Kauppakartanonkatu 16:n asemakaava
Tämä oli meillä 28.2.2017 ja on nyt tullut lausunnolta. Olen selostanut sisältöä tarkemmin silloin.
Tämä on harvinainen purkavan saneerauksen kohde. hekan huonokuntoiset asuintalot pannaan murskaksi ja tilalle rakennetaan liki kaksinkertainen määrä kerrosneliöitä. Tässä yhteydessä päivähoito luopuu yhdestä päiväkodista. Tämän takia vasemmistoliitto pyysi asian viimeksi pöydälle. Sinänsä kysymys päiväkotien tarpeesta kuuluu toiselle lautakunnalle, mutta jos VaKa on syyttänyt päiväkotien puutteesta kaavoittajaa, silloin meidän tietysti on käsiteltävä tätäkin asiaa.
Strömbergintien asemakaava
Tämä oli meillä 14.3.2017 ja se on nyt tullut lausunnoilta ilman suurempia muutoksia. Toimitilakaava muutetaan asuinkaavaksi, jolloin saadaan asuntoja noin 250 hengelle.
Uudenmaan Ely-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2018–2021
Juuri mitään suunnitelmia ei Helsingissä ole, koska tämä hallitus suuntaa rahat muualle. Tämän seurauksena Jokeri 2:n linjaan olennaiewsti kuuluvat bussipysäkit Tuusulantiellä esimerkiksi ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen. Tämä on kyllä nerokasta. Kymmnien miljoonien joukkoliikennehanke, joka jää rammaksi muutaman kymmenen tuhannen euron pysäkkijärjestelyjen takia. Olisi parempi, että vastuu valtion teistä Helsingissä siirtyisi kaupungille – ja samalla tietysti vaikka asukaslukua vastaava määrä rahaa.
Ei vieläkään yhtään uutta asemakaavaa. Edellinen oli huhtikuussa. Ymmärrän, että organisaatiomuutos ottaa kville, mutta silti.
Monipuolistetaanko hallintamuotoja kauppakartanon kaavassa?
Voitko Osmo kysyä viranhaltijoilta, mikä kaavoja viivyttää? Viekö talousarvion valmistelu koko organisaation johdon huomion?
Ely-keskuksen suunnitelmista: Mihin ihmeeseen noita vaihtuvia nopeusrajoituksia oikein tarvitaan? Mikä niistä tekee kiireellisemmät kuin vaikka noista Jokeri II:n bussipysäkeistä? Minulle ei aukea tienpidon investointien logiikka ollenkaan.
Ely-keskuksisra puheen ollen, hesarissakin kerrottiin hiljan että Vihdintieltä Espoon puolelta poistettiin koululaisten suojatie, koska nykyiset suunnitteluphjeet ei salli aiempaa rakennelmaa turvallisuuden takia, eikä rahaa alikulkuun ole. Kiintoisa kysymys ei ole toimikobtiepiiri tyhmästi, vaan mikä demokraattisesti valittu elin/ketkä on voinut hyväksyä ohjeen, jonka mukaan on parempi että ihmiset ylittävät tien vasta sitten kun ruuhka on mennyt ohi, kuin se, että tuodaan betoniporsaita kaventamaan kaistoja ja rajoitusta lasketaan kunnes suojatietä noudatetaan?
Tämä oli aivan käsittämätön päätös. Lähdettiin siitä, etä on vaarallista luottaa siihen, että autoilijat noudattaisivat suojatietä koskevia lakeja, koska tämä ei ole autoilijan lajityypillistä käyttäytymist ja poistettiin suojatie ajatuksella, että voivathan lapset mennä kouluun sitten ruuhka-ajan jälkeen. Suojatielle gvalot ja painonapit. Ei maksa paljon.
Sinänsä meillä pitäisi olla enemmän kameravalvontaa suojateillä, koska suojatiesäännön rikkominen on ylinopeuttakin vaarallisempaa.
On muuten hyvä, että Helsingin alueella on aika vähän valtion määräysvallassa olevia teitä.
“Lähdettiin siitä, etä on vaarallista luottaa siihen, että autoilijat noudattaisivat suojatietä koskevia lakeja, koska tämä ei ole autoilijan lajityypillistä käyttäytymist ”
En kyllä vetäisi metsän keskeltä tulevaa pyörätietä tien ylitse raivaamatta kunnolla ja lähtien olettamuksesta, että kyllähän pyöräilijät nyt ymmärtää hidastaa ja katsoa jos siinä sattuu olemaan vähän puskaa edessä.