Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?

4.10.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Sähköauton hinta riippuu voimakkaasti siitä, kuinka pitkän matkan sillä pystyy ajamaan yhdellä latauksella. Akut ovat kyllä tulleet halvemmiksi, mutta kevyemmiksi ne eivät ole juurikaan tulleet.

Kaupunkiajossa riittää pienempi määrä akkuja kuin matkalla maakuntiin. Jos autolla ajetaan vain kaupungissa ja jos sillä kulkee vain korkeintaan kaksi ihmistä ilman suuria tavaramääriä, sähköauto on bensakäyttöistä perheautoa halvempi, koska sähkömoottori nyt vain on yksinkertaisempi ja auto voi olla paljon pienempi. Tai jos ei ole halvempi vielä, on kohta.

Tällainen auto riittää kaupungissa asuville useimpiin ajoihin, mutta ei tietenkään kaikkiin. Joskus pitää lähteä mökille ja silloin esimerkiksi voi olla mukana paljon tavaraa. Tai tavaraa voi olla muuten vain.

On jokseenkin typerää kuljettaa melkein tonnin verran akkuja mukanaan lyhyillä kaupunkimatkoilla vain, jotta voi pari kertaa vuodessa ajaa jonnekin pidemmälle.

Norjassa tämä on ratkaistu niin, että perheellä on kaksi autoa, sähköauto kaupunkiajoihin ja tavallinen auto muihin matkoihin.

Jos sen auton ei tarvitse olla oma, vaan käyttää vuokrattuja autoja (helppoa autonvuokrausta kutsutaan jostain syystä autojen yhteiskäytöksi, vaikka vuokrauksesta on yleensä kysymys), saa jokaiseen tarkoitukseen sellaisen auton kuin juuri siihen tarvitsee.

Kaiken järjen mukaan tämä tulee lisäämään sitä, ettei autoja omisteta vaan vuokrataan. Tätä jouduttaa se, että nousevalle sukupolvelle auto ei ole enää sellainen mieskunnon osoitus kuin vähän vanhemmalla – tai siis kasvavalle osalle nousevasta sukupolvesta.

Tulevaisuudessa vuokraaminen on yhtä yksinkertaista kuin on ottaa kaupunkifillari telineestä. Kännykkä kertoo, missä on lähin auto ja se avataan kännykällä.

Tätä kehitystä voi jouduttaa lähinnä lopettamalla sen hidastaminen subventiolla.

Monessa eurooppalaisessa kaupungissa pohditaan dieselautojen kieltämistä kaupunkialueilla. Totaalikieltoa järkevämpää olisi käyttää hinnoittelua. Jos tunget saastuttavalla autolla myrkyttämään kaupungin asukkaita, joudut maksamaan enemmän kuin vähemmän saastuttavalla. On joka tapauksessa selvää, että terveellisen hengitysilman kannalta on perusteltua ohjata sähköautoihin siirtymistä ennen kaikkea kaupungeissa. Hintaohjaus on tähän paras keino.

Autojen yhteiskäyttöä suosii huomattavasti myös siirtyminen pysäköintipolitiikkaan, jossa jokainen joutuu maksamaan pysäköinnistään sen aiheuttamat kustannukset voimatta siirtää näitä naapureilleen tai veronmaksajille.

Jos autokanta kaupungeissa koostuu sähköautoista, joilla voi ajaa alle 100 km yhdellä latauksella, pitää auto saada lataukseen aina kun se on pysäköitynä. Kadun varret tulevat olemaan täynnä latauspisteitä. Ei se sen suurempi investointi ole kuin oli johtaa kaukolämpö kaikkiin kaupungin kiinteistöihin.

Lataussähkön laskutus on ratkaistava jotenkin. Jos käyttää vuokra-autoa, sähkö sisältyy auton vuokraan joko todelliseen kulutukseen perustuen tai keskiarvon mukaan (kuten CityCarClubilla bensa nyt). Omaa autoa käytettäessä sähkötolpan on jotenkin tunnistettava käyttäjä niin, että lasku menee osaksi tämän sähkölaskua.

 

Kommentit

81 Vastausta artikkeliin “Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?”

  1. Pekka Pietilä kirjoitti 4.10.2017 kello 12:46

    Sähköä hyödyntävä ajoneuvo testattiin kuussa. Kas, kun kuussa ei ollut riittävästi happea polttomoottorin käyttöön. Sähkön käyttöön perustuvaa ajoneuvoa ei pidä verrata nykyisiin normaaleihin polttomoottorin mukana ajelehtiviin autoihin. Voin ilmoittaa etten aijo ryhtyä sähkö-autoiluun. Minulle riittää yksi sähköisku, jonka sain mökillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Anon kirjoitti 4.10.2017 kello 13:49

    Yksi keino ratkaista satunnaisten pitkien matkojen ongelma on pieniakkuinen sähköauto jossa on mukana diesel-generaattori jolla akkua voi ladata lennosta pidemmillä matkoilla. Generaattori painaa jotain, mutta ei nyt sentään tonnia ja sen vaatiman diesel-tankin voi pitää tyhjänä silloin kun tietää että ei tarvitse päästä pitkälle.

    Jostain syystä tällaisia ratkaisuja ei ihan hirveästi ole olemassa. En tiedä onko syy siinä että markkinat ovat liian nicheetä vai onko olemassa joku säännöstelystä vahingossa syntynyt este.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Risto kirjoitti 4.10.2017 kello 13:50

    Vähintään yhtä suuri ongelma akun painon lisäksi on sen hinta. Todellisuudessa polttomoottoriauton ja sähköauton huoltokustannukset (akun uusiminen mukaanlukien) pitkällä aikavälillä tulee olemaan samat. Sähkömoottori ei tarvitse juurikaan huoltoa. Käytetty sähköauto on arvoton kun akun vaihto tulee ajankohtaiseksi.
    Yksi ratkaisu voisi olla myydä auto ilman akkua. Käyttäjä maksaisi akun käytöstä kuukausimaksua. Teknisesti sähköauto on yksinkertaisempi, joten pitkässä juoksussa pelkkä sähköauto olisi myös halvempi. Käytetyn auton arvo ei riippuisi akun kunnosta. Luonteva omistaja akulle olisi sähköyhtiö, joka käyttäisi akkua omiin tarkoituksiinsa kun auto on pysäköitynä. Kaikki voittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 4.10.2017 kello 16:49

    Anon:
    Yksi keino ratkaista satunnaisten pitkien matkojen ongelma on pieniakkuinen sähköauto jossa on mukana diesel-generaattori jolla akkua voi ladata lennosta pidemmillä matkoilla …

    … Jostain syystä tällaisia ratkaisuja ei ihan hirveästi ole olemassa.

    Sekä Toyota Prius Plug-in -mallit että varsinkin Chevrolet Volt (euronimeltään Opel Ampera) ovat jotakuinkin tällaisia. Bensiini toimii paremmin näissä kuin diesel.

    Eiköhän noita parisataa tuhatta kappaletta ole jo myyty, onko se hirveästi on sitten lukijan silmissä.

    Perus-Prius on kutakuinkin sama härveli ilman mahdollisuutta ladata töpselistä, ja vähän isompi akku toki yleensä. Niitä onkin sitten liikenteessä jo miljoonia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. JH kirjoitti 4.10.2017 kello 17:02

    “Tulevaisuudessa vuokraaminen on yhtä yksinkertaista kuin on ottaa kaupunkifillari telineestä. Kännykkä kertoo, missä on lähin auto ja se avataan kännykällä.”

    Tämä on ihan olemassa olevaa todellisuutta: Italiassa ainakin Car2Go ja Enjoy ja Suomessakin toimiva DriveNow.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. komme kirjoitti 4.10.2017 kello 17:06

    Anon: Jostain syystä tällaisia ratkaisuja ei ihan hirveästi ole olemassa. En tiedä onko syy siinä että markkinat ovat liian nicheetä vai onko olemassa joku säännöstelystä vahingossa syntynyt este.

    Ainakin verotus tekee tuollaisista ratkaisuista kalliita. Jos mukana on diesel-generaattori, autosta peritään käyttövoimaveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. vk kirjoitti 4.10.2017 kello 20:07

    komme: Ainakin verotus tekee tuollaisista ratkaisuista kalliita. Jos mukana on diesel-generaattori, autosta peritään käyttövoimaveroa.

    Sikamaisen korkea ALV:mme kuristaa kaiken taloudellisen toimeliaisuuden. Niin myös järkevät autonvuokrausmallit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.10.2017 kello 21:56

    Autonvuokrauksen ALV on samalla tasolla muiden autoiluun kohdistuvien arvonlisäverojen kanssa, joten ei pitäisi syrjiä vuokrausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. R.Silfverberg kirjoitti 4.10.2017 kello 22:10

    Yhteiskäyttöautojen vakuutukset ovat huomattavasti omistusautoja korkeampia.

    Täyssähköautot ovat aika turhia kapistuksia Suomessa mutta bensa-sähköhybridien toivoisi syrjäyttävän dieselit henkilöautoissa mahdollisimman nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. vk kirjoitti 5.10.2017 kello 0:03

    Osmo Soininvaara:
    Autonvuokrauksen ALV on samalla tasolla muiden autoiluun kohdistuvien arvonlisäverojen kanssa, joten ei pitäisi syrjiä vuokrausta.

    Juu, kuristaa tasapuolisesti. Voitaisiinko yhteiskäyttöä suosia alemmalla tai nolla ALV-kannalla? Tottakai voitaisiin jos poliitikkomme niin päättävät. Ei nyt kovin suuria kansanliikkeitä luulisi nousevan ALV-tuettua yhteiskäyttöä vastustamaan. Paitsi ehkä kepu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Syltty kirjoitti 5.10.2017 kello 7:44

    komme: Ainakin verotus tekee tuollaisista ratkaisuista kalliita. Jos mukana on diesel-generaattori, autosta peritään käyttövoimaveroa.

    No sitten generaattori toimii bensalla. Jos tarkoituksena on ajaa satunnaisia pitkiä matkoja, olettaisin että generaattoreissa halvat kiinteät kustannukset ovat tärkempiä kuin polttoainekustannukset, jopa vuokrattuna.

    Sähköauton ei pitäisi missään nimessä yrittää pärjätä polttomoottorille kisassa, jossa pitkä toimintasäde ja nopea tankkaus ovat olennaisia. Pitäisi keskittyä vahvuuksiin eli kaupunkiajoon.

    Pitkät matkat kannattaa hoitaa joko polttomoottori-vuokra-autolla tai vaikka peräkärrygeneraattorilla tai -akkupaketilla. Myöhemmin päätiet voitaisiin vaikka sähköistää, sekin tulee halvemmaksi kuin kaikkien autojen varustaminen jättikokoisilla akuilla.

    Nykysuuntaus pitkiin toimintasäteisiin on järkevä ainoastaan miljonäärien premium-autoissa. Niiden ei tarvitse olla “taloudellisesti järkeviä” vaan huomio on auton muissa ominaisuuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2017 kello 9:09

    vk: Voitaisiinko yhteiskäyttöä suosia alemmalla tai nolla ALV-kannalla?

    Ei voida. Alennettujen verokantojen laajennukset ovat EU-lainsäädännön takana ja EU on hyvin haluton siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2017 kello 9:11

    R.Silfverberg:
    Yhteiskäyttöautojen vakuutukset ovat huomattavasti omistusautoja korkeampia.

    Ne ovat korkeampia autoa kohden, koska autolla ajetaan enemmän, mutta eivät kilometriä kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kaisa kirjoitti 5.10.2017 kello 10:45

    Biokaasullakin ajaa mukavasti ilman kasvihuonepäästöjä. Mökkimatkojen ongelmana on se, että tankkauspisteitä ei ihan joka risteyksessä ole. Biokaasua olisi kyllä mahdollista tuottaa monenlaisesta orgaanisesta jätteestä, ja tuotannon voisi sijoittaa pienehköihin yksiköihin pitkin maakuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. vk kirjoitti 5.10.2017 kello 11:30

    Osmo Soininvaara: Ei voida. Alennettujen verokantojen laajennukset ovat EU-lainsäädännön takana ja EU on hyvin haluton siihen.

    Ja haluttomuuden takana on saksalainen ja ranskalainen autoteollisuus, jolle yhteiskäytön voimakas lisääntyminen merkitsisi bisneksen romahtamista. Pieni Suomikaan ei tästä syystä ehkä saisi poikkeuslupaa, koska se voisi avata ketsuppipullon.

    Taas törmätään EU:n järjettömyyksiin, erittäin voimakkaaseen ja vaikutusvaltaiseen lobbariverkostoon ja korruptioon.

    Mutta ehkä kuitenkin kannattaisi yrittää. Jos ei muuta synny, niin ainakin saataisiin esiin EU:n todellinen karva ja vaikkapa komission läheiset kytkökset autoteollisuuteen.

    Elämää olisi EU:n ulkopuolellakin… jopa parempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2017 kello 21:43

    Ja haluttomuuden takana on saksalainen ja ranskalainen autoteollisuus, jolle yhteiskäytön voimakas lisääntyminen merkitsisi bisneksen romahtamista.

    BMW on kuitenkin panostanut voimakkaasti DriveNow-konseptiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JY kirjoitti 5.10.2017 kello 11:35

    vk: Juu, kuristaa tasapuolisesti. Voitaisiinkoyhteiskäyttöä suosia alemmalla tai nolla ALV-kannalla? Tottakai voitaisiin jos poliitikkomme niin päättävät. Ei nyt kovin suuria kansanliikkeitä luulisi nousevan ALV-tuettua yhteiskäyttöä vastustamaan. Paitsi ehkä kepu.

    Jaaha, täällä keksitään uusia yritystukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. sari kirjoitti 5.10.2017 kello 13:07

    vuokra-autoista saa käsittääkseni alv:n takaisin ostettaessa. ALV maksetaan sitten vuokrien mukana. Tästä seuraa, että vuokra-autoyhtiö saa auton ostossa alv:n mukaisen alennuksen ja myös tinkii enemmän kuin yksityinen pystyy. Näinolleen investointikulu on 30-40% halvempi kuin yksityisellä. Vuokrat ovat asettuneet sille tasolle että asiakkaan katsannon kannalata alentamattomalle hinnalle saa kohtuullisen vuokran, mutta investoijan kalkyyli on vähän parempi. Tämän takia mm. pankki on alkanut vuokrata autoja.

    Tarvitaan kunnon kilpailua alalle jotta vuokraus / jakamistalous tulisi suomessakin hyväksi vaihtoehdoksi tai sitten pitäisi suomessakin noudatta Eu:n perussopimusta siitä, että palvelut, myös autojen vuokraus,ovat sallittuja yli rajojen. Näin on työkoneissa, mutta ei autoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. komme kirjoitti 5.10.2017 kello 14:27

    Osmo Soininvaara:

    Autonvuokrauksen ALV on samalla tasolla muiden autoiluun kohdistuvien arvonlisäverojen kanssa, joten ei pitäisi syrjiä vuokrausta.

    Riippuu, mihin ALViin vertaa. Autonvuokrauksen ALV on 24 %, eli korkein ALV-kanta, joka peritään henkilöautoiltakin. Jos vuokraa auton kuskin knassa, ALV on 10 %. Siihen nähden kuskitta vuokratun auton 24 %:n ALV on kallis. Erityisen kallis 24 %:n ALV on verrattuna lentoliikenteen ALViin, joka on muilla kuin kotimaan lennoilla 0 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. komme kirjoitti 5.10.2017 kello 14:38

    Osmo Soininvaara: Ei voida. Alennettujen verokantojen laajennukset ovat EU-lainsäädännön takana ja EU on hyvin haluton siihen.

    Minulla on sellainen mielikuva, että nykyisen EU-lainsäädännön puitteissakin olisi niin haluttaessa mahdollista pystyä jonkin verran yhteiskäyttöautojen ALVia alentamaan. Esimerkiksi voitaisiin sallia yhteiskäyttöautojen sisällyttäminen palvelupaketteihin majoituspalveluostosten yhteydessä, jolloin palvelupakettiin sisältyvä yhteiskäyttöautokin verotettaisiin 10 %:n alv-kannalla. Vähän vastaavaan tapaan kuin vaikkapa jos lentää Oulusta Kiinaan, pääsee nykyään Oulu-Helsinki -välin 0 %:n verokannalla sen takia, että vaihtoyhteys myydään osana ulkomaille suuntautuvaa lentoa. Erikseen ostettaessa Oulu-Helsinki -välistä menee 10 %:n alv, mutta ei silloin, jos lippu ostetaan ulkomaan jatkolennon kanssa samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Hippulan Vinguttaja kirjoitti 5.10.2017 kello 17:09

    Ilmastomme asettaa meidät melko ikävään rakoon: näin kylmiin oloihin ei oikein ole järkeä suunnitella omia sähköautoja. Volyymit ovat liian pieniä.

    Sähköauton hyötysuhteen romahdus 25 asteen pakkasella olisi ainakin Etelä-Suomessa siedettävä muutamana vuosittaisena kylmänä päivänä, mutta nykyisillä sähköautoilla hälyttävä määrä akuston varauksesta joudutaan uhraaman auton ja sen sisätilojen lämmittämiseen jo selvästi pienemmillä pakkasilla.

    Ilmastoomme ideaalinen vaihtoehto olisi hybridi, joka on kuitenkin selvästi erilainen kuin nykyiset tai tulevat hybridit. Auton tulisi olla primäärisesti sähköauto, jota tukemassa olisi pieni polttomoottori.

    Yksisylinterinen 0,5-0,8 litrainen optimikierrosluvuilla koko ajan käyvä bensageneraattori olisi mainio lisä. Sen voisi pitkälle matkalle lähtiessä käynnistää heti kotipihassa, jolloin toimintasäde pitenisi selvästi.

    Polttomoottoria voisi käyttää myös talvisin, jolloin polttomoottorin tuottama lämpö saataisiin pitämään akut ja sisätilat lämpiminä, eikä niitä tarvitsisi lämmittää sähkövastuksilla so. syödä kuormasta.

    Tällaisia “moottorisahalla” varustettuja sähköautoja tuskin on tulossa. Kaikki suuret autovalmistajat ovat sitoutuneet nykyisten kaltaisiin 50-50-hybrideihin tai puhtaisiin sähköautoihin. Väliin ei edes suunnitella mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 5.10.2017 kello 18:04

    En ymmärrä miksi valtio saati kunta tukisi yhteiskäyttöautoja? Kyse on yhdestä autovuokrausbisneksen muodosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. R.Silfverberg kirjoitti 5.10.2017 kello 19:44

    Osmo Soininvaara: Ne ovat korkeampia autoa kohden, koska autolla ajetaan enemmän, mutta eivät kilometriä kohden.

    Koska autojen vakuutukset eivät ole kilometreihin sidottuja vaan omistajan ja automallin vahinkotilastoon, niin voidaan olettaa että yhteiskäyttöautoille sattuu yhtä ja toista koska niitä ei kohdella kuin omaa autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2017 kello 21:50

    Koska autojen vakuutukset eivät ole kilometreihin sidottuja vaan omistajan ja automallin vahinkotilastoon, niin voidaan olettaa että yhteiskäyttöautoille sattuu yhtä ja toista koska niitä ei kohdella kuin omaa autoa.

    Riippuu aivan siitä, mikä on kuljettajan omavastuu onnettomuudedssa. CityCarClubilla se on 1200 euroa, mikä ei varsinaisesti houkuttele törmäilemään-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sepi kirjoitti 5.10.2017 kello 20:16

    Minkähän suomessa yhteiskäyttöautojen hinnat ovat about tuplat keski-eurooppaan verratuna?

    Autojen hinnat ovat pikkuautoissa muutaman kymmenen prosenttia korkeammat, bensa maksaa about samat. Ovatko suomalaiset vain niin tolkuttoman huonoja pyörittämään bisnestä, vai ovatko palkat meillä niin korkeat?

    Ei käy oikein järkeen kun tanskassa ja ruotsissakin car2go on paljon halvempi kuin drivenow. Ehkä drivenow bmw on vaan kallis verrattuna daimlerin smartteihin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 5.10.2017 kello 22:53

    Jotta yhteiskäyttö lisääntyisi, siitä pitäisi olla jotain lisäarvoa kuluttajalle. Mikä on se lisäarvo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. komme kirjoitti 5.10.2017 kello 22:53

    Sepi: Minkähän suomessa yhteiskäyttöautojen hinnat ovat about tuplat keski-eurooppaan verratuna?

    Riippuu siitä, mihin maahan vertaat. Pääasiassa asia johtuu kai verotuksesta (ei vain polttoaineverotuksesta, vaan myös autojen hankintaan liittyvästä verotuksesta, autojen omistamiseen liittyvästä verotuksesta sekä yleisestä arvonlisäverosta, joka on Suomessa myöskin EU:n korkeimpia), ja osin myös suomalaisista olosuhteista (olosuhteisiin liittyvä lisäkulu autoihin tulee Suomessa keski-eurooppaan nähden jo siitä, että täällä ei riitä pelkät kesärenkaat, vaan autoihin ostetaan myös talvirenkaat, ja auton omistaja vaihteluttaa sitten 2 kertaa vuodessa renkaita kesä- ja talvirenkaiden kesken, ja maksaa toisen parin varastoinnista koko vuoden). Havainnollinen yksinkertaistava yleiskuva eurooppalaisesta verotuksesta on tässä:
    http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/suomen_tieliikenteen_verotus_muihin_eu-maihin_verrattuna

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. arkkitehti kirjoitti 5.10.2017 kello 23:29

    Sepi:
    Minkähän suomessa yhteiskäyttöautojen hinnat ovat about tuplat keski-eurooppaan verratuna?

    Autojen hinnat ovat pikkuautoissa muutaman kymmenen prosenttia korkeammat, bensa maksaa about samat. Ovatko suomalaiset vain niin tolkuttoman huonoja pyörittämään bisnestä, vai ovatko palkat meillä niin korkeat?

    Ei käy oikein järkeen kun tanskassa ja ruotsissakin car2go on paljon halvempi kuin drivenow. Ehkä drivenow bmw on vaan kallis verrattuna daimlerin smartteihin…

    Suomessa kaupungistumisaste (siis oikea kaupungistuminen, ei suomalaisen määritelmän mukainen taajama) on surkea, ja kaupunkikulttuuri noin 20 vuotta jäljessä keski-eurooppaa. Eli yhteiskäyttöautoilla ei ole riittävästi käyttäjiä, eli hinta on korkea.

    Yhteiskäyttöauto on tiiviin kaupungin palvelu. Jotta palvelu toimii järkevästä autoja tulee aina löytyä lyhyen kävelymatkan päästä kotoa. Suomessa sellaista kaupunkia jossa tämä voisi kysynnän puolesta toteutua on valitettavan vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. peksu kirjoitti 6.10.2017 kello 5:54

    Osmo Soininvaara: Riippuu aivan siitä, mikä on kuljettajan omavastuu onnettomuudedssa. CityCarClubilla se on 1200 euroa, mikä ei varsinaisesti houkuttele törmäilemään-

    Yritysautojen vakuutusmaksut alenevat alle puoleen tuolla 1200€ omavastuulla. Suomalaiset vakutusyhtiöt eivät tosin osaa kovinkaan hyvin (tietoisesti?) yritysautojen autovakuutusten vakuutusmatematiikkaa, suurin osa laskee merkittävän painoarvon hinnoissa auton mallille, kun pitäisi laskea kuljettajalle tai yrityksissä esimerkiksi yrityksen toimialalle. Tosin sanoen pitserian fiestalla ajetaan moninkertainen määrä kolareita arkkitehtitoimiston fiestaan verrattuna, mutta vakuutusmaksu on sama. Tästä esimerkkinä voidaan todetan että yrityksen 16 000€ autolle (co2 100g/km) maksoi autovakuutus saman veran kuin 36 000€ autolle (co2 165g/km), tämä vain sen takia että 16 000 auto on tyypillinen lähettiauto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. qwerty kirjoitti 6.10.2017 kello 7:48

    kunnosta. Luonteva omistaja akulle olisi sähköyhtiö, joka käyttäisi akkua omiin tarkoituksiinsa kun auto on pysäköitynä. Kaikki voittaa.

    Mitä se sähköyhtiö sillä akulla tekisi? Akkuon kuluva osa ja valtavankallis sellainen. Sähkän varastointi/purkusykli maksaa yli 200€/MWh. Jopa tuulisähkö halvempaa.Ydinvoima vanhoilla voimaloilla 50€ ja uudella jos se joskus käynnistyy luokkaa 60€. Vesivoima menee samoissa lukemissa.

    Eli paljon parempi vaikka lämmittää maata kuin laittaa sähköä talteen ja tuottaa kaasulla huipputehot.

    Akkuteknologia on ollut aika stagnaatiossa LiIon akun keksimisen jälkeen ja näköpiirissä ei ole sellaista akkua johonkannattaa merkittäviä määriä säilöä. Kaikenlaisia tutkimustasoisia ideoita on mutta ainakaa vuosikymmeneen en ole kuullut samasta ideasta kahdesti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. MSL kirjoitti 6.10.2017 kello 9:49

    Kalle:
    En ymmärrä miksi valtio saati kunta tukisi yhteiskäyttöautoja? Kyse on yhdestä autovuokrausbisneksen muodosta.

    Ainakin yhteiskäyttöautot vähentäisivät pysäköintipaikkojen tarvetta, mikä järkevöittäisi maankäyttöä ja parantaisi kaupunkiympäristöä.

    Kulkutapavalinnat autoilun ja joukkoliikenteen välillä järkevöityisivät – olettaisin, että joukkoliikenteen hyväksi.

    Miksi kansalaisten varallisuuden pitäisi olla sidottuna auton omistamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mikko M kirjoitti 6.10.2017 kello 10:29

    Täällä ideoidaan sähköautojen lisäenergiaa. Vilkaiskaapa BMW i3 RES (range extender) malleja. Lisähintaan (aika kovaan kylläkin, 5000e) autossa on takalattian alla moottoripyörän moottori ja generaattori. (kevyt muunnelma vanhemmasta Opel Amperasta). Sillä sitten pääsee jatkamaan kun sähkö loppuu. Luullakseni ei kuitenkaan ole ollut kovin suosittu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Koti-isä kirjoitti 6.10.2017 kello 11:12

    Hippulan Vinguttaja:
    Yksisylinterinen 0,5-0,8 litrainen optimikierrosluvuilla koko ajan käyvä bensageneraattori olisi mainio lisä. Sen voisi pitkälle matkalle lähtiessä käynnistää heti kotipihassa, jolloin toimintasäde pitenisi selvästi.

    Polttomoottoria voisi käyttää myös talvisin, jolloin polttomoottorin tuottama lämpö saataisiin pitämään akut ja sisätilat lämpiminä, eikä niitä tarvitsisi lämmittää sähkövastuksilla so. syödä kuormasta.

    Valtavasti nähdään vaivaa ja käytetään rajallisia resursseja, että saataisiin jatkossakin ihmiset kuljettamaan paikasta toiseen liikkuessaan mukanaan yli tuhat kiloa muovia ja metallia. Jotka pitää vielä talvipakkasella lämmittää.

    Ainut järkevä ratkaisu ihmisen liikkumiseen kaupungeissa ja niiden välillä ovat omat jalat, polkupyörä ja joukkoliikenne. Kävelyä ja pyöräilyä voi tukea kevyillä sähköavusteisilla ratkaisuilla ja merkittävä osa joukkoliikenteestä toimii sähköllä jo nyt.

    Nykyhallituksen harrastama ja suunnittelema autoilun tukeminen autojen romutuspalkkioilla ja sähköistysavustuksilla on hölmöläisten hommaa. Aivan eri kertaluokan hyöty saataisiin suuntaamalla rahat kestävien liikkumismuotojen tukemiseen. Eli käytännössä niille tarkoitetun infran rakentamiseen, sähköpotkulauta tai -pyörä ovat edullisia investointeja melkein kenelle tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. PRNDL kirjoitti 6.10.2017 kello 11:21

    MSL:
    Miksi kansalaisten varallisuuden pitäisi olla sidottuna auton omistamiseen?

    Eipä se olekaan, rahoitusyhtiöt omistavat useimmat autot pääkaupunkiseudulla jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 6.10.2017 kello 12:38

    Ensimmäisenä yleistyvät varmaan tällaiset kulkineet

    https://www.nettimoto.com/rally-usa/2000/1976658

    Tässä on monta etua, hankintahinta on alhainen, ilmeiseti normaali mopovakuutus riittää, lataus tavallisesta 10/16 A pistokkeesta . Toimintasädekin on riittävä kaupungissa 90 km

    Ja meikäläiselle oikien sopiva, kun lääkäri ottaa joskus kortinpois

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. QTC kirjoitti 6.10.2017 kello 15:23

    Koti-isä:
    Nykyhallituksen harrastama ja suunnittelema autoilun tukeminen autojen romutuspalkkioilla ja sähköistysavustuksilla on hölmöläisten hommaa.

    Tukeminen? Kirjoittajan sumea usko asiaansa näyttää estävän rationaalisen ajattelun. Jos valtio antaa autoilijalle romutusrahaa, jonka voi hyödyntää vain uutta autoa ostettaessa niin ei veronmaksaja joudu siitä kärsimään:

    Jos auton CO2-päästöt ovat 120 g/km ja hinta 30000 € niin veroja on hinnassa 10000 €. Vaikka romutusrahaa saisi 2000 € niin silti valtio jää 8000 € plussalle. Autojen keski-iän laskeminen on valtiontalouden (ja ympäristön) etu.

    Hesarissa jonkun pyöräilyliiton tms. edustaja ehdotti, että uuden auton sijasta romutusrahan saisi käyttää myös sähköfillariin. Tällöin valtio jäisi tappiolle, joten sitä ei tulla näkemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Fidel kirjoitti 6.10.2017 kello 15:33

    Kalle:
    Jotta yhteiskäyttö lisääntyisi, siitä pitäisi olla jotain lisäarvoa kuluttajalle. Mikä on se lisäarvo?

    Ei sillä mitään lisäarvoa olekaan, paitsi niille jotka eivät muuten autoilisi lainkaan. Eli voipi käydä niinkin että vihreä höttö kääntyy itseään vastaan ja lisää kaupunkiautoilua joukkoliikenteen kustannuksella. Olishan se hupaisaa.. ajatus yhteiskäytöstä sinänsä on toki kaunis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kepsu kirjoitti 6.10.2017 kello 17:06

    Miten huomioit laskelmissasi vaikutuksen vaihtotaseeseen ja auton valmistamisen hiilijalanjäljen?

    QTC: Tukeminen? Kirjoittajan sumea usko asiaansa näyttää estävän rationaalisen ajattelun. Jos valtio antaa autoilijalle romutusrahaa, jonka voi hyödyntää vain uutta autoa ostettaessa niin ei veronmaksaja joudu siitä kärsimään:

    Jos auton CO2-päästöt ovat 120 g/km ja hinta 30000 € niin veroja on hinnassa 10000 €. Vaikka romutusrahaa saisi 2000 € niin silti valtio jää 8000 € plussalle. Autojen keski-iän laskeminen on valtiontalouden (ja ympäristön) etu.

    Hesarissa jonkun pyöräilyliiton tms. edustaja ehdotti, että uuden auton sijasta romutusrahan saisi käyttää myös sähköfillariin. Tällöin valtio jäisi tappiolle, joten sitä ei tulla näkemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kepsu kirjoitti 6.10.2017 kello 17:12

    PRNDL: Eipä se olekaan, rahoitusyhtiöt omistavat useimmat autot pääkaupunkiseudulla jo nyt.

    Olisiko lähdeviitettä? Itse arvioisin kyllä omistusautoja olevan roimasti enemmän kuin leasing-autoja myös pk-seudulla. Jos omistusauto on hankittu osin rahoituksella, sitä ei laskettane rahoitusyhtiön omistamaksi (vrt. asuntolaina). Viime vuonna noin 16 prosenttia henkilöautoista ensirekisteröitiin Suomessa Trafin tilastojen mukaan leasing-käyttöön. Ja tämä siis vain uusista autoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Koti-isä kirjoitti 6.10.2017 kello 17:39

    QTC: Jos auton CO2-päästöt ovat 120 g/km ja hinta 30000 € niin veroja on hinnassa 10000 €. Vaikka romutusrahaa saisi 2000 € niin silti valtio jää 8000 € plussalle. Autojen keski-iän laskeminen on valtiontalouden (ja ympäristön) etu.

    Eli autoilijan maksamasta 30 000 eurosta 10 000 jää kotimaahan veroina (josta 2 000 euroa takaisin ostajalle veronpalautuksena) ja loppu 20 000 euroa siirtyy rajan yli. Erittäin haitallista toimintaa kansantalouden kannalta.

    Lisäksi lopputuloksena auto, joka aina liikkuessaan polttaa Venäjältä tuotua öljyä hiilidioksidiksi ja erinäisiksi hengenvaarallisiksi ilman epäpuhtauksiksi ja hioo katuja nastarenkailla puolet vuodesta pölyksi ilmaan.

    Ei luulisi olevan vaikeaa keksiä, miten käyttää valtion tukieuroja mihin tahansa kestävämpään toimintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 6.10.2017 kello 20:04

    Koti-isä: Valtavasti nähdään vaivaa ja käytetään rajallisia resursseja, että saataisiin jatkossakin ihmiset kuljettamaan paikasta toiseen liikkuessaan mukanaan yli tuhat kiloa muovia ja metallia. Jotka pitää vielä talvipakkasella lämmittää.

    Ainut järkevä ratkaisu ihmisen liikkumiseen kaupungeissa ja niiden välillä ovat omat jalat, polkupyörä ja joukkoliikenne. Kävelyä ja pyöräilyä voi tukea kevyillä sähköavusteisilla ratkaisuilla ja merkittävä osa joukkoliikenteestä toimii sähköllä jo nyt.

    Nykyhallituksen harrastama ja suunnittelema autoilun tukeminen autojen romutuspalkkioilla ja sähköistysavustuksilla on hölmöläisten hommaa. Aivan eri kertaluokan hyöty saataisiin suuntaamalla rahat kestävien liikkumismuotojen tukemiseen. Eli käytännössä niille tarkoitetun infran rakentamiseen, sähköpotkulauta tai -pyörä ovat edullisia investointeja melkein kenelle tahansa.

    Melkoista on unelmointi. Toissapäivän rankkasade ja aamulla töihin mennessä kaksi (2) muuta pyöräilijää 10 km työmatkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 6.10.2017 kello 20:17

    Koti-isä: Eli autoilijan maksamasta 30 000 eurosta 10 000 jää kotimaahan veroina (josta 2 000 euroa takaisin ostajalle veronpalautuksena) ja loppu 20 000 euroa siirtyy rajan yli. Erittäin haitallista toimintaa kansantalouden kannalta.

    Lisäksi lopputuloksena auto, joka aina liikkuessaan polttaa Venäjältä tuotua öljyä hiilidioksidiksi ja erinäisiksi hengenvaarallisiksi ilman epäpuhtauksiksi ja hioo katuja nastarenkailla puolet vuodesta pölyksi ilmaan.

    Ei luulisi olevan vaikeaa keksiä, miten käyttää valtion tukieuroja mihin tahansa kestävämpään toimintaan.

    Kansantalouden kannalta tosin paljon haitallisempaa on haihattelu autottomasta yhteiskunnasta joka veisi meidät kymmeniä vuosia taaksepäin kilpailukyvyssä.

    Ja jos ulkomaankauppa huolettaa on apu lähellä. Suomessa valmistetun auton saa tuolla 30 000 eurolla ja rahasta iso osa jää kotimaahan. Mutta kelpaa ne muillekin. Heinäkuussa maastamme vietiin noin 8000 uutta henkilöautoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. R.Silfverberg kirjoitti 6.10.2017 kello 22:27

    Autot ovat tuontitavaraa niitä joitakin tuhansia Uudessakaupungissa vuosittain valmisettavia pikkumersuja lukuunottamatta. Eikä niissäkään näy suomalaisen insinöörin kädenjälkeä. Suomen autokantaa pitää pienentää. Tiesitttekö että Suomessa on autoja asukasta kohti jo enemmän kuin Ruotsissa joka on autoteollisuusmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Kalle kirjoitti 6.10.2017 kello 22:52

    MSL: …Kulkutapavalinnat autoilun ja joukkoliikenteen välillä järkevöityisivät – olettaisin, että joukkoliikenteen hyväksi…

    Joukkoliikenne on kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen liikennemuoto. Siis kyse on sellaisista alueista, joissa asuu paljon ihmisiä ja tiiviisti. Helsingissä ei ole kovin montaa ihmistä, eivätkä he asu tiiviisti ihan muutamaa kantakaupungin korttelia lukuunottamatta. Helsingissä eivät toimi samat lainalaisuudet kuin New-Yorkissa, Pariisissa tai Lontoossa. Helsingissä julkinen liikenne (Osmon käyttämää termiä ratikkakaupunki lukuunottamatta) on hukkaan heitettyä rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kalle kirjoitti 6.10.2017 kello 23:01

    Koti-isä: …ja loppu 20 000 euroa siirtyy rajan yli. Erittäin haitallista toimintaa kansantalouden kannalta…

    Tätä voi sanoa varsin huvittavaksi. Richelieu olisi ylpeä, mutta 1600-luvun talouspiloitiikka on todettu huonosti toimivaksi jo satoja vuosia sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Timo K kirjoitti 7.10.2017 kello 1:51

    Eiköhän se tulevaisuus ole hybridien, plug-in sellaisten.

    Pelkkää akkukäyttöisyyttä rajoittaa käytännössä “tankkaamiseen” tarvittava aika. Latauspisteitä vpidaan nimittäin rakentaa vaikka kilometrin välein, mutta akkujen lataaminen vie vaan moninkertaisesti aikaa verrattina bensan/dieselin tankkaamiseen. Esim mökkimatkalla moinen ei ole kovin mukavaa.

    Hybridissä tuota ongelmaa ei ole, ja plug-in malleissa lienee kaikki tärkeimmät sähköautoilun edut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. MikkoR kirjoitti 7.10.2017 kello 10:41

    Helsingissä kannattaisi tukea yhteiskäyttöautoja seuraavaksi siten, että pysäköinti Z-luvalla sallttaisiin vapaasti alueilla, jossa on asukaspysäköinnin sijasta rajattu kiekkopysäköinti. Kuten Pikku-Huopalahti ja Arabianranta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. QTC kirjoitti 7.10.2017 kello 10:53

    Koti-isä: Eli autoilijan maksamasta 30 000 eurosta 10 000 jää kotimaahan veroina (josta 2 000 euroa takaisin ostajalle veronpalautuksena) ja loppu 20 000 euroa siirtyy rajan yli. Erittäin haitallista toimintaa kansantalouden kannalta.

    Lisäksi lopputuloksena auto, joka aina liikkuessaan polttaa Venäjältä tuotua öljyä hiilidioksidiksi ja erinäisiksi hengenvaarallisiksi ilman epäpuhtauksiksi ja hioo katuja nastarenkailla puolet vuodesta pölyksi ilmaan.

    Ensinnäkään 20000 € ei siirry rajan yli. Sekä maahantuojan että jälleenmyyjän katteet ovat useita tuhansia. Toiseksi, vaihtotase ei ole ongelma, jos se on tasapainossa. Liian pieni tuonti on ongelma siinä kuin liian suurikin. Tämä on laaja aihe, joten siitä ei sen enempää. Mutta voit kai ostaa Lapissa tehdyn kuksan vaikka rahat menevätkin Helsingin ulkopuolelle?

    Päästöjen ja muiden haittojen kannalta vaihtoehdot olivat siis:
    1. Autoilija ajaa 15v. vanhalla kotterollaan, joka tuottaa paljon päästöjä eikä muutenkaan täytä nykyvaatimuksia.
    2. Autoilija vie kiesinsä kierrätykseen ja ostaa uuden pienikulutuksisen auton, jolloin sekä ympäristö että valtiovarainministeriö kiittävät.

    Koeta nyt ymmärtää, että romutusraha ei ole kulu vaan houkutin, joka lisää verotuloja. Tyypillisesti 15 v. autolla ajava ei vaihda uuteen vaan uudempaan käytettyyn. Toinen autoistamme on sattumoisin juuri 15-vuotias, mutta pari tonnia ei riitä, että ostaisin tilalle uuden, koska auton arvo tippuu paljon enemmän jo yhdessä vuodessa. Eli jos vaihdan niin ostan pari vuotta vanhan käytetyn kuten ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Maurizio kirjoitti 7.10.2017 kello 11:07

    Täkäläistä tavan meininkiä taas näemmä.

    Palstanpitäjä piruilee olettamastaan kaikkien autoilijoiden alitajuisesta sladdinjatkehakuisuudesta, änkyrävihreämmät vihaavat verenhimoisen kategorispatologisesti kaikkea autoiluun liittyvääkin, ja loppuporukka kannattaa nk. paremman maailman salasubventiota kaiken maailman alvikikkailujen muodossa. Hohhoijaa…

    “Mikä on se lisäarvo?”

    Harvoille mikään, eikä ainakaan itselleni minkäänmoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Peter kirjoitti 7.10.2017 kello 15:16

    Koti-isä: Eli autoilijan maksamasta 30 000 eurosta 10 000 jää kotimaahan veroina (josta 2 000 euroa takaisin ostajalle veronpalautuksena) ja loppu 20 000 euroa siirtyy rajan yli. Erittäin haitallista toimintaa kansantalouden kannalta.

    Saksalaisesta nettikaupastako ne autot ostetaan? Vai olisiko kuitenkin niin, että siitä lopusta 20 000 eurosta maksetaan mm. sen myyjän palkka (ihan yksityisen sektorin palkka eikä pelkkää verorahojen kierrättämistä) ja toimitilojen kulut. Kiinteistöverot ja sähköt. Varmaan joku siivoojakin siellä käy jne. Ja voihan se auto olla Uudessakaupungissa tehtykin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. erkki niini kirjoitti 7.10.2017 kello 17:18

    Ihmiset tuppaavat tekemään niitä usein mittaviakin maaseutumatkoja samaan aikaan, siis kesäviikonloppuisin. Taitais silloin nuo vuokra-autot loppua kesken. Ovatkos helsinkiläiset kovia mökkeilemään.

    Haaveilen, että tiedeihmiset saavat syanobkteerit tuottamaan metaania suoraan hiilidioksidista, vedestä ja auringonsäteistä. Saatais Saharalle käyttöä ja metaaniautoille nostetta.
    Muuten Norja on huono verrokkimaa, siellä on edullista vesivoimaa tuhottomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.10.2017 kello 18:27

    Suurimman osan ajasta sähkö on samanhintaista Suomessa ja Norjassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Åboriginaali kirjoitti 8.10.2017 kello 3:42

    komme: käyttövoimavero

    komme: Ainakin verotus tekee tuollaisista ratkaisuista kalliita. Jos mukana on diesel-generaattori, autosta peritään käyttövoimaveroa.

    Sehän menee sähköautosta muutenkin – jostain käsittämättömästä syystä.

    Luulen että matkanpidentäjinä yleistyvät erilaiset turbiiniratkaisut. Niillä ratkeaa myös lämmitysongelma talvella.

    https://tekniikanmaailma.fi/autot/mikroturbiinilla-lisaa-toimintamatkaa-sahkoautolle/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ville kirjoitti 8.10.2017 kello 9:35

    erkki niini:
    Ihmiset tuppaavat tekemään niitä usein mittaviakin maaseutumatkoja samaan aikaan, siis kesäviikonloppuisin. Taitais silloin nuo vuokra-autot loppua kesken. Ovatkos helsinkiläiset kovia mökkeilemään.

    Mökkeily on yhteiskäytön kannalta hankala juttu: mökille voidaan mennä lomalla pitkäksi aikaa ja suurimman osan ajasta auto seisoo pysäköitynä – autoa voidaan kuitenkin tarvita päivittäin kauppamatkaan; suunnilleen samaan aikaan joka mökillä, joten se ei ehdi palvelemaan useampaa mökkiä. Lisäksi se on hyvä olla olemassa hätätilanteita varten, jos on sellainen hätä, jota varten ambulanssihelikopteria ei ole syytä tilata. Kaupunkiin on pitkä matka, joten autonominenkin auto joutuu ajamaan pitkät matkat päästäkseen kuljettamaan muita ihmisiä välillä.
    Mökkeilyn suosio lienee laskussa, mutta jos sen sijasta tehdään ulkomaanmatkoja, se ei taida olla paljon parempi asia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Veikko Kekkonen kirjoitti 8.10.2017 kello 10:21

    Osmo Soininvaara:
    Suurimman osan ajasta sähkö on samanhintaista Suomessa ja Norjassa.

    Norjalainen tuottaa sähkön ilmaiseksi ja rikastuu. Suomalainen ostaa sen sähkön ja köyhtyy. Mikäs on norjalaisen ajellessa Teslallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. vk kirjoitti 8.10.2017 kello 11:02

    Timo K:
    Eiköhän se tulevaisuus ole hybridien, plug-in sellaisten.

    Pelkkää akkukäyttöisyyttä rajoittaa käytännössä “tankkaamiseen” tarvittava aika. Latauspisteitä vpidaan nimittäin rakentaa vaikka kilometrin välein, mutta akkujen lataaminen vie vaan moninkertaisesti aikaa verrattina bensan/dieselin tankkaamiseen. Esim mökkimatkalla moinen ei ole kovin mukavaa.

    Hybridissä tuota ongelmaa ei ole, ja plug-in malleissa lienee kaikki tärkeimmät sähköautoilun edut.

    Tämä on tilanne nykyakkutekniikan vallitessa ainakin Suomen olosuhteissa. Kaliforniassa asiat on toisin.

    Ilman latausmahdollisuutta olevia hybridejä ei esim. verotuksessa pitäisi suosia, koska niillä lähes kokonaan ajetaan fossiilisilla. Niiden näennäisen alhaiset kulutuslukemat ovat huijausta verotusta varten.

    Näille plug-ineille riittää melko edullinen latausasema. En lähtisi Suomessa rakentamaan täyssähköautojen erittäin kalliita latausverkkoja ennen kuin akkuteknologia ottaa selkeän loikan eteenpäin. Sitä on yritetty kymmeniä vuosia eikä Teslakaan ole saanut siinä mitään aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Syltty kirjoitti 8.10.2017 kello 12:07

    Veikko Kekkonen: Norjalainen tuottaa sähkön ilmaiseksi ja rikastuu. Suomalainen ostaa sen sähkön ja köyhtyy. Mikäs on norjalaisen ajellessa Teslallaan.

    Norjalaiset ajelevat mukavasti edistyksekkäillä sähköautoillaan koska pumppaavat maastaan fossiilista polttoainetta nimeltä öljy. Mikäpä se siinä on paukutella henkseleitä.

    Nyt Norjan hallitus harkitsee verohelpotuksia, jotka mahdollistaisivat suurempia investointeja öljynporaukseen.

    Tässä on siis sähköautojen mallimaa, öljynmusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. JY kirjoitti 8.10.2017 kello 12:39

    Ville:
    Mökkeilyn suosio lienee laskussa,

    Ei ole. “Mökkibarometri: mökkeilyn suosio vahvistuu ja halukkuus etätyöhön kasvaa”. “Mökin käyttöaste näyttäisi olevan suurinta Päijät‐Hämeessä, Varsinais‐Suomessa ja Uudellamaalla.”
    http://mmm.fi/documents/1410837/1880296/Mokkibarometri+2016/7b69ab48-5859-4b55-8dc2-5514cdfa6000

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. erkki niini kirjoitti 8.10.2017 kello 23:21

    Norjassa sataa paljon ja kun sataa korkeille vuorille saadaan paaljon energiaa niinkuin laskutaitoiset ymmärtävät. Niinpä siellä riittää vesivoimasäköä Tuotanto ja varastointi on tuhottoman halpaa johtuen maantieteestä (putouskorkeudesta). Kuluttajahinta on sitten eri juttu, ainakin kansantalous hyötyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Koti-isä kirjoitti 9.10.2017 kello 8:13

    QTC: Päästöjen ja muiden haittojen kannalta vaihtoehdot olivat siis:
    1. Autoilija ajaa 15v. vanhalla kotterollaan, joka tuottaa paljon päästöjä eikä muutenkaan täytä nykyvaatimuksia.
    2. Autoilija vie kiesinsä kierrätykseen ja ostaa uuden pienikulutuksisen auton, jolloin sekä ympäristö että valtiovarainministeriö kiittävät.

    3. Autoilija jättää auton ostamatta ja siirtyy käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.

    Viimeinen kohta on ratkaisu, kaksi ensimmäistä nykymenon jatkamista. Ja sen seuraamukset jo tiedetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Jukkis kirjoitti 9.10.2017 kello 11:30

    Koti-isä: 3. Autoilija jättää auton ostamatta ja siirtyy käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.

    Viimeinen kohta on ratkaisu, kaksi ensimmäistä nykymenon jatkamista. Ja sen seuraamukset jo tiedetään.

    Tässä ollaan kyllä niin ihailtavasti uskossaan vahvoja, että pitää hattua nostaa. Itse kuljen joukkoliikenteellä töihin ja sieltä takaisin ja asun ison ostoskeskuksen vieressä, joten omalta kohdaltani autolle ei päivittäin ole minkäänlaista tarvetta. Toisaalta, kun katson bussipysäkille kävellessäni lähellä olevaa ruotsinkielistä päiväkotia ja sinne joka aamu tulevaa autojonoa töihin matkalla olevia vanhempia en voi olla miettimättä, että ehkä ihan kaikilta ei sitä autonkäyttöä vaan voi kieltää / korvata kestävämmällä kulkumuodolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jalanko? kirjoitti 9.10.2017 kello 12:31

    Koti-isä: 3. Autoilija jättää auton ostamatta ja siirtyy käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.

    Viimeinen kohta on ratkaisu, kaksi ensimmäistä nykymenon jatkamista. Ja sen seuraamukset jo tiedetään.

    Mikä on kestävin kulkumuoto? Kauanko kestää sitä käyttäen esimerkiksi matka Helsingistä Ouluun, Lappeenrantaan tai edes Turkuun?

    Kestävyys ei voi olla ainoa arvo, vaikka esim. fillarilla nuokin matkat kyllä aika kauan kestäisivät. Jalkapatikassa voi ehkä onnistua jäämään auton alle tai liftata, ja päästä tosi huonolla tuurilla jopa jonkun hullun kuskin kyytiin.

    Nopeus, eli ajankäytön kokonaissumma, sekä vaivattomuus, luotettavuus, matkustusmukavuus ja -kustannukset on huomioitava lisäksi.

    PS. Aika hölmöltä päätökseltä vaikutti matkalipun ostomahdollisuuden poistaminen junistamme. Mitkä mahtoivat olla tuonkin päätöksen perusteet? Eikö VR halua palvella asiakkaitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. QTC kirjoitti 9.10.2017 kello 12:59

    Koti-isä: 3. Autoilija jättää auton ostamatta ja siirtyy käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.

    Viimeinen kohta on ratkaisu, kaksi ensimmäistä nykymenon jatkamista. Ja sen seuraamukset jo tiedetään.

    Kysymys oli siitä onko romutuspalkkio tukea autoilijalle ja lisäyksenä voisiko sen käyttää paremmin johonkin muuhun. Kohta 3 ei liity asiaan.

    Kiihkouskovaisten kanssa on mahdoton keskustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. JY kirjoitti 9.10.2017 kello 13:54

    vk:
    En lähtisi Suomessa rakentamaan täyssähköautojen erittäin kalliita latausverkkoja ennen kuin akkuteknologia ottaa selkeän loikan eteenpäin. Sitä on yritetty kymmeniä vuosia eikä Teslakaan ole saanut siinä mitään aikaiseksi.

    “Norjan runsas sähköautokanta aiheuttaa jo riesaa sähkönjakelulle. Lähiverkkojen häiriöt ovat lisääntyneet alueilla, missä useita sähköautoja ladataan yhtä aikaa. Kova kuormitus huonontaa paikallisesti sähkön laatua.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/raju-tulos-koko-maan-kattavasta-laboratoriokokeesta-sahkoautot-rasittavat-norjan-sahkoverkkoa-6681222

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. R.Silfverberg kirjoitti 9.10.2017 kello 19:18

    Koti-isä: 3. Autoilija jättää auton ostamatta ja siirtyy käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.

    Tai hybridiratkaisu:

    4. Perhe käyttää vain yhtä autoa kahden tai kolmen sijaan, ja ajosuoritteet sillä jäävät max 10.000 kilometriin vuodessa, koska perhe osaa hyödyntää joukkoliikennettä ja polkupyöriä ym kaupungin sisäisillä matkoilla. Silloin ei ole niin väliksi onko auto uusinta mallia vai 10 vuotta vanha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Bibendum kirjoitti 10.10.2017 kello 18:29

    Risto:
    Vähintään yhtä suuri ongelma akun painon lisäksi on sen hinta. Todellisuudessa polttomoottoriauton ja sähköauton huoltokustannukset (akun uusiminen mukaanlukien) pitkällä aikavälillä tulee olemaan samat. Sähkömoottori ei tarvitse juurikaan huoltoa. Käytetty sähköauto on arvoton kun akun vaihto tulee ajankohtaiseksi.
    Yksi ratkaisu voisi olla myydä auto ilman akkua. Käyttäjä maksaisi akun käytöstä kuukausimaksua. Teknisesti sähköauto on yksinkertaisempi, joten pitkässä juoksussa pelkkä sähköauto olisi myös halvempi. Käytetyn auton arvo ei riippuisi akun kunnosta. Luonteva omistaja akulle olisi sähköyhtiö, joka käyttäisi akkua omiin tarkoituksiinsa kun auto on pysäköitynä. Kaikki voittaa.

    Ei pidä paikkaansa. Akut kestävät auton eliniän, mm. Teslassa 800 000 km. Sähköautoilu on merkittävästi edullisempaa, etenkin kun vuoden parin sisällä alkaa olla enemmän vaihtoehtoja tarjolla.
    Soininvaaralle voin kertoa, että Tesla Model 3 painaa saman kuin vertailukelpoiset Mersun C- tai Bemarin 3-sarjat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Jorma Nordlin kirjoitti 11.10.2017 kello 6:14

    “On jokseenkin typerää kuljettaa melkein tonnin verran akkuja mukanaan lyhyillä kaupunkimatkoilla vain, jotta voi pari kertaa vuodessa ajaa jonnekin pidemmälle.”

    Vielä typerämpää on ratkaista kyseinen ongelma valmistamalla kaksi autoa ongelman ratkaisuksi. Siinä tuhlataan enemmän luonnonvaroja.

    Asia voitaisiin ratkaista niin, että olisi käytössä kaupunkiajoon tietyt perusakut ja erikseen autossa sellainen tila johon voisi lisätä matka-ajoa varten lisäakut. Ne voisi vaikka vuokrata huoltoasemalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Syltty kirjoitti 11.10.2017 kello 8:49

    Jukkis: Toisaalta, kun katson bussipysäkille kävellessäni lähellä olevaa ruotsinkielistä päiväkotia ja sinne joka aamu tulevaa autojonoa töihin matkalla olevia vanhempia

    Samaan aikaan kun kaupungit puhuvat autottomuuden puolesta, ne keskittävät päiväkoteja jättiyksiköihin eli harventavat verkkoa, jonka puitteissa lapset voi viedä kävellen/pyörällä.

    En jaksa uskoa että suuret päiväkodit sattuvat näppärästi joukkoliikenteen solmukohtiin siten, että se nollaisi tuon liikennettä kasvattavan vaikutuksen. Valistakaa minua, jos olen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Tapio kirjoitti 12.10.2017 kello 20:01

    Bibendum: Ei pidä paikkaansa. Akut kestävät auton eliniän,mm. Teslassa 800 000 km. Sähköautoilu on merkittävästi edullisempaa, etenkin kun vuoden parin sisällä alkaa olla enemmän vaihtoehtoja tarjolla.
    Soininvaaralle voin kertoa, että Tesla Model 3 painaa saman kuin vertailukelpoiset Mersun C- tai Bemarin 3-sarjat.

    Tesla siis antaa siis akuille 800 000 km:n takuun ilman ehtoja? Kerrotko linkin tuohon tietoon?

    Upeaa, jos Tesla on akkuteknologiaa pystynyt noin paljon kehittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Jukkis kirjoitti 12.10.2017 kello 23:09

    Syltty: Samaan aikaan kun kaupungit puhuvat autottomuuden puolesta, ne keskittävät päiväkoteja jättiyksiköihin eli harventavat verkkoa, jonka puitteissa lapset voi viedä kävellen/pyörällä.

    En jaksa uskoa että suuret päiväkodit sattuvat näppärästi joukkoliikenteen solmukohtiin siten, että se nollaisi tuon liikennettä kasvattavan vaikutuksen. Valistakaa minua, jos olen väärässä.

    Ainakin Espoossa näyttää käyvän muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (Suurpellossa lienee helppoa viedä lapset kävellen siihen jättipäiväkotiin ja hypätä vierestä bussiin, mutta en asu siellä joten en voi olla varma) juuri niin kuin maalailet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. T. kirjoitti 16.10.2017 kello 19:41

    Useimpien sähköautojen akut kestävät auton eliniän, koska se elinikä päättyy siihen kun akku hyytyy eikä kannata enää hankkia uutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. vk kirjoitti 17.10.2017 kello 16:24

    Tapio: Tesla siis antaa siis akuille 800 000 km:n takuun ilman ehtoja? Kerrotko linkin tuohon tietoon?

    Upeaa, jos Tesla onakkuteknologiaa pystynyt noin paljon kehittämään.

    Ei anna eikä ole kehittänyt noin paljon. Itse asiassa Teslan akkukehitystyö on aika vähäistä kun niiden painoa ei ole saatu pudotettua juuri lainkaan. Teslassa akkujen määrä korvaa laadun.

    Tuo 800.000 km on saatu jonkin tietsikka- tai ruutupaperisimulaation kautta ja on Muskin markkinointipuhetta. Yhdelläkään Teslalla ei ole ajettu 800.000 kilometriä, ei ainakaan normaalissa tieliikennekäytössä. Suomesta löytyy ainakin yksi taksi-Tesla Vantaalta, jolla on ajettu yli 400.000 km noin neljän vuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. eAuto kirjoitti 18.10.2017 kello 7:55

    Huomionarvoista on erityisesti se, että jo viiden vuoden kuluttua sähköautojen ja erityisesti niiden akkujen kehitystaso on aivan toinen kuin nykyisten. Lähes kaikissa puheenvuoroissa olettamus on se, että sähköautojen käytettävyys olisi jatkossakin yhtä vaatimaton kuin mitä se on nyt syksyllä 2017.

    Sähköautoiluun panostava teollisuus kehittää uudenlaisia akkuja. Niiden kerrotaan perustuvan nk. solid state -tekniikkaan. Uudenlaisissa akuissa kapasiteetti kasvaa ja paljon, mutta latausajat lyhenevät. On päivänselvää, että tällainen kehitys on omiaan luomaan kaikki edellytykset sähköautojen läpimurrolle. Vuoden 2017 sähköautoilla ei niitä edellytyksiä vielä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Syltty kirjoitti 18.10.2017 kello 8:22

    Mietin että jos sähköautojen akkuja laihdutetaan, kuten olisi minun mielestäni viisasta ja Odekin ehdottaa, törmätään toiseen ongelmaan: lyhyen matkan sähköautoja ei voi ladata milloin huvittaa, vaan ne pitää pyrkiä pääosin lataamaan aina täyteen, kun ovat parkissa.

    Tämä voi jopa pahentaa kulutuspiikkejä kun ihmiset ajavat töihin ja laittavat auton lataukseen, jotta pääsevät illalla kotia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Syltty kirjoitti 18.10.2017 kello 12:53

    eAuto: Huomionarvoista on erityisesti se, että jo viiden vuoden kuluttua sähköautojen ja erityisesti niiden akkujen kehitystaso on aivan toinen kuin nykyisten.

    No ei varmasti ole jos “aivan toinen kuin nykyään” tarkoittaa merkittäviä parannuksia pienen hipsuttelun sijasta.

    Millä ihmeen perusteella akkuteknologia lähtisi seuraavan viiden vuoden aikana kehittymään moninkertaisella nopeudella edelliseen viiteen vuoteen verrattuna? Akkuihin on panostettu jo vaikka kuinka kauan ja jos kapasiteetin moninkertaistaminen olisi helppoa, niin se olisi tehty jo kännykkäpuolella, koska puhelinvalmistajille kelpaisi kerran viikossa ladattava akku.

    Akut ovat fyysisiä vempeleitä, eikä mitään eksponentiaalisesti nopeutuvaa tietotekniikkaa.

    (tosin laskentanopeuden kehitys on jo tietotekniikassakin aika hidastunut puoleen aikaisempaan nähden).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. LK kirjoitti 18.10.2017 kello 20:47

    Tapio: Tesla siis antaa siis akuille 800 000 km:n takuun ilman ehtoja? Kerrotko linkin tuohon tietoon?

    Upeaa, jos Tesla onakkuteknologiaa pystynyt noin paljon kehittämään.

    Heh, kilometreillä ei ole mitään tekemistä sähköauton akun kestämisen kanssa.

    Latauskerroilla sen sijaan on, ja jos vuodessa ladataan joka päivä, niin se tekee 365 latauskertaa. Jos joka kolmas päivä, niin reilut sata kertaa vuodessa. Se tekisi 10 vuodessa vain reilut 1000 latauskertaa.

    Todennäköisesti keskivertokäyttäjä lataisi Teslan pari kertaa viikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. eAuto kirjoitti 20.10.2017 kello 8:49

    Solid state battery -teknologiaan viitataan mm. seuraavassa uutisessa: http://www.tuulilasi.fi/uutiset/lehtilahde-toyotalta-mullistava-sahkoauto-2022-akut-tayteen-vain-minuuteissa

    On siis selviä viitteitä olemassa, että ensi vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla akkuteknolgiassa on siirrytty uuteen vaiheeseen, ja tämän myötä sähköautojen käytettävyys on parantunut ratkaisevasti tämän syksyn tilanteeseen verrattuna. Solid state -akuista on tietenkin kirjoitettu paljon muuallakin kuin esimerkin linkin takana (Tuulilasi).

    Solid state -akussa energiatiheys on siis merkittävästi litiumioniakkujen energiatiheyttä suurempi ja latausajat saadaan pudotettua huomattavasti lyhyemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. JY kirjoitti 20.10.2017 kello 9:28

    LK: Heh, kilometreillä ei ole mitään tekemistä sähköauton akun kestämisen kanssa.

    Latauskerroilla sen sijaan on,

    Latauskerroilla ja ajetulla kilometriellä ei ole mitään yhteyttä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. JY kirjoitti 20.10.2017 kello 9:33

    eAuto:

    Solid state -akussa energiatiheys on siis merkittävästi litiumioniakkujen energiatiheyttä suurempi ja latausajat saadaan pudotettua huomattavasti lyhyemmiksi.

    Jos tuollainen akku saadaan markkinoille vuoteen 2022 mennessä, niin missä hintaluokassa akku pyörisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Kalevi kirjoitti 20.10.2017 kello 10:09

    eAuto:
    Solid state battery -teknologiaan viitataan mm. seuraavassa uutisessa: http://www.tuulilasi.fi/uutiset/lehtilahde-toyotalta-mullistava-sahkoauto-2022-akut-tayteen-vain-minuuteissa

    On siis selviä viitteitä olemassa, että ensi vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla akkuteknolgiassa on siirrytty uuteen vaiheeseen, ja tämän myötä sähköautojen käytettävyys on parantunut ratkaisevasti tämän syksyn tilanteeseen verrattuna. Solid state -akuista on tietenkin kirjoitettu paljon muuallakin kuin esimerkin linkin takana (Tuulilasi).

    Solid state -akussa energiatiheys on siis merkittävästi litiumioniakkujen energiatiheyttä suurempi ja latausajat saadaan pudotettua huomattavasti lyhyemmiksi.

    Tuo ‘akku täyteen minuuteissa’ ei ole realismia, rajoittavana tekijänä ei ole itse akku vaan latausinfra. Tehokkain nykystandardien mukainen ns. mode3 latausasema kykenee lataamaan autoa enintään 50kW teholla. Olettaen että sähköauton energiantarve on 20 kWh/100km, kestää 250 km ajomäärää vastaavan energian lataaminen tunnin täysin riippumatta siitä, miten auton akkutekniikka on ratkaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. komme kirjoitti 20.10.2017 kello 11:36

    Hallitus näyttää jättäneen nyt yhden suurimmista lähitulevaisuudessa autojen yhteiskäyttöä lisäävistä lakiesityksistä eduskunnalle. Nimittäin esityksen, jonka mukaan jatkossa kiinalaisella ajokortilla saa ajaa Suomessakin. Tähän asti kiinalaiset Suomessa töissä olevat, kiinalaiset liikematkaajat sekä turistit ovat joutuneet käyttämään taksia tai ajamaan suomalaisen ajokortin. Jatkossa he pääsevät ajamaan itse.

    Tuo uudistus saattaa johtaa Suomessa vuokra- ja yhteiskäyttöautojen tarjonnan kasvua tuhansilla ajoneuvoilla etenkin lentokenttien ja satamien lähiseuduilla, osin ehkä radanvarsipaikkakunnillakin. Ei vain siksi, että kiinalaiset käyttävät jatkossa vuokra- ja yhteiskäyttöautoja, vaan myös siksi, että volyymin kasvu markkinoilla tekee vuokraamisesta taloudellisesti kannattavaa monissa sellaisissa paikoissa muillekin, missä kannattavuusraja volyymin rajoitteiden takia ei tällaisten autojen tarjonnalle ole tähän asti ihan ylittynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus