Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huoli sähkön riit­tävyy­destä kylmänä ja tyy­nenä talvipäivänä huolestut­taa ener­gia-alaa. Kun sähkön keskimääräi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voimaloi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilalle. Suomes­ta on jok­seenkin kokon­aan pois­tunut lauhde­voima ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Helsin­ki esimerkik­si on jo päät­tänyt sulkea Hanasaaren voimalaitok­sen ja val­tio vaatii lopet­ta­maan sähkön­tuotan­non myös Salmisaa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näitä ehdot­to­muuk­sia aivan type­r­inä. On järkevää vähen­tää kivi­hi­ilen käyt­töä radikaal­isti, mut­ta vaa­timus, ettei kilo­wat­ti­tun­ti­akaan saa tuot­taa kivi­hi­ilel­lä mis­sään olo­suhteis­sa on aivan hölmö. Kun sähkön hin­ta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuote­taan huo­mat­tavasti kivi­hi­ili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsit­ty kap­a­siteet­ti­markki­noista ja kysyn­täjous­tos­ta, jol­la sähköpu­lan val­lites­sa saataisi­in kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan tois­es­ta päästä. Ilmaiselle tai hyvin hal­valle sähkölle pitäisi löy­tyä käyt­töä niin, ettei sähkön hin­ta lask­isi tolkut­toman alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voimas­ta saataisi­in mak­si­maa­li­nen hyöty.

Kulut­ta­jan sähkön hin­nas­ta kol­mannes on mak­sua sähköstä, kol­mannes siir­rosta ja kol­mannes on sähköveroa. Kun sähkön hin­ta las­kee nol­laan, kulut­ta­jan mak­saman sähkön hin­ta las­kee vain kol­man­nek­sel­la. Kulut­ta­jan kan­nat­taa kyl­lä reagoi­da siihen, että sähkön hin­ta kymme­nenker­tais­tuu, kos­ka sil­loin myös kulut­ta­jahin­ta kolminker­tais­tuu (jos on tun­ti­sopimus), mut­ta hal­paan sähköön ei juuri kan­na­ta reagoida.

Jos läh­es ilmainen sähkö olisi läh­es ilmaista myös kulut­ta­jalle, sähkölle löy­ty­isi paljon järkevää käyt­töä. Siitä kan­nat­taa esimerkik­si tehdä syn­teet­tistä polt­toainet­ta. Suomes­sa sen tärkein käyt­tö olisi kiin­teistö­jen lämmittäminen.

Sähköläm­mi­tys­talois­sa käytetään jo nyt lähin­nä varaavaa sähköä, mut­ta useim­mil­la tuo varaami­nen tapah­tuu mekaanis­es­ti yöaikaan. Jos jär­jestelmä olisi tietoinen sähkön tun­tiko­htais­es­ta hin­nas­ta, varaami­nen ajoit­tuisi parem­min. Moti­vaa­tio tähän kas­vaisi, jos kulut­ta­jan koke­ma hin­ta vai­htelisi enemmän.

Sähköläm­mi­tys­tä kan­nat­taisi käyt­tää rin­nan öljyläm­mi­tyk­sen ja puuläm­mi­tyk­sen kanssa niin, että sähkö­vas­tus menee päälle sil­loin, kun sähkön hin­ta alit­taa annetun rajan. Kun­nal­liset ener­giay­htiöt voisi­vat tehdä ajoit­tain kaukoläm­pöä sähköstä sen sijaan, että polt­ta­vat jotain.

Myös maaläm­pöjär­jestelmien kan­nat­taisi tuot­taa kuumaa vet­tä varas­toon. Se ei nyt kan­na­ta, kos­ka hyö­ty­suhde heikke­nee, mut­ta hyö­ty­suhde saa vähän heiken­tyäkin, jos se tehot­tomasti käytet­ty sähkö on hal­paa (ja päästötön­tä). Läm­pöpumput lisäävät nyt sähkönku­lu­tuk­sen sääri­ip­pu­vu­ut­ta, kos­ka mon­elta lop­puu teho jo 15 pakkasas­teessa, jol­loin joudu­taan täy­den­tämään läm­mi­tys­tä suo­ral­la sähkölämmityksellä.

Ilmas­to kiit­täisi. Säästy­isi paljon hiilid­iok­sidia samal­la, kun sähkön hin­ta vaki­in­tu­isi eikä lask­isi koskaan aivan nol­laan. Tämä tek­isi voimalaitosten rak­en­tamisen ja ylläpitämisen kan­nat­tavam­mak­si, eikä kap­a­siteet­ti lask­isi niin paljon kuin nyt uhkaa laskea.

Mitä siis konkreet­tis­es­ti pitäisi tehdä?

Sähkön siir­tomak­sut pitäisi pan­na riip­pu­vaisek­si sulak­keen koos­ta ja vain siitä eli mak­set­taisi­in yhtey­den ole­mas­saolosta eikä sen käytöstä. Sil­loin mar­gin­aa­likus­tan­nus lask­isi nollaan.

Sähkövero pitäisi muut­taa pros­en­tu­aalisek­si tun­tiko­htais­es­ta pörssi­hin­nas­ta. Tämä tietysti edel­lyt­tää, että kulut­ta­jal­la pitäisi olla tätä toim­intoa tuke­va mit­tari, kuten melkein kaikil­la onkin. (Niil­lä, joil­la ei ole, voidaan käyt­tää keskimääräistä hin­taa). Sähkövero on nyt noin 1. verolu­okas­sa 22,5 € MWh (arvon­lisäveron kanssa 28 €/MWh). Kun sähkön hin­ta on keskimäärin vähän yli 30 €/MWh, pitäisi sähköveron olla siis osa­puilleen 70 % tun­ti­hin­nas­ta, kevyesti verote­tul­la teol­lisu­udel­la run­saat 20 %.

Pros­en­tu­aa­li­nen sähkövero tek­isi tietysti kalli­ista sähköstä vas­taavasti entistä kalli­im­paa, jol­loin lisään­ty­isi moti­vaa­tio myös leika­ta sähkönkäyt­töä sil­loin, kun sähkö uhkaa maas­ta loppua.

Sähkövero tuli vuon­na 1995 sähkön­tuotan­non hiilid­iok­sidi­veron tilalle. Sil­loin se oli järkevää, kos­ka jok­seenkin aina viimeinen megawat­ti tehti­in kivi­hi­ililauh­teel­la ja jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta. Nyt tilanne on toinen. Kun sähkö on hal­paa, se on myös päästötön­tä, eikä sen verot­tamiselle ole ainakaan mitään ympäristöpe­rustei­ta. Vas­taavasti sil­loin kun sähkö on kallista, viimeiset megawatit tehdään hyvin saas­tut­tavasti, jol­loin vero­tuk­selle on vah­vat ympäristöperusteet.

= = =

VM:ssä tietysti kauhis­tu­taan ajatuk­ses­ta, että sähkövero­tuo­ton ennustet­tavu­us lask­isi. Ei se niin vaikeasti ennustet­ta­va asia ole. Vaik­ka on vaikea sanoa, mitä sähkö mak­saa 12.1.2018 klo 15, vuo­den keskiar­vo on aika help­po ennustaa.

42 vastausta artikkeliin “Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä”

  1. Automaa­tio ei ole niin kätevää kuin voisi kuvitel­la. Kovinkaan kum­moista älykästä jär­jestelmää ei sähkön hin­nas­sa säästämäl­lä raken­neta, ellei hin­nan­vai­hte­lut ala ole­maan todel­la huimia. Sel­l­aisia, että joku eläkeläis­mum­mo, joka ei asi­as­ta mitään tajua, menee konkurssi­in kun vahin­gos­sa lait­toi saunan päälle juuri huonoon aikaan.

    Ja lisäk­si aina kan­nat­taa muis­taa, että jos jokin laite on älykäs, se on saman tien myös haavoit­tu­va. Kun bithome­lock­er olisi lukot­tanut 100 000 suo­ma­laista älyläm­mi­tys­talon läm­mi­tysjär­jestelmää keskel­lä tam­miku­un pakka­sia lunai­ta vas­taan, ale­taan kyse­lemään että olikos tässä nyt sit­ten lop­pu­peleis­sä mitään järkeä?

    Lisäk­si tarvit­semme kalli­ita ja han­kalia säätösys­teeme­jä, kos­ka verkkoon on päätet­ty tunkea val­tion rahoil­la kil­pailukyvytön­tä sat­tumasähköä. 2 miljoon­aa asun­toa ja jos keski­hin­ta jär­jestelmän käyt­töo­tolle + säädölle on vaikka­pa ton­nin per asun­to, se tekee 2 mil­jar­dia. Suo­ma­laisen nykyisen tuulivoimat­uenkin lop­puhin­ta taisi pyöriä yhteen­sä yli mil­jardis­sa ja lisää tukea pitäisi myöntää.

  2. Mik­si sähkövero sen sijaan että hiiliv­ero tai päästökaup­pa myös sähkön­tuotan­non polttoaineille?

  3. Kuul­lostaa fik­sul­ta. Juuri oli uuti­nen ensim­mäis­es­tä verkon­tankkaus ase­mas­ta sähköau­toille. Jos sähköau­tot yleistyvät, voisi­vat ne voimakkaasti vai­htel­evas­sa hin­nas­tossa toimia isois­sakin määrin varas­tona energialle.

  4. Olen samaa mieltä sähkön siir­ron lasku­tuk­ses­ta ja vero­tuk­ses­ta. On hölmöä rajoit­taa hin­tavai­htelua kiin­teäl­lä verol­la, etenkin kun hiilid­iok­si­di päästö­jen määrä per kWh vai­htelee rajusti.

    Lisäisin mah­dol­lis­es­ti toisenkin lasku­tuskom­po­nentin sähkön siir­toon sulakekoon lisäk­si. Meinaan todel­lisen huip­puku­lu­tuk­sen jota on verkos­ta otettu.

    On verkon stabi­il­i­u­den kannal­ta se ja sama onko sulake­taulus­sa 3x 25A vai 3x 63A, mikäli mak­simiku­lu­tus on 8kW paukku­pakkasel­lakin sen takia, että taloon on hom­mat­tu fik­susti voimi­vat ajas­timet sähköau­ton lataamiselle ja saunan läm­mi­tyk­sen aikana ei paahde­ta olkkarin sähkö­pat­ter­it täysil­lä kun läm­mön tal­teenot­ta­va ilmas­toin­ti kier­rät­tää saunan läm­möt kämp­pään jne.

  5. Hyödyl­lisiä käyt­tömah­dol­lisuuk­sia yli­jäämäsähkölle on kyl­lä, kun­han tosi­aan OS:n mainit­se­mat siir­tomak­su- ja verotekniset asi­at laite­taan järkevään suun­taan ohjaaviksi. Tässä muu­tamia, näen­näis­es­ti radikaalejakin:

    - Puupolt­toainei­den kuiv­aus (poten­ti­aali Suomes­sa suu­ru­us­lu­okkaa 5 TWh/a kuiv­ausen­er­giaa). Monis­sa tapauk­sis­sa suurehko ajalli­nen jous­tavu­us. Paran­taa puun säi­lyvyyt­tä, sen lisäk­si että vet­tä ei tarvitse hai­h­dut­taa kat­ti­las­sa itse polt­toaineen sisältämäl­lä energialla.
    — Kat­u­aluei­den, kat­to­jen, terassien ym. sulanapito
    — Lumika­so­jen sula­tus tiiveim­mil­lä kaupunkialueilla
    — Raken­nusten jäähdy­tys “varas­toon”, rak­en­teisi­in, samaan tapaan kuin läm­mi­tys vas­taavasti. Eril­liset läm­pö- ja kylmä­varas­tot ovat tietenkin myös mah­dol­lisia. Niiden hin­ta on karkeasti 1/10…1/100 sähkön akku­varas­toin­nin hinnasta.
    — Ilman­vai­h­don tehostukset
    — Kasvi­huonei­den lisä­valais­tus ja ‑läm­mi­tys
    — Katu­val­o­jen ja vas­taavien yösam­mu­tus päälle/pois
    — Lasken­tate­hoa vaa­tivien ei-kiireis­ten pros­es­soin­tien ajoi­tus hal­van sähkön het­ki­in tietokonekeskuk­sis­sa ja pienem­mis­säkin yksiköissä.

    Osa näistä voi tun­tua tuh­lauk­selta, mut­ta kaikil­la on “ylimääräisel­lä” sähkönkäytöl­lä saavutet­tavis­sa etu­ja, jos koh­ta rajoituk­si­akin näis­sä on. Olen­naista on kuitenkin se, että jos sähkö on hal­paa, sitä voi käyt­tää sel­l­aisi­inkin kohteisi­in, jois­sa muina het­k­inä käytet­täisi­in mui­ta ratkaisu­ja. On siis tärkeää muis­taa kon­tek­sti. Tässä asi­as­sa kuten yleensäkin.

    Sähkö muun­tuu hel­posti ja hal­val­la läm­mök­si, joten lyhyt huipunkäyt­töai­ka ko. kohteis­sa ei vält­tämät­tä hait­taa. Esim. syn­teet­tisen polt­toaineen valmis­tuk­ses­sa pääo­makus­tan­nuk­set sitä vas­toin saat­ta­vat olla ongelma.

    Kaukoläm­pöverkko edulli­sine ja vähäläm­pöhäviöi­sine läm­mön­varas­toin­timah­dol­lisuuksi­neen on myös hyvä yli­jäämäsähkönkin absorboi­ja. Tämä tulee harvem­min esille, mut­ta olisi mah­dol­lisuute­na kiin­nos­ta­va. Vas­ta-argu­ment­ti­na saate­taan esit­tää että tarvit­ta­vat varas­totilavu­udet ovat val­tavia jos läm­pöä varas­toidaan päivien ajak­si, mut­ta jos tilaa on, se ei hait­taa. Hin­ta on nimeno­maan suuren koon vuok­si kohtu­ulli­nen varas­toitua läm­pöyk­sikköä kohden. Lisäk­si läm­pöhäviö on suh­teel­lis­es­ti sitä pienem­pi, mitä suurem­pi on varasto.

    Nim­im. Sylt­ty kir­joit­taa tuos­sa aiem­min älykkäi­den, net­tipo­h­jais­ten säätö­jen riskeistä. Ne on tosi­aan hyvä muis­taa. Hin­taka­tot (saa jo nyt sähköy­htiöiltä), säätölait­tei­den sar­jatuotan­to (rauta ei paljon mak­sa, varsinkin jos se on jo uute­na inte­groitu lait­teisi­in yht­enä toim­intona) ja lait­tei­den ohjaus ei suo­raan vaan hin­tasig­naalil­la tietyis­sä rajois­sa pysyen, vähen­tävät ko. riskejä.

  6. Muuten hyvää ideoin­tia, mut­ta puu­tuu suu­ru­us­lu­okkien tarkastelu ja aikavälin määrittely. 

    Suu­ru­us­lu­ok­ka: kuin­ka mon­ta pros­ent­tia säätövoiman tarpeesta saadaan peri­aat­teessa tyy­dytet­tyä ehdote­tu­il­la menetelmil­lä? 1–3 pros­ent­tia vai enemmän? 

    Aikaväli: Tun­nin sisäi­nen, vuorokau­den ja alle viikon säätö­tarve ovat eri­tyyp­pisiä ongelmia. 

    Tun­nin sisäi­nen säätö­tarve vuon­na 2020 tulee ole­maan 400 MW. VTT:n tutkimuk­sen mukaan 20% tuulivoimao­su­udel­la sähkön tun­ti­vai­hte­lut lisään­ty­i­sivät ylöspäin 410 megawat­tia ja alaspäin 681 megawattia. 

    Saman tutkimuk­sen mukaan tuulivoiman tuotan­non vai­hte­lut 12–24 tun­nista eteen­päin ovat paljon suurem­pia kuin tun­ti­vai­hte­lut. Ale­taan siis puhua yli 1000 megawatin suu­ru­us­lu­ok­ista. Suomen oma teho­tase voi jo nyt olla kulu­tushuip­puaikana noin 3 400 MW vajaa. Suomel­la on siir­toy­hteyk­siä noin 5 100 MW. 

    Jos vuorokau­den ajak­si tarvi­taan 1000 MW lisää säätövoimaa, sitä pitäisi varas­toi­da 1000MW×24h = 24000 MWh. Inkoon jos sul­jet­tu jät­timäi­nen hiililauhde­voimala pystyi tuot­ta­maan 1000 MW jos kaik­ki neljä yksikköä oli­vat toiminnassa. 

    Jos tuulivoimaa lisätään merkit­tävästi (n 20% kap­a­siteetista) säätöte­hon tarve suu­ru­us­lu­ok­ka tulee ole­maan sato­ja ja tuhan­sia megawat­te­ja riip­puen aikavälistä. Vuorokaud­es­ta eteen­päin säätö­tarve vas­taa ydi­no­m­alaitok­sen tehoja.

    Tuulivoiman säätövoiman tarve on edelleen ratkaisematta. 

    Pohjo­is­maid­en sisäl­lä on ehkä ole­mas­sa ratkaisu. Pitää siirtää katse pohjo­is­mai­hin ja eri­ty­ses­ti Nor­jaan. Lisäk­si tarvi­taan aalto‑, tuuli‑, aurinko- ja vuorovesivoima kaik­ki yhdessä.

    artikke­li: Net load vari­abil­i­ty in Nordic coun­tries with a high­ly or ful­ly renew­able pow­er sys­tem Nature Ener­gy 1, 2016, doi:10.1038/nenergy.2016.175

    slides: Net load vari­abil­i­ty in Nordic coun­tries with a ful­ly renew­able pow­er system

    This study indi­cates that, from a vari­abil­i­ty point of view, a fos­sil- and nuclear-free Nordic pow­er sys­tem is fea­si­ble if prop­er­ly bal­anced by hydropower.

  7. Hyvää pohdiskelua. Tun­tuu todel­lakin hömöltä, että CHP-laitok­sia ollaan pois­ta­mas­sa niin yksioikois­es­ti. Mik­si ympäristöys­tävälli­nen, mut­ta taloudel­lis­es­tikin mah­dol­lisim­man järkevä ener­giapoli­ti­ik­ka on päät­täjille niin vaikeaa? 

    Sylt­ty on oike­as­sa siinä, että mitä mon­imutkaisem­mak­si tekni­ik­ka menee, sitä haavoit­tuvam­mak­si se käy. Sekä tahal­lisia että tahat­to­mia häir­iöitä kohtaan. Samoin taloudelli­nen puite kan­nat­taa harki­ta tarkkaan. 

    Sik­si en aivan heti jak­sa uskoa näi­hin kaavailui­hin lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä hyvinkin. Ja onhan suun­nan hyvä olla koko ajan mielessä, jot­ta voimme jo nyt tehdä myös tule­vaisu­u­den kannal­ta oikean­su­un­taisia ratkaisuja.

    Ener­giapoli­ti­ikan keino­va­likoiman tulee olla monipuo­li­nen, kos­ka myös itse asia on aika mon­imuo­toinen. Siis myös kysyn­täjous­toa oikeis­sa paikas­sa. Kep­piä ja porkkanaa, sopivis­sa suhteis­sa. Kun­han kat­somme koko ajan kokon­aisu­ut­ta. Ja eteenpäin.

  8. Kulut­taako ihmis­par­ka koskaan riit­tävän vähän sähköä? Vai kiristyvätkö vaa­timuk­set sitä mukaa, kun kulu­tus vähenee?

  9. Jor­ma Nordlin:
    Kulut­taako ihmis­par­ka koskaan riit­tävän vähän sähköä? Vai kiristyvätkö vaa­timuk­set sitä mukaa, kun kulu­tus vähenee?

    Ottaen huomioon, että ener­giankäyt­tö on (läh­es?) aina haitallista ympäristölle, on vas­taus että pitäisi kiristyä. Sem­minkin jos ihmis­määrä sen kun vain jatkaa kasvuaan.

    Tietysti on paikallaan muis­taa, että ihmi­nen rasit­taa aina ympäristöään jonkin ver­ran, ja siihen hänel­lä on ja pitää olla oikeus. Ongel­ma on vain siinä, ettei ihmi­nen näköjään mal­ta tyy­tyä kohtuuteen.

    Jos ihmiskun­ta löytää jos­sain vai­heessa tas­apain­on ympäristön­sä kanssa, voidaan vas­taus Jor­ma Nordlin­in kysymyk­seen ottaa uuteen harkintaan.

  10. Samuli Rinne:
    Hyödyl­lisiä käyt­tömah­dol­lisuuk­sia yli­jäämäsähkölle on kyl­lä, kun­han tosi­aan OS:n mainit­se­mat siir­tomak­su- ja verotekniset asi­at laite­taan järkevään suun­taan ohjaaviksi. 

    Ennen kuin joku ehtii ehdot­taa (vaik­ka Tes­lan tekemiä) akku­ja yli­jäämäsähkön varas­toin­ti­in, niin tode­taan sen ole­van nykytekni­ikalla taloudel­lis­es­ti äly­va­paa­ta. Mika Ant­to­nen esit­ti telkkaris­sa tänä vuon­na saa­tu­i­hin tar­joush­in­toi­hin perustuen, että Suomen yhden pros­entin (1%) sähkön kulu­tuk­sen varas­toin­ti akkui­hin mak­saisi 850 mil­jar­dia euroa. Elon Musk kyl­lä mielel­lään myy nuo akut ja vaik­ka enemmänkin.

  11. Sähkön hin­taan on help­po reagoida.Takavuosina raken­net­ti­in puuläm­mi­tys­tä varten iso­ja varaa­jia . Ja kun läm­män­jako oli vesikier­rol­la niin jär­jestelmä oli yksinker­tainen eli kun sähkö on 0‑hintaista ladataan varaa­jaa ja kalli­in sähkön aikana puretaan

    Yksinker­tainen, mut­ta vaatii tilaa

    Jär­jestelmää voi tehostaa osta­mal­la 25 kW aggre­gaatin , sen pakokaa­suil­la voi läm­mit­tää varaa­jaa ja sähköl­lä keit­el­lä, saunoa tai tuot­taa lisää läm­pöä varaajaan

    Tarvit­see vain yhden kytki­men pääkeskuk­seen. Tietysti löpöä kuluu, mut­ta se on sähkön huip­puhin­nan aikaan var­mana halvempaa .

    Sys­tee­mi on man­u­aa­li­nen , ain­oa hait­ta on, että pois­saol­lessa säätö lähti mukaan

    Mut­ta ei tuon automa­ti­soin­tikaan niin vaikeaa ole

    Toinen etu on, että epä­var­malle sähkön­tuotan­nolle on varajärjestelmä

    Kan­nat­taa asua omakoti­talos­sa niin ei ole riip­pu­vainen huonos­ti toimi­vas­ta infrasta

  12. Maail­man yleisin sähkön varas­toin­timenetelmä on vesi eli vet­tä pumpataan yli­tuotan­non aikana ylös ja las­ke­taan sit­ten vajaatuotan­non aikana turbiini/generaattorin läpi

    Maail­mas­sa on kap­a­siteet­tia jo 130000 MW verran

    Toinen kehit­tyvä säilömistapa on vauhtipyörä.Ongelma on kit­ka, mut­ta supra­jo­hde­laak­ereil­la häviö voidaan saa­da siedettäväksi.
    Pitkä tie siis edessä, mut­ta varausti­heys on sen ver­ran lupaa­va, että var­masti tulee käyttöön

  13. > Pros­en­tu­aa­li­nen sähkövero tek­isi tietysti
    > kalli­ista sähköstä vas­taavasti entistä
    > kalli­im­paa, jol­loin lisään­ty­isi moti­vaa­tio myös
    > leika­ta sähkönkäyttöä

    Tämä sama pätee myös mui­hin polt­toaineisi­in, mut­ta jotain pitää päässä niksah­taa, että sen ymmärtäisi myös poliitikko.

    – Muista use­aan otteeseen eduskun­nas­sa vaa­di­tun hal­li­tus­ta alen­ta­maan ben­san veroa sil­loin, kun maail­man­markki­nahin­ta on het­kel­lis­es­ti nous­sut korkealle. Oikeampi toim­inta tuol­laises­sa tilanteessa olisi juuri päin­vas­tainen kuten esität: kalli­in polt­toaineen veroa nos­ta­mal­la siir­retään kulu­tus mui­hin vaihtoehtoihin.

  14. Palaan vielä tieto­tur­vaan. Ukrainan esimerk­ki ja siel­lä tapah­tuneet kyber­hyökkäyk­set maan sähköverkkoa vas­taan osoit­ta­vat, että tieto­tur­van ei pidä olla kun­nos­sa pelkästään rikol­lis­ten toim­i­joiden takia. 

    Ei ole mitään järkeä siinä, että koko maa altiste­taan val­ti­ol­lisen toim­i­ja, tässä tapauk­ses­sa Venäjän, sab­o­taasille. Net­ti­in liitet­ty läm­mi­tysjär­jestelmä on var­masti herkulli­nen kohde, mikäli Suomen hal­li­tus­ta pitäisi muis­tut­taa Venäjän etu­jen huomioonot­tamis­es­ta ja samal­la siitä voisi kuitenkin julkises­ti irtisanoutua.

    Mitään täl­laista yksit­täis­ten kansalais­ten ylläpi­toon jääviä yhteiskun­nalle elin­tärkeitä asioi­ta ei pidä kytkeä net­ti­in, kos­ka sen jäl­keen ne ovat tieto­tur­vat­to­mia. Läm­mi­tys jos mikä on todel­la tärkeää yhteiskun­nan toimivu­udelle vaik­ka top­patak­it pääl­lä kalpean poltellen joten kuten pärjäisikin.

    Tässä ollaan siis taas uusi­u­tu­vien ener­gia­ratkaisu­jen fan­ta­sioiden takia han­kki­mas­sa ongelmia, joi­ta ei tarvisi hankkia.

  15. No, joku yksinker­tainen rele/ser­vo-ohjaus jota ohjataan mikrokon­trol­ler­il­la, joka saa tietokoneelta tiedon spot-hin­nas­ta ja kyn­nyshin­noista, ei ole kovin laa­jas­sa skaalas­sa kri­it­tis­es­ti haavoit­tuvainen, eri­tyis­es­ti jos ja kun siinä on man­u­aa­li­nen ohi­tus. Ja mik­si ei olisi? Ohi­tus voi olla ihan mekaa­ni­nen kytkin, jos pelätään että pienikin määrä mikroelek­tron­i­ikkaa altistaa hyökkäyksille.

    Olisin enem­män huolis­sani itse ajavien auto­jen tietoturvasta.

  16. Rak­en­teel­lis­es­ti tämä sähkön tuotan­non ja jakelun yhteenso­vit­tamisen ongel­ma on ident­ti­nen auto­jen pysäköin­timah­dol­lisuuk­sien tuotan­non ja kulu­tuk­sen kanssa. Kyseessä on uni­ver­saali toivei­den ja mah­dol­lisuuk­sien väli­nen ris­tiri­ita. (Hyvän ja pahan väli­nen tais­telu, joka aina päät­tyy siihen, että uljas prinssi voit­taa lohikäärmeen ja valkoisel­la rat­sul­laan tulee pelas­ta­maan prins­es­san. Ja lopuk­si he yhdessä rat­sas­ta­vat kohti auringon nousua, kohti uut­ta tulevaisuutta.)

    Kysyn­nässä on korkei­ta kulu­tushuip­pu­ja sekä alueel­lis­es­ti (sijain­ti) että ajal­lis­es­ti (tun­tiko­htais­es­ti). Tar­jon­nan lisäämi­nen vaatii suuria (kaavoitus / ydin­voimala) ja hitaasti eteneviä pros­esse­ja. Jokainen auto tarvit­see kak­si parkkipaikkaa (kotona ja per­il­lä) siinä kuin sähköverkko tarvit­see ylikapasiteettia.

    Pahin mah­dolli­nen tapa ratkaista kulu­tuk­sen ja tuotan­non väli­nen yhteen sovit­ta­mi­nen on antaa ratkaisun tekem­i­nen yhden markki­naos­a­puolen tehtäväk­si. Esimerkik­si val­tion. Markki­nat ovat täyn­nä valmiuk­sia sovit­taa ole­mas­sa ole­vat resurssit val­lit­se­vaan todel­lisu­u­teen ja vieläpä yli tuonkin: muut­taa val­lit­se­vaa todel­lisu­ut­ta sopeu­tu­maan ole­mas­sa ole­vi­in resursseihin.

    Ratkaisu sisältää niin paljon muut­tu­jia, että ongel­ma on ratkaistavis­sa vain anta­mal­la se yhteiskun­nan tehtäväk­si; ei mis­sään tapauk­ses­sa val­tion, joka on vain yksi toim­i­ja tämän yhteiskun­nan kokonaisuudessa.

  17. Sylt­ty:
    Palaan vielä tieto­tur­vaan. Ukrainan esimerk­ki ja siel­lä tapah­tuneet kyber­hyökkäyk­set maan sähköverkkoa vas­taan osoit­ta­vat, että tieto­tur­van ei pidä olla kun­nos­sa pelkästään rikol­lis­ten toim­i­joiden takia. 

    Ei ole mitään järkeä siinä, että koko maa altiste­taan val­ti­ol­lisen toim­i­ja, tässä tapauk­ses­sa Venäjän, sab­o­taasille. Net­ti­in liitet­ty läm­mi­tysjär­jestelmä on var­masti herkulli­nen kohde, mikäli Suomen hal­li­tus­ta pitäisi muis­tut­taa Venäjän etu­jen huomioonot­tamis­es­ta ja samal­la siitä voisi kuitenkin julkises­ti irtisanoutua.

    Mitään täl­laista yksit­täis­ten kansalais­ten ylläpi­toon jääviä yhteiskun­nalle elin­tärkeitä asioi­ta ei pidä kytkeä net­ti­in, kos­ka sen jäl­keen ne ovat tieto­tur­vat­to­mia. Läm­mi­tys jos mikä on todel­la tärkeää yhteiskun­nan toimivu­udelle vaik­ka top­patak­it pääl­lä kalpean poltellen joten kuten pärjäisikin.

    Tässä ollaan siis taas uusi­u­tu­vien ener­gia­ratkaisu­jen fan­ta­sioiden takia han­kki­mas­sa ongelmia, joi­ta ei tarvisi hankkia.

    Kun sähköt Suomes­sa katkeaa vähänkin pitem­mäk­si ajak­si (vaik­ka pari päivää) niin koko maa on aivan hal­vaan­tunut. Ei toi­mi kaukoläm­pö, maaläm­pö, sähköläm­mi­tys, öljyläm­mi­tys, ei tule vet­tä, kän­nykät tai net­ti ei toi­mi, mak­suli­ikenne seisoo ja kau­pat sulke­vat oven­sa eikä julkises­ta liiken­teestä kul­je kuin polttomoottorikalusto.

    Onko Suomen sähköverkko ja voimalat valvon­ta- ja ohjausjär­jestelm­i­neen irti netistä? Epäilen.

  18. Onko Suomen sähköverkko ja voimalat valvon­ta- ja ohjausjär­jestelm­i­neen irti netistä? Epäilen.

    Eivät var­maan ole.Mutta esim telev­erkois­sa verkon­hallinta raken­net­ti­in irti yleis­es­tä verkos­ta, jotan ulkop­uo­li­nen ei päässyt netin kaut­ta verkkoon.Mutta enpä tiedä onko eristys säi­lytet­ty ? On liian help­poa rak­en­taa ohjaus yleisen verkon varaan

  19. Ei ole mitään järkeä siinä, että koko maa altiste­taan val­ti­ol­lisen toim­i­ja, tässä tapauk­ses­sa Venäjän, sab­o­taasille. Net­ti­in liitet­ty läm­mi­tysjär­jestelmä on var­masti herkulli­nen kohde, mikäli Suomen hal­li­tus­ta pitäisi muis­tut­taa Venäjän etu­jen huomioonot­tamis­es­ta ja samal­la siitä voisi kuitenkin julkises­ti irtisanoutua

    Tämä ongel­ma on jo nyt ole­mas­sa ellei Fin­grid ole eristänyt hallintaverkkoaan ylei­sistä verkoista.Tämä tarkoit­taa käytän­nössä fyy­sistä eristämistä eli liit­tymiä yleiseen verkkoon ei ole.Fyysisesti yleis­es­tä verkos­ta voi olla vuokrat­tuna esim kuitu­ja, mui­ta vas­taavia fyy­sisiä elementtejä

    Mut­ta yhtään ele­ment­tiä, jos­ta on sähköi­nen yhteys yleiseen verkkoon ei saa olla

    Keinot ovat , mut­ta IT-koulu­tuk­sen saa­neet eivät varaudu riit­tävästi väärinkäytök­si­in. Kor­jataan jos jotain tapah­tuu on IT asiantun­ti­jan vakio­vas­taus. Kuten huo­maamme Ori­olan vaikeuk­sista, lääke­huol­lon voi tuho­ta vääril­lä asen­teil­la varustet­tu asiantuntija.Tuo kor­vaam­a­ton nero

  20. vk: Onko Suomen sähköverkko ja voimalat valvon­ta- ja ohjausjär­jestelm­i­neen irti netistä? Epäilen.

    Toivon että niiden ylläpi­to on ammat­ti­taitoisem­paa kuin taval­lis­ten ihmis­ten kodeis­sa ja että sähkön­tuotan­nos­sa- ja jakelus­sa kiin­nitetään huomio­ta kyberuhkiin. 

    Ja jos jotain on opit­tu tieto­tur­vas­ta, niin se että vaik­ka lait­teista voitaisi­in tehdä tieto­tur­val­lisia, niitä tuskin kovin usein tehdään tieto­tur­va päälim­mäisenä mielessä.

  21. K‑Veikko:
    > Pros­en­tu­aa­li­nen sähkövero tek­isi tietysti
    > kalli­ista sähköstä vas­taavasti entistä
    > kalli­im­paa, jol­loin lisään­ty­isi moti­vaa­tio myös
    > leika­ta sähkönkäyttöä

    Tämä sama pätee myös mui­hin polt­toaineisi­in, mut­ta jotain pitää päässä niksah­taa, että sen ymmärtäisi myös poliitikko.

    – Muista use­aan otteeseen eduskun­nas­sa vaa­di­tun hal­li­tus­ta alen­ta­maan ben­san veroa sil­loin, kun maail­man­markki­nahin­ta on het­kel­lis­es­ti nous­sut korkealle. Oikeampi toim­inta tuol­laises­sa tilanteessa olisi juuri päin­vas­tainen kuten esität: kalli­in polt­toaineen veroa nos­ta­mal­la siir­retään kulu­tus mui­hin vaihtoehtoihin. 

    Polt­toainet­ta on help­po varas­toi­da, jol­loin ohjaus­vaiku­tus ei ole tarpeen, eikä toimikaan, kos­ka kulut­ta­jat alka­vat lop­ul­ta tekemään omia varas­to­jaan — aloit­taen parista jerrykannusta.

  22. Konkre­ti­ak­si muutet­tuna Osmo kai ehdot­taa lain­säädän­tö­muu­tos­ta jol­la hin­tasig­naali saataisi­in kulke­maan lop­puasi­akkaalle saak­ka. Se antaa mah­dol­lisu­u­den säästää, mut­ta ei pako­ta siihen. Lop­puasi­akkaal­la ei siis pitäisi olla syytä valittaa.

    Valitet­tavasti taloudel­lisia insen­ti­ive­jä ilmaisen sähkön hyö­dyn­tämisek­si koti­talouk­sis­sa ei oikeas­t­aan ole. Kulu­tushuip­pu­jen leikaami­nen tuot­taisi parhaim­mil­laan jotain 170€/MWh vuorokau­den sisäl­lä, mut­ta jonkin 40€/MWh säästön jah­taami­nen ei kan­na­ta kuin suurille toim­i­joille. Sama taloau­tomaa­tio tietysti huole­htisi siitäkin.

  23. Läh­es ilmaista sähköä voitaisi­in käyt­tää esimerkik­si vael­luskalakan­to­jen pelastamiseen.

    Esimerk­ki

    Olete­taan, että meil­lä on sähkön­tuotan­toon val­jastet­tu joki, kuten Kemi­jo­ki. Viimeinen voimalaitos ala­juok­sul­la sijait­see jonkin ver­ran ylävir­taan mer­estä ja vesi on sen alla makeaa.

    Voidaan rak­en­taa keinotekoinen kos­ki, joka on läh­es kokon­aan kutu­aluet­ta poh­jarak­en­teeltaan. Esimerkik­si 1500 metrin mit­tainen ja 20 metriä lev­eä keinotekoinen kos­ki sopii alle 40 hehtaarin alalle putoamisko­rkeu­den ollessa 2–4 metriä.

    Edel­lä maini­tun joen rantatör­mälle raken­net­taisi­in pump­puase­ma, jon­ka teho olisi parin megawatin luokkaa. Vesi las­ket­taisi­in keinotekoiseen mean­deroivaan kos­keen, jos­ta vesi lask­isi takaisin jokeen muu­ta­ma sata metriä pump­puase­man alapuolella.

    Keinotekoisen kosken olo­suhtei­ta voitaisi­in opti­moi­da vael­luskala­jien, kuten lohen ja taime­nen kutua ja poikas­ten elämän alku­vai­hei­ta tuke­vak­si. Ts. siinä ei koskaan olisi liikaa vir­taa­maa kudulle, eikä myöskään liian vähän.

    Huo­matkaa, että vas­taa­va menetelmä sopisi myös lam­men tai jär­ven ran­nalle, kun­han vain olisi noin 40 hehtaaria tilaa. Näin voidaan perus­taa virk­istyskalas­tusko­hde mihin tahansa vesistöön.

    On sijain­te­ja, jos­sa maan­si­ir­to­työt onnis­tu­isi­vat suh­teel­lisen vähin kus­tan­nuksin. Esimerkik­si sopi­van jyrkkä rantatör­mä, jol­loin työt oli­si­vat kaivamista, eikä paikalle tarvit­sisi tuo­da maa­mas­so­ja. Mikäli sähkö olisi läh­es ilmaista, niin vuo­tuiset kus­tan­nuk­set oli­si­vat lähin­nä raken­nuk­sen aikaisten kus­tan­nuk­sien kuolettamista.

    Maail­mal­la on raken­net­tu esimerkik­si olympialaisi­in keinotekoisia koskia, mut­ta ne ovat beton­isia ja valmis­tuskus­tan­nuk­set olympiata­soa.. Niis­sä myös on suuret vesi­tankit saman ves­i­mas­san kier­rä­tys­tä varten, jota ei tässä mallis­sa tarvita.

    Täl­lä menetelmäl­lä voidaan rak­en­taa kutu­alueet jokaiseen Itämereen laske­vaan riit­tävän suureen jokeen ja säi­lyt­tää myös vesivoimalat. Toki maakaup­po­ja jou­tu­isi tekemään ranta-asu­tuk­sen vuok­si. Uskaltaisin väit­tää, että kos­ket oli­si­vat pump­puasemia luku­unot­ta­mat­ta hyvin huoltovapaita.

    Luon­non­ti­lai­sis­sa ja per­a­tuis­sa jois­sa on mon­esti yllät­tävän vähän kutu­aluei­ta. Esimerkik­si Teno- ja Tornio­jokea voitaisi­in opti­moi­da kalakan­to­jen mak­si­moimisek­si tekemäl­lä lisää kutu­aluei­ta. Mut­ta luon­non­suo­jeli­jathan tästä sekoaisi­vat tietenkin täysin..

    Eipä tämä olisi riis­tan­hoitoa kummallisempaa.

    Lohel­la ja taimenel­la olisi merk­i­tys­tä kansan­ter­vey­den ja sen hoidon kus­tan­nuk­sien kannal­ta sil­lä mielum­min niitä syö kuin työlääm­min laitet­tavia järvikaloja.

    1. Tuo­ta läh­es ilmista sähköä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja sat­un­nais­es­ti. Onko noil­la vael­luskaloil­la malt­tia jäädä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

  24. Paljon halvem­mak­si tulee purkaa pienem­piä vesivoimaloi­ta joista, jois­sa niitä voimalaitok­sia on jo valmi­ik­si vähäsen. 

    Joidenkin vesivoimaloiden tuotan­non rahalli­nen arvo on keskimäärin 15 e/h. Tuo­han on ihan nakkikioskin luokkaa. Onko­han mei­dän jokainen vesivoimalaitok­semme tarkkaan hark­i­tus­sa ja hyvässä paikassa?

    (Jokioisen tuot­to wikipedi­as­ta 3500 MWh / vuosi, hat­tuvaki­ol­la arvioitu­un pörssi­hin­taan 40 e/MWh tuot­taa sähköä koko vuo­den läpi keskimäärin 15e tunnissa)

    En nyt sano että juuri esimerkkivoimalamme pitäisi lopet­taa (ei paljoa taitaisi aut­taa, kun joes­sa on use­ampia voima), mut­ta voihan olla että meil­lä joku joki on padot­tu par­il­la nau­ret­ta­van kokoisel­la voimalaitok­sel­la, jol­loin sen saisi kyl­lä hyvin pie­nil­lä taloudel­lisil­la mene­tyk­sil­lä kokon­aan vapaaksi.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta läh­es ilmista sähköä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja sat­un­nais­es­ti. Onko noil­la vael­luskaloil­la malt­tia jäädä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

    Vain ajoit­tain ja sat­un­nais­es­ti tar­jol­la ole­van hal­van sähkön vuok­si siis pitäisi vaaran­taa koko sähköverkon vakaus ja investoi­da mil­jarde­ja eri­laisi­in ohjaussys­teemei­hin? Taas vihreää logi­ikkaa puhtammillaan.

  26. Tapio Pel­to­nen:
    No, joku yksinker­tainen rele/ser­vo-ohjaus jota ohjataan mikrokon­trol­ler­il­la, joka saa tietokoneelta tiedon spot-hin­nas­ta ja kyn­nyshin­noista, ei ole kovin laa­jas­sa skaalas­sa kri­it­tis­es­ti haavoit­tuvainen, eri­tyis­es­ti jos ja kun siinä on man­u­aa­li­nen ohi­tus. Ja mik­si ei olisi? Ohi­tus voi olla ihan mekaa­ni­nen kytkin, jos pelätään että pienikin määrä mikroelek­tron­i­ikkaa altistaa hyökkäyksille.

    Mil­lä tuos­sa estetään haitalli­nen spont­taani synkro­noi­tu­mi­nen tyyli­in miljoona läm­mön­varaa­jaa / kiuas­ta / sähköau­ton laturia / yms. pärähtää samal­la sekun­nil­la päälle?

  27. Liian van­ha:

    Keinot ovat , mut­ta IT-koulu­tuk­sen saa­neet eivät varaudu riit­tävästi väärinkäytök­si­in. Kor­jataan jos jotain tapah­tuu on IT asiantun­ti­jan vakio­vas­taus. Kuten huo­maamme Ori­olan vaikeuk­sista, lääke­huol­lon voi tuho­ta vääril­lä asen­teil­la varustet­tu asiantuntija.Tuo kor­vaam­a­ton nero

    Kyl­lä se ongel­ma löy­tyy yleen­sä sieltä kam­reeripuolelta — asioi­ta ei voi tehdä tieto­tur­val­lis­es­ti, kos­ka se on “liian kallista” ja/tai “liian aikaavievää” — ja ennen kaikkia “ihan tarpee­ton­ta” — eihän mies muis­ti­in ole mitään tapahtunut.

    Toki on ole­mas­sa myös näitä ser­ti­fikaat­ti­toope­ja, jot­ka osaa­vat vain ja ain­oas­taan sen mitä Cisco/MS/tms. ser­ti­fikaatin min­imi­vaa­timuk­si­in kuu­luu. Täl­laiset “ammat­ti­laiset” osaa­vat tehdä asi­at vain yhd­sllä ulkoao­pit­ul­la taval­la ja omien aivo­jen käyt­tö on tietysti kielet­ty. Ja sit­ten kum­mas­tel­laan, kun hom­mat menevät täl­lais­ten tyyp­pi­en johdol­la reisille…

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta läh­es ilmista sähköä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja sat­un­nais­es­ti. Onko noil­la vael­luskaloil­la malt­tia jäädä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

    Itseasi­as­sa voisi olla sil­lä esimerkik­si brit­tiläisessä kolumbi­as­sa lohet joutu­vat mon­esti tilanteeseen, jos­sa ne odot­ta­vat satei­ta, jot­ta ne voivat nous­ta kutemaan. Mut­ta, tässä esimerkin mallis­sani täy­ty­isi vet­tä vir­ra­ta läpi vuo­den. Vir­taa­man vai­htelu olisi 3–15 m^3/s.

    Toisaal­ta taas joku nimeltä mainit­se­ma­ton vesivoimay­htiö voisi pohtia tilan­net­ta muun muuas­sa imagon­sa ja toim­intansa tule­vaisu­u­den tur­vaamisen kannal­ta ja lahjoit­taa tähän sähkön 😉

    Vesivoimay­htiön kannal­ta per­in­teiset kalati­et ovat ongel­mallisia sen vuok­si, että näi­den täy­tyy laskea tur­bi­inien ohi vet­tä, kun taas tässä mallis­sa kutu­alueet sijait­se­vat viimeisen voimalaitok­sen ala­puolel­la. Siinä vai­heessa vesivoimay­htiö on jo hyö­dyn­tänyt kaiken mah­dol­lisen veden sähkök­si, kun taas kalateis­sä vesi menee “hukkaan”.

    Jok­iemme kutu­alueet ovat sir­paleisia ja niiden kun­to vai­htelee paljon. Varsinkin per­at­tu­jen uomien kutu­alueet ovat huonos­sa kun­nos­sa, eikä niiden kun­nos­tus vält­tämät­tä auta, kos­ka veden sään­nöste­ly muo­dos­tuu ongel­mak­si. Esimerkik­si joskus hedelmöit­tyneet mätimu­nat voivat jäädä kokon­aan kuiv­ille tai joki voi jää­tyä poh­jaa myöten.

    Huo­matkaa, että mikäli keinotekoisen kosken pitu­us on 1500 metriä ja lev­eys 20 metriä, ja se on kutu­aluet­ta kokon­aisu­udessaan, niin sitä on 30 000 neliömetriä eli 3 hehtaaria.

    Esimerkik­si Juha Rou­vi­nen tote­si Liek­san­joen alueen kalat­aloudel­lises­sa täy­den­nyskun­nos­tus­su­un­nitel­mas­saan, että Liek­san­joes­sa on järvilo­helle sopivia kutu­aluei­ta 2,7 hehtaaria. Joel­la on pitu­ut­ta Suomen puolel­la 80 kilometriä.

    Liek­san­joes­sa Pankakosken ja Liek­sankosken voimalaitok­set estävät järvilo­hen nousun Liek­san­jo­keen, joten Pielisjär­ven järvilo­hi on ole­mas­sa vain istu­tuk­sien avulla.

    Mut­ta, mikäli esit­telemäni malli toteutet­taisi­in Liek­san­joen viimeisen voimalaitok­sen alla, niin Pielisjär­ven järvilo­hel­la olisi enem­män kutu­aluet­ta kuin koko Liek­san­joes­sa on ja vesivoimay­htiö voisi jatkaa tuotantoaan.

    Han­kkeen tekni­nen toteu­tus on huo­mat­tavasti helpom­paa kuin han­kkeen rahoituk­sen toteut­ta­mi­nen. Yhteiskun­nan ja vael­luskalala­jien kannal­ta kyse olisi merkit­tävästä hyödys­tä, mut­ta jotenkin han­ke pitäisi rahoittaa. 

    Eräs vai­h­toe­hto olisi eri­laiset EU-tuet, kansal­liset tuet, kalais­tu­tusvelvoit­tei­den ohjaami­nen sähkönku­lu­tuk­seen pump­puase­mal­la yms.

    On mielestäni virheelli­nen tavoite, että vael­luskalala­jien pitäisi päästä nouse­maan van­hoi­hin uomi­in ja aivan latvoille saak­ka. Se on turhaa, kos­ka kalat voidaan leimaan­nut­taa näi­hin keinotekoisi­in koskiin.

    Riit­tää, että kalat pää­sevät kutemaan ja kalas­ta­maan päästään merel­lä ja järvillä.

    Tätä voi myös skaala­ta todel­la paljon suurem­mak­si, jos vain sitä sähköä olisi riit­tävästi. Tuulivoimaa voisi käyt­tää pump­puase­man tuotan­nos­sa, mikäli jostain saisi tuulivoimalan. Toki edelleen tämä palau­tuu siihen, että jotenkin pump­puase­man sähkö pitäisi kustantaa 🙂

    Suomen val­tio tukee kyl­lä paljon hul­lumpiakin kohtei­ta, kuten vaikka­pa jatkos­sa kau­pal­lis­ten tele­vi­siokanavien surkuhu­paisia televisiouutisia.……

    Kuin­ka suuren keinotekoisen kosken sähkökus­tan­nuk­set mak­set­taisi­in 2 miljoon­al­la eurol­la vuodessa? 😉

  29. Ai niin, ja vet­tä tarvit­sisi nos­taa vain neljän metrin korkeu­teen edel­lä maini­tus­sa mallissa.

    Pahoit­te­len ohi aiheen kirjoittelusta 🙂

  30. Tärkeää asi­aa, ja hyvin pohdiskel­tu. Pari lisäa­ja­tus­ta: kun sähköä on jos­sain vai­heessa tar­jol­la, ener­giaa voi varas­toi­da myös tekemäl­lä hiilivetyjä. Tämä tekni­ik­ka kehit­tyy lupaavasti ja myös aurinkopa­neel­ien hin­ta-laa­tusuhde para­nee koko ajan. Fuu­siovoimaa odotel­lessa (mah­dol­lis­es­ti pitkäänkin…) panos­taisin tutkimus­resursse­ja isol­la kädel­lä myös mod­u­laarisi­in pien­voimaloi­hin. Met­sästä hakatun puun polt­ta­mi­nen suures­sa mit­takaavas­sa on höperöä, fik­sumpaa on jalostaa siitä esimerkik­si CLT-ele­ment­te­jä, jot­ka toimi­vat hiilin­ieluina ja kor­vaa­vat raken­nusteknis­es­ti betonielementtejä.

    Keino­ja on, mut­ta tyh­mä poli­ti­ik­ka ja yleinen saa­mat­to­muus estävät “hiililoikan”.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta läh­es ilmista sähköä on tar­jol­la vain ajoit­tain ja sat­un­nais­es­ti. Onko noil­la vael­luskaloil­la malt­tia jäädä odot­ta­maan sopi­vaa hetkeä?

    Heh, eihän sinne voimalan yli nytkään nouse kalaa kuin muutama.

    Eikä joki saa nytkään olle tyhjä vaan sinne las­ke­taan koko ajan vet­tä vir­tauk­sen ylläpitämiseksi. 

    Ei sat­un­nainen pump­paus kui­v­a­ta ala­juok­sua, siitä pitää huolen juoksutusvelvoite

  32. un archos:
    Tärkeää asi­aa, ja hyvin pohdiskel­tu. Pari lisäa­ja­tus­ta: kun sähköä on jos­sain vai­heessa tar­jol­la, ener­giaa voi varas­toi­da myös tekemäl­lä hiilivetyjä. Tämä tekni­ik­ka kehit­tyy lupaavasti ja myös aurinkopa­neel­ien hin­ta-laa­tusuhde para­nee koko ajan. Fuu­siovoimaa odotel­lessa (mah­dol­lis­es­ti pitkäänkin…) panos­taisin tutkimus­resursse­ja isol­la kädel­lä myös mod­u­laarisi­in pien­voimaloi­hin. Met­sästä hakatun puun polt­ta­mi­nen suures­sa mit­takaavas­sa on höperöä, fik­sumpaa on jalostaa siitä esimerkik­si CLT-ele­ment­te­jä, jot­ka toimi­vat hiilin­ieluina ja kor­vaa­vat raken­nusteknis­es­ti betonielementtejä.

    Keino­ja on, mut­ta tyh­mä poli­ti­ik­ka ja yleinen saa­mat­to­muus estävät “hiililoikan”.

    Yli­jäämäsähköä voisi myös varas­toi­da vedyk­si, jos­ta se sit­ten saataisi­in takaisin sähkök­si polt­to­ken­notekni­ikalla vaikka­pa ajoneuvoissa.
    Jalostuskelpoista puu­ta ei kukaan suun­nit­tele poltet­tavak­si laa­jas­sa mit­takaavas­sa, vaan bioen­er­giak­si ote­taan ain­oas­taan puun­jalostuk­sen sivuvirtoja.

  33. Kaikissa nois­sa sähköä-vedyk­si tms. Polt­toaineek­si ongel­mana on aivan liian alhainen kap­a­siteetin käyt­töaste. Tuol­laiset laitok­set ovat kalli­ita rak­en­taa ja jos ne pyörivät vain ajoit­tain, niiden tuot­ta­man ener­gian hin­ta nousee tolkut­toman kalli­ik­si, etenkin kun yli puo­let siitä alku­peräis­es­tä sähköen­er­gias­ta katoaa kier­rokses­sa sähkö -> polt­toaine -> sähkö.

  34. En läm­mitä sähköl­lä, mut­ta näitä jut­tu­ja seu­rates­sa tulee kyl­lä mieleen ihan piru­ut­taan asen­taa kon­ven­tion­aa­li­nen polt­to­moot­tori­ge­nis var­avoimak­si. Hajautet­tua ener­giantuotan­toa ja edis­tyk­sel­listä off­grid-elämää parhaimmillaan 😀 

    “Taas vihreää logi­ikkaa puhtammillaan.” 

    Aus­seis­sa­han nämä ener­gias­pedeilyt ovat jo lisän­neet diesel­genis­ten myyn­tiä hur­jasti. Kas kun esim. maa­jussien on saata­va se sähkön­sä rys­si­tyn huolto­var­muu­den ja sikahin­taisen sähkön oloissakin.

  35. Nestekaa­sun täyt­tö mak­saa n. 20€/11kg, läm­pöar­vo n. 13 kWh/kg tekee kaa­suläm­mi­tyk­sen hin­naksi 0,14€/kWh. Itse läm­mitin “ei mak­sa mitään” ja sen voi han­kkia huolto­var­muu­denkin vuoksi.

    Ei se nyt kaukana ole, että kaa­suläm­mi­tys olisi halvem­paa kovim­mil­la pakkasil­la. Jos sähkön hin­tapi­ik­it ovat niin suuria, että kan­nat­taa lait­taa automaa­tio­ta niin kyl­lä sil­loin myös man­u­aa­li­nen kaa­suläm­mi­tyskin kannattaa. 

    Hin­tapi­ik­it ajoit­tuvat kuitenkin pakkasille jol­loin maaläm­pö- ja ilmaläm­pöpump­putaloista lop­puu läm­pöpumpun kap­a­siteet­ti ja tarvi­taan lisäläm­pöä. Tok­i­han kaa­suläm­mi­tys olo­huoneessa on ener­giate­hokkaampi kuin kaa­su­tur­bi­inivoimalan kaut­ta sähkölämmöksi.

    Oma gen­er­aat­tori vaatii suurem­pia investoin­tikus­tan­nuk­sia, mut­ta ei myrsky­jen armoil­la olevil­la haja-asu­tusalueel­la ole yhtään huono idea jo ihan huolto­var­muussy­istä. Talo e pakas­tu jos sähköt menee.

  36. Btw jos verkko­mak­su olis kiin­teä, niin puun pien­polt­ta­mi­nen muut­tuisi nor­maali­olois­sa vähem­män kan­nat­tavak­si ja pakkasil­la taas kan­nat­taisi polt­taa enemmän. 

    Kokon­aisuute­na pien­polt­to var­maankin vähenisi, kos­ka ostop­u­ut mak­sa­vat suun­nilleen yhtä paljon kuin sähkö veroi­neen ja säästök­si jää siir­tomak­sut. Mut­ta polton vähen­e­miseen tietenkin vaa­di­taan että talvel­la sähkön mar­gin­aal­i­hin­nan kulut­ta­jalle tulis olla *keskimäärin* nyky­istä alempi.

  37. Eli kan­nat­taako kap­a­siteet­tion­gel­maa ratkaista suurel­la määräl­lä kulut­ta­jalait­tei­ta vai sil­lä, että joku ener­giay­htiö pitää yllä varaka­p­a­siteet­tia? Tietenkin pitää edel­lyt­tää, että päästöt ovat kum­mas­sakin vai­h­toe­hdos­sa samat.

    Veikkaan, että kansan­talouden näkökul­mas­ta selvästi halvem­pi ratkaisu on hoitaa asia keskite­tysti ener­giay­htiöi­den kap­a­siteetin kaut­ta. Säästyy kulut­ta­jil­ta raho­ja, jot­ka meni­sivät automati­ikkaan ja varaa­ji­in sekä vara­jär­jestelmien ylläpi­toon. Ne rahat kulut­ta­jat sit­ten voivat sijoit­taa muualle talouskasvua hyödyt­tämään tai päästöjä vähentämään.

  38. Sep­po S: Veikkaan, että kansan­talouden näkökul­mas­ta selvästi halvem­pi ratkaisu on hoitaa asia keskite­tysti ener­giay­htiöi­den kap­a­siteetin kautta. 

    Kansan­talouden näkökul­mas­ta varsi­nainen säästö tulee pikem­minkin kil­pailun estei­den pois­tu­mis­es­ta kun hin­tasig­naali saadaan kulke­maan läpi koko ketjun.

    Toisek­seen, jos (myös) kulut­ta­ja-asi­akkail­la on merkit­tävää irtikytket­tävää kuor­maa, tule­vat ener­giay­htiöt kil­paile­maan tämän kuor­man hallinnas­ta aivan var­masti, ja luul­tavasti hyväl­lä men­estyk­sel­lä. Iso osa asi­akkaista halu­aa kuitenkin help­pouden vuok­si kiin­teähin­taista sähköä, ja ener­giay­htiö pystyy tar­joa­maan tätä edullisem­min jos voi itse vaikut­taa asi­akkaan sähkönkäyt­töön. Suures­sa mit­takaavas­sa lait­tei­den han­k­in­ta ja asen­t­a­mi­nen lie­nee edullisem­paa kuin lop­puasi­akkaiden han­kkies­sa lait­tei­ta yksi kerrallaan.

  39. Soin­in­vaara:

    “Sähkön siir­tomak­sut pitäisi pan­na riip­pu­vaisek­si sulak­keen koos­ta ja vain siitä eli mak­set­taisi­in yhtey­den ole­mas­saolosta eikä sen käytöstä. Sil­loin mar­gin­aa­likus­tan­nus lask­isi nollaan.”

    Tuo on suo­raan san­ot­tuna type­rä ehdo­tus. Sulakekoos­ta siir­tomak­su­jen on hyvä riip­pua, mut­ta ei vain siitä. Sähkön käytön mar­gin­aa­likus­tan­nus (ja taloudelli­nen kan­nuste sähkön säästöön) menisi sil­loin tosi­aan nol­laan siir­ron osalta, mut­ta sähköli­it­tymän ole­mas­saolon mar­gin­aa­likus­tan­nus pomp­paisi taivaisi­in. Tuo johtaisi käytän­nössä siihen, että sähköä vain esimerkik­si kesäisin muu­ta­mana viikkona vuodessa käyt­tävien liit­tymien halti­joiden kan­nat­taisi lopet­taa sähköli­it­tymän­sä, kun siir­tomak­sua ker­ty­isi yhtä paljon kuin koko vuo­den sähköä käyttävillä.

    1. sähköä vain esimerkik­si kesäisin muu­ta­mana viikkona vuodessa käyt­tävien liit­tymien halti­joiden kan­nat­taisi lopet­taa sähköli­it­tymän­sä, kun siir­tomak­sua ker­ty­isi yhtä paljon kuin koko vuo­den sähköä käyttävillä.

      Kyl­lä sen liit­tymän vetämi­nen siihen syr­jäiseen piilopirt­ti­in mak­saa avian yhtä paljon käytetään sitä vain pari viikkoa vuodessa tai vuo­den jokaise­na päivänä. Aiheut5tamisperiaatteen mukaan mak­sun pitäisi olla sama.

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.