reilu 2% enemmän per capita kuin Ruotissa (OICA – Vehicles in use, väestöluvut Wikipediasta) – eli voi toki sanoa “muutenkin enemmän” ihan perustellusti, mutta itse en kyllä lähtisi tekemään moisesta olemattomasta erosta mitään suurempaa meteliä…

    Pääkaupunkien vertailussa Helsingistä puuttuu 10-20 tuhatta henkilöautoa. Tai Tukholmassa liikaa. (asukaslukuun suhteutettuna). Itse uskon, että ero peilaa elintasoeroa. Ehkä joskus tuo kuilu vielä kurotaan kiinni. Toivotaan ainakin. Tästä varmasti kaikki samaa mieltä. Lisää autoja Helsinkiin. Suomessa on nyt tarpeettomasti tehty välttämättömyyksistä hyveitä taloudellisen katastrofitilan vallitessa näinkin pitkään. Yhdestä asiasta voimme silti olla varmoja – uutta normaalia ei vieläkään tullut. Ihmisten unelmat ovat jopa hämmästyttävän konservatiivisia ehdolla että taloustilanne sallii. On väärin rukoilla että ei salli. Ruotsissa menee hyvin, Kiinassa menee hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. R.Silfverberg kirjoitti 4.11.2017 kello 19:18

    Ffgvv:
    Sinällään mielenkiintoista, että yksi syy miksi dieseleitä ostetaan on niiden matalat CO2 päästöt. Kun monella yrityksellä on vastuullisuuden osoituksena rajoitus työsuhdeautojen CO2 päästöille niin dieseleitä ostetaan työsuhdeautoiksi. Leasingin päätyttyä työsuhdeautot päätyvät käytettyjen markkinoille.
    Poistetaan CO2 rajoitukset yritysautoilta niin saasteet vähenevät.

    Tämän olen pannut merkille kanssa. ja jotkut firmat maksavat vuotuisen käyttövoimaveron kanssa niin ettei työntekijäpoloisen tarvitse kaiva kuvetta. Nyt tarkoitan nimenomaan henkilöautoja enkä pakuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Peter kirjoitti 8.11.2017 kello 14:14

    Keppis:
    Lisäksi nykyisten hybridien ja kaasuautojen ongelmana on niiden käyttökelvottomuus kaikkeen muuhun kuin parin ihmisen kuljettamiseen. Mitään peräkärryä ei perään saa laittaa tai jos saa, niin sallitut painot on lähinnä naurettavan ja säälittävän välimaastosta. Kaasuautojen tankkaus onnistuu vain suurimpien kaupunkien keskustoissa.

    Olisin kyllä kiinnostunut hybridistä tai kaasuautosta, mutta nykyiset ei täytä edes minimivaatimuksia enkä haluaisi joka käyttötarkoitukseen ostaa erillistä autoa, eivät mahdu tontille vaikka luontoa haluankin säästää.

    Mielenkiintoista. Helb ajeli kaasubusseilla ja Vuosaaren satamaan avattiin raskaan liikenteen kaasutankkausasema. Eli ei se mikään kaasun ominaisuus ole etteikö sillä voisi pyörittää myös vetokykyistä moottoria. Sitä paitsi kaasuautoissahan on myös se toisen polttoaineen tankki olemassa. Tuskin kaasun käyttö niin paljon tehoihin vaikuttaa, että se veisi vetokyvyn autolta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. LK kirjoitti 19.11.2017 kello 1:05

    Autovero pois, ja kas vain alkaa suomalainen autokanta uudistumaan..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.11.2017 kello 11:42

    Kyllä. Saksalainen tapa periä autovero, ei auton myyntihinnassa vaan vuosittaisena verona, on autokannan uusimisen ja autoteollisuuden kannalta parempi kuin tämä meidän järjestelmämme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. tuen maksaja kirjoitti 19.11.2017 kello 14:55

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä. Saksalainen tapa periä autovero, ei auton myyntihinnassa vaan vuosittaisena verona, on autokannan uusimisen ja autoteollisuuden kannalta parempi kuin tämä meidän järjestelmämme.

    Mikä tahansa on parempi kuin Suomen järjestelmä, jossa autosta on aikoinaan maksettu täysi autovero ja nyt peritään lisäksi vuotuista veroa eli auto verotetaan kahteen kertaan. On lisäksi huomioitava, että pienituloinen ei yleensä osta uutta autoa joten auton oston yhteydessä perittävä vero ei häntä suuresti koske. Vuotuinen vero taas rokottaa jatkuvasti ja sitä myös voidaan korottaa maailman tappiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2017 kello 0:02

    Saksassa vuotuinen autovero on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. EWrityisesti, jos auto on yli kolme vuotta vanha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus