Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017

Postipuis­ton kaa­va ja eteläisen Postipuis­ton kaavaluonnos

Pöy­dältä.

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle, en tiedä miksi.

Ste­niuk­sen­tie 14 ja 20 asemakaava

Van­ha kansak­oulu suo­jel­laan julk­i­sivuil­taan ja muute­taan asuin­talok­si. Tur­vakodin ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.

Hert­toniemen sairaalan alueen asemakaava

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli tätä viimek­si 28.2.2017. Kaa­va on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Hyvä kaa­va. 600 asukasta.

Karhusaar­ta slummiutetaan

Sipoo kaavoit­ti Karhusaaren aikanaan tyyli­in ”Ton­tin raken­nu­soikeus on 500 k‑m2 ja se on toteutet­ta­va yht­enä asun­tona. Nyt Helsin­ki slum­mi­ut­taa tämänkin parati­isin ja sal­lii raken­nu­soikeu­den jakamisen kah­den tai jopa use­am­man asun­non kesken. Samal­la raken­nu­soikeuk­sia vähän nos­te­taan niin, että tehokku­us nousee yli 0,25:n

Kirkol­lis­ten toim­into­jen tont­ti van­hus­ten asun­to­la­ton­tik­si Malminkartanossa 

Sitä se kirkkoon kuu­lu­vien määrän vähen­e­m­i­nen saa aikaan. Seu­rakun­nil­la ei ole varaa kirkol­lisi­in raken­nuk­si­in. Asun­tolan kook­si tulee 6 500 k‑m2, eli tois­tasa­taa van­hus­ta tänne tulee.

Lausun­to Otso Kivekkään toivo­musponnes­ta, joka kos­kee keskus­tatun­neli­in varautu­misen kustannuksia

Anni Sin­nemä­ki pyysi tämän pöy­dälle. Jään mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan, mitä hän tästä esit­tää. Varaus on saata­va pois ainakin paikas­ta, jos­sa se ei voi toteutua.

 

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017”

  1. Jos keskus­tatun­nelin varaus nykyis­es­tä paikas­ta tulee pois­taa, se pitää siirtää johonkin muualle. Ilman varaus­ta jät­tämi­nen voi johtaa siihen, että Helsinki­in tulee maanalaista rak­en­tamista sel­l­aisel­la taval­la, että keskus­tatun­nelin rak­en­t­a­mi­nen myöhem­min kävisi hyvin kalli­ik­si ja johtaisi kalli­il­la raken­net­tu­jen maanalais­ten tilo­jen purkutöihin.

    Espoos­sa on käy­ty vas­taa­van­lainen episo­di, jos­sa eräässä virkamies­valmis­telus­sa yritet­ti­in viat­tomasti hävit­tää kaavoista His­tan kaut­ta kulke­van Espoon ja Loh­jan välisen ratay­htey­den varaus muka tarpeet­tomana. Varaus­ta ei pois­tet­tu. Jos se olisi pois­tet­tu, entisen varauk­sen päälle olisi nous­sut omakoti­talo­ja. Län­simetro joudu­taan myös kaiva­maan kokon­aan maan alle eikä siitä ole saatu pätkääkään avat­tua julkiselle liiken­teelle edelleenkään siitä onnet­tomas­ta syys­tä, että sille ei pidet­ty kaavois­sa maan­pääl­listä varaus­ta ainakin Tapi­olan län­sipuolista osu­ut­ta varten.

  2. Mikko Num­melin:
    …voi johtaa siihen, että … keskus­tatun­nelin rak­en­t­a­mi­nen myöhem­min kävisi hyvin kalliiksi…

    Moot­tori­tien ja sen eri­ta­soli­it­tymien rak­en­t­a­mi­nen kaupun­gin alle tulee hyvin kalli­ik­si kaikissa tapauk­sis­sa. Mut­ta sille ei onnek­si ole mitään todel­lista tarve­ta, kos­ka kaupungis­sa asuu ihmisiä, jot­ka saa kul­jetet­tua paikas­ta toiseen metrol­la, joka on jo ole­mas­sa. 1500 kg painavien auto­jen siirte­lyyn kaupun­gin puolelta toiselle maan alla ei ole tarvetta.

    On eri­no­mainen ja äärim­mäisen tärkeä asia, että kaik­ki tun­neliop­tion ylläpitämis­es­tä johtu­vat kus­tan­nuk­set selvitetään ja tuo­daan julk­isu­u­teen. Sen jäl­keen voidaan todet­ta, että ko kus­tan­nuk­sille ei ole mitään järkevää perustet­ta ja koko tun­neli­a­ja­tus voidaan lop­ul­takin haudata.

  3. Koti-isä: Moot­tori­tien ja sen eri­ta­soli­it­tymien rak­en­t­a­mi­nen kaupun­gin alle tulee hyvin kalli­ik­si kaikissa tapauk­sis­sa. Mut­ta sille ei onnek­si ole mitään todel­lista tarve­ta, kos­ka kaupungis­sa asuu ihmisiä, jot­ka saa kul­jetet­tua paikas­ta toiseen…

    Kyl­lä, mut­ta Helsingistä puut­tuu se kaupun­ki. Suosit­te­len sin­ullekin matkaa vaik­ka Pari­isii ja siel­lä jotain mukavaa kul­makahvi­laa, kunnes ymmär­rät mikä on kaupun­ki. Helsin­ki on haja-asu­tusalueen taa­ja­ma, jos­sa pääasialli­nen liiken­nemuo­to on henkilöau­to. Vain ydinkeskus­tas­sa spåra on kan­nat­ta­va, muuten julki­nen liikenne on tukien varas­sa, eikä näin voi­da jatkaa loputtomasti.

    Jos Helsingistä halut­taisi­in muoka­ta kaupun­ki, niin nyky­meno kaavoituk­ses­sa, jos­sa tois­te­taan lähiörak­en­tamisen virheitä, pitää lopet­taa. Kaa­van kor­jaami­nen ja täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen kos­kee kaikkia kaupunginosia. 

    Puhutaan bule­vardeista, mut­ta tulos on jotain ihan muu­ta. Ajoin pitkästä aikaa Kallios­ta Munkkaan. Alek­sis Kiv­en kadun län­sipää alkaa valmis­tua. Joku älypää on piirtänyt ison osan taloista ilman liiketilo­ja! Onko syylli­nen kaavoit­ta­ja vai arkkite­hti? Kadun toisel­la puolel­la on vielä rak­en­ta­mat­tomil­la tont­te­ja, mut­ta ne kaiketi täydennysrakennetaan?

    Palataan Pari­isi­in, joka on kaupun­ki. Isoil­la bule­vardeil­la on käytän­nössä kolme ker­rosta liiketi­laa: yksi maan alla, kadun ker­ros ja yksi sen pääl­lä. Tämän pääl­lä on sit­ten joko toimis­to­ja tai asun­to­ja. Uskoisin, että vilkkaim­mil­la kaduil­la on aika paljon toimistoja.

  4. Ei julki­nen liikenne ole mis­sään kan­nat­tavaa. Jopa New Yorkin metropo­lialueen liiken­nesys­tee­mi tuot­taa x miljoon­aa tap­pi­o­ta joka vuosi, jon­ka veron­mak­sa­jat sit­ten maksavat. 

    http://www.nydailynews.com/new-york/mta-losing-money-headed-financial-ruin-article‑1.2202720

    Ongel­ma on mm. lipun hin­ta. Sitä voidaan korot­taa vain 25 cen­til­lä kos­ka mak­suau­tomaat­ti, joten pros­en­tu­aalis­es­ti melkoinen määrä, joten ei koro­tus mene läpi. Vähän kuin suo­ma­laisel­la postiy­htiöl­lä on tapana nos­taa merkkien hin­taa 10 sen­til­lä ja koro­tus menee aina läpi.

  5. Koti-isä: 1500 kg painavien auto­jen siirte­lyyn kaupun­gin puolelta toiselle maan alla ei ole tarvetta.

    Satamien takia on tarvet­ta. Vielä paljon raskaammillekin.

  6. JY: Satamien takia on tarvet­ta. Vielä paljon raskaammillekin.

    Auto­jen, eri­tyis­es­ti rekko­jen rah­taami­nen, laivoil­la Helsin­gin keskus­taan onkin silkkaa järjenköyhyyttä.

  7. Rolle: Auto­jen, eri­tyis­es­ti rekko­jen rah­taami­nen, laivoil­la Helsin­gin keskus­taan onkin silkkaa järjenköyhyyttä.

    Voihan se olla noinkin, mut­ta raskas liikenne mak­saa laut­to­jen kulut.

  8. Kalle: Puhutaan bule­vardeista, mut­ta tulos on jotain ihan muu­ta. Ajoin pitkästä aikaa Kallios­ta Munkkaan. Alek­sis Kiv­en kadun län­sipää alkaa valmis­tua. Joku älypää on piirtänyt ison osan taloista ilman liiketilo­ja! Onko syylli­nen kaavoit­ta­ja vai arkkitehti?

    Syylli­nen on gryn­deri, joka las­kee, että liiketi­las­ta ei saa yhtä hyvää tuot­toa kuin asunnoista. 

    Tois­si­jainen syylli­nen on määräyk­set, jot­ka käskevät rak­en­ta­maan joka taloon väestön­suo­jan ja ison määrän varas­totilo­ja (ja pysäköin­tipaikko­ja), jot­ka tekevät katu­ta­sos­ta kuolleen muurin. Kol­man­te­na syyl­lisenä voi pitää kavoit­ta­jaa, joka ei velvoita tekemään liiketi­laa — tosin pakot­ta­mi­nenkaan ei vält­tämät­tä aina ole kovin toimi­va vaihtoehto.

    Yksikään arkkite­hti ei halua piirtää sel­l­aista kuraa mitä suurin osa suo­ma­lais­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta on. Arkkite­hdit tekevät sen minkä pystyvät suun­nit­telubud­jetin, gryn­de­rien vaa­timusten ja määräys­ten ristipaineessa.

  9. arkkite­hti: Syylli­nen on gryn­deri, joka las­kee, että liiketi­las­ta ei saa yhtä hyvää tuot­toa kuin asunnoista. 

    Var­masti las­kee noin, mut­ta onko sit­ten ollenkaan syylli­nen tilanteeseen, vai löy­tyykö syylli­nen jostain kauem­paa, ken­ties kaavoit­ta­jas­ta, joka määrää rak­en­ta­maan sel­l­aista kaupunkia, ettei katu­ta­soon kan­na­ta rak­en­taa liiketilo­ja, jos on mah­dol­lista rak­en­taa asuntoja?

    Kyl­lä ensisi­jaiset syyl­liset löy­tyvät kir­joituk­sesi jatkosta:

    arkkite­hti:
    Tois­si­jainen syylli­nen on määräyk­set, jot­ka käskevät rak­en­ta­maan joka taloon väestön­suo­jan ja ison määrän varas­totilo­ja (ja pysäköin­tipaikko­ja), jot­ka tekevät katu­ta­sos­ta kuolleen muurin. Kol­man­te­na syyl­lisenä voi pitää kavoit­ta­jaa, joka ei velvoita tekemään liiketi­laa — tosin pakot­ta­mi­nenkaan ei vält­tämät­tä aina ole kovin toimi­va vaihtoehto.

    Ongelma­han Helsingis­sä on se, ettei osata/haluta rak­en­taa sel­l­aista kaupunkia, jos­sa kivi­jal­ka­li­ikkeil­lä olisi mitään roo­lia. Yhtäältä on uusien aluei­den riit­tämätön väestön­ti­heys ja toisaal­ta taloudelli­nen intres­si keskit­tää kaup­paa kiin­teistösi­joit­ta­jien halu­jen mukaan val­tavi­in kaup­pakeskuk­si­in mallia Tripla/Redi.

    Vielä ei pystytä kuvit­tele­maan, kuin­ka kuollei­ta Kalasa­ta­man ja uuden Pasi­lan kadut tule­vat ole­maan, mut­ta aika sen näyt­tää. Ja sen kyl­lä pystyy kuvit­tele­maan, että yhtä sun toista elävöit­tämis­hanket­ta tulee noille alueille sen jäl­keen pukkaamaan.

  10. tuen mak­sa­ja:
    Ei julki­nen liikenne ole mis­sään kan­nat­tavaa. Jopa New Yorkin metropo­lialueen liiken­nesys­tee­mi tuot­taa x miljoon­aa tap­pi­o­ta joka vuosi, jon­ka veron­mak­sa­jat sit­ten maksavat. 

    Näin­hän se on. Kan­nat­tavu­us tuleekin sit­ten mutkan kaut­ta, kun joukkoli­iken­teet­tömän kaupun­gin infraan palaisi niin hirvit­tävästi sekä rahaa että tilaa. Tulee siis edullisem­mak­si jär­jestää kun­nolli­nen joukkoli­ikenne ja pitää sil­lä tavoin autoli­ikenne vähäisempänä.

  11. tuen mak­sa­ja: Ei julki­nen liikenne ole mis­sään kannattavaa. 

    Japanis­sa shinkansen­it taita­vat olla kan­nat­tavia — uudet lin­jat ovat tap­pi­ol­lisia, mut­ta van­hat ovat voitol­lisia, joten kokon­aisu­us lie­nee plus­sal­la. Tosin suurnopeusju­nat ovat tietenkin vain osa julkises­ta liiken­teestä Japanissa.

  12. Rolle: Auto­jen, eri­tyis­es­ti rekko­jen rah­taami­nen, laivoil­la Helsin­gin keskus­taan onkin silkkaa järjenköyhyyttä.

    Näyt­tää se toimi­van! Lop­puisi ris­teily­matkat Helsinki­in kuin seinään, jos lai­vat rantau­tu­isi­vat Vuosaareen. 

    Se on kokon­aan toinen jut­tu, että ehdoin tah­doin tyrit­ti­in Jätkäsaaren kaavoitus ja ajate­taan liikenne keskus­tan kaut­ta. Tuos­sa olisi ollut tuhan­nen taalan paik­ka tehdä bule­var­di sata­mas­ta suo­raan Län­siväylälle. Ei se vieläkään vaatisi kuin parin raken­nuk­sen purkamista, parin liiken­neympyrän rak­en­tamista ja jalankulkuli­iken­teen siirtämistä maan alle.

  13. JY: Satamien takia on tarvet­ta. Vielä paljon raskaammillekin.

    Hyötyli­iken­teel­lä ei katu­ja saa tukit­tua. Kadut, kai­stat ja risteyk­set tukkii yksi­ty­isautoilu. Mene sata­maan katsomaan.

    Kalle: Helsin­ki on haja-asu­tusalueen taa­ja­ma, jos­sa pääasialli­nen liiken­nemuo­to on henkilöauto.

    Helsingis­sä noin viides­osa matkoista tehdään henkilöau­tol­la, 80% muuten.

  14. Koti-isä: Hyötyli­iken­teel­lä ei katu­ja saa tukit­tua. Kadut, kai­stat ja risteyk­set tukkii yksi­ty­isautoilu. Mene sata­maan katsomaan.

    No, niihin satami­in tul­laan kauem­paa myös yksi­ty­isautoil­la. Aika usein se auto ote­taan myös reis­su­un mukaan. Sump­pu­ja­han ne on, kun ne on sil­lä taval­la suun­nitel­tu. Turun sata­maan pääse todel­la helposti.

  15. Kalle:

    Näyt­tää se toimi­van! Lop­puisi ris­teily­matkat Helsinki­in kuin seinään, jos lai­vat rantau­tu­isi­vat Vuosaareen.

    Se on kokon­aan toinen jut­tu, että ehdoin tah­doin tyrit­ti­in Jätkäsaaren kaavoitus ja ajate­taan liikenne keskus­tan kaut­ta. Tuos­sa olisi ollut tuhan­nen taalan paik­ka tehdä bule­var­di sata­mas­ta suo­raan Län­siväylälle. Ei se vieläkään vaatisi kuin parin raken­nuk­sen purkamista, parin liiken­neympyrän rak­en­tamista ja jalankulkuli­iken­teen siirtämistä maan alle.

    Kyl­lä matkus­ta­jali­iken­net­tä olisi, vaik­ka auto­jen rah­taus keskus­tan satami­in lop­puisi. Nykyisen kaltaiset auto­lau­tat eivät tietenkään olisi opti­maal­isia siihen, joten ne kor­vau­tu­isi­vat henkilöli­iken­nealuk­sil­la. Lip­pu­jen hin­nat saat­taisi­vat nous­ta, kun syn­er­giae­tu pois­tu­isi, ja siten palvelun taso ehkä lask­isi. Turha matkustelu jäisi pois — mikä olisi vain hyvä asia 😉

    Jalankulkuli­iken­teen siir­to maan alle on aina hyvä idea 😉

  16. Koti-isä: Hyötyli­iken­teel­lä ei katu­ja saa tukit­tua. Kadut, kai­stat ja risteyk­set tukkii yksi­ty­isautoilu. Mene sata­maan katsomaan.

    No itse asi­as­sa kyl­lä Län­silink­ki on aina rekoista tukos­sa, kun lai­va purkau­tuu Länsisatamassa.

    Koko vuorokau­den ajoneu­vomääristä sata­mali­ikenne ei muo­dos­ta kovin merkit­tävää osaa, mut­ta ongel­ma on tietysti se, että kun puolen tuhat­ta ajoneu­voa tup­sah­taa pis­temäis­es­ti katu­verkkoon taivaalta/laivasta, niin kyl­lä siinä sit­ten ihan kaik­ki odot­ta­vat use­am­man val­ok­ier­ron eten­e­mistään risteyksissä.

    Toinen asia sit­ten se, ettei tuon vuok­si kan­na­ta tun­nelei­ta tai väyliä rak­en­taa. Ongel­man purkamisen voisi aloit­taa lopet­ta­mal­la julkiset tuet varus­ta­moille ja hin­noit­tele­mal­la sata­ma­mak­sut hait­to­jen mukaan. 

    Jonkin­laista iro­ni­aa, että Suomes­sa verote­taan paljon, mut­ta vero­tus­ta ja mak­su­ja ei osa­ta kohden­taa järkevästi markki­noil­la syn­tyvi­in ulkoishait­toi­hin, vaan verote­taan esimerkik­si työtä, vaik­ka vähäiset työ­tun­nit ovat kansan­taloudelli­nen ongel­ma. Kehitysmaa.

  17. JY: No, niihin satami­in tul­laan kauem­paa myös yksi­ty­isautoil­la. Aika usein se auto ote­taan myös reis­su­un mukaan. Sump­pu­ja­han ne on, kun ne on sil­lä taval­la suun­nitel­tu. Turun sata­maan pääse todel­la helposti.

    Ja kauem­paa henkilöau­tol­la laivalle halu­avallekin Vuosaari olisi men­nen tullen helpom­pi sata­ma saa­pua. Turus­sa ter­mi­naali ei ole keskus­tas­sa, mut­ta kyl­lä siel­läkin liikenne saataisi­in sump­pu­un, jos lai­vater­mi­naali siir­ret­täisi­in Aura­joen suul­ta vaikka­pa niille kohdin, mis­sä föri kulkee.

  18. j‑lu: […] verote­taan esimerkik­si työtä, vaik­ka vähäiset työ­tun­nit ovat kansan­taloudelli­nen ongelma.

    Ongel­maa on yritet­ty ratkaista niin, että kerä­ty­il­lä veroil­la rahoite­taan eri­laisia tukia työ­nan­ta­jille. Tämä on hie­man sukua hölmöläis­ten tavalle jatkaa peit­toa, eli tois­es­ta päästä leikataan, että voidaan lisätä toiseen päähän 😉

  19. j‑lu: Ongel­man purkamisen voisi aloit­taa lopet­ta­mal­la julkiset tuet varus­ta­moille ja hin­noit­tele­mal­la sata­ma­mak­sut hait­to­jen mukaan

    Varus­ta­mo­tukien pois­to onnis­tu­isi par­il­la nui­jankopau­tuk­sel­la, mut­ta samal­la, ellei pienem­mäl­lä työmääräl­lä lip­pu laivan ahteris­sa vai­h­tu­isi Viron tai Ruostin lip­pu­un ja lai­vat seilaisi ja los­saisi autot ihan niinkuin ennenkin. Työvoima laivoil­la voisi tiet­ty vai­h­tua samal­la myös.

  20. “Turha matkustelu jäisi pois – mikä olisi vain hyvä asia 😉” 

    No ote­taan nyt kuitenkin huomioon, ettet sinä tai kukaan muukaan ole mikään taik­ka kukaan määrit­tämään, mikä on turhaa matkus­tamista ja mikä ei.

  21. Mau­r­izio:
    “Turha matkustelu jäisi pois – mikä olisi vain hyvä asia ” 

    No ote­taan nyt kuitenkin huomioon, ettet sinä tai kukaan muukaan ole mikään taik­ka kukaan määrit­tämään, mikä on turhaa matkus­tamista ja mikä ei. 

    Peri­aat­teessa turhaa matkus­tamista on sel­l­ainen, jos­ta ei olla valmi­ita mak­samaan markki­nahin­taa. Tosin on todet­tu tarpeel­lisek­si, että liikku­mista (kuten asum­ista) tue­taan kor­vamerk­i­tysti sosioekonomisin perustein. Puut­tuvat hait­ta­mak­sut ovat oikeas­t­aan yleinen sub­ven­tio kaikille, eivätkä kohden­nu sub­jek­ti­ivisen tarpeen mukaan.

  22. JY: No, niihin satami­in tul­laan kauem­paa myös yksi­ty­isautoil­la… Sump­pu­ja­han ne on, kun ne on sil­lä taval­la suun­nitel­tu. Turun sata­maan pääse todel­la helposti. 

    Min­ulle on joskus san­ot­tu, että olen tyly helsinkiläisiä liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta kohtaan. Onko muuhun perustei­ta? Edes yksi onnistuminen?

    Koti-isä: Hyötyli­iken­teel­lä ei katu­ja saa tukit­tua. Kadut, kai­stat ja risteyk­set tukkii yksi­ty­isautoilu. Mene sata­maan katsomaan.

    En tiedä mis­sä rin­nakkaistodel­lisu­udessa elät, mut­ta itse liikun ydinkeskus­tas­sa päivit­täin — pääsään­töis­es­ti spåral­la. Keskus­ta toimisi ilman busse­ja ihan hyvin. Todel­la har­voin henkilöau­to tukkii liiken­teen, kyl­lä se on 90% bus­sit. Niitä on täysin tarpee­ton­ta ajat­taa kaaren Tapi­o­la — Pasi­la — Hert­tonie­mi sisäpuolelle hait­taa­maan mak­savia asiakkaita.

    Koti-isä: Helsingis­sä noin viides­osa matkoista tehdään henkilöau­tol­la, 80% muuten. 

    Ja mikä on sen hin­ta? HSL:tä lip­sahti julk­isu­u­teen pari vuot­ta sit­ten, että Helsin­ki tukee euroop­palai­sista kaupungeista eniten julk­ista liiken­net­tä. Ero oli vielä melkoinen seuraavaan. 

    Helsin­ki on pieni maalaiskaupun­ki, jos­sa ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia järkevään julkiseen liiken­teeseen ihan ydinkeskus­taa (spåra) luku­unot­ta­mat­ta. Virhe tehti­in sodan jäl­keen, jol­loin lopetet­ti­in kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen ja siir­ryt­ti­in tekemään neu­vos­tom­a­llisia lähiöitä. Nyt käsis­sä on yhdyskun­tarakenne, jos­ta saa toimi­van vain pusku­trak­to­ril­la ja uudelleenkaavoituksella.

    1. Vaik­ka helsinkiläi­nen liiken­nesu­un­nit­telu on siis Kallen mukaan ihan roskaa, kuitenkin Helsin­gin liikenne on olen­nais­es­ti suju­vam­paa kuin Tukhol­man. Onko sokea aika löytänyt siis jyvän? Väite, että ruuhkat johtu­vat bus­seista eivätkä siis henkilöau­toista, on lähin­nä omituinen.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    …Väite, että ruuhkat johtu­vat bus­seista eivätkä siis henkilöau­toista, on lähin­nä omituinen. 

    Ei se ole omi­tu­inen, se on ihan omako­htaista havain­noin­tia. Kun spåra joutuu pysähtymään liikenne-esteen takia, syynä on poikkeuk­set­ta liiken­teen tukkin­ut bussi.

  24. JY: Satamien takia on tarvet­ta. Vielä paljon raskaammillekin.

    Tuo pon­nen aiheena ole­va Keskus­tatun­nelin ver­sio ei kyl­läkään auta satamien liiken­nöimiseen sitä tai tätä. Satamien liikenne pää­ty­isi samoi­hin risteyk­si­in maan pin­nal­la kuin nyt.

  25. Kalle: Ei se ole omi­tu­inen, se on ihan omako­htaista havain­noin­tia. Kun spåra joutuu pysähtymään liikenne-esteen takia, syynä on poikkeuk­set­ta liiken­teen tukkin­ut bussi.

    Aika valikoivaa on Kallen havain­noin­ti. Yleen­sä este väärin­pysäköi­ty auto.

    Bus­seil­la voi toki myös joil­lain kapeil­la teil­lä on haas­teena päästä kään­tymään pysäköi­ty­jen auto­jen tukkies­sa ja kaven­taes­sa teitä, kuten kesäl­lä mon­een ker­taan saimme HS:stakin lukea Merikan­non­ti­estä. Kadun­var­si­paikko­ja vain pois, ja maa-ala arvokkaam­paan käyttöön.

  26. Kalle:
    itse liikun ydinkeskus­tas­sa päivittäin 

    Eikö kan­nat­taisi käy­dä joskus myös Helsingissä?

  27. “Peri­aat­teessa turhaa matkus­tamista on sel­l­ainen, jos­ta ei olla valmi­ita mak­samaan markkinahintaa.” 

    Kuten esimerkik­si YTV-alueen julki­nen liikenne, jos­ta muis­taak­seni yli 40% on julk­isra­hoit­teista? Aika virk­istävä heit­to tälle pal­stalle, myönnetään 😀 

    No mut­ta sori, ei pis­teitä täl­lä ker­taa. Eli etpä kyl­lä tai­da edelleenkään olla se oikea taho määrit­tämään yksit­täisen matkat­a­pah­tu­man turhu­ut­ta tai epäturhuutta…

  28. j‑lu: No itse asi­as­sa kyl­lä Län­silink­ki on aina rekoista tukos­sa, kun lai­va purkau­tuu Länsisatamassa.

    Koko vuorokau­den ajoneu­vomääristä sata­mali­ikenne ei muo­dos­ta kovin merkit­tävää osaa, mut­ta ongel­ma on tietysti se, että kun puolen tuhat­ta ajoneu­voa tup­sah­taa pis­temäis­es­ti katu­verkkoon taivaalta/laivasta, niin kyl­lä siinä sit­ten ihan kaik­ki odot­ta­vat use­am­man val­ok­ier­ron eten­e­mistään risteyksissä.

    Eli noin 500 rekkaa yhdestä laivas­ta. Taitaa olla yksi nol­la liikaa.

    Kalle: Todel­la har­voin henkilöau­to tukkii liiken­teen, kyl­lä se on 90% bussit.

    Tämä väite ei ole tosielämästä.

    Kalle: Kun spåra joutuu pysähtymään liikenne-esteen takia, syynä on poikkeuk­set­ta liiken­teen tukkin­ut bussi.

    Mis­sä Helsingis­sä näin tapahtuu?

    Yleis­es­ti kaupunkili­iken­teessä merkit­tävin liikenne-este ovat liiken­neval­ot. Ne ovat ole­mas­sa pelkästään henkilöau­toli­iken­teen takia ja ne on ryt­mitet­ty sen mukaisesti.

  29. Mau­r­izio:
    “Peri­aat­teessa turhaa matkus­tamista on sel­l­ainen, jos­ta ei olla valmi­ita mak­samaan markkinahintaa.” 

    Kuten esimerkik­si YTV-alueen julki­nen liikenne, jos­ta muis­taak­seni yli 40% on julk­isra­hoit­teista? Aika virk­istävä heit­to tälle pal­stalle, myönnetään 😀 

    No mut­ta sori, ei pis­teitä täl­lä ker­taa. Eli etpä kyl­lä tai­da edelleenkään olla se oikea taho määrit­tämään yksit­täisen matkat­a­pah­tu­man turhu­ut­ta tai epäturhuutta… 

    Jokainen on itse paras asiantun­ti­ja päät­tämään liikku­mis­tarpeis­taan (lakien rajois­sa). En kek­si parem­paa kri­teer­iä, kuin ”Will­ing­ness to pay” mit­taa­maan tarvet­ta. Oletko sitä mieltä, että YTV-alueen joukkoli­iken­nesu­un­nit­teli­ja tietää parhait­en, mikä liikenne on tarpeel­lista ja mikä ei?

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.