Kaupunkiympäristölautakunta 12.9.2017

En ole kir­joit­tanut edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta mitään, kos­ka min­un ei pitänyt men­nä kok­ouk­seen. Osal­lis­tu­in kaupun­gin tar­joa­maan koulu­tuk­seen kaupun­gin omis­tamien yhtiöi­den hal­li­tusten jäse­nille. Kos­ka Mikko Säreläkään ei päässyt, kävin paikalla kok­ouk­sen alus­sa. Tuol­loin käsitelti­in oikaisupyyn­töä Malmin lento­ken­tän Hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä.

Oikaisupyyn­tö Mal­mi lento­ken­tän hangaarin vuokraa­mat­ta jättämisestä

Oikaisupyyn­töa perustelti­in sil­lä, että päätös perus­tuu val­heisi­in ja lait­to­muuk­si­in. Onko­han val­i­tuk­sen tek­i­jä tul­lut ajatelleek­si, että hyväksyessään oikaisupyyn­nön lau­takun­ta jou­tu­isi yhtymään myös perustelui­hin? Vas­tae­hdo­tuk­sen tehnyt kokoomuk­sen Atte Kale­va jou­tui men­emään aika mutkalle muo­toil­lessaan vas­tae­hdo­tuk­sen niin, ettei siinä samal­la julis­te­ta virkamiehiä lain­rikko­jik­si ja vale­htelijoik­si. Se oli vähän siinä ja siinä, voiko oikaisupyyn­nön yhtey­dessä päät­tää muu­ta kuin hyväksyä tai hylätä, mut­ta emme ryhtyneet halko­maan hiuk­sia. Kale­van ehdo­tus hävisi selvin numeroin. Sitä kan­nat­ti Kale­van mukana kokoomuk­sen Sir­pa Asko-Sel­javaara ja perus­suo­ma­lais­ten Hyttinen.

Lau­takun­nalle ker­rot­ti­in, että eri­laisi­in tapah­tu­mi­in vuokraami­nen tuot­taa rahaa enem­män kuin lentokone­hal­lik­si vuokraami­nen. Lisäk­si tapah­tu­mista on ilmeistä ulkoista hyö­tyä. Edelleen ken­täl­lä jäl­jel­lä ole­vat koneet mah­tu­vat kaik­ki toiseen halliin.

Ystäväl­lisenä neu­vona kaikille oikaisupyyn­tö­jen tek­i­jöille: miet­tikää vähän perustelu­ja. Pyyn­töä ei kan­na­ta perustel­la taval­la, joka tekee siihen suos­tu­misen mahdottomaksi.

Tämän kok­ouk­sen muut asi­at menivät lis­tan mukaan. Pyöräi­ly­ohjel­man tilan­nekat­sauk­seen liitet­ti­in toivo­mus, että henkilöresursse­ja irrotet­taisi­in pyöräre­it­tien suun­nit­telu­un, sil­lä nyt on jäänyt määrära­ho­ja käyt­tämät­tä suun­nitelmien puuttuessa.

 

 

22 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 12.9.2017”

  1. … nyt on jäänyt määrära­ho­ja käyt­tämät­tä suun­nitelmien puuttuessa

    Seli­tys meni läpi lau­takun­nas­ta? Eikö kukaan kysynyt mik­sei raho­ja käytet­ty reunakivien poistoon?

  2. antti:
    Seli­tys meni läpi lau­takun­nas­ta? Eikö kukaan kysynyt mik­sei raho­ja käytet­ty reunakivien poistoon?

    Reunakivien pois­to pitää suunnitella? 😀

    Vakavam­min, pyörätei­den määrära­ho­ja saisi kyl­lä kulumaan ihan vain kor­jaa­mal­la ja paran­ta­mal­la nyky­isiä. Helsingis­sä on paljon pyöräteitä, jot­ka ovat röykky­isiä asfalt­ti­palapele­jä, kun ne on kaivet­tu mon­een ker­taan auki ja kaivan­not on paikat­tu huonosti. 

    Myös Antin mainit­se­mat reunakivet hait­taa­vat monel­la pyörätiellä.

    Ensim­mäi­nen korjaus/parannuskohde, joka tulee mieleen, on Pak­i­lantie. Käpylän­tien klv on myös todel­la huonos­sa kunnossa.

  3. Ylipään­sä pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä liiak­si ylikalli­ita kallion­räjäy­tyshankkei­ta ja liian vähän perus­in­fran ylläpi­toa ja parantamista. 

    Esimerkik­si suun­tavi­itat puut­tuvat aika mon­elta käytetyltä pyöräväylältä kokon­aan, tai niitä on hyvin sat­un­nais­es­ti joka neljän­nessä risteyk­sessä. Tämä ei ole ongel­ma, jos ajaa tut­tu­ja reit­te­jä tutu­il­la seuduil­la, mut­ta tekee todel­la vas­ten­mielisek­si tait­taa sat­un­naisia asioin­ti­matko­ja vier­aam­mille seuduille pyöräl­lä. Ei noista lähiöi­den miljoon­ista saman­näköi­sistä alikulkuristeyk­sistä muista, että mis­tä piti kään­tyä, vaik­ka olisi jonkun ker­ran men­nyt ennenkin.

    1. Pyörätei­den suun­tavi­it­to­jen ongel­mana on se, että joidenkin mielestä on hirveän hyvä vit­si vään­tää ne osoit­ta­maan väärään suun­taan. On tehtävä viit­to­ja, joi­ta ei voi vääntää.

  4. Ker­ron nyt tarkkaan var­jel­lun salaisu­u­den: Jos tolp­pa on muodoltaan ihan mikä tahansa pait­si pyöreä, viit­to­ja ei voi käännellä.

  5. Pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen asu­tuk­selle tuot­taisi enem­män rahaa…

  6. Pyöräi­ly­ohjel­man tilan­nekat­sauk­seen liitet­ti­in kuulem­ma toivo­mus, että henkilöresursse­ja irrotet­taisi­in pyöräre­it­tien suun­nit­telu­un. Oikeasti kyl­lä tun­tuu, että Helsingis­sä ei nykyään paljon muu­ta suun­nitel­lakaan kuin pyöräreittejä.

  7. Kusti P.: Oikeasti kyl­lä tun­tuu, että Helsingis­sä ei nykyään paljon muu­ta suun­nitel­lakaan kuin pyöräreittejä.

    Vika on sus­sa, ei muaal­la. Juuri lau­takun­nalle esite­tyn raportin mukaan suun­nit­telu ja rak­en­t­a­mi­nen ovat pahasti myöhässä aikataulus­ta. Täl­lä menol­la baanaverkon rak­en­tamiseen menee vuosisata.

  8. Baanaverkos­to syn­ty­isi hel­posti ihan vain asfalt­tia maalaa­mal­la. Helsin­gin pyöräin­fran ongel­ma ei ole se, etteikö pyörille olisi reit­te­jä. Ongel­ma on lähin­nä siinä, ettei kaupunki­in ole suun­nitel­tu _pyörätieverkostoa_ tai jos onkin, niin ei siitä ole pyöräil­i­jöille ker­rot­tu, eikä sitä ole tuonne kaduille merkattu.

    Helsin­gin keskeltä löy­tyy kyl­lä autoil­i­joille ohjeet, että minne päin aja­mal­la ja mitä kaisto­ja val­it­se­mal­la pääsee Lah­teen, Turku­un ja mui­hin maalaispitäji­in. Matkalla ei ole edes kovin paljoa epälo­ogisuuk­sia, vaan suun­nilleen Etelä-Espal­la voi jo vali­ta kaistan ja sil­lä kaistal­la pysymäl­lä on reilun tun­nin kulut­tua radiomastokaupungissa.

    Pyöräil­i­jälle sen sijaan tun­tuu vaikeal­ta päästä samas­ta paikas­ta Pasi­laan. Reit­ti kyl­lä on ole­mas­sa ja se on melko suo­ra, mut­ta sitä ei ole merkat­tu tai viitoitet­tu, se sisältää pätk­iä, jois­sa käy mielessä, että saako tässä edes fil­lar­il­la ajaa vai pitäisikö talut­taa (Keskuskatu), mat­ka sisältää aika epäin­tu­iti­ivisia val­in­to­ja risteyk­sis­sä (Lin­nun­laulun läpi ei seu­ra­ta junarataa, vaan koukataan lin­joille), yhden kort­telin pääsee aja­maan ajo­radal­la jne. Ensik­er­ta­laisel­la mat­ka fil­lar­il­la Espal­ta Pasi­laan kestää harharetki­neen suun­nilleen saman kuin autol­la Lahteen.

    Ja siis ongel­ma pyöräi­lyn lisäämisen kannal­ta on se, että kun ensim­mäisen ker­ran yrit­tänyt sitä työ­matkaansa fil­lar­il­la, niin koke­mus on väistämät­tä niin huono, ettei toista ker­taa tee mieli.

  9. j‑lu:

    Ja siis ongel­ma pyöräi­lyn lisäämisen kannal­ta on se, että kun ensim­mäisen ker­ran yrit­tänyt sitä työ­matkaansa fil­lar­il­la, niin koke­mus on väistämät­tä niin huono, ettei toista ker­taa tee mieli.

    Turhaa luop­ua työ­matkois­taan ensim­mäisen ker­ran jäl­keen. Sen jäl­keen­hän reit­ti on tut­tu ja mielikin paranee.

  10. Mikko H:Täl­lä menol­la baanaverkon rak­en­tamiseen menee vuosisata. 

    Ajoin juuri käpylän “baanaa” keskel­lä päivää. Yksin sain ajaa. Kausi on kai sit­ten ohi. Aika lyhyt seson­ki ja iso investointi.

    1. Min­un ajaes­sani siel­lä on kyl­lä ollut muitakin. Se on työ­matkapyöräil­i­jöi­den käyt­tämä, joten keskel­lä päivää ei ole kovasti liiken­net­tä. Tämän yhtey­den käyt­töä heiken­tää Pasi­lan työ­maid­en han­kala kier­to, joka karkot­taa pyöräil­i­jöitä muualle.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un ajaes­sani siel­lä on kyl­lä ollut muitakin. Se on työ­matkapyöräil­i­jöi­den käyt­tämä, joten keskel­lä päivää ei ole kovasti liiken­net­tä. Tämän yhtey­den käyt­töä heiken­tää Pasi­lan työ­maid­en han­kala kier­to, joka karkot­taa pyöräil­i­jöitä muualle.

    pikem­minkin se että väylä ei varsi­nais­es­ti edes kier­rätä liiken­net­tä työ­maan ohi, vaan ajat­taa keskelle aivan päin hel­vettiä suun­nitel­tua ja toteutet­tua liikennesumppua.

  12. Jos Pasi­la ker­ran nyt on merkit­tävä katkos, se olisi kan­nat­tanut hoitaa kun­nol­la. Ja Kalasa­ta­ma myös.

    Tule­vaisu­us on toki ensi vuosikymmenel­lä ja asi­at ratkea­vat joskus “itses­tään” mut­ta kyl­lä urakoit­si­joille voi ihan oikeasti aset­taa ehto­ja siitä että reitit ja kier­toti­et hoide­taan kun­nol­la. Kun nuo ei ihan mitään kaape­likaivan­to­ja ole.

    Irral­liset pyörä­tien­pätkät on ihan vas­taavia kuin se län­siväylä joka päät­tyy val­oristeyk­seen ja ruutukaavaan.

  13. j‑lu:
    Baanaverkos­to syn­ty­isi hel­posti ihan vain asfalt­tia maalaamalla.

    Pyöräil­i­jälle sen sijaan tun­tuu vaikeal­ta päästä samas­ta paikas­ta Pasi­laan. Reit­ti kyl­lä on ole­mas­sa ja se on melko suo­ra, mut­ta sitä ei ole merkat­tu tai viitoitet­tu, se sisältää pätk­iä, jois­sa käy mielessä, että saako tässä edes fil­lar­il­la ajaa vai pitäisikö talut­taa (Keskuskatu), mat­ka sisältää aika epäin­tu­iti­ivisia val­in­to­ja risteyk­sis­sä (Lin­nun­laulun läpi ei seu­ra­ta junarataa, vaan koukataan lin­joille), yhden kort­telin pääsee aja­maan ajo­radal­la jne. Ensik­er­ta­laisel­la mat­ka fil­lar­il­la Espal­ta Pasi­laan kestää harharetki­neen suun­nilleen saman kuin autol­la Lahteen. 

    Tämä ker­taa sata! Eri­no­mainen huomio, johon tör­mää keskus­tan ulkopuolellakin.

    Mut­ta etenkin matkat kaupun­gin (ja siis melkein väistämät­tä keskus­tan) hal­ki ovat han­kalia juuri tämän takia. Kokeile­mal­la oppii parhaat reitit, mut­ta niitä kokeilu­ja joutuu tekemään paljon ja pyörätiemerkin­nät “maas­tossa” ovat ajoit­tain todel­la epäselviä.

    Punaisel­la maalil­la tosi­aan päästäisi­in jo pitkälle!

  14. PRNDL:
    Jos Pasi­la ker­ran nyt on merkit­tävä katkos, se olisi kan­nat­tanut hoitaa kun­nol­la. Ja Kalasa­ta­ma myös.

    Tule­vaisu­us on toki ensi vuosikymmenel­lä ja asi­at ratkea­vat joskus “itses­tään” mut­ta kyl­lä urakoit­si­joille voi ihan oikeasti aset­taa ehto­ja siitä että reitit ja kier­toti­et hoide­taan kun­nol­la. Kun nuo ei ihan mitään kaape­likaivan­to­ja ole.

    Irral­liset pyörä­tien­pätkät on ihan vas­taavia kuin se län­siväylä joka päät­tyy val­oristeyk­seen ja ruutukaavaan.

    Niille irral­lisille Hämeen­tien pyöräkaistoille on löy­tymässä jatko­r­e­it­ti, eli sil­ta Sil­tasaares­ta Kaisaniemen­lah­den yli. Hin­taa lie­nee noin 10 meuroa.

    http://wspdesignworks.com/wspdw/wp-content/uploads/2017/09/mitajos1_kartta.pdf

    Palvelee mukavasti Kallios­sa asu­via Vihrei­den äänestäjiä ja Hakaniemessä majaile­via Sos­su­ja, joten sil­ta toteu­tuu kun­han Kokkar­it saa­vat jotakin.

  15. Työ­mat­ka fil­lar­il­la: Turhaa luop­ua työ­matkois­taan ensim­mäisen ker­ran jäl­keen. Sen jäl­keen­hän reit­ti on tut­tu ja mielikin paranee.

    Monas­ti vaatii kyl­lä ainakin yhden vkl käytön reit­tien etsimiseen.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyörätei­den suun­tavi­it­to­jen ongel­mana on se, että joidenkin mielestä on hirveän hyvä vit­si vään­tää ne osoit­ta­maan väärään suun­taan. On tehtävä viit­to­ja, joi­ta ei voi vääntää.

    Kyl­lä se suurem­pi ongel­ma ovat hul­lun­hauskat viitat Malmille, Viher­laak­soon tai muualle näreikköön. Pyöräil­i­jää kiin­nos­ta käytän­nössä Helsinki­in vai maalle ja Kehäl­lä itään vai länteen.

  17. Ei kai pyörätei­den kor­jaami­nen niin vaikea­ta pitäisi olla?
    Reunakivet ja asfalt­ti onkin jo mainit­tu. Uudet reitit tietysti on kivo­ja, mut­ta voisiko ne tiet nyt viimeinkin lait­taa sem­moisik­si, että ne säi­ly­i­sivät saman­laisi­na usei­den kort­telei­den matkalta? Eli etteivät väylät muut­tuisi pelkik­si jalka­käytäviksi, pyöräti­et vai­htelisi maala­tu­ista kaistoista pyöräteik­si, yhdis­te­tyik­si väy­lik­si tai auto­tien toiselle puolelle? Ja mielel­lään ne merkin­nät yht­eneväisik­si joka suun­nas­ta ja maalit vas­taa­maan liiken­nemerkke­jä. Joutuu välil­lä arvaile­maan. Tämä ei siis kan­takaupungis­sa vaan siel­lä, mis­sä polkupyörälle löy­tyy luon­tainen käyttöympäristö.

    Onko pyöräteis­sä autoteitä huonom­pi poh­ja kun niihin niin kovin hel­posti tulee painau­mia ja reunoil­taan pystyyn nou­se­via halkeamia?

    Ja mikä muuten on syynä, että Kan­nelmäessä Pris­man kohdal­la siir­ret­ti­in Kehän viere­inen suo­ra kevyen liiken­teen väylä kaikin puolin huonom­malle mutkalle ja suo­raan bus­sipysäkin viereen (ja pakokaa­su­un)? Ja mik­si jätet­ti­in muu­tok­ses­sa toiseen risteyk­seen huono päällystetilkkutäk­ki ja tehti­in toiseen yli 90 asteen kään­nös met­sikön takaa?

  18. Kalle: Monas­ti vaatii kyl­lä ainakin yhden vkl käytön reit­tien etsimiseen.

    Tämä on kyl­lä tot­ta. Ilmeis­es­ti pyöräverkos­ton toimivu­us ei oikeasti ole kenenkään vas­tu­ul­la. Esimerkik­si keskus­puis­tossa on paikko­ja jos­sa risteyk­sessä ei ole viit­toa, sit­ten on paikko­ja jos­sa reit­ti jakaan­tuu ja risteyk­sessä lukee vaik­ka Laak­so x km ja toiseen suun­taa pelkkä Laak­so. Kumpi on siis lyhyem­pi reitti?

    Sen sijaan että jyr­sitään kallio­ta miljoonil­la voisi lait­taa nyt muu­ta­man sata tuhat­ta siihen että pyöräverkos­ta tehtäisi­in oikea liiken­nepalvelu opastei­den avulla. 

    Simp­peli alku olisi värikoo­datut nopeim­mat reitit etelä — pohjoinen ja Itä- län­si — suunnilla.

  19. “Simp­peli alku olisi värikoo­datut nopeim­mat reitit etelä – pohjoinen ja Itä- län­si – suunnilla.” 

    Kaupungi­nosit­tain avitet­tuna ihan hel­vetin hyvä idea. 

    “Pyöräil­i­jää kiin­nos­ta käytän­nössä Helsinki­in vai maalle ja Kehäl­lä itään vai länteen.” 

    Ja tää taas on ihan vee­dun spede idea. Nimit­täin sil­lon­stäl­lösenä tur­is­tipyöräil­i­jänäkin (juu, katos kun me omakoti­taloläskitkin liiku­taan muul­lakin kun autol­la) mua NIMENOMAAN kiin­nos­taa mikä reit­ti vie vaik­ka, san­o­taanko, Hei­de­hofi­in keskeltä ei yhtään mitään.

Vastaa käyttäjälle Tuomas S. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.