Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

3.9.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En ole menossa lautakuntaan. Mikko Särelä menee.

Lista on kovin lyhyt, ei vieläkään yhtään uutta kaavaa. Organisaatiouudistus on jumiuttanut koko hallinnon? Meidän pitäisi hyväksyä uusia asuntokaavoja 70 000 kerrosneliötä kuukaudessa. Loppusyksyn kokouksista taitaa tulla mammuttimaisia.

Länsi-Käpylän suojelukaava

Minusta kaava on liian rajoittava, kun se pyrkii määräämään, kuinka monta ruokakuntaa taloissa asuu. Perheiden koot muuttuvat lasten syntymisen ja kotoa muuton seurauksena. Tällaisella säätelyllä ei minun mielestäni ole mitään tekemistä rakennussuojelun kanssa. Riittää, että suojellaan rakennusten ulkoasu.

Valitus Malmin kentän hangaarin vuokraamatta jättämisestä.

Todella vastenmielisesti kirjoitettu valitus, jossa hyökätään yksittäisen virkamiehen kimppuun väittämällä tätä lainrikkojaksi ja valehtelijaksi.

Helsinki on linjannut, että alue otetaan erilaisten tapahtumien käyttöön siksi aikaa, kun asuntoalue on rakenteilla ja ehkä senkin jälkeen. Valituksessa myös väitettiin, että tämä olisi voimassa olevan asemakaavan vastaista. Tällä perusteella myös Flow-festivaalin järjestäminen alueella, joka on kaavoitettu asuntokäyttöön, olisi laitonta.

Tällaisella tyylillä ei kyllä edistä asiaansa.

Päätösesityksen mukaan vuokraamatta jättämisestä ei ole valitusoikeutta.

Tallenna

Kommentit

113 Vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017”

  1. Kalle kirjoitti 4.9.2017 kello 0:43

    Malmin tapauksessa on syytäkin kaivaa syylliset esiin, niin yksittäiset virkamiehet kuin päättäjätkin. Kyse on sen verran kovaotteisesta kusetuksesta, ettei ole suotavaa, että syylliset pääsevät pälkähästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.9.2017 kello 10:06

    Kalle, koeta nyt rauhoittua
    Valtuusto on demokraattisesti päättänyt, että aluetta tarvitaan enemmän 25 000 ihmsen asuinalueena kuin muutaman sadan ihmisen harrastuspaikkana. Valtio on päättänyt, ettei se halua pitää yllä tappiollista kenttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017 | Mikko Särelä kirjoitti 4.9.2017 kello 14:13

  4. Puutaloaluetta suojeltava kirjoitti 4.9.2017 kello 16:08

    Länsi-Käpylän suojelukaavan nimellä kulkeva kaava on ilmeisesti ehdotus, jonka mukaan nykyisille tonteille sallittaisiin noin 110 uutta 40 neliön kokoista asumiskäyttöön tarkoitettua lisärakennusta.

    Tällaisen täydennysrakentamisen jälkeen alueen idylli on kyllä mennyttä. Puutaloalueen nykyistä ehjää miljöötä pitäisi oikeasti suojella, eikä alistaa sitä tällaiselle uudisrakentamiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pekka T. kirjoitti 4.9.2017 kello 19:23

    On mielenkiintoista, miten Malmin lentokentän puolustajat ovat propagoineet tätä asiaansa niin nokkelasti, että monet tavalliset ihmiset (tunnen itsekin sellaisia), joita pienlentokenttätoiminta ei kosketa henkilökohtaisesti millään lailla, ovat käsityksessä, että taas ovat poliitikot kähmineet rumasti.

    Siinä ei auta tuoda esiin, että päätökset on tehty täysin demokraattisesti, tai että oikeasti Helsinkiin olisi jonnekin saatava rakennettua uusia asuntoja. Samat ihmiset kun pakkaavat vastustamaan niitä muitakin asuntojen rakentamisalueita. Ei viheralueille, ei golfkentälle, ei Santahaminaan. Eikä nykyisten lähiöiden tiivistämistä eikä varsinkaan kaupunkibulevardeja.

    Tämä kaikki saa olemaan tyytyväinen siitä, etten itse ole poliittinen päättäjä Helsingissä. Ja että jotkut fiksut ihmiset, kuten nyt esimerkiksi Osmo Soininvaara, viitsivät ja jaksavat sen tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Käpylän idylli uhattuna kirjoitti 4.9.2017 kello 19:28

    Helsingin Sanomissa oli 22.9. uutinen, jossa kerrotaan, että suurin osa Käpylän vanhoista puutaloista tulee purettavaksi heti kun alueen uusi asemakaava on hyväksytty. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaa lähiaikoina.

    Uutinen on vuodelta 1966. Onneksi kaavaa ei silloin hyväksytty, ja toivottavasti myös nykyiset päättäjät ymmärtävät vanhan puutaloalueen arvon puineen ja puutarhoineen ilman massiivista lisärakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 5.9.2017 kello 0:14

    Osmo Soininvaara:
    Kalle, koeta nyt rauhoittua
    Valtuusto on demokraattisesti päättänyt, että aluetta tarvitaan enemmän 25 000 ihmsen asuinalueena kuin muutaman sadan ihmisen harrastuspaikkana. Valtio on päättänyt, ettei se halua pitää yllä tappiollista kenttää.

    No kyllä tuo keikka hiukan haisee. Mutta isompi asia on että pk-seudulle tarvitaan toinen kenttä Hki-Vantaan lisäksi JOS haluamme kilpailla esimerkiksi Tukholman kanssa alueellisesta vetovoimasta. Citykenttien merkitys aletaan ymmärtää muualla mutta meillä ollaan 20 vuotta jäljessä. Liian isoja ja monimutkaisia asioita valtuutettujen päätettäväksi kun liikennepuolen asiantuntemus rajoittuu spåraan. Olkoonkin että pika- sellaiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2017 kello 9:38

    Voisiko ajatella, että kun Helsinki on antganut ilmaiseksi maat kentälle yli 8+0 vuotta, nyt olisi vaikka Espoon vuoro. Sielotä vain jättää metroradfan varresta yhden kaupunginosan rakentamatta. Ei se sen suurempi uhraus ole kuin Helsingiltä jättää kolme neliökilometriä maata käyhttämättömäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Seppo Häkli kirjoitti 5.9.2017 kello 9:42

    Varsinainen ongelma Länsi–Käpylän kaavassa on, että uudet lisärakennuksien paikat on kaavassa määrätty sitoviksi ja usein tonttien rajoille jopa 160 m2 ryppäiksi, jolloin ne ovat asuinrakennuksia suurempia. Tämä tuhoa lopullisesti suojellun ympäristön. Uudet rakennukset tulisi voida sijoittaa tonteille niiden puusto, puutarhat ja maasto huomioiden pieninä erillisinä rakennuksina. Rakennusvalvontavirasto ja Tekninen neuvottelukunta kritisoi näitä ylisuuria ryppäitä hyvin perustellen ja toi esiin niiden ongelmat. Kaavan vuorovaikutusraportissa tätä kritiikkiä ei edes tuoda esille.

    Tällaisen täydennysrakentamisen jälkeen alueen idylli on kyllä mennyttä. Puutaloalueen nykyistä ehjää miljöötä pitäisi oikeasti suojella, eikä alistaa sitä tällaiselle uudisrakentamiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle kirjoitti 5.9.2017 kello 10:11

    Osmo Soininvaara:
    Voisiko ajatella, että kun Helsinki on antganut ilmaiseksi maat kentälle yli 8+0 vuotta, nyt olisi vaikka Espoon vuoro. Sielotä vain jättää metroradfan varresta yhden kaupunginosan rakentamatta. Ei se sen suurempi uhraus ole kuin Helsingiltä jättää kolme neliökilometriä maata käyhttämättömäksi.

    Pahimmillaan siinä käy juuri noin! Eivät kaikki Espoon päätökset ole Länsimetroon verrattavia. Kentän myötä monia muita asioita siirtyy Espooseen ja Helsingin kehitys hallinto- ja nukkumalähiökaupungiksi jatkuu. Helsinkiläisten kannalta erittäin huono ratkaisu.

    Jos Malmi rakennettaisiin, mihin typeryyteen en voi uskoa, ainoa järkevä liike on tehdä lontoot ja pistää yksi itä-helsinkiläinen lähiö nurin uuden kentän alta. Se ei ole mahdoton ajatus, koska Itä-Helsingissä on paljon rakennuskantaa, joka on käyttöikänsä päässä. Vai onko jo katsottu sopiva yhtenäinen alue, jossa on vuokratontteja.

    Järkevä liike on jatkaa kentän toimintaa ja satsata siihen. Esimerkiksi spåralinja kentälle nopeuttaisi kentän muuttumista liikelentokentäksi. Johonkin Kirkkonummelle tarvitaan joka tapauksessa uusi kenttä lähivuosina harrasteilmailulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. vk kirjoitti 5.9.2017 kello 10:13

    Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyllä tuo keikka hiukan haisee. Mutta isompi asia on että pk-seudulle tarvitaan toinen kenttä Hki-Vantaan lisäksi JOS haluamme kilpailla esimerkiksi Tukholman kanssa alueellisesta vetovoimasta.

    Arlanda on kaukana Tukholman keskustasta ja yhteydet keskustaan joko älyttömän hitaita tai sikakalliita (expressjuna). Siksi Brommalle on perusteltua tarvetta.

    Toki Helsingin keskustasta Seutulaan junayhteys voisi olla nopeampi (nyt noin 1/2 tuntia), mutta kun matkalla pitää pysähtyä kaikilla 10-13 väliasemalla. Voisiko vaikka joka kolmannen I- ja P-junan ajaa pysähtymällä vain Pasilassa sekä Tiksissä/Myyrmäessä eli pari kertaa tunnissa? Matka-aika voisi puolittua noin 15 minuuttiin.

    Ei pääkaupunkiseudulle tarvita citykenttää vaan nopeampi yhteys Helsinki-Vantaalle. Eli kannattaa investoida mieluummin junayhteyden nopeuttamiseen kuin tuhlata Malmin kentän maa-alue lentoliikenteeseen ja sen tarvitsemiin citykenttä-investointeihin liikenneyhteyksineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Syltty kirjoitti 5.9.2017 kello 12:12

    Jos se Malmin kenttä on käyttäjilleen niin äärettömän arvokas, niin kai lentokoneharrastajat voivat luoda jonkinsorttisen yhteenliittymän ja jättää maista voittavan ostotarjouksen Helsingille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. PRNDL kirjoitti 5.9.2017 kello 12:18

    Pekka T.:
    …monet tavalliset ihmiset, joita pienlentokenttätoiminta ei kosketa henkilökohtaisesti millään lailla….

    Eli asiasta ei saisi olla mielipidettä ellei omista lentolupakirjaa…?

    Jospa ajokortittomat jääväävät sitten samalla itsensä pois autoliikennettä koskevasta suunnittelusta. Kyllä me muutkin kuljemme sillä alueella ja arvostamme paikan historiaa ja toimintaa.

    Vaikka niistä koneistahan toki lähtee ihan kamala melu sanoo joku joka on joskus nähnyt taitolentokoneita harjoittelemassa kokonaan toisessa paikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jalankulkija kirjoitti 5.9.2017 kello 13:05

    Osmo Soininvaara:
    Voisiko ajatella, että kun Helsinki on antganut ilmaiseksi maat kentälle yli 8+0 vuotta, nyt olisi vaikka Espoon vuoro. Sielotä vain jättää metroradfan varresta yhden kaupunginosan rakentamatta. Ei se sen suurempi uhraus ole kuin Helsingiltä jättää kolme neliökilometriä maata käyhttämättömäksi.

    Kaikella maalla on yleensä hintansa. Paitsi silloin, kun se tulee pyöräilyn käyttöön, jolloin se on ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. QTC kirjoitti 5.9.2017 kello 15:10

    Osmo Soininvaara:
    Voisiko ajatella, että kun Helsinki on antganut ilmaiseksi maat kentälle yli 8+0 vuotta, nyt olisi vaikka Espoon vuoro. Sielotä vain jättää metroradfan varresta yhden kaupunginosan rakentamatta. Ei se sen suurempi uhraus ole kuin Helsingiltä jättää kolme neliökilometriä maata käyhttämättömäksi.

    Onko Oopperatalon alle jäänyt maapläntti myös uhraus? Itse asiassa Espoo uhraa melkoisesti maata Ämmässuon kaatopaikkaan. Taitavat helsinkiläisetkin sitä käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.9.2017 kello 16:26

    Kyllä, Oopperan alle jäänyt maapala oli uhraus. Se laskettiin osaksi Helsingin osuutta, kun hankkeen rahoituksesta sovittiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. TTK kirjoitti 5.9.2017 kello 18:31

    Seuraava video on mielipide ja vaalimainos, mutta kertoo jotain citylentokentistä.


    Let’s Close London City Airport

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 5.9.2017 kello 19:26

    Niin no siinä mielessä kyllä että tämä Helsingin asuntopula on täysin Espoon ja Helsingin kunnallispoliitikkojen synnyttämä kun ei voida sopia asioista. Rakennusmaatahan on ja se että rakentamisen pitäisi tapahtua juuri Helsingissä ja vaikeasti rakennettavalla maalla on vain vanhanaikaisten valtarakenteiden, kansankielellä vallanhimon, aikaansaannosta.

    Tietysti voi ajatella että kun on olemassa kenttä niin kannattako se siirtää 20 kilometriä länteen. Mutta on sitä verovaroilla ennekin tehty asioita jotka eivät kestä järjen kanssa tarkastelua.

    Anyway, Helsinki häviää joka päivä Tukholman seudulle ja tässä yksi esimerkki miksi käännettä ei ole tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tuomas L. kirjoitti 6.9.2017 kello 8:57

    Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyllä tuo keikka hiukan haisee. Mutta isompi asia on että pk-seudulle tarvitaan toinen kenttä Hki-Vantaan lisäksi JOS haluamme kilpailla esimerkiksi Tukholman kanssa alueellisesta vetovoimasta. Citykenttien merkitys aletaan ymmärtää muualla mutta meillä ollaan 20 vuotta jäljessä. Liian isoja ja monimutkaisia asioita valtuutettujen päätettäväksi kun liikennepuolen asiantuntemus rajoittuu spåraan. Olkoonkin että pika- sellaiseen.

    Helsingillä on jo city-kenttä, Vantaalla. Malmi on 4 km lähempänä keskustaa, joten ei se kovin paljon citympi ole. Kyse onkin siitä, tarvitseeko Helsingin kokoinen kaupunki kaksi lentokenttää. En ole nähnyt yhtään faktoihin perustuvaa argumenttia tämän puolesta, toki nettikeskusteluissa on puhuttu siitä miten Warren Buffett lentää Malmille yksityiskoneellaan tuomaan Suomeen investointeja. Moni huomattavasti suurempikin kaupunki pärjää yhdellä. Tukholmakin ainoana pohjoismaisena kahden lentokentän suurkaupunkina suunnittelee Bromman sulkemista, vaikka Arlandasta keskustaan on yli 30 km pidempi matka. Göteborg ja Oslo ovat jo sulkeneet city-kenttänsä.

    Historialliseen arvoon pohjaavat perustelut kentän säilyttämisen puolesta ovat kutakuinkin ainoat järkevät argumentit, mutta niissäkin ontuu se, ettei Malmi ole ollut 65 vuoteen siinä alkuperäisessä matkustajaliikennekäytössä, johon se rakennettiin.

    Malmin kentän muuttaminen matkustajaliikenteen käyttöön puolestaan vaatisi kiitoradan kääntämistä samansuuntaiseksi Helsinki-Vantaan kiitoratojen kanssa, Tullivuorentien asuinalueen ja Tattarisuon teollisuusalueen jyräämistä kiitoradan alta ja uusia lentomelualueita Helsingin sisään. Nykyinen nykyiset pikkuiset harrastekoneet eivät aiheuta kovin suuria haittoja, mutta vähänkään isompien koneiden melu olisi huomattava haitta lähiseuduille, yksityissuihkukoneista puhumattakaan. Hinta Helsingin kaupungille olisi valtava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sepi kirjoitti 6.9.2017 kello 10:43

    Malmin kenttä on nykyisellään hyödytön kakkoskenttänä, koska sen kiitotiet ovat niin lyhyet, että sinne ei mahdu edes pienimmillä A320:llä, joka taitaa olla hki-vantaan yleisimmin käytetty konetyyppi.

    Mitä HKI-vantaa tarvitsee on pääradan oikaisun sen kentän ali.

    Samalla radan sivuraiteen voisi koukata Pirkkalan kautta Tampereen päässä, jolloin se toimisi hyvänä kilpailijana hki-vantaalle ja varakenttänä toimiessaan junakapasiteettia olisi helppo ohjata poimimaan ihmisiä kyytiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. vk kirjoitti 6.9.2017 kello 18:00

    Syltty:
    Jos se Malmin kenttä on käyttäjilleen niin äärettömän arvokas, niin kai lentokoneharrastajat voivat luoda jonkinsorttisen yhteenliittymän ja jättää maista voittavan ostotarjouksen Helsingille?

    Tai tarjouksen kentän vuokraamisesta markkinahinnalla. Vuosivuokra pitää olla 4-5% maan arvosta. Ja Malmin kentän maan arvo voi hyvin olla 500 miljoonaa, jolloin vuosivuokra olisi 20-25 miljoonaa.

    Finavian 2013 vuosikertomuksen mukaan Malmin kentälle tuli laskeutumisia kaikkiaan 36394 kpl. Näistä liikenneilmailua oli mahtavat 26 kpl (Hki-Vantaa 82890 kpl) ja sotilasilmailua 50 kpl (Hki-Vantaa 779 kpl). Loput eli 99,8% on yleisilmailua eli lähinnä harrastus- ja koulutustoimintaa.

    Liikenne- ja sotilasilmailun kannalta Malmin kentällä ei ole mitään merkitystä, kaikki mahtuu hyvin Helsinki-Vantaalle.

    Käsittääkseni tähän saakka Helsinki ei ole saanut ko. maasta vuokratuloja. Näin ollen Helsinki on siis subventoinut Malmin lentoliikennettä joka vuosi noin 20 miljoonalla ties kuinka kauan.

    Ovatko siis Malmin lentelyn harrastajat valmiita kustantamaan maan vuokrauksen 20 meuroa/v? Per lentoharrastaja (700 kpl, saatu Malmin ystävien papereista) tämä olisi noin 28.571 euroa per VUOSI!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 6.9.2017 kello 18:43

    Tuomas L.: Helsingillä on jo city-kenttä, Vantaalla. Malmi on 4 km lähempänä keskustaa, joten ei se kovin paljon citympi ole. Kyse onkin siitä, tarvitseeko Helsingin kokoinen kaupunki kaksi lentokenttää. En ole nähnyt yhtään faktoihin perustuvaa argumenttia tämän puolesta, toki nettikeskusteluissa on puhuttu siitä mitenWarren Buffett lentää Malmille yksityiskoneellaan tuomaan Suomeen investointeja. Moni huomattavasti suurempikin kaupunki pärjää yhdellä. Tukholmakin ainoana pohjoismaisena kahden lentokentän suurkaupunkina suunnittelee Bromman sulkemista, vaikka Arlandasta keskustaan on yli 30 km pidempi matka. Göteborg ja Oslo ovat jo sulkeneet city-kenttänsä.

    Historialliseen arvoon pohjaavat perustelutkentän säilyttämisen puolesta ovat kutakuinkin ainoat järkevät argumentit, mutta niissäkin ontuu se, ettei Malmi ole ollut 65 vuoteen siinä alkuperäisessä matkustajaliikennekäytössä, johon se rakennettiin.

    Malmin kentän muuttaminen matkustajaliikenteen käyttöön puolestaan vaatisi kiitoradan kääntämistä samansuuntaiseksi Helsinki-Vantaan kiitoratojen kanssa, Tullivuorentien asuinalueen ja Tattarisuon teollisuusalueen jyräämistä kiitoradan alta ja uusia lentomelualueita Helsingin sisään. Nykyinen nykyiset pikkuiset harrastekoneet eivät aiheuta kovin suuria haittoja, mutta vähänkään isompien koneiden melu olisi huomattava haitta lähiseuduille, yksityissuihkukoneista puhumattakaan. Hinta Helsingin kaupungille olisi valtava.

    Hinta Helsingin kaupungille valtava? Miten mitattuna? Teoreettisella asukasmäärällä mitattuna olettaen että asukkaille on työtä. Savimaalle rakentamisesta tulee reilu tonni yimääräistä pohjakulua per kerrosneliö pelkästään maaperän takia. Toki tuonne saadaan sitten asumistuella ja yhteisillä rahoilla asukkaita, mutta sen hinta vasta onkin valtava.

    Bromman kentän sulkemista ei mitenkään suunnitella, mielipiteitä asiasta toki on mutta hallituksen päätös on että kenttä säilyy ainakin vuoteen 2038. Sulkeminen päin vastoin peruttiin ja kenttää kehitetään. 2038 on myös riittävän pitkä aika jotta voidaan arvioida lentoliikenne uudelleen sen aikaisella kalustolla.

    Tämähän on kilpailukykyasia jossa toki voidaan antaa tasoitusta muille, sitä annetaan sijainnillamme tosin jo muutenkin. Tukholmallekin jo reilusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 8:29

    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rakentaa on yhtä totta kuin Malmin puolustajien väitteet muutenkin. En tiedä, onko mikään liike perustanut toimintaansa totuuden vastaisille väitteille siinä määrin kuin Malmin puolustajat. Sen takia heidän maineensa Helsingin päättäjien keskuudessa on jokseenkin pohjalukemissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Pekka T. kirjoitti 6.9.2017 kello 19:26

    PRNDL: Eli asiasta ei saisi olla mielipidettä ellei omista lentolupakirjaa…?

    No olipa tulkinta! Olen sitä mieltä, että mielipide paitsi saisi olla niin olisi erinomaisen hyvä jos myös olisi kaikilla mahdollisilla ihmisillä, joita asia vähänkin liippaa. Esimerkiksi kaikilla helsinkiläisillä. Ja ihan millainen mielipide tahansa.

    Ihmettelin vain sitä miten ihmiset, jotka ovat vaatimassa Helsinkiin lisää asuntoja, ovat samanaikaisesti jotenkin ohimennen sitä mieltä, että kun se pienlentokenttätoiminta tuntuu silleen sympaattiselta niin pitäisihän se Malmilla säilyttää. Ja että poliitikot, jotka ovat sitä siis lopettamassa, kähmivät taas kerran rumasti.

    Ei siinä, että poliitikot toimivat joissain asioissa, kaikkien neuvottelujen ja kompromissien jälkeen, tavalla joka ei vastaa kaikkien kansalaisten mielipidettä, ole sinänsä mitään epäilyttävää. Rumaa peliä pitää vastustaa, mutta eri mieltä oleminen ei ole rumaa.

    Jos lentokenttä katsottaisiin säilyttämisen arvoiseksi, olisi päätettävä mihin vastaava määrä asuntoja sijoitettaisiin. Sillä Helsingin (ja pääkaupunkiseudun) asuntopula kun lienee aika kiistaton tosiasia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. tcrown kirjoitti 6.9.2017 kello 20:38

    Jalankulkija: Kaikella maalla on yleensä hintansa. Paitsi silloin, kun se tulee pyöräilyn käyttöön, jolloin se on ilmaista.

    Kun tämä implisiittinen väite, että pyöräteille ja pyöräparkeille annetaan kohtuuttoman paljon kallista maata muiden maankäyttötarpeiden kustannuksella, niin joku tämän varmaan on laskenut ja arvioinut, ja vielä jonkunlaiseen käyttömäärään suhteutettuna.

    Kuinka paljon helsingin maa-alasta on varattu autoille, kuinka paljon jalankululle ja kuinka paljon polkupyöräilylle?

    Jos tuolle maa-alalle arvioidaan joku asiallinen kustannus, ja arvioidaan matkustussuoritteiden määrä jollain tavalla, kuinka paljon kukin kulkumuoto saa tukea matkaa ja matkustuskilometriä kohden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 8:26

    Luulen, että pyöräilijät voittaisivat, jos osa kunnallisverosta perittäisiin autoilijoilta, pyöräilijöiltä ja joukkoliikenteen käyttäjiltä maaverona vaikkapa euro/m2 vuodessa näille liikennemuodoille uhratusta maa-alasta. Pyöräilijöiden maksut nousisivat, mutta kunnallisverot alenisivat, koska autoille on uhrattu noin tuhat kertaa enemmän pinta-alaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kalle kirjoitti 6.9.2017 kello 21:23

    TTK:
    Seuraava video on mielipide ja vaalimainos, mutta kertoo jotain citylentokentistä….

    Tämä kannattaa katsoa. Se on todella hauska. Kaveri taitaa olla tosissaan ja ihan oikeasti uskoa tuohon. Todellista camp-huumoria parhaimmillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Rolle kirjoitti 6.9.2017 kello 21:47

    Pekka T.:
    On mielenkiintoista, miten Malmin lentokentän puolustajat ovat propagoineet tätä asiaansa niin nokkelasti, että monet tavalliset ihmiset (tunnen itsekin sellaisia), joita pienlentokenttätoiminta ei kosketa henkilökohtaisesti millään lailla, ovat käsityksessä, että taas ovat poliitikot kähmineet rumasti.

    Millaista porukkaa lentoharrastajat ovat? Koulutettuja, hyvätuloisia, erittäin ammattitaitoisia. Nämä Malmi-agitaattorit ovat myös jaksaneet huutaa pitkään, välittämättä väittämiensä virheistä. Ja, aika harva varmaan sympatiseeraajista on koskaan käynyt Malmilla, katsovat vain kuvia, missä on terminaalirakennus ja muutama söpö pienkone edustalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. ksee kirjoitti 6.9.2017 kello 22:03

    QTC: Onko Oopperatalon alle jäänyt maapläntti myös uhraus?

    Tulipa tuossa pitkästä aikaa vilkaistua Oopperan ohjelmistoa ja kylläpä se näyttää nykyään todellakin niin 100% varmasti 50+ vee porvarisfrouvalle suunnatulta perusturvalliselta hötöltä, että tulee kyllä mieleen, että sama tarjonta hoituisi taatusti jonain hartwall-areenaesityksinä kaupallisen ohjelmatoimiston voimin.

    No, sama taitaa vaivata nykyään nk. laitosteattereita, joissa tehtaillaan kaupallisesti varmoja kassamagneetteja yhteiskunnan varojen turvin. Jos julkisella rahalla saa pelkkää kaupallista höttöä, niin eikö sama onnistuisi (kenties jopa paremmin) yksityisellä puolella (olettaen, että laitosten aiheuttama markkinahäiriö poistuisi)?

    Helsingin kaupunginisät ja -äidit voisivat sitten miettiä oopperan tontin lisäksi hyödyllisempää käyttöä myös kaupungin- ja kansallisteatterin tonteille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. R.Silfverberg kirjoitti 6.9.2017 kello 23:02

    Helsinki_hoi_älä_jätä: No kyllä tuo keikka hiukan haisee. Mutta isompi asia on että pk-seudulle tarvitaan toinen kenttä Hki-Vantaan lisäksi JOS haluamme kilpailla esimerkiksi Tukholman kanssa alueellisesta vetovoimasta. Citykenttien merkitys aletaan ymmärtää muualla mutta meillä ollaan 20 vuotta jäljessä. Liian isoja ja monimutkaisia asioita valtuutettujen päätettäväksi kun liikennepuolen asiantuntemus rajoittuu spåraan. Olkoonkin että pika- sellaiseen.

    Mitään citykentäää Helsinki ei tarvitse koska Vantaan kentälle on vain 15 km ja sillä on vielä laajentamisvaraa. Vrt Tukholma jossa pääkenttä Arlanda on 40 km päässä ja siksi tarvitsee “citykentän” Brommasta 15 km päässä keskustasta.

    Pienkoneilmailun soveltuu Nummela reilun puolen tunnin moottoritiematkan päässä Helsingistä tai sitten voitaisiin rakenta toinen pienkonekenttä Malmin tilalle esim Östersundomin Natura-alueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. j-lu kirjoitti 7.9.2017 kello 9:46

    Osmo Soininvaara:
    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rakentaa on yhtä totta kuin Malmin puolustajien väitteet muutenkin.

    No siis onhan väite totta sikäli, että se on kalliimpaa kuin rakentaa otollisemmalle maaperälle 😀

    Mutta että olisi erityisen kallista, tai että suunnitelluilla kerrosneliömäärillä ja Helsingin neliöhinnoilla asialla olisi juurikaan merkitystä, niin ei ole.

    Mutta ollaan suopeita ja ajatellaan, ettei kyse ole totuudenvastaisten väitteiden esittämisestä tarkoituksellisesti, vaan esimerkiksi siitä, että lentoharrastajat ovat yleensä ottaen pientaloasujia ja heillä yksinkertaisesti on väärä kuva/tieto perustamiskustannusten osuudesta kerrostalorakentamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 10:22

    On varmaan kalliimpaa rakentaa savelle kuin kalliolle, mutta väite tuhannesta eurosta neliöltä lisäkustannuksena on silkka vale. Helsingissä keskimäärin rakennusmaa on savea huonompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jalankulkija kirjoitti 7.9.2017 kello 10:33

    Osmo Soininvaara:
    Luulen, että pyöräilijät voittaisivat, jos osa kunnallisverosta perittäisiin autoilijoilta, pyöräilijöiltä ja joukkoliikenteen käyttäjiltä maaverona vaikkapa euro/m2 vuodessa näille liikennemuodoille uhratusta maa-alasta. Pyöräilijöiden maksut nousisivat, mutta kunnallisverot alenisivat, koska autoille on uhrattu noin tuhat kertaa enemmän pinta-alaa.

    Siis ei faktaa vaan pelkkää luuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 10:54

    Kyllä yhtä pyärää kohden on häviävän pieni osa siitä maa-alasta, joka on varattu autoliikenteelle yhtä autoa kohden. Pwlkkä pysäköinti 16 km2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. KariS kirjoitti 7.9.2017 kello 11:08

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä yhtä pyärää kohden on häviävän pieni osa siitä maa-alasta, joka on varattu autoliikenteelle yhtä autoa kohden. Pwlkkä pysäköinti 16 km2

    Huimia pysäköintialueita jos yhtä autoa kohden on 16 km2. Ehkä olisi syytä hakea realismia näihin Osmon väitteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 12:07

    Tämä laskelma perustuu autojen lukumäärään ja siihen, että jokaista kohden on kaksi paikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. EKK kirjoitti 7.9.2017 kello 11:21

    Helsingissä on pyöräteitä 1200 km (lähde: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/pyorareitit/). Jos arvioidaan varovasti pyörätien leveydeksi 2,5 m, niin pyörätiet vievät tilaa 3 miljoonaa m2. Jos aktiivisia pyöräilijöitä on vaikkapa 100 000 (riippuu mihin raja vedetään), niin tämä tekee 30 m2 pyöräilijää kohden. Ei ihan mahdotoon määrä, mutta ylittää kuitenkin auton pysäköintiin vaaditun tilan.
    Autoliikenteen osalta voi joku muu tehdä vastaavan laskelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 12:09

    Mihin unohtuivat autojen tarvitsemat väylät? Pelkästään kehä I:n sisällä olevat moottoriväylät vievät asuintilan 80 000 ihmiseltä, ja siinä ovat mukana vasta melualueet, ei itse asfalttipintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. KariS kirjoitti 7.9.2017 kello 12:38

    Osmo Soininvaara:
    Tämä laskelma perustuu autojen lukumäärään ja siihen, että jokaista kohden on kaksi paikkaa.

    Mihin perustuu väite, että jokaista autoa kohden on kaksi maksimitoitettua autopaikkaa? Helsingissä ei takuulla löydy 500 000 autopaikkaa joiden keskimäärin viemä ala olisi reippaasti yli 30 m2.

    Aktiivisena työmatkapyöräilijä olen sitä mieltä, että meidän pyöräilijöiden kannalta on erittäin vahingollista, että pyöräilyä kannattavat edustajat valehtelevat noin raskaasti.

    Tuollainen lisää vain sitä negatiivista vastakkainasettelua, jonka vuoksi pyöräilyolosuhteiden parantamiseen ei tahdo löytyä riittävästi tahtoa. Rehellisyys ja yhteistyökyky muiden liikennemuotojen edustajien kanssa edistäisi asiaamme paljon paljon paremmin. Ja se, että pyöräilyhankkeita edes yritettäisiin toteuttaa järkevin kustannuksin, ei mielettömin kustannuksin kuten baanat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 13:10

    Kyllä autolla on oltava paikka, johon sen voi pysäköidä, kun lähtee kotoa. Muutenhan sitä ei voisi käyttää lainkaan. Jokaista autoa kohden, jota käytetään työmatkoihin, on toinen paikka sen työpaikan luona ja niin on Helsingissä myös jokaista muualta tulevaa kohden. Lisäksi kauppakeskuksissa on oltava kolmas autopaikka. Itse asiassa KSV:n arvion mukaan pysäköintipaikkoja on autoa kohden enemmän kuin kaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. KariS kirjoitti 7.9.2017 kello 13:34

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä autolla on oltava paikka, johon sen voi pysäköidä, kun lähtee kotoa. Muutenhan sitä ei voisi käyttää lainkaan. Jokaista autoa kohden, jota käytetään työmatkoihin, on toinen paikka sen työpaikan luona ja niin on Helsingissä myös jokaista muualta tulevaa kohden. Lisäksi kauppakeskuksissa on oltava kolmas autopaikka. Itse asiassa KSV:n arvion mukaan pysäköintipaikkoja on autoa kohden enemmän kuin kaksi.

    Edelleenkin kysyn faktaa tuon laskelman pohjaksi, että Helsingissä olisi 500 000 autopaikkaa joiden keskimäärin viemä ala olisi reippaasti yli 30 m2. Siis jokainen keskimäärin yli kaikista väljimmän mitoitusnormin vaikka otettaisiin mukaan P-paikan rampit ym. Tuollaiset väitteet pitää pystyä todentamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. PRNDL kirjoitti 7.9.2017 kello 15:50

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä autolla on oltava paikka, johon sen voi pysäköidä, kun lähtee kotoa. Muutenhan sitä ei voisi käyttää lainkaan.

    Se työpaikan parkkipaikka voi olla yhtä hyvin myös Helsingin ulkopuolella. Kuten se kauppakeskuksen paikkakin. Kesämökin pihasta puhumattakaan.

    Millä tavalla kauppakeskuksiin tai keskustan halleihin voi muuten käytännössä varata sen paikan jos kerran jokaiselle autolle lasketaan aina kaksi omaa paikkaa? Oman havaintoni mukaan niissä ei ole rekisterikilven mukaan tehtyä varausta.

    Ja poliittisille päättäjille ohjeeksi että ylipäätään kannattaisi joskus viettää aikaansa jonkun oikeasti autoa käyttävän helsinkiläisen kanssa. Vai olisiko liian uhkaava tilanne oman kuplan ulkopuolella…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2017 kello 16:25

    Tietoni ovat peräisin kaupunkisuunnitteluvirasto-vainaalta. Siellä on aika hyvät rekisteritiedot pysäköintipaikoista. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132%, joten ulkokuntalaisia käy täällä töissä enemmän kuin päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. hta kirjoitti 7.9.2017 kello 18:12

    Kotien luona parkkipaikat voi laskea autoilijan tuottamaksi “kuluksi” mutta työpaikoilla sen parkkipaikan kylläkin omistaa usein joku muu kuin kaupunki ja jos ei omista niin kaupunki saanee siitä sitten tuloja haluamansa määrän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 7.9.2017 kello 22:07

    Osmo Soininvaara:
    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rakentaa on yhtä totta kuin Malmin puolustajien väitteet muutenkin. En tiedä, onko mikään liike perustanut toimintaansa totuuden vastaisille väitteille siinä määrin kuin Malmin puolustajat. Sen takia heidän maineensa Helsingin päättäjien keskuudessa on jokseenkin pohjalukemissa.

    Nyt taitaa Osmo mennä haukkumiseksi mikä ei ole oikein tyylikäs juttu. Ei ole myöskään hyvä juttu että jonkin kuntalaisryhmän “maine” on “päättäjien” keskuudessa pohjalukemissa. Hiukan kuin äänekäs oppilas ja opettaja. Jokaisella kuntalaisella on oikeus mielipiteeseen vaikka se jonkun mielestä olisi vääräkin. Toki olen huomannut että tästä periaatteesta ollaan tinkimässä ja on absoluuttinen oikeassa olevin puolue.

    Mutta sitten faktoihin koska ei ole tarkoitus esittää mitää totuuden vastaista vaan lukuja jotka voi sitten kumota mutta vain faktoilla, ei “olet väärässä” – kommentilla.

    Malmin maanrakennus perusvalmiiksi maksaa noin 300-400 miljoonaa euroa johon pitää lisätä saastuneiden maamassojen käsittely. Konsultin aikoinaan tekemässä arviossa rivi-ja pientalojen pelkät paalutuskustannukset pyörivät 400 euron luokassa / kerrosneliö. Kerrostalojen kohdalla edullisempaa.

    Maamassojen siirto on todella kallista etenkin kun savimaalle ei oikein ole ottajia vaan se pitää kuljettaa kauas. Puhumattakaan sitten saastuneesta maasta.

    Joka tapauksessa tuosta tulee vähintään se 400 miljoonaa peruskulua veronmaksajille ja kun lisätään varmuuskerroin – joka on tarpeen kun kyseessä on kaupungin projekti – ollaan luokassa 600 miljoonaa. Asuntoja on tulossa noin 13500 joten tuosta tulee reilu 40 tuhatta pohjakulua per asunto. Yksiössä se on hyvinkin sen tonnin per kerrosneliö.

    Laskelman saa toki osoittaa vääräksi josta olisin jopa mielissäni koska olen tässä maksumiehenä. Minua häiritsee tässä se että rakentaminen savelle on yhtäkkiä “normaalia” kun se aiemmin oli vaikeaa ja kallista. Louhintakin on parempi koska louheelle on käyttöä. Savelle ei mitään.

    Ja sitten voi osoittaa vääräksi myös sen että helppo saavutettavuus lentäen on Helsingin houkuttelevuuden kannalta hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2017 kello 11:30

    Mitä ihmeen merkitystä on sillä, mitä maksaisi pientalojen rakentaminen alueelle, jolle tehdään kerrostaloja? Mistä tieto, että tämä maa olisi eriytisen saastunutta, kun kaupungin tieto on, että saastunutta maata on harvinaisen vähän. Kokonaisuudessaan alueen kaavatalous on tasapainossa. Sitä voi verrata vaikka Östersundomiin, jossa se on miljardin tappiolla. Toisin sanoen Malmin pelastaminen ja rakennusoikeuden siirto Östersundomiin maksaisi miljardin.
    Pahiten malimilaiset ovat muuttaneet totuutta kertoe3ssaan siitä, kuinka paljon liikelentoja vuodessa kentälle on. Ne on onneksi tilastoitu.

    Asuntoja on tulossa noin 13500 joten tuosta tulee reilu 40 tuhatta pohjakulua per asunto. Yksiössä se on hyvinkin sen tonnin per kerrosneliö.

    Mieti nyt vähän logiikkaasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 7.9.2017 kello 22:14

    R.Silfverberg: Mitään citykentäää Helsinki ei tarvitse koska Vantaan kentälle on vain 15 km ja sillä on vielä laajentamisvaraa. Vrt Tukholma jossa pääkenttä Arlanda on 40 km päässä ja siksi tarvitsee “citykentän” Brommasta 15 km päässä keskustasta.

    Pienkoneilmailun soveltuu Nummela reilun puolen tunnin moottoritiematkan päässä Helsingistä tai sitten voitaisiin rakenta toinen pienkonekenttä Malmin tilalle esim Östersundomin Natura-alueille.

    Arlandaan pääsee Tukholman keskustasta 20 minuutissa joten taitaa olla pikaisempi keikka kuin Helsingistä Hki-Vantaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ville kirjoitti 7.9.2017 kello 22:23

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132%, joten ulkokuntalaisia käy täällä töissä enemmän kuin päin vastoin.

    Helsingissä olisi täystyöllisyys, elleivät “vierastyöläiset” veisi työpaikkoja 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 7.9.2017 kello 22:36

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä autolla on oltava paikka, johon sen voi pysäköidä, kun lähtee kotoa. Muutenhan sitä ei voisi käyttää lainkaan. Jokaista autoa kohden, jota käytetään työmatkoihin, on toinen paikka sen työpaikan luona ja niin on Helsingissä myös jokaista muualta tulevaa kohden. Lisäksi kauppakeskuksissa on oltava kolmas autopaikka. Itse asiassa KSV:n arvion mukaan pysäköintipaikkoja on autoa kohden enemmän kuin kaksi.

    Tuo KSV:n arvio on perusteiltaan todella hatara, sen johdanto kertoo näin “Yhdysvalloissa yhtä au- toa kohti on arvioitu olevan 5–9 pysäköinti- paikkaa, eurooppalaisissa kaupungeissa py- säköintipaikkoja on autoa kohden tyypillises-
    ti huomattavasti vähemmän.”. Tuosta on sitten arvattu Helsingin määräksi kolme per auto. Laskelma tuo ei ole.

    KSV esittää toki laskelmankin “Jos keskimääräisenä tilatarpeena käytetään 20 m2/auto, Helsingin nyyinen autokanta vaatii noin 550 hehtaaria (5,5 km2) pinta-alaa”. Totuus lienee jossakin laskelman ja arvauksen välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 7.9.2017 kello 22:53

    Osmo Soininvaara:
    Tietoni ovat peräisin kaupunkisuunnitteluvirasto-vainaalta. Siellä on aika hyvät rekisteritiedot pysäköintipaikoista. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132%, joten ulkokuntalaisia käy täällä töissä enemmän kuin päin vastoin.

    Ajatteletko nyt että jokainen auto liikkuu joka päivä ja tarvitsee näin 2-3 parkkipaikkaa. Miten se suhtautuu KSV:n tilastoon jonka mukaan yksityisautolla tehdään vain se 22% kaikista kaupungin sisäisistä matkoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Jalankulkija kirjoitti 7.9.2017 kello 23:41

    KariS:

    Aktiivisena työmatkapyöräilijä olen sitä mieltä, että meidän pyöräilijöiden kannalta on erittäin vahingollista, että pyöräilyä kannattavat edustajat valehtelevat noin raskaasti.

    Tuollainen lisää vain sitä negatiivista vastakkainasettelua, jonka vuoksi pyöräilyolosuhteiden parantamiseen ei tahdo löytyä riittävästi tahtoa. Rehellisyys ja yhteistyökyky muiden liikennemuotojen edustajien kanssa edistäisi asiaamme paljon paljon paremmin. Ja se, että pyöräilyhankkeita edes yritettäisiin toteuttaa järkevin kustannuksin, ei mielettömin kustannuksin kuten baanat.

    Yritin kysyä Caloniuksenkadun katusuunnitelman tekijältä asiakastilaisuudessa, millaisiin tutkittuihin lukuihin perustuvat kadun suunnitelmat pyöräilyn tarpeista tällä nimenomaisella osuudella. Kävi ilmi, että mitään todellista tietoa ei tästä ollut. Oltiin vain huitaisemassa parkkipaikat pois ja tekemässä tilalle ylileveitä pyöräteitä. Tämä kohdehan on muutenkin hyvä esimerkki siitä, miten sikakallista maa on tällä kohdalla, jos sillä on pysäköitynä auto, mutta maan hinnasta ei puhuta mitään, kun tilalle tulee pyörätiet. Viis siitä onko käyttäjiä vai ei. Mäntymäen uudet kallit pyörätiet huutavat tyhjyyttään, samoin Nordenskiöldinkatu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Syltty kirjoitti 8.9.2017 kello 12:32

    Helsinki_hoi_älä_jätä:Ei ole myöskään hyvä juttu että jonkin kuntalaisryhmän “maine” on “päättäjien” keskuudessa pohjalukemissa.

    Pitäisikö silloin kuitenkin aivan ensimmäiseksi katsoa pitkään ja hartaasti peiliin?

    Jokaisella kuntalaisella on oikeus mielipiteeseen vaikka se jonkun mielestä olisi vääräkin.

    Tämä oikeus muodostaa mielipiteitä, esimerkiksi joidenkin kuntalaisten muodostamista ryhmittymistä, ei sitten yhtäkkiä koskekaan päättäjiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 8.9.2017 kello 12:45

    Osmo Soininvaara:
    Mitä ihmeen merkitystä on sillä, mitä maksaisi pientalojen rakentaminen alueelle, jolle tehdään kerrostaloja? Mistä tieto, että tämä maa olisi eriytisen saastunutta, kun kaupungin tieto on, että saastunutta maata on harvinaisen vähän. Kokonaisuudessaan alueen kaavatalous on tasapainossa. Sitä voi verrata vaikka Östersundomiin, jossa se on miljardin tappiolla. Toisin sanoen Malmin pelastaminen ja rakennusoikeuden siirto Östersundomiin maksaisi miljardin.
    Pahiten malimilaiset ovat muuttaneet totuutta kertoe3ssaan siitä, kuinka paljon liikelentoja vuodessa kentälle on. Ne on onneksi tilastoitu.

    Mieti nyt vähän logiikkaasi.

    Esitä nyt Osmo hyvä hiukan lukujasi sen sijaan että kuittaat jotenkin tyhmäksi. Destian raportti on kaupungin tilaama ja siellä on nuo paalutuskustannukset. Kuten myös se että alueelle on tulossa pientaloja.

    Edullisia asuntoja tuonne ei vaan saada. Sillä on turha pettää itseään.

    Liikelentojen määrää ei Malmilla saada tilastoista ulos. Lentojen kokonaismäärä kyllä mutta Finavia on ulkoistanut matkustajalentojen tilastoinnin huolintayhtiöille joita ei Malmilla edes ole ollut. Ei ole näin ollen tilastojakaan joten jos jossakin on valhe se lienee siellä joka väittää liikelentojen olevan tilastoissa.

    Ja tuoko oli sitten se syy miksi “päättäjät” halveksuvat niitä jotka haluaisivat Malmin säilyttää. Aika löyhässä on inho.

    Ja lopuksi vielä viittaus Ympäristöministeriön vuonna 2009 tekemään selvitykseen jossa liikelentojen osuus Malmin liikenteestä ollut 5%:”

    Ympäristöministeriön vuoden 2009 selvityksen mukaan liikelentojen osuus Helsinki- Vantaan operaatioista vuonna 2008 oli noin 1,9%. Malmin lentokentän kohdalla osuus oli noin 5% kentän operaatioista. Samaa selvitystä varten haastateltujen ilmailualan asiantuntijoiden mukaan, Finavia mukaanlukien, Malmin lentoasemalle voitaisiin hyvin siirtää pienempien ja hitaampien liikelentojen operaatiot, sillä Helsinki-Vantaan ruuhka- aikoina ne hidastavat matkustajaliikenteen operaatioiden sujuvuutta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. anonilli kirjoitti 8.9.2017 kello 13:21

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Hinta Helsingin kaupungille valtava? Miten mitattuna? Teoreettisella asukasmäärällä mitattuna olettaen että asukkaille on työtä.

    Tänään opin, että Helsingissä ei ole asuntopulaa ja asumisen korkea hinta ei ole keskeinen ongelma kaikkien normaalien ihmisten elämässä.
    Tai sitten joillakin ihmisillä on asiat niin käsittämättömän hyvin, että heillä ei ole enää minkäänlaista kosketuspintaa tavisten todellisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Jukkis kirjoitti 8.9.2017 kello 14:30

    Lisäksi kun autojen viemästä tilasta keskustellaan jokaista autotietä käyttää aina vaan yksityisautoilijat, sillä ei ikinä liiku poliisiauto tai ambulanssi, sillä ei siirretä postia tai kuljeteta kauppaan vihanneksia, eikä edes bussit kulje.

    Siinäkin tilanteessa, että Kehä ykkösen sisäpuolella kiellettäisiin kaikki muu paitsi edellämainitut ajot (hälytysajoneuvot, logistiikka ja joukkoliikenne), siellä silti jokunen autotie tarvittaisiin, että tarvittaessa sieltä kaikkein urbaaneimmastakin ympäristöstä saadaan kaverit ambulanssilla Meilahteen.

    Epäilemättä autoteitä tarvittaisiin siinä tilanteessa huomattavasti vähemmän, mutta jonkun pitäisi oikeasti laskea mikä tämän välttämättömän kumipyöräinfran vaatima tila on ja vähentää se näistä luvuista niin löytyisi se todellinen määrä neliöitä / hehtaareja jonka voi yksityisautoilun piikkiin laittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 8.9.2017 kello 17:09

    anonilli: Tänään opin, että Helsingissä ei ole asuntopulaa ja asumisen korkea hinta ei ole keskeinen ongelma kaikkien normaalien ihmisten elämässä.
    Tai sitten joillakin ihmisillä on asiat niin käsittämättömän hyvin, että heillä ei ole enää minkäänlaista kosketuspintaa tavisten todellisuuteen.

    Haastehan on se että alkaen 5 tonnia neliö maksavat asunnot kyllä vähentävät asuntopulaa mutta lisäävät ihmisten ahdinkoa. Asumiseen menee Helsingissä aivan liian iso osa palkasta.

    Edullisia asuntoja olisi tarve saada mutta niitä ei ole nykyisillä kaupungin toimilla tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. R. V. kirjoitti 8.9.2017 kello 17:34

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Edullisia asuntoja olisi tarve saada mutta niitä ei ole nykyisillä kaupungin toimilla tulossa.

    Rakennuskustannuksilla ja asunnoista pyydettävillä hinnoilla ei ole keskenään markkinataloudessa mitään tekemistä. Sen sijaan jos rakennuskustannukset ovat oletettavasti korkeammat kuin asunnosta saatava hinta rakentamista ei tapahdu.

    Malminkin tapauksessa riittää siis, että rakennuskustannukset alittavat asunnoista oletettavasti saatavan hinnan. Tällöin asuntopula helpottuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Juippi kirjoitti 8.9.2017 kello 17:45

    Helsinki_hoi_älä_jätä:
    Edullisia asuntoja olisi tarve saada mutta niitä ei ole nykyisillä kaupungin toimilla tulossa.

    Pitäisin kyllä aika todennäköisenä, että kaupungin toimet helpottavat tilannetta pitkällä aikavälillä. Sinun ratkaisumallisi, että ei rakenneta mitään mihinkään, pahentaisi tilannetta entisestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 8.9.2017 kello 17:47

    Syltty: Pitäisikö silloin kuitenkin aivan ensimmäiseksi katsoa pitkään ja hartaasti peiliin?

    Tämä oikeus muodostaa mielipiteitä, esimerkiksi joidenkin kuntalaisten muodostamista ryhmittymistä, ei sitten yhtäkkiä koskekaan päättäjiä?

    Toki mutta päättäjän asemassa toleranssi mielensäpahoittamiseen pitää oletusarvoisesti olla isompi. Kuten kaikessa johtamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kalle kirjoitti 8.9.2017 kello 18:43

    Helsinki_hoi_älä_jätä:
    …Edullisia asuntoja olisi tarve saada mutta niitä ei ole nykyisillä kaupungin toimilla tulossa.

    1) puretaan sääntely mukaanluettuna lopetetaan ns. sosiaalinen asuntotuotanto
    2) lopetetaan asumisen tukeminen välittömästi
    3) kaavoitetaan riittävästi, aluksi Kehä I:n sisäpuoli ruutukaavaan ja tontit niin pieniksi, että syntyy kilpailua

    Sitä saa, mitä tilaa. Helsinkiläiset poliitikot tilaavat korkeita asumiskustannuksia. Pilkkomalla Helsinki pienemmiksi kuntayksiköiksi syntyy kilpailua, joka laskee hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 8.9.2017 kello 19:08

    Juippi: Pitäisin kyllä aika todennäköisenä, että kaupungin toimet helpottavat tilannetta pitkällä aikavälillä. Sinun ratkaisumallisi, että ei rakenneta mitään mihinkään, pahentaisi tilannetta entisestään.

    Niin no, uustuotannossa halvimmat neliöhinnat ovat jo viiden tonnin luokassa alueilla joiden rakennettavuus on kohtuuhyvä. En näe että heikomman rakennettavuuden alueella hintataso laskisi. Miten siis mielestäsi ylikallis uustuotanto auttaa?

    Pk-seudulla on kyllä kohtuuhinnalla rakennettavaa aluetta mutta ne eivät ole juuri nyt kaupungin ideapankissa kovin korkealla. Toisaalta jäykät kuntarajat estävät järkiratkaisujen tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2017 kello 22:18

    Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus asua halvalla, jos ei ole niin kranttu kaupunginosan suhteen. Jos suostuu menemään kehyskuntiin, pääsee tosi halvalla. Siellä asuntojen hinnat ovat alentuneet absoluuttisesti. Tässä asiassa ei kuntarajoitta ole mitään merkitystä. Vaikka Klaukkala liitettäisiin Helsinkiin, se olisi yhä Klaukkala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 8.9.2017 kello 19:11

    R. V.: Rakennuskustannuksilla ja asunnoista pyydettävillä hinnoilla ei ole keskenään markkinataloudessa mitään tekemistä. Sen sijaan jos rakennuskustannukset ovat oletettavasti korkeammat kuin asunnosta saatava hinta rakentamista ei tapahdu.

    Malminkin tapauksessa riittää siis, että rakennuskustannukset alittavat asunnoista oletettavasti saatavan hinnan. Tällöin asuntopula helpottuu.

    Mielestäsi tuotantokustannukset eivät siis vaikuta hintaan?

    Itse jonkin verran rakentaneena rohkenen olla aavistuksen eri mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Tapani K kirjoitti 8.9.2017 kello 23:46

    R. V.:
    Rakennuskustannuksilla ja asunnoista pyydettävillä hinnoilla ei ole keskenään markkinataloudessa mitään tekemistä. Sen sijaan jos rakennuskustannukset ovat oletettavasti korkeammat kuin asunnosta saatava hinta rakentamista ei tapahdu.

    On niillä paljon tekemistä keskenään.

    Rakentaessa tulee joskus vastaan yllätyksiä ja rakennuskustannukset nousevat korkeammiksi kuin oletettiin. Helsingin nousevien hintojen markkinoilla iso rakennusfirma voi roikottaa asuntoja myynnissä vuosia mieluummin kuin hankkiutua niistä nopeasti tappiolla eroon. Eli odottaa kunnes hinnat ylittävät ne rakennuskustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. JY kirjoitti 9.9.2017 kello 6:22

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132%, joten ulkokuntalaisia käy täällä töissä enemmän kuin päin vastoin.

    Vuoden 2016 tilaston mukaan 129,9%. Helsingin seudun 105%.

    Rautatieläisten lakko ja viime syksyn suurlakko osoittivat kuinka paljon alueella tehdään turhia työmatkoja. Mutta etätyö tuntuu olevan urbanistien mielestä huono asia. Ainakin, jos sitä tehdään muuten kuin ilmaisena ylityönä. Ehkä siksi, että sitä voi tehdä myös maalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Takavaihtaja kirjoitti 9.9.2017 kello 10:52

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Mielestäsi tuotantokustannukset eivät siis vaikuta hintaan?

    Itselle rakennuttaessa hieman eri asia. Silloin voi tehdä vaikka miljoonan euron materiaaleista talon muuttotappioalueelle euron tontille.

    Eri asia jos meinaa myydä sen. Silloin hintaan vaikuttaa kysyntä ja tarjonta. Jos ostajia ei ole, ei talosta saa edes materiaalien hintaa.

    Jos kysyntää on tarjontaa enemmän ja rakennuskustannukset jäävät alueen markkinahintojen alle, erotus on voittoa rakennuttajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2017 kello 11:11

    Jos kysyntää on tarjontaa enemmän ja rakennuskustannukset jäävät alueen markkinahintojen alle, erotus on voittoa rakennuttajalle

    Tai kaupungile, joka omistaa maan, jos tonttien luovutuksessa markkinat toimivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 11:42

    Osmo Soininvaara: Tai kaupungile, joka omistaa maan, jos tonttien luovutuksessa markkinat toimivat.

    Kerrostalon rakennuskustannukset Helsingissä ovat olleet muutava vuosi sitten luokkaa 3600 – 3900 euroa / neliö sisältäen tontin jonka osuus noin tonni. Rakennusyhtiö lisää katteen päälle jolloin ollaan luokassa 4500 – 5000. Karkeasti ottaen näyttää pätevän tällä hetkellä.

    Nyt jos heikon rakennettavuuden takia tontin hintaa joudutaan nostamaan (kaupunki haluaa “omansa”) vaikka 700 euroa / neliö siirtyy se hintoihin rakennuttajan katekeroimen kautta ja ollaan luokassa 6000 euroa neliö. Tässä luokassa liikutaan Malmilla ja se on ehdottomasti liikaa. Nykyinen keskimääräinen palkkataso ei ole riittävä etenkään yksinhuoltajien kohdalla joilla pitäisi minusta olla mahdollisuus myös uuteen asuntoon. Muutenkin kuin yhteiskunnan tuella. Laskelmat saa osoittaa vääriksi mutta faktojen kera.

    Erikoista on se että Espooseen pystyy rakentamaan satasia halvemmalla per neliö, siis toteutuneet kustannukset, ei myyntihinta. Kyse lienee poliittisesta päätösestä jolla Helsinki lisää läskiä tontin hintaan ja samalla niistävät kuntalaisten talouden riskirajoille. Mutta tämähän on tosiaan poliittinen päätös joka sitten näkyy erilaisten tukimenojen kasvuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2017 kello 15:54

    Nyt jos heikon rakennettavuuden takia tontin hintaa joudutaan nostamaan (kaupunki haluaa ”omansa”) vaikka 700 euroa / neliö siirtyy se hintoihin rakennuttajan katekeroimen kautta ja ollaan luokassa 6000 euroa neliö. Tässä luokassa liikutaan Malmilla ja se on ehdottomasti liikaa.

    Oletko lainkaan tullut ajatelleeksi, että jos rakennusliike voi tuosta vain nostaa myytävien asuntojen hinnan 6000 euroon neliöltä, koska rakentamisolosuhteet ovat niin vaikeat, se saattaisi keksiä tehdä niin, vaikka olosuhteet olisivat helpot – ihan vain, koska on niin mukava nähdä omistaja iloisena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 11:44

    JY: Vuoden 2016 tilaston mukaan 129,9%. Helsingin seudun 105%.

    Rautatieläisten lakko ja viime syksyn suurlakko osoittivat kuinka paljon alueella tehdään turhia työmatkoja. Mutta etätyö tuntuu olevan urbanistien mielestä huono asia. Ainakin, jos sitä tehdään muuten kuin ilmaisena ylityönä. Ehkä siksi, että sitä voi tehdä myös maalla.

    Huomattavaa myös että uusista työpaikoista valtaosa syntyy Helsingin ulkopuolelle. Pasilan kompleksi oikaisee tilannetta vähän mutta oletettavasti syö taas keskustan houkuttelevuutta. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on näillä liikenne-ym. ratkaisuilla kymmenen vuoden kuluessa historiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2017 kello 12:41

    Oletteko valmis lyömään vetoa väitteestäsi Hgin työpaikkaomavaisuudesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 11:47

    Osmo Soininvaara:
    Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus asua halvalla, jos ei ole niin kranttu kaupunginosan suhteen. Jos suostuu menemään kehyskuntiin, pääsee tosi halvalla. Siellä asuntojen hinnat ovat alentuneet absoluuttisesti. Tässä asiassa ei kuntarajoitta ole mitään merkitystä. Vaikka Klaukkala liitettäisiin Helsinkiin, se olisi yhä Klaukkala.

    Tämä ajattelumalli asettaa Sipoon kaappamisen kummalliseen valoon. Jos kuntarajoilla ei ole merkitystä miksi se haluttiin? Sipoohan on Sipoo vaikka se kuuluu Helsinkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2017 kello 12:39

    Sipoota ei kaapattu vaan valtion aloitteesta liitettiin osa, koska Sipoolla ei silloin ollut haluja kaavoittaa suomenkielistä suurtaaluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 13:02

    Osmo Soininvaara:
    Sipoota ei kaapattu vaan valtion aloitteesta liitettiin osa, koska Sipoolla ei silloin ollut haluja kaavoittaa suomenkielistä suurtaaluetta.

    Ilmaisu “valtion aloitteesta” oikoo hiukan mutkia tai ainakin valkaisee tapahtunutta. Lainaus HS .”Helsingin kaupunginvaltuusto esitti valtioneuvostolle vuonna 2006, että Lounais-Sipoosta liitettäisiin osia Helsinkiin.”

    Mutta onko Sipoon liitetyt osat nyt Sipoota vai Helsinkiä kun se on liitetty? Vrt Klaukkala – näkemyksesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2017 kello 15:50

    Ilmaisu ”valtion aloitteesta” oikoo hiukan mutkia tai ainakin valkaisee tapahtunutta. Lainaus HS .”Helsingin kaupunginvaltuusto esitti valtioneuvostolle vuonna 2006, että Lounais-Sipoosta liitettäisiin osia Helsinkiin.”

    Aikanaan eduskunnassa kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) otti minuun yhteyttä ja kysyi, mityä olisin mieltä siitä, että Etelä-Sipoo liitettäisiin Helsinkin. Vastaisin, että näin helsinkiäisenä oppositiokansanedustajana tässä on vain hyviä puolia. Saadaan Helsingille rakennusmaata ja RKP ulos hallituksesta. Hannes Manninen kertoi, että RKP on tämän hyväksynyt. He haluavat säilyttää Sipoon ruostsinkielisenä. Manninen pyysi välittämään Jussi Pajuselle viestin, että hallitus olisi tähän liitokseen valmis, mutta muodollisesti aloitteen pitäisi tulla Helsingiltä (kuten laki edellyttää). Kun kerroin asiasta Jussi Pajuselle, hän ei uskonut sitä lainkaan. Ilmeisesti jokin virallisempi yhteydenotto sai hänet uskomaan.
    Östersundom on yhtä kaukana senkin jälkeen, kun se on liitetty Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. vk kirjoitti 9.9.2017 kello 14:09

    Helsinki_hoi_älä_jätä:

    Liikelentojen määrää ei Malmilla saada tilastoista ulos. Lentojen kokonaismäärä kyllä mutta Finavia on ulkoistanut matkustajalentojen tilastoinnin huolintayhtiöille joita ei Malmilla edes ole ollut. Ei ole näin ollen tilastojakaan joten jos jossakin on valhe se lienee siellä joka väittää liikelentojen olevan tilastoissa.

    Ja tuoko oli sitten se syy miksi “päättäjät” halveksuvat niitä jotka haluaisivat Malmin säilyttää. Aika löyhässä on inho.

    Aika soopaa. Tässä vastaus per 5.9.2017:

    vk:
    Finavian 2013 vuosikertomuksen mukaan Malmin kentälle tuli laskeutumisia kaikkiaan 36394 kpl. Näistä liikenneilmailua oli mahtavat 26 kpl (Hki-Vantaa 82890 kpl) ja sotilasilmailua 50 kpl (Hki-Vantaa 779 kpl). Loput eli 99,8% on yleisilmailua eli lähinnä harrastus- ja koulutustoimintaa.

    Liikenne- ja sotilasilmailun kannalta Malmin kentällä ei ole mitään merkitystä, kaikki mahtuu hyvin Helsinki-Vantaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. vk kirjoitti 9.9.2017 kello 14:27

    Osmo Soininvaara:
    Pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus asua halvalla, jos ei ole niin kranttu kaupunginosan suhteen.

    Totista totta. Etuovi.comista löytyy tänään alueelta Helsinki, Espoo ja Vantaa esimerkiksi yhteensä 202 kpl myynnissä olevaa kaksiota ja 137 kolmiota (ei tarjouskauppoja mukana), joiden hinta alle 150.000 euroa. 17 kpl alle 100.000 euroa. toki pääosin 70-luvun taloja joihin remontteja tulossa.

    Jos ei ole varaa niin ei kannata väkisin tunkea sinne ratikkakaupunkiin. Tai ainakaan vaatia/odottaa että joku muu maksaa asumis-/toimeentulotuen muodossa asumistasi kalliissa asunnossa.

    Taatusti toimiva temppu ratikkakaupungin hintojen alas saamiselle: lopetetaan asumistuen maksaminen ja sospiaalinen asuntotuotanto ratikkakaupungin alueella + korkovähennys pois.

    Hupsheijaa vuokrat lähtevät välittömästi laskuun ja asuntojen hinnat seuraavat perässä. Edullisemmissa kaupunginosissa olevat asunnotkin alkavat kelpaamaan. Asumistukimenoissa voidaan säästää tsiljoonia.

    Löytyykö poliitikkoa joka uskaltaa tällaista ehdottaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 20:22

    vk: Aika soopaa. Tässä vastaus per 5.9.2017:

    Finavia ei tilastoi liikelentoja joten niitä ei tilastoissa ole. Syy tähän on että lentokenttämaksu on per nousu ja erittelyitä ei tehdä.

    Vuonna 2009 ympäristöministeriö teki selvityksen ja siinä todetaan että 5% Malmin liikenteestä on liikelentoja. Tuon uudempaa validia tietoa ei ole olemassa.

    Soopaa on se että vedotaan tilastoihin joista asia ei ilmene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 20:23

    vk: Totista totta. Etuovi.comista löytyy tänään alueelta Helsinki, Espoo ja Vantaa esimerkiksi yhteensä 202 kpl myynnissä olevaa kaksiota ja 137 kolmiota (ei tarjouskauppoja mukana), joiden hinta alle 150.000 euroa. 17 kpl alle 100.000 euroa. toki pääosin 70-luvun taloja joihin remontteja tulossa.

    Jos ei ole varaa niin ei kannata väkisin tunkea sinne ratikkakaupunkiin. Tai ainakaan vaatia/odottaa että joku muu maksaa asumis-/toimeentulotuen muodossa asumistasi kalliissa asunnossa.

    Taatusti toimiva temppu ratikkakaupungin hintojen alas saamiselle: lopetetaan asumistuen maksaminen ja sospiaalinen asuntotuotanto ratikkakaupungin alueella + korkovähennys pois.

    Hupsheijaa vuokrat lähtevät välittömästi laskuun ja asuntojen hinnat seuraavat perässä. Edullisemmissa kaupunginosissa olevat asunnotkin alkavat kelpaamaan. Asumistukimenoissa voidaan säästää tsiljoonia.

    Löytyykö poliitikkoa joka uskaltaa tällaista ehdottaa?

    Ääni tälle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 20:25

    Osmo Soininvaara: Aikanaan eduskunnassa kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) otti minuun yhteyttä ja kysyi, mityä olisin mieltä siitä, että Etelä-Sipoo liitettäisiin Helsinkin. Vastaisin, että näin helsinkiäisenä oppositiokansanedustajana tässä on vain hyviä puolia. Saadaan Helsingille rakennusmaata ja RKP ulos hallituksesta. Hannes Manninen kertoi, että RKP on tämän hyväksynyt. He haluavat säilyttää Sipoon ruostsinkielisenä. Manninen pyysi välittämään Jussi Pajuselle viestin, että hallitus olisi tähän liitokseen valmis, mutta muodollisesti aloitteen pitäisi tulla Helsingiltä (kuten laki edellyttää). Kun kerroin asiasta Jussi Pajuselle, hän ei uskonut sitä lainkaan. Ilmeisesti jokin virallisempi yhteydenotto sai hänet uskomaan.
    Östersundom on yhtä kaukana senkin jälkeen, kun se on liitetty Helsinkiin.

    No uskottavahan tuo nyt on kun itse sen kerrot. I stand corrected.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Helsinki_hoi_älä_jätä kirjoitti 9.9.2017 kello 21:20

    Osmo Soininvaara: Oletko lainkaan tullut ajatelleeksi, että jos rakennusliike voi tuosta vain nostaa myytävien asuntojen hinnan 6000 euroon neliöltä, koska rakentamisolosuhteet ovat niin vaikeat, se saattaisi keksiä tehdä niin, vaikka olosuhteet olisivat helpot – ihan vain, koska on niin mukava nähdä omistaja iloisena?

    Toki on mahdollista, mutta yleensä kohteet hinnoitellaan niin että niistä halutaan tietty kate kokonaisuutena eikä markkinoiden teoreettista maksimihintaa. Myyntiajallakin on merkitystä vaikka korot ovatkin alhaalla.

    Rakentamisessa ylipäätään haittaa todellisen kilpailun puute. Takavuosina varteenotettavia pk-seudulla toimivia kerrostalorakentajia oli kourallinen. Onneksi määrä on lisääntynyt ja mukana on sellaisiakin jotka haastavat vanhat toimintamallit.

    Voidaan kuitenkin todeta että hankala rakennettavuus ei edesauta jos tavoitteena on kohtuuhintainen asuntotuotanto.

    Ja toisesta näkökulmasta: onko Oulun mallia harkittu, siellähän on rakennuttajalle kattohinta, “rakentajan sitoumus”

    “Tontille toteutettavien asuntojen keskimääräinen enimmäismyyntihinta on kerrostaloasunnoilla 2900 €/asm2 ja muilla asunnoilla 2600 €/asm2. Asuntojen enimmäismyyntihintaa on mahdollista tarkistaa tontin viimeisen tonttihakukuukauden ja tontin vuokrauskuukauden välisellä rakennuskustannusindeksin (RKI 2000 =100) muutoksella.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. vk kirjoitti 9.9.2017 kello 23:05

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Finavia ei tilastoi liikelentoja joten niitä ei tilastoissa ole. Syy tähän on että lentokenttämaksu on per nousu ja erittelyitä ei tehdä.

    Vuonna 2009 ympäristöministeriö teki selvityksen ja siinä todetaan että 5% Malmin liikenteestä on liikelentoja. Tuon uudempaa validia tietoa ei ole olemassa.

    Soopaa on se että vedotaan tilastoihin joista asia ei ilmene.

    Lisää soopaa. Tästä löytyy 2014 tilastot Finavialta, sivu 21 kertoo laskeutumiset lentoasemittain jaoteltuna liikenneilmailuun, sotilasilmailuun ja yleisilmailuun+muuhun:

    http://bit.ly/2xlCmqT

    Sen mukaan Malmilla 18 kaupallista (liikenneilmailu) kotimaan laskeutumista ja nolla (0) kansainvälistä, 45 sotilaslentoa ja yleisliikennettä 34207, joista 290 kv-laskeutumista.

    Liikennelentojen osuus 0,05%. Hukkuu lukujen pyöristyksiin. Helsinki-Vantaalla liikennelentojen osuus vastaavasti 97,6%.

    2009 tilaston mukaan liikelentojen osuus 0,038%. Mistähän Ympäristöministeriö on esittämäsi luvun tempaissut?

    Täältä löytyy tilastot vuosilta 1998-2014:

    https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/arkisto/lentoliikennetilastot/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Kalle kirjoitti 10.9.2017 kello 13:43

    Osmo Soininvaara:
    …Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132%, joten ulkokuntalaisia käy täällä töissä enemmän kuin päin vastoin.

    Näin sen kuuluukin olla terveessä seuturakenteessa, mutta mutta… ensinnäkin Helsinki on pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan eroon työpaikoista. Niitä on runsain mitoin työnnetty mm. Kehä III:n varteen ja osittain kokonaan pois Suomesta. Esimerkiksi Itämeren alueen ainoan suuren voiteluainetehtaan savustaminen Pietariin oli huoltovarmuuden kannalta “hölmön tölväys”.

    Toiseksi jäljelle jääviä työpaikkoja ei ole tiivistetty kunnolla kantakaupunkiin, jolloin mm. julkisesta liikenteestä ei tule kannattavaa. Tämä koskee niin teollisia, kaupan kuin hallinnonkin työpaikkoja. Työpaikoille ei voi pendlata samalla tapaa kuin vaikkapa Lontoossa tai Pariisissa. Toki volyymi on erilainen, mutta ratkaisevaa on kuitenkin rakentamisen tehokkuus ja asumistiheys.

    Kolmanneksi liikenteen runkoverkot ja niiden kytkentä katuverkon eivät ole kunnossa niin, että pendlaus ja toisaalta tavaraliikenne kulkisi sujuvasti. On tehty kalliita strategisia virhevalintoja, joiden kanssa joudumme nyt elämään:
    – satama Vuosaareen esimerkiksi Inkoon sijasta
    – Lahden oikoradan rakentaminen samaan käytävään moottoritien kanssa tai pienemmässä mittakaavassa
    – Länsisataman pussittaminen niin että rekkaliikenne ajaa kapeita katuja.

    Tuo viimeksi mainittu on siinä mielessä mielenkiintoinen, että siinä oli ollut mahdollista tehdä toimiva kaupunkibulevardi, jolla olisi välitetty laivoilta tuleva liikenne suoraan Länsiväylälle: kuusi kaistaa, jalankulkijat kadun alta ja molempiin päihin kunnon liikenneympyrät. Palveluiden syntyminen on toki kiinni asukastiheydestä. Nyt taitaa jäädä vajaaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.9.2017 kello 18:28

    Onneksi Kalle ei ole pättämässä Helsingin kaavoituksesta: teollisuuslaitoksia keskustassa, kuusikaistaisia kaupunkimotareita, jalankulkijat viemäröidään tunneleihin ja niin edelleen. Tuollaisen kaupungin kävisi kuin Detroitin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Kalle kirjoitti 10.9.2017 kello 13:58

    vk: …Tästä löytyy 2014 tilastot Finavialta… Sen mukaan Malmilla 18 kaupallista (liikenneilmailu) kotimaan laskeutumista ja nolla (0) kansainvälistä, 45 sotilaslentoa ja yleisliikennettä 34207, joista 290 kv-laskeutumista…

    Juurihan tuossa selitettiin, miksi Finavian tilastot pienemmiltä kentiltä ovat ihan puutaheinää. Kun tietää tuolloin Malmilla toimineet operaattorit, tietää ettei tilasto voi pitää paikkansa. Itse tunnen vain yhden niistä, mutta jo sen perusteella voin todeta, että data on kelvotonta.

    Tämä on muuten ihan klassinen päätöksenteon pohjaksi kerättävän datan laatuongelma. Tehdään päätöksiä perustuen lukuihin, mutta ei vaivauduta tarkastamaan, pitävätkö luvut paikkansa.

    Rehellinen tilastonpitäjä kertoo ongelmat päättäjille. Laadukas tiedon kerääjä myös tuntee tietonsa niin hyvin, että tietää tietomassansa heikkoudet. Noista Finavian tilastoista voi vain todeta, että joko tilastoija ei ole kovin ammattitaitoinen tai sitten on haluttu tietoisesti antaa väärä kuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Kalle kirjoitti 10.9.2017 kello 18:22

    Osmo Soininvaara:
    Tämä laskelma perustuu autojen lukumäärään ja siihen, että jokaista kohden on kaksi paikkaa.

    Osmo 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. PRNDL kirjoitti 10.9.2017 kello 18:51

    Osmo Soininvaara:
    …kaupungin kävisi kuin Detroitin.

    Detroit nousee monesti esiin keskustelussa mutta yleensä lähinnä silloin kun pitää keksiä hatusta joku tunteita herättävä esimerkki epäonnistuneesta kaupunkisuunnittelusta.

    Joskus joku voisi myös kertoa milloin Detroitin alamäki oikeasti alkoi ja mistä syystä. Mistään keskustamoottoriteistä se ei nimittäin johtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Kalle kirjoitti 10.9.2017 kello 18:57

    Osmo Soininvaara:
    Onneksi Kalle ei ole pättämässä Helsingin kaavoituksesta: teollisuuslaitoksia keskustassa, kuusikaistaisia kaupunkimotareita, jalankulkijat viemäröidään tunneleihin ja niin edelleen. Tuollaisen kaupungin kävisi kuin Detroitin.

    Itse pidän kyllä hyvän kaupunkisuunnittelun mallina Pariisia! Osmo, suosittelen matkaa Pariisiin ja istumista katukahvilassa, kunnes hahmottaa, mikä on kaupunki ja miten se toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.9.2017 kello 20:27

    Montako tehdasta Pariisin keskustassa on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Kalle kirjoitti 10.9.2017 kello 19:17

    Osmo Soininvaara:
    Mihin unohtuivat autojen tarvitsemat väylät? …

    Sitä tässä itse kukin ihmettelee. Normaalissa, turvallisessa kaupunkirakenteessa on säännöllisin välein leveämpiä katuja. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä, ettei onnettomuus tai pommitustilanteessa pääse tapahtumaa laajaa yleissyttymistä. Tuo jälkimmäinen on täysin relevantti seikka, kun katsoo olemassa olevia uhkakuvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.9.2017 kello 20:27

    Voihan siihen tulipaloesdteeksi laittaa vaikka puiston.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. samuli kallio kirjoitti 14.9.2017 kello 8:17

    Vastakkainasettelu tulee johtamaan siihen, että kaupungissa ei rakenneta pitkään aikaan mitään, kun kaavat eivät saa lainvoimaa. Vaihtoehtoisia suunnitelmia tarjottiin, ei kelvannut

    http://yleiskaavauusiksi.fi/1001pikselia/

    Helsinkikö muka avoin, osallistava ja vuorovaikutustaitoinen kaupunki ja pah!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Johan Alén kirjoitti 14.9.2017 kello 9:16

    Vahvistan, että liikelentojen tilastointi Malmilla on ollut virheellistä (minulla olevan tiedon mukaan tilastoa ei ole pidetty eli olemassaolevat merkinnät ovat satunnaisia virheitä). Sinun kannattaa keskustella tästä asiasta tilastotieteen kollegasi Lauri Tarkkosen, prof. emeritus, kanssa, jos asiassa on mielestäsi jotakin epäselvää. Hän voi selittää asian tarkasti. Voin tarvittaessa välittää yhteystiedot, jos niitä ei ole.

    Osmo Soininvaara: Pahiten malimilaiset ovat muuttaneet totuutta kertoe3ssaan siitä, kuinka paljon liikelentoja vuodessa kentälle on. Ne on onneksi tilastoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Timo Hyvönen kirjoitti 14.9.2017 kello 10:06

    Hei Osmo, kerrot että Malmin (kaikki?) puolustajat valehtelevat (aina?).

    Olen Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja ja yhdistyksenä perustamme kaikki lausumamme virallisiin dokumentteihin.

    Esimerkiksi nuo maanrakennuksen kustannukset ovat suoraan kaupungin konsulttiyhtiöiltä tilaamista tutkimuksista. Mikäli niissä on virheitä, täytyy niistä tietenkin saada rahat takaisin.

    Kokosin aikanaan näitä asioita blogiin tänne http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa – korjaa ihmeessä jos näet siellä valheellisia tietoja. Korjaan ne saman tien, että olemme samassa, dokumentoidussa totuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Malmille asuntoja kirjoitti 14.9.2017 kello 11:53

    Malmin lentokenttä pitää nimeenomaan rakentaa. On järjetöntä pitää harrastukseen ja harrastajien lentokoulutukseen keskittyvää lentokenttää tiheän asutuksen keskellä. Hajanainen Koillis -ja Itä-Helsinki kaipaa infrastruktuurista yhtenäistämistä ja tietysti asuntoja.

    Lex Malmi, jota eduskunta käsittelee myöhemmin tänä vuonna, on oiva tapa toteuttaa Keskustan ihannoimaa “Nurmijärvi-ideologiaa”. Helsingin itsemääräämisoikeutta omasta rakennuspolitiikasta ollaan hivuttamassa maakuntapäättäjien haltuun. Kentän kasvattamisen ja kehittämisen varjolla ollaan tuhoamassa niin kentän ympäristössä asuvien kymmenien tuhansien asukkaiden parantuvaa asumisviihtyvyyttä kuin Helsingin kaupungin omaa päätösvaltaa omista maa-alueistaan.

    Nyt Malmin kenttä toimii korpikentän statuksella ja vapaaehtoisvoimin. Asutuksen päällä pörräävät kuitenkin edelleen lähinnä samat lentokerhojen ja yksityisten harrastajien äänekkäät ja antiikkiset (suurin osa on 70-, 80-, ja 90-luvuilta) pienkoneet. Tänä vuonna kaikkia lentoharrastajia onkin pyydetty jo alkuvuodesta lentelemään mahdollisimman paljon, jotta ne operaatiomäärät saataisiin näyttämään isoilta.Toki siellä on muutama niitä “lentoammattilaisia”, kuten polttariporukoiden ja laskuvarjohyppääjien lennättäjiä. On hassua, että tilastoihin merkataan kaikki koulutuslennot ja veteraanien “treenaus-lennot” muuksi kuin hupilentelyksi vaikka suurin osa ei valmista mihinkään lentoammattiin vaan tähtää harrastukseen.

    Vaikka ammattiin valmistava lentokoulutus siirtyi Malmin kentältä lähes kokonaan Tampereen Pirkkalaan uuteen ilmailukoulutuskeskukseen ja viranomaistoiminnot Helsinki Airportille (Helsinki-Vantaa), niin Malmin kentän kannattajat ovat saaneet omalla propagandallaan ja median pyörittelyllään kentästä kuvan, että se olisi jollain tavalla pakko säilyttää ilmailutoiminnassa. On vedottu kulttuurihistoriaan vaikka uudessa kaavassa kulttuurihistorialliset rakennukset jäävät.

    Kentän mainostettu kansainvälisyys on lähinnä vitsi, jos vertaa sitä vain muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan reilu kymmenen vuotta nuorempaan Helsinki-Vantaaseen taikka muihin pääkenttiin. Helsinki-Vantaa on edelleen se todellinen bisneskenttä, jonne laskeutuu niin pienemmät kuin isommatkin lentokoneet. Liikelentojen määrät ovat Malmilla todella pieniä vaikka niitä tilastoja miten pyörittelisi. DC3:llakin liikkuvat elämysmatkustajatkin ovat sarjassa hupilentelyä, jota harrastetaan myös muilla lukuisilla pikkukentillä.

    Malmille haluttaisiin kentän ilmailun kannattajien taholta isompia koneita ja kansainvälisyyttä, muttei ilman suuria investointeja ja tuhansien helsinkiläisten asumisviihtyvyyden heikentymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Mirko Nieminen kirjoitti 14.9.2017 kello 11:58

    Arvoisa valtuutettu Soininvaara, helsinkiläiset,

    tein kunnan jäsenenä yhden näistä valtuutettu Soininvaaran mainitsemista “vastenmielisistä valituksista” eli oikaisuvaatimuksista. Kuten lautakunnan pöytäkirjoista 5.9.2017 ja 12.9.2017 voi todeta, oikaisuvaatimuksia oli yhteensä kolme (A, B ja C).

    Omassa oikaisuvaatimuksessani kiitin asian selvittämisessä avustaneita virkamiehiä. Aloin nimittäin selvittää lentokonehalliin liittyvää päätöksentekoa jo keväällä 2017 kun luin uutisista, että halli on jäämässä ilman vuokralaisia 15. toukokuuta lähtien. Silloin kaupunki kuitenkin yllättäen jatkoi yrittäjien vuokrasopimuksia 31. elokuuta asti. Nyt hallin vuokraus on jälleen katkolla. Päätöksen 20. kesäkuuta perusteluissa todetaan seuraavaa:

    ”Kaupunki on päättänyt käyttää hallia ja sen edustan entistä lentokoneiden säilytysaluetta erilaisten tapahtumien järjestämiseen mainitusta ajankohdasta lukien eikä näin ollen enää vuokraa hallitilaa koneiden säilytykseen ja korjaustoimintaan Malmin lentokentän ns. tapahtuma-alueen yleisöturvallisuuden varmistamiseksi.”

    Päätöksen perustelut ovat mielestäni hyvin erikoiset. Malmin lentoasemalla on järjestetty monipuolisesti yleisötapahtumia jo 80 vuoden ajan. Elävää kulttuuriperintöä siis. Entä tämä “kaupunki on päättänyt”? Kaupungilla projektinjohtajana toimivan virkamiehen mukaan:

    “Apulaiskaupunginjohtajat Sinnemäki ja Sauri ovat tehneet kaupungin sisäisessä neuvottelussa päätöksen, että Tukkutori koordinoi Malmin lentokentän tapahtuma-alueen ja Hangaarin vuokraamista tapahtumakäyttöön kesästä 2017 alkaen. On kaupungin normaalin käytännön mukaista, että tehtäviä jaetaan ylemmältä johdolta eikä kaupungin sisäistä tehtävänjakoa viedä luottamusmieselimiin.”

    Em. “sisäisen neuvottelun” asiakirjoista eräs toinen virkamies totesi minulle seuraavaa: “Kyseinen neuvottelu on ollut 20.2.2017 ja kyseisen neuvottelun osalta ei ole olemassa mitään asiakirjoja, ei sen paremmin julkisia kuin salassa pidettäviä asiakirjoja eikä myöskään asiakirjoja, joita ei ole pidettävä viranomaisen asiakirjoina.”

    Asiakirjojen puuttumisesta on myös olemassa kansliapäällikön päätös heinäkuulta 2017.

    Pidän asiakirjojen puuttumista erittäin huolestuttavana seikkana.

    Lisäksi:

    – Valtuutettu Soininvaaran kommenteissa usein toistama “kolme neliökilometriä” tarkoittaa koko Malmin kaavarungon suunnittelualuetta. Se on 330 hehtaaria. Malmin lentoaseman (138 ha) lisäksi suunnittelualueella on jo monipuolista käyttöä: Fallkullan kotieläintila, omakotitaloja sekä nuorten liikennekoulutusalue Tattarisuontien päässä. Noin 25 000 uuden asukkaan mahduttaminen tälle 330 hehtaarin suunnittelualueelle tarkoittaisi merkittävää asuntorakentamista myös viheralueille.

    http://kartta.hel.fi/applications/hanke/showplan.aspx?id=2011-005466

    – Lisäksi valtuutettu Soininvaara esittää, että Flow-festivaalin alue Suvilahdessa olisi kaavoitettu asuntokäyttöön. Minusta näyttäisi siltä, että lainvoimaisten asemakaavojen mukaan alue on kaavoitettu tehdaskortteleiksi (TK) ja liike- ja toimitilarakennuksille (K). Pieni osa on varattu energiahuollolle (EN). Kaavat ovat vuosilta 1955 ja 2014. Itse Flow-festivaalin tapahtuma-alueelle ei ole edes vielä valmisteilla kaavamuutosta.

    https://kartta.hel.fi/kmoreport/KMO_PlanPdfLoader.asp?id=3635

    https://kartta.hel.fi/kmoreport/KMO_PlanPdfLoader.asp?id=12302

    Kunnioittavasti,

    Mirko Nieminen
    kunnan jäsen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Janne Viljanen kirjoitti 14.9.2017 kello 12:00

    Osmo Soininvaara:
    Kalle, koeta nyt rauhoittua
    Valtuusto on demokraattisesti päättänyt, että aluetta tarvitaan enemmän 25 000 ihmsen asuinalueena kuin muutaman sadan ihmisen harrastuspaikkana. Valtio on päättänyt, ettei se halua pitää yllä tappiollista kenttää.

    On hyvä muistaa, että valtio ei ole tehnyt mitään päätöstä, etteikö se haluasi ylläpitää kenttää. Toisekseen Helsingin maa-alasta on rakentamatonta aluettta 85%. Ja kolmanneksi tuolla hullulla 25 000 asukkaan tavoitteella, voidaan asuttaa 425 000 asukasta Östersundomin alueelle. Jos Östersundomin alueesta Natura-aluekin rakennettaisiin alueelle saisi asuntoja 600 000 asukkaalle. Kenties tämä avartas tuota asukasmäärän mielettömyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. vk kirjoitti 14.9.2017 kello 12:42

    Timo Hyvönen:
    Hei Osmo, kerrot että Malmin (kaikki?) puolustajat valehtelevat (aina?).

    Olen Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja ja yhdistyksenä perustamme kaikki lausumamme virallisiin dokumentteihin.

    Esimerkiksi nuo maanrakennuksen kustannukset ovat suoraan kaupungin konsulttiyhtiöiltä tilaamista tutkimuksista. Mikäli niissä on virheitä, täytyy niistä tietenkin saada rahat takaisin.

    Kokosin aikanaan näitä asioita blogiin tänne http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa – korjaa ihmeessä jos näet siellä valheellisia tietoja. Korjaan ne saman tien, että olemme samassa, dokumentoidussa totuudessa.

    Ote FCG:n raportista https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf:

    “Malmin lentokenttäalueen toteuttamisen investointikustannukset suhteessa rakennettavaan
    uuteen kerrosalaan ovat 300–500 €/k-m2. Malmin lentokenttäalueen korkeat suhteelliset
    investointikustannukset johtuvat alueen maaperäolosuhteista sekä julkisten tilojen, alueiden ja rakenteiden tarpeesta. Alueen investointikustannukset ovat kuitenkin kohtuulliset esimerkiksi
    entisiin satama-alueisiin verrattuna.”

    Saman raportin mukaan jo rakenteilla olevien satama-alueiden lisäksi myös kaupunkibulevardien kustannukset per k-m2 ovat Malmin kenttää selvästi suuremmat. Mutkat suoriksi vetäen Malmin kentän rakentaminen olisi siis pitänyt olla etusijalla satama-alueisiin nähden. No, ehkä merenrannoilta kaupunki saa tonteistaan paremman tuoton ja asukkaiksi parempia veronmaksajia, toivottavasti.

    Sisältyykö Malmin kentän kustannuksiin osa sinne suunnitellun pikaratikkayhteyden kustannuksista? Sitähän ei tarvita vaan julkinen liikenne hoituu helposti pääradan lähiliikenteellä. Saman raportin mukaan Lahden väylän bulevardisointi (sis. sen osuus Malmin kentälle kulkevasta pikaratikasta) olisi taloudellisesti kaikkein älyttömin hanke ja kustannus 1270€/k-m2 kun halvimman bulevardisoinnin Hämeenlinnanväylällä olisi 260€/k-m2.

    Eli Malmin kenttä asumiskäyttöön, pikaratikkaa sinne ei rakenneta eikä Lahden väylää bulevardisoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2017 kello 13:58

    Tuo 300 – 500 on totta, mutta olette puhuneet yli tuhannesta eurosta neliö ja erityisesti olette unohtaneet kertoa, että tuo 300 – 500 € on paljon vähemmän kuin keskimäärin. Kyse on siis normaalia edullisemmasta alueesta. Tämä ei oikein välity viesteistänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. vk kirjoitti 14.9.2017 kello 18:59

    Osmo Soininvaara:
    Tuo 300 – 500 on totta, mutta olette puhuneet yli tuhannesta eurosta neliö ja erityisesti olette unohtaneet kertoa, että tuo 300 – 500 € on paljon vähemmän kuin keskimäärin. Kyse on siis normaalia edullisemmasta alueesta. Tämä ei oikein välity viesteistänne.

    Juuri tätä yritin edellä todistaa. FCG:n raportin mukaan Malmin kentän alueen ottaminen asuntokäyttöön on kustannuksiltaan edullisempaa kuin vaikkapa Jätkäsaaren, Kalasataman ym. muiden satama-alueiden SEKÄ edullisempaa kuin kaupunkibulevardien keskimäärin. Joillakin kaupunkibulevardeilla päästään Malmia edullisemmilla kustannuksilla, pääosalla kustannukset ovat kuitenkin Malmia selvästi korkeammat (Lahdenväylä, Itäväylä, Laajasalo, Länsiväylä, Vihdintien jatke).

    Ja jos olen oikein ymmärtänyt niin unohtamalla Malmin tarpeeton pikaratikka tulee kenttäalueen rakentaminen kaupungille vieläkin halvemmaksi.

    Kannattaa myös muistaa, että bulevardien varrelle tulevat asunnot ovat jatkossakin vilkkaan liikenteen vierellä, se pörrää suoraan ikkunan alla. Benchmarkkina käytetty Mäkelänkatu ei todellakaan ole viihtyisimpiä asuinpaikkoja. Malmille asunnot tulevat rauhalliseen ympäristöön.

    Kaupungin on syytä priorisoida itsensä (= veronmaksajien) kannalta asuinrakentamista edullisempiin paikkoihin.

    Kaavoituksesta ja asuntomarkkinoista kiinnostuneen kannattaa muuten kuunnella Politiikkaradion 4.9.2017 lähetys: Uhkaako asuntomarkkinoita Helsingin tauti?

    https://areena.yle.fi/1-4213324#autoplay=true

    Siitä mm. selviää miksi yksiöitä ei pääkaupunkiseudulle rakenneta tarpeeksi ja miksi Helsinkiin aikoinaan tuli vaatimus asuntojen 75m2:n keskikoosta (vahingossa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Timo Hyvönen kirjoitti 14.9.2017 kello 19:28

    Laittaisitko linkin tuohon yli 1000€/m2, en tunnista. Kuka on “te”?

    Sehän pitää paikkansa, että alueen perustamiskulut ovat 920 000€/ha jos perustamiskulu on 285M (Destia), enemmän tietenkin jos perustamiskulu on tuo FCG:n arvio 580M.

    FCG toteaa myös tutkimuksessaan suoraan, ettei alueen rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa suunnitellulla kerros-m2-määrällä. Varmaan tämäkään tieto ei pidä paikkaansa?

    Nythän maaperäsuunnitteluun on käytetty jo muutama satatuhatta euroa, tämä oli mielenkiintoinen – tehdään maanpinnalle “patja” koska pohjavesi on käytännössä maanpinnan tasalla. https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2016-011501/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Juha Krapinoja kirjoitti 14.9.2017 kello 20:13

    Osmo Soininvaara:
    Tuo väite, että Malmin sa vimaa olisi jotenkin kallista rakentaa on yhtä totta kuin Malmin puolustajien väitteet muutenkin. En tiedä, onko mikään liike perustanut toimintaansa totuuden vastaisille väitteille siinä määrin kuin Malmin puolustajat. Sen takia heidän maineensa Helsingin päättäjien keskuudessa on jokseenkin pohjalukemissa.

    On kyllä aika “mielenkiintoinen” reaktio poliitikolta syyttää yksilöimättä ja esittämättä konkreettisia vastatodisteita muita totuuden vastaisten väitteiden esittämisestä ja sitten vielä yleistäen niputtaa syytöksen kohteeksi kaikki Malmin puolustajat. Aika tasotonta.

    (Sen, että valehtelusyytösten esittäjä itse puhuu vastoin parempaa tietoaan Malmista tietoisen harhaanjohtavasti vähätellen “harrastelentäjien” kenttänä, väittää totuudenvastaisesti, että ilmailutoiminta veisi asunnot 25000 asukkaalta, jne. jätän tässä omaan arvoonsa.)

    Vaikka ei esitettykään kysymystä vaan valehtelusyytös, tässä kuitenkin hieman taustoja sille, millä perusteella on syntynyt vaikutelma Malmista kalliina rakennusmaana.

    Ostaessaan Finavialta Malmilla olevia maita, esitti kaupunginhallitus kaupunginvaltuustolle että:
    “Toteutetuista uusista asuinalueista ovat Malmin lentokenttäaluetta vaikeampia pohjaolosuhteiltaan olleet esim. Pikku-Huopalahti ja Arabianranta sekä helpompia esim. Itäkeskus ja Torpparinmäki.”
    http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-012754/khs-2014-40/

    Jos kuitenkin perehdytään dokumentteihin tarkemmin, huomataan mielenkiintoinen asia:

    Pikku-Huopalahden esirakentamisen kustannukset olivat noin 25 MEUR. http://www.hel.fi/static/kv/Geo/Tiedotteet/Tiedote+86.pdf

    Arabianrannan esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen arvioidut kustannukset olivat noin 42 MEUR. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/yki4/arabia.htm

    Malmin lentokenttäalueen esirakentamisen arvioidut kustannukset ovat Helsingin kaupungin Destialta tilaaman (240ha osa-aluetta koskevan) rakennettavuusselvityksen mukaan noin 285 MEUR. (https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/4844_1_destia_malmi_rakennettavuusselvitys.pdf)

    Toisin sanoen:
    Pikku-Huopalahti 309 kEUR / ha
    Arabianranta 627 kEUR / ha
    Malmin lentokenttä 1 187 kEUR / ha

    Jos väitetään, ettei Malmi ole keskimääräistä kalliimpaa rakennusmaata, herättää ihmetystä, miksi pohjaolosuhteiltaan Malmia vaikeammaksi kuvattujen aueiden esirakentamiskustannukset näyttävän kuitenkin olleen Malmia merkittävästi edullisemmat.

    Helsingin kaupungin Finnish Consulting Group:illa (FCG) 2015 teettämän yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan ovat varsinaisen lentokenttäalueen kerrosneliökohtaiset rakentamiskustannukset yli kaksinkertaiset muuhun Malmin suunnittelualueeseen verrattuna.
    Suhteelliset rakentamiskustannukset (€/k-m2) 470 vs. 200
    Suhteelliset kokonaiskustannukset (€/k-m2) 530 vs. 270
    https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf

    Helsingin kaupungin maksettavaksi lankeavat rakennusinvestoinnit Malmin lentokentän alueella ovat alustavasti arvioituna noin suuruusluokkaa 450 miljoonaa euroa (töiden edetessä tapahtuvaa mahdollista budjetin ylitystä huomioimatta).

    Varsinaisen 138ha kenttäalueen kalliin rakennettavuuden johdosta onkin FCG edellä mainitussa dokumentissa todennut: “Yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala (1,2 milj. k-m²) ei ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta”.

    Aika vaikea kuvitella, kuinka yksikään vastuunsa tunteva päättäjä voisi puoltaa hanketta, joka jo tässä vaiheessa on todettu kannattamattomaksi! Ehkä Osmo osaa valaista, miksi suurimman yksittäisen suunnitellun rakennuskohteen toteaminen taloudellisesti kelvottomaksi ei ole soittanut kaikkia hälytyskelloja? Miksi tämä on ohitettu – monien muiden Malmin kenttäalueen säilyttämistä puoltavien asiantuntijalausuntojen tavoin?

    Jättämällä juuri kiitoteiden kohdalla olevat syvimmän saven alueet rakentamatta, laskisivat alueen keskimääräiset kerrosneliökohtaiset rakennuskustannukset merkittävästi ja kaupunki säästäisi rahaa käytettäväksi edulliseempaan asuntotuotantoon yleiskaavan muilla, edullisemmin rakennettavilla alueilla. Win-win. Miksi tästä vaihtoehdosta ei ole haluttu edes keskustella?

    (Sivuhuomautus: Täälläkin on aika hauskasti huomattavissa se usein toistuva ilmiö, että Malmin ilmailutoiminnan puolustajat ovat jostakin syystä kommentoijista ne, jotka uskaltavat seistä sanojensa takana ja kirjoittaa omalla nimellään…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2017 kello 21:14

    Malmin kaava-alueessa on kyse 330 hehtaarista ei 132 hehtaarista, siis itse lentokenttäalueesta ja siitä alueesta, jonka lentomelu pitää rakennuskiellossa. Meille esitetyt laskelmat rakennusoikeuden arvosta osoittavat, että nuo noin 500 miljoonaa euroa saadaan takaisin tontinluovutustuloina – toisin kuin Östersundomissa, joka on miljardi euroa miinuksella. Nuo esirakentamiskulut kannattaa esittää suhteessa kerrosneliöihin eikä hehtaareihin, koska esimerkiksi Arabianrannasta huomattava osa oli tämänkin jälkeen rakentamiseen kelpaamatonta ollen sinulla kuitenkin alentamassa kustannuksia hehtaaria kohden.
    Suljen keskustelun Malmin kentästä, koska en pidä tästä tavasta esittää tilastotietoja harhaanjohtavasti, eikä minulla ole aikaa ryhtyä kaikkia niitä oikomaan. Malmin puolustajille on olemassa omat sivunsa, jossa he voivat kirjoittaa mielensä mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Juha Krapinoja kirjoitti 14.9.2017 kello 21:30

    Osmo Soininvaara:
    Malmin kaava-alueessa on kyse 330 hehtaarista ei 132 hehtaarista, siis itse lentokenttäaluedesta ja siitä alueesta, jonka lentomelu pitää rakennuskiellossa. .

    Todellinen melualue on 106ha. Tuliko liikaa faktoja, vai miksi haluat sulkea keskustelun?
    http://www.malmiairport.fi/helsinki-malmin-aanitasomallinnus-paivitetty-kaavoituksessa-kaytetyt-melukayrat-eivat-vastaa-todellisuutta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.9.2017 kello 22:09

    Minulla ei vain ole aikaa tarkistaa ja korjata kaikkia harhaanjohtavia tietoja.
    Tuossa äsken onnistuit sisällyttämään yhteen vastaukseen
    a) Liian suuren hehtaarikustannuksen kaava-alueen esirakentamistöille väittämällä kaava-alueen koon yli 50 prosenttia liian pieneksi
    b) johtamaan ajatukset harhaan esirakentamisen hehtaarikustannuksista, kun pitää laskea kustanuksia kerrosneliötä kohden. Näin sait (tuon väärän hehtaarimäärän lisäksi) alueen näyttävän kalliimmalta kuin Arabianrannan, koska Arabianrannassa hehtaarimäärät ovat kovin isoja, koska kaava-alueeseen kuuluu iso rantapuisto, jota piti kyllä stabiloida, mutta jota ei silti saatu rakennuskelpoiseksi.
    c) Annoit tymmärtää, että osa Malmin kenttää olisi ollut valtion omistamalla maalla, ja että kaupunki olisi ostanut sieltä maata valtiolta, vaikka se on kyllä ollut koko ajan kaupungin omistamaa maata, joka oli vuokrattu valtiolle nollavuokralla reittiliikennettä varten. (Tätä en ryhtynyt korjaamaan, koska en jaksa ottaa selvää, olisiko siellä kuitenkin ollut jokin pieni pläntti valtion omistamaa.) Joka tapauksessa kaupunki osti valtiolta rakennuksia eikä maata.
    d) Syytit minua valehtelusta, kun olen sanonut, että Malmin lentokenttä palvelee harrasteilmailua, mikä aivan varmasti on laskeutumisten lukumäärällä mitattuna sen pääkäyttö.
    Ja niin edelleen. Näiden väittämien oikaisu on aika työlästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Johan Alén kirjoitti 15.9.2017 kello 9:44

    Joudun täsmentämään aiempaa epätarkkaa ilmaisuani. Malmille tehdään edelleen ns. liikelentoja ns. liikesuihku- tai -potkurikoneilla, mutta niitä ei ole pitkään aikaan tilastoitu. Tilastointi olisi ollut tarpeen vain matkustajamaksujen keräämiseksi, ja lennoista on kerätty vain koneen laskeutumis/pysäköintimaksua. Tämän tarkemmin on itse tunne asiaa, joten Sinun täytyy kysellä tarkemmin muualta, jos asia kiinnostaa. Yhteystietoja löytyy tarvittaessa.

    Tilastoinnin datan keruussa tehdyt virheet ovat ikäviä.

    Johan Alén:
    Vahvistan, että liikelentojen tilastointi Malmilla on ollut virheellistä (minulla olevan tiedon mukaan tilastoa ei ole pidetty eli olemassaolevat merkinnät ovat satunnaisia virheitä). Sinun kannattaa keskustella tästä asiasta tilastotieteen kollegasi Lauri Tarkkosen, prof. emeritus, kanssa, jos asiassa on mielestäsi jotakin epäselvää. Hän voi selittää asian tarkasti. Voin tarvittaessa välittää yhteystiedot, jos niitä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Antti Jokela kirjoitti 16.9.2017 kello 16:01

    Osmo, olen pitänyt sinua fiksuna miehenä, mutta Malmin kenttää koskeva keskustelu on muuttanut mielipiteeni. En olisi uskonut sinun kirjoittavan vääristyneitä tietoja, yleistyksiä, nimittelyä ja menettäväsi totaalisesti malttiasi ja tyylikästä käytöstäsi.

    Valitettavasti tämän viestiketjun myötä putosit samaan vihreiden populistiporukkaan Sinnemäen, Saurin ja Karin seuraksi. Harmi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Timo Hyvönen kirjoitti 16.9.2017 kello 23:31

    Niin,

    minäkin olen aika yllättynyt näistä vastauksista. Laitoin tänne linkin Valtioneuvoston dokumenttiin, jossa näitä lentotoiminnan jakaumia oli. Harmi ettei se tullut julki.

    En tiedä miksi Osmo yleistät “Malmin puolustajat” yhteen läjään ja esität väittämiä, jotka tiedän sinulle todennetun vääriksi. Laita ihmeessä linkki siihen tietoon, jonka mukaan “TE” tai “ME” ovat esittäneet maanrakennuksen kustannuksen Malmilla tonniksi/neliö. Ehkäpä se on oikein?

    Asuntorakennushanke taitaa kyllä siirtyä kauas tulevaisuuteen. Saa nähdä, onko kumpikaan meistä elossa enää näkemässä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2017 kello 9:17

    Malmin kaavoitus on edennyt varsin pitkälle ja on toteutettavissa nopeastikin, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Itse asiassa se voitaisiin toteuttaa, vaikka ei saisi, koska myös vanha yleiskaava sallii asuinrakentamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Pekka T. kirjoitti 17.9.2017 kello 17:11

    Antti Jokela:
    Osmo, olen pitänyt sinua fiksuna miehenä, mutta Malmin kenttää koskeva keskustelu on muuttanut mielipiteeni. En olisi uskonut sinun kirjoittavan vääristyneitä tietoja, yleistyksiä, nimittelyä ja menettäväsi totaalisesti malttiasi ja tyylikästä käytöstäsi.

    Valitettavasti tämän viestiketjun myötä putosit samaan vihreiden populistiporukkaan Sinnemäen, Saurin ja Karin seuraksi. Harmi.

    Minä näen tämän ihan toisin. Ihailtavan pitkään Osmo Soininvaara jaksaa selittää ja perustella näkemyksiään ennen kuin hermostuu. Ja on silloinkin maltillisempi kuin monet muut (jopa tässä keskustelussa).

    En tunne lentotilastoja ja muita, mutta katson kokonaiskuvaa. Pitäisikö Malmille rakentaa asuntoja vai säilyttää lentokenttä? Molemmat näkemykset voi perustella järkevästi. Molempia voi myös ajaa ylikiihkeästi, tosiasioita tarkoitukseen vääristellen.
    Lentokentän puolustajat eivät ole yhtä ja samaa massaa, mutta eivät sitä ole myöskään asuntojen puolustajat.

    Meidän kaikkien mielipide jää joskus demokraattisessa päätöksenteossa vähemmistöön, mutta miksi se on joillekin niin vaikea hyväksyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Juha Krapinoja kirjoitti 18.9.2017 kello 12:46

    Pekka T.: Minä näen tämän ihan toisin. Ihailtavan pitkään Osmo Soininvaara jaksaa selittää ja perustella näkemyksiään ennen kuin hermostuu. Ja on silloinkin maltillisempi kuin monet muut (jopa tässä keskustelussa).

    Osmo vaikuttaa hermostuvan lähinnä silloin, jos hänen Malmia koskevat mielipiteensä kyseenalaistetaan ja oikaistaan faktoilla. Lähdeviitteineen, kaikkineen.

    Pekka T.: En tunne lentotilastoja ja muita, mutta katson kokonaiskuvaa. Pitäisikö Malmille rakentaa asuntoja vai säilyttää lentokenttä? Molemmat näkemykset voi perustella järkevästi. Molempia voi myös ajaa ylikiihkeästi, tosiasioita tarkoitukseen vääristellen.

    Juuri tässä on yksi harhaanjohtavasti tehdyn viestinnän – ja sitä myötä myös koko kiistan – keskeinen ydin. Asuntorakentamista ja ilmailutoimintaa on propagoitu toisensa poissulkevina vaihtoehtoina, vaikka 330ha suunnittelualueesta on “vanhan” kenttäalueen osuus vain 138ha ja kentän todellinen melualue on vain 106ha.

    Mitään esitetyistä asuntorakentamisen, kulttuuriperinnön, luontoympäristön ja ilmailutoiminnan intressit yhdistävistä kompromissiratkaisuista ei – sen tarkemmin perustelematta – kuitenkaan olla otettu edes käsittelyyn tai konsensus-tavoitteisen keskustelun pohjaksi. Vuosikausien yrityksistä huolimatta.

    Maan toiseksi vilkkainta lentokenttää on jääräpäisesti käsitelty kuin tyhjää tonttimaata. Toimivan kenttäinfrastruktuurin ja sen yritystoiminnan arvot on jopa jätetty täysin pois yleiskaavan taloudellisesta tarkastelusta, vaikka ne kiistatta ovat nollaa suuremmat.

    Jotenkin aika hassua, että vaikka Helsinki-Vantaan koneet ovat Malmin koneita huomattavasti äänekkäämpiä, mainostetaan Vantaalla Aviapoliksen houkuttelevuutta asuinpaikkana juuri m.m. ilmailutoiminnan läheisyydellä, mutta Helsingissä tuntuu ajatus ilmailun ja asuntorakentamisen yhdistämisestä olevan täysin poissuljettu.

    Pekka T.: Meidän kaikkien mielipide jää joskus demokraattisessa päätöksenteossa vähemmistöön, mutta miksi se on joillekin niin vaikea hyväksyä?

    Ainakin minun on vaikea hyväksyä se, jos joku nostaa omat subjektiiviset mielipiteensä korkeammalle kuin hänelle esitetyt faktat ja jos demokraattisessa päätöksenteossa tehtyjä päätöksiä perustellaan yksiselitteisesti paikkansapitämättömäksi osoitetuilla argumenteilla. Ja jos “vähemmistöön joutumisesta” puhutaan, tulee pitää mielessä, että Malmia koskien ollaan tekemässä päätöstä, jota vastaan asukkaiden selkeä enemmistö on ollut eri tahojen tekemien mielipidemittausten mukaan jo niin kauan kuin koko aikeesta on puhuttu.

    .
    .
    (Vaikka edellistä, minuun kohdistuneiden syytöksiin kirjoittamaani oikaisua ei täällä julkaistukaan, toivon että edes tämä kommenttini on riittävän asiallinen tullakseen julkaistuksi tätä kautta eikä vasta Twitterissä…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2017 kello 16:13

    Minua hermostuttaa se, että vyörytetään harhaanjohtavaa tietoa, jonka oikaiseminnen on hyvin työlästä. Kun varsin hyvin tiedetään, että Arabianranta oli rakentamisolosuhteiltaan epäedullisempaa maata kuin Malmi,mutta tämäkin haluttiin kumota “faktoilla”. Minulta veisi tunti oikaista esitetyt “faktat”. Siinä on laskettu hehtaareja eikä kerrosneliöitä eikä ole tarkasteltu koko aluetta, vaikka alue on kokonaisuus. Laskelmassa ei kerrottu, millä hintaindeksillä nämä on saatu samaan rahanarvoon, vai onko inflaatiokorjausta tehty lainkaan ja niin edelleen.
    Edelleen, kyllä Malmin rakentaminen edellyttää lentotoiminnan lopettamista, koska ne pienet rippeet, joita voisi siellä täällä rakentaa, eivät muodosta mitään yhtenäistä toimivaa aluetta eikä sinne saa kunnollista joukkoliikennettä, palveluja, kauppoja. eikä mitään ja jotain viheraluettakin – sellaista, jota ei ole suljettu aidalla- pitää sinne jättää. Se ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Eli lentotoiminta karkottaa 25 000 ihmistä pois Helsingistä.
    Loogisesti kestämätön on myös väite, että rakentamalla ylöspäin Malmin jättäminen pienen piirin käyttöön ei vähentäisi Helsinkiin mahtuvaa asukasmäärää 25 000. Jos on mahdollista korottaa rakennuskorkeuksia on niitä mahdollista korottaa, vaikka Malmi rakennettaisiinkin. Helsingin asuntoihin kohdistuva kysyntä on käytännössä rajaton – siis niin suuri, että millään realistisella asuntotuotannon määrällä asuntoja ei saada yhtä halvoiksi kuin muualla maassa.
    (Itseasiassa, olisimme halunneet korottaa rakennuskorkeutta Jakomäessä, mutta se ei onnistunut, koska Malmin kentän läheisyys esti korkean rakentmaisen niinkinkaukana.)

    Kun kerron, että virkamies kertoi kokouksessamme, että lentokoneet mahtuvat siihen toiseen halliin, MINUA syytetään valehtelusta.
    Jos Malmin puolustajat haluavat keskustella tällä tyylillä, on parempi, että he keskustelevat keskenään. Minua ei huvita käyttää aikaani tällaisen keskustelun moderointiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Pekka T. kirjoitti 18.9.2017 kello 20:06

    Juha Krapinoja:
    Ainakin minun on vaikea hyväksyä se, jos joku nostaa omat subjektiiviset mielipiteensä korkeammalle kuin hänelle esitetyt faktat ja jos demokraattisessa päätöksenteossa tehtyjä päätöksiä perustellaan yksiselitteisesti paikkansapitämättömäksi osoitetuilla argumenteilla. Ja jos “vähemmistöön joutumisesta” puhutaan, tulee pitää mielessä, että Malmia koskien ollaan tekemässä päätöstä, jota vastaan asukkaiden selkeä enemmistö on ollut eri tahojen tekemien mielipidemittausten mukaan jo niin kauan kuin koko aikeesta on puhuttu.

    Päätös Malmin lentokentän rakentamisesta on kai tehty ihan demokratian pelisääntöjen mukaisesti? Tällaisissa laajoissa kysymyksissä päättäjät eivät voi kuunnella pelkästään paikallisia asukkaita tai asianharrastajia, sillä nämä eivät mieti kokonaisuutta vaan omaa asiaansa, eivätkä katsoa pelkästään galluppeja, sillä niihin vastaajat eivät tunne kokonaisuutta.

    Viisas poliitikko perehtyy sekä itse asiaan että kokonaisuuteen, johon se liittyy, ja tekee ratkaisunsa molemmat näkökulmat huomioiden. Ratkaisujen tulee tietenkin perustua tosiasioihin, mutta niiden lisäksi myös niihin arvoihin, joita poliitikko edustaa. Samojen tosiasioiden pohjalta voi näet päätyä arvojensa perusteella hyvinkn erilaisiin mielipiteisiin ilman, että siinä on mitään väärää. Tätä on joidenkin omassa asiassaan väkevien joskus vaikea ymmärtää.

    Toinen asia on sitten se, että monet ihmiset, sekä poliitikot että oman asiansa puolustajat, taivuttelevat ja valikoivat tosiasioita omiin tarkoituksiinsa. Tällaista minäkään en hyväksy, niin inhimillistä kuin se onkin. Osmo Soininvaaraa en pidä tällaisena poliitikkona, hänen toimintaansa pitkään seurattuani, mutta sen sijaan kaikesta päätellen monet Malmin lentokenttätoiminnan puolustajat toimivat juuri noin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus