Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Olen pitkin syksyä valit­tanut, ettei lau­takun­nalle esitel­lä kaavo­ja, vaik­ka asun­to­tuotan­non pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listal­la on asun­to­ja yli 9 000 asukkaalle Postin lajit­telukeskuk­sen alueelta. Tämä on osit­tain val­tion omis­ta­maa maa­ta, joten maan­omis­ta­jien kanssa joudu­taan neu­vot­tele­maan esimerkik­si val­tion saas­tut­ta­man maaperän puhdistamisesta.
Olen aloit­tanut kun­nal­lispoli­it­tisen vaikut­tamiseni 1970-luvul­la valit­ta­mal­la poikkeamis­lu­vas­ta, jol­la postin lajhit­telukeskus saati­in rak­en­taa keskus­puis­toon ilman ase­makaa­van muutosta.

Postipuis­ton (Met­sälän­tie 2 – 4) asemakaava

Tähän laite­taan ker­rostalo­val­taista asun­to­tuotan­toa 240 000 k‑m2 . Minus­ta siinä riit­tää tilaa 6 000 asukkaalle, mut­ta viras­to olet­taa asut­ta­van vähän lev­eäm­min niin, että asumaan mah­tu­isi vain 5 700 asukas­ta. Asukas­määrää ei ratkaista kaaval­la. Kaa­va on toteutet­tu kan­takaupun­gin tehokku­udel­la. Keskus­puis­toon eksyneitä avite­taan kahdel­la vähän korkeam­mal­la, 12- ja 15 ker­roksisel­la tornitalolla.

Voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa alueel­la pitäisi olla myös pien­talo­ja, mut­ta ne on muutet­tu uut­ta yleiskaavaa vas­tat­en kerrostalotonteiksi.

Val­tu­us­ton hyväksymän strate­gian vas­tais­es­ti tässä on van­ha, kiin­teä autopaikkanor­mi, tosin vain 1 paikka/135k‑m2. Täl­lä etäisyy­del­lä keskus­tas­ta auton omis­t­a­mi­nen on sinän­sä ihan nor­maalia, joten autopaikoille voi olla kysyn­tääkin. Ne pitäisi kuitenkin myy­dä erik­seen asun­noista riip­pumat­ta. Niin­pä alueelle suun­nitel­tu­jen pysäköin­ti­talo­jen osalta voisi päät­tää, että ne raken­netaan siinä tahdis­sa kuin osto­halu­ja ilmenee.

Eteläisen postipuis­ton asemakaavaLUONNOS

Tässä on asum­ista run­saalle 3 000 asukkaalle ja lisäk­si työ­paikko­ja 2 000 hen­gelle. Ker­rostalo­val­taista tääl­läkin. Alueen suurim­mat maan­omis­ta­jat ovat Posti ja VR. Näi­den jäljiltä saas­tunut­ta maa­ta joudu­taan puhdis­ta­maan 60 miljoo­nan euron edestä. Tässä on kyse siis vas­ta kaaval­u­on­nok­ses­ta, joten edelli­nen kaa­va ete­nee rivakammin.

Oulunkylän liiken­netur­val­lisu­us­su­un­nitel­maan liit­tyvien katupi­irus­tusten hyväksyminen

Liiken­netur­val­lisu­ut­ta paran­netaan vajal­la kolmel­la miljoon­al­la eurol­la. Pyöräteistä yksisu­un­taisia. Keino­va­likoima on kovin run­sas, enkä ryhdy sitä tässä selosta­maan. Lukea voi itse esi­tys­lis­tas­ta. Suun­nitel­mas­ta on tehty viisi muis­tu­tus­ta. Autoilu tietysti vähän hidas­tuu, jos pitää ajaa tur­val­lisem­min. Tästä var­maan tulee lau­takun­nas­sa erim­ielisyyt­tä, jol­loin asia laite­taan pöy­dälle. Selostan viikon kulut­tua erim­ielisyyt­tä aiheut­ta­neet kohdat.

Kuninkaan­tam­men katusu­un­nitelmien hyväksyminen

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on hyväksynyt aiem­min liiken­nesu­un­nitel­man, mut­ta nyt hyväksytään tarkem­paa katusu­un­nitel­maa. Kaisa Hern­berg (vihr) on aiheel­lis­es­ti huo­maut­tanut, että nupukivetys on han­kala sekä jalankulk­i­joille, pyöräil­i­jöille, pyörä­tuoleille että rol­laat­tor­eille. Muual­la käytetään sileäm­pää laa­toi­tus­ta, mut­ta hulevesien kannal­ta se ei vält­tämät­tä ole yhtä hyvä.   

Otso Kivekkään toivo­muspon­si mah­dol­lisuuk­sista vähen­tää keskus­tatun­nelin varautu­misen kustannuksia,

Vas­taus­lu­on­nok­ses­sa tode­taan, että keskus­tatun­nelin nykyi­nen lin­jaus on perin ongel­malli­nen ja tulee aiheut­ta­maan suuria (35 M€) kus­tan­nuk­sia Hakaniemen­ran­nas­sa. Nykyi­nen lin­jaus on täysin epäre­al­isti­nen, kos­ka rauta­tien alit­ta­mi­nen Klu­u­vin ruh­jeen kohdal­la mak­saa tolkut­tomasti.  Kak­sikin raken­nus­li­iket­tä on omak­si ilok­seen hah­motel­lut tun­nelille toista reit­tiä. Asi­as­ta olisi hyvä tehdä uud­is­tet­tu päätös.

Kata­janokan huoltoase­man tilalle mitä tahansa

Huoltoase­ma saa lähteä ja tilalle tehdään 10 000 k‑m2:n raken­nus, jos­sa saa olla mitä hyvän­sä hotel­lista sairaalaan ja häir­iötä aiheut­ta­mat­tomaan teol­lisu­u­teen, ei kuitenkaan asun­to­ja. Miten täl­lainen lib­er­al­is­mi on kaavoit­ta­jaan iskenyt? Kun tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, ei tietenkään ole järkevää sitoa kaaval­la omia käsiään.

Telakkaran­nan konepa­jan kaavamuutos

Kevääl­lä käsitel­ty kaa­va lähetetään lausun­to­jen jäl­keen hyväksyt­täväk­si ilman merkit­täviä muutoksia

 

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017”

  1. Tuleeko Postipuis­ton alue osit­tain tai kokon­aan van­han Pasi­lan kaatopaikan päälle tai sen vaiku­tusalueelle? Wikipedi­an mukaan ko. kaatopaik­ka, jota käyt­tivät VR ja kaupun­ki on erit­täin saasteinen, sinne on hau­dat­tu mm. van­ho­ja rat­apölkkyjä ja teol­lisu­usjätet­tä, alueen oltua aiem­min armei­jan ampumaratana. Myös armei­jan sikala taisi olla paikalla, mut­ta tämä lie­nee ongelmista pienin.

    Taitaa vaa­tia raskaat puhdistustyöt.

    Vastaa

  2. Postipuis­to näyt­tää hyvältä. Ei mitään valkoisia laatikoi­ta met­sän eteen näyt­tämään aivan kamalal­ta kuolleelta muuril­ta, vaan luon­non­värisiä talo­ja, ovat nyt sit­ten puu­ta tai tiiltä tuskin sen­tään rap­at­tu­ja. Viik­in­mäen seudun valkoiset laatikot esimerkik­si näyt­tävät kauem­paa täysin sopi­mat­tomil­ta met­sän ja kallion kanssa. Alue säästyi Smithin ja Polvisen hyökkäyk­seltä niukasti, mut­ta nyky­polvi ei paikkaa arvostanut, vaan jatkoi samaa tuhoamista valkoisil­la laatikoil­la keskelle met­sää jota on har­rastet­tu viimeinen puoli vuosisataa. 

    Korkei­ta talo­ja tuskin kan­nat­taa enää Helsinki­in toivoa, kos­ka ain­oa tapa näyt­tää ole­van aina vain uuden Mer­i­hakan rak­en­t­a­mi­nen, kuten Pasi­lankin ehdo­tuk­set osoit­taa. Miten joku voi enää puhua uud­es­ta keskus­tas­ta, kun halu­taan rak­en­taa kymme­nen kopi­o­ta yhdestä tor­nista — olisiko kymme­nen Sokos­ta Man­ner­heim­intiel­lä jonkun mielestä hyvä idea ja sopi­vaa kaupun­gin keskustalle? Ja suun­nitel­lut tor­nitkin ovat suurek­si osak­si vain venytet­tyjä lähiö­torne­ja. Ettei vain olisi tarkoi­tus antaa Alvar Aal­lon piirtää vielä hau­das­taankin valkois­t­en talo­jen seinämä päät­tämään näkymä Töölön­lahdelta? Pahempaaa mokaa ei voisi tehdä. 

    Nupukiv­en hyödyl­lisyys sadeve­den suh­teen lie­nee aika kyseenalaista, kos­ka siel­lä mis­sä ihmiset kul­kee tärkein­tä on veden nopea pois­tu­mi­nen eikä mah­dolli­nen imey­tymi­nen rakosi­in. Hulevesiputket vain tarpeek­si vetäviksi. Nupukivet pilaa­vat uusim­mat tori­maiset tilat esimerkik­si Ruo­ho­lahdessa, joten tuo­ta sopisi ihmetellä.

    Vastaa

  3. Mik­si pääkaupunkiseudul­la saa rak­en­taa matalia ker­rostalo­ja? Tont­tip­u­la ja kalli­it­na­sun­nothan suo­ras­taan pakot­ta­vat rak­en­ta­maan enem­pi ylöspäin. Tun­tuu hul­lul­ta, että muual­la suomes­sa raken­netaan yhtä korkei­ta ker­rostalo­ja kun Helsingissäkin.

    Vastaa

  4. Kyseinen kaatopaik­ka sijait­si Eteläisen Postipuis­ton (jos­ta lau­takun­nas­sa luonnos)alueella, lähempänä Hakamäen­ti­etä. Kun alue muut­tuu rak­en­teeltaan sekoit­tuneek­si kan­takaupunki­maisek­si asuin- ja työ­paik­ka-alueek­si koko jätetäyt­tö pois­te­taan kaa­va-alueelta. Siitä mit­ta­vat investoinnit.

    Vastaa

  5. Eikö tuo kuvas­sa ole­va alue tun­neta parem­min maali­iken­nekeskuk­se­na? Postin lajit­telukeskus on etelämpänä.

    Vastaa

  6. Miika:
    Mik­si pääkaupunkiseudul­la saa rak­en­taa matalia ker­rostalo­ja? Tont­tip­u­la ja kalli­it­na­sun­nothan suo­ras­taan pakot­ta­vat rak­en­ta­maan enem­pi ylöspäin. 

    Että korkea rak­en­t­a­mi­nen kas­vat­taisi aluete­hokku­ut­ta, pitäisi rak­en­taa korkei­ta talo­ja yhtä tiheään kuin matalia. Tämä on ongel­mallista var­jos­tuk­sen takia. Tässä on min­ua viisaam­man kir­joi­tus asiasta.

    Toki on tilantei­ta, jos­sa var­jos­tus ei hait­taa, esimerkik­si sel­l­ainen, että korkeista taloista välit­tömästi luo­teeseen, pohjoiseen ja koil­liseen ei ole eikä tule asuinrakennuksia.

    Vastaa

  7. Eteläi­nen Postipuis­to on ilmeis­es­ti se alue, jonne vielä vähän aikaa sit­ten suun­nitelti­in huonekalukau­pan ja tilaa vievän kau­pan keskit­tymää Ikeoineen ja muine hehtaar­i­hallei­neen. Ilmeis­es­ti jos­sain on sen­tään tul­tu järkiinsä.

    Vastaa

  8. Todel­la näyt­tävän korkeat tor­nit sopi­si­vat Koivsaa­reen, jos­sa ei pohjoisel­la puolel­la ole varjostusongelmaa.

    Tiiviys toteu­tuu hyvin Töölön tyylisel­lä umpiko­rt­telirak­en­tamisel­lakin, 6–8 kerrosta.

    Sel­l­ainen mas­si­ivi­su­u­den laak­so (vrt. uncan­ny val­ley) on min­un nähdäk­seni juuri niil­lä korkeil­la ker­rostaloil­la, joi­ta Suomes­sa yleen­sä raken­netaan, siis nämä 12–16-kerroksiset. Ne näyt­tävät mas­si­ivisil­ta ker­rostaloil­ta tai epäon­nis­tuneil­ta pil­ven­pi­irtäjiltä. Jos päät­täjät eivät uskalla hyväksyä yli 20-ker­roksisia hoikkia kaunot­taria, kiel­let­täköön heiltä yli 8‑kerroksisten kaavoit­ta­mi­nen kokonaan.

    Vastaa

  10. Ei tuo kaatopaikan päälle asuin­rak­en­t­a­mi­nen tun­nu Helsin­gin kaupun­gin kaavoitusvi­ra­nomaisia hait­taa­van. Aikanaan 1986 kaavoitet­ti­in Pikku Huopalah­den asuinalue van­han kaatopaikan päälle ja mitään kaatopaikka­mas­so­ja ei pois­tet­tu. Siel­lä ne kaatopaikka­mas­sat muhi­vat (metaanikäyvät) edelleenkin usei­den metrien pak­su­ise­na ker­rokse­na Pikku Huopa­lan­den saves­sa asuin­talo­jen alla, haitoista en tiedä, ehkä niistä ei saa rapor­toi­da. Tuo­hon aikaan 50-luvul­la kun kaatopaik­ka oli käytössä, ei tun­net­tu ns. ongel­ma­jät­teitä, kaatopaikoille kipat­ti­in ihan kaik­ki mah­dolli­nen, myös kemi­alli­nen teol­lisu­usjäte. Sama tilanne Pasi­lankin kaatopaikan kohdalla.

    En sal­lisi asuin­rak­en­tamista kaatopaikka­mas­so­jen päälle, kyseessä on ihmis­ten ter­vey­den vaarantaminen.

    Vastaa

  11. Joo, sen on kyl­lä huo­mat­tu, että vihreät ja Soin­in­vaara kump­panei­neen ovat päässeet vaikut­ta­maan aivan liikaa Helsin­gin kaupun­gin rak­en­tamiseen ja suun­nit­telu­un! Kalli­ik­si on tul­lut Helsin­gin veron­aksajille noit­ten vihre­it­ten virheet!Ilmalan vier­essä ollut Pasi­lan kaatopaik­ka oli Helsin­gin suurin ja toi­mi noin 60 luvulle asti!Asfaltin ja pienen maak­er­roksen alta pal­jas­tuu hur­ja näky täysin maa­tu­mat­tomista jät­teistä. Onko järkeä kaivaa niitä edes ylös? Asun­to­jen kokoon ovat Soin­in­vaara kump­panei­neen vaikut­ta­neet, että asun­to­jen neliömäärät ovat aivan liian isot! Pienem­mistä asun­noista on puute, kun MATUT saa kaik­ki pienetkin asun­not veron­mak­sajien piikki­in! Ei Vihre­it­ten ansioi­ta voi kyl­lä kehua mitenkään! Ratik­ka sil­ta toiv­ot­tavasti viimeinen! Vet­tä kun ei saa­da pysymään talo­jen olkop­uolel­la, niin nyt suun­nitel­laan viherkat­to­ja? Saas nähdä miten talo­jen käy?

    Vastaa

    1. Maan­omis­ta­ja (val­tio) on pyytänyt alueen kaavoit­tamista ja var­maankin roudaa kaatopaikan pois ennen rak­en­tamista. Kus­tan­nusarvio tästä on noin 60 M€, eli noin 450 €/k‑m2. Raken­nu­soikeus on tätä arvokkaampaa.

      Vastaa

  12. Edelleen tois­tan, että kun Eteläisen Postipuis­ton alue muut­tuu rak­en­teeltaan sekoit­tuneek­si kan­takaupunki­maisek­si asuin- ja työ­paik­ka-alueek­si koko jätetäyt­tö pois­te­taan kaa­va-alueelta. Se ei näin ollen jää aiheut­ta­maan terveyshaittoja.

    Vastaa

  13. Marko Hami­lo: Sel­l­ainen mas­si­ivi­su­u­den laak­so (vrt. uncan­ny val­ley) on min­un nähdäk­seni juuri niil­lä korkeil­la ker­rostaloil­la, joi­ta Suomes­sa yleen­sä raken­netaan, siis nämä 12–16-kerroksiset. Ne näyt­tävät mas­si­ivisil­ta ker­rostaloil­ta tai epäon­nis­tuneil­ta pilvenpiirtäjiltä.

    Itäkeskuk­sen maamerkissä arkkite­hti teki parhaansa jaot­tele­mal­la julk­i­sivun kapeampi­in osi­in ja viistämäl­lä nurkat, että torni näyt­täisi hoikem­mal­ta (ker­rosten pin­ta-alaa ei raken­nut­ta­ja antanut pienen­tää). Läheltä kat­sot­tuna tämä toimii melko hyvin, kauem­paa kat­sot­tuna tanakka profi­ili pistää pahem­min silmään. Ja tor­nissa on kuitenkin 19 ker­rosta, eli on vähän korkeampi.

    Vastaa

  14. amsohn:
    Edelleen tois­tan, että kun Eteläisen Postipuis­ton alue muut­tuu rak­en­teeltaan sekoit­tuneek­si kan­takaupunki­maisek­si asuin- ja työ­paik­ka-alueek­si koko jätetäyt­tö pois­te­taan kaa­va-alueelta. Se ei näin ollen jää aiheut­ta­maan terveyshaittoja.

    Mitä nuo ter­veyshai­tat mah­ta­vat olla kun Pikku Huopalah­den kaatopaikan pääl­lä on jo ilman jätetäytön pois­toa koh­ta 30 vuot­ta asuneet ter­veet ihmiset?

    Vastaa

  15. Wau! Huoltoase­ma pois kan­takaupugista. Hienoa. Auton voi tanka­ta laidemmallakin. 

    Voisiko samaa ajat­telua tuo­da myös lähiöön? Meil­lä on Roi­hu­vuores­sa ben­sa-ase­ma paikas­sa, johon sopisi ihan mitä vain ja varsinkin asum­ista paljon parem­min. Meil­lä on Roi­hu­vuoren lähistöl­lä 2 km säteel­lä kak­si muu­takin ben­sa-ase­maa, joten asu­tuk­sen keskel­lä ole­van pois­tamis­es­ta ei olisi kenellekään haittaa.

    Vastaa

  16. Kovin on har­vaan asut­tua havain­neku­va mukaan. Mikä on tehokku­us ja paljonko on asukkai­ta neliökilometrillä?

    Vastaa

  17. Mat­ti Kin­nunen:
    Wau! Huoltoase­ma pois kan­takaupugista. Hienoa. Auton voi tanka­ta laidemmallakin…

    Palvelu­iden heikken­e­m­i­nen ei edesauta Helsin­gin keskus­tan pysymistä elävänä. Suomalais-USA:lainen tapa rak­en­taa ben­sa-ase­mat yksik­er­roksisi­na ei ole kovin tehokas. Mik­sei ben­sa-ase­ma voi olla kuusik­er­roksisen raken­nuk­sen ensim­mäisessä kerroksessa?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle PRNDL Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.