Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa

13.9.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Asuntotuotannon määrä

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi luulla, asuminen ei ole kallistunut koko Helsingin seudulla, vaan lähinnä vain Helsingin ratikkakaupungissa. Kehyskunnissa ne ovat jopa laskeneet.

Se, että ihmiset haluavat nimenomaan Helsinkiin, osoittaa, että olemme tehneet jotain naapurikaupunkeja paremmin. Silti asumisen kallistuminen on suuri sosiaalinen vääryys.

Richard Florida on kirjoittanut, että Yhdysvalloissa nuorten koulutettujen hakeutuminen asuminen kaupunkien keskusalueille on tyrehtynyt. Paikallinen Nurmijärvi-ilmiö on taas voimissaan.

Parhaissa kaupungeissa kaupunkiasumisesta on tullut niin suosittua, että asumisesta on tullut liian kallista nuorille luovilla kansalaisille, eivätkä nämä enää mahdu parhaisiin kaupunkeihin.

On jopa elinkeinopoliittinen ongelma, jos luovat nuoret osaajat eivät pysty asumaan Helsingissä.

Me olemme reagoineet asumisen kysyntään aivan liian hitaasti. Strategiassa pyritään asuntotuotantoa lisäämään, mutta kovin varovaisesti. Paljon hitaammin kuin muut vastaavassa asemassa olevat kaupungit.

Syy ei kuitenkaan ole vain Helsingin. Muualla valtio osallistuu huomattavasti suuremmilla summilla kaupunkien kasvun vaatimiin infrainvestointeihin. Siksi olemme jäämässä Tukholman, Kööpenhaminan ja Tallinnan jalkoihin.

Hyväksyn, että näissä oloissa kaupunki lisää asuntotuotantoa niin varovaisesti kuin lisää, koska valtion suhtautuminen kaupungistumiseen on niin torjuva.

On kuitenkin varauduttava myös siihen, että meillä on hallitus, jonka suhtautuminen kaupungistumiseen on suopeampi. Silloin on varauduttava asuntotuotannon nopeaan lisäämiseen. Niinpä esitänkin ponnen:

Hyväksyessään strategian kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki varautuu yhteistyössä valtiovallan kanssa tarvittaessa nopeuttamaan asuntotuotantoa strategiassa suunnitellusta.

Lainakatto

Strategiassa esitetään, ettei kaupungin lainamäärä asukasta kohden nouse. Jos panostamme voimakkaasti kaupungin kasvuun, tämä rajoite on epätarkoituksenmukainen.

En halua olla siirtämässä laskuja tuleville polvilla, mutta velkaantuminen ei ole vastuutonta, jos tuottava omaisuus nousee yhtä paljon.

Kun me kaavoitamme kaupungin omistamaa maata asuntotuotantoon, joudumme investoimaan merkittävästi infrastruktuuriin ja tonttien rakennuskelpoisuuteen, mutta vastaavasti maaomaisuutemme arvo nousee.

Jos me myymme tontit, kaupungin velkamäärä ei kasva, mutta joskus on tarkoituksenmukaisempaa vuokrata tontit. Valinta myymisen ja vuokraamisen välillä on tarkoituksenmukaisuuskysymys ja sellaisena se pitäisi tapauskohtaisesti ratkaista. Siksi kasvavaa maaomaisuutta vastaan pitäisi tarvittaessa voida ottaa velkaa.

Mikään ei ole niin hyvä vakuus kuin vuokrattu, indeksiehtoinen tontti. Talo voi vielä homehtua, mutta tontti on ja pysyy.

Tästä en kuitenkaan tee edes ponsiesitystä, koska olen ymmärtänyt, että asiasta on neuvotteluissa väännetty tiukasti.

. . . .

Autopaikat

Lopuksi haluan osoittaa iloni siitä, että tässä strategiassa hyväksytään vihreiden pitkäaikainen tavoite: siirtyminen kohti markkinaehtoista pysäköintiä.

Tallenna

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa”

  1. Joonas kirjoitti 13.9.2017 kello 20:43

    Minkälaisella aikataululla tuohon markkinaehtoiseen pysäköintiin siirrytään?
    Kuulostaa lupaavalta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Antero Umpimieli kirjoitti 13.9.2017 kello 21:29

    Mitäs tuolla tavoitteella paperissa tekee, kun on jo kaavoitettu Keski-Pasila, Jätkäsaari ja Kalasatama hyvin pitkälti? Jos tuo ei mene heti käytäntöön, niin talot suunnitellaan vanhan mukaan vielä vuosia, kun muuta ei voida. Menee aika pitkään noiden alueiden jälkeen kun tulee samanlaisia alueita joissa pärjäisi ilman autoa ja joihin ilman typerää pakkonormia saisi paljon enemmän veronmaksajia/kuluttajia/asukkaita. Tätä typeryyttä ihmetellään samaan tapaan kuin metron lyhyitä pysäkkejä. Kumpikin estää nyt tehokkaasti tehokkaan ja urbaanin kaupungin rakentamisen.

    Hyvä jos on huomattu, että kaupunki voi myös omistaa itse, eikä vain myydä yksityisille omaisuuttaan omaksi tappiokseen. Lainaakin saisi Helsingin kokoinen pulju halvalla, joten nyt kannattaisi kasvaa jos kerran aikoo. Mutta ei kaupungin tulevista suuntaviivoista tihkuneet tiedot kovin vakuuttavia ole. Mitään ei olla oikeasti tekemässä, vaan katsellaan ja ihmetellään. Kyllä autopaikkanormista pitää tulla oikea päätös porrastelun sijaan, kun parhaita alueita ollaan kaavoittamassa. Muuten menee Helsingin parhaat rakennusmaat hukkaan ja kantakaupungin sijaan tulee pelkkää hiljaista lähiötä.

    Kun tänään päätettiin viimeistään, että Suomi tekee samaa politiikkaa kuin Trump, eli ilmasto ja pakolaiset vittuun, niin miksi ei sitten kilpailtaisi kaupungin kasvussa Tukholma suohon. Jäisi ainakin komeammat rauniot. Nostokurkia kaupunki täyteen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. KariS kirjoitti 13.9.2017 kello 21:53

    “kaupunki varautuu yhteistyössä valtiovallan kanssa tarvittaessa nopeuttamaan asuntotuotantoa strategiassa suunnitellusta”

    Oletko siirtymässä Kepun valtuustoryhmään kun edellytät aluetukiaisia Helsingin oman kaavoituksen edistämiseen?

    Tuohan on täsmälleen sitä politiikaa, jota kepu ajaa ja jota ainakin minä helsinkiläisenä kavahdan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 13.9.2017 kello 23:15

    Markkinaehtoiseen pysäköinti on ainoa kestävä perusta, mutta se vaatii toimivat markkinat. Onko rohkeutta lähteä purkamaan sääntelyä, rohkeutta kaavoittaa riittävästi ja rohkeutta estää isoilta yhtiöiltä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö? Eikä kaupungin välistävedotkaan auta asiaa, mutta tavoite siis on hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jorma Nordlin kirjoitti 14.9.2017 kello 7:48

    Valtuutettujen rivissä taitaa tulla hiljaista, kun ruvetaan kyselemään strategian toteuttamisen tehokkuuden perään. Tulosten seuranta ei ole riittävän tehokasta. Se yhdistettynä liian vähäisiin resursseihin ei luo hyviä edellytyksiä tehokkaalle toiminnalle. Kaikki ylimääräinen toiminta tulee kaupungin organisaatiossa rutiinitöiden päälle, jolloin vähäisten resurssien vuoksi tulokset eivät ole hyviä.

    Kaupunkiorganisaation sisällä kulkee sanonta: “Ollaan kiinnostuttu, että rahat tulevat käytetyiksi, eikä tuloksista.” Olin hämmästynyt, kun kuulin tämän.

    Kertaluonteiset rahojen myöntämiset johtavat hieman ongelmalliseen tilanteeseen. Koska se edellyttää lisätyövoiman rekrytointeja, mikä on kaupungin sisällä hankala prosessi. Esimerkiksi jos tulee joku vuoden määräraha. Niin on äkkiä mennyt jo puolet vuodesta ennen kuin ensimmäiset uudet työntekijät ovat opettelemassa tekemistä.

    Jos perustetaan hanke, niin jonkun pitäisi suunnitella se ja naputettava tarvittavat hanke- ja projektisuunnitelmat kasaan, sekä muut dokumentit. Sitten siihen vielä pitäisi jostain kaivaa niukoista resursseista tylntekijät hanke- ja projektiorganisaatiota varten. Näissä olosuhteissa rahojen käytön tuloksellisuudelle jää toivomisen varaa.

    Kaupunki tarvitsee oman hanke- ja projektitoimiston joka hoitaa yksiköille hanke- ja projektitoimintaan liittyvät perusasiat kuntoon, kun strategian perusteella rupeaa tipahtelemaan yksiköille “karkkirahoja”, jotka nyt pitäisi jotenkin käyttää. Myös tarvitaan riittävä raportointi, jotta nähdään että rahat on oikeasti käytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jorma Nordlin kirjoitti 14.9.2017 kello 7:51

    Siis tarkennuksena: Rahat oikeasti käytetty siihen mihin ne on tarkoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. PRNDL kirjoitti 14.9.2017 kello 10:14

    Oikeasti ne “luovat keskittymät” ovat isoissa kaupungeissa olleet alunperin jostain syystä hyljeksittyjä mutta silti keskeisiä paikkoja.

    Vanhoja teollisuusalueita ja -kiinteistöjä, rapistuneita huonomaineisia vuokratalokortteleita joista on saanut halvalla paljon tilaa.

    Niitä ei ole lähdetty kehittämään keskusjohtoisesti isolla rahalla vaan se luova kehitys on tapahtunut piilossa ja orgaanisesti.

    Aikaa myöten maine paranee, sijoittajat kiinnostuvat, hinnat nousevat ja ei-niin-luova raha ostaa itsenä tilalle. Luova luokka muuttaa muualle.

    Helsingissä ei enää juurikaan ole halpaa joutomaata ja -tilaa jossa tuo olisi mahdollista. Vanhat satamat ja teollisuusalueet on hyvin nopeasti rahastettu ja rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. arkkitehti kirjoitti 14.9.2017 kello 10:45

    Antero Umpimieli: Jos tuo ei mene heti käytäntöön, niin talot suunnitellaan vanhan mukaan vielä vuosia, kun muuta ei voida.

    Kyllähän tuota voisi ratkaista ohjaamalla virkamiehiä myöntämään poikkeuksia olemassaoleviin kaavoihin pysäköintipaikkojen osalta. Ja tiedottamalla linjauksesta rakennuttajille.

    Tietysti olisi kiinnostavaa nähdä ennakkotapaus oikeudessa kun joku naapuri valittaa kaavan vastaisesta rakennusluvasta: eli pitäisikö oikeus kaavan vaatimasta pysäköintipaikkamäärästä poikkeamista vähäisenä virkamiespäätöksenä vai merkittävänä muutoksena joka vaatisi uuden kaavan ja siihen liittyvän vuorovaikutusprosessin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Leena kirjoitti 14.9.2017 kello 12:01

    Voisitko Osmo selittää, miten Kalasatama olisi kaavoitettu, jos autopaikkanormi olisi erilainen? Nythän ainakin Itäväylän eteläosaan tulee tosi tiivistä korttelikaupunkia.Olisivatko talot korkeampia, jos autoille ei tehtäisi luolia talojen alle vai miten se näkyisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2017 kello 14:05

    Ainakin Kalasatamasta olisi tullut halvempi toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tero Tolonen kirjoitti 14.9.2017 kello 12:27

    Mielestäni Soininvaara osoittaa tässä poikkeuksellien hyvää keskustelukulttuuria, aika harva blogisti nostaa esiin noin rohkeasti vastaväitteitä ja vielä analysoi ne neutraalisti.

    Autoilu keskustassa on mielestäni hankalaa ja sitä pitäisi vähentää, mutta en pidä siitä että ihmisiä asetetaan eriarvoiseen asemaan sillä perusteella tarvitsevatko he autoa tällä hetkellä.

    Ihmiset ovat dynaamisia otuksia ja jonain hetkenä autoa tarvitsee ja autopaikalle on tarvetta ja toisena hetkenä autoa ei tarvitse ja autopaikasta voisi luopua.

    Ideaali tilanne mielestäni olisi, jos joku taho hallinnoisi autopaikkojen resursseja ja vuokraisi niitä eteenpäin siten että kenenkään ei tarvitse sitoutua jonkun paikan hallintaan tuntemattomaksi ajaksi. Ideaalisti autopaikkoja saisi vaikkapa muutaman tunnin varoitusajalla, jos on tulossa vieraita käymään kylässä, jolloin kaikki voisivat käyttää samaa paikoitustilaa. Tällöin jokainen paikoistila olisi ikäänkuin potentiaalinen parkkihalli, tämmöisiä ratkaisujahan on jo tehtykin, esim. Tampereella tämmöisiä on keskustan alueella.

    Mielestäni tämmöiset ovat käytännöllisiä alueilla, joilla on jotain yleisesti ihmisiä kiinnostavaa, esim. työpaikkoja, kulttuurikohteita tai muita vierailijoita paljon puoleensa vetävää. Toisin sanoen, kaupunkien keskustoissa, joissa vierailevien ihmisten määrä voi vaihdella vaikkapa erilaisten tapahtumien mukana suuresti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tero Tolonen kirjoitti 14.9.2017 kello 14:17

    ^ uups, tuo meni vahingossa väärään ketjuun, piti mennä “Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Leena kirjoitti 14.9.2017 kello 16:01

    Osmo Soininvaara:
    Ainakin Kalasatamasta olisi tullut halvempi toteuttaa.

    Mutta olisiko Kalasatamaan tullut lisää rakennusoikeutta, jos autohallit kellariin olisivat jääneet tekemättä? Ja jos olisi tullut lisää rakennusoikeutta, niin sehän olisi ymmärtääkseni tapahtunut ainoastaan taloja korottamalla, koska mitään pysäköintikenttiä tai -taloja ei kaavassa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. erkki niini kirjoitti 14.9.2017 kello 20:12

    Helsingissä valtio on suuri työllistäjä, siis virkamiehiä, yliopstoväkeä, kulttuurilaitosväkeä ja muuta. Nämä tarvitsevat melkoisen määrän huoltohenkilöstöä, siivoojia, kauppaväkeä ja muuta. Tarkoita, että kyllä Helsinki yhtä ja toista saakin.
    Naapurikunnat, Espoo ja Vantaa alkavat olla aika lailla työpaikkaomavaraisia. Vantaalla lentokentän seutu tuntuu kasvavan melkoista vauhtia, liikeyrityksiä vetää lentokenttä, ei Helsingin keskusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2017 kello 21:31

    Kyllä Vantaalla ja erityisesti Espoossa on tyhjää toimistotilaa selvästi enemmän kuin Helsingin keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. peksu kirjoitti 14.9.2017 kello 21:02

    Osmo Soininvaara:
    Ainakin Kalasatamasta olisi tullut halvempi toteuttaa.

    Mutta asunnot saman hintaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jorma Nordlin kirjoitti 14.9.2017 kello 21:14

    Kaupungin uudessa strategiassa on myös tekoäly nostettu esiin.

    Olisiko Osmo ihan vallankumouksellinen ajatus, jos vaikka siinä tehtäisiin yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa, ettei väännettäisi verorahoilla samaa pyörää moneen kertaan uudestaan?

    “Espoo tahtoo hyödyntää asiakaspalvelussa automatisaatiota ja robotiikkaa”
    https://openservices.fi/ajankohtaista/espoo/espoo-tahtoo-hyodyntaa-asiakaspalvelussa-automatisaatiota-ja-robotiikkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ft maailmalta kirjoitti 14.9.2017 kello 22:12

    Pitäisikö Helsingin kaupunginvaltuustossa ottaa kantaa Helsingin poliisin tapaan myydä ihan kaikki mediaa kiinnostava tieto, mitä niille tulee vastaan? Siis oikeasti Sillanpään pikatestit seulan tulos myytiin heti medialle ja myöhemmin kaikki myy data mitä poliisi sai aikaan.

    Luulisi, että huumepoliisin kauppojen jälkeen Helsingin poliisilla olisi motivaatiota saada jotenkin mainettaan paremmaksi. Mutta ei. Myllylästä ei ole opittu mitään.

    Haistattakaa niille edes paskat, jos ette valtion laitokselle muuten mitään mahda

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2017 kello 22:26

    Pitäisikö Helsingin kaupunginvaltuustossa ottaa kantaa Helsingin poliisin tapaan myydä ihan kaikki mediaa kiinnostava tieto, mitä niille tulee vastaan?

    Ei pidä. Poliisi on Suomessa valtion toimivaltaan kuuluva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 14.9.2017 kello 23:57

    Maailman trendit tulevat myös Helsingin tapaisiin pieniin kaupunkeihin eli muutama vuosi kun odotetaan, niin nurmijärvi-ilmiö on taas ajankohtainen. Nuorissa ihmisissä on sellainen valuvika, että vaikka kuinka haluaisi elää jatkettua nuoruutta, niin tosiasiat tulevat eteen kun luonto ajaa tikanpojan puuhun. Ylihintainen kanakoppi Kalliossa ei oikein sovi lapsiperheelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jorma Nordlin kirjoitti 15.9.2017 kello 7:53

    Muuttoliike tulee kääntymään Helsingistä pois päin lisääntyvien sosiaalisten ongelmien ja turvattomuuden vuoksi. Töitä ei maahanmuuttajille löydy ja työt vähenevät teknologian kehittymisen vuoksi edelleen. Tuskin kovin kauan esimerkiksi Itä-Helsingissä ja Kalliossa maahanmuuttajat jaksavat toimettomina pyöriä niukalla elintasolla. Ei tarvitse kovin ihmeellisiä ennustajan lahjoja sen oivaltamiseksi mitä siitä seuraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. vk kirjoitti 15.9.2017 kello 9:56

    Jorma Nordlin:
    Muuttoliike tulee kääntymään Helsingistä pois päin lisääntyvien sosiaalisten ongelmien ja turvattomuuden vuoksi. Töitä ei maahanmuuttajille löydy ja työt vähenevät teknologian kehittymisen vuoksi edelleen. Tuskin kovin kauan esimerkiksi Itä-Helsingissä ja Kalliossa maahanmuuttajat jaksavat toimettomina pyöriä niukalla elintasolla. Ei tarvitse kovin ihmeellisiä ennustajan lahjoja sen oivaltamiseksi mitä siitä seuraa.

    Vasemmistolaisvihertynyt vastaus on perustulo. Eli rauha kaduilla ja äänet vaaleissa ostettaisiin rahalla. Kun vain joku keksisi mistä rahat siihen löytyvät. Jos vaikka valtio ryhtyisi tuulivoimalla mainaamaan bitcoineja!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 15.9.2017 kello 12:33

    Jorma Nordlin: Muuttoliike tulee kääntymään Helsingistä pois päin lisääntyvien sosiaalisten ongelmien ja turvattomuuden vuoksi.

    Ei tuo muuttoliikettä käännä, mutta eri alueiden välille muodostuu nykyistä suurempia hintaeroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Abc kirjoitti 15.9.2017 kello 12:55

    “Aluetukea” ei ole se, jos valtio palauttaa Helsingille yhden siltä ottamistaan miljardeista sitä vastaan, että Helsinki tuottaa kunnallistekniikan useampaan asuntoon. Tällöin entistä useampi työtä vailla oleva muuttaa Helsinkiin, työllistyy ja maksaa keskimäärin paljon enemmän veroja valtiolle kuin maakunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tuottaja_ kirjoitti 15.9.2017 kello 17:03

    Anonyymi kuluttaja:
    Nuorissa ihmisissä on sellainen valuvika, että vaikka kuinka haluaisi elää jatkettua nuoruutta, niin tosiasiat tulevat eteen kun luonto ajaa tikanpojan puuhun. Ylihintainen kanakoppi Kalliossa ei oikein sovi lapsiperheelle.

    Niin. Useinhan lasten kanssa on pakko vaihtaa isompaan asuntoon, jolloin kehyskunnat ovat yksi vaihtoehto. Toisaalta kehyskunnissa varttuneista nuorista iso osa muuttaa jossain elämänvaiheessa keskuskaupunkiin, koska omakotitalo metsän keskellä ei oikein sovi nuorelle, mikä ilmenee hyvin näistä tilastoista:

    https://i.imgur.com/gro3yoS.jpg

    https://i.imgur.com/Nu4Rlh9.jpg

    Nämä ovat sellaisia elämän kiertokulku -juttuja, joissa en ainakaan itse näe mitään väärää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Sepi kirjoitti 15.9.2017 kello 19:51

    Leena: Mutta olisiko Kalasatamaan tullut lisää rakennusoikeutta, jos autohallit kellariin olisivat jääneet tekemättä? Ja jos olisi tullut lisää rakennusoikeutta, niin sehän olisi ymmärtääkseni tapahtunut ainoastaan taloja korottamalla, koska mitään pysäköintikenttiä tai -taloja ei kaavassa ole.

    Kaupunki olisi saanut enemmän rahaa tonteista, sillä edullisemmat rakennuskustannukset suhteessa myyntiintoihin olisivat ainakin osittain pääomittuneet maan arvoon/sen vuokriin. Pääomittuminen ei ehkä olisi 100%:sta nykyisellä raksafirmojen oligopolilla, mutta varmasti yli 0%:sta kun kuitenkin tarjouskilpailulla noita järjestellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Rahul Somani kirjoitti 15.9.2017 kello 21:33

    erkki niini: Vantaa

    Espoossa on paljon tyhjiä toimistotiloja koska Nokian suurten leikkausten kautta jäi paljon kiinteistöjä tyhjiksi. Esimerkiksi Nordean uusi toimitila ei mene Espooseen vaan todennäköisesti Vallilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ville kirjoitti 16.9.2017 kello 12:05

    Leena: Mutta olisiko Kalasatamaan tullut lisää rakennusoikeutta, jos autohallit kellariin olisivat jääneet tekemättä? Ja jos olisi tullut lisää rakennusoikeutta, niin sehän olisi ymmärtääkseni tapahtunut ainoastaan taloja korottamalla, koska mitään pysäköintikenttiä tai -taloja ei kaavassa ole.

    Olisi voinut tulla lisää rakennusoikeutta taloja korottamalla tai muuten tiivistämällä, koska kaavoituksen ohjenuorana on pysäköinnin mitoitus ja jos kaavoitetaan liian kalliita pysäköintiratkaisuita (liian tiivistä kaupunkia), kaavatalous menee miinukselle tai tontit eivät mene lainkaan kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Maurizio kirjoitti 16.9.2017 kello 12:38

    “Ylihintainen kanakoppi Kalliossa ei oikein sovi lapsiperheelle.”

    Niinpä, eikä kyllä meille varttuneemmille lapsettomillekaan. Itse asuin/asuimme 30 vuotta Kalliossa kaksiossa, mutta nyt koillishelsinkiläisessä omakotitalossa. Ja jopahan parani elämänlaatu kohisten tilan ja rauhan myötä!

    “Paikallinen Nurmijärvi-ilmiö on taas voimissaan.”

    Kas, alkavat jenkkihipsteritkin tulla järkiinsä.

    Postasin muuten tänne aiemmin hajahuomion siitä, kuinka omakotiasuminen on urbanismihypetyksestä huolimatta edelleen kyselytutkimusten perusteella suomalaisten suosituin asumismuoto, mutta Osmo jätti kommenttini julkaisematta. Eikö tätä tosiasiaa saa mainita täällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2017 kello 16:27

    En ole jättänyt julkaisematta Maurizion kirjoitusta. Onko siinåä olluyt liikaa linkkejä, jolloin se joutuu spammifiltteriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Maurizio kirjoitti 16.9.2017 kello 18:39

    OK, hyvä tietää, kiitos selvennyksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Sinivihreä kirjoitti 17.9.2017 kello 0:38

    Osmo Soininvaara:
    En ole jättänyt julkaisematta Maurizion kirjoitusta. Onko siinåä olluyt liikaa linkkejä, jolloin se joutuu spammifiltteriin.

    Voisiko spammifiltterin ohjelmoida niin, että se suodattaisi kaikki viestit, joissa viitataan kelvottomiin kyselytutkimuksiin totuutena? Vai voiko kysymällä “haluaisitko voittaa loton jättipotin” todistaa, että lottovoittaja on Suomen suosituin ammatti ja siihen johtavaa koulutusta tulisi lisätä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Maurizio kirjoitti 17.9.2017 kello 16:43

    “joissa viitataan kelvottomiin kyselytutkimuksiin totuutena”

    Jos ihmisiä pyydetään valitsemaan suosikkivaihtoehtonsa joukosta valintoja ja he tässä tapaksessa sanovat sen olevan omakotitalo, niin siinähän ei mitään kelvotonta ole. Paitsi ehkä sellaisen pienehkön vähemmistön mielestä, johon tuon kirjoittaneen nimimerkinkin voitaneen katsoa kuuluvan.

    Mutta eihän tämä Oden palsta näköjään koskaan miksikään muutu. Esität tosiseikan ja se tyrmätään omaan toiveajatteluun sopimattomana. No ei se mitään, moro vaan, palataan taas joskus ensi vuosikymmenellä tai jotain 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2017 kello 17:53

    Kyllä noissa asumistoivetutkimuksissa jokin järki on, mutta niitä pitää osata tulkita oikein. Enemmistö ei halua asua Helsingin keskustassa, vaan ainoastaan puoli miljoonaa. Tästä sitten päätellään, että koska enemmistö ei halua, ei kenekään tarvitse. Joku toinen voisi ajatella, että jos monta kertaa enemmän haluaa kuin pystyy, siitä voisi päätellä, wettä kaupunkimaista asumista tarvitaan lisää.
    Oikea kysymys asumisen toiveista olisi, että jos voitatte arpajaisissa 20 vuoden asumisoikeuden missä hyvänsä Suomessa sadan neliön asunnossa, missä asuisit. Silloin ei olisi budjettirajoitusta.
    Toisenlaisen vastauksen saisi budjettirajoituksen kannssa. Kysyttäisiin, että jos teille maksetaan 1500 €/kk asumisesta missä hyvänsä, jollon sillä saisi kaksin Ullanlinnassa tai ison 300 neliön omakotitalon Uukuniemessä ja kaikkea siltä väliltä, missä asuisitte.
    Ylipäänsä pitäisi pyytää ihmisiä näyttämästä kartalla olemassa olevasta tarjonnasta, mssä he haluavat asua, niin emme saisi näitä isolla omakotitontilla Kruununhaassa -vastauksia.
    Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan kaupunkimaista asumista haluavien määrä on lisääntynyt neljässä vuodessa 350 000 hengellä. He julkistivat tämän niin, että kaupunkimaista asumista haluavat ovat yhöä vähemmistössä. Jos ensi kuussa kokoomuksen kannatus olisi noussut 27 prosenttiin, kuinka järkevää olisi otsikoida, kokoomuksen kannattajat ovat vähemmistössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Sinivihreä kirjoitti 17.9.2017 kello 20:54

    Maurizio:
    “joissa viitataan kelvottomiin kyselytutkimuksiin totuutena”

    Jos ihmisiä pyydetään valitsemaan suosikkivaihtoehtonsa joukosta valintoja ja he tässä tapaksessa sanovat sen olevan omakotitalo, niin siinähän ei mitään kelvotonta ole. Paitsi ehkä sellaisen pienehkön vähemmistön mielestä, johon tuon kirjoittaneen nimimerkinkin voitaneen katsoa kuuluvan.

    Mutta eihän tämä Oden palsta näköjään koskaan miksikään muutu. Esität tosiseikan ja se tyrmätään omaan toiveajatteluun sopimattomana. No ei se mitään, moro vaan, palataan taas joskus ensi vuosikymmenellä tai jotain

    En ole koskaan kiistänyt sen todenperäisyyttä, että enemmistö suomalaisista haluaisi asua isossa omakotitalossa, ajaa isolla uudella autolla, viehättävän puolison ja älykkäitä lapsia. Sillä ei vaan ole juuri mitään merkitystä Helsingin kaupunkisuunnittelun kannalta. Sattumalta enemmistö suomalaisista ei myöskään asu eikä tule asumaan Helsingissä, mikä on hieno asia. En todellakaan toivo lisää muuttopainetta Helsinkiin, vaan olisi hienoa jos kaikki pakolla tänne siirretyt päästettäisiin vapauteen (paitsi ne hotelli Hermannin aukkaat) ja tilaa jäisi niille, jotka täällä haluavat asua.
    Kelvottomia konditionaalissa tehdyistä kyselyistä, joista on poistettu kaikki todellisuuden reunaehdot, tulee silloin jos niillä yritetään perustella yhteiskunnallista päätöksentekoa, jonka täytyy perustua todellisuuteen. Fantasiassa ihmiset muuttavat pois Helsingistä maalle omakotitaloihin ja betonihelvetit tyhjentyvät, todellisuudessa ihmisiä muuttaa koko ajan Helsinkiin kerrostaloihin opiskelun, työn ja parempien mahdollisuuksien perässä, ja Helsingin kaupungin on vastattava tämän todellisuuden haasteeseen. Se ei todellakaan haittaa, jos lapsiperheitä muuttaa tilan perässä kauemmas, koska yhtään asuntoa ei jää sen takia tyhjilleen. Tämän hetken todellisuudessa ongelma siis kuitenkin on, että kantakaupungissa on enemmän lapsia kuin mihin palveluissa on varauduttu, eli kaupunki on epäonnistunut tehtävässään.

    Kaupungistumisen “hipsteritrendi” on jatkunut maailmassa ainakin 5000 vuotta eri maanosissa, kulttuureissa ja ilmasto-olosuhteissa. Viimeisin näyttö sen voimasta on Kiinan nopea nousu johtavaksi talousmahdiksi, mikä on perustunut ennennäkemättömän nopeaan ja tehokkaaseen kaupungistumiseen. Jos joku väittää, että huomisesta alkaen maailma toimii toisin, niin minusta todistustaakka on sillä väittäjällä, ja todistus saisi olla vähän vankempi kuin kyselyt hypoteettisista vaihtoehdoista. On toki täysin mahdollista, että todellisuus muuttuu tässäkin suhteessa juuri nyt, kun monessa suhteessa tapahtuu teknologian loikkauksia uuteen uljaaseen maailmaan. Itse pidän kuitenkin todennäköisempinä tulevaisuusskenaarioina mm. Pohjois-Koreasta käynnistyvää ydintuhoa ja tekoälyn vallankaappausta, enkä odota että Helsingin kaupunkisuunnittelu varautuisi niihin.

    Hupaisinta Maurizion kommentissa on se, että TOIVEISIIN keskittyvien kyselyjen kritiikki kuitataan TOIVEAJATTELUNA. Toistan, minä en toivo kaikkien muuttavan Helsinkiin tai edes haluavan sitä. En vain ymmärrä, miten Helsingin varautuminen kasvupaineeseen parhaiten hallittavalla tavalla uhkaisi kenenkään oikeutta ja mahdollisuutta asua maalla omassa mökissä. En yleensäkään ymmärrä, miksi erilaisten elämäntapojen pelkkä olemassaolo aiheuttaa tietyille piireille sietämättömän uhan. Sen toki ymmärrän hyvin, miksi Kepu ja Pellervon tutkimuslaitos tekevät kaikkensa varmistaaksen verorahojen liikkumisen vastakkaiseen suuntaan kuin ihmiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. JY kirjoitti 17.9.2017 kello 21:11

    Osmo Soininvaara:
    Enemmistö ei halua asua Helsingin keskustassa, vaan ainoastaan puoli miljoonaa.

    Pääkaupunkilaisista 19% asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Se on pyöreästi 220000 henkeä. Koko Suomessa määrä on 11% eli 600000, mutta kaupunkejakin on useita kymmeniä. Suomen suosituin kaupunki kyselyissä on Tampere.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Ville kirjoitti 17.9.2017 kello 23:40

    JY: Pääkaupunkilaisista 19% asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Se on pyöreästi 220000 henkeä. Koko Suomessa määrä on 11% eli 600000, mutta kaupunkejakin on useita kymmeniä. Suomen suosituin kaupunki kyselyissä on Tampere.

    Jos nämä luvut ovat totta, “pääkaupunkilaisista” kaikki ne, jotka haluavat asua keskustassa (tarkoittanee kantakaupunkia?) jo asuvat siellä. Jos joku muu sinne haluaa muuttaa, pitää vastaavsti kantakaupungissa asua ihmisiä, jotka ovat siellä vastentahtoisesti. Kun näyttää siltä, että halukkaita muuttajia on paljon, kantakaupungissa on ilmeisesti paljon ihmisiä, jotka eivät siellä haluaisi asua. Tai sitten nuo prosentit eivät pidä alkuunkaan paikkaansa Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Sinivihreä kirjoitti 18.9.2017 kello 8:42

    JY: Pääkaupunkilaisista 19% asuisi mieluiten kaupungin keskustassa. Se on pyöreästi 220000 henkeä. Koko Suomessa määrä on 11% eli 600000, mutta kaupunkejakin on useita kymmeniä. Suomen suosituin kaupunki kyselyissä on Tampere.

    Miksi ainoastaan Suomen sisäinen muutto olisi relevantti Helsingin kannalta? Ja ennen kuin hommalaiset hyökkäävät kimppuuni, niin koitan puolustautua tarkentamalla. Helsingin menestys kaupunkien kilpailussa edellyttää, että pystymme houkuttelemaan juuri niitä ärsyttävimpiä stereotyyppejä: nuoria urbaaneja IT:n ja luovien alojen osaajia, jotka etsivät liberaalia hipsteripöhinää ja tarvitsevat kohtuuhintaista, joustavaa asumismahdollisuutta, mihin Helsingin asuntomarkkinoiden nykykehitys, normisto ja perinteinen suomalainen asuntolainavankeus eivät tarjoa ratkaisuja. Jos tarjolla on ei oota, käy kuten San Franciscossa. Jos taas tällainen jengi pystytään törmäyttämään sopivasti pätevien suomalaisten puritaani-insinöörien kanssa, niin siinä voidaan vapauttaa melkoisia energioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Maurizio kirjoitti 18.9.2017 kello 10:16

    “Fantasiassa ihmiset muuttavat pois Helsingistä maalle omakotitaloihin”

    Ei ehkä onnistu kaikilta, eikä varmasti kasvavan väestön valtaosaltakaan, mutta omassa fantasiassani muutin kuitenkin Kalliosta Koillis-Helsinkiin omakotitaloon ja se fantasia toteutui, joten mahdollistahan tuo on maalle menemättäkin. Eli mistä ihmeestä kuvitelma, että kaikki helsinkiläisetkään haluaisivat asua kerrostalossa, tai että heidän olisi pakko niin tehdä jolleivät muuta maaseudulle?

    Suurin osa ihmisistä täytyy asuttaa tiheästi jos heidät halutaan saada mahtumaan, se on selvä. Mutta se ei silti tee meistä pientaloasujista yhtään sen vähäisempiä täkäläisiä, koska oikeasti moniarvoinen kaupunki olemme ME KAIKKI. Ja se tuppaa tässä valitettavan yksiäänisessä ja -arvoisessa urbanismikeskustelussa usein unohtumaan.

    PS. Aloittakaapa muuten se Malmin rakentaminen ja sassiin. Siellä kun on sitä lääniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. JY kirjoitti 18.9.2017 kello 13:16

    Sinivihreä: Miksi ainoastaan Suomen sisäinen muutto olisi relevantti Helsingin kannalta?

    Vastasin Oden esillä pitämään väitteeseen, jossa kaikki suomalaiset, jotka haluavat asua kaupungin keskustassa, haluavat asua juuri Helsingissä. Sehän on suoraan sanottuna vale.

    Sinänsä minulle on ihan yksi lysti kuinka tiivistä ja autotonta Helsinkiä te siellä rakennatte.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. JY kirjoitti 18.9.2017 kello 13:22

    Ville: Jos nämä luvut ovat totta, “pääkaupunkilaisista” kaikki ne, jotka haluavat asua keskustassa (tarkoittanee kantakaupunkia?) jo asuvat siellä. Jos joku muu sinne haluaa muuttaa, pitää vastaavsti kantakaupungissa asua ihmisiä, jotka ovat siellä vastentahtoisesti. Kun näyttää siltä, että halukkaita muuttajia on paljon, kantakaupungissa on ilmeisesti paljon ihmisiä, jotka eivät siellä haluaisi asua. Tai sitten nuo prosentit eivät pidä alkuunkaan paikkaansa Helsingissä.

    Siteerasin sitä Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusta. Ja aivan varmasti kantakaupungissa asuu ihmisiä, jotka eivät halua siellä asua. Ovat vuokranneet kämpän Orava -rahastolta tai joltakin muulta pyramidihuijaukselta. Sinkut eivät muuta Espooseen omakotitaloon, vaikka mielellään sellaisessa asuisivatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Sinivihreä kirjoitti 18.9.2017 kello 15:34

    Maurizio:
    “Fantasiassa ihmiset muuttavat pois Helsingistä maalle omakotitaloihin”

    Ei ehkä onnistu kaikilta, eikä varmasti kasvavan väestön valtaosaltakaan, mutta omassa fantasiassani muutin kuitenkin Kalliosta Koillis-Helsinkiin omakotitaloon ja se fantasia toteutui, joten mahdollistahan tuo on maalle menemättäkin. Eli mistä ihmeestä kuvitelma, että kaikki helsinkiläisetkään haluaisivat asua kerrostalossa, tai että heidän olisi pakko niin tehdä jolleivät muuta maaseudulle?

    Sinivihreä:

    Suurin osa ihmisistä täytyy asuttaa tiheästi jos heidät halutaan saada mahtumaan, se on selvä. Mutta se ei silti tee meistä pientaloasujista yhtään sen vähäisempiä täkäläisiä, koska oikeasti moniarvoinen kaupunki olemme ME KAIKKI.

    Hienoa että pääsit asumaan toiveitteisi mukaiseen kotiin, ja hienoa että Helsingissä on ja tulee olemaan monia erilaisia, viihtyisiä omakotialueita. Entinen asuntosi ei varmasti myöskään jäänyt tyhjäksi, vaan joku sai tarpeeseensa kodin Kalliosta. Oletko muuten harmissasi siitä, että asuit siellä 30 vuotta, jos vaihtoehto olisi ollut asua Helsingin ulkopuolella? Ilmeisesti et, koska et muuttanut jo paljon aikaisemmin, kauemmas halvempaan kuntaan. Siksihän tätä kaupunkia rakennetaan, että aina uusilla pari-kolmekymppisillä olisi mahdollisuus täältä löytää koti.

    Emme välttämättä ole eri mieltä mistään, mutta en vieläkään ymmärrä miksi kyselytutkimukset suomalaisten toiveista ja unelmista olisivat merkittävä peruste Helsingin kaavoituspolitiikalle. Kuten itsekin myönnät, Helsingissä ei ole realismia täyttää suurten ihmisjoukkojen omakotiunelmia, vaikka monella niitä varmasti on. Kun tilaa on kaupungissa aina rajallisesti, on parempi rakentaa asuntoja tuhansille kuin kymmenille kerrallaan. Ja minä siis uskon, että päätöksenteon kannalta on tärkeämpää missä ja miten ihmiset todellisuudessa päättävät asua kuin mitä he unelmissaan haluaisivat. Uskoakseni Suomeen tuodaan enemmän Nissaneita ja Volkkareita kuin Mersuja ja Bemareita, vaikka kysely voisi ennustaa toisin; ovatko autokauppiaat siis väärässä? Jos asumakuntoisia, markkinahintaisia kerrostaloja joskus alkaa jäädä Helsingissä vajaalle kysynnälle, sitten on syytä arvioida linjauksia uudelleen.

    Lyhyt ja ärtynyt viestini kyselytutkimuksista johtui lähinnä siitä, että valtaosa kyselyistä, ja jokseenkin kaikki hypoteettisia mielipiteitä eikä toteunutta toimintaa ja valintoja selvittävät kyselyt, tehdään markkinointia, lobbausta ja propagandaa varten. Tutkimuslaitosten ammatilliset standardit, tai ainakin taito peitellä tarkoitushakuisuutta, ovat vielä haihtuneet helppojen nettikyselyjen massatuotannon mukana. En siis lähtökohtaisesti oleta minkään kyselyn tuottavan tosiseikkoja. “Follow the money and footprints” on työläämpi, mutta ainoa luotettava tapa tutkia ja ennustaa ihmisten todellisia arvostuksia ja valintaperusteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus