Kaupungit ja cityt

Kaupun­git ovat teol­lisu­us­mais­sa muo­dos­tuneet alun perin ympäröivän maaseudun kaup­pa­paikoik­si ja käsi­työläis­ten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seura­si­vat teol­lisu­uskaupun­git, jot­ka vetivät väkeä maaseudul­ta tehtaisiin.

Teol­lisu­uskaupunkien aika jäi lyhyek­si. Väki on vähen­tynyt nopeasti tehdas­saleis­sa automaa­tion ja glob­al­isaa­tion vuok­si. Moni teol­lisu­uskaupun­ki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mut­ta vain osa teol­lisu­uskaupungeista on kehit­tynyt luovien alo­jen keskuk­sik­si, cityik­si. Nämä ovat yleen­sä yliopistokaupunkeja.

Teol­lisu­uskaupun­gin ei tarvin­nut men­estyäk­seen olla suuri, mut­ta cityt pyrkivät kas­va­maan rajat­ta, kos­ka luo­vat alat hyö­tyvät merkit­tävästi kasautu­mise­duista. Sik­si vain osa teol­lisu­uskaupungeista voi kehit­tyä cityiksi.

Suomes­sa tämä pudo­tus­peli on pitkälti jo käy­ty. Aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista läh­es puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja lopuista puo­let Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduil­la. Vain neljä­sosa asuu koko muus­sa Suomes­sa ja heistäkin huo­mat­ta­va osa on opet­ta­jia ja lääkäreitä.

Sijain­nin suh­teen ei ole paljon vai­h­toe­hto­ja, jos on perus­ta­mas­sa yri­tys­tä korkean osaamisen alalle.

Suomes­sa on vain yksi sana kaupungille, kun englan­ti­laisil­la on kak­si, city ja town. Kun jol­lakin asialle ei ole sanaa, sitä ei osa­ta myöskään ajatella.

Men­estyvät yliopis­tokaupun­git, cityt, ovat kehi­tyk­seltään aivan eri­laisia kaupunke­ja kuin muut kaupun­git, joi­ta viral­lista ter­miä odotel­lessa kut­sun pelkik­si kaupungeik­si ero­tuk­sek­si cityistä.

Suomes­sa pitäisi olla kah­den­laista kaupunkipoli­ti­ikkaa, city-poli­ti­ikkaa ja kaupunkipoli­ti­ikkaa, kos­ka näi­den kah­den kaupunki­tyypin men­estys­tek­i­jät ovat aivan erilaiset.

Uuden luomi­nen keskit­tyy suurelta osalta city­i­hin kaikkial­la maail­mas­sa, eikä tälle voi mitään.

Helsin­gin seudun ylivoima yliopis­tokaupunkien sar­jas­sa uhkaa suis­taa Suomen yhden cityn maak­si. Tämä olisi monin tavoin onneton­ta ja merk­it­sisi, että osaa­jien Suo­mi tavoit­taisi huonos­ti lahjakkuusreservit.

Tämän vält­tämisek­si pitäisi on tuet­ta­va city-poli­ti­ikalla niitä ja vain niitä kaupunke­ja, joiden on mah­dol­lista haas­taa Helsin­ki osaamiskeskit­tymänä. Näitä ei ole monta.

Jos tuemme kaikkia kaupunke­ja, emme tue niistä mitään, ja jos yritämme heit­tää kapu­loi­ta Helsin­gin rat­taisi­in, tuemme Tukhol­maa ja Tallinnaa.

Seinäjo­ki viitoit­taa tietä taval­lis­ten kaupunkien menestykselle

Suurin osa ihmi­sistä ei saa elan­toaan uuden luomis­es­ta, vaan soveltaa jo kehitet­tyä. Niin­pä taval­lisetkin kaupun­git voivat men­estyä. Seinäjo­ki on men­estynyt todel­la hyvin, kos­ka se on keskit­tynyt mahdolliseen.

Kou­vola on saanut pahasti siipeen­sä teol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­ses­sa. Kaupunki­maise­na asuinympäristönä se kuitenkin on onnis­tunut. Kou­vola ei voisi kuin epäon­nis­tua, jos se lähtisi hake­maan uut­ta nousua korkean osaamisen keskuk­se­na. Seinäjoen malli on sille paljon realistisempi.

Yliopis­tokaupun­git eivät kil­paile maaseudun vaan pienem­pi­en kaupunkien kanssa.

Vaik­ka uut­ta luovien alo­jen työ­paikat keskit­tyvät muu­ta­maan yliopis­tokaupunki­in cityyn, muiden toim­into­jen ei tarvitse sitä tehdä. Kaupunkipoli­ti­ikan ydinkysymys on, miten taval­lisia töitä saadaan pysymään taval­li­sis­sa kaupungeis­sa. Olisi taloudel­lis­es­tikin val­ta­va tap­pio jät­tää pien­ten kaupunkien infra ja asun­not vajaakäytölle.

Asum­is­tukea pieni­palkkaisille vai parem­pia palkkoja?

Asum­is­tukea on syytet­ty Helsin­gin kasvun tukemis­es­ta. Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, ensim­mäis­inä pois Helsingistä jou­tu­isi­vat sairaat ja pitkäaikaistyöt­tömät, joiden asun­not vapau­tu­isi­vat maakun­nista töi­hin muut­taville. Se kiihdyt­täisi Helsin­gin men­estys­tä, mut­ta tätä tuskin kukaan haluaa.

Pieni­palkkaisten palkko­ja olisi pakko korot­taa Helsingis­sä, jos hei­dän asum­is­taan ei tuet­taisi asum­istuel­la. Kaupun­ki ei tulisi toimeen ilman perushoita­jia tai kau­pan kas­so­ja. Hei­dän työn­tekoaan Helsingis­sä muu Suo­mi tukee.

Asiantun­ti­ja-ammateis­sa Helsingis­sä mak­se­taan selvästi muu­ta maa­ta korkeampia palkko­ja, mut­ta duu­nar­i­am­mateis­sa työe­htosopimusten Helsin­ki-lisät eivät riitä alku­unkaan kom­pen­soimaan asumisen kalleutta.

Alueel­liset palkkaerot kan­nus­taisi­vat sijoit­ta­maan taval­lisia työ­paikko­ja taval­lisi­in kaupunkei­hin, sil­loin kun tämä on mah­dol­lista. Samal­la val­tio säästäisi asum­is­tuki­menois­sa. Tämä olisi muiden kaupunkien etu, mut­ta keski­t­u­loiset helsinkiläiset jou­tu­isi­vat mak­samaan palveluis­taan enemmän.

Keskus­taa ei pidä jät­tää vain rikkaille perijöille

Viime aikoina koko maas­sa keskus­ta-asumisen suo­sio on kas­vanut suh­teessa kaupun­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in omakoti­taloi­hin ja lähiöi­hin. Halu­taan käyt­tää urbaane­ja palvelui­ta, osal­lis­tua tapah­tu­mi­in ja tehdä kaikkea urbaanin elämän mahdollistamaa.

Yhdys­val­lois­sa nuoret luovien alo­jen työn­tek­i­jät ovat alka­neet siir­tyä uud­estaan kaupunkien ulkop­uolelle – ei kos­ka keskus­ta-asumisen suo­sio olisi laskenut, vaan kos­ka siitä on tul­lut niin suosit­tua, että vain rikkaim­mil­la on siihen mah­dol­lisu­us. Kaupun­gin luovu­us näivet­tyy, ellei luovil­la nuo­ril­la ole varaa asua keskus­tois­sa. Lon­toon suo­sio kult­tikaupunk­i­na karkot­taa luo­vaa luokkaa pois kaupungista, mikä lop­ul­ta kään­tyy tap­piok­si koko kaupungille. Näin voi käy­dä Helsingis­säkin. Ratikkakaupunkia pitäisi rak­en­taa paljon lisää ja nopeasti.

Keskus­ta­maisen asumisen suo­sion kasvu on mah­dol­lisu­us keskisu­urille kaupungeille. Paljon suurem­pi osa kuo­pi­o­lai­sista pystyy asumaan keskus­tan käveltävässä kaupungis­sa kuin pääkaupunkiseudun asukkaista ja etenkin paljon halvemmalla.

Urbaanin elämän kannal­ta keskus­tan elin­voimaisu­us on aivan olen­naista.  Sitä ei kan­na­ta näivet­tää kaavoit­ta­mal­la automar­ket­te­ja keskus­tan ulkopuolelle.

***

Kir­joi­tus on julka­istu hie­man lyhyem­mässä muo­dos­sa Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina

 

83 vastausta artikkeliin “Kaupungit ja cityt”

  1. Osmo on jälleen oikeil­la jäljil­lä. Tam­pereen, Turun ja ehkä Oulun olisi voin­ut toki maini­ta nimeltäkin. Seinäjokea pidän poh­jalais­ten epäon­nis­tu­misen sym­bol­i­na. Poh­jan­maalle mah­tuu yksi vetovoimainen kaupun­ki, eikä se ole Kokko­la tai Seinäjo­ki. Poh­jalaiset jaka­vat vähiä voimavaro­jaan ja Tam­pere sekä Oulu kiit­tävät, kos­ka Vaasas­ta ei syn­ny kilpailijaa.

    Helsingis­sä asumisen korkealle hin­nalle on syyn­sä. Helsingis­sä se on sotien jäl­keen har­joitet­tu kelvo­ton kaavoitus­poli­ti­ikalla yhdis­tet­tynä asumisen sään­te­lyyn ja tukemiseen. City tarvit­see tiivistä rak­en­tamista ja toimi­vat markkinat.

  2. Ihan hyvää point­tia tässä tavoitel­laan. Suuret yliopis­tokaupun­git ovat avainase­mas­sa kaupunkien välisesssä kil­pailukyvyssä. Tässä mielessä Suomen kan­nat­taisi sat­sa­ta kaik­ki Helsinkiin.

    Tilan­nehan voi taas joskus muut­tua mut­ta täl­lä het­kel­lä elämme omi­tu­ista väli­vai­het­ta kun maakun­tien paperi- ja teräste­htaat tuot­ta­vat vien­tieu­rot, mut­ta kukaan ei enää näytä halu­a­van investoi­da näi­hin laitok­si­in vaan nämä alat hiipu­vat. Ja tästä syys­tä kun Tukhol­mas­sa seu­raa uusi työ­paikko­ja niin erit­täin suuri osa on kau­pan , ter­vey­den ja IT alan työ­paikko­ja jot­ka ovat kaik­ki Tukhol­mas­sa. Tukhol­ma on siis Helsin­gin kil­pail­i­ja. Ja tässä Helsin­ki on pitkäl­lä takamatkalla.

  3. No niin, nämä ajatuk­set minäkin voin allekir­joit­taa. Tai no, tuo urban­is­mi osu­us ei oikein iske. Siinä kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön kyselyssä vain 40% nyt ker­rostaloa­sun­nos­sa asu­vista piti sitä parhaana asum­is­muo­tona. Ihmisille pitäisi tar­jo­ta sel­l­aista asum­ista, jota he halu­a­vat. Se ei tarkoi­ta pelkkää tiivistämistä.

    Van­hoista teol­lisu­u­s­paikkakun­nista Kou­vola yrit­tää nous­ta Kiinan tavara­ju­nali­iken­teen kesku­s­paikak­si. Siinä on poten­ti­aalia, jos Venäjä riskiäkin. Kajaanista on kovaa vauh­tia tulos­sa pelialan keskit­tymä. Helsin­gin seu­tukun­nas­sa Loh­ja ja Karkki­la pitäisi saa­da kasvu­un, oma­l­ta osaltaan vähen­tämään Helsin­gin painetta

  4. Muo­toil­isin asian ehkä niin, että men­estys kor­reloi jotenkin kom­mu­nikaa­tiokyn­nyk­sen matalu­u­den kanssa. Kaikissa asiois­sa tämä ehkä ei ole kri­it­tistä, mut­ta monis­sa kyllä.

    Siis, mitä helpom­pi on vai­h­taa tietoa eri­lais­ten ihmis­ten kanssa, sitä parem­pi. Tämä liit­tyy fyy­siseen ympäristöön siten, että etenkin aivan lähi­etäisyy­del­lä, eli kävellen, tai muuten nopeasti saavutet­tavis­sa ole­van jut­tuseu­ran määrä on jonkin­lainen indikaat­tori ympäristön hyvyy­delle tässä mielessä. Ja, on suo­tavaa että löy­tyy toisaal­ta ns. oman alan hyviä asiantun­ti­joi­ta mut­ta myös eri­laisia ihmisiä, joil­ta saa uusia näkökulmia.

    Edelleen, mitä parem­min asioista uskalletaan keskustel­la ja olla myös eri mieltä rak­en­tavas­sa hengessä, sitä kestävämpiä tulok­sia on odotet­tavis­sa. Tämä puolestaan liit­tyy yleiseen ilmapi­iri­in, sen avoimuu­teen ja suvait­se­vaisu­u­teen. Mil­lai­sis­sa paikois­sa tämä on parhaim­mil­laan, siitä en ole lainkaan varma.

    Lienevätkö nämä sit­ten niitä kasautu­mise­tu­jen syitä, mene ja tiedä. Sinän­sä toisi­naan hie­man ja vähän enem­mänkin epäilen kasautu­mise­t­ua, kos­ka kaupunkiseudun venymi­nen laa­jak­si ei vält­tämät­tä paran­na kom­mu­nikaa­tiom­ah­dol­lisuuk­sia, pikem­minkin päinvastoin.

  5. Kalle:
    Poh­jan­maalle mah­tuu yksi vetovoimainen kaupun­ki, eikä se ole Kokko­la tai Seinäjo­ki. Poh­jalaiset jaka­vat vähiä voimavaro­jaan ja Tam­pere sekä Oulu kiit­tävät, kos­ka Vaasas­ta ei syn­ny kilpailijaa.

    Ei Poh­jan­maan kaupunkien tarvitse kil­pail­la muiden suo­ma­lais­ten kaupunkien kanssa. Kaikil­la niil­lä on omat vahvuuten­sa ja kaik­ki ne pär­jäävät. Siis Vaasa, Seinäjo­ki, Kokko­la ja Pietarsaari.

  6. “Asum­is­tukea on syytet­ty Helsin­gin kasvun tukemis­es­ta. Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, ensim­mäis­inä pois Helsingistä jou­tu­isi­vat sairaat ja pitkäaikaistyöt­tömät, joiden asun­not vapau­tu­isi­vat maakun­nista töi­hin muut­taville. Se kiihdyt­täisi Helsin­gin men­estys­tä, mut­ta tätä tuskin kukaan haluaa.”
    Minä haluan.

  7. Maaseudun, ml. pienem­mät maaseu­tukaupun­git, rooli muotoutuu tule­vaisu­udessa entistä enem­män alku­tuotan­non ja perus­te­ol­lisu­u­den tuot­ta­jak­si. Paikallis­es­ti myös tur­is­mi voi olla merkit­tävä osa. Toinen asia sit­ten onkin, mil­lä aikataul­ul­la taloutemme muut­tuu jälki­te­ol­lisek­si. Kuten joku jo aiem­min tote­si, on vien­timme yhä val­taosin maaseu­tu­ve­toista raskas­ta teollisuutta.

    Tiedän että tämä on todel­li­nen lil­lukan­var­si, mut­ta tarkasti ottaen Englan­nis­sa suuret kaupun­git eivät ole cityjä ja pienet towne­ja. Siel­lä taa­ja­ma on city, mikäli siel­lä sijait­see kat­e­draali, ja town, jos ei. Tämän seu­rauk­se­na Engalnnis­sa on muu­ta­man sadan asukkaan cityjä ja sato­jen tuhan­sien ihmis­ten towne­ja. Yhdys­val­lois­sa jako toimii parem­min koon mukaan.

  8. JY:
    No niin, nämä ajatuk­set minäkin voin allekir­joit­taa. Tai no, tuo urban­is­mi osu­us ei oikein iske. Siinä kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön kyselyssä vain 40% nyt ker­rostaloa­sun­nos­sa asu­vista piti sitä parhaana asum­is­muo­tona. Ihmisille pitäisi tar­jo­ta sel­l­aista asum­ista, jota he halu­a­vat. Se ei tarkoi­ta pelkkää tiivistämistä.

    Tämö on idioot­ti­maisin tapa tehdä poli­ti­ikkaa, mitä voi kuvitel­la. Kas kun et tee kyse­ly­tutkimus­ta siitä, että moniko halu­aisi voit­taa loto­ssa ja aloi­ta poli­it­tista kam­pan­jaa lot­toar­von­to­jen lisäämisek­si, jot­ta use­ampi saa mitä haluaa.

    Ylivoimais­es­ti paras tapa ratkaista asum­is­pref­er­enssit on antaa ihmis­ten ihan itse ostaa ja mak­saa asumisen­sa. Kyl­lä he osaa­vat itse vali­ta omien resurssien­sa puit­teis­sa itselleen parhaat asum­is­muodot. Kaik­ki muu tekem­i­nen johtaa huonom­pi­in asumistuloksiin.

    Joo, kaik­ki halu­a­vat val­ta­van talon, hil­jaiset naa­pu­rit, hyvät yhey­det ja täy­del­liset palve­lut. Mut­ta sit­ten kun taloudel­liset reali­teetit ote­taan huomioon käykin ilmi, että oikeasti jotkut asi­at ovat tärkeämpiä kuin toiset. Mikään taho ei ole parem­pi kuin ihmi­nen itse päät­tämään, että mikä hänelle on tärkein­tä asun­non valinnassa.

    Ja vas­taavasti markki­nat pitäisi val­jasaa vas­taa­maan siihen kysyntään.

  9. Pien­talokin voi olla ekol­o­gis­es­ti tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä. Omako­ti­a­sum­i­nen ei vält­tämät­tä tarkoi­ta isoa tont­tia, kah­ta autoa ja huono­ja palveluita. 

    Elämä ei suju aina keskusjo­hdon ja koulutet­tu­jen suun­nit­telijoiden määräämäl­lä taval­la. Tärkein­tä omakoti­talois­sa on elämän­hallinta, omas­ta talosta ja omas­ta lähiym­päristöstä pide­tään parem­paa huol­ta ja samal­la voidaan itse paremmin.

  10. JY:
    No niin, nämä ajatuk­set minäkin voin allekir­joit­taa. Tai no, tuo urban­is­mi osu­us ei oikein iske. Siinä kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön kyselyssä vain 40% nyt ker­rostaloa­sun­nos­sa asu­vista piti sitä parhaana asum­is­muo­tona. Ihmisille pitäisi tar­jo­ta sel­l­aista asum­ista, jota he halu­a­vat. Se ei tarkoi­ta pelkkää tiivistämistä.

    Mitä tämä “tar­joami­nen” käytän­nössä tarkoit­taisi? Mitä pitäisi tar­jo­ta, kenelle ja mis­sä? Kenen toimes­ta ja kenen kustannuksella?

    Kun­pa kyselyssä olisi ollut täy­den­tävä kysymys: jos et nyt asu niinkuin halu­aisit, mis­tä se johtuu? Mikä estää näitä 60 pros­ent­tia muut­ta­mas­ta omakoti­taloon maas­sa, jos­sa tont­te­ja saa ilmaisek­si ja valmi­ita talo­ja mon­es­ta maakun­nas­ta pilkkahin­taan? Jos vas­taus on, että työ­paikat ovat kaupungis­sa ja palk­ka ei riitä talon ostamiseen kaupungista, niin mikä tämän ris­tiri­idan ratkai­sisi? Onko tosi­aan yhteiskun­nan tehtävä tar­jo­ta jokaiselle unelmien omakoti­ta­lo kalli­il­la paikalla? Mihin ne uudet talot mah­tu­vat ja mis­tä rahoi­tus revitään?

  11. Joo, Sinivihreäl­lä on kyl­lä point­tia, kos­ka muual­la on huono itseään elätel­lä ja kaik­ki eivät tunkualueel­la omik­seen mah­du (vaik­ka itse kyl­lä sel­l­aises­sa asunkin ja vieläpä kan­ta-zadin välit­tömässä läheisyy­dessä läl­läl­lää). Mut­ta heikoista sig­naaleista päätellen se kam­moa­manne Nur­mi­järvi-ilmiökin on kuulem­ma alka­nut taas nos­taa ujosti rumaa epäsik­iön päätään… 

    Niin ja mis­täs sä Osmo muuten tiedät, etteivätkö ne jenkki­hip­ster­it muu­ta nykyään sinne sub­ur­biaan ihan sik­si, että muku­laa kun tulee ja pahin bil­e­vai­hde menee down­shiftille, niin ne omik­set nyt vaan KIINNOSTAA jopa niin­san­ot­tua tiedostavaistoakin?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jospa annetaan ihmis­ten vali­ta itse. Pien­talo­ja, tiivistä pien­taloa, ratikkakaupunkia ja kat­so­taan mikä menee kaupaksi.

    Tätä kan­natan lämpimästi!!! Annetaan ihmis­ten vali­ta, eikä yritetä tuput­taa. Helsin­gin rooli tässä kil­pailus­sa on se kaupunki. 

    Yksi valin­nan vapaut­ta Suomes­sa raskaasti rajoit­ta­va tek­i­jä on liiken­teen vero­tus. Joukkoli­iken­teen tukem­i­nenkaan ei ole ihan ongel­ma­ton­ta. Joukkoli­ikenne on kaupunki­maisen asumisen liiken­nemuo­to. Suomes­ta puut­tuu se kaupun­ki luku­unot­ta­mat­ta Helsin­gin kan­takaupunkia ja muu­ta­maa kort­telia Turus­sa sekä Tampereella.

  13. PRNDL: Pien­talokin voi olla ekol­o­gis­es­ti tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä. Omako­ti­a­sum­i­nen ei vält­tämät­tä tarkoi­ta isoa tont­tia, kah­ta autoa ja huono­ja palveluita. 

    Suomes­sa käytän­nössä tarkoit­taa, muu­tamia van­ho­ja omako­tialuei­ta ja puu­talokaupunke­ja luku­unot­ta­mat­ta. Tiivis­mata­laa ei osa­ta suun­nitel­la, tai sys­tee­mi ei anna tuot­taa. Sinän­sä arkkite­htu­urin puoles­ta onnis­tunei­ta kokeilu­ja on, mut­ta sijain­ti yleen­sä väärä, joko pieni läm­päre kaukana mis­tään tai sit­ten malli Kalasa­ta­ma — town­house­ja ker­rostaloko­rt­telis­sa niin, että takapi­ha on kuusik­er­roksisen naa­purin ikkunoinen alla.

    Hyvä uuti­nen tietysti on se, että tiivis­mata­la ei ole raket­ti­tiedet­tä ja sys­teeme­jä ja sään­töjä voi muut­taa. Mallia ulkomailta.

  14. Mau­r­izio:
    Joo, Sinivihreäl­lä on kyl­lä point­tia, kos­ka muual­la on huono itseään elätel­lä ja kaik­ki eivät tunkualueel­la omik­seen mah­du (vaik­ka itse kyl­lä sel­l­aises­sa asunkin ja vieläpä kan­ta-zadin välit­tömässä läheisyy­dessä läl­läl­lää). Mut­ta heikoista sig­naaleista päätellen se kam­moa­manne Nur­mi­järvi-ilmiökin on kuulem­ma alka­nut taas nos­taa ujosti rumaa epäsik­iön päätään… 

    Niin ja mis­täs sä Osmo muuten tiedät, etteivätkö ne jenkki­hip­ster­it muu­ta nykyään sinne sub­ur­biaan ihan sik­si, että muku­laa kun tulee ja pahin bil­e­vai­hde menee down­shiftille, niin ne omik­set nyt vaan KIINNOSTAA jopa niin­san­ot­tua tiedostavaistoakin?

    nuorem­mis­sa amerikkalai­sis­sa lib­er­taareis­sa on osal­la ide­olo­giana min­i­mal­is­mi eli meno­jen ja työn min­i­moin­ti eli oikeas­t­aan juuri se mis­tä Soikku kir­joit­ti kir­jas­saa vau­raus ja aika. Min­i­mal­is­mi­in kuu­luu myös se, että ei osta asun­toa kasvukeskuk­ses­ta keskus­tas­ta, kos­ka kiin­teistöverot kohoa­vat jatku­vasti. NY:n, NJ:n, Kali­forn­ian jne. keskus­tois­sa asum­i­nen on niin kallista, että mon­elle se ei ole vaivan arvoista.

    Ehkä meil­lä on nuorem­mis­sa ikäpolvis­sa ja meneil­lään vau­raus- ja aika- teo­ri­an käytän­töön­pano. Nuoriso panos­taa vapaa-aikaan eikä töi­hin. Töitä taas pitäisi olla että voi asua keskus­tas­sa. Mon­elle tuo vai­h­tokaup­pa ei ole hyvä.

  15. Lähi­t­ule­vaisu­udessa ihmis­ten fyysi­nen sijain­ti ei ole tärkeää.
    Kaik­ki tietää videop­uhe­lut, mut­ta jo nykytekni­ikalla pystytään luo­maan yksiy­h­teen holo­gram­mi ihmis­es­tä kat­so­jan eteen, jol­la on hololens-lasit. Ain­oas­taan fyysi­nen kos­ke­tus ja hajut puut­tuu. Tekni­ik­ka yleistyy nopeasti, kos­ka sitä hyö­dyn­tävät yri­tyk­set saa­vat huo­mat­ta­van taloudel­lisen edun.

    1. Antero,
      Minkä voi tehdä paikas­ta riip­pua­mat­ta mis­sä päin Suomen hyvän­sä, voi tehdä mis­sä päin maail­maa hyvänsä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Jospa annetaan ihmis­ten vali­ta itse. Pien­talo­ja, tiivistä pien­taloa, ratikkakaupunkia ja kat­so­taan mikä menee kaupaksi.

    Yhteiskun­ta ohjaa val­it­se­maan tiivistä asum­ista tue­tun joukkoli­iken­teen var­relta. Jos halu­at asua väljästi omakoti­talos­sa, sin­un odote­taan mak­sa­van run­saat hait­taverot sekä kiin­teistöveron että varsinkin autoveron muo­dos­sa. Tule­vaisu­udessa oma­l­la autol­la liikku­mista yritetään verot­taa entistä mon­i­naisim­min (ruuhka­mak­sut ruuhkien ulkop­uolel­la, km-pohjoinen vero, sähköau­to­jen käyt­tövoimavero). Tämä ei palvele ihmis­ten aitoa vapaa­ta valintaoikeutta. 

  17. Yhdys­val­lois­sa jako toimii parem­min koon mukaan.

    Ei mun havain­non mukaan. Olen oleskel­lut paikois­sa on City of Lagu­na Niguel ja Dana Point City. Asukkai­ta molem­mis­sa samaa luokkaa kuin vaik­ka Salos­sa. Ei yliopis­toa, ei ker­rostalo­ja. Ain­os­taan hyvin toimi­va talous. Jän­nä että täl­läiset yksinker­tais­te­tut ana­lyysit aina perus­tuu siihen että poimii esimerk­it sieltä mis­tä ne osuu omaan pref­er­enssi­in. Toki ne yliopis­tot on kohtuu matkan päässä kalifornialaisittain

  18. E39&e61: Tämä ei palvele ihmis­ten aitoa vapaa­ta valintaoikeutta.

    Posi­ti­ivis­ten ja negati­ivis­ten oikeuk­sien tas­apain­ot­ta­mi­nen kuu­luu yhteiskun­nal­liseen päätök­sen­tekoon, pelkkä posi­ti­ivis­ten oikeuk­sien vaa­timi­nen edunvalvontaan.

    Kan­takaupungis­sa asu­val­la on negati­ivi­nen oikeus elää vail­la liiken­teen aiheut­ta­maa epävi­ihty­isyyt­tä siinä mis­sä nur­mi­järveläisel­lä posi­ti­ivi­nen oikeus tuo­da auton­sa keskelle kantakaupunkia.

  19. Olen viime aikoina käyt­tänyt merkil­lisen paljon aikaa hymis­telemäl­lä täy­del­liselle muu­tok­selle työn ja yhteiskun­tien tule­vaisu­ut­taa ennus­tavien tutk­i­joiden kesku­udessa. Jokainen var­masti muis­taa, miten meille ker­rot­ti­in yli vuosikym­men kehit­tyvän viestin­täte­knolo­gian mah­dol­lisuuk­sista. Etä­työt, etäkon­fer­enssit ja älykkäät viestin­täte­knolo­giat oli­vat muut­ta­mas­sa työelämäämme enem­män kuin höyrykone ja usein jopa lentomatkus­tamisen povat­ti­in kuol­e­van: ihmis­ten ei enää tarvitse matkus­taa; kaik­ki hoituu etänä.

    180:n asteen kään­nös on ollut jotakuinkin täy­delli­nen. Nyt puhutaan fyy­sis­es­ti paka­tu­ista osaamisklus­tereista ja poikki­ti­eteel­li­sistä urbaaneista keskit­tymistä. Jän­nä kyl­lä, en ole näh­nyt yhdenkään tule­vaisu­us­tutk­i­jan myön­täneen, että meni aika pahasti reisille ne ennus­teet van­has­ta maat­alosta johde­tus­ta it-firmasta 🙂 

    En voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että nämä puheet jälki­te­ol­lis­es­ta suurkaupunkien domi­noimas­ta tietoy­hteiskun­nas­ta ovat hie­man saman­laisia. Tai ehkä parem­pi analo­gia olisi kut­sua näitä aka­teemisek­si ver­siok­si klas­sis­es­ta “parin vuosikymme­nen päästä saamme rav­in­tomme ja tietomme syömäl­lä pillere­itä” ‑aiv­o­tuh­nus­ta. Selvää on, että lop­pu­pe­limme on tietoy­hteiskun­ta urbaaneis­sa kaupungeis­sa automaa­tion huole­hties­sa alku­tuotan­nos­ta ja läh­es kaikesta jalostuksesta. 

    Sen sijaan aikataulu on nähdäk­seni usein vedet­ty lin­jal­la “tosi opti­misti­nen VR:läinen”. Yhteiskun­tamme ei ole muut­tunut palve­lu­taloudek­si vaan elämme vien­nistä. Toki palvelu­iden osu­us kas­vaa. Vien­nistämme palve­lut ovat alle kol­mannes ja palve­lu­tase on ali­jäämäi­nen. Vält­tyäk­semme rahavuodol­ta rajo­jen ulkop­uolelle, on täl­lä het­kel­lä konepa­joil­la, kemi­an tehtail­la ja kau­rany­htämöil­lä käärit­tävä hiat ja tehtävä ne ulko­maille myytävät tuot­teet, jot­ka pitävät urbaan­it keskit­tymät jokapäiväisessä sushissaan. 

    En mis­sään nimessä halua kuu­lostaa jäärältä tyyli­in “Suo­mi on aina elänyt meti­sistä ja tulee elämään”, mut­ta täl­lä het­kel­lä yhteiskun­tamme ei yksinker­tais­es­ti ole urbaanien keskit­tymien domi­noi­va. Niis­sä voi epäilemät­tä elää hyvää, stim­u­loivaa ja rikas­ta elämää, mut­ta kolme neljästä suo­ma­lais­es­ta ei näin tee. Enkä usko, että viestika­pu­lan vai­h­to tapah­tuu aivan lähi­aikoina. Yksi super­solu ei siihen riitä, tarvit­taisi­in kokon­ainen superorganism.

  20. Sinivihreä: Mitä tämä “tar­joami­nen” käytän­nössä tarkoit­taisi? Mitä pitäisi tar­jo­ta, kenelle ja mis­sä? Kenen toimes­ta ja kenen kustannuksella?

    Kun­pa kyselyssä olisi ollut täy­den­tävä kysymys: jos et nyt asu niinkuin halu­aisit, mis­tä se johtuu? Mikä estää näitä 60 pros­ent­tia muut­ta­mas­ta omakoti­taloon maas­sa, jos­sa tont­te­ja saa ilmaisek­si ja valmi­ita talo­ja mon­es­ta maakun­nas­ta pilkkahin­taan? Jos vas­taus on, että työ­paikat ovat kaupungis­sa ja palk­ka ei riitä talon ostamiseen kaupungista, niin mikä tämän ris­tiri­idan ratkai­sisi? Onko tosi­aan yhteiskun­nan tehtävä tar­jo­ta jokaiselle unelmien omakoti­ta­lo kalli­il­la paikalla? Mihin ne uudet talot mah­tu­vat ja mis­tä rahoi­tus revitään?

    “Maail­man toimivim­man kaupun­gin” luulisi ole­van kiin­nos­tunut miten sen asukkaat halu­a­vat asua. Jos vai­h­toe­hdoik­si annetaan vain 20 m² kanikop­pi ker­rostalosta tai muut­to Nur­mi­järvelle, niin ei se kovin asukaslähtöistä ole. Nykyään on tar­jol­la 20 m² omakoti­talo­jakin, mut­ta mihin niitä saa Helsingis­sä rak­en­taa? Kaik­ki kyse­ly­tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiössä. Tai ehkä Mikael Jungn­er on poikkeus.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Antero,
    Minkä voi tehdä paikas­ta riip­pua­mat­ta mis­sä päin Suomen hyvän­sä, voi tehdä mis­sä päin maail­maa hyvänsä.

    Tekni­ik­ka kehit­tyy ja se ote­taan käyt­töön, kos­ka se vähen­tää kus­tan­nuk­sia. Näin ainakin yksi­tyisel­lä puolel­la, kun­nat ja val­tio ovat tässäkin jälk­i­ju­nas­sa. Suomes­sa tehdään paljon töitä, joi­ta voisi tehdä mis­sä päin maail­maa hyvän­sä, mut­ta ei tehdä kos­ka se ei näen­näis­es­tä halpu­ud­estaan huoli­mat­ta kan­na­ta. Kun­tien ja val­tion töitä ei edes haluta/voi siirtää ulkomaille.

  22. xyzzy: Ei mun havain­non mukaan. Olen oleskel­lut paikois­sa on City of Lagu­na Niguel ja Dana Point City. Asukkai­ta molem­mis­sa samaa luokkaa kuin vaik­ka Salos­sa. Ei yliopis­toa, ei ker­rostalo­ja. Ain­os­taan hyvin toimi­va talous. Jän­nä että täl­läiset yksinker­tais­te­tut ana­lyysit aina perus­tuu siihen että poimii esimerk­it sieltä mis­tä ne osuu omaan pref­er­enssi­in. Toki ne yliopis­tot on kohtuu matkan päässä kalifornialaisittain

    Olisiko­han syynä hyvin toimi­vaan talouteen se että kyseiset alueet ovat osa Los Angles-Long Beach-San­ta Ana metropo­lialuet­ta, asukkai­ta 18 miljoon­aa ja huip­puyliopis­to­ja useita.

  23. JY: “Maail­man toimivim­man kaupun­gin” luulisi ole­van kiin­nos­tunut miten sen asukkaat halu­a­vat asua. Jos vai­h­toe­hdoik­si annetaan vain 20 m² kanikop­pi ker­rostalosta tai muut­to Nur­mi­järvelle, niin ei se kovin asukaslähtöistä ole. Nykyään on tar­jol­la 20 m² omakoti­talo­jakin, mut­ta mihin niitä saa Helsingis­sä rak­en­taa? Kaik­ki kyse­ly­tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiössä. Tai ehkä Mikael Jungn­er on poikkeus.

    Esimerkik­si inter­netis­sä aikaansa paljon viet­tävä sinkku ei toden­näköis­es­ti asun­noltaan tarvitse juuri mitään muu­ta kuin pöy­dän tietokoneelle ja sohvan/sängyn. Lop­ut ajat ollaan kaupungilla.

    Opiske­li­joille 20 m^2 on luk­sus­ta ver­rat­tuna vuosikym­me­nien takaiseen soluasumiseen.

    Myös van­hem­mis­sa sukupolvis­sa on heitä, joille tavaran paljouden vähen­tämi­nen tuo henkistä helpo­tus­ta. Moni tah­too omakoti­talon jäl­keen vain oman sopen, jos­ta matkustel­la pitkin maail­maa. Omakoti­talon tyhjät huoneet ovat ankei­ta, kun lapset lähtevät maailmalle.

    Pen­delöi­jä voisi vai­h­taa juna­matkat viikot­taiseen asumiseen työ­paikkakun­nal­la, jol­loin 20 m^3 yksiö olisi halvem­pi kuin 30 m^3 yksiö. Tämä on vai­h­toe­hto, joka oli min­ul­la mielessä, mut­ta ei tarvin­nutkaan ryhtyä pen­delöin­ti­in ylipäätään.

    Ker­rostaloista pitäisi rak­en­taa mod­u­laarisia siten, että asun­not oli­si­vat mod­ulei­ta, joiden kokoon­pano­ja voisi muut­taa tarpeen mukaan. Näin per­heel­lisille voidaan jär­jestää lisäti­laa ja las­ten muut­taes­sa pois lisäti­las­ta voidaan luop­ua. Asun­not oli­si­vat omia sul­jet­tu­ja mod­uleitaan, jot­ka vain nos­tet­taisi­in talon sivulle ja työn­net­täisi­in paikoilleen. Kolmeu­lot­teista tetristä mod­ernil­la neukkukuutiolla.

  24. Etä­työn arvioin­nis­sa aina aliarvioidaan ihmis­ten välisen suo­ran kom­mu­nikaa­tion merk­i­tys. Kun kom­mu­nikaa­tio tapah­tuu teknolo­gian välil­lä jää suuri osa kom­mu­nikaa­tios­ta toteu­tu­mat­ta. Ja sil­lä on iso merkitys.

  25. Helsin­ki poimii rusi­noi­ta pul­las­ta; halu­aa hyö­tyä vapaasti city-ase­mansa ja markki­navoimien tuot­ta­mas­ta men­estyk­ses­tä mut­ta sen mukanaan tuo­mat hai­tat kuten kalli­it vuokransa se halu­aa mak­sat­taa koko yhteiskunnalla.
    Ympäristökun­tia tukah­dute­taan ostoskeskusten kieltämisel­lä ja koko maa­ta autoilun ryöstöverotuksella.

  26. JY: “Maail­man toimivim­man kaupun­gin” luulisi ole­van kiin­nos­tunut miten sen asukkaat halu­a­vat asua. Jos vai­h­toe­hdoik­si annetaan vain 20 m² kanikop­pi ker­rostalosta tai muut­to Nur­mi­järvelle, niin ei se kovin asukaslähtöistä ole. Nykyään on tar­jol­la 20 m² omakoti­talo­jakin, mut­ta mihin niitä saa Helsingis­sä rak­en­taa? Kaik­ki kyse­ly­tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiössä. Tai ehkä Mikael Jungn­er on poikkeus.

    Et sit­ten viitsinyt vas­ta­ta yhteenkään esit­tämääni kysymyk­seen, vaan jatkoit joutop­uhet­ta haluista ja toiveista. Niinkuin Mau­r­izio on ker­tonut, Helsingistä voi ostaa omakoti­talon kun­han mak­sukykyä riit­tää. Jos ei riitä, niin kenen vika se on ja kenen pitäisi se kor­ja­ta? Min­imökke­jä on ymmärtääk­seni tarkoi­tus käyt­tää van­ho­jen pien­taloaluei­den täy­den­nys­rak­en­tamises­sa, mikä voi olla OK idea; 20 m² eril­listalo­jen rak­en­t­a­mi­nen omille ton­teille olisi järkyt­tävän teho­ton­ta raken­nus­maan haaskaamista. Helsingis­sä lie­nee kym­meniä­tuhan­sia opiske­li­joi­ta ja mui­ta nuo­ria, jot­ka hyvin mielel­lään asu­isi­vat 20 m² yksiössä ver­rat­tuna nyky­isi­in mahdollisuuksiinsa.

    Olisi hienoa, jos vir­tu­aalitekni­ik­ka mah­dol­lis­taisi etäelämän niin ettei kenenkään tarvit­sisi muut­taa Helsinki­in “vas­toin tah­toaan”. Sit­ten ei myöskään tarvit­sisi itkeä kur­jaa kohtaloaan mielipi­de­pal­stoil­la eikä vaa­tia Helsinkiä muut­tumaan Nurmijärveksi.

  27. Jot­tei totu­us uno­h­tu­isi, niin Suomes­sa ei ole “cityjä” eikä “towne­ja” vaan kaik­ki kun­nat ovat kun­tia. Kaupungik­si saa nimit­tää mitä tahansa kun­taa eikä nim­i­tyk­sel­lä ole enää mitään merk­i­tys­tä muu­ta kuin muu­t­a­mi­nen arkaais­ten lakien kuolleina kir­jaim­i­na. Englan­ninkielis­ten maid­en paikall­ishallinnon syn­tymis­es­tä on paljon mie­lenki­in­toista fak­tati­etoa, mut­ta ei pidä uno­htaa sitä tosi­asi­aa, että angloamerikalainen tietoisu­us on nous­sut Suomes­sa vas­ta Lapin sodan jäl­keen. Sitä ennen kaik­ki vaikut­teet ja mallit ovat tulleet Ruot­sista, Venäjältä tai Sak­sas­ta. Näi­hin lukeu­tuu mm. yliopis­to­laitos ja paikallishallintomalli. 

    Mitään omia city­onyliopis­to­jalu­o­van­lu­okankeksin­tö-fan­ta­sioi­ta ei pitäisi kehitel­lä, kos­ka sel­l­ainen on vas­toin totuutta.

  28. Osmo:

    Asum­is­tukea on syytet­ty Helsin­gin kasvun tukemis­es­ta. Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, ensim­mäis­inä pois Helsingistä jou­tu­isi­vat sairaat ja pitkäaikaistyöt­tömät, joiden asun­not vapau­tu­isi­vat maakun­nista töi­hin muut­taville. Se kiihdyt­täisi Helsin­gin men­estys­tä, mut­ta tätä tuskin kukaan haluaa. 

    Mikä argu­ment­ti tässä on taustal­la? Ts. mik­si ole­tat että useim­mat halu­aisi­vat tukea pitkäaikaistyöt­tömien asum­ista kan­takaupungis­sa tai ylipään­sä hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä työ­paikoista? Olet­taisin että huo­mat­tavasti järkeväm­pää ja kokon­aishyö­tyä edis­täväm­pää olisi suun­na­ta tuet esimerkik­si niille pien­i­t­u­loisille, joiden työ­panos­ta joka tapauk­ses­sa tarvi­taan cityn alueella.

  29. JY: Kaik­ki kyse­ly­tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kukaan ei halua asua 20 m² yksiössä. Tai ehkä Mikael Jungn­er on poikkeus.

    20 neliön asun­to­jen tar­joami­nen ratkaisuk­si on tosi­aan tyhmää.

    Ratkaisu on kaavoit­taa ihan hel­vetisti lisää asun­to­ja hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Tiivistä kort­teliraken­net­ta ja hyvää käve­ly-ympäristöä. Pysäköin­tipaikko­ja vain markki­nae­htois­es­ti keskitet­ty­i­hin pysäköin­ti­taloi­hin, jot­ta rak­en­tamisen määrä ei riipu pysäköin­tipaikko­jen määrästä kuten nyt.

    Raken­nuskus­tan­nusten puoles­ta on täysin mah­dol­lista tar­jo­ta uusia ker­rostaloa­sun­to­ja alle kolmel­la ton­nil­la neliö — maakun­nista näitä saa jo nyt. Sil­lä hin­nal­la ei tarvitse tyy­tyä miniyk­siöön, vaan voi asua väljemminkin.

  30. Rogue:
    Osmo:

    Mikä argu­ment­ti tässä on taustal­la? Ts. mik­si ole­tat että useim­mat halu­aisi­vat tukea pitkäaikaistyöt­tömien asum­ista kan­takaupungis­sa tai ylipään­sä hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä työ­paikoista? Olet­taisin että huo­mat­tavasti järkeväm­pää ja kokon­aishyö­tyä edis­täväm­pää olisi suun­na­ta tuet esimerkik­si niille pien­i­t­u­loisille, joiden työ­panos­ta joka tapauk­ses­sa tarvi­taan cityn alueella.

    Joo, minäkin kyseenalais­tan Osmon pro­vokaa­tion eli yksimielisyy­den tai edes enem­mistön tuen ole­mas­saolon nykyiselle erit­täin kalli­ille Helsin­gin har­joit­ta­malle asun­topoli­ti­ikalle. Liian paljon porukkaa asuu suuren osan tai jopa kaik­ki asumiskus­tan­nuk­set (ja muut elinkus­tan­nuk­set) verovaroista mak­set­tuna Helsin­gin kalli­il­la alueil­la. Tämä on vasem­mis­ton tah­tomaa, todel­lista verovaro­jen väärinkäyttöä. 

    Muis­taak­seni Osmokin on esit­tänyt ajatuk­sen siitä, että vaikka­pa työtön ottaisi kalli­in keskus­ta-asun­non sijaan mielu­um­min halvem­man asun­non keskus­tan ulkop­uolelta ja vuokraero­tuk­sen rahana kouraan.

    Olen myös sitä mieltä, että Hekan vuokrakämp­piä ei pidä rak­en­taa uusi­in merel­lisi­in kaupungi­nosi­in (Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma jne). Niis­sä hukataan aivan val­tavasti julk­isia varo­ja sel­l­aisi­in tarpeisi­in, joi­ta näi­hin edullisi­in vuokrakämp­pi­in tulevil­la ei edes ole. Asun­tomarkki­nan markki­nae­htoiselle toimin­nalle pitää antaa enem­män tilaa.

  31. spot­tu: Posi­ti­ivis­ten ja negati­ivis­ten oikeuk­sien tas­apain­ot­ta­mi­nen kuu­luu yhteiskun­nal­liseen päätök­sen­tekoon, pelkkä posi­ti­ivis­ten oikeuk­sien vaa­timi­nen edunvalvontaan.

    Kan­takaupungis­sa asu­val­la on negati­ivi­nen oikeus elää vail­la liiken­teen aiheut­ta­maa epävi­ihty­isyyt­tä siinä mis­sä nur­mi­järveläisel­lä posi­ti­ivi­nen oikeus tuo­da auton­sa keskelle kantakaupunkia.

    En halua auto­ja kan­takaupunki­in. Helsin­gin keskus­ta voi olla auto­ton. Ainakin Sipoolaiset, Por­voolaiset ja Espoolaiset voisi­vat vai­h­taa metroon. Pohjois­es­ta taitaa olla haas­tavam­paa kun lento­kent­tämetroa ei tul­lut. Vaatii toki liityn­täpysäköin­tipaikko­jen lisäystä.

  32. E39&e61: En halua auto­ja kan­takaupunki­in. Helsin­gin keskus­ta voi olla auto­ton. Ainakin Sipoolaiset, Por­voolaiset ja Espoolaiset voisi­vat vai­h­taa metroon. Pohjois­es­ta taitaa olla haas­tavam­paa kun lento­kent­tämetroa ei tul­lut. Vaatii toki liityn­täpysäköin­tipaikko­jen lisäystä.

    Liityn­täpysäköin­ti on ehkä tyh­min mah­dolli­nen idea koskaan. 

    Jot­ta liityn­täpysäköin­ti toimisi, sen tulee olla aivan parhaiden mah­dol­lis­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien välit­tömässä läheisyy­dessä, ja riit­tävän hal­paa jot­ta työ­matkalaiset raask­i­si­vat jät­tää auton­sa parkki­in. Käytän­nön toteu­tus on siis avo­kent­tä metro- tai rautatiease­man naapurissa.

    Ongel­ma on siis siinä, että sen avo­ken­tän paikalle voisi yhtä hyvin rak­en­taa kahdek­sanker­roksisen asuin­talon kivi­jalka­myymäläl­lä ilman yhtään pysäköin­tipaikkaa, jol­loin joukkoli­iken­teen käyt­täjiä olisi moninker­tainen määrä pelkkään liityn­tä­parkki­in verrattuna.

    Ain­oa tapa jol­la liityn­täpysäköin­ti voi toimia järkevästi on lait­taa sisään­tu­loteille niin korkeat tietul­lit, että autoil­i­jan kan­nat­taa mak­saa mielu­um­min markki­nahin­ta pysäköin­tilu­o­las­ta tul­li­ra­jan ulkop­uolel­la kuin ajaa keskus­taan asti.

  33. JY: Ei Poh­jan­maan kaupunkien tarvitse kil­pail­la muiden suo­ma­lais­ten kaupunkien kanssa. Kaikil­la niil­lä on omat vahvuuten­sa ja kaik­ki ne pär­jäävät. Siis Vaasa, Seinäjo­ki, Kokko­la ja Pietarsaari.

    Ne kaik­ki neljä pär­jäävät vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että alueel­la on yksi val­takun­nalli­nen veturi. Nyt poh­jalaiset jaka­vat resursse­ja, eikä yksikään kaupungeista ole val­takun­nal­lis­es­ti kiinnostava.

  34. arkkite­hti: Liityn­täpysäköin­ti on ehkä tyh­min mah­dolli­nen idea koskaan. 

    Näin on. Liityn­täpysäköin­ti kas­vat­taa matko­jen pitu­ut­ta, hiil­i­jalan­jälkeä yms. Sil­lä yritetään kor­ja­ta jo tehtyä virhet­tä (hajau­tunut yhdyskun­tarakenne) ja vain pahen­netaan sitä.

  35. Sinivihreä:
    Olisi hienoa, jos vir­tu­aalitekni­ik­ka mah­dol­lis­taisi etäelämän niin ettei kenenkään tarvit­sisi muut­taa Helsinki­in “vas­toin tah­toaan”. Sit­ten ei myöskään tarvit­sisi itkeä kur­jaa kohtaloaan mielipi­de­pal­stoil­la eikä vaa­tia Helsinkiä muut­tumaan Nurmijärveksi. 

    Tulee vielä aika jol­loin ihmiset kyl­lästyvät kaiken maail­man vir­tu­aal­i­hömp­pään ja halu­a­vat kun­non kapakoi­ta ja iskumestoja.

  36. Ville: Näin on. Liityn­täpysäköin­ti kas­vat­taa matko­jen pitu­ut­ta, hiil­i­jalan­jälkeä yms. Sil­lä yritetään kor­ja­ta jo tehtyä virhet­tä (hajau­tunut yhdyskun­tarakenne) ja vain pahen­netaan sitä.

    Meitä on joka junaan, näköjään. Suosit­tu­ja ja tarpeel­lisia näyt­tävät ole­van, olisko parem­pi että kaik­ki tunkis kehäI sisään autollaan?

  37. Ville: Näin on. Liityn­täpysäköin­ti kas­vat­taa matko­jen pitu­ut­ta, hiil­i­jalan­jälkeä yms. Sil­lä yritetään kor­ja­ta jo tehtyä virhet­tä (hajau­tunut yhdyskun­tarakenne) ja vain pahen­netaan sitä.

    Liityn­täpysäköin­nin onnis­tu­misel­la ei ole mitään tekemistä tietul­lien kanssa. Helsingillä on yksi (1) kelvolli­nen lähiö, Grani. Kyse on kaavoituksesta. 

    Uuden­maan taa­ja­mat on kaavoitet­tu niin, että siel­lä mis­sä Euroopas­sa on kun­takeskus, tääl­lä on parkkipaikko­ja. Kiu­san­teko autoil­i­joille ei auta. Se aiheut­taa vain toim­into­jen siir­tymisen pois Helsingistä ja keskus­tan slummiutumisen. 

    E39&e61: En halua auto­ja kan­takaupunki­in. Helsin­gin keskus­ta voi olla auto­ton. Ainakin Sipoolaiset, Por­voolaiset ja Espoolaiset voisi­vat vai­h­taa metroon. Pohjois­es­ta taitaa olla haas­tavam­paa kun lento­kent­tämetroa ei tul­lut. Vaatii toki liityn­täpysäköin­tipaikko­jen lisäystä.

    Asun keskus­tas­sa ja halu­an auto­ja kaupunki­in. Ensin­näkin tarvit­sen itse autoa ja toisek­si mak­sa­vat asi­akkaat tule­vat autol­la. Palve­lut häviävät, kun mak­savia asi­akkai­ta kiusa­taan. Syy asua keskus­tas­sa häviää, kun ei ole enää palveluita.

  38. Ville: Näin on. Liityn­täpysäköin­ti kas­vat­taa matko­jen pitu­ut­ta, hiil­i­jalan­jälkeä yms. Sil­lä yritetään kor­ja­ta jo tehtyä virhet­tä (hajau­tunut yhdyskun­tarakenne) ja vain pahen­netaan sitä.

    Maail­ma ei ole aivan näin yksinkertainen. 

    Saat­taa­pa olla niin että hiil­i­jalan­jäl­jen kannal­ta asum­i­nen etääm­mäl­lä puu­talos­sa hakkaa uuden betonisen ker­rostalon vaik­ka mukaan las­ke­taan lisäk­ilo­metrit. Etenkin jos ker­rostalos­sa on kaukoläm­pö jos­ta val­taosa tuote­taan hiilivoimalla. 

    Ker­rostalot eivät ole mitään ener­giaih­meitä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001647744.html

    Ver­tailu­laskel­ma 100 m² ker­rosta­lo kaukoläm­möl­lä tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä 100 m²*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg

    Ok-talo maaläm­möl­lä 100 m²*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg

    Ener­gia­muo­to­jen päästök­er­toimet täältä: 

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html

    Autoilu­un jää laskel­mas­sa ok-asu­jal­la reservi­in 4363 kg joka 120g/km päästöl­lä vas­taa kohtu­ullista 36 tuhan­nen kilo­metrin ajoa. 

    Laskel­man saa mielu­usti osoit­taa vääräk­si. Todel­lisu­us ei kai ole näin julma…

  39. PRNDL:
    Pien­talokin voi olla ekol­o­gis­es­ti tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä. Omako­ti­a­sum­i­nen ei vält­tämät­tä tarkoi­ta isoa tont­tia, kah­ta autoa ja huono­ja palveluita. 

    Elämä ei suju aina keskusjo­hdon ja koulutet­tu­jen suun­nit­telijoiden määräämäl­lä taval­la. Tärkein­tä omakoti­talois­sa on elämän­hallinta, omas­ta talosta ja omas­ta lähiym­päristöstä pide­tään parem­paa huol­ta ja samal­la voidaan itse paremmin.

    En tiedä, kuin­ka ekol­o­gista tiivis asum­i­nen on, mut­ta juuri näin. Tämän kaltaisia tont­te­ja Suomes­sa on paris­sa paikas­sa muu­tamia. Kes­ki-Euroopas­sa näitä tehdään ker­ral­la 10 000 asukkaalle rautatiepysäkin ympärille ja yhdyskun­ta irrote­taan omak­si kunnakseen. 

    Ei myöskään pidä ehdoin tah­doin hai­ta­ta niitä, jot­ka halu­a­vat asua isol­la ton­til­la. Toisaal­ta sel­l­aisen ihmisen täy­tyy ymmärtää, ettei keskel­lä ei mitään ole mah­dol­lista saa­da kaikkia niitä palvelui­ta, mitä kaupungis­sa ja kaup­palas­sa saa. Kun­nat ovat evän­neet raken­nuslu­pia veruk­keena, ettei alueelle kyetä tuot­ta­maan palvelui­ta. Minus­ta veruke on huono vitsi.

  40. Helsinki_hoi_ala_jata:

    Ver­tailu­laskel­ma 100 m² ker­rosta­lo kaukoläm­möl­lä tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä 100 m²*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg

    Ok-talo maaläm­möl­lä 100 m²*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg

    Ener­gia­muo­to­jen päästök­er­toimet täältä: 

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html

    Autoilu­un jää laskel­mas­sa ok-asu­jal­la reservi­in 4363 kg joka 120g/km päästöl­lä vas­taa kohtu­ullista 36 tuhan­nen kilo­metrin ajoa. 

    Laskel­man saa mielu­usti osoit­taa vääräk­si. Todel­lisu­us ei kai ole näin julma…

    Helsinki_hoi_ala_jata: Maail­ma ei ole aivan näin yksinkertainen. 

    Saat­taa­pa olla niin että hiil­i­jalan­jäl­jen kannal­ta asum­i­nen etääm­mäl­lä puu­talos­sa hakkaa uuden betonisen ker­rostalon vaik­ka mukaan las­ke­taan lisäk­ilo­metrit. Etenkin jos ker­rostalos­sa on kaukoläm­pö jos­ta val­taosa tuote­taan hiilivoimalla. 

    Ker­rostalot eivät ole mitään ener­giaih­meitä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001647744.html

    Ver­tailu­laskel­ma 100 m² ker­rosta­lo kaukoläm­möl­lä tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä 100 m²*241kwh/m2*0,220kg/kwh = 5503 kg

    Ok-talo maaläm­möl­lä 100 m²*190kwh*0,060kg/kwh = 1140 kg

    Ener­gia­muo­to­jen päästök­er­toimet täältä: 

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/73fa2827-42d1-4fd7-a757-175aca58b441/rakennusten-lammitys.html

    Autoilu­un jää laskel­mas­sa ok-asu­jal­la reservi­in 4363 kg joka 120g/km päästöl­lä vas­taa kohtu­ullista 36 tuhan­nen kilo­metrin ajoa. 

    Laskel­man saa mielu­usti osoit­taa vääräk­si. Todel­lisu­us ei kai ole näin julma…

    Uuden ker­rostalon? Laskel­masi luvut eivät ole uud­es­ta ker­rostalosta vaan keskimääräisiä, eli pain­o­tu­vat 1960–1970 luvun ker­rostalo­jen mukaan.

    Itse asun Jätkäsaa­res­sa uudessa ker­rostalos­sa, ener­gianku­lu­tus 53kWh/(m2vuosi) kaukoläm­pöä + sähkö 37 kWh/(m2vuosi) sisältäen kotitaloussähkön. 

    Lisäk­si huomioi että omakoti­talos­sa on keskimäärin henkilöä kohden huo­mat­tavasti enem­män neliöitä (löytänet tilaston).

    Ker­rostalos­sa osa tiloista on yhteis­tilo­ja, jol­loin asuin­pin­ta-alan tarve on pienem­pi, mut­ta nämä yhteis­ti­lat eivät näy kulu­tus­lu­vis­sa jaka­jan puolella.

    Laske uudelleen ottaen nuo huomioon, niin palataan asiaan.

    1. Lisäk­si tuos­sa on sähkön omi­nais­päästöt las­ket­tu keskiar­von mukaan vaik­ka oikeas­t­aan pitäisi käuyt­tää mar­gin­aalia, siis viimeistä käytössä ole­vaa voimalaitos­ta, sitä mitä sähkön kulu­tus pitää käyn­nis­sä. Se kau­nis­telee sähköläm­mi­tyk­sen ja läm­pöpump­pu­jen päästöjä.

  41. peksu:
    Uuden ker­rostalon? Laskel­masi luvut eivät ole uud­es­ta ker­rostalosta vaan keskimääräisiä, eli pain­o­tu­vat 1960–1970 luvun ker­rostalo­jen mukaan.

    Itse asun Jätkäsaa­res­sa uudessa ker­rostalos­sa, ener­gianku­lu­tus 53kWh/(m2vuosi) kaukoläm­pöä + sähkö 37 kWh/(m2vuosi) sisältäen kotitaloussähkön. 

    Lisäk­si huomioi että omakoti­talos­sa on keskimäärin henkilöä kohden huo­mat­tavasti enem­män neliöitä (löytänet tilaston).

    Ker­rostalos­sa osa tiloista on yhteis­tilo­ja, jol­loin asuin­pin­ta-alan tarve on pienem­pi, mut­ta nämä yhteis­ti­lat eivät näy kulu­tus­lu­vis­sa jaka­jan puolella.

    Laske uudelleen ottaen nuo huomioon, niin palataan asiaan.

    Uuden ker­rostalon kohdal­la pitää huomioi­da raken­nu­saikainen hiil­i­jalan­jäl­ki joka on massiivinen. 

    Sama toki betoni­rak­en­teisen uuden ok-talon kohdal­la mut­ta sik­si totea­mus olikin että ole­mas­saol­e­va uudehko puu­ta­lo voit­taa uuden ker­rostalon men­nen tullen. 

    Mut­ta palataan­pa lukui­hisi. Oikein hyvä ver­tailuko­h­ta olet­taen että lukusi ovat reaal­i­maail­maa eivätkä rakennuslupalaskelmasta. 

    Esimerkkiver­rokik­si uudehko kivi­rak­en­teinen ok-talo jos­sa maaläm­pö. Sähköen­er­gian toteu­tunut kulu­tus kaikki­neen 47kWh/m2/a jos­ta sähkön co2-arvol­la 200g/kwh saadaan 9400g/m2/a ver­sus sin­un (53kWh/m2/a*220g/kwh + 37kWh/m2/a*200g/kWh) = 19060g/m2/a.

    Ker­rostalos­sa on läm­mitet­tävää käytävää ja muu­ta sinän­sä turhaa joi­ta rasit­tei­ta ok-talos­sa ei ole. 

    100 m² asun­nois­sa eroa tulee siis näil­läkin luvuil­la sen ver­ran että esimerkik­si Klaukkalas­ta ajaa ero­tuk­sel­la vuo­den 200 työpäivänä töi­hin uudel­la pikkuautolla.

    En puo­lus­ta Nur­mi­järvi-ilmiötä mut­ta kaupunki­a­sumisen ekol­o­gisu­us ei ole aivan niin tiukkaa set­tiä kuin annetaan ymmärtää. Ker­rostalos­sa val­in­to­ja ei yleen­sä voi tehdä samal­la lail­la kuin ok-talos­sa (esimerkik­si aurinkopa­neel­it kesäkaudel­la ja varaa­va tak­ka pakkashuip­pu­ja tasaamaan). 

    Osmon poli­it­tis-tieteelli­nen läh­estymistapa siihen mikä sähkö on ok-asu­jalle sitä oikeaa on min­ulle liian mon­imutkainen enkä osaa ottaa kantaa. 

    Tuulisähköl­lä sit­ten luvut kään­tyvät aivan toisik­si kun ok-talon päästöt lähenevät nol­laa mitä ei kaukoläm­möl­lä saa aikaan. Mut­ta tuulisähköstä saa aikaan sit­ten oman keskustelun eikä men­nä siihen…

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si tuos­sa on sähkön omi­nais­päästöt las­ket­tu keskiar­von mukaan vaik­ka oikeas­t­aan pitäisi käuyt­tää mar­gin­aalia, siis viimeistä käytössä ole­vaa voimalaitos­ta, sitä mitä sähkön kulu­tus pitää käyn­nis­sä. Se kau­nis­telee sähköläm­mi­tyk­sen ja läm­pöpump­pu­jen päästöjä.

    Sähkön mar­gin­aalipäästö on kyl­lä nol­la kos­ka päästökaup­pa. Sähköläm­mi­tyk­sen vai­h­to maaläm­pöön ei siis vähen­nä yhtään päästöjä, mut­ta öljy- tai kaukoläm­mön vai­h­to vähentää.

    Vas­taavasti sähkön kor­vaami­nen puun pien­poltol­la lisää päästöjä, olisi hiilid­iok­sidimielessä vain parem­pi käyt­tää sähköä. Tietenkin on epä­suo­ria vaiku­tuk­sia: jos sähköä kulute­taan paljon, päästöoikeuk­sien hin­ta nousee ja niiden vähen­tämis­es­tä tulee tule­vaisu­udessa poli­it­tis­es­ti vaikeampaa.

    1. Sylt­ty on oike­as­sa tai oikeas­t­aan olisi, jos päästöoikeuk­sien hin­ta olisi jol­lain järkeväl­lä tasol­la niin, että se oikeasti myös vähen­tää päästöjä. Nyt niitä kai jää jopa käuyt­tämät­tä. Samal­la logi­ikalla tietysti myös kaukoläm­pö on päästötön­tä vaik­ka se tehtäisi­in kivi­hi­ilestä tai jopa turpeesta.

  43. “Suurin osa ihmi­sistä ei saa elan­toaan uuden luomis­es­ta, vaan soveltaa jo kehitet­tyä. Niin­pä taval­lisetkin kaupun­git voivat men­estyä. Seinäjo­ki on men­estynyt todel­la hyvin, kos­ka se on keskit­tynyt mahdolliseen.”

    Seinäjo­ki on yksi niistä kaupungeista, joka tajusi yliopis­to­jen merk­i­tyk­sen. Kun val­tio ei yliopis­to­ja enää Suomeen perus­ta, ja Seinäjo­ki tajusi, että yliopis­to­jen sijain­nit määrit­tävät kaupunkien men­estys­tä, se perusti Seinäjoelle oman yliopis­tokeskuk­sen, jos­sa on nykyään viisi yliopis­toa mukana, ja mais­terivai­heen tutk­in­tok­oulu­tus­ta. Seinäjo­ki sai ilmeis­es­ti osin juuri sen myötä suun­tansa kään­net­tyä laskus­ta nousu­un, ja on nykyään yksi kasvun vetureista Pohjanmaalla.

  44. Kalle: Kun­nat ovat evän­neet raken­nuslu­pia veruk­keena, ettei alueelle kyetä tuot­ta­maan palvelui­ta. Minus­ta veruke on huono vitsi. 

    Vit­si tai ei, niin kun­nal­la on kaiken­laisia velvoit­tei­ta asukkaitaan kohtaan. 

    Tuos­sa on hyvä mallies­imerk­ki, eli kun­ta joutuu joko ylläpitämään pikkuk­oulua (5 oppi­las­ta), tai kus­tan­ta­maan koulukyy­dit (80km/suunta).

    https://yle.fi/uutiset/3–7481798

    Ja kyse on vas­ta pelkästä las­ten koulunkäyn­nistä, Osmo var­maan osaisi var­maan ker­toa mitä kaikkea yhteiskun­ta voi joutua syrjäseutu-asukille.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Sylt­ty on oike­as­sa tai oikeas­t­aan olisi, jos päästöoikeuk­sien hin­ta olisi jol­lain järkeväl­lä tasol­la niin, että se oikeasti myös vähen­tää päästöjä. Nyt niitä kai jää jopa käuyt­tämät­tä. Samal­la logi­ikalla tietysti myös kaukoläm­pö on päästötön­tä vaik­ka se tehtäisi­in kivi­hi­ilestä tai jopa turpeesta.

    Miten päästöoikeuk­sia voi jäädä käyt­tämät­tä? Niiden­hän pitäisi sil­loin olla nol­lan hintaisia.

    Mut­ta jos niitä oikeasti jää käyt­tämät­tä, sit­ten sähkön käytön vähen­tämi­nen vähen­tää päästöjä. Jos niitä ei jää käyt­tämät­tä, niin käytön vähen­tämi­nen ei vähen­nä päästöjä vaik­ka päästöoikeudet oli­si­vat kuin­ka halpo­ja tahansa.

    Jos kaukoläm­pö on päästökau­pan paris­sa, niin ei sekään lisää päästöjä kos­ka jonkun päästö on suo­raan toiselta pois.

  46. Helsinki_hoi_ala_jata: Maail­ma ei ole aivan näin yksinkertainen. 

    Saat­taa­pa olla niin että hiil­i­jalan­jäl­jen kannal­ta asum­i­nen etääm­mäl­lä puu­talos­sa hakkaa uuden betonisen ker­rostalon vaik­ka mukaan las­ke­taan lisäk­ilo­metrit. Etenkin jos ker­rostalos­sa on kaukoläm­pö jos­ta val­taosa tuote­taan hiilivoimalla. 

    […]

    Autoilu­un jää laskel­mas­sa ok-asu­jal­la reservi­in 4363 kg joka 120g/km päästöl­lä vas­taa kohtu­ullista 36 tuhan­nen kilo­metrin ajoa. 

    Laskel­man saa mielu­usti osoit­taa vääräk­si. Todel­lisu­us ei kai ole näin julma… 

    Liityn­täpysäköin­nin osalta hiil­i­jalan­jäl­keen pitää laskea myös ase­man vier­essä ole­van pysäköin­tialueen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus sekä maantiein­fra, joka tarvi­taan autoilu­un­ja jota ei tarvit­taisi niin paljon ilman liityn­täpysäköin­nin aiheut­ta­maa matkus­tusalueen laa­jen­e­mista. Jonkun ver­ran hiil­i­jalan­jälkeä aiheutuu julkisen liiken­teen käytöstäkin, vaik­ka junat käyt­tävätkin päästötön­tä energiaa 😉

  47. Kaik­ki on suh­teel­lista. Niin myös Helsin­gin vetovoimaisuus.

    Hesari kir­joit­ti tänään EU:n lääke­vi­ras­ton sisäis­es­tä selvi­tyk­ses­tä, jos­sa kysyt­ti­in viras­ton henkilöstön (900 henkilöä) toivei­ta nyt Lon­toos­sa sijait­se­van viras­ton uud­es­ta sijain­tipaikas­ta Brex­itin jäl­keen. Yli 70% henkilöstöstä mielu­um­min jät­täisi työ­paikkansa kuin tulisi Helsinki­in. Helsin­gin vetovoima on samaa tasoa kuin Roman­ian Bukarestil­la. Esim. Kööpen­ham­i­na sen sijaan olisi suosi­tu­impia sijaintipaikkoja.

    Olisiko­han Helsin­gin imagos­sa kohen­tamisen varaa. 

    PS. En usko Brex­itin toteu­tu­van. Vas­tu­ullis­es­ti toimien May & Co alis­ta­vat eroneu­vot­te­lu­tu­lok­sen kansanäänestyk­seen, jos­sa se hylätään ja Bri­tan­nia jatkaa EU-jäsenenä.

  48. vk: PS. En usko Brex­itin toteu­tu­van. Vas­tu­ullis­es­ti toimien May & Co alis­ta­vat eroneu­vot­te­lu­tu­lok­sen kansanäänestyk­seen, jos­sa se hylätään ja Bri­tan­nia jatkaa EU-jäsenenä.

    Eroil­moi­tus on jo jätet­ty, kah­den vuo­den kulut­tua siitä Iso-Bri­tan­nia lakkaa ole­mas­ta EU-maa. Neu­votelta­va sopimus ei koske sitä, läh­teekö Iso-Bri­tan­nia EU:sta vai ei, vaan sitä, miten lähtö toteutetaan siten, että siitä aiheutuu mah­dol­lisim­man vähän häir­iötä. Kansanäänestyk­sel­lä voidaan päät­tää lähteä EU:sta, EU:hun liit­tymi­nen vaatii EU:n jäsen­maid­en yksimielisen hyväksynnän.

  49. Ville: Jonkun ver­ran hiil­i­jalan­jälkeä aiheutuu julkisen liiken­teen käytöstäkin, vaik­ka junat käyt­tävätkin päästötön­tä energiaa 😉

    VR:n junali­iken­teen suo­rat päästöt viime vuon­na oli­vat 85 000 CO2 ton­nia, eli enem­män kuin VR:n autoli­iken­teel­lä (70 000 ton­nia). VR:n tavoit­teena on, että sen käyt­tämästä ener­gias­ta 60 % olisi uusi­u­tu­vaa. Se osu­us VR:n ener­gias­ta on lähin­nä vesivoimana ostet­tua sähköä, jon­ka VR olet­taa ympäristö­taseessaan kokon­aan päästöt­tömäk­si. Onko sähkö oikeasti täysin päästötön­tä, on eri asia. Junali­iken­teessä palaa öljyä pait­si dieselju­nis­sa, myös radan var­rel­la; junali­iken­teen tarvit­se­mat tuki­raken­nuk­set ovat yhä merkit­tävältä osin öljyläm­mit­teisiä ja öljyl­lä käyvät myös esim. VR:n ajoneu­vot ja nos­tokalus­to, joi­ta hyö­dyn­netään junia las­tat­taes­sa ja purettaessa…

  50. vk:
    ..
    Yli 70% henkilöstöstä mielu­um­min jät­täisi työ­paikkansa kuin tulisi Helsinki­in. Helsin­gin vetovoima on samaa tasoa kuin Roman­ian Bukarestil­la. Esim.Kööpenhamina sen sijaan olisi suosi­tu­impia sijaintipaikkoja.

    Olisiko­han Helsin­gin imagos­sa kohen­tamisen varaa. 

    Eiköhän kysymys kuitenkin ole sijain­nista, eikä imagos­ta. Sun­nilleen 30% väestä irti­sanoutuu kyse­lyn mukaan joka tapauk­ses­sa, siir­tyi se viras­to minne hyvänsä.

  51. Ville: Liityn­täpysäköin­nin osalta hiil­i­jalan­jäl­keen pitää laskea myös ase­man vier­essä ole­van pysäköin­tialueen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus sekä maantiein­fra, joka tarvi­taan autoilu­un­ja jota ei tarvit­taisi niin paljon ilman liityn­täpysäköin­nin aiheut­ta­maa matkus­tusalueen laa­jen­e­mista. Jonkun ver­ran hiil­i­jalan­jälkeä aiheutuu julkisen liiken­teen käytöstäkin, vaik­ka junat käyt­tävätkin päästötön­tä energiaa 😉

    Tosi­aan ihan jonkin ver­ran tulee hiil­i­jalan­jälkeä julkises­ta liikenteestä…

    HSL:n bussien co2 — päästöt ovat luokkaa 73g/km/matkustaja joka on paljon kun kyseessä on joukkokuljetin. 

    Junatkin ovat päästöt­tömiä vain paper­il­la, samoin muu raideli­ikenne. Todel­lisu­us lie­nee luokas­sa 30–40 g/km/matkustaja. Helenin kivi­hi­ilivoimalas­ta tuotet­tuna jul­masti enemmän.

  52. vk:
    Kaik­ki on suh­teel­lista. Niin myös Helsin­gin vetovoimaisuus.

    Hesari kir­joit­ti tänään EU:n lääke­vi­ras­ton sisäis­es­tä selvi­tyk­ses­tä, jos­sa kysyt­ti­in viras­ton henkilöstön (900 henkilöä) toivei­ta nyt Lon­toos­sa sijait­se­van viras­ton uud­es­ta sijain­tipaikas­ta Brex­itin jäl­keen. Yli 70% henkilöstöstä mielu­um­min jät­täisi työ­paikkansa kuin tulisi Helsinki­in. Helsin­gin vetovoima on samaa tasoa kuin Roman­ian Bukarestil­la. Esim.Kööpenhamina sen sijaan olisi suosi­tu­impia sijaintipaikkoja.

    Olisiko­han Helsin­gin imagos­sa kohen­tamisen varaa. 

    Helsingille pitää yksinker­tais­es­ti antaa mah­dol­lisu­us kehit­tyä sen tasoisek­si eurooop­palaisek­si laatukaupungik­si että se houkut­telisi työikäistä väkeä muut­ta­maan tänne myös muual­ta kuin kehi­tys­maista ja entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta. Helsin­ki kär­sii samas­ta junt­ti­la-imagos­ta kuin koko Suo­mi valitettavasti.

  53. anon­il­li: Eroil­moi­tus on jo jätet­ty, kah­den vuo­den kulut­tua siitä Iso-Bri­tan­nia lakkaa ole­mas­ta EU-maa. Neu­votelta­va sopimus ei koske sitä, läh­teekö Iso-Bri­tan­nia EU:sta vai ei, vaan sitä, miten lähtö toteutetaan siten, että siitä aiheutuu mah­dol­lisim­man vähän häir­iötä. Kansanäänestyk­sel­lä voidaan päät­tää lähteä EU:sta, EU:hun liit­tymi­nen vaatii EU:n jäsen­maid­en yksimielisen hyväksynnän.

    Jep, näin paper­il­la. Se artik­la 50 on Liss­abonin sopimuk­ses­ta, joka jo itsessään on aiem­pi­en sopimusten muu­tossopimus. Lukuisia ker­to­ja olemme näh­neet, että EU on valmis rikko­maan kaikkia tekemiään sopimuk­sia ja säädök­siä jos tilanne niin vaatii. Ja vaik­ka ei oikeasti vaatisikaan (esim. bud­jet­ti­va­jeet, ylivelka­an­tu­mi­nen, Schen­gen jne). Taustal­la on ran­skalainen sopimuskult­tuuri, jos­sa sopimuk­set on tehty rikot­taviksi. Siis lukuisia kertoja. 

    Sama tul­laan näkemään Brexi­tis­sä ja perustelu­na on se, että Bri­tann­ian irtoami­nen EU:sta aiheut­taisi niin suuria negati­ivisia seu­rauk­sia EU:lle (ja Bri­tan­ni­alle) JA kun Bri­tann­ian kansa uudessa kansanäänestyk­sessä vas­tus­taa eroa. 

    Uusi kansanäänestys on vält­tämätön jo pelkästään sik­si, että 2016 kam­pan­jas­sa annet­ti­in oikeas­t­aan pelkästään väärää tietoa eron seu­rauk­sista. Ja vas­ta neu­vot­te­lu­tu­lok­sen selvit­tyä on tiedos­sa se mitä eros­ta oikeasti seuraisi.

    Em. Liss­abonin sopimuk­sen hyväksymis­es­täkin Irlan­nin kansa pakotet­ti­in äänestämään uud­estaan kun ensin tuli väärä tulos eli hylky. Eikä ollut ensim­mäi­nen kerta.

    Tarvit­taes­sa eroneu­vot­telui­hin voidaan ottaa lisäaikaa ja tämä saat­taa hyvinkin olla tulos­sa ennen lop­ullisia ratkaisu­ja. Eli kak­si vuot­ta voi olla vaik­ka viisi ennen kuin pihvi on kyp­sä. Saat­taa tietysti edel­lyt­tää lehmänkaup­po­ja asi­aan kuu­lumat­tomien asioiden osalta jot­ta yksimielisyys piden­tämiseen union­in puolelta löytyy.

  54. R.Silfverberg: Helsingille pitää yksinker­tais­es­ti antaa mah­dol­lisu­us kehit­tyä sen tasoisek­si eurooop­palaisek­si laatukaupungik­si että se houkut­telisi työikäistä väkeä muut­ta­maan tänne myös muual­ta kuin kehi­tys­maista ja entis­es­tä Neuvostoliitosta. 

    Kyl­lä, ankarasti samaa mieltä. Kovaa kyl­lä pitää juos­ta pysyäk­seen kil­pailus­sa edes paikallaan.

  55. R.Silfverberg: Helsingille pitää yksinker­tais­es­ti antaa mah­dol­lisu­us kehit­tyä sen tasoisek­si eurooop­palaisek­si laatukaupungik­si että se houkut­telisi työikäistä väkeä muut­ta­maan tänne myös muual­ta kuin kehi­tys­maista ja entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta. Helsin­ki kär­sii samas­ta junt­ti­la-imagos­ta kuin koko Suo­mi valitettavasti.

    Helsingillä on kaik­ki mah­dol­lisu­udet kehit­tyä mik­si halu­aa. Val­ovoimaiset yri­tyk­set tuo­vat osaavaa työvoimaa maa­han, kuten Nokian men­estys osoit­ti. Ja ne yri­tyk­set tuo­vat osaavaa työvoimaa mihin kaupunki­in vain, ei tarvitse olla “maail­man toimivin”.

  56. vk: Sama tul­laan näkemään Brexi­tis­sä ja perustelu­na on se, että Bri­tann­ian irtoami­nen EU:sta aiheut­taisi niin suuria negati­ivisia seu­rauk­sia EU:lle (ja Bri­tan­ni­alle) JA kun Bri­tann­ian kansa uudessa kansanäänestyk­sessä vas­tus­taa eroa. 

    Hal­li­tus­puolue Kon­ser­vati­iv­it on käytän­nössä omak­sunut EU-vas­taisen UKIPin lin­jan EU:n suun­taan. Oppo­si­tios­sa ole­va Työväen­puolue on valin­nut lin­jan, jos­sa kansanäänestyk­sen tulos hyväksytään ja asia on lop­pu­un käsitel­ty (ei hajoite­ta omaa puoluet­ta, ja Brex­it saa jäädä myl­lynkivek­si kon­ser­vati­ivien kaulaan). EU-myön­teiset Lib­er­aalidemokraatit sai­vat peräti 12 edus­ta­jaa par­la­ment­ti­in. Mayn hal­li­tus on vähem­mistöhal­li­tus, jol­la ei ole varaa menet­tää laitaoikeis­to­lais­ten­sa tukea. Kuka ja mil­lä lihak­sil­la läh­tee peru­maan Brex­i­tiä ja voit­taa 1) puolue­jo­hta­jak­isan, 2) uudet par­la­ment­ti­vaalit ja 3) sen kansanäänestyksen?
    Jos briteil­lä olisi vas­tu­ulli­nen johto, he eivät olisi 1) jär­jestäneet kansanäänestys­tä, 2) lähet­täneet eroil­moi­tus­ta, eivätkä 3) jär­jestäneet ylimääräisiä vaale­ja eroil­moituk­sen jäl­keen. Näil­lä näytöil­lä en jak­sa uskoa, että jostain löy­ty­isi aikuisia, jot­ka tuli­si­vat ja selvit­täi­sivät tämän sotkun.

  57. JY: Helsingillä on kaik­ki mah­dol­lisu­udet kehit­tyä mik­si halu­aa. Val­ovoimaiset yri­tyk­set tuo­vat osaavaa työvoimaa maa­han, kuten Nokian men­estys osoit­ti. Ja ne yri­tyk­set tuo­vat osaavaa työvoimaa mihin kaupunki­in vain, ei tarvitse olla “maail­man toimivin”. 

    Tarkoitin sil­lä että Helsin­gin kult­tuurielämä on lähin­nä sisään­päin­lämpiävää junt­tikult­tuuria, suomirock­ia ja jääkiekkoa.
    Tietenkin tarvi­taan men­estyviä yri­tyk­siä omas­ta takaa. Nokia-kuplan puhkeamisen jäl­keen meil­lä on valitet­tavasti yhä tuhan­sia työt­tömiä insinöörejä.
    Min­ua ei höir­it­sisi ollenkaan jos seu­raa­va Nokia toimisi jol­lain muul­la alal­la, vaik­ka sit­ten lääketi­eteessä tai biolo­gias­sa tai elin­tarvikealal­la. Saataisi­in tänne naiskauneut­ta kanssa.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ON Euroopan Kuo­pio. Reali­teetit on paras tunnustaa.

    Eli kokon­aise­dun vuok­si lääke­vi­ras­to pitää sijoit­taa jon­nekin muualle kuin Helsinki­in. Kuten muutkin EU-virastot?
    Kar­ma is bitch.

  59. R.Silfverberg: Tarkoitin sil­lä että Helsin­gin kult­tuurielämä on lähin­nä sisään­päin­lämpiävää junt­tikult­tuuria, suomirock­ia ja jääkiekkoa.

    Tai­dat elää edelleen 1980-luvulla?Suosittelen tutus­tu­maan nykyiseen Helsin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taan, ehkä huo­maat eron eilispäivään.

  60. Helsin­gin pitää kil­pail­la Tukhol­maa, Tallinnaa ja Pietaria vas­taan. Seu­raavak­si suurimpi­en suo­ma­laiskaupunkien pitää kil­pail­la toisi­aan vas­taan ja eri­tyis­es­ti pieniä kun­tia vastaan.

    Kart­ta­har­joi­tus osoit­taa, että ilmas­ton­läm­pen­e­misen seu­rauk­se­na Suomes­sa olisi mah­dol­lisu­us ark­tiselle kaupungille. Paik­ka on hur­ja: Näätämö. Alle 10 kilo­metriä Jäämeren rantaan. Syväsa­ta­ma taitaa olla kuitenkin Kirkkoniemessä, mut­ta sinne ei ole kauhean pitkä matka.

    Siis Näätämössä ei ole nykyään juuri yhtään mitään, mut­ta tule­vaisu­udessa (kaukana siel­lä) se voi olla merkit­tävän kaup­pare­itin lähellä.

    Palo­vaaran rin­teille tor­nia toisen­sa viereen ja kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä sinne jon­nekin. Tämä jälkim­mäi­nen onkin vähän kiperämpi temp­pu maas­to huomioiden, mut­ta kiinalaisil­ta voisi ottaa mallia ja jyrätä jonkin tun­turin mata­lam­mak­si ja siinäpä olisi hyvä maaperä lentokentälle.

    Lentokonei­ta lentää Siper­ian yli paljon, mut­ta suuri lento­kent­tä kaupunk­i­neen puut­tuu tuolta.

    Har­mi, ettei Suomel­la ole enää maay­hteyt­tä Jäämeren rantaan. Jäämeren­ra­ta han­kkeen ongel­ma on se, että yritetään saa­da rahti kulke­maan Lapin läpi eteläiseen Suomeen, kun taas järkev­in­tä olisi, että siel­lä Näätämön nurkil­la olisi kaupun­ki. Sil­lä ei tarvit­sisi olla mitään maay­hteyt­tä muuhun Suomeen, kos­ka Jäämeren kaut­ta kulke­vat lai­vat ja lentokoneet kulke­vat ilmo­jen halki.

    Nei­den ja Näätämö voisi­vat olla yht­enäi­nen kaupunkialue, jon­ka hal­ki Suomen ja Nor­jan raja kulk­isi. Ark­tista eksoti­ikkaa, puh­das­ta ilmaa ja luon­toa. Näätämöjoen ran­nat oli­si­vat lois­tavaa ulkoilumaas­toa. Eihän siel­lä tietenkään istut­taisi taivasal­la kadun var­ren pikkukahvi­las­sa lat­tea lipit­tämässä, mut­ta mik­si näin pitäisi tehdä joka ikisessä maail­man kaupungis­sa? Ei niin tul­la tekemään avaru­u­den suurkaupungeis­sakaan, kun­han ne aikanaan syn­tyvät ympäri aurinkokuntaa.

    Aika näyt­tää, mut­ta löisin vetoa sen puoles­ta, että Jäämeren ran­nalle syn­tyy miljoon­akaupun­ki. Mut­ta minne? Kaik­ki riip­puu kauppareiteistä.

  61. LK:

    Aika näyt­tää, mut­ta löisin vetoa sen puoles­ta, että Jäämeren ran­nalle syn­tyy miljoon­akaupun­ki. Mut­ta minne? Kaik­ki riip­puu kauppareiteistä.

    Minä voisin taas lyödä vetoa sen puoles­ta, että ilmas­ton­muu­tos muut­taa Golf-vir­taa joko merkit­tävästi heiken­täen tai pysäyt­täen sen, jol­loin Suomen ilmas­to muut­tuu samankaltaisek­si kuin Alas­ka ja Kanadan vas­taa­vat lev­eysas­teet. Siel­lä on asu­tus­ta aika harvassa.

    Grön­lan­nin “iki­jäi­nen” eteläkär­ki on Helsinkiä etelämpänä.

  62. peksu: Tai­dat elää edelleen 1980-luvulla?Suosittelen tutus­tu­maan nykyiseen Helsin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taan, ehkä huo­maat eron eilispäivään. 

    Ver­rat­tuna mui­hin Euroopan metropoliei­hin niin Helsin­ki on kult­tuurin ja viih­teen suh­teen taka­pa­ju­la, se oli 1980-luvul­la sitä ja on yhä edelleen.
    Suomeen on muut­tanut län­si­maalaisia lähin­nä vain rakkau­den perässä.

  63. Osa päät­täjistä elää vielä harhakäsi­tyk­sessä, että Suomen merkit­tävim­mät työ­paikat ovat Kehä 3:n sisällä.

    Totu­us on että Kehä 3:n sisäl­lä on suurin osa byrokra­t­ian toimis­toista, lupavi­ra­nomai­sista, sos­su, YLE jne., Aasian/Kiinan lukuisat osien/tavaroiden/huonekalujen tuon­tif­ir­mat (heikko­laa­tu­ista kaatopaikkatavaraa).

    Toista on Tam­pereen seu­tu, jos­sa on paljon enem­män koti­maisia vien­tiyri­tyk­siä, joil­la omat tuot­teet. Liiken­ner­atkaisutkin ovat paljon parem­mat ja sujuvat.

  64. vk: Minä voisin taas lyödä vetoa sen puoles­ta, että ilmas­ton­muu­tos muut­taa Golf-vir­taa joko merkit­tävästi heiken­täen tai pysäyt­täen sen, jol­loin Suomen ilmas­to muut­tuu samankaltaisek­si kuin Alas­ka ja Kanadan vas­taa­vat lev­eysas­teet. Siel­lä on asu­tus­ta aika harvassa.

    Grön­lan­nin “iki­jäi­nen” eteläkär­ki on Helsinkiä etelämpänä.

    Jaa‑a, viit­taat siihen noin 5 vuot­ta van­haan tulok­seen Grön­lan­nin jäätikön sulamisvesistä? Ei se ole tain­nut vieläkään saa­da vahvistusta?

    1. Epäi­ly Golf-vir­ran heikken­e­mis­es­tä on hyvin van­ha ja aivan vakavasti otet­ta­va reali­teet­ti Suomes­sa. Aika vähän se on vaikut­tanut maariski­in, mikä osoit­taa, että pankkiväen yleis­sivistys on kapea-alaista.

  65. R.Silfverberg: Ver­rat­tuna mui­hin Euroopan metropoliei­hin niin Helsin­ki on kult­tuurin ja viih­teen suh­teen taka­pa­ju­la, se oli 1980-luvul­la sitä ja on yhä edelleen.

    Avaatko tätä hie­man. Viit­taatko johonkin tutkimuk­seen vai onko kyse ihan mutusta?

  66. peksu:
    Uuden ker­rostalon? Laskel­masi luvut eivät ole uud­es­ta ker­rostalosta vaan keskimääräisiä, eli pain­o­tu­vat 1960–1970 luvun ker­rostalo­jen mukaan.

    Itse asun Jätkäsaa­res­sa uudessa kerrostalossa…

    Tässä on muuten has­su yksi­tyisko­h­ta. Uudet talot eivät ole todel­lisu­udessa kovin ener­gia tehokkai­ta ver­rat­tuna keskus­tan van­hoi­hin kort­telei­hin. HS:ssa oli joku vuosi sit­ten todel­liseen kulu­tuk­seen perus­tu­via tehokku­usver­tailu­ja. Eräi­den taho­jen käyt­tämät VTT:n kehit­tämät lasken­ta­mallin ovat kau­ni­isti san­ot­tuna puh­das­ta poli­it­tista kusetusta.

    Ongel­mas­ta tekee entistä kinkkisem­män nyky­is­ten talo­jen mon­imutkainen ja herkkä talotekni­ik­ka. Itse en ostaisi asun­toa talosta, jos­sa on koneelli­nen ilman­vai­h­to. Olen näh­nyt mon­ta vähän van­hempaa kiin­teistöä. Yhdessäkään ei ole ollut toimi­vaa koneel­lista ilman­vai­h­toa, mut­ta usei­ta toimivia pain­ovoimais­es­ta sen sijaan tiedän.

  67. Kalle: Itse en ostaisi asun­toa talosta, jos­sa on koneelli­nen ilmanvaihto. 

    Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to on surkea, kesäl­lä tuke­htuu ja talvel­la pakastuu.

  68. Sylt­ty: Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to on surkea, kesäl­lä tuke­htuu ja talvel­la pakastuu.

    Juuri näin, ihan käsit­tämätön­tä että pain­ovoimaista ilman­vai­h­toa ihan­noidaan jos­san “arkkite­htipi­ireis­sä” kansan­tarui­hin perus­tuvil­la väit­tämil­lä, fysi­ikan lake­ja halvek­sien. Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to ei vain toi­mi, tästä on ihan tarpeek­si koke­mus­peräistä- sekä tutkimus­näyt­töä. Talvel­la ken­ties olisi mah­dol­lista automaa­ti­ol­la säätää pain­ovoimaisen ilman­vai­h­don ilmamääriä ihmiselle ter­veelisek­si, mut­ta kesäl­lä pain­ovoimainen ilman­vai­h­to ei ole riit­tävä, etenkään tuulet­toma­l­la säällä.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Epäi­ly Golf-vir­ran heikken­e­mis­es­tä on hyvin van­ha ja aivan vakavasti otet­ta­va reali­teet­ti Suomes­sa. Aika vähän se on vaikut­tanut maariski­in, mikä osoit­taa, että pankkiväen yleis­sivistys on kapea-alaista.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen nimeno­maan ennuste­taan muut­ta­maan ark­tista sel­l­aisek­si, että Jäämeri on jäätön kesäisin, ja mikäli läm­pen­e­m­i­nen jatkuu, niin myös talvisin se olisi hyvin kul­jet­tavis­sa. Itseasi­as­sa jo nyt monivuo­tisen jään pin­ta-ala ja tilavu­us on vähentyneet.

    Miten Golf-vir­ran heikken­e­m­i­nen vaikut­taa tähän?

    Siis, jos ilmas­ton­läm­pen­e­m­i­nen läm­mit­tää Suomen ilmas­toa ja Golf-vir­ran heikken­e­m­i­nen viilen­tää sitä, niin eikö se täl­löin päin­vas­toin paran­na Suomen tilannetta?

    Esimerkik­si met­sät, Suomen vihreä kul­ta, on vaaras­sa ilmas­ton läm­pen­e­misen vuok­si vain sik­si, että puut eivät kykene sopeu­tu­maan uusi­in kasvi­tautei­hin ja tuho­laisi­in. Jos Golf-vir­ta heikke­nee ja viilen­tää Suomen ilmas­toa, niin tämä kehi­tys on hitaampaa.

    Samoin jokaisen viher­pi­ipertäjän rakas­ta­ma pikku­peto Naali on vaaras­sa hävitä ilmas­ton läm­pen­e­misen seu­rauk­se­na, ja sen hidas­tu­mi­nen olisi päin vas­toin parem­pi asia.

    Eli avaisitko hiukan, että miten tarkalleen ottaen mielestäsi tämä Golf-vir­ran heikken­e­m­i­nen, ja sen tuo­ma viilen­e­m­i­nen, on ris­ki Suomelle ilmas­ton läm­pen­e­misen aikakaudella?

  70. peksu: Juuri näin, ihan käsit­tämätön­tä että pain­ovoimaista ilman­vai­h­toa ihan­noidaan jos­san “arkkite­htipi­ireis­sä” kansan­tarui­hin perus­tuvil­la väit­tämil­lä, fysi­ikan lake­ja halvek­sien. Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to ei vain toi­mi, tästä on ihan tarpeek­si koke­mus­peräistä- sekä tutkimus­näyt­töä. Talvel­la ken­ties olisi mah­dol­lista automaa­ti­ol­la säätää pain­ovoimaisen ilman­vai­h­don ilmamääriä ihmiselle ter­veelisek­si, mut­ta kesäl­lä pain­ovoimainen ilman­vai­h­to ei ole riit­tävä, etenkään tuulet­toma­l­la säällä. 

    Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to ei toi­mi ainakaan sil­loin, jos tulo- ja pois­toil­mareiät laite­taan umpeen, mitä aikoinaan har­rastet­ti­in. Pain­ovoimaista ilman­vai­h­toa käytet­täessä ilman­vai­h­toa tehoste­taan avaa­mal­la ikku­na (mikä koneel­lises­sa ilman­vai­h­dos­sa on läh­es kiellettyä).
    Van­hois­sa ja vähem­män van­hois­sa talois­sa kaikkein huonoin ratkaisu on koneelli­nen pois­toil­man­vai­h­to, joka imee rak­en­teista epäpuh­tauk­sia, lasivil­lakuitu­ja yms. huoneil­maan. Koneel­lisen ilman­vai­h­don tas­apain­ot­ta­mi­nenkaan ei ole ihan help­poa, talosta tulee hel­posti ali­paineinen. Uusis­sa, vähäpäästöi­sistä mate­ri­aaleista valmis­te­tuis­sa talois­sa koneelli­nen ilman­vai­h­to on hyvä ratkaisu.

  71. Sylt­ty: Pain­ovoimainen ilman­vai­h­to on surkea, kesäl­lä tuke­htuu ja talvel­la pakastuu. 

    Oulus­sa raken­net­ti­in ker­rosta­lo, jos­sa oli koneelli­nen ilman­vai­h­to. Kak­si vuot­ta myöhem­min huo­mat­ti­in, että ilman­vai­h­to oli kytket­ty väärin ja sama ilma oli kiertänyt asun­nois­sa koko ajan. Kukaan asukkaista ei ollut valit­tanut asiasta.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Epäi­ly Golf-vir­ran heikken­e­mis­es­tä on hyvin van­ha ja aivan vakavasti otet­ta­va reali­teet­ti Suomes­sa. Aika vähän se on vaikut­tanut maariski­in, mikä osoit­taa, että pankkiväen yleis­sivistys on kapea-alaista.

    Aiheesta on julka­istu uusia tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan Golf-vir­ran pysähtymisessä Islannin tasol­la ole­va kyn­nys meren­po­h­jas­sa. Jääkausien aikaan meren­pin­ta on niin alhaal­la, että vir­taus ko. kyn­nyk­sen yli on epästabi­ili. Nykyisel­lä meren pin­nan tasol­la Golf-vir­ta taas olisi varsin immuu­ni häiriöille.

    Sinän­sä lie­nee varsin uskot­ta­va tulos, kos­ka todis­tei­ta Golf-vir­ran suurista muu­tok­sista löy­tyy vain jääkausien ajoilta.

  73. Ville: Koneel­lisen ilman­vai­h­don tas­apain­ot­ta­mi­nenkaan ei ole ihan help­poa, talosta tulee hel­posti alipaineinen.

    Yli­paine taitaa olla ainakin har­vas­sa talos­sa vielä isom­pi ongel­ma, kos­ka sil­loin kon­vek­tio vie kos­teut­ta ulospäin, mikä johtaa eris­tei­den ja rak­en­tei­den paikalliseen kas­tu­miseen, kun kastepiste alittuu.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Epäi­ly Golf-vir­ran heikken­e­mis­es­tä on hyvin van­ha ja aivan vakavasti otet­ta­va reali­teet­ti Suomes­sa. Aika vähän se on vaikut­tanut maariski­in, mikä osoit­taa, että pankkiväen yleis­sivistys on kapea-alaista.

    Jos markki­na­t­alous päät­tää ettei vir­ta kään­ny, niin ei se kään­ny. Vai miten se määritelmä meni..

  75. Ville: Koneel­lisen ilman­vai­h­don tas­apain­ot­ta­mi­nenkaan ei ole ihan help­poa, talosta tulee hel­posti alipaineinen. 

    Talon pitääkin olla hie­man ali­paineinen, ettei yli­paine pukkaa kosteaa sisäil­maa rak­en­teisi­in. Se mis­sä voi muna­ta, on ilman­vai­h­don säätämi­nen, talon tiivistämi­nen tai kor­vausil­man hal­lit­tu sisäänjohtaminen.

    Jos talo imetaan todel­la ali­paineisek­si, kor­vausil­ma tulee mis­tä sat­tuu. Jos talon höyryn­su­lus­sa on reik­iä, kor­vausil­ma tulee taas mis­tä sat­tuu eli niistä rei’istä. Pahin tilanne on liian ali­paineinen talo, jos­sa ei ole hal­lit­tua kor­vausil­man saan­tia ja höyryn­sulku täyn­nä reik­iä. Sil­loin kylmä kor­vausil­ma tulee nurkista.

    Kor­vausil­man saa hal­li­tusti sisään asen­ta­mal­la kor­vausil­mavent­ti­ilin. Sen saa jälkikä­teen helpoiten vaikka­pa ikku­na­puit­teeseen. Ikku­naan asen­net­ta­va rakovent­ti­ili mak­saa halvim­mil­laan muu­ta­man euron euron ja asen­tamiseen ei tarvi­ta kuin pora. Kun talos­sa kor­vausil­mavent­ti­ili, kor­vausil­ma tulee sieltä eikä nurk­ista tai tiivis­tei­den raoista.

Vastaa käyttäjälle vk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.