Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on maksettu.

Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen hin­nat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia. Niihin kiin­teistöveron koro­tus menisi sel­l­aise­naan, jos niistä mak­set­taisi­in kiin­teistöveroa, mut­ta niistäpä ei mak­se­ta. Vuokra­ton­til­la ole­va ei joudu mak­samaan kiin­teistöveroa ton­tista, kos­ka ei sitä omista.

Asun­toraken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero vaikut­taa asumisen kus­tan­nuk­si­in, joten puhun vain yleis­es­tä kiin­teistöveros­ta, jota per­itään ton­tin arvos­ta ja muista kuin asuinrakennuksista.

Jos asun­toon kohdis­tu­vaa (ton­tin) kiin­teistöveroa nos­te­taan 100 eurol­la vuodessa, asun­non arvo las­kee, kos­ka asun­toa osta­va ajat­telee, paljonko hänen kan­nat­taa asumis­es­taan kuukaudessa mak­saa yhtiö­vastik­keena ja asun­to­lainan korkona. Arvon lasku on 100 euroa/p, jos­sa p on reaa­liko­rko. Tämä reaa­liko­rko on sub­jek­ti­ivi­nen ole­tus lähivu­osien korko­ta­sos­ta. Jos korko on 2 %, asun­non  arvo las­kee 5 000 eurol­la. Se, joka on jo ostanut asun­non, joutuu mak­samaan tuon 100 €/vuosi ilman, että hän hyö­ty­isi tuos­ta asun­non arvon laskus­ta. Itse asi­as­sa hän voi joutua kär­simään myös asun­nonn arvon laskuista, jos hän on aikeis­sa myy­dä asun­non ja muut­taa ulko­maille. Jos hän on aikeis­sa vai­h­taa asun­toa, uuden asun­non arvo on laskenut samas­sa suhteessa.

Joka on osta­mas­sa asun­toa, asun­non hin­ta on alen­tunut, mut­ta yhtiö­vastike on nous­sut kiin­teistöveron vuok­si.  Nämä vaiku­tuk­set kumoa­vat toise­na, joten hänen kannal­taan asumisen kus­tan­nus ei nouse.

Vuokra­markki­noil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta määräävät vuokrata­son. Asun­noista kil­paile­vien vuokralais­ten mak­suhalukku­u­teen kiin­teistöveron nousu ei vaiku­ta mitään, joten asun­to­jen kysyn­tä ei muu­tu. Ei muu­tu tar­jon­takaan, kos­ka vaik­ka net­tovuokratuot­to asun­nos­ta piene­nee kiin­teistöveron ver­ran, vas­taavasti asun­non arvo las­kee, joten tuot­to­pros­ent­ti pysyy (suun­nilleen) samana. Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole vaiku­tus­ta markkinavuokriin.

Hitas-asun­to­jen hin­nat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia, mut­ta ne ovat vuokra­ton­teil­la, joten ton­tin arvoon kohdis­tu­va kiin­teistövero ei koske niitä. Samas­ta syys­tä kaupun­gin Ara-asun­to­jen vuokri­in kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole mitään merkitystä.

Olete­taan, että kiin­teistöveron koro­tus palaute­taan kun­ta­laisille alen­ta­mal­la kun­taveroa. Sil­loin kaikkien niiden ase­ma para­nee, joiden asum­is­menot eivät kas­va, mut­ta kun­tavero ale­nee. Näitä ovat siis asun­toa vas­ta osta­vat, vuokral­la asu­vat ja vuokra­ton­til­la asu­vat. Oma­l­la ton­til­la ole­van asun­non omis­ta­jat kär­sivät, mut­ta hekin saa­vat osan mene­tyk­ses­tä takaisin kun­taveron alen­tu­misen kautta.

Tässä ovat siis vuokral­la tai vuokra­ton­til­la ole­vien edut vas­takkain oma­l­la ton­til­la ole­vien omis­tusasun­to­jen omis­ta­jien kanssa.

Häviäjiä ovat luon­nol­lis­es­ti myös yri­tyk­set, jot­ka joutu­vat mak­samaan toim­i­tilois­taan enem­män kiinteistöveroa.

SDP toimii oma­l­la taval­laan loogis­es­ti vas­tus­taes­saan kiin­teistöveroa, kos­ka hei­dän ikään­tyneessä kan­nat­ta­jakun­nas­sa on run­saasti van­hois­sa omakoti­talois­sa asu­via — tosin myös paljon vuokral­la asuvia.

Kiin­teistöveron man­neki­iniksi ote­taan aina rin­ta­mami­estalos­sa asu­va köy­hä les­ki, jol­la ei ole varaa mak­saa korotet­tua kiin­teistöveroa. Kaupun­gin on kehitet­tävä jär­jeste­ly, jos­sa se antaa lainaa kiin­teistöveron mak­su­un. Lainaa ei tarvit­sisi mak­saa van­huk­sen eli­naikana, vaan se perit­täisi­in perikunnalta.

Edel­lä ole­van perus­teel­la olen sitä mieltä, että maapo­h­jan kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen on järkevää ja se kan­nat­taisi Helsin­gin tehdä ihan vapaae­htois­es­ti. Asun­toraken­nuk­si­in kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa ei kan­na­ta nos­taa. Jos kiin­teistöveroa nos­te­taan, voidaan kun­taveroa vas­taavasti alen­taa. Tämä olisi järkevää Helsingis­sä jo sik­si, että palvelu­val­tainen talous kär­sii korkeas­ta veroki­ilas­ta, joka alen­taa taloudel­lista toimeliaisuutta.

Perin kum­malli­nen on mon­een ker­taan tois­tet­tu asia, että kiin­teistöveron koro­tus kohtelisi jul­masti Uudel­la­maal­la asu­via, kos­ka kiin­mteistö­jen arvot ovat tääl­lä niin korkeat, että veroa menisi paljon. Tulee siitä myös tulo­ja ja sekin koituu uus­maalais­ten hyväk­si. Esimerkik­si kun­taveron alennuksena.

Päin vas­toin, kos­ka asun­to­jen hin­nat (siis maapo­h­jan hin­ta) on nous­sut Helsingis­sä aivan tolkut­tomak­si, on erit­täin perustel­tua kohtu­ullis­taa hin­to­ja kiin­teistöveroa korot­ta­mal­la. Sitä voisi korot­taa asteit­tain ennal­ta ilmoite­tus­sa tahdis­sa jopa huomattavasti.

Syy siihen, että kiin­teistövero on niin epä­su­osit­tu, lie­nee siinä, että se mak­se­taan rahal­la, joka on joskus ollut tilil­läsi. Vas­tus­tus olisi paljon vähäisem­pää, jos kiin­teistövero perit­täisi­in palkkat­u­lo­jen veron­pidä­tyk­sen yhteydessä.

= = = =

PS.

Asun­toraken­nusten kiin­teistövero vaikut­taa vähän eri lail­la. Se alen­taa asun­to­jen arvoa samal­la taval­la kuin tont­ti­in kohdis­tu­va kiin­teistövero, mut­ta samal­la se alen­taa asun­to­tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta. Jos tämä vähen­tää tar­jon­taa, asumis­es­ta tulee kalli­im­paa. Sik­si asuin­raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero on selvästi huonom­pi kuin tont­ti­in kohdis­tu­va kiinteistövero.

Helsingis­sä tosin täl­läkään ei juuri nyt olisi vaiku­tus­ta, kos­ka kaik­ki ton­tin raken­netaan, jot­ka vapaute­taan raken­net­tavak­si, mut­ta naa­purikun­nis­sa asun­to­tuo­tar­jon­ta saat­taa vähen­tyä, mikä hei­jas­tuu myös Helsinkiin.

= = =

Kat­so myös Tuuk­ka Saari­maan kir­joi­tus aiheesta.

 

 

 

56 vastausta artikkeliin “Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia”

  1. Helsingis­sä pitää ryhtyä per­imään kiin­teistövero asuin­raken­nusten todel­lisen pin­ta-alan mukaan kaikkial­la kaupungis­sa. Nyky­is­in­hän suosi­taan monia van­ho­ja aluei­ta (Töölö, Kata­janok­ka jne) niin, että kaa­van raken­nu­soikeut­ta on muutet­tu todel­lista raken­net­tua pin­ta-alaa pienem­mäk­si, vero kun perus­tuu raken­nu­soikeu­den arvoon. Näin myös sub­ven­toidaan kan­takaupun­gin (osan) asukkai­ta muiden kaupunki­lais­ten kustannuksella.

    1. Helsingis­sä pitää ryhtyä per­imään kiin­teistövero asuin­raken­nusten todel­lisen pin­ta-alan mukaan kaikkial­la kaupungis­sa. Nyky­is­in­hän suosi­taan monia van­ho­ja aluei­ta (Töölö, Kata­janok­ka jne) niin, että kaa­van raken­nu­soikeut­ta on muutet­tu todel­lista raken­net­tua pin­ta-alaa pienem­mäk­si, vero kun perus­tuu raken­nu­soikeu­den arvoon. Näin myös sub­ven­toidaan kan­takaupun­gin (osan) asukkai­ta muiden kaupunki­lais­ten kustannuksella.

      Tässä KariS on täysin oike­as­sa. Lakia kiin­teistöver­tos­ta pitäisi tältä osin muut­taa. Helsin­ki alen­sa aikanaan kan­takaupun­gin raken­nu­soikeuk­sia estääk­seen arvotalo­jen purkamisen. Suil­loin ei ollut mitään kiinteistöveroa.

  2. okoomus on val­lat­tu. Vuon­na 2015 Ruot­sista tuli vierailulle kak­sikko, Borg ja Rein­feldt. He tuli­vat tun­netuk­si siitä, että muut­ti­vat Ruotsin kokoomuk­sen oikeis­to­lais­puolueesta hymänitäärisek­si urbaaniksi moraalipuolueek­si. Kokoomus alkoi kan­nat­taa veronko­ro­tuk­sia Ruot­sis­sa. Borg sanoi ole­vansa sosi­aalide­mor­kaat­ti joka ajaa sosi­aalidemokra­ti­aa kokoomuk­ses­sa kos­ka siihen on siel­lä nykyään parem­mat eväät. 2015 myös Var­ti­ainen tuli kokoomuk­seen Ruot­sista. Var­ti­ainen on kuvail­lut myös itseään demarik­si, joka tekee demaripoli­ti­ikkaa kokoomuk­ses­sa. Nykykokoomus on sosi­aalidemokraat­tien ja nais­ten symbioosi.

    Mikä on kokoomuk­sen tavoite?Kokoomus nos­taa eri­tyis­es­ti kiin­teistöveroa, kos­ka sitä ei voi pae­ta. Var­ti­aisen ja kokoomuk­sen tavoite on se, että he tekevät asumis­es­ta kiin­teistöverol­la niin kallista, että on pakko tehdä paljon töitä että asumisku­lut saa mak­set­tua. Työn­tekoa taas verote­taan isol­la pros­en­til­la ja tulot jae­taan. Tätä kokoomus sanoo työlin­jak­si, asumis­es­ta tehdään hel­vetin kallista ja vero­tus nos­te­taan tap­pi­in. Naisia taas kokoomuk­sesa viehät­tää se, että kiin­teistöveroil­la heille luo­daan julkiselle sek­to­rille korkea­palkkaisia työpaikkoja.

    Miehille tässä mallis­sa jää mak­sa­jan rooli. Miehet ovat vien­tisek­to­ril­la tekemässä pitkäää päivää epä­var­moissa työ­suhteis­sa. Kiin­teistöverol­la taas rahoite­taan nais­ten korkeat palkat. Maan­puo­lus­tus toki on miesten velvol­lisu­us ilman palkkaa.

    On aika karua, että moni luulee kokoomus­ta oikeistop­uolueek­si. Var­taisen mukaan kokoomus tekee vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa oikeis­to­laisil­la menetelmil­lä. Tässä on siis Suomen johta­va por­varipuolue. Kokoomus on hymänitääri­nen urbaani moraalipuolue, joka verot­taa miehiä ja luo naisille julk­isia työ­paikko­ja. Pitipä sekin päivä nähdä, että kokoomuk­ses­ta tulee sosial­is­tipuole, avoimet rajat ja verot tappiin.Suosittelisin miet­timään, kan­nat­taako sitä kokoomus­ta äänestää. 

    tässä vielä pitkä yli neljänkymme­nen min­uutin video samas­ta aiheesta:
    https://www.youtube.com/watch?v=FttWsRUyZ7w

  3. Kohteleeko maapo­h­jan kiin­teistövero tas­a­puolis­es­ti eri kokoisil­la ton­teil­la asu­via, jos tont­tien raken­nu­soikeus on sama? 

    His­to­ri­al­li­sista syistä ja kun­nan toimista johtuen tont­tien pin­ta-alois­sa voi olla iso­jakin ero­ja, tont­tien arvo­jen (myyn­ti­hin­ta) ollessa käytän­nössä kuitenkin melkoisen lähel­lä toisiaan.

    Toinen kysymys. Putoaako rak­en­ta­mat­toman tont­ti­maan hin­ta todel­lisu­udessa laskel­masi mukaan vai jääkö myyjä mah­dol­lis­es­ti odot­ta­maan, jol­loin tar­jon­nan vähen­e­m­i­nen johtaa hin­to­jen nousu­un. Eikö esim. asun­tokaupois­sa osto­hin­nan ole todet­tu vaikut­ta­van myyn­ti­hin­toi­hin, vaik­ka ei pitäisi.

  4. Lop­pu­pelis­sä veron koro­tus ei paran­na nuorten ase­maa vaan vain huonon­taa eläkeläis­ten ja yri­tys­ten ase­maa. Vain nuorten suh­teelli­nen ase­ma para­nee.

    Todel­lisu­udessa seu­rauk­se­na on, että uud­is­rak­en­t­a­mi­nen, eläkeläis­ten asum­i­nen ja yri­tys­ten uudet toimi­paikat suun­tau­tu­vat pois Helsingistä. Esimerkik­si Tallinnaan ja vieläkin eteläisem­pi­in maihin.

    Kun kiin­teistön veroa nos­te­taan kiin­teistön arvo ale­nee ja seu­rauk­se­na veropo­h­ja häviää pois alta. Koro­tusten jatkues­sa jos­sakin kohden on piste, jol­loin veron edelleen nos­t­a­mi­nen alen­taa verokertymää.

  5. “Kiin­teistöveron man­neki­iniksi ote­taan aina rin­ta­mami­estalos­sa asu­va köy­hä les­ki, jol­la ei ole varaa mak­saa korotet­tua kiin­teistöveroa. Kaupun­gin on keit­et­tävä jär­jeste­ly, jos­sa se antaa lainaa kiin­teistöver­ton mak­su­un. Lainaa ei tarvit­sisi mak­saa van­huk­sen eli­naikana vaan se perit­täisi­in perikunnalta.”

    Mik­si asi­aan pitäisi kehit­tää kun­nalli­nen laina­jär­jeste­ly? Voimas­sa ole­van lain mukaan kiin­teistöveroonkin voi nyky­isin hakea huo­jen­nuk­sen tai vapau­tuk­sen esimerkik­si sairau­den, työt­tömyy­den, ela­tusvelvol­lisu­u­den tai muun eri­tyisen syyn takia. Har­va vähem­män koulu­ja käynyt tuos­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta taitaa tosin tietää. Ohjeet vapau­tuk­sen haku­un löy­tyvät tästä: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/maksaminen/maksuvaikeudet/verosta_vapauttaminen_veronhuojennu/

    Lisäk­si kiin­teistövero on toimeen­tu­lotues­sa täysimääräis­es­ti huomioita­va meno­erä. Rin­ta­mami­estalos­sa asu­va köy­hä les­ki, jol­la ei ole varaa mak­saa kiin­teistöveroa, saa muiden vält­tämät­tömien asum­is­meno­jen tapaan myös kiin­teistöveron huomioiduk­si toimeen­tu­lotuen laskel­mas­sa — jos hänel­lä ei ole muu­ta omaisu­ut­ta kuin rin­ta­mami­estalon­sa ja sen irtaimis­to (asun­toa, jos­sa asuu ei huomioi­da toimeen­tu­lotues­sa var­al­lisuute­na). Jos köy­hä les­ki on toimeen­tu­lotuen saa­ja, ja kiin­teistövero nousee, nousee myös toimeen­tu­lo­tu­ki kiin­teistöveron koro­tuk­sen verran.

  6. En tiedä miten vuokranan­ta­jani on toimin­ut, mut­ta aina kun yhtiö­vastik­keeseen on tul­lut koro­tus, niin vuokra on nous­sut sen ver­ran, että tuot­to­pros­ent­ti pysyy samana. Ehkä kiin­teistöveron koro­tus ei sit­ten katet­ta pienen­nä tai jotain.

    1. Vuyokranan­ta­jasi on näköjään ollut aika jalomieli­nen, kos­ka on ootanut sin­ul­ta markki­navuokr­taa alem­paa vuokraa. Jos vuokra olisi markki­nata­sos­sa, ei kulu­jen nousua voisi siihen noin vain lisätä.

  7. Tässä kir­joituk­ses­sa on kyl­lä harv­inaisen paljon reaal­i­maail­man ulkop­uolista tuubaa. Poimin pari kikkaretta.

    1. “Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole vaiku­tus­ta markkinavuokriin.”

    Kuvitel­laan, että asun­non net­tovuokra on nyt 500 euroa/kk hoito­vastike (sis. nykyi­nen k‑vero) vähen­net­tynä. Jos asun­toon kohdis­tu­vaa k‑veroa korote­taan (kuten blo­gisti näyt­tää halu­a­van) rajusti vaik­ka 250 euroa/kk, jol­loin asun­non net­to­tuot­to olisi puo­let aiem­mas­ta. Eikö tässä tilanteessa vuokranan­ta­ja korot­taisi vuokraa lainkaan, vaan tyy­ty­isi val­tavaan asun­non arvon pudo­tuk­seen? Mis­tä reaal­i­maail­mas­ta täl­lainen kuvitel­ma on?

    Vapail­la markki­noil­la (eli todel­lisu­udessa filosofi­an laitok­sen ulkop­uolel­la) k‑veron koro­tus siir­ty­isi vuokri­in sekä asun­non arvoon, siis molem­pi­in ihan samoin kuin kaik­ki muutkin asun­toon liit­tyvät kulut. Kumpaan enem­män riip­puu mm. asun­non sijain­tipaikan kysyntä/tarjontatilanteesta. Kallion ja muun ratikkakaupun­gin vuokrayk­siö­markki­noil­la enem­mässä määrin vuokriin.

    Jos teo­reti­soidaan, niin voitaisi­inko kiin­teistövero­tus­ta (kuten blo­gisti näyt­tää halu­a­van) rajusti kiristämäl­lä painaa asun­to­jen hin­ta jopa alle rak­en­tamiskus­tan­nusten? Mitä tapah­tu­isi uud­is­rak­en­tamiselle ja koko kansan­taloudelle? Kir­joituk­sen väitet­tä ei mielestäni ole mietit­ty ihan lop­pu­un asti.

    Asun­tosi­joit­ta­jalle kiin­teistövero on vero­tuk­ses­sa vähen­net­tävä kulu. Eli verot­ta­ja mak­saisi itse 30–34% asun­tosi­joit­ta­jien kiin­teistöveron korotuksesta.

    2. “Asun­noista kil­paile­vien vuokralais­ten mak­suhalukku­u­teen kiin­teistöveron nousu ei vaiku­ta mitään, joten asun­to­jen kysyn­tä ei muu­tu. Ei muu­tu tarjontakaan…”

    Kir­joituk­ses­sa olete­taan, että k‑veron koro­tus lask­isi siis asun­to­jen hin­to­ja, ei nos­taisi vuokria. Vain tutk­i­jankam­mios­sa voi olet­taa ettei hin­to­jen lasku vaikut­taisi sekä omis­tus- että vuokra-asun­to­jen kysyn­tään ja tar­jon­taan. Juuri nyt on markki­nal­la luon­not­toman alhais­ten korko­jen takia erit­täin paljon suurel­la velal­la vivutet­tu­ja asun­tosi­joit­ta­jia. Heti kun reip­paas­ta k‑veron koro­tuk­ses­ta ilmoitet­taisi­in, niin nämä lähti­sivät pani­ikkimyymään asun­to­jaan (ja irti­sanomaan vuokra­sopimuk­sia). Samoin tek­isi moni omas­sa asun­nos­sa asu­va pyrkien siir­tymään lasku­markki­nan ajak­si vuokrakämp­pään. Vuokrakysyn­tä taas kas­vaisi rajusti nos­taen vuokria. 

    Hoplaa! Asun­to­jen hin­nat saataisi­in lasku­un!!! Eli asun­tomarkki­na saataisi­in mukavasti sekaisin. Siihen kun yhdis­ty­isi var­masti tule­va korko­jen nousu, niin kasas­sa olisi eväät 90-luvun alun 50%:n hin­to­jen laskuun. 

    ——–

    Ja on pakko vielä kysyä että mihin hit­toon vaikka­pa Helsin­gin kaupun­ki tarvit­see lisävero­tu­lo­ja? Rahaa tulee jo nyt liikaa ja (halpo­ja/il­mais-) palvelu­ja tar­jo­taan ylet­tömästi. Halu­taanko lisää sosial­is­mia, jopa kom­mu­nis­mia? Vai onko taustal­la se, että poli­itikot tarvit­se­vat aina vaan ja lop­ut­tomasti lisära­haa käyt­töön­sä, jol­la sit­ten ostaa ääniä ja kan­na­tus­ta seu­raavis­sa vaaleissa?

    1. Mis­tä tämä 250 €/kk kiin­teistövero tuli? Sel­l­ainen olisi suo­ras­taan kon­fiska­tori­nen, kos­ka se muut­taisi ton­tin arvon negati­ivisek­si. Ain­oa luku, joka kir­joituk­ses­sa oli, oli 100 €/vuosi. Muuten kyl­lä aika rohkeasti toteat, että mielestäsi koko taloustiede on väärässä. 

  8. Kiin­teistövero olisi tehokas keino ohja­ta kohti pienem­pää asumisen ympäristökuor­maa. Asum­i­nen on liikku­misen ja syömisen ohel­la yksi kolmes­ta suures­ta ympäristön kuor­mi­tuk­seen vaikut­tavas­ta tek­i­jästä. Ylimääräis­ten neliöi­den rak­en­t­a­mi­nen, ylläpitämi­nen ja läm­mit­tämi­nen eri­tyis­es­ti kylmässä pohjo­las­sa ei ole järkevää saatik­ka tarpeel­lista. Kaupungis­sa ole­vat parisa­taaneliöiset omakoti­talot suuril­la ton­teil­la ja kah­den auton talleil­la ovat suo­ranainen ympäristörikos. Jos kaupun­ki halu­aa ilma­s­toneu­traa­lik­si lähivu­osikym­meninä, kiin­teistöveron merkit­tävä nos­to olisi yksi tärkeim­mistä työkaluista. Mut­ta sitä ei tietenkään halu­ta toteut­taa. On niin muka­va jatkaa yliku­lu­tus­ta entiseen malliin.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuyokranan­ta­jasi on näköjään ollut aika jalomieli­nen, kos­ka on ootanut sin­ul­ta markki­navuokr­taa alem­paa vuokraa. Jos vuokra olisi markki­nata­sos­sa, ei kulu­jen nousua voisi siihen noin vain lisätä. 

    Moni yksi­tyi­nen vuokranan­ta­ja ei peri sitä vuokraa, minkä markki­noil­ta olisi mah­dol­lisuuk­sia saa­da. Tutk­i­tusti on todet­tu, että koro­tuk­set esim. laa­haa­vat jäl­jessä. Eri­tyis­es­ti näis­sä tapauk­sis­sa hoito­vastik­keen koro­tus aiheut­taa nos­topaineen. Tämä nähdäk­seni on tässä ainakin jäänyt huomiotta.

  10. vk: Ja on pakko vielä kysyä että mihin hit­toon vaikka­pa Helsin­gin kaupun­ki tarvit­see lisävero­tu­lo­ja? Rahaa tulee jo nyt liikaa ja (halpo­ja/il­mais-) palvelu­ja tar­jo­taan ylet­tömästi. Halu­taanko lisää sosial­is­mia, jopa kom­mu­nis­mia? Vai onko taustal­la se, että poli­itikot tarvit­se­vat aina vaan ja lop­ut­tomasti lisära­haa käyt­töön­sä, jol­la sit­ten ostaa ääniä ja kan­na­tus­ta seu­raavis­sa vaaleissa?

    Vero­tu­lo­ja tarvi­taan siihen, että vero­ja voidaan alentaa.

    Kiin­teistövero on monin ver­roin parem­pi vero kuin tulovero sen kan­nustin­vaiku­tusten vuok­si. Ideaal­i­ti­lanteessa kun­nal­lisvero voisi olla lähel­lä nollaa.

    Kiin­teistövero myös helpot­taa investoin­tien tekemistä, kun maan arvoa nos­ta­vat investoin­nit nos­ta­vat automaat­tis­es­ti myös vero­tuot­toa. Esimerkik­si uusia raidey­hteyk­siä voisi rak­en­taa jo raken­ne­tu­ille alueille, kun investoin­tien rahoi­tus ei olisi pelkästään uusien kaavoitet­tu­jen aluei­den maan­myyn­ti­t­u­lo­jen varas­sa. Samoin yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­vien maid­en kaavoit­ta­mi­nen olisi helpom­paa, kun yksi­ty­isille koitu­vat pikavoitot eivät olisi niin suuria, ja toisaal­ta kaavoituk­ses­ta kaupungille koitu­vat investoin­tikus­tan­nuk­set saataisi­in katet­tua selkeästi vero­tu­loil­la eri­lais­ten vaikeasti määriteltävien ja muutenkin kyseenalais­ten kaavoitus­mak­su­jen sijaan.

  11. Suomes­sa sel­l­ainen uus­lib­er­al­is­min ver­sio, jos­sa kan­nate­taan mata­laa ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta, mut­ta hyväksytään korkea kiin­teistövero, ei men­esty vaaleis­sa, kos­ka Suomes­sa varakkaat ovat hyvin usein myös maan­omis­ta­jia. Tuol­lainen ohjel­ma jää vaille mielekästä kohderyh­mää. Tilanne on eri­lainen tiheästi asu­tuis­sa mais­sa, jois­sa kiin­teä maao­maisu­us on niuk­ka resurssi.

    En itse usko, että verora­hoit­teista julk­ista koulu­tus­ta kaikil­la koulu­tusasteil­la, kat­tavaa ter­vey­den­hoitoa ja korkeata­soisia eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tusjär­jestelmiä on mah­dol­lista ylläpitää ilman kireää ansio­tulovero­tuk­sen pro­gres­sio­ta ja korkeaa kulu­tusvero­tus­ta. Nämä ovat val­tion talousarvios­sa ylivoimais­es­ti tärkeim­mät vero­la­jit euromääräis­es­ti, kiin­teistö- ja per­in­tövero­jen ollessa näpertelyä.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä tämä 250 €/kk kiin­teistövero tuli? Sel­l­ainen olisi suo­ras­taan kon­fiska­tori­nen, kos­ka se muut­taisi ton­tin arvon negati­ivisek­si. Ain­oa luku, joka kir­joituk­ses­sa oli, oli 100 €/vuosi. Muuten kyl­lä aika rohkeasti toteat, ettämielestäsi koko taloustiede on väärässä. 

    250€ ei tietenkään ole todel­lisu­ut­ta, vaan käytet­ty havain­nol­lis­ta­maan k‑veron (ja muiden asumiskus­tan­nusten) vaiku­tuk­sen suun­taan vuokri­in. Eli pienem­mätkin koro­tuk­set vaikut­ta­vat samaan suuntaan.

    Eikös viimeisin talouden Nobel men­nyt juuri tutk­i­jalle, joka kumoaa nämä teo­reet­tiset ceteris paribus ‑ole­tuksin tehdyt johtopäätök­set, tuo­den käyt­täy­tymisti­eteel­listä ajat­telua eli reaal­i­maail­maa talousti­eteeseen. Eli min­un näke­myk­seni mukaan taloustiede on väärässä jos se väit­tää ettei k‑veron ja muiden asumiskus­tan­nusten nousu ainakin osit­tain siir­ty­isi vuokri­in. Toki monista muista kysyntään/tarjontaan ym. vaikut­tavista tek­i­jöistä riippuen.

    Käsit­tääk­seni val­taosa talousti­eteil­i­jöistä, aivan vasen­ta laitaa luku­unot­ta­mat­ta, ovat sitä mieltä, että julki­nen sek­tori on Suomes­sa jo nykyisel­lään liian suuri ja ikään­tyvän väestön myötä tule­vaisu­udessa vielä paljon suurem­pi. Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen lisä­palvelu­jen rahoit­tamisek­si olisi taas askel väärään suuntaan.

    Jos asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria halu­taan alaspäin niin lopet­takaa ylen­määri­nen asumisen tukem­i­nen verovaroil­la. Päätös­val­ta on siinä asi­as­sa poli­itikoil­la, myös Helsingissä.

    Toki ymmär­rän, että jos otsikon “Kiin­teistöveron koro­tus suo­sisi nuo­ria ja vuokral­la asu­via” väite pitäisi paikkansa, olisi tämä kuumot­ta­va vaal­itäky helsinkiläiselle Vihrei­den edus­ta­jalle vaikka­pa seu­raavi­in vaalei­hin. Sitähän poli­ti­ik­ka näyt­tää liian paljon ole­van, eli etu­jen jakamista omille äänestäjille. Ei Kepun toim­intaa kummempaa.

  13. Tulee siitä myös tulo­ja ja sekun koituu uus­maalais­ten hyväk­si. Esimerkik­si kun­taveron alennuksena.

    Eikö täl­lä blogilla ihan äsket­täin esitet­ty, että val­tio osaa kyl­lä ulos­mi­ta­ta tämän kun­taveron alen­nus­varan muuhun maa­han val­tiono­su­usjär­jestelmää tai jotain muu­ta vas­taavaa säätämäl­lä? Jät­täen siis täl­laiselle kes­ki-ikäiselle Helsinkiläiselle asun­non­o­mis­ta­jalle sen kalli­il­la oste­tun käm­pän (monien tai useimpi­en kohdalle myös aika isot velat), sen korkean kiin­teistöveron ja yhä edelleen ne kuntaverotkin.

    ?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Muuten kyl­lä aika rohkeasti toteat, ettämielestäsi koko taloustiede on väärässä. 

    Talousti­eteelli­nen näke­mys siitä, että kiin­teistöveroa ei voi vyöryt­tää vuokralaisen mak­set­tavak­si, perus­tuu ole­tuk­seen toimivista markkinoista.

    Mis­tä on päässyt syn­tymään näke­mys, että Helsin­gin (vuokra-)asuntomarkkinat oli­si­vat toimivat?

    Tar­jon­ta varsinkin kan­takaupungis­sa on niukkaa ja vuokralaisel­la on suuri vas­tus muut­taa, kos­ka ris­ki uuden sopi­van asun­non löy­tymis­es­tä on merkit­tävä. Siis sen lisäk­si, että muut­ta­mi­nen ei ole kivaa ja sekä asun­non etsimisessä ja muut­tamises­sa on vaivansa. Helpom­pi niel­lä vuokranko­ro­tuk­set, jos vain tulot riit­tävät, ja jäädä mieluisaan asun­toon mieluisal­la sijain­nil­la asumaan.

    Toisaal­ta varsinkin yksi­ty­i­sistä asun­tosi­joit­ta­jista suuri osa pelaa aika pie­nil­lä mar­gin­aaleil­la, asun­non arvon­nousun varaan las­ke­taan paljon ja paine siirtää kaik­ki ylimääräiset kus­tan­nuk­set vuokralaiselle on suuri. Voisi väit­tää, että kevyt­tä kuplaan­tu­mista ja var­masti olisikin, jos muut­toli­ike Helsin­gin seudulle ei olisi täl­lä het­kel­lä niin vauhdikas­ta ja tar­joaisi tukea sijoit­ta­jien etunojalle. 

    Tietysti voi viisas­tel­la, että näil­lä ainek­sil­la vuokrat nou­se­vat jatkos­sa vääjäämät­tä kuitenkin, se ei riipu kiin­teistöveron koro­tuk­sista. Var­masti nou­se­vatkin, mut­ta kyl­lä juuri tähän het­keen ajoitet­tu kiin­teistöveron koro­tus olisi omi­aan kiihdyt­tämään vuokrien nousua.

  15. Anony­mous:
    En tiedä miten vuokranan­ta­jani on toimin­ut, mut­ta aina kun yhtiö­vastik­keeseen on tul­lut koro­tus, niin vuokra on nous­sut sen ver­ran, että tuot­to­pros­ent­ti pysyy samana. 

    Kai vuokra­sopimuk­ses­sasi on koro­tuse­hto, kuten julki­nen indek­si, jon­ka mukaan vuokrata­so tark­iste­taan ker­ran vuodessa? Lain mukaan ehto on olta­va kir­jat­tuna sopimuk­seen, muuten ei voi korot­taa ainakaan “sopimuk­sen perusteella”.

    Yleen­sä ottaen, yhtiö­vastik­keen, kiin­teistöveron tms. muu­tos ei heti vaiku­ta ole­mas­saol­e­van vuokralaisen vuokrata­soon vaan uusi­in vuokra­suhteisi­in. Ellei ole kek­sit­ty sopimuk­seen lasken­tat­a­paa, joka ottaa nämä huomioon tai jollei vuokranan­ta­ja ryhdy kiristämään.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuyokranan­ta­jasi on näköjään ollut aika jalomieli­nen, kos­ka on ootanut sin­ul­ta markki­navuokr­taa alem­paa vuokraa. Jos vuokra olisi markki­nata­sos­sa, ei kulu­jen nousua voisi siihen noin vain lisätä. 

    Mik­si tämän täy­ty­isi olla anteliaisu­ut­ta (se voi toki olla sitäkin)? Jos vuokranan­ta­ja halu­aa varmis­taa tietyn sum­man tasaisen tien­aamisen, hän voi pitää vuokraa markki­nata­soa alem­pana sitoak­seen luotet­ta­vana pitämän­sä vuokralaisen aloilleen. Veron kohotes­sa vuokraa täy­tyy nos­taa, jot­ta vuokranan­ta­ja saisi elämiseen tarvit­se­mansa sum­man. Hän tien­aa enem­män, mut­ta saat­taa joutua met­sästämään uusia vuokralaisia (kus­tan­nus), jot­ka saat­ta­vat olla epälu­otet­tavia. Asun­non arvo las­kee (strate­gia ei ole enää mah­dolli­nen) vaik­ka vuokra kohoaakin.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuyokranan­ta­jasi on näköjään ollut aika jalomieli­nen, kos­ka on ootanut sin­ul­ta markki­navuokr­taa alem­paa vuokraa. Jos vuokra olisi markki­nata­sos­sa, ei kulu­jen nousua voisi siihen noin vain lisätä.

    Ei tässä ole kysymys jalomielisyy­destä vaan hyvästä vuokra­suh­teesta. Vuokraisän­tä asun­toa vuokrates­sani halusi mak­sukykyisen ja _pitkäaikaisen_ vuokralaisen. Yksi vuokraisän­tien suurim­mista peloista on saa­da huono vuokralainen, joka lip­suu vuokran­mak­su­is­sa tai käy vain pyörähtämässä asun­nos­sa (alle vuosi). Nyt kun läh­tee 14. vuosi, niin aika hyvin on suhde toiminut.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Muuten kyl­lä aika rohkeasti toteat, ettämielestäsi koko taloustiede on väärässä. 

    Kuten on ole­mas­sa nakke­ja ja talous­nakke­ja, on ole­mas­sa tiedet­tä ja taloustiedet­tä. Kyl­lä tämä tiede­tään mm. Aalto-opistossa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Muuten kyl­lä aika rohkeasti toteat, ettämielestäsi koko taloustiede on väärässä. 

    Oletko pere­htynyt tämän­vuo­tiseen talouden nobelis­ti­in. Käsi­tyk­sesi talousti­eteestä on totemisti­nen. Tabu ja toteemi!

    Saako peuku­tuk­set takaisin.

  20. Talousti­eteen Nobelin sai tänä vuon­na hep­pu, jon­ka keskeinen löy­dös on, että ratio­naal­isu­us ei ohjaa val­in­to­ja niin paljon kuin kuvitel­laan. Tämä pätee myös asun­non han­k­in­taan. Asun­non hin­ta­lap­pu ohjaa ostossa paljon enem­män kuin asumiskus­tan­nuk­set. Osmon malli ei ota psykolo­giaa huomioon.

    Ja muutenkin poli­itikko­jen tar­mon soisi kohdis­tu­van siihen miten julkisen sek­torin tehtäviä tehoste­taan ja vähen­netään, eikä siihen mitä uusia veronko­ro­tuk­sia keksitään.

  21. Anony­mous: Kuten on ole­mas­sa nakke­ja ja talous­nakke­ja, on ole­mas­sa tiedet­tä ja taloustiedet­tä. Kyl­lä tämä tiede­tään mm. Aalto-opistossa.

    Talousti­eteelle eu edes Ole nobelia.se ei ole tiedettä

  22. Mikko Num­melin:
    Suomes­sa sel­l­ainen uus­lib­er­al­is­min ver­sio, jos­sa kan­nate­taan mata­laa ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta, mut­ta hyväksytään korkea kiin­teistövero, ei men­esty vaaleis­sa, kos­ka Suomes­sa varakkaat ovat hyvin usein myös maan­omis­ta­jia. Tuol­lainen ohjel­ma jää vaille mielekästä kohderyh­mää. Tilanne on eri­lainen tiheästi asu­tuis­sa mais­sa, jois­sa kiin­teä maao­maisu­us on niuk­ka resurssi.

    En itse usko, että verora­hoit­teista julk­ista koulu­tus­ta kaikil­la koulu­tusasteil­la, kat­tavaa ter­vey­den­hoitoa ja korkeata­soisia eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tusjär­jestelmiä on mah­dol­lista ylläpitää ilman kireää ansio­tulovero­tuk­sen pro­gres­sio­ta ja korkeaa kulu­tusvero­tus­ta. Nämä ovat val­tion talousarvios­sa ylivoimais­es­ti tärkeim­mät vero­la­jit euromääräis­es­ti, kiin­teistö- ja per­in­tövero­jen ollessa näpertelyä.

    Omaisu­u­den kon­fiskoin­ti ei ainakaan pitäisi olla oikeis­to­laista politiikkaa.

  23. »Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen hin­nat ovat kus­tan­nus­pe­rusteisia. Niihin kiin­teistöveron koro­tus menisi sel­l­aise­naan, jos niistä mak­set­taisi­in kiin­teistöveroa, mut­ta niistäpä ei makseta.

    Kuitenkin Helsin­gin Kaupun­gin Asun­not Oy perustelee vuokranko­ro­tuskir­jeessään koro­tuk­sen kiin­teistöveron nousul­la. Tämä lie­nee pelkkää “psyykkaus­ta”: on vain kek­sit­ty joku hyvältä kuul­losta­va (mut­ta val­heelli­nen) perustelu vuokrankorotukselle?

  24. Soin­in­vaara: “Asun­toraken­nuk­si­in kohdis­tu­vaa kiin­teistöveroa ei kan­na­ta nostaa.”

    Eikö post scrip­tu­misi perus­teel­la sitäkin kan­nat­taisi nos­taa ainakin Helsingissä?

  25. Helsingis­sä on suuri osa omis­tustaloista kaupun­gin vuokra­ton­teil­la, niitä ei kiin­teistöveron koro­tus koskisi. Sen sijaan, näi­den omis­tusasun­to­jen hin­ta nousisi samal­la mekanis­mil­la mil­lä oma­tont­tis­ten asun­to­jen hin­nat lask­isi. Seu­raavak­si huo­mat­taisi­in mikä epäko­h­ta tuos­sa on, ja kor­jat­taisi­in se sopi­val­la tontinvuokrakorotuksella.

  26. arkkite­hti: Vero­tu­lo­ja tarvi­taan siihen, että vero­ja voidaan alentaa.

    Tästä voinee loogis­es­ti johtaa, että kos­ka Suomes­sa on yksi maail­man korkeim­mista vero­tuk­sista niin koh­ta saamme tänne maail­man alhaisim­man verotuksen.

    Viime vuosien val­os­sa on kyl­lä turha kuvitel­la, että vaikka­pa kun­taveroa yleis­es­ti alen­net­taisi­in jos kiin­teistöveroa huo­mat­tavasti korotet­taisi­in. Byrokra­tia ja poli­itikot ovat mestare­i­ta käyt­tämään kaiken vero­ker­tymän ja enem­mänkin (=kiin­teistöveron koro­tus) jos siihen annetaan tilaisu­us. Vaalit on nykyään melkein joka vuosi (kun­ta, eduskun­ta, maakun­ta) ja kaikissa pitää antaa lupauk­sia äänestäjien palvelu­iden paran­tamis­es­ta. Piik­ki on Suomes­sakin auki kun impo­tent­ti-EU antaa jäsen­ten­sä jatkaa holti­ton­ta velkaantumista.

    En sinäl­lään vas­tus­ta vero­tuk­sen rak­en­teel­lisia muu­tok­sia, mut­ta en usko vero­tuk­sen keven­e­miseen raken­nemuu­tosten myötä, kävisi päinvastoin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Vuyokranan­ta­jasi on näköjään ollut aika jalomieli­nen, kos­ka on ootanut sin­ul­ta markki­navuokr­taa alem­paa vuokraa. Jos vuokra olisi markki­nata­sos­sa, ei kulu­jen nousua voisi siihen noin vain lisätä.

    Ei ole ole­mas­sa mitään eksak­tia vuokrien markki­nata­soa. Eikä talous­te­o­reetikko­jen rakas­tamia täy­del­lisiä asun­tomarkki­noi­ta, jois­sa osa­puo­let tekevät vain ratio­naal­isia päätöksiä.

    Kaupungi­nosa, tarkem­pi sijain­ti, kun­to, remont­ti­tarve, ilman­su­un­nat, ker­ros, melu ja muut hai­tat, ikku­nanäkymät ymym. Aika han­kala on löytää kaik­il­ta omi­naisuuk­sil­taan edes kah­ta täs­mälleen saman­laista asun­toa. Toisek­si asun­nos­ta (ja kun­nas­ta) pois­muut­tamista estää lukuisat kitkatek­i­jät (las­ten koulut, kaveripi­iri, työ­matkat, muka­vat naa­pu­rit, muut­to­vai­va jne), joten todel­la har­va edes hark­it­see muut­tamista jos vuokranan­ta­ja nos­taa vaik­ka 5 % vuokraa kiin­teistöveron nousun myötä. Näi­hin kitkatek­i­jöi­hin nojautuen kun­nat nos­ta­vat asumisen kus­tan­nuk­sia jatkuvasti. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Koti-isä,
    Jos luit artikke­li­ni, kiin­teistövero ei ohjaa pienem­pi­in asun­toi­hin, kos­ka se ei tee asumis­es­ta kalliimpaa.

    Kiin­teistövero tekee oike­as­sa elämässä asumis­es­ta kalli­im­paa. Helsin­gin kaupun­gin arvoisat päät­täjät ovat omil­la päätök­sil­lään (val­tion hyväl­lä avus­tuk­sel­la) nimeno­maan tehnyt asumis­es­ta niin kallista kuin se nyt on. 

    Taloy­htiöi­den juok­se­vista kuluista yli puo­let on kaupun­gin päätök­siä (kaukoläm­pö, vesi, sähkö, kiin­teistövero, jäte­huolto). Nämä kaik­ki vaikut­ta­vat asumisen hin­taan. Esim. Helen on vuosikym­meniä piiloverot­tanut asukkai­ta sato­ja miljoo­nia vuodessa tulout­taen rahat kaupun­gin kas­saan. Pääkaupun­gin vesi­laitok­set yhdis­tet­ti­in äsken ja näin helsinkiläiset saati­in mak­samaan Espoon investoin­te­ja. Mm. kaavoitus­mo­nop­o­lista ja raken­nus­määräyk­sistä ja niiden vaiku­tuk­ses­ta asumisen hin­taan ei tarvinne enem­pää sanoa.

    On höp­sis­teo­ri­aa ja käytän­nölle vieras­ta väit­tää, että vaikka­pa k‑veron nos­to ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia. Kan­nat­taa pohtia vaik­ka mitä se tarkoit­taa omis­tusasun­nos­saan asu­van kas­savir­ran kannal­ta. Useim­mil­la veron nos­to on suo­raan pois kulutuksesta.

  27. vk: Kuvitel­laan, että asun­non net­tovuokra on nyt 500 euroa/kk hoito­vastike (sis. nykyi­nen k‑vero) vähen­net­tynä. Jos asun­toon kohdis­tu­vaa k‑veroa korote­taan (kuten blo­gisti näyt­tää halu­a­van) rajusti vaik­ka 250 euroa/kk, jol­loin asun­non net­to­tuot­to olisi puo­let aiem­mas­ta. Eikö tässä tilanteessa vuokranan­ta­ja korot­taisi vuokraa lainkaan, vaan tyy­ty­isi val­tavaan asun­non arvon pudo­tuk­seen? Mis­tä reaal­i­maail­mas­ta täl­lainen kuvitel­ma on?

    Vapail­la markki­noil­la vuokra ei määräy­dy sen mukaan, mihin vuokranan­ta­ja tyy­tyy, vaan ole­tus on, että vuokranan­ta­ja ottaa suurim­man mah­dol­lisen tuo­ton ja vuokran määrää ksyn­tyä ja tar­jon­ta. Kos­ka kiin­teistövero ei nos­ta asun­to­jen kysyn­tää eikä laske tar­jon­taa (ainakaan lyhyel­lä aikavälil­lä eikä pitkäl­läkään, jos tar­jon­taa rajoit­taa kaavoitus), ei se myöskään nos­ta vuokria.

    Asun­non hin­ta las­kee samas­sa suh­teessa kuin vuokratuot­to, jol­loin vuokranan­ta­jan tuot­to­pros­ent­ti pysyy samana (mut­ta valmi­ik­si vuokra-asun­to­ja omis­ta­vat kär­sivät ker­talu­on­toisen tap­pi­on asun­non arvonalenemana).

  28. Anony­mous: Ei tässä ole kysymys jalomielisyy­destä vaan hyvästä vuokra­suh­teesta. Vuokraisän­tä asun­toa vuokrates­sani halusi mak­sukykyisen ja _pitkäaikaisen_ vuokralaisen. Yksi vuokraisän­tien suurim­mista peloista on saa­da huono vuokralainen, joka lip­suu vuokran­mak­su­is­sa tai käy vain pyörähtämässä asun­nos­sa (alle vuosi). Nyt kun läh­tee 14. vuosi, niin aika hyvin on suhde toiminut.

    Mis­tä syn­tyy käsi­tys, että pitkäaikaisen ja tur­val­lisen vuokra­suh­teen suosimi­nen korkeam­man mut­ta epä­varmem­man tuo­ton sijaan ei olisi täs­mälleen sama asia kuin markki­navuokra? Kyl­lä vuokranan­ta­ja edelleen perii täs­mälleen niin korkeaa vuokraa kuin pystyy, kun­han riski­ta­so pysyy hänen itse määrit­telemäl­lään tasolla.

  29. “Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole vaiku­tus­ta markkinavuokriin.”

    Niin, ja oike­as­sa markki­na­t­aloudessa vuokra määräy­ty­isikin markki­noiden mukaan, vaan sel­l­aises­sa emme elä (tuet).

    Keskiver­to per­sauki­nen perin­nök­si velat­toman neukkukuu­tion saanut vuokranan­ta­ja (näitä riit­tää) pyrkii mak­si­moimaan oman voit­ton­sa, kunnes neukkukuu­tio pure­taan (toiv­ot­tavasti räjäyt­tämäl­lä). Eivät he haaveile tuon roskaläjän myymis­es­tä, joten heille sen arvo asun­tomarkki­noil­la on yhtä tyhjän kanssa.

    Jos asun­non omis­ta­ja ei väl­itä asun­ton­sa arvos­ta, niin hän kuitenkin välit­tää siitä, että mitä jää viivan päälle, joten kaikkien asun­non kulu­jen kas­vami­nen näkyy vuokrassa.

  30. kimi: Omaisu­u­den kon­fiskoin­ti ei ainakaan pitäisi olla oikeis­to­laista politiikkaa. 

    Eipä tietenkään, mut­ta seu­raa­pa Lib­er­aalipuolueen akti­ivien kirjoituksia.

  31. Osmo, malleil­la tehtävä tiede tekee aina yksinker­tais­tuk­sia, se kuu­luu sen luon­teeseen. Mallinta­jan ja mallien käyt­täjän pitää tun­tea mallinsa, eikä soveltaa niitä itsepäis­es­ti todel­lisi­in ongelmi­in, jot­ka ovat usein mon­imutkaisem­pia kuin mallinnuk­sen olet­ta­muk­set. Niin tässäkin.

    Jos kiin­teistöveroa korote­taan ja yhtiö­vastiket­ta sen seu­rauk­se­na, on se kuin ilmoi­tus kaikille vuokranan­ta­jille, että nyt on syy ja lupa nos­taa vuokria. Main­os­ta­masi “markki­navuokra” nousee. Tämän on moni kom­men­toi­ja jo edel­lä todennut.

  32. Muuten, kyl­lä ne vuokrat ovat ns. vapail­la markki­noil­lakin osit­tain kustannusperusteisia.

  33. vk:
    Tässä kir­joituk­ses­sa on kyl­lä harv­inaisen paljon reaal­i­maail­man ulkop­uolista tuubaa. Poimin pari kikkaretta.

    1. “Kiin­teistöveron koro­tuk­sel­la ei ole vaiku­tus­ta markkinavuokriin.”

    Kuvitel­laan, että asun­non net­tovuokra on nyt 500 euroa/kk hoito­vastike (sis. nykyi­nen k‑vero) vähen­net­tynä. Jos asun­toon kohdis­tu­vaa k‑veroa korote­taan (kuten blo­gisti näyt­tää halu­a­van) rajusti vaik­ka 250 euroa/kk, jol­loin asun­non net­to­tuot­to olisi puo­let aiem­mas­ta. Eikö tässä tilanteessa vuokranan­ta­ja korot­taisi vuokraa lainkaan, vaan tyy­ty­isi val­tavaan asun­non arvon pudo­tuk­seen? Mis­tä reaal­i­maail­mas­ta täl­lainen kuvitel­ma on?

    Kiin­teistövero ei vaiku­ta vuokri­in, jot­ka määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Tuo on väärä lähtöo­let­ta­ma että vuokranan­ta­jat jotenkin “siirtävät kulut vuokriin”.

    Olete­taan että ker­rostaloa­sun­toon iskee vesi­vahinko tai tuli­pa­lo, jon­ka kor­jauk­sen kulu­ja vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan noin 300€/kk. Voiko vuokranan­ta­ja korot­taa tämän kus­tan­nuk­sen takia vuokraa 300€ kuukaudessa? Ei voi. Sama pätee kiinteistöveroon.

  34. “ovat suo­ranainen ympäristörikos” 

    No mut­ta nyt­pä tun­nenkin pis­ton sydämessäni ja myyn talon heti & muu­tan takaisin Kallioon koirankop­pi­in. Tai sit­ten en 😀 

    PS. Keneen muuten luulet Iskä tuon jatku­van paasaamis­esi vaikut­ta­van ja mil­lä tavoin?

  35. Ossi Sare­so­ja: Vapail­la markki­noil­la vuokra ei määräy­dy sen mukaan, mihin vuokranan­ta­ja tyy­tyy, vaan ole­tus on, että vuokranan­ta­ja ottaa suurim­man mah­dol­lisen tuo­ton ja vuokran määrää ksyn­tyä ja tar­jon­ta. Kos­ka kiin­teistövero ei nos­ta asun­to­jen kysyn­tää eikä laske tar­jon­taa (ainakaan lyhyel­lä aikavälil­lä eikä pitkäl­läkään, jos tar­jon­taa rajoit­taa kaavoitus), ei se myöskään nos­ta vuokria.

    Asun­non hin­ta las­kee samas­sa suh­teessa kuin vuokratuot­to, jol­loin vuokranan­ta­jan tuot­to­pros­ent­ti pysyy samana (mut­ta valmi­ik­si vuokra-asun­to­ja omis­ta­vat kär­sivät ker­talu­on­toisen tap­pi­on asun­non arvonalenemana).

    Tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la on väliä. Vuokra-asun­non omis­ta­ja on tässä palvelun (= asum­is­palvelu) tuot­ta­ja ja hänen tuotan­tokus­tan­nuk­si­aan ovat kiin­teistöveron lisäk­si mm. kaukoläm­pö, kor­jauk­set, huolto, siivous, isän­nöin­ti jne. 

    Jos verot­ta­ja päät­tää korot­taa minkä tahansa tuot­teen tai palvelun tuotan­tokus­tan­nuk­sia, niin vähänkin pitem­mäl­lä aikavälil­lä tuot­ta­ja siirtää nousseet kus­tan­nuk­set tuot­teen tai palvelun hin­taan, toki markki­nati­lanteen mah­dol­lis­ta­mas­sa määrin.

    Asun­to on Suomes­sa vält­tämät­tömyyshyödyke ja ainakin pääkaupunkiseudul­la niuk­ka, vaik­ka siel­läkin alueel­lista vai­htelua toki on. Ilman autoakin tulee toimeen mut­ta ei ilman asuntoa.

    Vuokran määrä on osa­puolten väli­nen sopimusa­sia. Mikään ei estä otta­mas­ta vuokra­sopimuk­seen määräys­tä, jol­la hoito­vastik­keen (sisältäen kiin­teistöveron) nousu siir­retään suo­raan vuokraan. Täl­laisen ehdon lisäk­si voi vuokra olla sidot­tu vaik­ka elinkus­tan­nusin­dek­si­in tai sopia esim. lisäk­si vähin­tään 2 %:n vuosikorotuksesta.

    Nou­se­va kiin­teistövero on taa­tusti hyväksyt­tävä peruste vuokran koro­tuk­selle. Vuokralaisel­la taas on oikeus irti­sanoa sopimuk­sen­sa jos vuokran koro­tus ei mais­tu ja hakeu­tua muualle asumaan.

    Tältä poh­jal­ta tois­tan, että kiin­teistöveron huo­mat­ta­va korot­ta­mi­nen (kuten blo­gisti taitaa esit­tää) johtaisi ajan kanssa vuokrien nousu­un eri­tyis­es­ti niil­lä alueil­la, jois­sa vuokra-asun­to­jen kysyn­tä on suurem­paa kuin tar­jon­ta. Ei liene vaikeaa oival­taa, että Helsingis­sä Vihrei­den aivan keskeisil­lä kan­na­tusalueil­la (mm. Kallio) koro­tu­s­paineet oli­si­vat suurim­mil­laan. Vaikeam­mil­la asun­tomarkki­na-alueil­la, joil­la vuokranan­ta­ja ei pysty kohon­nei­ta kus­tan­nuk­si­aan siirtämään vuokri­in ja jois­sa asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt laskus­sa, johtaisi k‑veron huo­mat­ta­va koro­tus entistä syvem­pään asun­to­jen hin­to­jen laskuun.

  36. Tuo­mas Tiainen: Kiin­teistövero ei vaiku­ta vuokri­in, jot­ka määräy­tyvät kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la. Tuo on väärä lähtöo­let­ta­ma että vuokranan­ta­jat jotenkin “siirtävät kulut vuokriin”.

    Olete­taan että ker­rostaloa­sun­toon iskee vesi­vahinko tai tuli­pa­lo, jon­ka kor­jauk­sen kulu­ja vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan noin 300€/kk. Voiko vuokranan­ta­ja korot­taa tämän kus­tan­nuk­sen takia vuokraa 300€ kuukaudessa? Ei voi. Sama pätee kiinteistöveroon.

    Sotket asioi­ta. Jos mainit­se­masi tuli­pa­lo toteu­tuu ja asun­to raken­netaan saman­ta­soisek­si takaisin niin sil­loin ei perustet­ta vuokranko­ro­tuk­selle ole. Sen sijaan jos putkire­mon­tin myötä kylp­päri­in tulee uute­na varus­teena vaikka­pa suihku, lat­tialäm­mi­tys ja asun­toon muu­ta mukavaa nykyaikaista, niin peruste vuokran merkit­tävällekin koro­tuk­selle on olemassa. 

    Toki pitää ensin lukea mitä vuokra­sopimuk­ses­sa on sovit­tu vuokran korot­tamis­es­ta ja toimia sen mukaan. 

    Jos sit­ten vaikka­pa mit­ta­van remon­tin myötä asun­non vuokra-arvo kohoaa merkit­tävästi, niin koro­tuk­set voivat olla suuri­akin eli jopa yli 15 %. Eli asun­non tason nos­ton myötä siitä saa vaa­tia vas­taa­van­lais­ten asun­to­jen eli käypää vuokraa. Asi­as­ta pitää neu­votel­la vuokralaisen kanssa ja jos sop­ua ei löy­dy, niin vuokranan­ta­jal­la on sopimuk­sen irti­sanomiselle peruste ole­mas­sa. Ja vuokralainen etsii toisen asunnon.

    Kulu­jen siirtämisen osalta viit­taan edel­liseen kommenttiini.

  37. Suomes­sa kaikkia vero­ja tulisi laskea, tämä vaikut­taisi eniten ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in ja saataisi­in poli­itikko­jen puuhastelu­un jotain rotia ja prioriteettejä.

    Mut­ta tämähän ei ole mah­dol­lista, julkea sek­tori vaatii aina enem­män rahaa, kunnes konkurssi korjaa

    Jos blo­gia selaa hie­man alaspäin niin siel­lä vas­tuste­taan sitä kun­taveron laskemista joka taas tässä kir­joituk­ses­sa esi­in­tyi kansalaisen hyötynä.

    Eli ns. klassi­nen bait and switch taas. Uskoo ken tahtoo.

  38. Minus­ta tässä on kak­si selkeää vai­h­toe­htoa: joko veron korot­tamiseen kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­vat kom­men­toi­jat ovat oike­as­sa ja kiin­teistövero näkyy vuokrata­sos­sa tai sit­ten ei. Kiin­teistöveron ollessa julkises­ti säädet­ty ja vuokrata­sonkin ollessa tarkkailus­sa lie­nee help­po löytää tilas­tot siitä, että miten vuokrata­so on käyt­täy­tynyt parin vuo­den sisäl­lä kiin­teistöveron noustes­sa. Suosit­telisinkin Osmolle, että kaivaisi nämä tilas­tot alan ammat­ti­laise­na ja lait­taisi vielä blo­gauk­sen siitä niin lop­puisi tämäkin vääntö.

    Pikaisen googlauk­sen perus­teel­la kiin­teistövero­ja on korotet­tu isoista kasvukeskuk­sista ainakin Helsingis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa (0,20 -> 0,22 1999) ja Tam­pereel­la (0,20 -> 0,30 1998). Näistä eri­tyis­es­ti Tam­pereen koro­tus on niin suuri ja se on tapah­tunut niin hyvä tovi sit­ten, että sen pitkän tähtäi­men vaiku­tuk­set pitäisi olla tun­nis­tet­tavis­sa. Valitet­tavasti tilas­to­ja Tam­pereen asun­to­jen vuokrahin­noista ei löy­tynyt ainakaan julkises­ti ilmaisek­si saatavil­la ole­vista tiedoista.

    1. Pitäisi löytää jok­seenkin saman­laiset kun­nat, jois­sa toises­sa kiin­teistöveroa on nos­tet­tu ja toises­sa ei. Täl­laisia ver­tailu­ja on tehty Yhdys­val­lois­sa. Kat­so artikke­lin lopus­sa ollut link­ki Tuuk­ka Saari­maan kirjoitukseen.

  39. Tuo­mas Tiainen:
    Olete­taan että ker­rostaloa­sun­toon iskee vesi­vahinko tai tuli­pa­lo, jon­ka kor­jauk­sen kulu­ja vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan noin 300€/kk. Voiko vuokranan­ta­ja korot­taa tämän kus­tan­nuk­sen takia vuokraa 300€ kuukaudessa? Ei voi. Sama pätee kiinteistöveroon. 

    Logi­ikkasi ontuu. Jos vero kohdis­tu­isi vain yhteen asun­toon niin vuokraa ei voisi korot­taa, kos­ka vuokralaisel­la olisi vai­h­toe­hto­ja. Kun vero kohdis­tuu kaikki­in asun­toi­hin on seu­rauk­se­na vuokrata­son kohoaminen.

    Jos vuokralaiset äänestävät jaloil­laan Van­taan puolelle menevät vuokrakäm­pät myyn­ti­in omis­tusasun­noik­si ja vuokrata­so nousee entisestään.

  40. QTC: Logi­ikkasi ontuu. Jos vero kohdis­tu­isi vain yhteen asun­toon niin vuokraa ei voisi korot­taa, kos­ka vuokralaisel­la olisi vai­h­toe­hto­ja. Kun vero kohdis­tuu kaikki­in asun­toi­hin on seu­rauk­se­na vuokrata­son kohoaminen.

    Jos vuokralaiset äänestävät jaloil­laan Van­taan puolelle menevät vuokrakäm­pät myyn­ti­in omis­tusasun­noik­si ja vuokrata­so nousee entisestään.

    Asi­aa pitää kat­soa koko asun­tomarkki­nan näkökul­mas­ta. Eli mitä tekee ommistusasujat?

    Jos omis­tusasu­jat kuitenkin mak­saisi­vat veronko­ro­tuk­sen jäl­keen nyky­istä vähem­män asun­noista (mikä olisi järkevää), mut­ta vuokranan­ta­jat nos­taisi­vat vuokria, tarkoit­taisi se suh­teel­lisen vuokratuo­ton kasvua. Eli vuokranan­ta­jia tulisi rajusti lisää markki­noille kunnes kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaisi­vat uudel­la, alhaisem­mal­la tasolla.

    Suurin ris­ki vuokrien nousemisek­si onkin juuri siinä, että omis­tusasun­to­ja ostaa tyh­mät ihmiset, jot­ka eivät osaa laskea. Tästä on empi­irisenä todis­tu­saineis­tona vuokra­ton­til­la ole­vista asun­noista mak­set­ta­va “yli­hin­ta”.

    Noin lähtöko­htais­es­ti ideana on se, että veron­muu­tos ei lisää tai vähen­nä asumiseen käytet­tävää osu­ut­ta tuloista, vaan hin­ta joustaa.

  41. Eihän se kiin­teistövero kohdis­tu kaikki­in asun­toi­hin, kos­ka osa on vuokratontilla.

  42. Kohoa­vat kiin­teistöverot ovat yksi syy min­i­mal­is­min kasvu­un amerikkalaises­sa lib­er­taariy­hteisössä. Mik­si tuh­la­ta aika työhön, jos työl­lä saata­va omaisu­us kon­fiskoidaan pois? Omaisu­us on vain rahak­si muutet­tua aikaa. Mik­si antaa oma aika pois?

    http://captaincapitalism.blogspot.fi/2010/12/how-property-taxes-undermine-housing.html

    Kun yksi lah­jakas henkilö alkaa min­i­mal­is­tik­si, eli­naikaiset vero­tu­lot tip­pu­vat. Suomes­sa vero­tus on jo niin korkeal­la, että on ihme että tääl­lä ei ole enem­pää min­i­mal­is­te­ja tai Osse­ja. Kiin­teistövero­jen nos­t­a­mi­nen vain vahvis­taa tätä. Mik­si antaa oma aika pois muille?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitäisi löytää jok­seenkin saman­laiset kun­nat, jois­sa toises­sa kiin­teistöveroa on nos­tet­tu ja toises­sa ei. Täl­laisia ver­tailu­ja on tehty Yhdys­val­lois­sa. Kat­so artikke­lin lopus­sa ollut link­ki Tuuk­ka Saari­maan kirjoitukseen.

    Nyt olen ilmeis­es­ti jotenkin tyh­mä, kos­ka mielestäni jotain voisi kyl­lä päätel­lä kat­so­ma­l­la Tam­pereen vuokrata­son kehi­tys­tä tuol­la ajal­la ja kat­soa miten se reagoi ver­rat­tain raju­un kiin­teistöveron koro­tuk­seen. On var­masti tot­ta, että vuokrata­soon vaikut­taa tuhat muu­takin asi­aa, mut­ta kai nyt siitäkin jotain voi päätellä.

    Edel­läol­evas­sa viestis­sä QTC nos­taa hyvän pointin esi­in siitä, että jos kiin­teistövero nousee koko kaupungis­sa niin ihan maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna se on helpom­pi siirtää vuokri­in, kos­ka vuokralais­ten pitää muut­taa kaupungista ulos päästäk­seen koro­tus­ta pakoon. Sen sijaan Ima­gen artikke­lis­sa esitellyssä tapauk­ses­sa muut­ta­mi­nen veroa pakoon ei vaat­in­ut muu­ta kuin siir­tymistä kadun toiselle puolelle, jon­ka aiheut­ta­ma kit­ka on usei­ta ker­talu­okkia pienem­pi ja siten sen vaiku­tuk­set siir­tyvät asun­to­jen hin­toi­hin sut­jakam­min. Puhu­mat­takaan varain­si­ir­toveron kitkaa aiheut­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta, jon­ka pois­tamis­es­ta me molem­mat lienemme samaa mieltä.

  44. vk: Sotket asioi­ta. Jos mainit­se­masi tuli­pa­lo toteu­tuu ja asun­to raken­netaan saman­ta­soisek­si takaisin niin sil­loin ei perustet­ta vuokranko­ro­tuk­selle ole.

    Jaa‑a, noinko­han on? Käsit­tääk­seni asun­non omis­ta­ja määrää vuokran ja vuokralainen joko mak­saa sen tahi ei.

    Asun­non omis­ta­ja voi perus­taa vuokran määrit­te­lyn­sä vaikka­pa Sat­ur­nuk­sen kuiden asen­toi­hin suh­teessa Androm­e­das­sa näkyvil­lä ole­vien super­novien lukumäärään.

  45. Asi­akas mak­saa kaik­ki vuokra-asun­toon kohdis­tu­vat kulut. Poikkeuk­se­na toki on tilanne, jos­sa on ns. osta­jan markki­nat. Poris­sa voi olla, ettei veronko­ro­tus kovin hel­posti siir­ry hin­toi­hin. Miten mah­taa olla Helsingissä.

    1. Kalle, jos vuokris­sa on korot­tamisen varaa, mik­si vuokranan­ta­jat odot­ta­vat kiin­teistöveron nousua, eivätkä koro­ta vuokra heti. Epäitsekkäitä?

  46. LK: Jaa‑a, noinko­han on? Käsit­tääk­seni asun­non omis­ta­ja määrää vuokran ja vuokralainen joko mak­saa sen tahi ei.

    Asun­non omis­ta­ja voi perus­taa vuokran määrit­te­lyn­sä vaikka­pa Sat­ur­nuk­sen kuiden asen­toi­hin suh­teessa Androm­e­das­sa näkyvil­lä ole­vien super­novien lukumäärään.

    Eipä ihan. Lain mukaan vuokra on toki sopimusa­sia, mut­ta vuokran suu­ru­un ei voi kovin paljoa poike­ta saman alueen vas­taa­van­lais­ten asun­to­jen vuokras­ta. Eli sen pitää olla käypää tasoa. Jos ei ole, niin kumpikin osa­puoli voi viime kädessä nos­taa kan­teen, jon­ka perus­teel­la tuomiois­tu­in voi joko laskea tai nos­taa vuokran käyvälle tasolle. Toki käytän­nössä täl­laiset tapauk­set ovat harv­inaisia ja erim­ielisyys­ti­lanteessa vuokralainen yleen­sä vaihtuu.

    Kan­nat­taa lukea ao. laki.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950481

    Ja net­ti on muutenkin pul­lol­laan tavaraa, kuten vaik­ka tässä:

    https://www.vuokraturva.fi/tietopankit/hyva-vuokratapa-teksti/vuokrankorotuksista-sopiminen-ja-vuokran-korottaminen-vapaaraho

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, jos vuokris­sa on korot­tamisen varaa, mik­si vuokranan­ta­jat odot­ta­vat kiin­teistöveron nousua, eivätkä koro­ta vuokra heti. Epäitsekkäitä?

    Koro­tus on helpom­pi tehdä kun sille on peruste. Kiin­teistöveron nousu on yksi sellainen.

  48. vk: Tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la on väliä. Vuokra-asun­non omis­ta­ja on tässä palvelun (= asum­is­palvelu) tuot­ta­ja ja hänen tuotan­tokus­tan­nuk­si­aan ovat kiin­teistöveron lisäk­si mm. kaukoläm­pö, kor­jauk­set, huolto, siivous, isän­nöin­ti jne.

    Kiin­teistövero ei ole tuotan­tokus­tan­nus siinä mielessä, mikä on vuokran määräy­tymisen kannal­ta olen­naista. Veron määrä ei riipu siitä, paljonko asum­is­palvelua asun­nol­la tuot­taa. Vero menee, vaik­ka asun­to olisi tyhjillään.

  49. vk: Eipä ihan. Lain mukaan vuokra on toki sopimusa­sia, mut­ta vuokran suu­ru­un ei voi kovin paljoa poike­ta saman alueen vas­taa­van­lais­ten asun­to­jen vuokras­ta. Eli sen pitää olla käypää tasoa. Jos ei ole, niin kumpikin osa­puoli voi viime kädessä nos­taa kan­teen, jon­ka perus­teel­la tuomiois­tu­in voi joko laskea tai nos­taa vuokran käyvälle tasolle. Toki käytän­nössä täl­laiset tapauk­set ovat harv­inaisia ja erim­ielisyys­ti­lanteessa vuokralainen yleen­sä vaihtuu.

    Kan­nat­taa lukea ao. laki.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950481

    Ja net­ti on muutenkin pul­lol­laan tavaraa, kuten vaik­ka tässä:

    https://www.vuokraturva.fi/tietopankit/hyva-vuokratapa-teksti/vuokrankorotuksista-sopiminen-ja-vuokran-korottaminen-vapaaraho

    Miten määritetään käypä taso? Mitä aineis­toa käytetään?

    Ylem­pi linkkisi ei toimi.

    “Uusis­sa vuokra­suhteis­sa vuokrata­so vas­taa käypää tasoa, kun taas van­hois­sa vuokra­suhteis­sa saat­taa olla, että vuokrat ovat jääneet jäl­keen asun­to­jen käyvästä vuokra-arvos­ta. Lain mukaan vuokraa voidaan korot­taa sopimuk­sen perus­teel­la vain, jos tätä koske­va ehto on kir­jat­tu vuokra­sopimuk­seen. Tämä edel­lyt­tää, että korot­tamisen peruste ja korot­tamisen voimaan­tu­lopäivä on kir­jat­tu sopimukseen.”

    Vuokra­sopimuk­seen voidaan kir­joit­taa peruste Sat­ur­nuk­sen kuista ja super­novien lukumäärästä Androm­e­dan galaksissa.

    Keskiver­to neukkukuu­tiper­in­töään vuokraa­va eläkeläi­nen ei tiedä tuon taivaal­lista käyvästä vuokrata­sos­ta. Tai vuokralaeista ylipäätään. Eikä sitä vuokraa­va tahokaan.

    Markki­noil­la on epära­tionaal­isia toim­i­joi­ta minkä tuskin luulisi ole­van yllä­tys kenellekään.

Vastaa käyttäjälle vk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.