Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?

Lon­too näyt­tää häätävän van­ho­ja saas­tut­tavia auto­ja kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle myrkky­mak­sul­la, joka on kymme­nen pun­taa päivässä. On hyvin luul­tavaa, että moni euroop­palainen kaupun­ki seu­raa perässä, kos­ka van­ho­jen auto­jen pakokaa­sut todel­la tappavat.

Tämä taas johtaa siihen, että van­ho­ja pakokaa­sun tuprut­ta­jia tulee myyn­ti­in ja paljon.

Jos Suomes­sa ei tehdä mitään, seu­rauk­se­na on, että nuo muual­ta hääde­tyt autot pää­tyvät Suomeen.

Jos muut euroop­palaiset kaupun­git alka­vat häätää saas­tut­tavia van­ho­ja diese­lau­to­ja kaduil­taan, on tämä oikeus annet­ta­va myös suo­ma­laisille kaupungeille.

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoon­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin bud­jet­tineu­vot­te­lut: valkoinen savu nousi”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017

Postipuis­ton kaa­va ja eteläisen Postipuis­ton kaavaluonnos

Pöy­dältä.

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle, en tiedä miksi.

Ste­niuk­sen­tie 14 ja 20 asemakaava

Van­ha kansak­oulu suo­jel­laan julk­i­sivuil­taan ja muute­taan asuin­talok­si. Tur­vakodin ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.

Hert­toniemen sairaalan alueen asemakaava

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli tätä viimek­si 28.2.2017. Kaa­va on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Hyvä kaa­va. 600 asukas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 31.10.2017”

Miksi maapohjan kiinteistöveron korotus ei siirry vuokriin

Kokoan vas­tauk­set kom­ment­tei­hin uuteen artikkeliin.

Kaik­ki kus­tan­nuk­set siir­tyvät vuokriin

Tärkein kus­tan­nus on asun­non pääo­ma-arvo ker­rot­tuna tavoitel­lul­la korol­la. Kun kiin­teistövero nousee, asun­non pääo­ma-arvo las­kee ja tämä kom­po­nent­ti kuluista piene­nee suun­nilleen yhtä paljon kuin kiin­teistövero nousee. Toden­näköis­es­ti piene­nee enem­män, kos­ka vuokranan­ta­jien mielessä on usein vähän korkeampi tuot­to kuin mitä asun­non osta­ja mak­saa asun­to­lainas­taan korkoa, mut­ta kus­tan­nuk­set pysyvät suun­nilleen yhtä suurina.

On siis edelleen yhtä edullista ostaa asun­to vuokrat­tavak­si kuin aiem­minkin, kos­ka asun­non saa nyt halvemmalla.

Van­han vuokra-asun­non osalta vuokranan­ta­jan tuot­to kyl­lä piene­nee, jos hän las­kee tuot­toa siitä hin­nas­ta, jon­ka on asun­nos­ta mak­sanut, mut­ta hänen ei silti kan­na­ta myy­dä asun­toa pois, kos­ka siitä saa nyt alem­man hin­nan. Nyky­hin­taan suh­tautet­tuna tuot­to­pros­ent­ti pysyy ennal­laan. Kiin­teistöveron nos­to merk­it­see omis­ta­jalle pääo­mat­ap­pi­o­ta, olkoon omis­ta­ja sit­ten asukas tai sijoit­ta­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si maapo­h­jan kiin­teistöveron koro­tus ei siir­ry vuokriin”

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on mak­set­tu. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöveron koro­tus suo­sisi nuo­ria ja vuokral­la asuvia”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 24.10.2017

(esi­tys­lis­taan tästä)

Olen pitkin syksyä valit­tanut, ettei lau­takun­nalle esitel­lä kaavo­ja, vaik­ka asun­to­tuotan­non pitäisi kiihtyä. Nyt vähän tahti parani. Listal­la on asun­to­ja yli 9 000 asukkaalle Postin lajit­telukeskuk­sen alueelta. Tämä on osit­tain val­tion omis­ta­maa maa­ta, joten maan­omis­ta­jien kanssa joudu­taan neu­vot­tele­maan esimerkik­si val­tion saas­tut­ta­man maaperän puhdistamisesta.
Olen aloit­tanut kun­nal­lispoli­it­tisen vaikut­tamiseni 1970-luvul­la valit­ta­mal­la poikkeamis­lu­vas­ta, jol­la postin lajhit­telukeskus saati­in rak­en­taa keskus­puis­toon ilman ase­makaa­van muutosta.

Postipuis­ton (Met­sälän­tie 2 – 4) asemakaava

Tähän laite­taan ker­rostalo­val­taista asun­to­tuotan­toa 240 000 k‑m2 . Minus­ta siinä riit­tää tilaa 6 000 asukkaalle, mut­ta viras­to olet­taa asut­ta­van vähän lev­eäm­min niin, että asumaan mah­tu­isi vain 5 700 asukas­ta. Asukas­määrää ei ratkaista kaaval­la. Kaa­va on toteutet­tu kan­takaupun­gin tehokku­udel­la. Keskus­puis­toon eksyneitä avite­taan kahdel­la vähän korkeam­mal­la, 12- ja 15 ker­roksisel­la tor­ni­talol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 24.10.2017”

Kokoomus on elektiivsen hoidon palvelusetelin osalta enemmän oikeassa kuin aiemmissa ajatuksissaan, mutta

Kokoomus näyt­tää siirtäneen pain­opis­teen ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämis­es­tä peruster­vey­den­huol­losta erikois­sairaan­hoidon ei-aku­ut­ti­in eli elek­ti­iviseen hoitoon. Tämä tarkoit­taa siis esimerkik­si lonkkaleikkauk­sia, pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja muu­ta sel­l­aista, joi­ta ei tarvitse tehdä päivystyksessä.

Onnit­te­lut! Täl­lä blogilla on suositel­tu tätä pitkään.

Jos päämääränä on siirtää mah­dol­lisim­man suuri määrä ter­vey­den­huol­lon liike­vai­h­toa yksi­tyis­sek­to­rille, pien­im­mil­lä vau­ri­oil­la tästä selvitään juuri elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa. Hyvin toteu­teut­tuna tämä voi men­nä jopa plus­salle. Vaik­ka Ruotsin koke­muk­set yksi­ty­istämis­es­tä ovat olleet taloudel­lis­es­ti murheel­lisia – kus­tan­nuk­set ovat nousseet merkit­tävästi – elek­ti­ivisen hoidon suh­teen on nähty selviä säästöjä ja laadun parane­mista. Jat­ka lukemista “Kokoomus on elek­ti­ivsen hoidon palvelusetelin osalta enem­män oike­as­sa kuin aiem­mis­sa ajatuk­sis­saan, mutta”

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

Jan Vapaavuori ehdot­taa kun­nal­lisveron alen­tamista Helsingis­sä puolel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä eli että Helsin­ki luopuisi 70 miljoo­nan euron varo­tu­loista. Suh­taudun esi­tyk­seen kovin epäillen kolmes­ta syystä.

Ajoi­tus. Suomen talous on tuhot­tu jo kak­si ker­taa (1989 ja 2007) alen­ta­mal­la kiilu­vasilmäis­es­ti vero­ja, kun nousukausi tuo kas­saan ennakoitua enem­män vero­tu­lo­ja. Juuri sil­loin vero­ja ei pidä alen­taa. Helsin­ki ei ole val­tio, mut­ta kuitenkin merkit­tävä taloudelli­nen toim­i­ja. En pidä ajatuk­ses­ta yliku­umen­taa suh­dan­tei­ta. Jat­ka lukemista “Kolme syytä kavah­taa Vapaavuoren veronalennusehdotusta”

Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?

Sähköau­ton hin­ta riip­puu voimakkaasti siitä, kuin­ka pitkän matkan sil­lä pystyy aja­maan yhdel­lä latauk­sel­la. Akut ovat kyl­lä tulleet halvem­mik­si, mut­ta kevyem­mik­si ne eivät ole juurikaan tulleet.

Kaupunki­a­jos­sa riit­tää pienem­pi määrä akku­ja kuin matkalla maakun­ti­in. Jos autol­la aje­taan vain kaupungis­sa ja jos sil­lä kul­kee vain korkein­taan kak­si ihmistä ilman suuria tavaramääriä, sähköau­to on ben­sakäyt­töistä per­heau­toa halvem­pi, kos­ka sähkö­moot­tori nyt vain on yksinker­taisem­pi ja auto voi olla paljon pienem­pi. Tai jos ei ole halvem­pi vielä, on kohta.

Täl­lainen auto riit­tää kaupungis­sa asuville useimpi­in ajoi­hin, mut­ta ei tietenkään kaikki­in. Joskus pitää lähteä mökille ja sil­loin esimerkik­si voi olla mukana paljon tavaraa. Tai tavaraa voi olla muuten vain.

On jok­seenkin type­r­ää kul­jet­taa melkein ton­nin ver­ran akku­ja mukanaan lyhy­il­lä kaupunki­matkoil­la vain, jot­ta voi pari ker­taa vuodessa ajaa jon­nekin pidemmälle.

Nor­jas­sa tämä on ratkaistu niin, että per­heel­lä on kak­si autoa, sähköau­to kaupunki­a­joi­hin ja tavalli­nen auto mui­hin matkoi­hin. Jat­ka lukemista “Sähköau­to­jen mukana auto­jen yhteiskäyt­tö lisääntyy?”

Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

Itäisen saaris­ton asemakaava

Toisen ker­ran pöy­dälle. Tähän kohdis­tuu aivan mah­dot­tomasti painei­ta. Toivoisi ihmis­ten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapo­ja säädel­lä omis­ta­mansa maan käyt­tämistä kuin asemakaava.

Raken­nus­lain kansalais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia koske­vat pykälät toimi­vat vähän myös itseään vas­taan. On suuri este muis­tusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaa­va pitää lait­taa uud­estaan näyt­teille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaik­ki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielis­es­ti läpi. Lau­takun­nas­sa oli painei­ta toisaal­ta jät­tää van­has­ta ostarista jokin maamerk­ki ja toisaal­ta rak­en­taa selvästi korkeam­paa, mut­ta vas­tae­hdo­tuk­sia ei tehty.

Käskyn­halti­jantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mah­tu­maan. No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.