Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

22.10.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(esityslistaan tästä)

Olen pitkin syksyä valittanut, ettei lautakunnalle esitellä kaavoja, vaikka asuntotuotannon pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listalla on asuntoja yli 9 000 asukkaalle Postin lajittelukeskuksen alueelta. Tämä on osittain valtion omistamaa maata, joten maanomistajien kanssa joudutaan neuvottelemaan esimerkiksi valtion saastuttaman maaperän puhdistamisesta.
Olen aloittanut kunnallispoliittisen vaikuttamiseni 1970-luvulla valittamalla poikkeamisluvasta, jolla postin lajhittelukeskus saatiin rakentaa keskuspuistoon ilman asemakaavan muutosta.

Postipuiston (Metsäläntie 2 – 4) asemakaava

Tähän laitetaan kerrostalovaltaista asuntotuotantoa 240 000 k-m2 . Minusta siinä riittää tilaa 6 000 asukkaalle, mutta virasto olettaa asuttavan vähän leveämmin niin, että asumaan mahtuisi vain 5 700 asukasta. Asukasmäärää ei ratkaista kaavalla. Kaava on toteutettu kantakaupungin tehokkuudella. Keskuspuistoon eksyneitä avitetaan kahdella vähän korkeammalla, 12- ja 15 kerroksisella tornitalolla.

Voimassa olevassa yleiskaavassa alueella pitäisi olla myös pientaloja, mutta ne on muutettu uutta yleiskaavaa vastaten kerrostalotonteiksi.

Valtuuston hyväksymän strategian vastaisesti tässä on vanha, kiinteä autopaikkanormi, tosin vain 1 paikka/135k-m2. Tällä etäisyydellä keskustasta auton omistaminen on sinänsä ihan normaalia, joten autopaikoille voi olla kysyntääkin. Ne pitäisi kuitenkin myydä erikseen asunnoista riippumatta. Niinpä alueelle suunniteltujen pysäköintitalojen osalta voisi päättää, että ne rakennetaan siinä tahdissa kuin ostohaluja ilmenee.

Eteläisen postipuiston asemakaavaLUONNOS

Tässä on asumista runsaalle 3 000 asukkaalle ja lisäksi työpaikkoja 2 000 hengelle. Kerrostalovaltaista täälläkin. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Posti ja VR. Näiden jäljiltä saastunutta maata joudutaan puhdistamaan 60 miljoonan euron edestä. Tässä on kyse siis vasta kaavaluonnoksesta, joten edellinen kaava etenee rivakammin.

Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittyvien katupiirustusten hyväksyminen

Liikenneturvallisuutta parannetaan vajalla kolmella miljoonalla eurolla. Pyöräteistä yksisuuntaisia. Keinovalikoima on kovin runsas, enkä ryhdy sitä tässä selostamaan. Lukea voi itse esityslistasta. Suunnitelmasta on tehty viisi muistutusta. Autoilu tietysti vähän hidastuu, jos pitää ajaa turvallisemmin. Tästä varmaan tulee lautakunnassa erimielisyyttä, jolloin asia laitetaan pöydälle. Selostan viikon kuluttua erimielisyyttä aiheuttaneet kohdat.

Kuninkaantammen katusuunnitelmien hyväksyminen

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt aiemmin liikennesuunnitelman, mutta nyt hyväksytään tarkempaa katusuunnitelmaa. Kaisa Hernberg (vihr) on aiheellisesti huomauttanut, että nupukivetys on hankala sekä jalankulkijoille, pyöräilijöille, pyörätuoleille että rollaattoreille. Muualla käytetään sileämpää laatoitusta, mutta hulevesien kannalta se ei välttämättä ole yhtä hyvä.   

Otso Kivekkään toivomusponsi mahdollisuuksista vähentää keskustatunnelin varautumisen kustannuksia,

Vastausluonnoksessa todetaan, että keskustatunnelin nykyinen linjaus on perin ongelmallinen ja tulee aiheuttamaan suuria (35 M€) kustannuksia Hakaniemenrannassa. Nykyinen linjaus on täysin epärealistinen, koska rautatien alittaminen Kluuvin ruhjeen kohdalla maksaa tolkuttomasti.  Kaksikin rakennusliikettä on omaksi ilokseen hahmotellut tunnelille toista reittiä. Asiasta olisi hyvä tehdä uudistettu päätös.

Katajanokan huoltoaseman tilalle mitä tahansa

Huoltoasema saa lähteä ja tilalle tehdään 10 000 k-m2:n rakennus, jossa saa olla mitä hyvänsä hotellista sairaalaan ja häiriötä aiheuttamattomaan teollisuuteen, ei kuitenkaan asuntoja. Miten tällainen liberalismi on kaavoittajaan iskenyt? Kun tontti on kaupungin omistuksessa, ei tietenkään ole järkevää sitoa kaavalla omia käsiään.

Telakkarannan konepajan kaavamuutos

Keväällä käsitelty kaava lähetetään lausuntojen jälkeen hyväksyttäväksi ilman merkittäviä muutoksia

 

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017”

  1. TTK kirjoitti 22.10.2017 kello 22:24

    Tuleeko Postipuiston alue osittain tai kokonaan vanhan Pasilan kaatopaikan päälle tai sen vaikutusalueelle? Wikipedian mukaan ko. kaatopaikka, jota käyttivät VR ja kaupunki on erittäin saasteinen, sinne on haudattu mm. vanhoja ratapölkkyjä ja teollisuusjätettä, alueen oltua aiemmin armeijan ampumaratana. Myös armeijan sikala taisi olla paikalla, mutta tämä lienee ongelmista pienin.

    Taitaa vaatia raskaat puhdistustyöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Antero Umpimieli kirjoitti 22.10.2017 kello 22:51

    Postipuisto näyttää hyvältä. Ei mitään valkoisia laatikoita metsän eteen näyttämään aivan kamalalta kuolleelta muurilta, vaan luonnonvärisiä taloja, ovat nyt sitten puuta tai tiiltä tuskin sentään rapattuja. Viikinmäen seudun valkoiset laatikot esimerkiksi näyttävät kauempaa täysin sopimattomilta metsän ja kallion kanssa. Alue säästyi Smithin ja Polvisen hyökkäykseltä niukasti, mutta nykypolvi ei paikkaa arvostanut, vaan jatkoi samaa tuhoamista valkoisilla laatikoilla keskelle metsää jota on harrastettu viimeinen puoli vuosisataa.

    Korkeita taloja tuskin kannattaa enää Helsinkiin toivoa, koska ainoa tapa näyttää olevan aina vain uuden Merihakan rakentaminen, kuten Pasilankin ehdotukset osoittaa. Miten joku voi enää puhua uudesta keskustasta, kun halutaan rakentaa kymmenen kopiota yhdestä tornista – olisiko kymmenen Sokosta Mannerheimintiellä jonkun mielestä hyvä idea ja sopivaa kaupungin keskustalle? Ja suunnitellut tornitkin ovat suureksi osaksi vain venytettyjä lähiötorneja. Ettei vain olisi tarkoitus antaa Alvar Aallon piirtää vielä haudastaankin valkoisten talojen seinämä päättämään näkymä Töölönlahdelta? Pahempaaa mokaa ei voisi tehdä.

    Nupukiven hyödyllisyys sadeveden suhteen lienee aika kyseenalaista, koska siellä missä ihmiset kulkee tärkeintä on veden nopea poistuminen eikä mahdollinen imeytyminen rakosiin. Hulevesiputket vain tarpeeksi vetäviksi. Nupukivet pilaavat uusimmat torimaiset tilat esimerkiksi Ruoholahdessa, joten tuota sopisi ihmetellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Miika kirjoitti 22.10.2017 kello 23:00

    Miksi pääkaupunkiseudulla saa rakentaa matalia kerrostaloja? Tonttipula ja kalliitnasunnothan suorastaan pakottavat rakentamaan enempi ylöspäin. Tuntuu hullulta, että muualla suomessa rakennetaan yhtä korkeita kerrostaloja kun Helsingissäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. amsohn kirjoitti 23.10.2017 kello 9:16

    Kyseinen kaatopaikka sijaitsi Eteläisen Postipuiston (josta lautakunnassa luonnos)alueella, lähempänä Hakamäentietä. Kun alue muuttuu rakenteeltaan sekoittuneeksi kantakaupunkimaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi koko jätetäyttö poistetaan kaava-alueelta. Siitä mittavat investoinnit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. PRNDL kirjoitti 23.10.2017 kello 12:31

    Eikö tuo kuvassa oleva alue tunneta paremmin maaliikennekeskuksena? Postin lajittelukeskus on etelämpänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TTK kirjoitti 23.10.2017 kello 14:54

    Miika:
    Miksi pääkaupunkiseudulla saa rakentaa matalia kerrostaloja? Tonttipula ja kalliitnasunnothan suorastaan pakottavat rakentamaan enempi ylöspäin.

    Että korkea rakentaminen kasvattaisi aluetehokkuutta, pitäisi rakentaa korkeita taloja yhtä tiheään kuin matalia. Tämä on ongelmallista varjostuksen takia. Tässä on minua viisaamman kirjoitus asiasta.

    Toki on tilanteita, jossa varjostus ei haittaa, esimerkiksi sellainen, että korkeista taloista välittömästi luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen ei ole eikä tule asuinrakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Asuntoja Ilmalaan kirjoitti 23.10.2017 kello 15:28

    Eteläinen Postipuisto on ilmeisesti se alue, jonne vielä vähän aikaa sitten suunniteltiin huonekalukaupan ja tilaa vievän kaupan keskittymää Ikeoineen ja muine hehtaarihalleineen. Ilmeisesti jossain on sentään tultu järkiinsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Marko Hamilo kirjoitti 23.10.2017 kello 16:33

    Todella näyttävän korkeat tornit sopisivat Koivsaareen, jossa ei pohjoisella puolella ole varjostusongelmaa.

    Tiiviys toteutuu hyvin Töölön tyylisellä umpikorttelirakentamisellakin, 6-8 kerrosta.

    Sellainen massiivisuuden laakso (vrt. uncanny valley) on minun nähdäkseni juuri niillä korkeilla kerrostaloilla, joita Suomessa yleensä rakennetaan, siis nämä 12-16-kerroksiset. Ne näyttävät massiivisilta kerrostaloilta tai epäonnistuneilta pilvenpiirtäjiltä. Jos päättäjät eivät uskalla hyväksyä yli 20-kerroksisia hoikkia kaunottaria, kiellettäköön heiltä yli 8-kerroksisten kaavoittaminen kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. erkki niini kirjoitti 23.10.2017 kello 18:53

    Hoitaisikohan keinotekoäly tämänkin homman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Fasaani kirjoitti 24.10.2017 kello 0:15

    Ei tuo kaatopaikan päälle asuinrakentaminen tunnu Helsingin kaupungin kaavoitusviranomaisia haittaavan. Aikanaan 1986 kaavoitettiin Pikku Huopalahden asuinalue vanhan kaatopaikan päälle ja mitään kaatopaikkamassoja ei poistettu. Siellä ne kaatopaikkamassat muhivat (metaanikäyvät) edelleenkin useiden metrien paksuisena kerroksena Pikku Huopalanden savessa asuintalojen alla, haitoista en tiedä, ehkä niistä ei saa raportoida. Tuohon aikaan 50-luvulla kun kaatopaikka oli käytössä, ei tunnettu ns. ongelmajätteitä, kaatopaikoille kipattiin ihan kaikki mahdollinen, myös kemiallinen teollisuusjäte. Sama tilanne Pasilankin kaatopaikan kohdalla.

    En sallisi asuinrakentamista kaatopaikkamassojen päälle, kyseessä on ihmisten terveyden vaarantaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Vihreisiin kyllästynyt kirjoitti 24.10.2017 kello 11:03

    Joo, sen on kyllä huomattu, että vihreät ja Soininvaara kumppaneineen ovat päässeet vaikuttamaan aivan liikaa Helsingin kaupungin rakentamiseen ja suunnitteluun! Kalliiksi on tullut Helsingin veronaksajille noitten vihreitten virheet!Ilmalan vieressä ollut Pasilan kaatopaikka oli Helsingin suurin ja toimi noin 60 luvulle asti!Asfaltin ja pienen maakerroksen alta paljastuu hurja näky täysin maatumattomista jätteistä. Onko järkeä kaivaa niitä edes ylös? Asuntojen kokoon ovat Soininvaara kumppaneineen vaikuttaneet, että asuntojen neliömäärät ovat aivan liian isot! Pienemmistä asunnoista on puute, kun MATUT saa kaikki pienetkin asunnot veronmaksajien piikkiin! Ei Vihreitten ansioita voi kyllä kehua mitenkään! Ratikka silta toivottavasti viimeinen! Vettä kun ei saada pysymään talojen olkopuolella, niin nyt suunnitellaan viherkattoja? Saas nähdä miten talojen käy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2017 kello 11:32

    Maanomistaja (valtio) on pyytänyt alueen kaavoittamista ja varmaankin roudaa kaatopaikan pois ennen rakentamista. Kustannusarvio tästä on noin 60 M€, eli noin 450 €/k-m2. Rakennusoikeus on tätä arvokkaampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. amsohn kirjoitti 24.10.2017 kello 12:15

    Edelleen toistan, että kun Eteläisen Postipuiston alue muuttuu rakenteeltaan sekoittuneeksi kantakaupunkimaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi koko jätetäyttö poistetaan kaava-alueelta. Se ei näin ollen jää aiheuttamaan terveyshaittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 24.10.2017 kello 13:34

    Marko Hamilo: Sellainen massiivisuuden laakso (vrt. uncanny valley) on minun nähdäkseni juuri niillä korkeilla kerrostaloilla, joita Suomessa yleensä rakennetaan, siis nämä 12-16-kerroksiset. Ne näyttävät massiivisilta kerrostaloilta tai epäonnistuneilta pilvenpiirtäjiltä.

    Itäkeskuksen maamerkissä arkkitehti teki parhaansa jaottelemalla julkisivun kapeampiin osiin ja viistämällä nurkat, että torni näyttäisi hoikemmalta (kerrosten pinta-alaa ei rakennuttaja antanut pienentää). Läheltä katsottuna tämä toimii melko hyvin, kauempaa katsottuna tanakka profiili pistää pahemmin silmään. Ja tornissa on kuitenkin 19 kerrosta, eli on vähän korkeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Fasaani kirjoitti 24.10.2017 kello 14:48

    amsohn:
    Edelleen toistan, että kun Eteläisen Postipuiston alue muuttuu rakenteeltaan sekoittuneeksi kantakaupunkimaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi koko jätetäyttö poistetaan kaava-alueelta. Se ei näin ollen jää aiheuttamaan terveyshaittoja.

    Mitä nuo terveyshaitat mahtavat olla kun Pikku Huopalahden kaatopaikan päällä on jo ilman jätetäytön poistoa kohta 30 vuotta asuneet terveet ihmiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Matti Kinnunen kirjoitti 25.10.2017 kello 19:26

    Wau! Huoltoasema pois kantakaupugista. Hienoa. Auton voi tankata laidemmallakin.

    Voisiko samaa ajattelua tuoda myös lähiöön? Meillä on Roihuvuoressa bensa-asema paikassa, johon sopisi ihan mitä vain ja varsinkin asumista paljon paremmin. Meillä on Roihuvuoren lähistöllä 2 km säteellä kaksi muutakin bensa-asemaa, joten asutuksen keskellä olevan poistamisesta ei olisi kenellekään haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 26.10.2017 kello 22:36

    Kovin on harvaan asuttua havainnekuva mukaan. Mikä on tehokkuus ja paljonko on asukkaita neliökilometrillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 27.10.2017 kello 19:09

    Matti Kinnunen:
    Wau! Huoltoasema pois kantakaupugista. Hienoa. Auton voi tankata laidemmallakin…

    Palveluiden heikkeneminen ei edesauta Helsingin keskustan pysymistä elävänä. Suomalais-USA:lainen tapa rakentaa bensa-asemat yksikerroksisina ei ole kovin tehokas. Miksei bensa-asema voi olla kuusikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.10.2017 kello 11:07

    Miksei bensa-asema voi olla kuusikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa?

    Koska siellä myydään bensaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus