Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa

Asun­to­tuotan­non määrä

Toisin kuin julkises­ta keskustelus­ta voisi luul­la, asum­i­nen ei ole kallis­tunut koko Helsin­gin seudul­la, vaan lähin­nä vain Helsin­gin ratikkakaupungis­sa. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laskeneet.

Se, että ihmiset halu­a­vat nimeno­maan Helsinki­in, osoit­taa, että olemme tehneet jotain naa­purikaupunke­ja parem­min. Silti asumisen kallis­tu­mi­nen on suuri sosi­aa­li­nen vääryys.

Richard Flori­da on kir­joit­tanut, että Yhdys­val­lois­sa nuorten koulutet­tu­jen hakeu­tu­mi­nen asum­i­nen kaupunkien keskusalueille on tyre­htynyt. Paikalli­nen Nur­mi­järvi-ilmiö on taas voimissaan.

Parhais­sa kaupungeis­sa kaupunki­a­sumis­es­ta on tul­lut niin suosit­tua, että asumis­es­ta on tul­lut liian kallista nuo­rille luovil­la kansalaisille, eivätkä nämä enää mah­du parhaisi­in kaupunkeihin.

On jopa elinkei­nop­o­li­it­ti­nen ongel­ma, jos luo­vat nuoret osaa­jat eivät pysty asumaan Helsingissä.

Me olemme reagoi­neet asumisen kysyn­tään aivan liian hitaasti. Strate­gias­sa pyritään asun­to­tuotan­toa lisäämään, mut­ta kovin varovais­es­ti. Paljon hitaam­min kuin muut vas­taavas­sa ase­mas­sa ole­vat kaupungit.

Syy ei kuitenkaan ole vain Helsin­gin. Muual­la val­tio osal­lis­tuu huo­mat­tavasti suurem­mil­la sum­mil­la kaupunkien kasvun vaa­timi­in infrain­vestoin­tei­hin. Sik­si olemme jäämässä Tukhol­man, Kööpen­ham­i­nan ja Tallinnan jalkoihin.

Hyväksyn, että näis­sä olois­sa kaupun­ki lisää asun­to­tuotan­toa niin varovais­es­ti kuin lisää, kos­ka val­tion suh­tau­tu­mi­nen kaupungis­tu­miseen on niin torjuva.

On kuitenkin varaudut­ta­va myös siihen, että meil­lä on hal­li­tus, jon­ka suh­tau­tu­mi­nen kaupungis­tu­miseen on suo­peampi. Sil­loin on varaudut­ta­va asun­to­tuotan­non nopeaan lisäämiseen. Niin­pä esitänkin ponnen:

Hyväksyessään strate­gian kaupung­in­val­tu­us­to edel­lyt­tää, että kaupun­ki varautuu yhteistyössä val­tio­val­lan kanssa tarvit­taes­sa nopeut­ta­maan asun­to­tuotan­toa strate­gias­sa suunnitellusta.

Lainakat­to

Strate­gias­sa esitetään, ettei kaupun­gin lainamäärä asukas­ta kohden nouse. Jos panos­tamme voimakkaasti kaupun­gin kasvu­un, tämä rajoite on epätarkoituksenmukainen.

En halua olla siirtämässä lasku­ja tuleville polvil­la, mut­ta velka­an­tu­mi­nen ei ole vas­tu­u­ton­ta, jos tuot­ta­va omaisu­us nousee yhtä paljon.

Kun me kaavoita­mme kaupun­gin omis­ta­maa maa­ta asun­to­tuotan­toon, joudumme investoimaan merkit­tävästi infra­struk­tu­uri­in ja tont­tien raken­nuskelpoisu­u­teen, mut­ta vas­taavasti maao­maisu­utemme arvo nousee.

Jos me myymme ton­tit, kaupun­gin velka­määrä ei kas­va, mut­ta joskus on tarkoituk­sen­mukaisem­paa vuokra­ta ton­tit. Val­in­ta myymisen ja vuokraamisen välil­lä on tarkoituk­sen­mukaisu­uskysymys ja sel­l­aise­na se pitäisi tapausko­htais­es­ti ratkaista. Sik­si kas­vavaa maao­maisu­ut­ta vas­taan pitäisi tarvit­taes­sa voi­da ottaa velkaa.

Mikään ei ole niin hyvä vaku­us kuin vuokrat­tu, indek­siehtoinen tont­ti. Talo voi vielä home­htua, mut­ta tont­ti on ja pysyy.

Tästä en kuitenkaan tee edes pon­siesi­tys­tä, kos­ka olen ymmärtänyt, että asi­as­ta on neu­vot­teluis­sa vään­net­ty tiukasti.

.…

Autopaikat

Lopuk­si halu­an osoit­taa iloni siitä, että tässä strate­gias­sa hyväksytään vihrei­den pitkäaikainen tavoite: siir­tymi­nen kohti markki­nae­htoista pysäköintiä.

Tal­len­na

43 vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa”

  1. Minkälaisel­la aikataul­ul­la tuo­hon markki­nae­htoiseen pysäköin­ti­in siirrytään?
    Kuu­lostaa lupaavalta!

  2. Mitäs tuol­la tavoit­teel­la paperis­sa tekee, kun on jo kaavoitet­tu Kes­ki-Pasi­la, Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma hyvin pitkälti? Jos tuo ei mene heti käytän­töön, niin talot suun­nitel­laan van­han mukaan vielä vuosia, kun muu­ta ei voi­da. Menee aika pitkään noiden aluei­den jäl­keen kun tulee saman­laisia aluei­ta jois­sa pär­jäisi ilman autoa ja joi­hin ilman type­r­ää pakkonormia saisi paljon enem­män veronmaksajia/kuluttajia/asukkaita. Tätä type­r­yyt­tä ihme­tel­lään samaan tapaan kuin metron lyhy­itä pysäkke­jä. Kumpikin estää nyt tehokkaasti tehokkaan ja urbaanin kaupun­gin rakentamisen. 

    Hyvä jos on huo­mat­tu, että kaupun­ki voi myös omis­taa itse, eikä vain myy­dä yksi­ty­isille omaisu­ut­taan omak­si tap­piok­seen. Lainaakin saisi Helsin­gin kokoinen pulju hal­val­la, joten nyt kan­nat­taisi kas­vaa jos ker­ran aikoo. Mut­ta ei kaupun­gin tule­vista suun­tavi­ivoista tihkuneet tiedot kovin vaku­ut­tavia ole. Mitään ei olla oikeasti tekemässä, vaan kat­sel­laan ja ihme­tel­lään. Kyl­lä autopaikkanormista pitää tul­la oikea päätös por­rastelun sijaan, kun parhai­ta aluei­ta ollaan kaavoit­ta­mas­sa. Muuten menee Helsin­gin parhaat raken­nus­maat hukkaan ja kan­takaupun­gin sijaan tulee pelkkää hil­jaista lähiötä. 

    Kun tänään päätet­ti­in viimeistään, että Suo­mi tekee samaa poli­ti­ikkaa kuin Trump, eli ilmas­to ja pako­laiset vit­tuun, niin mik­si ei sit­ten kil­pail­taisi kaupun­gin kasvus­sa Tukhol­ma suo­hon. Jäisi ainakin komeam­mat rau­niot. Nos­tokurkia kaupun­ki täyteen!

  3. “kaupun­ki varautuu yhteistyössä val­tio­val­lan kanssa tarvit­taes­sa nopeut­ta­maan asun­to­tuotan­toa strate­gias­sa suunnitellusta”

    Oletko siir­tymässä Kepun val­tu­us­to­ryh­mään kun edel­lytät alue­tuki­aisia Helsin­gin oman kaavoituk­sen edistämiseen? 

    Tuo­han on täs­mälleen sitä poli­ti­ikaa, jota kepu ajaa ja jota ainakin minä helsinkiläisenä kavahdan.

  4. Markki­nae­htoiseen pysäköin­ti on ain­oa kestävä perus­ta, mut­ta se vaatii toimi­vat markki­nat. Onko rohkeut­ta lähteä purka­maan sään­te­lyä, rohkeut­ta kaavoit­taa riit­tävästi ja rohkeut­ta estää isoil­ta yhtiöiltä määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­tö? Eikä kaupun­gin välistäve­dotkaan auta asi­aa, mut­ta tavoite siis on hyvä.

  5. Val­tu­utet­tu­jen rivis­sä taitaa tul­la hil­jaista, kun ruve­taan kyse­lemään strate­gian toteut­tamisen tehokku­u­den perään. Tulosten seu­ran­ta ei ole riit­tävän tehokas­ta. Se yhdis­tet­tynä liian vähäisi­in resurs­sei­hin ei luo hyviä edel­ly­tyk­siä tehokkaalle toimin­nalle. Kaik­ki ylimääräi­nen toim­inta tulee kaupun­gin organ­isaa­tios­sa ruti­initöi­den päälle, jol­loin vähäis­ten resurssien vuok­si tulok­set eivät ole hyviä.

    Kaupunkior­gan­isaa­tion sisäl­lä kul­kee sanon­ta: “Ollaan kiin­nos­tut­tu, että rahat tule­vat käyte­tyik­si, eikä tulok­sista.” Olin häm­mästynyt, kun kuulin tämän.

    Ker­talu­on­teiset raho­jen myön­tämiset johta­vat hie­man ongel­malliseen tilanteeseen. Kos­ka se edel­lyt­tää lisä­työvoiman rekry­toin­te­ja, mikä on kaupun­gin sisäl­lä han­kala pros­es­si. Esimerkik­si jos tulee joku vuo­den määrära­ha. Niin on äkkiä men­nyt jo puo­let vuodes­ta ennen kuin ensim­mäiset uudet työn­tek­i­jät ovat opet­tele­mas­sa tekemistä. 

    Jos peruste­taan han­ke, niin jonkun pitäisi suun­nitel­la se ja naputet­ta­va tarvit­ta­vat han­ke- ja pro­jek­tisu­un­nitel­mat kasaan, sekä muut doku­men­tit. Sit­ten siihen vielä pitäisi jostain kaivaa niukoista resurs­seista tyl­ntek­i­jät han­ke- ja pro­jek­tior­gan­isaa­tio­ta varten. Näis­sä olo­suhteis­sa raho­jen käytön tulok­sel­lisu­udelle jää toivom­isen varaa.

    Kaupun­ki tarvit­see oman han­ke- ja pro­jek­ti­toimis­ton joka hoitaa yksiköille han­ke- ja pro­jek­ti­toim­intaan liit­tyvät perusasi­at kun­toon, kun strate­gian perus­teel­la rupeaa tipahtele­maan yksiköille “karkki­ra­ho­ja”, jot­ka nyt pitäisi jotenkin käyt­tää. Myös tarvi­taan riit­tävä rapor­toin­ti, jot­ta nähdään että rahat on oikeasti käytetty.

  6. Siis tarken­nuk­se­na: Rahat oikeasti käytet­ty siihen mihin ne on tarkoitettu.

  7. Oikeasti ne “luo­vat keskit­tymät” ovat isois­sa kaupungeis­sa olleet alun­perin jostain syys­tä hyl­jek­sit­tyjä mut­ta silti keskeisiä paikkoja. 

    Van­ho­ja teol­lisu­usaluei­ta ja ‑kiin­teistöjä, rapis­tunei­ta huono­maineisia vuokrat­aloko­rt­telei­ta joista on saanut hal­val­la paljon tilaa. 

    Niitä ei ole lähdet­ty kehit­tämään keskusjo­htois­es­ti isol­la rahal­la vaan se luo­va kehi­tys on tapah­tunut piilos­sa ja orgaanisesti.

    Aikaa myöten maine para­nee, sijoit­ta­jat kiin­nos­tu­vat, hin­nat nou­se­vat ja ei-niin-luo­va raha ostaa itsenä tilalle. Luo­va luok­ka muut­taa muualle. 

    Helsingis­sä ei enää juurikaan ole hal­paa joutomaa­ta ja ‑tilaa jos­sa tuo olisi mah­dol­lista. Van­hat sata­mat ja teol­lisu­usalueet on hyvin nopeasti rahastet­tu ja rakennettu.

  8. Antero Umpimieli: Jos tuo ei mene heti käytän­töön, niin talot suun­nitel­laan van­han mukaan vielä vuosia, kun muu­ta ei voida.

    Kyl­lähän tuo­ta voisi ratkaista ohjaa­mal­la virkamiehiä myön­tämään poikkeuk­sia ole­mas­saole­vi­in kaavoihin pysäköin­tipaikko­jen osalta. Ja tiedot­ta­mal­la lin­jauk­ses­ta rakennuttajille.

    Tietysti olisi kiin­nos­tavaa nähdä ennakko­ta­paus oikeudessa kun joku naa­puri valit­taa kaa­van vas­tais­es­ta raken­nus­lu­vas­ta: eli pitäisikö oikeus kaa­van vaa­ti­mas­ta pysäköin­tipaikkamäärästä poikkeamista vähäisenä virkamiespäätök­senä vai merkit­tävänä muu­tok­se­na joka vaatisi uuden kaa­van ja siihen liit­tyvän vuorovaikutusprosessin.

  9. Voisitko Osmo selit­tää, miten Kalasa­ta­ma olisi kaavoitet­tu, jos autopaikkanor­mi olisi eri­lainen? Nythän ainakin Itäväylän eteläosaan tulee tosi tiivistä korttelikaupunkia.Olisivatko talot korkeampia, jos autoille ei tehtäisi luo­lia talo­jen alle vai miten se näkyisi?

  10. Mielestäni Soin­in­vaara osoit­taa tässä poikkeuk­sel­lien hyvää keskustelukult­tuuria, aika har­va blo­gisti nos­taa esi­in noin rohkeasti vas­taväit­teitä ja vielä analysoi ne neutraalisti.

    Autoilu keskus­tas­sa on mielestäni han­kalaa ja sitä pitäisi vähen­tää, mut­ta en pidä siitä että ihmisiä asete­taan eri­ar­voiseen ase­maan sil­lä perus­teel­la tarvit­se­vatko he autoa täl­lä hetkellä.

    Ihmiset ovat dynaamisia otuk­sia ja jon­ain het­kenä autoa tarvit­see ja autopaikalle on tarvet­ta ja toise­na het­kenä autoa ei tarvitse ja autopaikas­ta voisi luopua.

    Ideaali tilanne mielestäni olisi, jos joku taho hallinnoisi autopaikko­jen resursse­ja ja vuokraisi niitä eteen­päin siten että kenenkään ei tarvitse sitoutua jonkun paikan hallintaan tun­tem­at­tomak­si ajak­si. Ideaal­isti autopaikko­ja saisi vaikka­pa muu­ta­man tun­nin varoi­tusa­jal­la, jos on tulos­sa vierai­ta käymään kylässä, jol­loin kaik­ki voisi­vat käyt­tää samaa paikoi­tusti­laa. Täl­löin jokainen paikois­ti­la olisi ikäänkuin poten­ti­aa­li­nen parkki­hal­li, täm­möisiä ratkaisu­ja­han on jo tehtykin, esim. Tam­pereel­la täm­möisiä on keskus­tan alueella.

    Mielestäni täm­möiset ovat käytän­nöl­lisiä alueil­la, joil­la on jotain yleis­es­ti ihmisiä kiin­nos­tavaa, esim. työ­paikko­ja, kult­tuuriko­htei­ta tai mui­ta vierail­i­joi­ta paljon puoleen­sa vetävää. Toisin sanoen, kaupunkien keskus­tois­sa, jois­sa vieraile­vien ihmis­ten määrä voi vai­hdel­la vaikka­pa eri­lais­ten tapah­tu­mien mukana suuresti.

  11. ^ uups, tuo meni vahin­gos­sa väärään ketju­un, piti men­nä “Markki­nae­htoiset autopaikat. Vas­tauk­sia yleisi­in vastaväitteisiin”

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Ainakin Kalasa­ta­mas­ta olisi tul­lut halvem­pi toteuttaa.

    Mut­ta olisiko Kalasa­ta­maan tul­lut lisää raken­nu­soikeut­ta, jos auto­hal­lit kel­lari­in oli­si­vat jääneet tekemät­tä? Ja jos olisi tul­lut lisää raken­nu­soikeut­ta, niin sehän olisi ymmärtääk­seni tapah­tunut ain­oas­taan talo­ja korot­ta­mal­la, kos­ka mitään pysäköin­tikent­tiä tai ‑talo­ja ei kaavas­sa ole.

  13. Helsingis­sä val­tio on suuri työl­listäjä, siis virkamiehiä, yliop­stoväkeä, kult­tuuri­laitosväkeä ja muu­ta. Nämä tarvit­se­vat melkoisen määrän huolto­henkilöstöä, siivoo­jia, kaup­paväkeä ja muu­ta. Tarkoi­ta, että kyl­lä Helsin­ki yhtä ja toista saakin.
    Naa­purikun­nat, Espoo ja Van­taa alka­vat olla aika lail­la työ­paikkao­mavaraisia. Van­taal­la lento­ken­tän seu­tu tun­tuu kas­va­van melkoista vauh­tia, liikeyri­tyk­siä vetää lento­kent­tä, ei Helsin­gin keskusta.

  14. Kaupun­gin uudessa strate­gias­sa on myös tekoä­ly nos­tet­tu esiin.

    Olisiko Osmo ihan val­lanku­mouk­selli­nen aja­tus, jos vaik­ka siinä tehtäisi­in yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa, ettei vään­net­täisi verora­hoil­la samaa pyörää mon­een ker­taan uudestaan?

    “Espoo tah­too hyö­dyn­tää asi­akas­palvelus­sa automa­ti­saa­tio­ta ja robotiikkaa”
    https://openservices.fi/ajankohtaista/espoo/espoo-tahtoo-hyodyntaa-asiakaspalvelussa-automatisaatiota-ja-robotiikkaa

  15. Pitäisikö Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa ottaa kan­taa Helsin­gin poli­isin tapaan myy­dä ihan kaik­ki medi­aa kiin­nos­ta­va tieto, mitä niille tulee vas­taan? Siis oikeasti Sil­lan­pään pikat­estit seu­lan tulos myyti­in heti medi­alle ja myöhem­min kaik­ki myy data mitä poli­isi sai aikaan.

    Luulisi, että huume­poli­isin kaup­po­jen jäl­keen Helsin­gin poli­isil­la olisi moti­vaa­tio­ta saa­da jotenkin mainet­taan parem­mak­si. Mut­ta ei. Myl­lylästä ei ole opit­tu mitään.

    Hais­tat­takaa niille edes paskat, jos ette val­tion laitok­selle muuten mitään mahda

    1. Pitäisikö Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa ottaa kan­taa Helsin­gin poli­isin tapaan myy­dä ihan kaik­ki medi­aa kiin­nos­ta­va tieto, mitä niille tulee vastaan? 

      Ei pidä. Poli­isi on Suomes­sa val­tion toimi­val­taan kuuluva.

  16. Maail­man tren­dit tule­vat myös Helsin­gin tapaisi­in pieni­in kaupunkei­hin eli muu­ta­ma vuosi kun odote­taan, niin nur­mi­järvi-ilmiö on taas ajanko­htainen. Nuoris­sa ihmi­sis­sä on sel­l­ainen val­u­vi­ka, että vaik­ka kuin­ka halu­aisi elää jatket­tua nuoru­ut­ta, niin tosi­asi­at tule­vat eteen kun luon­to ajaa tikan­po­jan puuhun. Yli­hin­tainen kanakop­pi Kallios­sa ei oikein sovi lapsiperheelle.

  17. Muut­toli­ike tulee kään­tymään Helsingistä pois päin lisään­tyvien sosi­aal­is­ten ongelmien ja tur­vat­to­muu­den vuok­si. Töitä ei maa­han­muut­ta­jille löy­dy ja työt vähenevät teknolo­gian kehit­tymisen vuok­si edelleen. Tuskin kovin kauan esimerkik­si Itä-Helsingis­sä ja Kallios­sa maa­han­muut­ta­jat jak­sa­vat toimet­tom­i­na pyöriä niukalla elin­ta­sol­la. Ei tarvitse kovin ihmeel­lisiä ennus­ta­jan lahjo­ja sen oival­tamisek­si mitä siitä seuraa.

  18. Jor­ma Nordlin:
    Muut­toli­ike tulee kään­tymään Helsingistä pois päin lisään­tyvien sosi­aal­is­ten ongelmien ja tur­vat­to­muu­den vuok­si. Töitä ei maa­han­muut­ta­jille löy­dy ja työt vähenevät teknolo­gian kehit­tymisen vuok­si edelleen. Tuskin kovin kauan esimerkik­si Itä-Helsingis­sä ja Kallios­sa maa­han­muut­ta­jat jak­sa­vat toimet­tom­i­na pyöriä niukalla elin­ta­sol­la. Ei tarvitse kovin ihmeel­lisiä ennus­ta­jan lahjo­ja sen oival­tamisek­si mitä siitä seuraa.

    Vasem­mis­to­laisvi­her­tynyt vas­taus on perus­tu­lo. Eli rauha kaduil­la ja äänet vaaleis­sa ostet­taisi­in rahal­la. Kun vain joku kek­sisi mis­tä rahat siihen löy­tyvät. Jos vaik­ka val­tio ryhty­isi tuulivoimal­la mainaa­maan bitcoineja!!!

  19. Jor­ma Nordlin: Muut­toli­ike tulee kään­tymään Helsingistä pois päin lisään­tyvien sosi­aal­is­ten ongelmien ja tur­vat­to­muu­den vuoksi. 

    Ei tuo muut­toli­iket­tä kään­nä, mut­ta eri aluei­den välille muo­dos­tuu nyky­istä suurem­pia hintaeroja.

  20. “Alue­tukea” ei ole se, jos val­tio palaut­taa Helsingille yhden siltä ottamis­taan mil­jardeista sitä vas­taan, että Helsin­ki tuot­taa kun­nal­lis­tekni­ikan use­am­paan asun­toon. Täl­löin entistä use­ampi työtä vail­la ole­va muut­taa Helsinki­in, työl­listyy ja mak­saa keskimäärin paljon enem­män vero­ja val­ti­olle kuin maakunnissa.

  21. Anonyy­mi kulut­ta­ja:
    Nuoris­sa ihmi­sis­sä on sel­l­ainen val­u­vi­ka, että vaik­ka kuin­ka halu­aisi elää jatket­tua nuoru­ut­ta, niin tosi­asi­at tule­vat eteen kun luon­to ajaa tikan­po­jan puuhun. Yli­hin­tainen kanakop­pi Kallios­sa ei oikein sovi lapsiperheelle.

    Niin. Usein­han las­ten kanssa on pakko vai­h­taa isom­paan asun­toon, jol­loin kehyskun­nat ovat yksi vai­h­toe­hto. Toisaal­ta kehyskun­nis­sa vart­tuneista nuorista iso osa muut­taa jos­sain elämän­vai­heessa keskuskaupunki­in, kos­ka omakoti­ta­lo met­sän keskel­lä ei oikein sovi nuorelle, mikä ilme­nee hyvin näistä tilastoista:

    https://i.imgur.com/gro3yoS.jpg

    https://i.imgur.com/Nu4Rlh9.jpg

    Nämä ovat sel­l­aisia elämän kier­tokulku ‑jut­tu­ja, jois­sa en ainakaan itse näe mitään väärää.

  22. Leena: Mut­ta olisiko Kalasa­ta­maan tul­lut lisää raken­nu­soikeut­ta, jos auto­hal­lit kel­lari­in oli­si­vat jääneet tekemät­tä? Ja jos olisi tul­lut lisää raken­nu­soikeut­ta, niin sehän olisi ymmärtääk­seni tapah­tunut ain­oas­taan talo­ja korot­ta­mal­la, kos­ka mitään pysäköin­tikent­tiä tai ‑talo­ja ei kaavas­sa ole. 

    Kaupun­ki olisi saanut enem­män rahaa ton­teista, sil­lä edullisem­mat raken­nuskus­tan­nuk­set suh­teessa myyn­ti­in­toi­hin oli­si­vat ainakin osit­tain pääomit­tuneet maan arvoon/sen vuokri­in. Pääomit­tumi­nen ei ehkä olisi 100%:sta nykyisel­lä rak­safir­mo­jen oli­gop­o­lil­la, mut­ta var­masti yli 0%:sta kun kuitenkin tar­jouskil­pailul­la noi­ta järjestellään.

  23. erk­ki nii­ni: Van­taa

    Espoos­sa on paljon tyhjiä toimis­totilo­ja kos­ka Nokian suurten leikkausten kaut­ta jäi paljon kiin­teistöjä tyhjik­si. Esimerkik­si Nordean uusi toim­i­ti­la ei mene Espooseen vaan toden­näköis­es­ti Vallilaan.

  24. Leena: Mut­ta olisiko Kalasa­ta­maan tul­lut lisää raken­nu­soikeut­ta, jos auto­hal­lit kel­lari­in oli­si­vat jääneet tekemät­tä? Ja jos olisi tul­lut lisää raken­nu­soikeut­ta, niin sehän olisi ymmärtääk­seni tapah­tunut ain­oas­taan talo­ja korot­ta­mal­la, kos­ka mitään pysäköin­tikent­tiä tai ‑talo­ja ei kaavas­sa ole. 

    Olisi voin­ut tul­la lisää raken­nu­soikeut­ta talo­ja korot­ta­mal­la tai muuten tiivistämäl­lä, kos­ka kaavoituk­sen ohjen­uo­rana on pysäköin­nin mitoi­tus ja jos kaavoite­taan liian kalli­ita pysäköin­ti­ratkaisui­ta (liian tiivistä kaupunkia), kaa­vat­alous menee miinuk­selle tai ton­tit eivät mene lainkaan kaupaksi.

  25. “Yli­hin­tainen kanakop­pi Kallios­sa ei oikein sovi lapsiperheelle.” 

    Niin­pä, eikä kyl­lä meille vart­tuneem­mille lapset­tomillekaan. Itse asuin/asuimme 30 vuot­ta Kallios­sa kak­sios­sa, mut­ta nyt koill­ishelsinkiläisessä omakoti­talos­sa. Ja jopa­han parani elämän­laatu kohis­ten tilan ja rauhan myötä! 

    “Paikalli­nen Nur­mi­järvi-ilmiö on taas voimissaan.” 

    Kas, alka­vat jenkki­hip­ster­itkin tul­la järkiinsä. 

    Postasin muuten tänne aiem­min hajahuomion siitä, kuin­ka omako­ti­a­sum­i­nen on urban­is­mi­hy­petyk­ses­tä huoli­mat­ta edelleen kyse­ly­tutkimusten perus­teel­la suo­ma­lais­ten suosi­tu­in asum­is­muo­to, mut­ta Osmo jät­ti kom­ment­ti­ni julkaise­mat­ta. Eikö tätä tosi­asi­aa saa maini­ta täällä?

    1. En ole jät­tänyt julkaise­mat­ta Mau­r­izion kir­joi­tus­ta. Onko siinåä olluyt liikaa linkke­jä, jol­loin se joutuu spammifiltteriin.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole jät­tänyt julkaise­mat­ta Mau­r­izion kir­joi­tus­ta. Onko siinåä olluyt liikaa linkke­jä, jol­loin se joutuu spammifiltteriin.

    Voisiko spam­mi­filt­terin ohjel­moi­da niin, että se suo­dat­taisi kaik­ki viestit, jois­sa viitataan kelvot­tomi­in kyse­ly­tutkimuk­si­in totuute­na? Vai voiko kysymäl­lä “halu­aisitko voit­taa loton jät­tipotin” todis­taa, että lot­tovoit­ta­ja on Suomen suosi­tu­in ammat­ti ja siihen johtavaa koulu­tus­ta tulisi lisätä?

  27. “jois­sa viitataan kelvot­tomi­in kyse­ly­tutkimuk­si­in totuutena” 

    Jos ihmisiä pyy­de­tään val­it­se­maan suosikki­vai­h­toe­hton­sa joukos­ta val­in­to­ja ja he tässä tapak­ses­sa sanovat sen ole­van omakoti­ta­lo, niin siinähän ei mitään kelvo­ton­ta ole. Pait­si ehkä sel­l­aisen pienehkön vähem­mistön mielestä, johon tuon kir­joit­ta­neen nim­imerkinkin voita­neen kat­soa kuuluvan. 

    Mut­ta eihän tämä Oden pal­s­ta näköjään koskaan mik­sikään muu­tu. Esität tosi­seikan ja se tyr­mätään omaan toivea­jat­telu­un sopi­mat­tomana. No ei se mitään, moro vaan, palataan taas joskus ensi vuosikymmenel­lä tai jotain 😀

    1. Kyl­lä nois­sa asum­is­toive­tutkimuk­sis­sa jokin jär­ki on, mut­ta niitä pitää osa­ta tulki­ta oikein. Enem­mistö ei halua asua Helsin­gin keskus­tas­sa, vaan ain­oas­taan puoli miljoon­aa. Tästä sit­ten päätel­lään, että kos­ka enem­mistö ei halua, ei kenekään tarvitse. Joku toinen voisi ajatel­la, että jos mon­ta ker­taa enem­män halu­aa kuin pystyy, siitä voisi päätel­lä, wet­tä kaupunki­maista asum­ista tarvi­taan lisää.
      Oikea kysymys asumisen toiveista olisi, että jos voitat­te arpa­jai­sis­sa 20 vuo­den asum­isoikeu­den mis­sä hyvän­sä Suomes­sa sadan neliön asun­nos­sa, mis­sä asu­isit. Sil­loin ei olisi budjettirajoitusta.
      Toisen­laisen vas­tauk­sen saisi bud­jet­ti­ra­joituk­sen kannssa. Kysyt­täisi­in, että jos teille mak­se­taan 1500 €/kk asumis­es­ta mis­sä hyvän­sä, jol­lon sil­lä saisi kaksin Ullan­lin­nas­sa tai ison 300 neliön omakoti­talon Uuku­niemessä ja kaikkea siltä väliltä, mis­sä asuisitte.
      Ylipään­sä pitäisi pyytää ihmisiä näyt­tämästä kar­tal­la ole­mas­sa olev­as­ta tar­jon­nas­ta, mssä he halu­a­vat asua, niin emme saisi näitä isol­la omakoti­ton­til­la Kru­u­nun­haas­sa ‑vas­tauk­sia.
      Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön mukaan kaupunki­maista asum­ista halu­avien määrä on lisään­tynyt neljässä vuodessa 350 000 hen­gel­lä. He julk­isti­vat tämän niin, että kaupunki­maista asum­ista halu­a­vat ovat yhöä vähem­mistössä. Jos ensi kuus­sa kokoomuk­sen kan­na­tus olisi nous­sut 27 pros­ent­ti­in, kuin­ka järkevää olisi otsikoi­da, kokoomuk­sen kan­nat­ta­jat ovat vähemmistössä.

  28. Mau­r­izio:
    “jois­sa viitataan kelvot­tomi­in kyse­ly­tutkimuk­si­in totuutena” 

    Jos ihmisiä pyy­de­tään val­it­se­maan suosikki­vai­h­toe­hton­sa joukos­ta val­in­to­ja ja he tässä tapak­ses­sa sanovat sen ole­van omakoti­ta­lo, niin siinähän ei mitään kelvo­ton­ta ole. Pait­si ehkä sel­l­aisen pienehkön vähem­mistön mielestä, johon tuon kir­joit­ta­neen nim­imerkinkin voita­neen kat­soa kuuluvan. 

    Mut­ta eihän tämä Oden pal­s­ta näköjään koskaan mik­sikään muu­tu. Esität tosi­seikan ja se tyr­mätään omaan toivea­jat­telu­un sopi­mat­tomana. No ei se mitään, moro vaan, palataan taas joskus ensi vuosikymmenel­lä tai jotain 

    En ole koskaan kiistänyt sen toden­peräisyyt­tä, että enem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aisi asua isos­sa omakoti­talos­sa, ajaa isol­la uudel­la autol­la, viehät­tävän puoli­son ja älykkäitä lap­sia. Sil­lä ei vaan ole juuri mitään merk­i­tys­tä Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun kannal­ta. Sat­tumal­ta enem­mistö suo­ma­lai­sista ei myöskään asu eikä tule asumaan Helsingis­sä, mikä on hieno asia. En todel­lakaan toi­vo lisää muut­topainet­ta Helsinki­in, vaan olisi hienoa jos kaik­ki pakol­la tänne siir­re­tyt päästet­täisi­in vapau­teen (pait­si ne hotel­li Her­man­nin aukkaat) ja tilaa jäisi niille, jot­ka tääl­lä halu­a­vat asua.
    Kelvot­to­mia kon­di­tion­aalis­sa tehdy­istä kyse­ly­istä, joista on pois­tet­tu kaik­ki todel­lisu­u­den reunae­hdot, tulee sil­loin jos niil­lä yritetään perustel­la yhteiskun­nal­lista päätök­sen­tekoa, jon­ka täy­tyy perus­tua todel­lisu­u­teen. Fan­tasi­as­sa ihmiset muut­ta­vat pois Helsingistä maalle omakoti­taloi­hin ja betoni­hel­vetit tyh­jen­tyvät, todel­lisu­udessa ihmisiä muut­taa koko ajan Helsinki­in ker­rostaloi­hin opiskelun, työn ja parem­pi­en mah­dol­lisuuk­sien perässä, ja Helsin­gin kaupun­gin on vas­tat­ta­va tämän todel­lisu­u­den haas­teeseen. Se ei todel­lakaan hait­taa, jos lap­siper­heitä muut­taa tilan perässä kauem­mas, kos­ka yhtään asun­toa ei jää sen takia tyhjilleen. Tämän het­ken todel­lisu­udessa ongel­ma siis kuitenkin on, että kan­takaupungis­sa on enem­män lap­sia kuin mihin palveluis­sa on varaudut­tu, eli kaupun­ki on epäon­nis­tunut tehtävässään.

    Kaupungis­tu­misen “hip­ster­itren­di” on jatkunut maail­mas­sa ainakin 5000 vuot­ta eri maanosis­sa, kult­tuureis­sa ja ilmas­to-olo­suhteis­sa. Viimeisin näyt­tö sen voimas­ta on Kiinan nopea nousu johtavak­si talous­mahdik­si, mikä on perus­tunut ennen­näkemät­tömän nopeaan ja tehokkaaseen kaupungis­tu­miseen. Jos joku väit­tää, että huomis­es­ta alka­en maail­ma toimii toisin, niin minus­ta todis­tus­taak­ka on sil­lä väit­täjäl­lä, ja todis­tus saisi olla vähän vankem­pi kuin kyse­lyt hypo­teet­ti­sista vai­h­toe­hdoista. On toki täysin mah­dol­lista, että todel­lisu­us muut­tuu tässäkin suh­teessa juuri nyt, kun mon­es­sa suh­teessa tapah­tuu teknolo­gian loikkauk­sia uuteen uljaaseen maail­maan. Itse pidän kuitenkin toden­näköisemp­inä tule­vaisu­usske­naar­i­oina mm. Pohjois-Kore­as­ta käyn­nistyvää ydin­tuhoa ja tekoä­lyn val­lankaap­paus­ta, enkä odota että Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu varau­tu­isi niihin.

    Hupais­in­ta Mau­r­izion kom­men­tis­sa on se, että TOIVEISIIN keskit­tyvien kyse­ly­jen kri­ti­ik­ki kui­tataan TOIVEAJATTELUNA. Tois­tan, minä en toi­vo kaikkien muut­ta­van Helsinki­in tai edes halu­a­van sitä. En vain ymmär­rä, miten Helsin­gin varautu­mi­nen kasvu­paineeseen parhait­en hal­lit­taval­la taval­la uhkaisi kenenkään oikeut­ta ja mah­dol­lisu­ut­ta asua maal­la omas­sa mökissä. En yleen­säkään ymmär­rä, mik­si eri­lais­ten elämän­tapo­jen pelkkä ole­mas­sao­lo aiheut­taa tiety­ille piireille sietämät­tömän uhan. Sen toki ymmär­rän hyvin, mik­si Kepu ja Peller­von tutkimus­laitos tekevät kaikken­sa varmis­taak­sen verora­ho­jen liikku­misen vas­takkaiseen suun­taan kuin ihmiset.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Enem­mistö ei halua asua Helsin­gin keskus­tas­sa, vaan ain­oas­taan puoli miljoonaa. 

    Pääkaupunki­lai­sista 19% asu­isi mieluiten kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on pyöreästi 220000 henkeä. Koko Suomes­sa määrä on 11% eli 600000, mut­ta kaupunke­jakin on usei­ta kym­meniä. Suomen suosi­tu­in kaupun­ki kyse­lyis­sä on Tampere.

  30. JY: Pääkaupunki­lai­sista 19% asu­isi mieluiten kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on pyöreästi 220000 henkeä. Koko Suomes­sa määrä on 11% eli 600000, mut­ta kaupunke­jakin on usei­ta kym­meniä. Suomen suosi­tu­in kaupun­ki kyse­lyis­sä on Tampere. 

    Jos nämä luvut ovat tot­ta, “pääkaupunki­lai­sista” kaik­ki ne, jot­ka halu­a­vat asua keskus­tas­sa (tarkoit­ta­nee kan­takaupunkia?) jo asu­vat siel­lä. Jos joku muu sinne halu­aa muut­taa, pitää vas­taavsti kan­takaupungis­sa asua ihmisiä, jot­ka ovat siel­lä vas­ten­tah­tois­es­ti. Kun näyt­tää siltä, että halukkai­ta muut­ta­jia on paljon, kan­takaupungis­sa on ilmeis­es­ti paljon ihmisiä, jot­ka eivät siel­lä halu­aisi asua. Tai sit­ten nuo pros­en­tit eivät pidä alku­unkaan paikkaansa Helsingissä.

  31. JY: Pääkaupunki­lai­sista 19% asu­isi mieluiten kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on pyöreästi 220000 henkeä. Koko Suomes­sa määrä on 11% eli 600000, mut­ta kaupunke­jakin on usei­ta kym­meniä. Suomen suosi­tu­in kaupun­ki kyse­lyis­sä on Tampere.

    Mik­si ain­oas­taan Suomen sisäi­nen muut­to olisi rel­e­vant­ti Helsin­gin kannal­ta? Ja ennen kuin hom­malaiset hyökkäävät kimp­pu­u­ni, niin koi­tan puo­lus­tau­tua tarken­ta­mal­la. Helsin­gin men­estys kaupunkien kil­pailus­sa edel­lyt­tää, että pystymme houkut­tele­maan juuri niitä ärsyt­tävimpiä stereo­tyyppe­jä: nuo­ria urbaane­ja IT:n ja luovien alo­jen osaa­jia, jot­ka etsivät lib­er­aalia hip­steripöhinää ja tarvit­se­vat kohtu­uhin­taista, jous­tavaa asum­is­mah­dol­lisu­ut­ta, mihin Helsin­gin asun­tomarkki­noiden nykyke­hi­tys, normis­to ja per­in­teinen suo­ma­lainen asun­to­laina­vankeus eivät tar­joa ratkaisu­ja. Jos tar­jol­la on ei oota, käy kuten San Fran­cis­cos­sa. Jos taas täl­lainen jen­gi pystytään tör­mäyt­tämään sopi­vasti päte­vien suo­ma­lais­ten puri­taani-insinöörien kanssa, niin siinä voidaan vapaut­taa melkoisia energioita.

  32. “Fan­tasi­as­sa ihmiset muut­ta­vat pois Helsingistä maalle omakotitaloihin” 

    Ei ehkä onnis­tu kaik­il­ta, eikä var­masti kas­va­van väestön val­taos­altakaan, mut­ta omas­sa fan­tasi­as­sani muutin kuitenkin Kallios­ta Koil­lis-Helsinki­in omakoti­taloon ja se fan­ta­sia toteu­tui, joten mah­dol­lis­ta­han tuo on maalle men­emät­täkin. Eli mis­tä ihmeestä kuvitel­ma, että kaik­ki helsinkiläisetkään halu­aisi­vat asua ker­rostalos­sa, tai että hei­dän olisi pakko niin tehdä jolleivät muu­ta maaseudulle? 

    Suurin osa ihmi­sistä täy­tyy asut­taa tiheästi jos hei­dät halu­taan saa­da mah­tu­maan, se on selvä. Mut­ta se ei silti tee meistä pien­taloa­su­jista yhtään sen vähäisem­piä täkäläisiä, kos­ka oikeasti moni­ar­voinen kaupun­ki olemme ME KAIKKI. Ja se tup­paa tässä valitet­ta­van yksiäänisessä ja ‑arvoises­sa urban­is­mikeskustelus­sa usein unohtumaan. 

    PS. Aloit­takaa­pa muuten se Malmin rak­en­t­a­mi­nen ja sas­si­in. Siel­lä kun on sitä lääniä.

  33. Sinivihreä: Mik­si ain­oas­taan Suomen sisäi­nen muut­to olisi rel­e­vant­ti Helsin­gin kannalta? 

    Vas­tasin Oden esil­lä pitämään väit­teeseen, jos­sa kaik­ki suo­ma­laiset, jot­ka halu­a­vat asua kaupun­gin keskus­tas­sa, halu­a­vat asua juuri Helsingis­sä. Sehän on suo­raan san­ot­tuna vale. 

    Sinän­sä min­ulle on ihan yksi lysti kuin­ka tiivistä ja auto­ton­ta Helsinkiä te siel­lä rakennatte.

  34. Ville: Jos nämä luvut ovat tot­ta, “pääkaupunki­lai­sista” kaik­ki ne, jot­ka halu­a­vat asua keskus­tas­sa (tarkoit­ta­nee kan­takaupunkia?) jo asu­vat siel­lä. Jos joku muu sinne halu­aa muut­taa, pitää vas­taavsti kan­takaupungis­sa asua ihmisiä, jot­ka ovat siel­lä vas­ten­tah­tois­es­ti. Kun näyt­tää siltä, että halukkai­ta muut­ta­jia on paljon, kan­takaupungis­sa on ilmeis­es­ti paljon ihmisiä, jot­ka eivät siel­lä halu­aisi asua. Tai sit­ten nuo pros­en­tit eivät pidä alku­unkaan paikkaansa Helsingissä.

    Siteerasin sitä Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön tutkimus­ta. Ja aivan var­masti kan­takaupungis­sa asuu ihmisiä, jot­ka eivät halua siel­lä asua. Ovat vuokran­neet käm­pän Ora­va ‑rahas­tol­ta tai joltakin muul­ta pyra­midi­hui­jauk­selta. Sinkut eivät muu­ta Espooseen omakoti­taloon, vaik­ka mielel­lään sel­l­aises­sa asuisivatkin.

  35. Mau­r­izio:
    “Fan­tasi­as­sa ihmiset muut­ta­vat pois Helsingistä maalle omakotitaloihin” 

    Ei ehkä onnis­tu kaik­il­ta, eikä var­masti kas­va­van väestön val­taos­altakaan, mut­ta omas­sa fan­tasi­as­sani muutin kuitenkin Kallios­ta Koil­lis-Helsinki­in omakoti­taloon ja se fan­ta­sia toteu­tui, joten mah­dol­lis­ta­han tuo on maalle men­emät­täkin. Eli mis­tä ihmeestä kuvitel­ma, että kaik­ki helsinkiläisetkään halu­aisi­vat asua ker­rostalos­sa, tai että hei­dän olisi pakko niin tehdä jolleivät muu­ta maaseudulle? 

    Sinivihreä:

    Suurin osa ihmi­sistä täy­tyy asut­taa tiheästi jos hei­dät halu­taan saa­da mah­tu­maan, se on selvä. Mut­ta se ei silti tee meistä pien­taloa­su­jista yhtään sen vähäisem­piä täkäläisiä, kos­ka oikeasti moni­ar­voinen kaupun­ki olemme ME KAIKKI. 

    Hienoa että pääsit asumaan toiveit­teisi mukaiseen koti­in, ja hienoa että Helsingis­sä on ja tulee ole­maan monia eri­laisia, viihty­isiä omako­tialuei­ta. Enti­nen asun­tosi ei var­masti myöskään jäänyt tyhjäk­si, vaan joku sai tarpeeseen­sa kodin Kallios­ta. Oletko muuten harmis­sasi siitä, että asuit siel­lä 30 vuot­ta, jos vai­h­toe­hto olisi ollut asua Helsin­gin ulkop­uolel­la? Ilmeis­es­ti et, kos­ka et muut­tanut jo paljon aikaisem­min, kauem­mas halvem­paan kun­taan. Sik­si­hän tätä kaupunkia raken­netaan, että aina uusil­la pari-kolmekymp­pisil­lä olisi mah­dol­lisu­us täältä löytää koti.

    Emme vält­tämät­tä ole eri mieltä mis­tään, mut­ta en vieläkään ymmär­rä mik­si kyse­ly­tutkimuk­set suo­ma­lais­ten toiveista ja unelmista oli­si­vat merkit­tävä peruste Helsin­gin kaavoitus­poli­ti­ikalle. Kuten itsekin myön­nät, Helsingis­sä ei ole real­is­mia täyt­tää suurten ihmisjoukko­jen omakotiunelmia, vaik­ka monel­la niitä var­masti on. Kun tilaa on kaupungis­sa aina rajal­lis­es­ti, on parem­pi rak­en­taa asun­to­ja tuhan­sille kuin kym­me­nille ker­ral­laan. Ja minä siis uskon, että päätök­sen­teon kannal­ta on tärkeäm­pää mis­sä ja miten ihmiset todel­lisu­udessa päät­tävät asua kuin mitä he unelmis­saan halu­aisi­vat. Uskoak­seni Suomeen tuo­daan enem­män Nis­sanei­ta ja Volkkare­i­ta kuin Mer­su­ja ja Bemare­i­ta, vaik­ka kyse­ly voisi ennus­taa toisin; ovatko autokaup­pi­aat siis väärässä? Jos asumakun­toisia, markki­nahin­taisia ker­rostalo­ja joskus alkaa jäädä Helsingis­sä vajaalle kysyn­nälle, sit­ten on syytä arvioi­da lin­jauk­sia uudelleen. 

    Lyhyt ja ärtynyt vies­ti­ni kyse­ly­tutkimuk­sista joh­tui lähin­nä siitä, että val­taosa kyse­ly­istä, ja jok­seenkin kaik­ki hypo­teet­tisia mielip­iteitä eikä tote­unut­ta toim­intaa ja val­in­to­ja selvit­tävät kyse­lyt, tehdään markki­noin­tia, lob­baus­ta ja pro­pa­gan­daa varten. Tutkimus­laitosten ammatil­liset stan­dard­it, tai ainakin taito peit­el­lä tarkoi­tushakuisu­ut­ta, ovat vielä hai­h­tuneet help­po­jen net­tiky­se­ly­jen mas­sat­uotan­non mukana. En siis lähtöko­htais­es­ti ole­ta minkään kyse­lyn tuot­ta­van tosi­seikko­ja. “Fol­low the mon­ey and foot­prints” on työläämpi, mut­ta ain­oa luotet­ta­va tapa tutkia ja ennus­taa ihmis­ten todel­lisia arvos­tuk­sia ja valintaperusteita.

  36. “Silti asumisen kallis­tu­mi­nen on suuri sosi­aa­li­nen vääryys.”

    Osmo, saisim­meko asumiseen liit­tyen määritelmän sosi­aaliselle vääryydelle?

Vastaa käyttäjälle erkki niini Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.