Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

11.10.2017 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Jan Vapaavuori ehdottaa kunnallisveron alentamista Helsingissä puolella prosenttiyksiköllä eli että Helsinki luopuisi 70 miljoonan euron varotuloista. Suhtaudun esitykseen kovin epäillen kolmesta syystä.

Ajoitus. Suomen talous on tuhottu jo kaksi kertaa (1989 ja 2007) alentamalla kiiluvasilmäisesti veroja, kun nousukausi tuo kassaan ennakoitua enemmän verotuloja. Juuri silloin veroja ei pidä alentaa. Helsinki ei ole valtio, mutta kuitenkin merkittävä taloudellinen toimija. En pidä ajatuksesta ylikuumentaa suhdanteita.

Unelma. Minulla on unelma hienosta kaupungista. Hienoon kaupunkiin eivät kuulu kuoppaiset kadut, surkea joukkoliikenne eikä homeiset koulut. Vaikka veronalennus tekisi mahdolliseksi mennä kerran kuussa useammin kaljalle, unelmani on arvokkaampi.

Poliittinen realiteetti. Tämä on tärkein syy, koska sen mukaan Vapaavuoren esitys on hölmö myös ilman noita kahta edellistä syytä. Vapaavuoren esitys voisi olla jotenkin harkinnanarvoinen, jos Suomen kuntien taloutta koskisivat pysyvät ja selkeät säännöt. Näin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Helsingin ja valtio suhdetta säätelee hallituksen  mielivalta. Säännöt ovat voimassa vuoden kerrallaan ja lisäbudjetilla tätäkin voidaan lyhentää. Jos kaupunki hoitaa taloutensa hyvin ja osoittaa, että sillä on rahaa enemmän kuin tarvitsee, valtio ottaa rahan kylmän rauhallisesti itselleen siirtääkseen jonnekin, jossa ei ole oltu yhtä sinisilmäisiä. Tällainen mielivaltaisuuden tila on toki aivan hirveä asia, mutta niin kauan kuin tällaiset pelisäännöt nähdään tarkoituksenmukaisiksi,  yhdenkään kunnan ei kannata hoitaa asioitaan hyvin – tai jos on näin erehtynyt tekemään, ei ainakaan kannata alleviivata asiaa alentamalla kuntaveroa.

Vahinko on tosin varmaan jo tapahtunut. Vapaavuoren ulostulon jälkeen kokoomuksen hallituskumppaneilta on tuskin jäänyt huomaamatta, että Helsingin kassasta löytyy rahaa muualle siirrettäväksi.

= = = =

Ja sitten neljäs. Vapaavuori perustelee alempaa kunnallisveroa Helsingissä sillä, että asuminen on Helsingissä vastaavasti kalliimpaa.

Heh!

Jos veroja alennetaan Helsingissä, asumisesta tulee entistäkin kalliimpaa. Tuukka Saarimaa voi vaikka selittää.

Kommentit

78 Vastausta artikkeliin “Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta”

  1. GOLAJTTI kirjoitti 11.10.2017 kello 23:13

    Kuten Hetemäkikin sanoi, niin korkean vaihtoehtokustannusten teissä ei ole järkeä. Jos Suomi haluaa pärjätä kilvassa, on veroastetta ilman muuta alennettava tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. K-Veikko kirjoitti 12.10.2017 kello 0:03

    Veron alentaminen ilman, että samalla alennetaan kunnan menoja on loppupelissä vain kosmetiikkaa. Reaalisessa taloudessa kunta edelleen sitoo yhteiskunnasta samat työvoiman resurssit itselleen kuin ennenkin.

    Juuri noususuhdanteessa pitää kunnan menoja alentaa, jotta markkinoille vapautuu työvoimaa juuri silloin, kun uusia työmahdollisuuksia on paljon. — Vasta uuden työvoiman tulo markkinoille kasvattaa reaalisessa taloudessa tuotantoa ja samalla myös kunnan reaalisia verotuloja. Ei pelkkä nimellinen veron alentaminen.

    Aihetta sivuten
    Tax Cuts Without Spending Cuts Wont Grow the Economy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Sepi kirjoitti 12.10.2017 kello 0:12

    Eikö kiinteistöveroa olla kuitenkin korottamassa, joten tulopuolelle on tulossa plussaa sieltä? Käytännössä siis verotusta siirretään työn teolta (kunnallisvero) kiinteistöomaisuuteen.

    Näin talousliberaalista lukijasta tämä kuulostaa erinomaiselta ajatukselta. Varsinkin kun kunnallisvero on vielä tasavero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Antero Umpimieli kirjoitti 12.10.2017 kello 0:29

    Kokoomus teki ansan muille, ja nyt muut näyttäytyvät saalistavilta kommareilta mediassa, jos pistävät kampoihin. Ihan turha mitään perustella, kun media on jo päättänyt että kokoomus on järkevää. Ja mitä viimeiseen tulee, niin miten ihmeessä joku voikaan ajatella että asuminen kallistuisi jos ihmisten tulot kasvavat, ei kai nyt kukaan silloin nostaisi pyyntöjään jos kerrotaan ihmisillä olevan enemmän rahaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ossi Saresoja kirjoitti 12.10.2017 kello 3:21

    Onko tuo kolmas syy kuitenkaan validi? Kyllähän luulisi valtion huomaavan senkin, jos Helsingin budjetti on ylimääräisempi kuin ilman veroalea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2017 kello 19:59

    Onko tuo kolmas syy kuitenkaan validi? Kyllähän luulisi valtion huomaavan senkin, jos Helsingin budjetti on ylimääräisempi kuin ilman veroalea.

    Juuri siksi se kannattaisi käyttää investointivelan kuromiseen. Jos vaihtoehtona on antaa raha kepun käytettäväksi kepulaisiin kohteisiin tai käyttää sama raha elinympäristöä parantaviin investointeihin, miten voi helsinkiläisille perustella sen antamista kepun jaettavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mikko Savelius kirjoitti 12.10.2017 kello 7:30

    Ensi vuonna nousee Helsingin kiinteistövero. Mikäli mitään veromuotoa ei lasketa, niin helsinkiläisten kokonaisvero nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Realisti kirjoitti 12.10.2017 kello 8:59

    Olet väärässä. Myös minulla on käyttöä rahoilleni. Suomen ja Helsingin verotus on jo ajat sitten ohittanut kohtuuden ja säädyllisyyden. Julkea sektori on päivä päivältä röyhkeämpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. erkki niini kirjoitti 12.10.2017 kello 9:50

    On tuossa Vapaavuoren esityksessä järkeä. Jos Helsinkiläinen tiivis rakenne on niin edullinen, niin kaipa veroja voisi kohtuullistaa. Mitenkä tuo helsingin erinomaisuus oikein ilmenee? Voiko sitä mitata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle kirjoitti 12.10.2017 kello 9:56

    Periaatteessa noin tuon ensimmäisen kohdan osalta, mutta Vapaavuori on oikeassa siinä, että veroastetta tulee laskea reippaasti. Emme saa Helsingissä vastinetta veroille, joten ihan yhtä hyvin niitä voi laskea. Poliitikolle tuo on punainen vaate, koska se vähentää valtaa.

    Vähän vähempikin määrä palveluja riittää, kunhan ne ovat paikallisia. Päivähoidon tarjoaminen töölöläislapselle Jätkäsaaressa on huono vitsi. Jolloin palataan jälleen organisointikysymykseen, Helsingin pilkkominen pienemmiksi kaupungeiksi tuottaa kuntalaisille ehkä vähemmän, mutta parempilaatuista palvelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. EKK kirjoitti 12.10.2017 kello 10:33

    Jos kunnallisveroa ei muuteta, asuminen kallistuu, koska kiinteistövero nousee. Jos kunnallisveroa lasketaan, asuminen toki kallistuu vielä enemmän, mutta kunnallisveron lasku kompensoi asumiskulujen nousua. Vapaavuorella on tässä kyllä pointtinsa.

    Jos tavoitteena olisi asumiskulujen absoluuttinen lasku, tällöin kunnallisveroa pitäisi korottaa niin paljon, että siitä seuraava ostovoiman heikennys alentaisi asuntojen hintoja enemmän kuin mitä kiinteistövero nousee. Mitenkähän paljon pitäisi korottaa?

    Ylipäätään, miksi juuri tämänhetkinen taso olisi se paras. Soininvaaran argumenteilla voisi perustella myös nostoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2017 kello 19:55

    Kiinteistöveron nosto lisää asumiskuluja sillä, joka omistaa asunnon nyt, mutta ei sillä, joka on aikeissa ostaa asunnon, koska asuntojen hinta laskee kiinteistöveron seurauksena. Tämä on ilmeisesti liian monimutkainen ajatus HS:n ymmärrettäväksi. (Pohjanpalo)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Keskustelija kirjoitti 12.10.2017 kello 10:48

    Erinomaisia perusteluja! Kumpa useampi lukisi tätä blogia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo Korppoo kirjoitti 12.10.2017 kello 11:40

    6000 syytä miksi Suomen pitää laskea verotusta:
    1) Virossa yhtiön voitosta peritään veroa 0% ja Suomessa 20%. Tästä syystä 6000 suomalaista yritystä on jo siirtynyt Viroon ja tämän maastamuuton loppua ei ole näkyvissä…
    2) Suomen kokonaisveroaste on maailman 4. korkein eli 44%, OECDn keskiarvo on 34 %, Virossa 33,6%.
    Tästä syystä Suomi on monella alalla kilpailukyvytön, mikä rajoittaa talouskasvua ja työllistämistä.
    3) Suomessa kehitetään koko ajan uusia upeita business-ideoita ja tuotteita, mutta käsittämättömän korkean veroasteen vuoksi ne viedään maasta heti, kun ovat kypsyneet voittoa tuottavaan vaiheeseen.
    Seppo Korppoo
    28 vuotta PK-vientiyrittäjänä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2017 kello 19:54

    Lasket nyt Viron veroasteen vähän väärin, unohdat pakolliset sosiaaliturvamaksut. Edelleen, Virossa ei veroteta yhtiön tulosta vaan osingonmaksua, mutta lopulta verotetaan kuitenkin. Tämä Viron järjestelmä on epäoptimaalinen, koska se estää siirtämästä voittoa yhdestä yrityksestä toiseen, koska tätä siirtoa verotetaan, mutta omassa näköalattomassa yrityksessä säilyttämistä ei veroteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jalonen kirjoitti 12.10.2017 kello 13:18

    Tämä voi olla myös signaali, että hyvätuloisetkin ovat jatkossa tervetulleita Helsinkiin.
    Jos saamme vaikkapa vain 10 000 veronmaksajaa 100 000 vuosituloilla houkuteltua, veroja kertyy lisää 180 miljoonaa vuodessa.
    Pidän Vapaavuoresta joka päivä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Olli Saarinen kirjoitti 12.10.2017 kello 16:29

    Mielestäni Vapaavuoren ehdotus on raikas avaus. Ei voi olla niin, että aina kun verotulot kasvavat niin keksitään uusia menokohteita sen sijaan, että tyydyttäisiin olemassa oleviin palveluihin ja niiden rationaalisen kehittämiseen. On syytä luottaa ihmiseen siten että hän kuluttaa itse eikä kunnan välityksellä.

    Helsingin menorakenne paljastaa aikamoisen vaurauden: sotemenojen osuus on huomattavasti alempi kuin yleensä muissa kunnissa mikä epäsuorasti kertoo, että kaikkeen muuhun tuhlataan reippaasti. Tämän on mahdollistanut runsas veropohja, mikä tavanomaisella veroäyrillä on tuottanut aina törsättävästi asti.

    Helsingilla on varaa käyttämättömiin metrolaiturimetreihin ja moninkertaiseen tsaarinaikaiseen organisaatioon, mitä nyt onneksi osin vihreiden toimesta ollaan virtaviivaistamassa. Tämä onkin tarpeen, sillä kun sotemenot poistuvat budjetista niin huomataan miten paljon jää jäljelle. Silloin on veronkorotusten aika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2017 kello 19:51

    En olisi kasvattamassa käyttömenoja mutta olisin kasvattamassa investointimenoja, koska investointivelkaa syntyy koko ajan ja sen seurauksena elämme rähjäisessä ja huonosti toimivassa ympäristössä. Investointivelan kurominen on vähän sama asia kuin velan lyhentäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Peter kirjoitti 12.10.2017 kello 19:03

    Verojen alentamisen sijaan Helsinki voisi hyödyntää mahdollista “ekstraa” vähentämällä velkaantumistaan tai laskemalla sähkönsiirron hintaa kaupungissa lähemmäs nollatulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. PRNDL kirjoitti 12.10.2017 kello 20:13

    Suomessa on muihin maihin verrattuna kilpailukykyinen tulotaso. Asumisen ja elämisen kulut, mukaanlukien verotus, ovat sitten reilusti suuremmat. Vastaavasta duunista pitää pyytää enemmän jos haluaa elää samanlaista elämää kuin niissä muissa eurooppalaisissa metropoleissa.

    Näitä kaikkia kuluja tulee laskea aina kuin mahdollista. Asuntojen hinta, ruuan hinta, liikkumisen hinta ja verotus – jokaisesta kun ottaa löysät pois, on tavallisellakin palkansaajalla edes jokin mahdollisuus siihen kansainvälisen tason luovan luokan elämään jota täälläkin usein peräänkuulutetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Anonymous kirjoitti 12.10.2017 kello 20:21

    Osmo Soininvaara: Juuri siksi se kannattaisi käyttää investointivelan kuromiseen. Jos vaihtoehtona on antaa raha kepun käytettäväksi kepulaisiin kohteisiin tai käyttää sama raha elinympäristöä parantaviin investointeihin, miten voi helsinkiläisille perustella sen antamista kepun jaettavaksi?

    Eikös valtionosuus- ja valtionosuuksien tasausjärestelmä toimi ihan huolimatta mitä Helsingissä asiasta tuumataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2017 kello 22:41

    Eikös valtionosuus- ja valtionosuuksien tasausjärestelmä toimi ihan huolimatta mitä Helsingissä asiasta tuumataan?

    No ei toimi. Kyse on vuoden kerrallaan voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonosti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Siksi kaikki ylimääräinen raha pitää käyttää. Tällainen lainsäädäntö on tyypillistä kehitysmaissa ja se on kokonaisuuden kannalta hyvin turmiollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. LK kirjoitti 12.10.2017 kello 20:42

    Veroja kannattaa nostaa, kun on nousukausi, ja laskea, kun on laskukausi.

    Nousukaudella on varaa maksaa veroja, laskukaudella ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. LK kirjoitti 12.10.2017 kello 20:43

    Jalonen:
    Tämä voi olla myös signaali, että hyvätuloisetkin ovat jatkossa tervetulleita Helsinkiin.
    Jos saamme vaikkapa vain 10 000 veronmaksajaa 100 000 vuosituloilla houkuteltua, veroja kertyy lisää 180 miljoonaa vuodessa.
    Pidän Vapaavuoresta joka päivä enemmän.

    Tarkoitat varmaan ulkomailta, koska kantasuomalaiset hyvätuloiset ovat jo siellä, tai eivät halua muuttaa sinne..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. peksu kirjoitti 12.10.2017 kello 21:12

    Suomi ei ole tuhoutunut 1989 tai 2007 verojen alentamiseen, vaan nousukautena tehtyyn holtittomaan menojen lisäykseen. Tosin tähän samaan syntiinhän lähes kaikkien maiden hallitukset tuppaavat sortumaan, tajuamatta että “ansaittuja etuja” tai “jakovaroja” on sitten todella vaikeaa leikata sitten laskusuhdanteessa. Myös kunnilla on tärkeää olla lisäämättä menoja noususuhdanteessa, niiden karsiminen on lähes mahdotonta sitten laskusuhdanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Hannu kirjoitti 12.10.2017 kello 21:27

    Minusta Vapaavuoren avaus oli hyvä.

    En hyväksy ajatusta että ainoa mahdollinen muutos veroprosenttiin on aina sen nosto. Sanot että nousukaudella veroja ei pitäisi laskea ja talousteoriassa ehkä näin. Toisaalta laskukaudella verojen lasku on poliittisesti mahdotonta. Muistanet solidaarisuusveron ja pakkolainan jne.

    Eli: paras laskea sitä nyt kun se on poliittisesti mahdollista jotta seuraavalla laskukaudella vääjäämättä tuleva nosto ei vie veroprosenttia hävyttömyyksiä ja lafferin käyrän ulkoradalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tcrown kirjoitti 12.10.2017 kello 21:46

    Olli Saarinen: Mielestäni Vapaavuoren ehdotus on raikas avaus. Ei voi olla niin, että aina kun verotulot kasvavat niin keksitään uusia menokohteita sen sijaan, että tyydyttäisiin olemassa oleviin palveluihin ja niiden rationaalisen kehittämiseen. On syytä luottaa ihmiseen siten että hän kuluttaa itse eikä kunnan välityksellä.

    Olisihan myös kolmas vaihtoehto menojen kasvattamisen ja verojen leikkaamisen lisäksi, nimittäin velkojen maksu, mutta se ei taida tulla juuri kenellekään edes mieleen, kannattamisesta puhumattakaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-9210485

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Sepi kirjoitti 12.10.2017 kello 22:10

    Infrainvestoinnit hyväksyn hyvinkin, mutta minusta ne on parempi rahoittaa kiinteistöveron tulevilla tuotoilla ottamalla nyt matalakorkoista lainaa ja maksamalla se takaisin lisääntyvillä tonttivuokra ja kiinteistöverotuloilla.

    Jos oletettu verotulojen kasvu ei mahdollista kattaa investointeja, pitää valtion osallistua tai ne jättää tekemättä…

    Sinänsä ymmärrän huolen talouden ylikuumentamisesta, mutta toisaalta Helsinki voi osallistua tupo-neuvotteluhin ja kilpailukyvyn ylläpitoon kunnallisveron laskulla. Varsinkin kun asukasluvun voimakas kasvu vähentää per capita velkamääriä yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. ksee kirjoitti 12.10.2017 kello 22:32

    Lisää vaan veroja…

    ”Hälyttävä” havainto suomalaisten koulutuksesta: ”Nyt herätys!”

    Väestötilastojen asiantuntijan Pekka Myrskylän mukaan korkeasti koulutettujen suomalaisten osuus on vuosien 2005 ja 2015 välisenä aikana pudonnut 38 prosentista 36 prosenttiin.

    Tärkein syy lienee Myrskylän mukaan suomalaisnuorten maastamuutto.

    –Suomalaisia muuttaa ulkomaille noin 10 000 hengen vuosivauhdilla, heistä yli puolet on 20–35-vuotiaita. Ulkomaille töihin menevistä suurimmalla osalla on oletettavasti korkea-asteen koulutus ja opiskelemaan lähtevistä huomattava osa jää hankittuine koulutuksineen sille tielle, hän kommentoi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. vk kirjoitti 12.10.2017 kello 22:34

    Osmo Soininvaara: Juuri siksi se kannattaisi käyttää investointivelan kuromiseen. Jos vaihtoehtona on antaa raha kepun käytettäväksi kepulaisiin kohteisiin tai käyttää sama raha elinympäristöä parantaviin investointeihin, miten voi helsinkiläisille perustella sen antamista kepun jaettavaksi?

    Jo 23 vuotta kuoppaisen hiekkatien varrella Helsingissä asuneena toivoisin rahaa joskus riittävän kotitien päällystämiseen. Muualla Suomessa tiet ovat paremmassa kunnossa. Mistähän ne rahat tulevat?

    Ikävä kyllä Helsinkiä kupataan jo nykyään ihan sairaasti. Hyvin asiansa hoitaneet kunnat eli erityisesti pääkaupunkiseutu maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden tyrimiset. Sosialismia kuntatasolla.

    Toisaalta Suomessa on selkeästi liian korkea verotus ja liian suuri julkinen sektori. Pääsuunnan tulee olla verotuksen keventäminen ja julkisten menojen leikkaaminen.

    Eli sekä Osmo että Vapaavuori ovat oikeassa. Verotusta on Helsingissä kevennettävä, mutta samalla valtionosuusjärjestelmä ym. ryöstömekanismit on romutettava. C21 on hyvä idea, tosin ensikokouksen anti kovin vaatimaton. Sosialistisen kepun miehittämä Kuntaliitto on ammuttava kuuta kiertävälle radalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Daniel Federley kirjoitti 12.10.2017 kello 22:56

    Osmo Soininvaara: No ei toimi. Kyse on vuoden kerrallaan voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonosti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Siksi kaikki ylimääräinen raha pitää käyttää. Tällainen lainsäädäntö on tyypillistä kehitysmaissa ja se on kokonaisuuden kannalta hyvin turmiollista.

    Tämähän kuulostaa aivan kehitysavulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jukkis kirjoitti 12.10.2017 kello 23:18

    Osmo Soininvaara: No ei toimi. Kyse on vuoden kerrallaan voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonosti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Siksi kaikki ylimääräinen raha pitää käyttää. Tällainen lainsäädäntö on tyypillistä kehitysmaissa ja se on kokonaisuuden kannalta hyvin turmiollista.

    Jos ylimääräistä rahaa on se tarkoittaa, että on kerätty kuntalaisilta veroja enemmän kuin mitä on tarvittu heille tarjottavien palveluiden toteuttamiseen. Eikö tämä ennen kaikkea ole perustelu sille, että veroäyriä lasketaan ja kerätään kuntalaisilta veroja vähemmän, kerta sekin riittää? Onpahan sitten varaa nostaa äyriä, jos ja kun seuraavan kerran rahoitusvaje yllättää. Helsinki kuitenkin tekisi alennuksen (ymmärtääkseni, espoolaisena en ole ihan niin perillä Helsingin asioista) ylijäämäisestä budjetista toisin kuin edelleen velkaa ottava valtiomme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 12.10.2017 kello 23:32

    Seppo Korppoo:
    6000 syytä miksi Suomen pitää laskea verotusta:
    1) Virossa yhtiön voitosta peritään veroa 0% ja Suomessa 20%. Tästä syystä 6000 suomalaista yritystä on jo siirtynyt Viroon ja tämän maastamuuton loppua ei ole näkyvissä…
    2) Suomen kokonaisveroaste on maailman 4. korkein eli 44%, OECDn keskiarvo on 34 %, Virossa 33,6%.
    Tästä syystä Suomi on monella alalla kilpailukyvytön, mikä rajoittaa talouskasvua ja työllistämistä.
    3) Suomessa kehitetään koko ajan uusia upeita business-ideoita ja tuotteita, mutta käsittämättömän korkean veroasteen vuoksi ne viedään maasta heti, kun ovat kypsyneet voittoa tuottavaan vaiheeseen.
    Seppo Korppoo
    28 vuotta PK-vientiyrittäjänä

    Veroasteella ei ole mitään merkitystä, koska ne eivät ole vertailukelpoisia
    Esim USA ilmoittaa 2016 veroasteeksi 26 % ja Suomi 44 % https://www.vero.fi/contentassets/6c8484faadf1414fb3545e083d8302f3/vero_taskutilasto_80x120mm_2016_fi_web_korjattu.pdf

    Mutta kun katsoo USA valtion ,osavaltioiden, maakuntien ja kuntien moja niin ristiriita on suuri. Menot ovat n 6700 miljardia taalaa eli n 36 % bkt. Sotien aikan eli Bushin hallinnon aikaan ne huotelivat yli 40 % eli Suomen tasolla.

    Ei verotusta voi vertailla, viralliset veroasteet ovat puhdasta propagandaa

    USA ssa veroaste näytetään todellista alhaisemmaksi kun taas Suomessa valtio haluitaan esittää himoverottajanA puhtaasti poliittisista syistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. bartolmai kirjoitti 12.10.2017 kello 23:57

    bartolmai:

    Vaikka Veronalennus tekisi mahdolliseksi mennä kerran kuussa useammin kaljalle, unelmani on arvokkaampi.

    Siis nyt hyvä herra hiukan kunnioitusta veronmaksajia ja kuntalaisia. Sinun unelmasi EI OLE arvokkaampi kuin yhtään kenenkään muun.

    Toistan vielä: Kunnioitusta. Makustele hetken sitä sanaa, hyvä herra Soininvaara. Sinun unelmasi eivät ole arvokkaimpia kuin muiden. Piste.

    Kysymys, johon todella toivon vastausta; miksi annoit esimerkiksi vain kaljallakäymisen? Miksi et vaikka sitä, että on varaa ostaa muuta ruokaa kuin puuroa ja makkaraa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Koti-isä kirjoitti 13.10.2017 kello 0:07

    Kalle:
    Emme saa Helsingissä vastinetta veroille, joten ihan yhtä hyvin niitä voi laskea.

    Ei pidä paikkansa. Päinvastoin, veroille saadaan keskimääräisesti oikein hyvä vastine.

    Verotuksen laskeminen olisi perusteltua, jos kaupungilta haluttaisiin riisua toimintoja, kuten terveyden, lasten tai vanhusten hoito, infran rakentaminen ja ylläpito ym. Näin ei ole tapahtumassa eikä ole mitään tarvettakaan tapahtua. Sote toteutuessaan toki muuttaisi tilannetta. Vapaavuori ja puoluetoveri Pakarinen, joka on entinen kauppakamarin johtaja, pyörittävät vanhaa levyä verojen alentamisesta puolueensa sisällä olevan pienen intressiryhmän puolesta.

    Kaupunki kasvaa ja rakennettavaa, korjattavaa ja ylläpidettävää riittää. Esimerkiksi apulaispormestari Sinnemäen mainitsema pyörätieverkoston päivittäminen tälle vuosituhannelle. Tai kaupungin homeessa olevat rakennukset ja riittämättömät hoitoresurssit.

    Nimimerkin väite pitää paikkansa korkeintaan verotulojen käytön kohdentamisen osalta. Esimerkiksi vuosikymmeniä jatkunut tila, jossa liikkumiseen käytetystä rahoituksesta suhteettoman suuri osuus käytetään autoliikenteen infran rakentamiseen ja ylläpitoon. Vaikka tämä palvelee vain pientä vähemmistöä kaupunkilaisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Koti-isä kirjoitti 13.10.2017 kello 0:18

    vk: Jo 23 vuotta kuoppaisen hiekkatien varrella Helsingissä asuneena toivoisin rahaa joskus riittävän kotitien päällystämiseen. Muualla Suomessa tiet ovat paremmassa kunnossa. Mistähän ne rahat tulevat?

    Taidat asua pyörätien varressa. Sillä jopa pyöräteiden pääväylistä merkittävä osa on edelleen päällystämättä. Ja todella surkeassa kunnossa. Täynnä valtavia vesilaksoja sateiden jälkeen. Päällystämättömiä autoteitä, joilla olisi sanottavasti liikennettä, ei ole kaupungissa ollut vuosikymmeniin.

    Myös muualla harvaan asutussa Suomessa autotiet ovat käsittämättömän hyvässä kunnossa, erityisesti liikennesuoritteeseen nähden. Lähes kaikkialla, missä kulkee muutamakin auto tunnissa, tiet ovat kunnossa, joka mahdollistaa vähintään 80 km/h nopeuden. Uutta soraa levitetään paksut kerrokset jopa vuosittain ja tiet myös pinnoitetaan uudelleen jopa pelkkien nastarenkailla hiottujen urien vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. JY kirjoitti 13.10.2017 kello 7:11

    vk:
    Eli sekä Osmo että Vapaavuori ovat oikeassa. Verotusta on Helsingissä kevennettävä, mutta samalla valtionosuusjärjestelmä ym. ryöstömekanismit on romutettava. C21 on hyvä idea, tosin ensikokouksen anti kovin vaatimaton. Sosialistisen kepun miehittämä Kuntaliitto on ammuttava kuuta kiertävälle radalle.

    21 suurimmasta kunnasta vain 6 maksaa verotulojen tasausta. Helsinki, Espoo, Vantaa, Vaasa, Turku ja Tampere. Kaikkiaan maksajia on 30. Helsingin veroprosentti olisi 2 prosenttiyksikköä pienempi, jos se ei maksaisi (jos 0,5 = 70 milj.). Verotulojen tasauksen jälkeenkin kaikki 21 saavat valtionosuuksia. Helsinki 148 milj.€ vuonna 2017.

    Mutta onhan se tietysti hankala mankua valtiolta rahaa esim. Jokeriin, jos veroja lasketaan saadun summan verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 13.10.2017 kello 9:16

    vk: Jo 23 vuotta kuoppaisen hiekkatien varrella Helsingissä asuneena toivoisin rahaa joskus riittävän kotitien päällystämiseen. Muualla Suomessa tiet ovat paremmassa kunnossa. Mistähän ne rahat tulevat?

    Sattui silään detaljitietoa. Suurin teiden kuntoon vaikuttava tekijä on teiden määrä.KUn Suomessa on teitä n 450000 km niin Saksassa vastaava määrä on 650000.Mittauksen tavasta voi olla erimieltä, mutta kun kriteerit ovat samat niin tilasto on vertailukelpoinen
    Ero syntyy kun verrataan maksajine määrää maksajia Saksassa on 80 miljoonan luokkaa ja Suomessa 5,5 miljoonaa niin on selvää, etti Suomessa tiet voi olla samassa kunnossa kuin Saksassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ville kirjoitti 13.10.2017 kello 9:37

    Osmo Soininvaara: Tämä Viron järjestelmä on epäoptimaalinen, koska se estää siirtämästä voittoa yhdestä yrityksestä toiseen, koska tätä siirtoa verotetaan, mutta omassa näköalattomassa yrityksessä säilyttämistä ei veroteta.

    Eikö näköalaton mutta voitollinen yritys voi sijoittaa toiseen yritykseen? Miksi rahan pitäisi kiertää yksityishenkilön kautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. vk kirjoitti 13.10.2017 kello 10:20

    Osmo Soininvaara:
    En olisi kasvattamassa käyttömenoja mutta olisin kasvattamassa investointimenoja, koska investointivelkaa syntyy koko ajan ja sen seurauksena elämme rähjäisessä ja huonosti toimivassa ympäristössä. Investointivelan kurominen on vähän sama asia kuin velan lyhentäminen.

    Miten investointien lisäämisen ajoitus nyt sopii seuraavaan, eli miten kustannusten nousua voidaan selvästi hillitä ja tarjontakapeikkoja purkaa?

    “Rakennuslehden julkaiseman Rapalin pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksin nousuvauhti on kiihtynyt 2000-luvun korkeimmalle tasolle.Tarjoushintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa 10,7 %, mikä on indeksin korkein mitattu muutoslukema sitten vuoden 1998. Tammi-heinäkuussa indeksi kohosi 7,9 % vuodentakaisesta. Asuntopuolella nousua oli 8 % ja toimitilarakentamisessa 7,6 %. Rapalin mukaan maltillisesti kallistuneet rakennusmateriaalikustannukset eivät selitä tarjoushintojen nousua, vaan selitys on tarjontakapeikoissa. Rakennusalan tuotantokapasiteetti on nyt lähes täyskäytössä etenkin pääkaupunkiseudulla ja tämä näkyy urakoiden nousevina tarjoushintoina. Rapalin mukaan rakennusbuumi ja kapasiteettirajoitteet näkyvät myös pääurakoiden tarjoushalukkuudessa, joka on laskenut selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Seppo Korppoo kirjoitti 13.10.2017 kello 14:18

    Kyllä minun mielestäni Suomen hirvittävän korkea verotus on eräs maamme pahimmista ongelmista. Sen tukahduttava vaikutus säteilee taloutemme joka alueelle.
    Tässä konkreettinen esimerkki, joka koskee melkeinpä jokaista kansalaista.
    Vuonna 2014 RT teki laskelman siitä mikä on verojen ja veroluonteisten kulujen osuus uuden kerrostaloasunnon hinnasta. Se on peräti 40–45 prosenttia.
    Suomessa keskituloinen maksaa palkastaan veroja noin 30%.
    Näinollen asunnon ostaja joutuu maksamaan veroja yhteensä 70 – 75% ja vain 25 – 30 % menee itse asuntoon.
    Kun seuraa suomalaisten poliitikkojen kannaottoja näyttää selvältä, että verojen alentamiseen ei ole kenelläkään haluja.
    Pikemminkin päinvastoin!
    Tämä hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa, joka kantaa suurta verotaakkaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Joo joo kirjoitti 13.10.2017 kello 17:05

    Ikävä kyllä Helsinkiä kupataan jo nykyään ihan sairaasti. Hyvin asiansa hoitaneet kunnat eli erityisesti pääkaupunkiseutu maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden tyrimiset. Sosialismia kuntatasolla.

    Hyvin asiansa hoitanut kunta on esim. Tampere. Helsingin asiat on hyvälle mallille hoitaneet koko maan hallintoalamaiset kantamalla verokuormansa pääkaupungin korkeapalkkaisten herrojen ja rouvien nautittavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. kimi kirjoitti 13.10.2017 kello 23:48

    Osmo Soininvaara: No ei toimi. Kyse on vuoden kerrallaan voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka antaa sille, joka hoitaa asiansa huonosti ja ottaa siltä, joko hoitaa hyvin. Siksi kaikki ylimääräinen raha pitää käyttää. Tällainen lainsäädäntö on tyypillistä kehitysmaissa ja se on kokonaisuuden kannalta hyvin turmiollista.

    Mutta eikö tuo koske hyvinvointivaltiotakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. QTC kirjoitti 14.10.2017 kello 8:11

    Koti-isä:

    Myös muualla harvaan asutussa Suomessa autotiet ovat käsittämättömän hyvässä kunnossa, erityisesti liikennesuoritteeseen nähden.

    Autoilijat maksavat veroina valtion teiden ylläpidon ja rakentamisen moninkertaisesti. Helsingin väylät ovat teidän oma asianne, mutta uskon, että jos pyöräilijät maksaisivat ylimääräistä veroa edes pari kertaa pyöräteiden rakentamisen hinnan niin eiköhän laatu paranisi.

    Uutta soraa levitetään paksut kerrokset jopa vuosittain ja tiet myös pinnoitetaan uudelleen jopa pelkkien nastarenkailla hiottujen urien vuoksi.

    Uutta soraa levitetään…? Minne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kalle kirjoitti 14.10.2017 kello 8:50

    Keskustelija:
    Erinomaisia perusteluja! Kumpa useampi lukisi tätä blogia.

    Perusteluja puolin sun toisin ja hyvää keskustelua. Sen takia tämä on hyvä blogi. Suomi on ajamassa itseään lujaa kiviseinän liian korkealla veroasteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. vk kirjoitti 14.10.2017 kello 10:49

    Koti-isä: Taidat asua pyörätien varressa. Päällystämättömiä autoteitä, joilla olisi sanottavasti liikennettä, ei ole kaupungissa ollut vuosikymmeniin.

    Sori koti-isukki, olet väärässä. Oman kotikatuni varrella on seitsemän ok-taloa ja lähellä on hiekkatie jonka varrella on nelisenkymmentä asuntoa. Muutama vuosi sitten kysyin alueen katusuunnittelijalta että milloin päällystetään, niin vastaus oli ettei ole 5-vuotissuunnitelmassa ja eikä ole näköpiirissäkään kun rahaa ei ole eikä tule kaikkien hiekkateiden päällystämiseen.

    Itse maksan yli 1000 euroa/v kiinteistöveroa (ihanaa, nousee taas reilusti ensi vuonna!) ja nekin rahat menevät varmaan pyöräbaanojen ja ratikkakiskojen rakentamiseen. Päällystämättömiä asuinkatuja on Helsingissä varmaankin kymmeniä ellei satoja kilometrejä. Paljonko muuten sinä maksat kiinteistöveroa, jos saan kysyä? Tai ylipäätään veroja?

    Saisimme varmasti omat kotikatumme päällystettyä jos tänne muuttaisi joku vähintään insinööritasoinen kiinteistöviraston tyyppi (näin tapahtui lähistöllä). Tai sitten kaupunginvaltuutettu. Verojenmaksun eli mm. teiden rakentamista/kunnostamista maksamalla se ei näytä tapahtuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. LK kirjoitti 14.10.2017 kello 12:16

    Seppo Korppoo:
    Kyllä minun mielestäni Suomen hirvittävän korkea verotus on eräs maamme pahimmista ongelmista.

    Kyllä se keskisuurten ja suurten yritysten puute on pahempi ongelma. Talous kasvaa, hyvä niin, mutta keskiluokkaisia ja ylemmän keskiluokan kuluttajia pitäisi saada lisää. Näitä luokkahyppyjä syntyy keskisuurten ja suurten yritysten kautta.

    Ammatinharjoittajat ja yrittäjät elävät kädestä suuhun, eivätkä harjoita tuotekehitystä. He oppivat koulussa ja työssä mitä oppivat, kunnes aika ajaa heidän ohitseen. Yritykset, jotka ovat riittävän suuria ja ketteriä (ärsyttävä trendisana, tiedän) kykenevät uudistumaan riittävästi.

    Esimerkiksi maataloudessa tämän hetkinen katovuosi on aivan helvetin hyviä asia, jos sillä saadaan vaikka pari tuhatta turhaa pientä maatilaa pois pelistä. Suuremmat ottavat tuotannon haltuun ja kykenevät uudistamaan tuota tuotantoa.

    Viimeisen 30-vuoden aikana maataloustuottajien lukumäärä on puolittunut, mutta tuotanto pysynyt samana, mutta erityisesti tuotanto on uudistunut ja kehittynyt.

    Suomalaisten C21 kaupunkien pitää jopa nostaa verotusta nyt hiukan, ja investoida infrastruktuuriin tulevaisuutta ajatellen. Nyt sitä rahaa voidaan nyhtää, kun talous kasvaa, ja kun laskukausi häämöttää, niin silloin investoinnit seis ja veroa alemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Sepi kirjoitti 14.10.2017 kello 19:25

    Ville: Eikö näköalaton mutta voitollinen yritys voi sijoittaa toiseen yritykseen? Miksi rahan pitäisi kiertää yksityishenkilön kautta?

    On minusta aika järjestöntä verotuksellisesti kannustaa/ohjata kolmen hengen sähköputkimiesfirmaa pidemällä aikavälillä omistajan eläkevakuutuskuoren holdingyhtiöksi johon se omistaja parkittaa eläkesäästönsä veretehokkuuden nimissä.

    Mitä hyötyä tästä tarkalleen ottaen on?

    Jos halutaan kannustaa eläkesäästämiseen, niin eikö sen voisi tehdä verotuksellisesti neutraaliksi sekä omistajayrittäjälle, että työntekijälle? Vai onko idea vain kannustaa yrittäjyyteen tarjoamalla veroporkkanaa niille jotka uskaltautuvat perustamaan mies- ja läppäri konsulttifirman sen sijaan, että ryhtyisivät palkkaduunareiksi?

    Yrityksille joiden toiminta on pääomaintensiivistä on tietysti etua siitä, että niillä on taseessa muutakin kuin velkarahaa, mutta harva moderni yritys on tuollainen. Etenkin kun rahoistusala on kehittynyt ja tarve tuotantovälineiden omistamiselle on vähentynyt lisääntyneiden leasing- ja vuokrasupalveluiden myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. xyzzy kirjoitti 14.10.2017 kello 21:38

    Ja minulla on sellainen unelman että kiilu silmäiset himoverottajat joskus parantuvat taudistaan ja tunnustavat että sillä rahan tienaajallekkin olisi hyvä jättää jotain.
    Suomessa on todella korkea aika laskea verotusta. Hyvä että joku aloittaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. antti kirjoitti 15.10.2017 kello 9:07

    Suhdanteita ei siis ylikuumenna ehdotettu hillitön kaupungin investointibuumi nousukauden aikaan? Vihreiden logiikka, ohhoijaa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2017 kello 15:13

    Jos nyt päätetään investoinnista, toteutus ei ehdi tähän nousukauteen. Nyt kannattaa vahvistaa taloutta, jotta on varaa rakentaa laskukaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. PRNDL kirjoitti 15.10.2017 kello 10:27

    Osmo Soininvaara:
    …investointivelkaa syntyy koko ajan ja sen seurauksena elämme rähjäisessä ja huonosti toimivassa ympäristössä.

    Eikös joidenkin mielestä tuo ole juuri sitä “berliiniä”, jota käydään romanttisesti haikailemassa oikeassa kreuzbergissä.

    Kalliossakin monet ihastelevat nimenomaan sotkuista ympäristöä eli “katutaidetta” ja syrjäytyneitä niiden tuomasta “aidosta” tunnelmasta ja “rososta” joka on pittoreski vaihtoehto steriilille porvarillisuudelle….

    Luova luokka haluaa rähjäillä, annetaan sitä niin kulttuuriteollisuus kukoistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. LK kirjoitti 15.10.2017 kello 17:50

    Osmo Soininvaara:
    Jos nyt päätetään investoinnista, toteutus ei ehdi tähän nousukauteen.

    Mutta tämä onkin koneistoon liittyvä ongelma.

    Jos päätetään nyt vaikkapa uudesta asuinalueesta, niin hyvällä onnella lapio uppoaa maahan vuosikymmenen kuluttua. On liito-oravaa ja kaiken maailman kommunistia.

    Liito-orava on kyllä järjettömin syy miksi tässä maassa ei kehitystä tapahdu. Suomi on yksi maailman metsäisimpiä maita ja luulisi, että liito-oraville voidaan luoda elinolosuhteita näihin metsiin.

    Suunnittelu on osa toteutusta, mutta Suomessa voi mennä vuosia pelkästään valituksien käsittelyyn, eikä suunnittelua voida välttämättä toteuttaa valmiiksi ennen kuin työt alkavat.

    Ehkäpä olisi aika avata kaavoitusmarkkinat. Ja lakkauttaa museovirasto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ville kirjoitti 15.10.2017 kello 19:36

    Sepi:
    Jos halutaan kannustaa eläkesäästämiseen, niin eikö sen voisi tehdä verotuksellisesti neutraaliksi sekä omistajayrittäjälle, että työntekijälle? Vai onko idea vain kannustaa yrittäjyyteen tarjoamalla veroporkkanaa niille jotka uskaltautuvat perustamaan mies- ja läppäri konsulttifirman sen sijaan, että ryhtyisivät palkkaduunareiksi?

    Enemmän kuin eläkesäästämiseen pitäisi kannustaa yrityksiä työllistämään, johon päästään, kun yritykset panostavat tuotekehitykseen ja ottavat riskiä. Tämä tapahtuu helpommin omilla pääomilla kuin lainarahalla. Startupit ja enkelisijoittajat ovat kuitenkin aika pieni osa kansantaloutta, varsinkin työntekijöillä mitattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Koti-isä kirjoitti 16.10.2017 kello 13:15

    vk: Itse maksan yli 1000 euroa/v kiinteistöveroa (ihanaa, nousee taas reilusti ensi vuonna!) janekin rahat menevät varmaan pyöräbaanojen ja ratikkakiskojen rakentamiseen. Päällystämättömiä asuinkatuja on Helsingissä varmaankin kymmeniä ellei satoja kilometrejä.

    Päällystämättömiä kevyen liikenteen väyliä ja erityisesti pyöräteitä Helsingissä on satoja kilometrejä. Ja ylipäänsä väylät ovat autokaistoihin verrattuna suurelta osin hyvin huonossa kunnossa ja vähällä ylläpidolla.

    Liikkumisen infran rakentamiseen ja ylläpitoon käytettävistä kunnallisveroista autoilun hyväksi käytetään noin 90%. Kun alle puolella ruokakunnista on auto ja autolla tehdään noin 20% matkoista. Epäsuhta on räikeä.

    Pyöräilyn infran nostamiseksi 2000-luvun tasolle investoidaan tällä hetkellä 20 miljoonaa vuodessa, kaikista autopuolueen leikkausehdotuksista huolimatta. Samaan aikaan esimerkiksi pelkkä Pasilan Veturitien siirto ja tunnelointi maksaa 120 miljoonaa, eli 6 vuoden pyöräilybaanarahat koko kaupungissa.

    Helsingissä autoilija on ainut, joka takuuvarmasti saa veroeuroilleen vastinetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Sepi kirjoitti 16.10.2017 kello 13:53

    Ville: Enemmän kuin eläkesäästämiseen pitäisi kannustaa yrityksiä työllistämään, johon päästään, kun yritykset panostavat tuotekehitykseen ja ottavat riskiä. Tämä tapahtuu helpommin omilla pääomilla kuin lainarahalla. Startupit ja enkelisijoittajat ovat kuitenkin aika pieni osa kansantaloutta, varsinkin työntekijöillä mitattuna.

    Tuotekehitystä saa tehdä tulorahoituksella nytkin ihan ilman yritysverojen maksamista.

    Se on tietysti totta, että et voi kerätä montaa vuotta puskuria yritykseen ilman verojen maksua, mutta kuinka moni firma oikeasti kerryttää pääomaa useita vuosia joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa tuotekehitystä varten?

    En vaan (entisenä) pienyrittäjänä näe miten ja miksi yritysveron maksun siirto osingonmaksun yhteyteen kannustaisi yrittäjiä (Penan sähköputki tai Iiron it-konsultointi) millään tavalla palkkaamaan lisää väkeä tai tuotekehittämään enemmän. Väittäisin, että äärettömän harvassa on yritys joka haaveilee siitä, että ensin pyöritetään liiketoimintaa vuosia ja sitten siitä kertyneillä säästöillä aletaan monen vuoden päästä tuotekehittämään tai työllistämään lisää.

    Mihin Viron malli sen sijaan kannustaa on nimenomaan holdingyhtiömäiseen toimintaan, koska holding-yhtiön ei tarvitse maksaa pääomatuotoista veroa ennenkuin rahat tuloutetaan omistajilleen. Iiron IT-konsultointi voi jättää paljon pääomaa yritykseen sisään, jolloin efektiivisesti Iiro luo itselleen sijoitusvakuutuskuoren ja saa säästettyä IT-konsultointinsa palkkioita erittäin verotehokkaasti arvopapereihin / sijoituskämppiin jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2017 kello 11:16

    Mihin Viron malli sen sijaan kannustaa on nimenomaan holdingyhtiömäiseen toimintaan, koska holding-yhtiön ei tarvitse maksaa pääomatuotoista veroa ennenkuin rahat tuloutetaan omistajilleen.

    Meneeköhän tuo noin? Ymmärtääkseni yritys joutuu maksamaan veroa maksamistaan osingoista, maksetaan ne mihin hyvänsä. Muutenhan Viro menettäisi kaikki yritysveronsa ulkomaille sijoitettuihin holding-yhtiöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kalle kirjoitti 16.10.2017 kello 20:36

    Osmo Soininvaara:
    En olisi kasvattamassa käyttömenoja mutta olisin kasvattamassa investointimenoja, koska investointivelkaa syntyy koko ajan…

    Investointivelan osalta olet osin oikeassa, mutta kyllä investointirahoissakin on sellaisia mustia aukkoja, jotka on syytä tukkia.

    Kulttuurirakentaminen on erityisen turmiollista kaupungin taloudelle. Investointeja pidetään pieninä, mutta käyttömenot unohdetaan kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2017 kello 11:13

    Kalle,
    Teepä empiirinen vertailu Euroopan kaupunkien välillä, miten kaupungit ovat menestyneet ja kuinka paljon rahaa siellä on käytetty kulttuuriin. Huomaat, että kulttuuritarjonta on kaupungeille merkittävä menestystekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. antti kirjoitti 17.10.2017 kello 9:29

    “Jos veroja alennetaan Helsingissä, asumisesta tulee entistäkin kalliimpaa. Tuukka Saarimaa voi vaikka selittää.”

    Ja vielä jos joku viitsisi selittää Vihreille miten HITAS asunnot tekevät Helsingissä asumisesta kalliimpaa niin ehkä saataisiin HITAS romukoppaan ja vähän halvempaa asumista Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. hupsis kirjoitti 17.10.2017 kello 11:46

    Osmo Soininvaara:
    Kalle,
    Teepä empiirinen vertailu Euroopan kaupunkien välillä, miten kaupungit ovat menestyneet ja kuinka paljon rahaa siellä on käytetty kulttuuriin. Huomaat, että kulttuuritarjonta on kaupungeille merkittävä menestystekijä.

    Mitäköhän keskusjohtoimmeisille on menestystä? Kova verotus?

    Ovatko Zurich tai Zug menestyviä? Ihmisille ne ovat mukavia ja verot ovat hieman inhimillisempiä kuin hyvinvoivissa valtioissa. Pitää varmasti ansaita sellaisen suomalaisen mediaanivuositulon verran kuukaudessa ennenkuin kokonaisvero on Helsingin kunnallisveron tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ville kirjoitti 17.10.2017 kello 12:09

    Sepi: Tuotekehitystä saa tehdä tulorahoituksella nytkin ihan ilman yritysverojen maksamista.

    Se on tietysti totta, että et voi kerätä montaa vuotta puskuria yritykseen ilman verojen maksua, mutta kuinka moni firma oikeasti kerryttää pääomaa useita vuosia joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa tuotekehitystä varten?

    Tuotekehitystä voi tehdä veroja maksamatta myös niin kuin startupit tekevät, eli firma tekee tappiollisesti tuotekehitystä, kunnes saadaan jotain lupaavaa aikaan ja exit tehdään myymällä kehitetty asia. Missään vaiheessa itse firman ei tarvitse tehdä voittoa. Myyntivoitosta menee toki veroa, mutta se on viivästettyä.

    Periaatteessa ainakin sukupolvenvaihdos-tilanteessa voisi käydä niin, että vanha yrittäjä ei ole halunnut kehittää tai laajentaa ja on kerännyt vain pääomaa, mutta uusi polvi haluaakin laajentaa ja kehittää toimintaa. Mutta ehkä se vanha yrittäjä putsaa firmasta pääomat kuitenkin 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. ksee kirjoitti 17.10.2017 kello 13:48

    vk:

    Saisimme varmasti omat kotikatumme päällystettyä jos tänne muuttaisi joku vähintään insinööritasoinen kiinteistöviraston tyyppi (näin tapahtui lähistöllä). Tai sitten kaupunginvaltuutettu. Verojenmaksun eli mm. teiden rakentamista/kunnostamista maksamalla se ei näytä tapahtuvan.

    Stadingradissa päällystyshommatkin sujuvat sillai sopuisasti…

    ”Miksi virkamies hyväksyy ylikalliin?” – HS: Helsinki selvittää epäselvyyksiä asvalttiurakoissa

    “– Virkamiehen pitäisi ajaa veronmaksajan etua, miksi virkamies hyväksyy, että tehdään ylikallista tuotetta, ihmetteli toinen yritysjohtaja.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. ksee kirjoitti 17.10.2017 kello 14:13

    Osmo Soininvaara:
    Kalle,
    Teepä empiirinen vertailu Euroopan kaupunkien välillä, miten kaupungit ovat menestyneet ja kuinka paljon rahaa siellä on käytetty kulttuuriin. Huomaat, että kulttuuritarjonta on kaupungeille merkittävä menestystekijä.

    Menestyvätkö kaupungit siksi, että ne käyttävät kulttuuriin rahaa – vai käytetäänkö kulttuuriin rahaa siksi, että sitä sattuu menestyksen ansiosta olemaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2017 kello 10:14

    The Economistissa referoitiin tutkimusta, jonka mukaan ooppera 1800-luvulla ennusti kaupungin kasvaneen 2000-luvulle tultaessa nopeammin kuin kaupungit, joissa ei ollut oopperaa. On runsaasti tutkimuksia siitä, että elävä kulttuuritarjonta houkuttelee kaupunkiin luovia ihmisiä ja saa kaupungin menestymään.
    Näitä tutkimuksia ei pidä sotkea niihin vähän arveluttaviin, joiden mukaan esim klassisen musiinkin kuunteleminen pidentää elinajan odotetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. ksee kirjoitti 17.10.2017 kello 15:01

    Osmo Soininvaara:
    Kalle,
    Teepä empiirinen vertailu Euroopan kaupunkien välillä, miten kaupungit ovat menestyneet ja kuinka paljon rahaa siellä on käytetty kulttuuriin. Huomaat, että kulttuuritarjonta on kaupungeille merkittävä menestystekijä.

    ‘Cultural value’ is being misrepresented, report claims

    “An academic study has concluded that debate about the value of culture has been distorted by a desire to influence public funding and policy, and weakened by poor-quality evaluation.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Ville kirjoitti 17.10.2017 kello 15:44

    Osmo Soininvaara: Meneeköhän tuo noin? Ymmärtääkseni yritys joutuu maksamaan veroa maksamistaan osingoista, maksetaan ne mihin hyvänsä. Muutenhan Viro menettäisi kaikki yritysveronsa ulkomaille sijoitettuihin holding-yhtiöihin.

    Viron ongelmana on ollut, että emoyhtiöt ovat voineet lainata virolaisilta tytäryhtiöiltä verottomasti ilman, että lainoja on käytännössä tarvinnut maksaa takaisin. Näin on tavallaan kierretty osinkoveroa. Nyt lainoista menee ennakkovero, joka palautetaan, jos laina maksetaan 2 vuodessa takaisin. Toisaalta osinkovero laskee.

    Ero Suomeen on, että täällä yrityksille osingot ovat verottomia. Se kannustaa siirtämään omistukset holding-yhtiöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. TA kirjoitti 17.10.2017 kello 19:43

    Osmo Soininvaara:
    Jos nyt päätetään investoinnista, toteutus ei ehdi tähän nousukauteen. Nyt kannattaa vahvistaa taloutta, jotta on varaa rakentaa laskukaudella.

    Kukaanahan ei tiedä, kauanko mikin nousukausi jatkuu. Tämä nykyinen voi jatkua vuosia tai loppua huomenna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kalle kirjoitti 17.10.2017 kello 22:36

    Osmo Soininvaara:
    Kalle,
    Teepä empiirinen vertailu Euroopan kaupunkien välillä, miten kaupungit ovat menestyneet ja kuinka paljon rahaa siellä on käytetty kulttuuriin. Huomaat, että kulttuuritarjonta on kaupungeille merkittävä menestystekijä.

    1) kulttuuritarjonta vs. kulttuurirakentaminen
    2) suurkaupunki vs. pikkukaupunki ( = Helsinki)
    3) syy vs. seuraus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 18.10.2017 kello 4:03

    Osmo Soininvaara: Meneeköhän tuo noin? Ymmärtääkseni yritys joutuu maksamaan veroa maksamistaan osingoista, maksetaan ne mihin hyvänsä. Muutenhan Viro menettäisi kaikki yritysveronsa ulkomaille sijoitettuihin holding-yhtiöihin.

    Ei se noin mene.Kun yhtiö maksaa osinkoja esim Englannissa olevalle saajalle niin osingoista ei makseta veroa.Eli Suomella on muutaman maan kanssa verosopimus, jonka perusteella näihin maihin maksetut osingot ovat verovapaita tai saivartelijoille , vero % on nolla.

    Samoin jos yhtiö maksaa osinkoja toiselle niin osinko on verovapaata

    4.3 Suomesta saadut osingot

    Yhteisön Suomesta saamat osingot eivät pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2017 kello 10:16

    Liian Vanha.
    Sekoitat nyt yhtiön itsensä maksaman tuloveron ja osingoista pidätettävät verot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. antti kirjoitti 18.10.2017 kello 9:58

    ksee: Stadingradissa päällystyshommatkin sujuvat sillai sopuisasti…

    ”Miksi virkamies hyväksyy ylikalliin?” – HS: Helsinki selvittää epäselvyyksiä asvalttiurakoissa

    “– Virkamiehen pitäisi ajaa veronmaksajan etua, miksi virkamies hyväksyy, että tehdään ylikallista tuotetta, ihmetteli toinen yritysjohtaja.”

    Ja tässä tilanteessa luottamusmiehet ehdottavat verojen nostoa että saadaan asfaltteja paikattua… taitais nekin verorahat päätyä virkamiesten taskuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Liian vanha kirjoitti 18.10.2017 kello 10:55

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha.
    Sekoitat nyt yhtiön itsensä maksaman tuloveron ja osingoista pidätettävät verot.

    En sekoita, yrityksen maksamista osingoista ei todellakaan makset varoa a) kun ne maksetaan edunsaajalle, joka toimii eräissä nollaverosopimusten mukaisissa maissa b? osinko maksteen yhteisölle eli yritykselle esim holding-yhtiölle

    Yritysverotus on erikseen ja ellei sitä olisi niin valtion yritysveron tuotto olisi nolla

    Mutta niinhän se on nytkin, yritystukien määrä on korkeampi kuin yritysveron tuotto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Seppo Korppoo kirjoitti 18.10.2017 kello 11:54

    Suomessa käydään kiivaitakin keskusteluja siitä kuinka monta muumia muumilaaksossa pitäisi olla.
    Sen sijaan pitäisi puhua Ilmestyskirjan 13. Luvun seitsenpäisestä pedosta, joka riehuu muun muassa seuraavissa paikoissa:
    1) Ay-liikkeessä. Se pyörittää maailman jäykintä työmarkkinasysteemiä, joka pitää noin 500 000 ihmistä työttöminä
    2) Niiden ihmisten pääkopissa, jotka Marxin oppien mukaan vihaavat voittoa tuottavia yrityksiä, eivätkä ymmärrä sitä, että kaikki hyvinvointimme on peräisin juuri noista yrityksistä.
    3) Kaikissa niissä paikoissa, joissa ylläpidetään maailman 4. korkeinta kokonaisveroastetta, joka raippaveroilla ajaa kannattavan toiminnan ja lahjakkaat ihmiset maasta.
    Tässä voin viitata Björn Wahlroosin taannoiseen lausumaan: ”Suomeen ei enää koskaan rakenneta uutta paperikonetta. Kysymys on vain siitä missä järjestyksessä nykyisiä suljetaan.

    Seppo Korppoo, jonka tykkää muumeista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. LK kirjoitti 18.10.2017 kello 22:34

    Toisaalta, koska Helsinki ei ”merellisen silhuetin” eli tuomiokirkon varjelemisen vuoksi voi kasvaa ylöspäin, niin se voi levitä vain vaakasuunnassa.

    Tämä on erittäin kallista, kun se toteutetaan merelle päin, ja maalla taas ovat muiden kuntien rajat vastassa.

    Mihin siis investointeja tarvitaan, kun ei voida kasvaa luonnolliseen suuntaan eli ylös päin?

    Eipä Tampere ole sen kummoisempi. Vaakasuuntaista pannukakkua levitetään ihan urakalla ja kerrokset jäävät sopivasti kirkon tornien alapuolelle. Kuinka ollakkaan…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Kalle kirjoitti 18.10.2017 kello 23:21

    Väittely verotuksesta käy jälleen joko tai ajatuksella ja itse ongelma, liian korkea veroaste unohdetaan. Jotain on pakko tehdä tai käy kuten tapahtui Uudelle-Seelannille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Koti-isä kirjoitti 19.10.2017 kello 9:24

    Kalle: 1) kulttuuritarjonta vs. kulttuurirakentaminen
    2) suurkaupunki vs. pikkukaupunki ( = Helsinki)

    Kannattaa palauttaa mieliin vaikkapa klassisen musiikin tila ja status Finlandiatalon / Musiikkitalon aikaan, oopperan Aleksanterin teatterin / Oopperatalon aikaan, nykytaiteen ennen / jälkeen Kiasman jne. Myös esimerkiksi Kaapelitehdas on monipuolinen kulttuurin keskus. Kulttuuritarjorjonta ja -rakentaminen kulkevat käsi kädessä. Liikaa ei kannata panostaa, mutta Helsingissä tilanne on sopusuhtainen. Olkoonkin, että kaupunki hoitaa lähes kokonaan koko miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun tarpeen tälläkin saralla.

    Eurooppalaisten pääkaupunkien sarjassa on Helsinki ja pääkaupunkiseutu on luontevaa keskisuurta keskikastia. Merkittävästi pienempiäkin yksikkökokoja löytyy, riippuen toki maan koosta. Viiteryhmässä Tukholma/Kööpenhamina/Oslo ollaan toki monessa kohdin vuosikausia takamatkalla, mutta niin on aina oltu, itäinen ja syrjäinen sijainti vaikuttaa.

    Kokoomuksen kahden kärjen takniikka toimii taas. Samaan aikaan sumutetaan sotessa ja kuntapolitiikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Kalle kirjoitti 19.10.2017 kello 23:30

    Koti-isä: Kannattaa palauttaa mieliin vaikkapa klassisen musiikin tila ja status Finlandiatalon / Musiikkitalon aikaan, oopperan Aleksanterin teatterin / Oopperatalon aikaan, nykytaiteen ennen / jälkeen Kiasman jne. Myös esimerkiksi Kaapelitehdas on monipuolinen kulttuurin keskus…

    Helsingin kokoiseen pikkukaupunkiin aika paljon lämmitettäviä kuutioita, jotka veronmaksajat maksavat. Yhdessäkään mainituista tiloista ei ole minkäänlaista kustannusvastaavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus