Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta siihen ei ehdoteta.

Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2 500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tänne on suun­nitel­tu tolkut­toman paljon pysäköin­tiä. Siinä välis­sä val­tu­us­to on päät­tänyt (päät­tää keskivi­ikkona, mut­ta tästä ei ole ehdotet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­t­aan jo valmis) siir­tyä markki­nae­htoiseen pysäköin­tipoli­ti­ikkaan. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän.

Itäisen saaris­ton tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tätä on tehty käsit­tämät­tömän kauan. Olisiko niin, että kaa­va-alue vain on liian suuri. Min­ua har­mit­taa se, ettei saaris­to avaudu kun­nol­la matkailul­la ja kaikille helsinkiläisille, vaan yksi­tyi­nen huvi­lakäyt­tö on pääosas­sa. Ely-keskus halu­aisi suo­jel­la tämän pienen piirin reser­vaat­ti­na muil­ta ihmisiltä ikään kuin jonkin kaukana asu­tuk­ses­ta ole­van ulkosaaris­ton. En nyt kuitenkaan ryhdy ret­telöimään tästä tässä vai­heessa. Pro­jek­tia saaris­ton ottamis­es­ta akti­ivisem­paan käyt­töön ei voi tehdä kaa­va edel­lä. Kaa­va on tehtävä pro­jek­ti edellä.

Liikkalanku­jan asemakaavaehdotus

Itäväylän var­rel­la pieni täy­den­nyskaa­va, 100 asukas­ta. Toim­i­ti­lakaavaa muute­taan asuntokaavaksi.

Kata­janokan Sky­wheel saa lisäaikaa vuo­den 2023 lop­pu­un saakka

Koko han­ke tun­tuu kovin onnet­toma­l­ta. Har­voi maail­man­pyörässä näkee asi­akkai­ta, mut­ta kai niitä on, kun toim­intaa halu­taan jatkaa.

Ton­tin myymi­nen Jätkäsaaressa

Tont­ti sään­telemät­tömälle vuokra-.asuntotuotannolle. Kun asumisen hin­ta on sään­telemätön­tä, pitäisi ton­tin vara­ta tarjouskilpailun/huutokaupan kaut­ta. Tämä myy­dään vain ”käypään hin­taan”, joka on tässä tapauk­ses­sa 1150 €/k‑m2. En tosin tiedä, miten ton­tin varaamis­es­ta on muinaisen kiin­teistölau­takun­nan aikana päätetty.

Asun­not on säi­lytet­tävä vuokra-asun­toina kymme­nen vuotta.

Myl­ly­purosta tont­ti Verkkokauppa.com:lle

Verkkokaup­pa suun­nit­telee 1,2 hehtaarin myymälää Myl­ly­puroon aivan Metropo­lia-kam­puk­sen viereen. Myl­ly­puro on kovas­sa nosteessa.

Alueen varaamis­es­ta kylpylähotellille Jätkäsaareen 

Kylpylähotel­li tulisi aivan laut­tater­mi­naali­in kiin­ni, alueelle, joka on osit­tain vielä vet­tä. (Taas osoit­tau­tui, ettei van­ha sanon­ta pidä paikkaansa, jon­ka mukaan maa­ta ei kan­na­ta myy­dä, kos­ka sen valmis­t­a­mi­nen on lopetet­tu. Tätä vas­ta valmistetaan)

Tämä on meil­lä b‑asiana, eli siitä ei ole erik­seen esit­te­lyä eikä valmis­teli­ja ole kok­ouk­ses­sa. Jos­sakin toises­sa kun­nas­sa alueen varaami­nen 110 miljoo­nan euron kylpylähotellille olisi vuo­den tärkein päätös.

Lausun­to Uuden­maan ELY-keskuk­sen tiepi­don ja liiken­teen suunnitelmasta.

Pöy­dältä.

Kovin ovat eri­ta­soli­it­tymä­pain­ot­teisia tämä Helsin­gin toiveet.

 

 

 

 

51 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017”

  1. Verkkokaup­pa Myl­ly­puroon lisää hal­li­tuk­selle painei­ta. Tämähän ei ole ain­oas­taan liiken­nekysymys, vaan myös maankäyt­tökysymys, sil­lä nykyi­nen ramp­pi­jär­jeste­ly vie selvästi enem­män tilaa kuin hal­li­tuk­sen rahoi­tus­ta odot­ta­va eri­ta­soli­it­tymä. Nykyi­nen ratkaisu on myös kaa­van vas­tainen, ja Metropo­lian rak­en­teil­la ole­va kam­pushan on jo kom­pro­mis­si, joka olisi voitu suun­nitel­la parem­min jos liit­tymä olisi jo raken­net­tu. Sama keskinker­tainen kom­pro­mis­sir­atkaisu tulee tapah­tu­maan Verkkokau­pan kanssa jos liit­tymää ei saa­da sitä ennen rakennettua.

    Kysy­isin myös, että pitäisikö tässä muut­taa jo tois­takym­men­tä vuot­ta van­haa kaavaa ja lisätä asum­ista tälle Verkkokau­pan varausalueelle, Alakiventien/Myllypurontien var­teen metro­radan ja Verkkokau­pan päälle? Kan­si raken­netaan joka tapauk­ses­sa, ja tämä on kuitenkin yksi Myl­ly­puron parhaista paikoista. Kaavoitus ja sen tavoit­teet ovat muut­tuneet yli 10 vuo­den takaises­ta. Tähän saisi hel­posti 10 000–20 000kem2 esimerkik­si opiskelija-asuntoja.

  2. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän. 

    Siis het­ki­nen, nyt kun siis autopaikkapoli­ti­ik­ka saati­in sel­l­aisek­si kuin halusit (tai siis uskalsit ehdot­taa) niin täl­lä saat­taa ehkä olla jotain pien­tä vaiku­tus­ta johonkin, kun aiem­min se on ollut saatanas­ta ja aina ollut syy numero yksi ihan kaik­keen ikävään. Ei niin pien­tä asi­aa eikö siitä olisi voin­ut vänistä. 

    Tsik tsik

  3. Her­ne­saa­reen on tulos­sa run­saasti veneilyyn liit­tyviä toim­into­ja, mis­sä auto­ja tarvi­taan tavanomaista enem­män. Kuvis­sa näkyvän vene­sa­ta­man lisäk­si kai myös NJK:n pur­siseu­ra Koivusaares­ta sekä suun­nitel­tu kan­sain­välisen tason kil­papur­je­hduskeskus. Älkää nyt vaan sös­sikö tätä koko kaupunkiku­van kannal­takin tärkeätä toim­intoa pilalle min­i­moimal­la autopaikko­jen määrä ja mak­si­moimal­la pysäköin­nin hinta.

    1. Pur­siseu­rat saa­vat rak­en­taa autopaikko­ja niin paljon kuin halu­a­vat. Ne mak­sa­vat niin paljon kuin ne mak­sa­vat. Kaupun­ki ei osal­lis­tu pysäköin­nin oper­oin­ti­in. Tuol­la alueel­la pysäköin­nin jär­jestämi­nen on kallista.

  4. Kata­janokan maail­man­pyörän vuokra­sopimus­ta piden­net­ti­in kolmel­la vuodel­la jo ennenkuin koko laitet­ta oli saatu edes raken­net­tua, ja nyt aikaa ollaan siis piden­tämässä jo vuo­teen 2023 saakka.

    Vas­taavasti allashökö­tyk­selle sovit­ti­in ensin 8 vuo­den ‘tilapäi­nen’ vuokra­sopimus ja ennen kuin muste sopimuk­ses­sa oli hädin tuskin kuiv­unut, vuokra­sopimus­ta on nyt jo piden­net­ty 15 vuoteen. 

    Kyseessä on siis tietoinen harhau­tus pan­na täl­laiset han­kkeet tilapäis­nimik­keel­lä ja jol­lain lau­takun­tapäätök­sil­lä alku­un, ja sen jäl­keen tehdä niistä enem­män ja vähem­män pysyviä.

    Kenen man­daatil­la Helsin­gin keskeinen van­hakaupun­ki alis­te­taan täl­laiselle markki­nameiningille ja muute­taan vähin äänin jonkin­laisek­si huvipuis­tok­si ja rav­in­to­la­parakkien keskittymäksi?

    1. Tois­taisek­si paras käyt­tö noille ranta­ton­teille on ollut pysäköin­tikent­tä. Minus­ta Allas on alueen parem­paa käyttöä

  5. “Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvem­paa.” herät­ti vielä täl­lä het­kel­lä Punavuores­sa asu­vana muu­ta­man kysymyksen.
    1. Kuin­ka paljon asukkaita/asuntoja Her­ne­saa­reen on kaavail­tu? Mikä on asun­to­jen jako omis­tusasun­not/A­SO-asun­not/kun­nal­liset jne. vuokra-asunnot?
    2. Mil­laiset uudet liiken­nejär­jeste­lyt Her­ne­saaren uusi asu­jamis­to vaatii? Kaiketi oman auton omistaminen/käyttö tehdään heille vaikeak­si, eikö?
    3. Mil­lä perus­teel­la laivan­raken­nus on Rau­mal­la 20% edullisem­paa kuin nykyisel­lä Her­ne­saaren telakkaalueella?
    4. Kuin­ka mon­ta työ­paikkaa tule­va asun­torak­en­t­a­mi­nen hävit­tää nykyiseltä Her­ne­saaren alueelta?

    1. 1) Her­ne­saa­reen olete­taan tule­van 6 900 asukas­ta. Jollei muu­ta päätetä, asun­noista 20 % on Araa, 45 % kovaa rahaa ja 35 % siltä väliltä.
      2) Her­ne­saa­reen tulee ratik­ka telakkaran­taa pitkin. Auto­jen kannal­ta se on aikamoinen puss­in­perä. Jos kaik­ki lähti­sivät aamul­la autol­la töi­hin, pitkään seisoisi­vat jonos­sa. Ratikkka kul­kee oma­l­la kaistal­laan, joten se pääsee ruuhkan ohi. Tuskin autoa paljon käytetään, ollaan­han Helsingissä.
      3) Tieto siitä, että laivo­jen rak­en­t­a­mi­nen on Rau­mal­la 20 % halvem­paa, on peräisin alan sisältä.Telakalle olisi eduk­si, että ton­tille tulisi raiteet. Laivan­raken­nus­ta palvel­e­va ali­hankki­joiden ekosys­tee­mi on länsirannikolla.
      4) Tyopaikkamäärä ei selviä yleiskaavas­ta. Nyky­isiä työ­paikko­ja menee ja uusia tulee. Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä val­tion mielestä tuon alueen paras­ta käyt­töä on vil­jan varas­toin­ti. (KUULEEKO TARKASTUSVALIOKUNTA?)

  6. Osmo Soin­in­vaara:

    4) Tyopaikkamäärä ei selviä yleiskaavas­ta. Nyky­isiä työ­paikko­ja menee ja uusia tulee. Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä val­tion mielestä tuon alueen paras­ta käyt­tölä on vil­jan varas­toin­ti. (KUULEEKO TARKASTUSVALIOKUNTA?) 

    Val­ti­ol­la ei ole tulospalkkaus­ta, joten fik­suin­ta on pitää sta­tus quo 😉

  7. Osmo, onko sin­ul­la koskaan ollut venet­tä? Tuli vain mieleen, kun pidät avoimien saarien määrää kovin pienenä.

    Luon­non­suo­jelun kannal­ta oleel­lis­in­ta on saa­da mah­dol­lisim­man moni saarista pysymään sul­jet­tuina ja Puo­lus­tusvoimien var­tioim­i­na. Vaik­ka Puolis­tusvoimat ei juuri nyt tarvitse saaria sen­sorien tai asei­den ryh­mit­tämiseen, on luon­non­suo­jelun kannal­ta toiv­ot­tavaa, ettei saarista luovu­ta. Emmekä me nyt tiedä, mitkä ovat tarpeet kymme­nen vuo­den päästä.

    Telakka­toimin­nan siirtämi­nen Varsi­nais-Suomeen ei ole yksinker­taista. Merik­lus­terin siir­toa Turku­un yritet­ti­in vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa, mut­ta vain Merivoimien esikun­ta on nyt Turus­sa. LVM:n virkamiehet torp­pa­si­vat siir­ton­sa organ­isaa­tiop­uliveivauk­sel­la, joka oli ihan omaa luokkaansa. Lyhyesti, jot­ta siir­to onnistuisi:
    — LVM:n merenkulku­osat ja siitä irrotet­tu val­tion yhtiöt siir­retään Turkuun
    — Turus­sa aloite­taan DI koulu­tus, joka käsit­tää mm. laivan­raken­nuk­sen ja
    — alan keskeis­ten yri­tys­ten siir­tymistä Turku­un tuetaan.

    Lisäk­si tulee tutkia, puut­tuuko Turun yliopis­tol­ta jotain sel­l­aisia tutkimusa­lo­ja, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä merik­lus­ter­ille. Myös Turun yhteyk­sien, lähin­nä lentoy­hteyk­sien Euroop­paan ja junay­hteyk­sien Helsin­ki-Van­taalle tulee olla kun­nos­sa. Hyvä että Osmo ottaa tämän merik­lus­te­ri­a­jatuk­sen esille, kos­ka siinä on järkeä mon­es­sa mielessä.

  8. Kiitos vas­tauk­ses­ta.
    pakko hie­man kommentoida.
    1. sisältääkö tuo 6900 asukas­ta mainit­se­masi “nous­sut 2500 asukkaal­la”. Mielestäni tuo 6900 mainit­ti­in jo aiem­min kun on puhut­tu Her­ne­saaren asuttamisesta?
    lain­aus: 2) Her­ne­saa­reen tulee ratik­ka telakkaran­taa pitkin. Auto­jen kannal­ta se on aikamoinen puss­in­perä. Josd kaik­ki lähti­sivät aamul­la autol­la töi­hin, pitkään seisoisi­vat jonos­sa. Ratikkka kul­kee oma­l­la kaistal­laan, joten se pääsee ruuhkan ohi. Tuskin autoa paljon käytetään, ollaan­han Helsingissä.
    kom­ment­ti: Siis, että noin 7000 ihmisen kulkem­i­nen on yhden ratikkalin­jan varas­sa? Tuskin nyt kaik­ki alueel­la asu­vat läh­tee yhtäaikaa aamul­la oma­l­la autol­la töi­hin, vaik­ka Helsingis­sä asu­vatkin. Tuo totea­mus oli aikamoinen rimanal­i­tus, anteek­si vaan Osmo. Mut­ta miten nuo Her­ne­saren tuhan­net työssäkäyvät pääsee suju­vasti työ­paikoilleen esim. Pasi­laan, Itäkeskuk­seen jne. jos käytössä on vain yksi raiti­olin­ja? Vai onko tarkoi­tus, että tule­vat Her­ne­sare­laiset eivät liem­min pois­tu kotikul­mil­tan edes työn perässä?
    3. Helsingis­sä oli aikoinaan toimi­va ranta­rautatie. Nyky­isin se val­taosin polkupyöräbaanaa. Jos tuo rautatie olisi säi­lyte­ty edes osin, ei olisi nyky­isiä ruuhkia esim. Kata­janokan ja Jätkäsaaren laut­tasa­tami­in. Ai niin, mut­ta ne kaiketi siir­ret­täänkin tule­vaisu­udessa Vuosaa­reen, samoin kuin kesäisin Helsingis­sä vierail­e­vat risteilyalukset.
    4. Her­ne­saa­res­sa lie­nee paljon muitakin työ­paikko­ja kuin mainit­se­masi Val­tion Víl­javaras­to. Joka sekin on käsit­täk­seni lopetet­tu jo aikaa sit­ten. Toisalta eikö Helsin­gin kaupun­ki, eikä suomen val­tio päätä siitä mihin Her­ne­saaren aluet­ta käytettään?

  9. Voisiko Her­ne­saaren eteläkär­keen (joka on myös kan­takaupun­gin eteläkär­ki) suun­nitel­la jonkin­laista meri- & saaris­to­henkistä raken­nus­ta jos­ta avau­tu­isi näkymät meren, saaris­ton ja kaupun­gin ylle?

    Nyt täl­laisia näkymä­paikko­ja on Helsingis­sä vain Hotel­li Torni ja Hotel­li Clar­i­on. Olisi mah­tavaa jos paikas­sa jos­sa Helsin­ki sym­boolis­es­ti kohtaa meren olisi *julki­nen* raken­nus jos­sa asukkaat ja tur­is­tit voisi­vat naut­tia Helsin­gin merellisyydestä.

    Voisi olla esim. mer­imuseo, saaris­tokeskus, tiedekeskus tai Helsin­gin ja Tallinnan ystävyysrakennus.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaikoista ja lop­ul­li­ista tnt­tite­hokkuuk­sista päätetään ase­makaavo­jen yhteydessä.

    Joko tässä vai­heessa lyödään Her­ne­saaren talo­jen ker­roslukumäärä kiin­ni? Asuin­taloi­hin vähin­tään 10 ker­rosta kun autopaikatkaan eivät enää ole rajoit­teena. Ja pieniä yksiöitä (15–20 m²) run­saasti sanoo Vaat­to­vaara mitä tahansa. Niille on taa­tusti kysyn­tää ja asukkaat tyytyväisiä.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Tois­taisek­si paras käyt­tö noille ranta­ton­teille on ollut pysäköin­tikent­tä. Minus­ta Allas on alueen parem­paa käyttöä

    Niin… sehän olisi ollut aivan saatanas­ta, että kyseiselle paikalle olisi annet­tu nor­jalaiselle mil­jardöörille lupa rak­en­taa vau-arkkite­htu­uria edus­ta­va design hotel­li. Kyl­lähän läh­es tyhjänä ja raskaas­sa vel­ka­lastis­sa pyörivä maail­man­pyörä (yhdis­tet­tynä uimalan lau­tahökke­li­in) on Stad­in­gradille huo­mat­tavasti parem­paa businessta…

  12. OS: “Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.”

    Eikös tuo seli­ty yksinker­tais­es­ti sil­lä, että telak­ka sijait­see vuokra­ton­til­la ja sopimuse­hdot velvoit­ta­vat(?) vuokralaisen luovut­ta­maan ton­tin vapaana kaik­ista rak­en­teista ja siiv­ot­tuna vuo­sisa­taisen telakka­toim­i­nan muras­ta? Oliko vielä niin, että vuokralainen saa har­joit­taa telakka­toim­intaa kyseisel­lä maa-alal­la vaik­ka hamaan maail­man lop­pu­un asti?

    Näin ollen lie­nee aika selvää, ettei telakka­toim­inta lopu Her­ne­saares­ta muuten kuin telakkay­htiön konkurssin kaut­ta. Kun taustal­ta löy­tyy nykyään Venäjän val­tion mas­sit, niin jotain 20% hin­taeroa voidaan moi­ses­sa mität­tömässä paikas­sa kär­siä vaik­ka lop­ut­tomi­in — tai sit­ten koko pas­ka voidaan lykätä Stad­in­gradin syli­in kaikkine törkyine + kau­pan päälle sotkuinen kan­sain­vä­li­nen konkurssipesä, jon­ka setvimiseen palaa aikaa kuin metron rakentamiseen.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    2) Her­ne­saa­reen tulee ratik­ka telakkaran­taa pitkin. Auto­jen kannal­ta se on aikamoinen puss­in­perä. Josd kaik­ki lähti­sivät aamul­la autol­la töi­hin, pitkään seisoisi­vat jonos­sa. Ratikkka kul­kee oma­l­la kaistal­laan, joten se pääsee ruuhkan ohi. Tuskin autoa paljon käytetään, ollaan­han Helsingissä.

    Jot­ta Herne- ja Jätkän­saaren rak­en­tamises­sa — ja niis­sä olevas­sa satam­a­toimin­nas­sa — olisi jotain järkä, niin vähim­mäis­vaa­timus olisi tun­neli Län­siväylälle. Parem­pi olisi jos noi­hin liit­ty­isi vielä laa­ja keskus­tatun­neli ja toimi­va “kehä nolla”.

    …mut­ta voit­te­han te sil­lä itäisessä sata­makaupungis­sa puskea päätä seinään kunnes pää halkeaa. Ikäväähän se on tietysti mei­dän muidenkin kannal­ta, kun kansan­talouden kasvu moi­sen vuok­si kom­puroi, mut­ta henk.koht. sitä voi aina lähteä kas­vat­ta­maan jonkun järkeväm­män maan kansantaloutta.

  14. Liikkalanku­jan kaava­su­un­nitel­maan kuu­luu 40-luvun funkisker­rostalon purkami­nen. Raken­nus sinän­sä on arkkite­htu­uril­taan vaa­ti­ma­ton, mut­ta itä-Helsingis­sä harv­inainen muis­tu­ma maalaiskun­nan ajan esikaupunki­rak­en­tamis­es­ta. Tilalle on tulos­sa parkkikent­tää itäväylän var­teen ja geneeristä lähiök­er­rostaloa. Kivi­jal­ka­li­iketiloi­neen tuo van­ha ker­rosta­lo on paljon lähempänä uuden yleiskaa­van urbaa­nia henkeä ja suun­nitelmia muut­taa Itäväylä kaupunkibule­vardik­si. KSV on kuitenkin sivu­ut­tanut kaupung­in­museon lausun­non, jon­ka mukaan talon purkami­nen köy­hdyt­täisi ympäristöä ja hävit­täisi van­him­man his­to­ri­al­lisen ker­rostu­man ympäristöstään. Eikö itäisen Helsin­gin raken­net­tu ympäristö ole jo ennestään ihan tarpeek­si köyhää?

    Kaa­va-arkkite­ht­inä olisi suo­jel­lut raken­nuk­sen ja määrän­nyt uudet talot raken­net­taviksi tuon van­han talon funkisarkkite­htu­urin hengessä, kaduk­si muutet­ta­van Itäväylän var­teen eikä parkkikent­tien taakse. Vas­taa­van raken­nuk­sen purkamisen suun­nit­telu kan­takaupun­gin valveu­tuneil­la alueil­la olisi syn­nyt­tänyt kansan­li­ik­keen, itä-Helsingis­sä täl­lainen kaupun­gin his­to­ri­an mur­jomi­nen ei liiku­ta ketään.

    Olenko ain­oa jon­ka mielestä kaa­va pitäisi palaut­taa valmis­teltavak­si siten että tuo van­ha raken­nus säi­lytetään? Vai pol­keeko täl­lainen ratkaisu pahasti talon omis­ta­jien etuja?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Tois­taisek­si paras käyt­tö noille ranta­ton­teille on ollut pysäköin­tikent­tä. Minus­ta Allas on alueen parem­paa käyttöä

    Nyky­is­ten lau­tahökke­lien paikalle olisi voin­ut istut­taa ranta­puis­ton, jonne olisi joku mata­la paviljonki­mainen laadukas rav­in­to­lakin mahtunut. 

    Altaan paikalla­han oli ennen myös van­ha sata­mavaras­to, jos­ta olisi voin­ut 30 vuo­den tilapäis­lu­val­la tehdä jonkin­laisen tapah­tu­makeskuk­sen. Kaupungilla­han oli kamala kiire purkaa varas­to parkkipaikak­si, kun sinne olti­in hotel­lia puuhaamassa.

  16. ksee: Jot­ta Herne- ja Jätkän­saaren rak­en­tamises­sa – ja niis­sä olevas­sa satam­a­toimin­nas­sa – olisi jotain järkä, niin vähim­mäis­vaa­timus olisi tun­neli Län­siväylälle. Parem­pi olisi jos noi­hin liit­ty­isi vielä laa­ja keskus­tatun­neli ja toimi­va “kehä nolla”.

    …mut­ta voit­te­han te sil­lä itäisessä sata­makaupungis­sa puskea päätä seinään kunnes pää halkeaa. Ikäväähän se on tietysti mei­dän muidenkin kannal­ta, kun kansan­talouden kasvu moi­sen vuok­si kom­puroi, mut­ta henk.koht. sitä voi aina lähteä kas­vat­ta­maan jonkun järkeväm­män maan kansantaloutta.

    Kansan­talous kom­puroi vain jos auto­ja yritetään väk­isin tunkea paikkoi­hin, joi­hin ne eivät sovi. Eli esimerkik­si Herne- tai Jätkäsaa­reen. Pysäköin­tipaikat ja liiken­ner­atkaisut muo­dos­tu­vat jär­jet­tömän hin­taisik­si, kun pitää rak­en­taa täyt­tö­maa­han meren­pin­nan ala­puolel­la ole­via luolia.

    Paljon viisaam­paa olisi rak­en­taa autoil­i­joille asun­not sinne, minne autoiluin­fran rak­en­t­a­mi­nen on halvem­paa, esimerkik­si jon­nekin kehä 1:n ulkop­uolelle. Kyl­lä kan­takaupun­gin asuinalueista saadaan kaa­vat­aloudel­lis­es­ti yhtä kan­nat­tavia vaik­ka niiden asukkaik­si pitäisi valikoi­da vain aut­tot­ta liikku­via ihmisiä, ja kansan­talous kiit­tää kun rahaa ei tunge­ta itseis­ar­voltaan arvot­tomi­in hukkaputkiin.

  17. Jos kokoomuk­sen var­jele­mas­ta pysäköinti­normista tosi­aan päästään eroon ja jos sen seu­rauk­set konkreti­soitu­vat jo Her­ne­saa­res­sa, saadaan sen­tään yksi ranta-alue pelastet­tua. Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma sekä myös Pasi­la tuhan­sine parkkipaikkoi­neen on valitet­tavasti jo menetet­ty. Sen sijaan tule­vaisu­u­den suurhankkeille, esimerkik­si Malmil­la, tämä tar­joaa huikeat mah­dol­lisu­udet. Ja on päätök­senä vuosikymme­nen merkit­tävimpiä. Val­ta­va tulp­pa asuin­rak­en­tamises­sa saadaan lop­ul­takin avat­tua. Kiitos yksin, vain ja ain­oas­taan Helsin­gin Vihrei­den ja Osmo Soininvaaran.

    “Kovin ovat eri­ta­soli­it­tymä­pain­ot­teisia tänä Helsin­gin toiveet.”

    Kuka on men­nyt toivo­maan eri­ta­soli­it­tymiä? Kaupungis­sa, jon­ka strate­gias­sa liikku­mis­muodot on lis­tat­tu järjestyk­sessä käve­ly, pyöräi­ly, joukkoli­ikenne, yksityisautoilu.

    Kyl­lä toiveena, tai suo­ras­taan vaa­timuk­se­na, tulee olla val­tion tei­den kevyen liiken­teen ja joukkoli­iken­teen infran lait­ta­mi­nen asial­liseen kun­toon. Ei mak­sa mitään eri­ta­soli­it­tymi­in verrattuna.

    Veikko Rinne:
    Her­ne­saa­reen on tulos­sa run­saasti veneilyyn liit­tyviä toim­into­ja, mis­sä auto­ja tarvi­taan tavanomaista enemmän. 

    Ei veneilyssä autoa tarvi­ta. Sielle ne kot­terot seiso­vat satamien parkkipaikoil­la, kaupun­gin parhail­la mer­inäköala­paikoil­la. Jois­sa talvisin ovat veneet pres­suil­la peit­et­ty­inä. Yhtä vähän järkeä kuin Malmin lente­lyken­tässä tai Tal­in golf-kentässä.

    Alan Bridger:
    Siis, että noin 7000 ihmisen kulkem­i­nen on yhden ratikkalin­jan varas­sa? … Mut­ta miten nuo Her­ne­saren tuhan­net työssäkäyvät pääsee suju­vasti työ­paikoilleen esim. Pasi­laan, Itäkeskuk­seen jne. jos käytössä on vain yksi raitiolinja? 

    Kan­nat­taa tutus­tua sel­l­aiseen sovel­luk­seen kun Reit­tiopas. Se ker­too, miten Her­ne­saares­ta pääsee esim. Pasi­laan tai Itäkeskukseen.

    Yhdelle raiti­olin­jalle 7000 asukas­ta ei ole mikään ongel­ma. Vas­taavasti jokaisen Helsinki­in päät­tyvän moot­tori­tien liikenne voitaisi­in hoitaa kukin yhdel­lä pikaratikkalin­jal­la. Kan­takaupungis­sa yksi­ty­isautoilu on jo nyky­isinkin mar­gin­aa­li­nen liikku­mis­muo­to, sil­lä tehdään alle viides­osa matkoista. Ylivoimainen enem­mistö kul­kee kävellen, julk­isil­la ja pyöräillen.

  18. Alan Bridger: Mut­ta miten nuo Her­ne­saren tuhan­net työssäkäyvät pääsee suju­vasti työ­paikoilleen esim. Pasi­laan, Itäkeskuk­seen jne. jos käytössä on vain yksi raitiolinja?

    Pitää ottaa käyt­töön pidem­piä ratikoi­ta: van­hoi­hin mah­tuu vähän yli 100 matkus­ta­jaa, mut­ta uude­naikaisi­in pitki­in ratikoi­hin 200–300. Ruuhkatun­nin aikana 4–5 min­uutin vuorovälil­lä kul­jete­taan puo­let asukkaista eli kaik­ki työssäkäyvät.

  19. 3. Helsingis­sä oli aikoinaan toimi­va ranta­rautatie. Nyky­isin se val­taosin polkupyöräbaanaa. Jos tuo rautatie olisi säi­lyte­ty edes osin, ei olisi nyky­isiä ruuhkia esim. Kata­janokan ja Jätkäsaaren lauttasatamiin.

    Mitä ihmettä tässä kuvitel­laan? Rautatiehän juuri aiheut­ti pahim­mat ruuhkat, kun kaik­ki muu Län­sisa­ta­man liikenne katkaisti­in mon­ek­si min­uu­tik­si odot­ta­maan tavara­ju­nan puk­su­tus­ta ohi.
    Henkilöli­iken­teen kannal­ta yksir­aiteisel­la sähköistämiskelvot­toma­l­la radal­la ei olisi merk­i­tys­tä, mut­ta sen säi­lyt­tämi­nen olisi estänyt Töölön­lah­den perukan rak­en­tamisen nyky­mallil­la ja luonut huo­mat­ta­van estevaikutuksen/turvallisuusriskin. Raskaan raideli­iken­teen pin­tara­dat eivät vaan sovi kaupunkiympäristöön.

  20. Sinivihreä: Raskaan raideli­iken­teen pin­tara­dat eivät vaan sovi kaupunkiympäristöön.

    Näin on — kos­kee myös Helsin­gin itäistä metroa, jos sen var­relle halut­taisi­in rak­en­taa kaupunki­maista ympäristöä.

  21. Komp­paan aiem­pia kom­men­toi­jia: maail­man­pyörä ja lau­tahökke­li ovat nau­ret­tavia rumiluk­sia arvokkaal­la paikalla. Uimala on suosit­tu ja minus­takin hyvä idea, mut­ta oliko tuo lau­tapyra­mi­di todel­la paras­ta mitä sen viereen osat­ti­in suun­nitel­la. Hyi hel­vetti! Nor­jalainen design-hotel­li olisi todel­lakin ollut paljon parem­pi valinta.

    1. Tois­taisek­si paras käyt­tö tuolle alueelle on ollut parkkikent­tä. On tämä kuitenkin selvä paran­nus. Kaupungilta menee var­masti kymme­nen vuot­ta suun­nitel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voisi men­nä mitenkään maa­han ennen vuot­ta 2030.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Tois­taisek­si paras käyt­tö tuolle alueelle on ollut parkkikent­tä. On tämä kuitenkin selvä paran­nus. Kaupungilta menee var­masti kymme­nen vuot­ta suun­nitel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voisi men­nä mitenkään maa­han ennen vuot­ta 2030.

    Niin­pä, ja kiiret­tä ei ole, kun siinä on nyt jotain… Tuskin mitään on vireillä?

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupungilta menee var­masti kymme­nen vuot­ta suun­nitel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voisi men­nä mitenkään maa­han ennen vuot­ta 2030.

    Tämä on järkyt­tävää, siis tämä suun­nit­telun ja päätök­sen­teon hitaus. Ja toteu­tuk­sen vaikeus ja kalleus (ks. Län­simetro). Vain verovaroin on täl­lainen koneis­ton huo­nous mak­set­tavis­sa, eikä kukaan kan­na esim. taloudel­lista vas­tu­u­ta. Aivan järkyt­tävää resurssien tuh­laus­ta. Eikä mielestäni tilanne ole menos­sa parem­paan vaan huonom­paan suun­taan. Olisiko aika räjäyt­tää koneis­to ja tehdä parempi?

    1. Ennen kuin Helsinkiä syytetään Län­simet­ros­ta, kan­nat­taa muisaa, että sitä raken­netaan Espooseen ja pro­jek­tia johde­taan Espoosta.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Tois­taisek­si paras käyt­tö tuolle alueelle on ollut parkkikent­tä. On tämä kuitenkin selvä paran­nus. Kaupungilta menee var­masti kymme­nen vuot­ta suun­nitel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voisi men­nä mitenkään maa­han ennen vuot­ta 2030. 

    Kaupungilta on men­nyt jo mon­ta kym­men­tä vuot­ta suun­nit­telu­un. Ei tul­lut Armi-taloa, Guggen­heimia tai hotel­lia. Parkkipaikkaa on edelleen suurin osa ran­nas­ta. Kun “tilapäisestä2 raken­nuk­ses­ta saadaan toden­näköis­es­ti naut­tia varsin pitkään, olisi voin­ut hie­man vaa­tia enem­män arkkite­htu­uril­ta. Varsinkin kadun puolelta katsottuna.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Tois­taisek­si paras käyt­tö tuolle alueelle on ollut parkkikent­tä. On tämä kuitenkin selvä paran­nus. Kaupungilta menee var­masti kymme­nen vuot­ta suun­nitel­la tuo­hon muu­ta käyt­töä niin, että lapio voisi men­nä mitenkään maa­han ennen vuot­ta 2030.

    Kuten jo aiem­min totesin, maail­man­pyörän ja rav­in­to­la­parakkien paikalle olisi voin­ut istu­tut­taa ranta­puis­ton parem­paa käyt­töä odotel­lessa. Ja puuthan vaan paranevat vanhetessaan. 

    Vihreä puis­to sopisi hyvin Kaup­pa­torin maise­maan ja sel­l­ainen pitäisi saa­da myös vas­taran­nalle Eteläsa­ta­maan. Näin Esplanadin vihervyöhyke jatkuisi sata­ma-altaan molem­mil­la reunoilla.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennen kuin Helsinkiä syytetään Län­simet­ros­ta, kan­nat­taa muisaa, että sitä raken­netaan Espooseen ja pro­jek­tia johde­taan Espoosta.

    Joo en kohdis­tanut kri­ti­ikkiä eri­tyis­es­ti Helsinki­in vaik­ka epäon­nis­tu­misia sieltäkin löy­tyy riit­tävästi. Metroon liit­tyen viimeisim­pänä vaikka­pa sen automa­ti­soin­ti. Vaikea­ta tun­tuu isot han­kkeet ole­van val­tio­ta myöten, aikataulut paukkuu ja rahaa menee aivan käsit­tämät­tömän paljon enem­män kuin piti.

    Onko­han kenel­läkään käsi­tys­tä sös­sitäänkö Ruot­sis­sa ja muual­la Län­si-Euroopas­sa samal­la taval­la vai voisiko jostakin saa­da oppia?

  27. vk: Onko­han kenel­läkään käsi­tys­tä sös­sitäänkö Ruot­sis­sa ja muual­la Län­si-Euroopas­sa samal­la taval­la vai voisiko jostakin saa­da oppia?

    No ainakin Berli­inin lento­kent­tä on men­nyt ihan pieleen eikä kaik­ki Ran­skan ydin­voimalaitospro­jek­tit ole onnis­tuneet juuri Olk­ilu­o­toa paremmin.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennen kuin Helsinkiä syytetään Län­simet­ros­ta, kan­nat­taa muis­taa, että sitä raken­netaan Espooseen ja pro­jek­tia johde­taan Espoosta.

    Län­simetroa tosi­aan raken­netaan Espooseen. Sen takia lai­tu­rit ovat lyhyem­piä kuin Helsingissä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennen kuin Helsinkiä syytetään Län­simet­ros­ta, kan­nat­taa muisaa, että sitä raken­netaan Espooseen ja pro­jek­tia johde­taan Espoosta.

    Ruo­ho­lahti-Matinkylä ‑metron YVA löy­tyy edelleen, ihme kyl­lä, Län­simetron sivuil­ta. Ns. käärme pyssyyn YVA. Paljon huonom­paa ja tarkoi­tushakuisem­paa on mah­do­ton­ta tehdä. Myös Ruo­ho­lahti-Matinkylä han­ke­su­un­nitel­ma löy­tyy edelleen netistä.

    Eniveis, ensim­mäisiltä sivuil­ta johto‑, ohjaus‑, ja pro­jek­tiryh­mien nim­iä silmäil­lessä mieleen tulee kak­si asiaa: 

    1. Epäpätevyys on ylikun­nal­lista. Espoon pro­jek­ti lähin­nä näen­näis­es­ti, sil­lä HKL:n metro­miehillä on ollut alus­ta saak­ka iso tontti.

    2. Kyse on kult­tuurista, sil­lä sama sohel­lus jatkuu, vaik­ka alku­peräiset tunar­it ovat eläk­keel­lä tai muis­sa maisemissa. 

    3. Kyse ei ole siitä, etteikö maas­samme olisi päte­viä liiken­nealan ihmisiä. Kyse on enem­mänkin siitä, että piir­it ovat pienet ja jos halu­aa, että työl­listyy jatkos­sakin, on parem­pi olla hil­jaa ja myötäil­lä ison kylän kul­lois­takin epäpätevää ja putkikat­seista johtavaa virkami­estä, joka halu­aa tun­neli­ju­nan, tont­tikaup­paa, auto­tun­nelin, tai mitä nyt kul­loinkin haluaa.

    Esimerkik­si metro­lai­turien lyhen­tämistä piti paskana ideana aikoinaan moni myös HKL:n sisäl­lä, mut­ta minkäs teet. Mar­gin­aaliset säästöt, val­ta­va hait­ta liiken­nejär­jestelmän tulevaisuudelle.

  30. vk: Metroon liit­tyen viimeisim­pänä vaikka­pa sen automatisointi. 

    Automa­ti­soin­nin kanssa isoin pelko oli se, että se myöhästyt­tää Län­simetron avaamista vuos­i­tolkul­la. Jopa mar­rasku­uhun 2017 asti.

  31. vk: Onko­han kenel­läkään käsi­tys­tä sös­sitäänkö Ruotsissa

    Tukhol­man met­rossa on juuri sös­sit­ty yhden lin­jan kuluno­h­jausjär­jestelmä jok­seenkin totut­tuun tyyli­in. Tvär­banal­la oli vas­taavia ongelmia laa­jen­nuk­sen yhteydessä.

  32. Espoolaiset metroa rak­en­ta­mas­sa: Län­simetroa tosi­aan raken­netaan Espooseen. Sen takia lai­tu­rit ovat lyhyem­piä kuin Helsingissä. 

    Vieläkin olisi hyvä aika ottaa aikalisä ja piden­tää lai­ture­i­ta. Liiken­teen alet­tua se on jo paljon kalliimpaa.

    1. Vieläkin olisi hyvä aika ottaa aikalisä ja piden­tää lai­ture­i­ta. Liiken­teen alet­tua se on jo paljon kalliimpaa.

      Ei voi. Stan­dar­d­i­na on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­turin ja junan väli­in voi pudo­ta. Mind the gap!

  33. Osmo Soin­in­vaara: Ei voi. Stan­dar­d­i­na on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­turin ja junan väli­in voi pudo­ta. Mind the gap!

    Pait­si jos olisi ne lai­tu­ri­ovet, niin sil­loin loi­vat kaar­teetkin oli­si­vat mahdollisia. 

    Onko metron kulun automa­ti­soin­ti ihan lop­pu­un asti käsitel­ty vai onko siihen mah­dol­lista pala­ta myöhem­min, kuitenkin aika pian? Saataisi­in ne lyhyem­mät lai­tu­rit Espoos­sa riit­tämään tiheäm­män vuorovälin ansiosta.

    Metron automa­ti­soin­ti­hankkeesta löy­tyy ker­taus­ta tässä:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886304.html

    Tari­na taitaa vielä jatkua Siemensin kanssa eri oikeusasteis­sa mak­sa­jan löytämisek­si. Han­ke on esimerk­ki hirveim­mästä päästä kun mitään valmista ei syn­tynyt ja rahaa on men­nyt var­maankin sata miljoon­aa tai enem­män. Siemensin sor­mi taitaa osoit­taa helsinkiläispoliitikkoihin:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886303.html

  34. j‑lu: Kyse on kult­tuurista, sil­lä sama sohel­lus jatkuu, vaik­ka alku­peräiset tunar­it ovat eläk­keel­lä tai muis­sa maisemissa. 

    Län­simetron edus­ta­ja esit­ti meriseli­tys­tään tässä joku päivä sit­ten medi­as­sa, että Suomes­sa ei ollut raken­net­tu metroa 30 vuo­teen, tun­nelien tur­vavaa­timuk­set muut­tui­v­at han­kkeen aikana ja vaikeaa oli, mut­ta nyt on saatu kokooon poruk­ka, joka osaa rak­en­taa metron. Ensim­mäi­nen aja­tus itel­läni oli, että näyt­tö­jen perus­teel­la nyt on saatu kokoon poruk­ka, joka ei osaa rak­en­taa metroa. (Eikä Vuosaaren haaran rak­en­tamis­es­ta niin kauaa ole.)

  35. Osmo Soin­in­vaara: Stan­dar­d­i­na on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­turin ja junan väli­in voi pudota.

    Stan­dar­d­i­na siis on, että ase­mal­la ei voi olla kaar­ret­ta, kos­ka sil­loin lai­turin ja junan väli­in voi pudo­ta. Mui­ta stan­dard­e­ja Espoon met­rossa ei näytä olleenkaan käytössä. Onnek­si raideleveys on kuitenkin sama kuin Helsingissä.

  36. vk: Pait­si jos olisi ne lai­tu­ri­ovet, niin sil­loin loi­vat kaar­teetkin oli­si­vat mahdollisia. 

    Onko metron kulun automa­ti­soin­ti ihan lop­pu­un asti käsitel­ty vai onko siihen mah­dol­lista pala­ta myöhem­min, kuitenkin aika pian? Saataisi­in ne lyhyem­mät lai­tu­rit Espoos­sa riit­tämään tiheäm­män vuorovälin ansiosta.

    Metron automa­ti­soin­ti­hankkeesta löy­tyy ker­taus­ta tässä:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886304.html

    Tari­na taitaa vielä jatkua Siemensin kanssa eri oikeusasteis­sa mak­sa­jan löytämisek­si. Han­ke on esimerk­ki hirveim­mästä päästä kun mitään valmista ei syn­tynyt ja rahaa on men­nyt var­maankin sata miljoon­aa tai enem­män. Siemensin sor­mi taitaa osoit­taa helsinkiläispoliitikkoihin:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002886303.html

    Ymmärsin että Siemens jo todet­ti­in oikeudessa syyl­lisek­si automa­ti­soin­nin sös­simiseen ja mak­samaan kor­vauk­sia HKL:ole. Ongelma­han automa­ti­soin­nis­sa taisi olla tuo van­ha m100-junasar­ja, jon­ka poistues­sa automa­ti­soin­tia oli tarkoi­tus yrit­tää uudelleen. Nyky­isil­lä virkamiehillä ei tai­da olla hirveästi innos­tus­ta asi­aan, kun van­han junasar­jan remon­toin­tia suunnitellaan.

    Espoos­sa ei muuten kap­a­siteet­ti lopu koskaan lyhy­il­läkään lai­tureil­la, kap­a­siteetin lisäämiseen ei vaa­di­ta muu­ta kuin että joka toinen juna jatkaa Tapi­o­las­ta eteen­päin. Pul­lonkaula on Kulosaaren sil­ta. Kru­unusil­to­jen rak­en­tamisen myötä ja kan­takaupun­gin toimis­to­jen muuttues­sa asun­noik­si en oikein usko että kap­a­siteet­ti tulee vält­tämät­tä vas­taan ihan heti. Matkus­ta­javir­rat kulke­vat itä-Helsingistä jatkos­sa enem­män uusia runk­olin­jo­ja pitkin muualle Helsin­gin seudulle. Täl­lä het­kel­läkin met­rossa on ruuh­ka-aikana melko väljää.

    1. Metron kap­a­siteet­ti tulee vas­taan, jos raken­netaan 100 000 asukkaan asun­not Oster­sun­domi­in ja 70 000 Sipoon Sibbes­borgi­in ja koville ottaa jopa, jos Itä-Helsin­gin lähiöitä ryhdytään kun­nol­la tiivistämään. Jos­sain vai­heessa päädytään hark­itwse­maan sitä, että aje­taan pitkil­lä junil­la, mut­ta päädyis­sä ole­vista ovista ei pääse ulos Espoos­sa. Täl­laisia jär­jeste­lyjä on olemassa. 

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Metron kap­a­siteet­ti tulee vas­taan, jos raken­netaan 100 000 asukkaan asun­not Oster­sun­domi­in ja 70 000 Sipoon Sibbes­borgi­in ja koville ottaa jopa, jos Itä-Helsin­gin lähiöitä ryhdytään kun­nol­la tiivistämään. Jos­sain vai­heessa päädytään hark­it­se­maan sitä, että aje­taan pitkil­lä junil­la, mut­ta päädyis­sä ole­vista ovista ei pääse ulos Espoos­sa. Täl­laisia jär­jeste­lyjä on olemassa. 

    Tai sit­ten voitaisi­in alkaa suun­nitel­la uut­ta metrolin­jaa esim. Töölön, Pasi­lan, Kumpu­lan ja Viikin kaut­ta; risteysase­mat nykyisen lin­jan kanssa voisi­vat olla esim. Kamp­is­sa ja Itäkeskuk­ses­sa. Täl­lä lin­jal­la voitaisi­in tarvit­taes­sa ajaa pitk­iäkin junia ja kap­a­siteet­ti idästä keskus­taan tuplaan­tu­isi ilman sitäkin. Täl­löin ei tarvit­sisi tehdä kaupunkisu­un­nit­telua metron kap­a­siteetin (puut­tumisen) perusteella.

  38. Jokainen ymmärtää, että län­simetron asemille olisi kan­nat­tanut louhia täys­mit­tainen lai­turi­va­raus ihan riip­pumat­ta siitä, automa­ti­soidaanko metro vai ei, tai kos­ka automatisoidaan. 

    Se olisi ollut pikku­ra­ha sil­loin kun tun­nelei­ta louhit­ti­in. Varoituk­sia ei vaan otet­tu kuule­vi­in korviin.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Metron kap­a­siteet­ti tulee vas­taan, jos raken­netaan 100 000 asukkaan asun­not Oster­sun­domi­in ja 70 000 Sipoon Sibbes­borgi­in ja koville ottaa jopa, jos Itä-Helsin­gin lähiöitä ryhdytään kun­nol­la tiivistämään. 

    Kru­unusil­lat on enem­män tai vähem­män pakko rak­en­taa sen vuok­si, ettei lyhen­netyn metron kap­a­siteet­ti riit­täisi Kru­unuvuoren rak­en­tamiseen ilman.

    Jos­sain vai­heessa tulee eteen myös toinen metrolin­ja Töölöstä Pasi­lan kaut­ta itään. Tämä lai­turei­den lyhen­tämis­päätös saat­taa jopa ratkaista sen, että raken­netaan nimeno­maan Töölön metro Pis­aran sijaan ja että Pis­araa ei sen myötä rakenneta. 

    Mikä käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että val­i­taan kan­takaupun­gin tun­neli­ju­nista huonom­pi, nykyisen kanssa päällekäisem­pi vai­h­toe­hto ja aika suuri osa lähi­ju­na­matkus­ta­jista pakote­taan vai­h­toon Pasilassa.

    Osmo Soin­in­vaara: Jos­sain vai­heessa päädytään hark­itwse­maan sitä, että aje­taan pitkil­lä junil­la, mut­ta päädyis­sä ole­vista ovista ei pääse ulos Espoos­sa. Täl­laisia jär­jeste­lyjä on olemassa. 

    Lyhyi­den junien ja lai­turei­den idea oli se, että kun junas­sa on vain x määrä ihmisiä, niin lai­turei­den lisäk­si (hätä)poistumistiet sun muut tilat voidaan mitoit­taa ihmis­määrän x mukaan. Ts. pitkil­lä junil­la ei voi ajaa Espooseen, kos­ka sil­loin lai­turei­den lisäk­si pois­tu­misti­et ja kaik­ki muukin infra on alimitoitettua.

    Maail­mal­la täl­laista käytän­töä tosi­aan on. Mut­ta on siel­lä ase­malai­ture­i­ta kaarteessakin.

  40. j‑lu: Lyhyi­den junien ja lai­turei­den idea oli se, että kun junas­sa on vain x määrä ihmisiä, niin lai­turei­den lisäk­si (hätä)poistumistiet sun muut tilat voidaan mitoit­taa ihmis­määrän x mukaan. Ts. pitkil­lä junil­la ei voi ajaa Espooseen, kos­ka sil­loin lai­turei­den lisäk­si pois­tu­misti­et ja kaik­ki muukin infra on alimitoitettua.

    Maail­mal­la täl­laista käytän­töä tosi­aan on. Mut­ta on siel­lä ase­malai­ture­i­ta kaarteessakin. 

    Pois­tu­mis­teitä voidaan rak­en­taa lisää. Jos ei muuten, niin ensin alaspäin, radan ali ja sieltä ulospäin. Toki tästä tulee rumaa ja kallista arkkite­htu­uria, mut­ta minkäs teet, kun Espoos­sa äänestet­ti­in aikanaan liikaa ymmär­ryskyvyt­tömiä poli­itikko­ja valtaan.

  41. Ville: Tai sit­ten voitaisi­in alkaa suun­nitel­la uut­ta metrolin­jaa esim. Töölön, Pasi­lan, Kumpu­lan ja Viikin kaut­ta; risteysase­mat nykyisen lin­jan kanssa voisi­vat olla esim. Kamp­is­sa ja Itäkeskuk­ses­sa. Täl­lä lin­jal­la voitaisi­in tarvit­taes­sa ajaa pitk­iäkin junia ja kap­a­siteet­ti idästä keskus­taan tuplaan­tu­isi ilman sitäkin. Täl­löin ei tarvit­sisi tehdä kaupunkisu­un­nit­telua metron kap­a­siteetin (puut­tumisen) perusteella.

    Halvem­mak­si tulisi jakaa nykyi­nen metrolin­ja kan­takaupungis­sa kahdek­si lin­jak­si siten että pitkil­lä junil­la on päätease­ma paikas­sa X ja lyhy­il­lä junil­la paikas­sa Y. Vai­h­to lin­jo­jen välil­lä olisi lai­turin yli­tys esimerkik­si Hakaniemessä, jol­loin vai­h­to toisi lisää mat­ka-aikaa mak­simis­saan 1–2 min­u­ut­tia ruuhka-aikaan. 

    Jos X ja Y oli­si­vat Pasi­la, Pis­aran rak­en­t­a­mi­nen ei ehkä olisi tarpeel­lista esimerkik­si seu­raa­van­laisel­la ratkaisulla:
    Itä­su­un­nan pitkät junat voisi­vat kulkea Hakaniemestä Kaup­pa­torin ja Esplanadin kaut­ta Kamp­pi­in ja Töölön metron lin­jaus­ta Pasi­laan. Län­sisu­un­nan lyhyet junat taas kulk­i­si­vat nyky­istä lin­jaa Hakaniemeen. Nämä lyhyet junat voisi­vat vielä jatkaa Hakaniemestä Teol­lisu­uskadulle, jol­loin tuo uusi keskus­ta-alue saa tehokkaan julkisen liiken­teen, joka sieltä vielä puut­tuu. Lin­ja voisi päät­tyä myös Pasi­laan, jol­loin lähi­ju­nien käyt­täjät saisi­vat Pis­araa kat­tavam­mat ja ennen kaikkea nopeat vai­h­toy­htey­det suurim­paan osaan kan­takaupunkia. Nykyisessä tilanteessa kaupunki­ra­toi­hin tehdyt investoin­nit jäävät isol­ta osin hyö­dyn­tämät­tä kun vai­h­toy­htey­det keskus­tas­sa ja Pasi­las­sa ovat sen ver­ran surkeat. Pasi­la on muutenkin vähän has­susti irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta, kun ain­oa nopea yhteys keskus­taan vie Kaisaniemen puistoon.

    Viikin/Kumpulan suun­taan on todel­la vaikea saa­da lisärak­en­tamista siinä mit­takaavas­sa, joka oikeut­taisi metroin­vestoin­nin. Sama taitaa päteä mui­hinkin suun­ti­in kan­takaupun­gin pohjois­puolel­la. Noil­la suun­nil­la ratkaisu on pikaraitiovaunu.

  42. j‑lu:
    Lyhyi­den junien ja lai­turei­den idea oli se, että kun junas­sa on vain x määrä ihmisiä, niin lai­turei­den lisäk­si (hätä)poistumistiet sun muut tilat voidaan mitoit­taa ihmis­määrän x mukaan. Ts. pitkil­lä junil­la ei voi ajaa Espooseen, kos­ka sil­loin lai­turei­den lisäk­si pois­tu­misti­et ja kaik­ki muukin infra on alimitoitettua. 

    En ymmär­rä logi­ikkaa, jos ajatuk­se­na kuitenkin kai oli, että kapasiteettia/matkustajamääriä ei täl­lä leikat­tu (että niitä junia tulee sit­ten vähän taa­jem­paan). Siis sama määrä matkus­ta­jia ruuh­ka-aikaan pois­tet­ta­va siinä ajas­sa, mikä nyt menee ihmis­ten pois­tamiseen (mikä on kuitenkin pidem­pi kuin metro­ju­nien väli).

    (Se että seli­tys ei tun­nu loogiselta, ei toki tarkoi­ta met­ros­ta puhut­taes­sa, ettei se voisi olla tosi).

  43. Ei tai­da asun­top­u­la helpot­tua rak­en­tamis­määriä lisäämällä:

    “Per­jan­taina Raken­nusle­hden julkaise­man Rapalin pääkaupunkiseudun talon­rak­en­tamisen tar­joush­in­tain­deksin nousu­vauhti on kiihtynyt 2000-luvun korkeim­malle tasolle.Tarjoushintaindeksin vuosimuu­tos oli eloku­us­sa 10,7 %, mikä on indeksin korkein mitat­tu muu­tosluke­ma sit­ten vuo­den 1998. Tam­mi-heinäku­us­sa indek­si kohosi 7,9 % vuo­den­takaises­ta. Asun­top­uolel­la nousua oli 8 % ja toim­i­ti­la­rak­en­tamises­sa 7,6 %. Rapalin mukaan maltil­lis­es­ti kallis­tuneet raken­nus­ma­te­ri­aa­likus­tan­nuk­set eivät selitä tar­joush­in­to­jen nousua, vaan seli­tys on tar­jon­takapeikois­sa. Raken­nusalan tuotan­toka­p­a­siteet­ti on nyt läh­es täyskäytössä etenkin pääkaupunkiseudul­la ja tämä näkyy urakoiden nou­sev­ina tar­joush­in­toina. Rapalin mukaan raken­nus­bu­u­mi ja kap­a­siteet­ti­ra­joit­teet näkyvät myös pääu­rakoiden tar­joushalukku­udessa, joka on laskenut selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon.” 

    Eli Suomek­si san­ot­tuna eri­tyis­es­ti asun­torak­en­t­a­mi­nen on taas kiehah­ta­mas­sa yli. Kus­tan­nuk­set ovat laukoil­la ja tek­i­jöistä on pulaa. Per­in­teis­es­ti edessä on huonoa laat­ua kalli­il­la hinnalla.

    Mitä on tehtävis­sä? Lisää työvoimaa Itä-Euroopasta?

Vastaa käyttäjälle Engelin kaupungissa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.