Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoonaa.

Super­cellin pojat tekivät isän­maal­lisen tem­pun vaaties­saan, että yri­tyk­sen koti­paik­ka pysyy Suomessa.

Joka vuosi täl­laista kaup­paa ei tehdä, joten tuo erä on täysin kertaluontoinen.

Tulovero­ker­tymän parane­m­i­nen sen sijaan on pysyvämpi ilmiö. Talous kas­vaa nyt eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa. Sik­si tulo­jen nousu on Helsingis­sä suurem­paa kuin maas­sa keskimäärin. Lisäk­si asum­is­pref­er­enssien muut­tumi­nen urbaan­im­mik­si suosii Helsinkiä ja kohot­taa suh­teel­lista tulota­soa Helsingis­sä seudun mui­hin kun­ti­in näh­den. Helsinki­in päästään eikä jouduta.

Onkin tärkeätä pitää huol­ta kaupunkiym­päristön laadus­ta, jot­ta Helsin­gin suo­sio säi­ly­isi. Se sataa suo­raan laariin.

Meno­ta­son nos­to on perustel­tua myös sik­si, että Helsin­gin asukasluku on yhdek­sän ensim­mäisen kuukau­den kas­vanut jo 8 000 asukkaal­la. Lop­pu­vuodes­ta kasvu var­maankin vähän rauhoit­tuu – eri­tyis­es­ti, kos­ka maas­ta asi­as­ta ilmoit­ta­mat­ta pois­tuneet kir­jataan pois asukaslu­vus­ta. Joka tapauk­ses­sa palvelu­ja tarvi­taan selvästi useammalle.

Posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta lisätään. Tämä on hyvä. Pari kuukaut­ta sit­ten VATT julka­isi tutkimuk­sen, joka osoit­ti, että tämä toim­inta on ollut erit­täin tulok­sel­lista. Tosin tämä tutkimus kos­ki perusk­oulua, nyt peri­aatet­ta laa­jen­netaan mui­hinkin palveluihin.

En osaa vielä ottaa kan­taa siihen, olenko ilah­tunut päätök­ses­tä laa­jen­taa kaupunkipyöräjär­jestelmä koko kaupun­gin alueelle. Helsingis­sä jokaista kaupunkipyörää käytet­ti­in keskimäärin seit­semän ker­taa vuorokaudessa, Espoos­sa ker­ran. Tämä ei johdu vain siitä, että Espoos­sa asuu espoolaisia. Jär­jestelmä ei oikein toi­mi lähiöis­sä, joista matkuste­taan aamul­la yhteen suun­taan ja illal­la toiseen.

Siitä sen sijaan olen varauk­set­toman ilah­tunut, että pyöräi­ly­in­fraan panos­tamista nos­te­taan voimakkaasti tavoit­teena 20 miljoo­nan euron vuositaso.

Erikoinen päätös tehti­in Var­tiosaares­ta. Sen kaavoitus keskeytetään tämän vaa­likau­den ajak­si ja kaavoit­ta­jat siir­retään joudut­ta­maan täydennysrakentamista.

Toiv­ot­tavasti Var­tiosaa­reen raken­netaan kuitenkin sil­ta. Saari on saata­va ainakin täk­si väli­a­jak­si yleisek­si virk­istysalueek­si. Se olisi asuin­rak­en­tamisen ohel­la kelvolli­nen pysyvä käyt­tö­tarkoi­tus saarelle. Siel­lä voisi siis olla myös rav­in­toloi­ta ja kaikkea yleistä akti­ivi­su­ut­ta. Siis akti­ivikäytössä ole­va virk­istys­saari. Nykyi­nen pienelle piir­ille rajat­ta sen sijaan ei vetele.

= = =

Jos veronalen­nus osoit­tau­tuu virheek­si ja kaupun­gin talous joutuu vaikeuk­si­in, nos­tet­takoon sil­loin yleistä kiin­teistöveroa (kohdis­tuu maapo­h­jaan ja mui­hin kuin asuin­raken­nuk­si­in) mielu­um­min kuin tuloveroa. Helsin­ki on palvelu­val­tainen kaupun­ki. Palve­lut eivät oikein viihdy siel­lä, mis­sä veroki­ila on korkea.

18 vastausta artikkeliin “Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi”

  1. “En osaa vielä ottaa kan­taa siihen, olenko ilah­tunut päätök­ses­tä laa­jen­taa kaupunkipyöräjär­jestelmä koko kaupun­gin alueelle. Helsingis­sä jokaista kaupunkipyörää käytet­ti­in keskimäärin seit­semän ker­taa vuorokaudessa, Espoos­sa kerran.”

    Jos voitaisi­in edes kaupunki­fil­lar­isys­teemin laa­jen­nus­ta kokeil­la ilman että sääde­tään normeil­la mikä pitää käyt­töas­teen olla ennen kuin yhtäkäään ase­maa saa lisätä. Noin muuten on jo ihme­tel­ty mik­sei itähelsingis­sä ole kaupunkipyöriä, pyörätei­den talvikun­nos­s­api­toa, pyöräbaano­ja jne jne. Normidiskriminointia?

    1. Kyl­lä niitä var­maankin lisätään, mut­ta aja­tus, että koko kaupungis­sa se toimii, voi olla aika uskalias alkuo­le­tus. Jos tilataan palvelu yksi­tyiseltä yri­tyk­seltä ja se osoit­tau­tuu toimit­ta­mak­si, siinä sopimuk­ses­sa ollaan kiin­ni. Itä-Helsingis­sä on monia paikko­ja,. jois­sa se voi toimias, Pohjois-Helsin­ki on ongelmallisempi.

  2. > Jär­jestelmä ei oikein toi­mi lähiöis­sä, joista matkuste­taan aamul­la yhteen suun­taan ja illal­la toiseen.

    Tuo laa­jen­nus voi myös heiken­tää koko jär­jestelmän toimivu­ut­ta, ja epäilen vah­vasti jo tämän kesän laa­jen­nuk­sen tehneen niin.

    Oman (hyvin sub­jek­ti­ivisen) koke­muk­seni perus­teel­la kesäl­lä 2016 keskus­tas­ta löysi iltaisin yleen­sä pyörän, kesäl­lä 2017 yleen­sä ei. Veikkaan että pyörät oli tänä vuon­na pol­jet­tu klo 20 aikoi­hin laitakaupungille ja jääneet sinne aamuun asti. Keskus­tas­sa meni sit­ten kävelyksi.

    Tämä voisi (huonon sään ohel­la) selit­tää sen etteivät käyt­tök­er­rat HS:n mukaan kas­va­neet mas­si­ivis­es­ta laa­jen­nuk­ses­ta huoli­mat­ta. Toiv­ot­tavasti joku tutkii datas­ta ja miet­tii mitä asialle voisi tehdä.

    1. Se, että moni pyöräase­ma oli kan­takaupungis­sa tyhjä joh­tui siitä, että pyörien suo­sio ylit­ti opti­min. Itse olen ollut harmis­sani, että Eco­nom­icumin cvier­es­sa Arka­di­an kadul­la ole­va paik­ka on läh­es aina tyhjä. Metrol­la Kamp­pi­in tule­vat otta­vat siitä pyörän ja jatka­vat sillä.

  3. “Super­cellin pojat tekivät isän­maal­lisen tem­pun vaaties­saan, että yri­tyk­sen koti­paik­ka pysyy Suomessa.”

    Tuol­la eräl­lä ei ole kai mitään tekemistä Super­cellin itsen­sä koti­paikan kanssa, vaan kyse on japani­laisen sijoi­tusy­htiö Soft­bankin pääomis­ta­man hold­ing-yhtiö Kahon 3:een liit­tyvistä vero­tu­loista. Soft­bank osti Super­cel­liä tuon hold­ing-yhtiön kautta.

    Jos japani­laiset oli­si­vat perus­ta­neet vero­su­un­nit­telusy­istä oletet­tavasti tuote­tun hold­ing-yhtiön­sä vaikka­pa reilun 700 asukkaan Luhankaan kir­joille lait­taen, kyseinen kun­ta olisi voin­ut japani­lais­ten omis­tuk­si­in liit­tyvään myyn­tivoit­toon liit­tyvien vero­tu­lo­jen myötä tiput­taa kun­nal­lisveron­sa vaikka­pa 5 pros­entin tasolle vuosik­si — ja kerätä sen myötä kun­taan monia sel­l­aisia iso­tu­loisia, jot­ka val­it­se­vat kir­joil­la olokun­tansa kun­nal­lisveron alhaisu­u­den perusteella.

    Tuol­la Kahon 3 Oy:llä ei ole ilmeis­es­ti yhtään työn­tek­i­jää mis­sään kun­nas­sa maail­mas­sa. Sil­lä on vain pos­tiosoite, mut­ta ei toim­intaa siinäkään. Kun­tien kan­nat­taisi mak­saa monille hold­ing-sijoi­tusyri­tyk­sille, jot­ta ne pitävät viral­lisen toimi­paikkansa kyseisen kun­nan alueel­la — vaik­ka toimi­paikas­sa ei olisi edes mitään toimintaa.

  4. Erikoista tuos­sa Kahon 3:ssa on mm. se, ettei yhtiö ole edes yhteisöverov­elvolli­nen Super­cellin osakkei­den myyn­tivoitoista Suomes­sa. Onkin arvioitu, että sum­ma saat­taisi liit­tyä japani­laisen Soft­bankin kan­sain­väliseen maara­jat ylit­tävät vero­su­un­nit­telu­un: Japanis­sa Soft­bank olisi saat­tanut joutua mak­samaan myyn­tivoitos­ta veroa 31%:n verokan­nan mukaan, kun Suomeen tehdyl­lä hold­ing-yhtiöjär­jeste­lyl­lä japani­la­is­fir­ma selviää 20%:n verokan­nal­la Suomes­sa + pienehköl­lä osinkoverol­la Japanin päässä:
    https://veropolitiikka.wordpress.com/2017/10/29/supercell-ja-japanilainen-verosuunnittelu/

  5. Kun­nal­lisveron lasku ja kiin­teistöveron nos­ta­mat­ta jät­tämi­nen lisää suo­raan ihmis­ten kykyä mak­saa omis­tus- ja vuokra-asumis­es­ta. Kun tar­jon­ta laa­haa edelleen perässä etenkin halu­tu­im­mil­la alueil­la, ei hin­noil­la ole kuin yksi suun­ta. Onnek­si olen ostanut jo aikaa sit­ten sijoi­tuskäm­pän keskus­tas­ta, sil­lä hin­to­jen nousu on taat­tua ja kaik­ki on kotiinpäin…

    Mik­sei kun­nal­lisveroa voitaisi laskea ker­ral­la pros­en­til­la tai jopa kahdel­la ja nos­taa kiin­teistöveroa vas­taavasti niin, että kaupun­gin tulot pysy­i­sivät karkeasti samoina? Enem­pi vero­ja vuokralo­ordeil­ta ja per­i­jöiltä, vähem­män palkkat­u­lo­ja ansait­sevil­ta yhteiskun­nan tukipilareilta.

  6. OS:

    Posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta lisätään. Tämä on hyvä. Pari kuukaut­ta sit­ten VATT julka­isi tutkimuk­sen, joka osoit­ti, että tämä toim­inta on ollut erit­täin tulok­sel­lista. Tosin tätä tutkimus kos­ki perusk­oulua, nyt peri­aatet­ta laa­jen­netaan mui­hinkin palveluihin.

    Eikös tässä “tulok­sel­lisu­us” koitet­tu osoit­taa sil­lä, että perusk­oulun päät­tänei­den hakeu­tu­mi­nen toise­nas­teen koulu­tuk­seen lisääntyi?

    Näitä päätelmiähän kum­mas­telti­in jo tutkimuk­sen tul­lessa jul­ki — eikä ilmeis­es­ti aivan syyttä:

    Tuoreen tutkimuk­sen yllä­tys­tu­los: Työt­tömyys periy­tyy, mut­ta rahaa tai koulu­tus­ta enem­män ratkaisee asenne

    Turun yliopis­ton tutkimus osoit­taa, että koulu­tuk­seen ohjaami­nen ja taloudelli­nen tuki eivät ole riit­täviä keino­ja ylisukupolvisen huono-osaisu­u­den katkaisemisek­si. Edes per­heelle annet­tu taloudelli­nen tuki ei näytä vaikut­ta­van huono-osaisu­u­den periytymiseen.

    Tutkimus syn­tyi, kun tutk­i­jat huo­ma­si­vat, ettei per­heen köy­hyys riit­tänyt selit­tämään las­ten huono-osaisu­ut­ta. Tulok­set yllättivät.

    - Tulos yllät­ti sikäli, että se on täysin päin­vas­toin kuin yleen­sä ajatel­laan: että koulu­tus olisi avain työelämään ja pois huono-osaisu­ud­es­ta. Ylisukupolviseen työt­tömyy­teen se ei kuitenkaan näytä pätevän. Aika tyly tuloshan se on, sanoo tutk­i­ja Teemu Vauhkonen.

  7. Jamo L:

    Oman (hyvin sub­jek­ti­ivisen) koke­muk­seni perus­teel­la kesäl­lä 2016 keskus­tas­ta löysi iltaisin yleen­sä pyörän, kesäl­lä 2017 yleen­sä ei. Veikkaan että pyörät oli tänä vuon­na pol­jet­tu klo 20 aikoi­hin laitakaupungille ja jääneet sinne aamuun asti. Keskus­tas­sa meni sit­ten kävelyksi.

    Tämä voisi (huonon sään ohel­la) selit­tää sen etteivät käyt­tök­er­rat HS:n mukaan kas­va­neet mas­si­ivis­es­ta laa­jen­nuk­ses­ta huoli­mat­ta. Toiv­ot­tavasti joku tutkii datas­ta ja miet­tii mitä asialle voisi tehdä.

    Tämä voi olla myös sopimustekni­nen ongel­ma. Pyöriähän voi siirtää paikas­ta toiseen kuor­ma-autoil­la. Jos sopimuk­ses­sa lukee, että tyhjästä ase­mas­ta tulee sank­tio, niin kum­masti alka­vat pyörät siir­tyä tyhjille asemille. 

    Lisäk­si voi tehdä kuten Pari­i­sis­sa, että pyörän polkemis­es­ta vas­ta­su­un­taan (siel­lä mäen päälle) saa bonus­ta, jol­la voi sit­ten saa­da pyörien käyt­töaikaa tms.

  8. Minä olen vähän häkel­tynyt tästä, että vero­jen laskemista pitää kom­pen­soi­da kas­vat­ta­mal­la kaupun­gin meno­ja. Voitko vähän ava­ta, että mitä meno­ja nos­tet­ti­in, kei­den ehdo­tuk­ses­ta ja mil­lä perusteil­la? Eihän tuos­sa voi mitään järkeä olla.

  9. Jukkis:
    Minä olen vähän häkel­tynyt tästä, että vero­jen laskemista pitää kom­pen­soi­da kas­vat­ta­mal­la kaupun­gin meno­ja. Voitko vähän ava­ta, että mitä meno­ja nos­tet­ti­in, kei­den ehdo­tuk­ses­ta ja mil­lä perusteil­la? Eihän tuos­sa voi mitään järkeä olla.

    NO kun kokoomus sai veronalen­nuk­sen, niin tart­tee­han muiden puoluei­den saa­da jotain vasti­neek­si siitä, että antoi­vat kokoomuk­sen saa­da veronalen­nuk­sen. Tämä on vähän samaa kuin sote-hommissa.

  10. Jukkis:
    Minä olen vähän häkel­tynyt tästä, että vero­jen laskemista pitää kom­pen­soi­da kas­vat­ta­mal­la kaupun­gin meno­ja. Voitko vähän ava­ta, että mitä meno­ja nos­tet­ti­in, kei­den ehdo­tuk­ses­ta ja mil­lä perusteil­la? Eihän tuos­sa voi mitään järkeä olla.

    Ihan nor­maalia poli­it­tista logi­ikkaa. Kokoomus SAI vero­pros­entin alen­nuk­sen, Vihrei­den ja demarei­denkin pitää siis SAADA myös jotakin. Ja kaik­ki vielä päät­teek­si totea­vat, että se on kepu­lais­ten vika.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Onkin tärkeätä pitää huol­ta kaupunkiym­päristön laadus­ta, jot­ta Helsin­gin suo­sio säi­ly­isi. Se sataa suo­raan laariin.

    On tärkeä pitää huol­ta kaupunkiym­päristön laadus­ta, mut­ta myös määrästä. Kyseiset koh­dat on merkit­ty kar­tois­sa vihreällä.

  12. Kevyen­li­iken­teen sil­ta Var­tiosaa­reen Laa­jasa­losta ja Ram­sin­niemestä kiitos. Ja niiden väli­in saaren poik­ki kevyen­li­iken­teen­väylä, siitä tulisi stadin hienoin baana.

  13. Kym­menisen vuot­ta taan­tu­maa ja siitä opit­tu se, että nousukaudel­la verot alas, menot ylös ja kalli­it palkka­sopimuk­set. Kuin­ka mon­ta ker­taa pitää janka­ta sitä että virheet tehdään nousukaudel­la? Sit­ten leikkauslin­ja jatkuu kimp­pakämp­is­sä yhteiskun­nallekin edullis­es­ti asuvilla…???

    Jos päivähoi­dos­ta tehdään mak­su­ton­ta, niin miten sit­ten kuitenkin olete­taan että hoidet­tavien määrä ei nousisi merkit­tävästi? Ja miten kum­mas­sa kaupun­ki kirii muka hoitopaikko­jen ja opet­ta­jien määrän kiin­ni, kun nyt jo on paha pula? Ei nopeaa, eikä ilmaista. 

    Var­tiosaa­reen tulisi tosi­aan tehdä sil­ta toiseen päähän Seurasaaren tapaan, kos­ka sil­loin siitä tietois­t­en määrä voisi nous­ta 1 pros­en­tista ehkä 5:een ja olisi helpom­paa perustel­la suo­jelu, jos ihmiset pää­si­sivät paikan näkemään. Jos tämä vaa­likau­den lop­pu­un kestävä suo­jelu oli hin­tana veronalen­nuk­ses­ta, niin ei kovin vah­va näyt­tö. Veronalen­nus tuli kai sen takia, että Helsin­ki saisi espoos­ta hyvä­palkkaisia, jot­ka kävi­sivät metrol­la töis­sä siel­lä motarin var­ren puskas­sa ja palaisi­vat sit­ten illak­si kaupunki­in käyt­tämään rahansa. 

    Toiv­ot­tavasti ymmär­rätte lisätä ulkoves­sat uusi­in puis­toi­hin, kuten Kalasa­ta­maan ja Jätkäsaa­reen. Helpot­taa ja lisää ihmis­ten käysken­te­lyä kaupungilla. 

    Posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion sijaan voisi puhua rahan lisäämis­es­tä huonom­mille kouluille, joka olisi vähän neu­traalimpaa ja ymmär­ret­täväm­pää. Ihmiset ymmärtävät jos huonos­ti pär­jäävä koulu saa rahaa, ei sitä jos huonos­ti pär­jäävä saa rahaa. Oli melkoinen nol­latutkimus, kun huo­ma­si­vat että koulu­un panos­t­a­mi­nen paran­taa tuloksia.

  14. Var­tiosaa­reen pitäisi jär­jestää kaupunkiveneitä salmen ylit­tämiseen. Se olisi raitio­vaunua ympäristöys­täväl­lisem­pi ja huo­mat­tavasti halvem­pi vaihtoehto. 

    Veneet tosin oli­si­vat käytössä olo­suhteista johtuen vain kuusi kuukaut­ta vuodessa, mut­ta niin­hän kaupunkipyörätkin ovat.

  15. Itse mietin Var­tiosaaren osalta sitä, miten tuol­lainen hienol­la paikalla ja toden­näköis­es­ti jatkos­sa ainakin sil­lal­la ja ehkä jopa ratikalla saavutet­ta­va saari on parhaimpi­en paikko­jen­sa osalta paljolti yksi­ty­isaluet­ta. Yksi­ty­i­so­maisu­ut­ta pitää tiet­tyyn rajaan asti kun­nioit­taa, mut­ta kun eristyk­sessä ole­va saari muut­tuu vähitellen hel­posti saavutet­tavak­si virk­istysalueek­si, pitäisikö pikkuhil­jaa myös ottaa väljää huvi­la-aluet­ta parem­paan käyt­töön (esim. yleisek­si virk­istysalueek­si tai tiivi­im­pään asun­torak­en­tamiseen, riip­puen siitä miten alue jatkos­sa päätetään kaavoit­taa)? Vai onko vain tyy­dyt­tävä sel­l­aiseen ajatuk­seen, että his­to­ri­al­li­sista syistä ker­ran yksi­tyi­nen huvi­la­tont­ti, aina yksi­tyi­nen huvi­la­tont­ti? Onko vas­taa­van­lai­sista paikoista ennakko­ta­pauk­sia esim. man­tereen puolelta?

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.