Kaupungit ja cityt

30.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 83 Kommenttia 

Kaupungit ovat teollisuusmaissa muodostuneet alun perin ympäröivän maaseudun kauppapaikoiksi ja käsityöläisten ja hallinnon tyyssijoiksi.

Niitä seurasivat teollisuuskaupungit, jotka vetivät väkeä maaseudulta tehtaisiin.

Teollisuuskaupunkien aika jäi lyhyeksi. Väki on vähentynyt nopeasti tehdassaleissa automaation ja globalisaation vuoksi. Moni teollisuuskaupunki on joutunut ahdinkoon.

Osa, mutta vain osa teollisuuskaupungeista on kehittynyt luovien alojen keskuksiksi, cityiksi. Nämä ovat yleensä yliopistokaupunkeja.

Teollisuuskaupungin ei tarvinnut menestyäkseen olla suuri, mutta cityt pyrkivät kasvamaan rajatta, koska luovat alat hyötyvät merkittävästi kasautumiseduista. Siksi vain osa teollisuuskaupungeista voi kehittyä cityiksi.

Suomessa tämä pudotuspeli on pitkälti jo käyty. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista lähes puolet asuu Helsingin seudulla ja lopuista puolet Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduilla. Vain neljäsosa asuu koko muussa Suomessa ja heistäkin huomattava osa on opettajia ja lääkäreitä. Lue lisää

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

27.9.2017 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 42 Kommenttia 

Huoli sähkön riittävyydestä kylmänä ja tyynenä talvipäivänä huolestuttaa energia-alaa. Kun sähkön keskimääräinen hinta laskee, vanhoja voimaloita suljetaan eikä uusia tule tilalle. Suomesta on jokseenkin kokonaan poistunut lauhdevoima ja nyt puretaan CHP-laitoksia.

Helsinki esimerkiksi on jo päättänyt sulkea Hanasaaren voimalaitoksen ja valtio vaatii lopettamaan sähköntuotannon myös Salmisaaressa. Näin poistuu yhteensä 400 MW ja samaa tekevät muutkin kaupungit.

(Sinänsä pidän näitä ehdottomuuksia aivan typerinä. On järkevää vähentää kivihiilen käyttöä radikaalisti, mutta vaatimus, ettei kilowattituntiakaan saa tuottaa kivihiilellä missään olosuhteissa on aivan hölmö. Kun sähkön hinta nousee 1000 €/MWh, viimeiset megawatit tuotetaan huomattavasti kivihiili CHP:ta saastuttavammin.)

Ratkaisua on etsitty kapasiteettimarkkinoista ja kysyntäjoustosta, jolla sähköpulan vallitessa saataisiin kulutusta suljettua.

Minä etsisin ratkaisua aivan toisesta päästä. Ilmaiselle tai hyvin halvalle sähkölle pitäisi löytyä käyttöä niin, ettei sähkön hinta laskisi tolkuttoman alas ja jotta runsaasta tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimasta saataisiin maksimaalinen hyöty. Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

25.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 51 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Hernesaaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.1.2017 ja on nyt tullut lausunnoilta. Yhtään muutosta siihen ei ehdoteta.

Kaava on monen vaiheen jälkeen hioutunut varsin hyväksi. Siinä välissä asukaslukukin on noussut 2 500 asukkaalla. Alueella toimii toistaiseksi Hernesaaren telakka, jonka olemassaoloa en ymmärrä lainkaan, koska laivojen tekeminen olisi Raumalla 20 % halvempaa.

Tänne on suunniteltu tolkuttoman paljon pysäköintiä. Siinä välissä valtuusto on päättänyt (päättää keskiviikkona, mutta tästä ei ole ehdotettu muutosta, joten se on oikeastaan jo valmis) siirtyä markkinaehtoiseen pysäköintipolitiikkaan. Sitä on noudatettava täälläkin, mikä oletettavasti vähentää paikkojen määrää merkittävästi, koska täällä ne ovat erityisen kalliita. Tämä on kuitenkin asemakaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väljempi pysäköintipolitiikka mahdollisuuksia nostaa tehokkuuksia vielä vähän.

Itäisen saariston tarkistettu asemakaavaehdotus Lue lisää

Kaupunkiympäristölautakunta 12.9.2017

17.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 22 Kommenttia 

En ole kirjoittanut edellisestä kokouksesta mitään, koska minun ei pitänyt mennä kokoukseen. Osallistuin kaupungin tarjoamaan koulutukseen kaupungin omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenille. Koska Mikko Säreläkään ei päässyt, kävin paikalla kokouksen alussa. Tuolloin käsiteltiin oikaisupyyntöä Malmin lentokentän Hangaarin vuokraamatta jättämisestä.

Oikaisupyyntö Malmi lentokentän hangaarin vuokraamatta jättämisestä

Oikaisupyyntöa perusteltiin sillä, että päätös perustuu valheisiin ja laittomuuksiin. Onkohan valituksen tekijä tullut ajatelleeksi, että hyväksyessään oikaisupyynnön lautakunta joutuisi yhtymään myös perusteluihin? Vastaehdotuksen tehnyt kokoomuksen Atte Kaleva joutui menemään aika mutkalle muotoillessaan vastaehdotuksen niin, ettei siinä samalla julisteta virkamiehiä lainrikkojiksi ja valehtelijoiksi. Se oli vähän siinä ja siinä, voiko oikaisupyynnön yhteydessä päättää muuta kuin hyväksyä tai hylätä, mutta emme ryhtyneet halkomaan hiuksia. Kalevan ehdotus hävisi selvin numeroin. Sitä kannatti Kalevan mukana kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara ja perussuomalaisten Hyttinen.

Lautakunnalle kerrottiin, että erilaisiin tapahtumiin vuokraaminen tuottaa rahaa enemmän kuin lentokonehalliksi vuokraaminen. Lisäksi tapahtumista on ilmeistä ulkoista hyötyä. Edelleen kentällä jäljellä olevat koneet mahtuvat kaikki toiseen halliin.

Ystävällisenä neuvona kaikille oikaisupyyntöjen tekijöille: miettikää vähän perusteluja. Pyyntöä ei kannata perustella tavalla, joka tekee siihen suostumisen mahdottomaksi.

Tämän kokouksen muut asiat menivät listan mukaan. Pyöräilyohjelman tilannekatsaukseen liitettiin toivomus, että henkilöresursseja irrotettaisiin pyöräreittien suunnitteluun, sillä nyt on jäänyt määrärahoja käyttämättä suunnitelmien puuttuessa.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.9.2017

17.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 6 Kommenttia 

Kauppakartanonkatu 16:n asemakaava

Tämä oli meillä 28.2.2017 ja on nyt tullut lausunnolta. Olen selostanut sisältöä tarkemmin silloin.

Tämä on harvinainen purkavan saneerauksen kohde. hekan huonokuntoiset asuintalot pannaan murskaksi ja tilalle rakennetaan liki kaksinkertainen määrä kerrosneliöitä. Tässä yhteydessä päivähoito luopuu yhdestä päiväkodista. Tämän takia vasemmistoliitto pyysi asian viimeksi pöydälle. Sinänsä kysymys päiväkotien tarpeesta kuuluu toiselle lautakunnalle, mutta jos VaKa on syyttänyt päiväkotien puutteesta kaavoittajaa, silloin meidän tietysti on käsiteltävä tätäkin asiaa.

Strömbergintien asemakaava

Tämä oli meillä 14.3.2017 ja se on nyt tullut lausunnoilta ilman suurempia muutoksia. Toimitilakaava muutetaan asuinkaavaksi, jolloin saadaan asuntoja noin 250 hengelle. Lue lisää

Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa

13.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 43 Kommenttia 

Asuntotuotannon määrä

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi luulla, asuminen ei ole kallistunut koko Helsingin seudulla, vaan lähinnä vain Helsingin ratikkakaupungissa. Kehyskunnissa ne ovat jopa laskeneet.

Se, että ihmiset haluavat nimenomaan Helsinkiin, osoittaa, että olemme tehneet jotain naapurikaupunkeja paremmin. Silti asumisen kallistuminen on suuri sosiaalinen vääryys.

Richard Florida on kirjoittanut, että Yhdysvalloissa nuorten koulutettujen hakeutuminen asuminen kaupunkien keskusalueille on tyrehtynyt. Paikallinen Nurmijärvi-ilmiö on taas voimissaan. Lue lisää

Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin

13.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 22 Kommenttia 

Vaikka minuakin alkaa kyllästyttää tämä jankkaaminen autopaikkojen hinnasta, kirjoitan lupaukseni mukaisesti listaa markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa vastaan esitetyistä vastaväitteistä. Puhun autopaikoista, en pysäköintipaikoista, koska tarkoitan asunnon yhteydessä kaavamääräyksen perusteella rakennettavia velvoiteautopaikkoja. Kysymys työpaikka- ja asiointipysäköinnistä on erikseen, kuten myös pysäköintipaikkojen yhteiskäyttö Kalasataman kaltaisissa paikoissa.

Paikka on kohtuuttoman kallis

On kohtuutonta vaatia autoilijaa maksamaan 20 000 – 70 000 euroa autopaikasta, koska auto on monelle välttämättömyys. On se tietysti vähän kallista, mutta se ei tule halvemmaksi siitä, että paikan ostaminen asunnon yhteydessä on pakollista. Itse asiassa siitä tulee vähän halvempi, koska jos paikkoja tarvitaan vähemmän, niiden yksikköhinta todennäköisesti alenee (tarjontakäyrä on nouseva).

Asuntojen hinnat eivät alene

Vaikka autopaikkavaatimus poistuu, autottoman asunnon hinta ei alene autopaikan hinnan verran. Markkinaehtoisessa tuotannossa voi käydä näin, koska asunnot myydään siihen hintaan, mikä niistä saadaan, vaikka rakentamiskustannukset ovat alentuneet. Onko tämä argumentti puolesta vai vastaan? Minusta se kertoo, etteivät asunnon ostajat arvosta autopaikkoja riittävästi eli niiden tuottaminen pakolla aiheuttaa hyvinvointitappiota.

Autopaikkavaatimuksen poistaminen nostaa rakennusliikkeiden voittoja Lue lisää

Markkinaehtoiseen autopaikkapolitiikkaan

Ehdotuksessa Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaksi lukee nyt näin:

Kaupunki hillitsee rakenta­misen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan vaarantamatta asteittain kohti alueellista ja mark­kinaehtoista pysäköintijärjestelmää uusista asuinalueista aloittaen.

Tämä voi olla merkittävä muutos kaupungin kaavoitukseen, sillä vaatimus autopaikoista on estänyt tehokkaasti kaupunkimaisten alueiden kaavoitusta. Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta ei ole voitu tehdä Punavuoren tai Töölön kaltaista aluetta, koska säädetty määrä autopaikkoja ei olisi mahtunut millään järkevällä hinnalla.

Tiiviyden ohella olennaista on myös raha. Jätkäsaareen on rakennettu velvoitepaikkoja noin neljännesmiljardilla eurolla. Summa ei ole ihan tarkka, koska näitä kustannuksia ei tilastoida, koska ne koituvat muiden kuin kaupungin maksettavaksi. Autopaikkoja on runsaat jotain 4000:n ja 5 000 välillä ja ne maksavat runsaat 50 000 € kappale.

Pysäköinnissä insinöörien ja ekonomistien maailmankuvat menevät pahasti ristiin. Se alkaa jo termeistä. Insinööri puhuu autopaikkojen tarpeesta ja ekonomisti kysynnästä. Ekonomisti olettaa, että kysyntä riippuu myös hinnasta, insinöörin mielestä tarve on hinnasta riippumaton. Niinpä Helsingin autopaikkanormissa ei ole lainkaan mukana paikan hintaa, vaan tarve määräytyy vain siitä, kuinka hyvät joukkoliikennepalvelut alueella on. Paikkoja tarvitaan siis sama määrä, maksavat ne kappaleelta sitten 500 € tai 70 000 €.

Kysyntä, tarjonta ja hyvinvointitappio Lue lisää

Positiivinen vaihtoehto ravihevosille – sijoittaminen startupiin

8.9.2017 · Aihe _ · 22 Kommenttia 

Jos olet kiinnostunut uhkapelistä, mutta et ymmärrä mitään jalkapallosta tai ravihevosista, sijoita suomalaiseen startupiin. Voiton todennäköisuus on paljon suurempi kuin Lotossa. Jokainen arpa ei voita, mutta hajauttamalla rahasi riittävän moneen yritykseen mahdollisuutesi voittaa kasvavat.

Nyt on tarjolla tamperelaisen Yepsonin joukkorahoitusluonteinen osakeanti (minimipanos vain 235 euroa).  Yepzon tekee paikantimia, jolla voit seurata lemmikkisi tai fillarisi ihmeellisiä seikkailuja. Sen voi antaa mukaan myös reppureissaajalle, joka lähtee Aasiaan, niin voi nukkua yönsä rauhallisesti.

Yrityksestä ja sen tuotteista kerrotaan tässä ja meneillään olevasta osakeannista tässä.

Jos aikoo antiin osallistua, kannattaa pitää kiirettä. Osakeanti on periaatteessa auki vielä neljä viikkoa, mutta voi sulkeutua huomattavasti aiemminkin. Anti päättyy, kun maksimitavoite, 1,3 M€ on saavutettu. Puoli miljoonaa on näköjään jo tullut.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

3.9.2017 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 113 Kommenttia 

En ole menossa lautakuntaan. Mikko Särelä menee.

Lista on kovin lyhyt, ei vieläkään yhtään uutta kaavaa. Organisaatiouudistus on jumiuttanut koko hallinnon? Meidän pitäisi hyväksyä uusia asuntokaavoja 70 000 kerrosneliötä kuukaudessa. Loppusyksyn kokouksista taitaa tulla mammuttimaisia.

Länsi-Käpylän suojelukaava

Minusta kaava on liian rajoittava, kun se pyrkii määräämään, kuinka monta ruokakuntaa taloissa asuu. Perheiden koot muuttuvat lasten syntymisen ja kotoa muuton seurauksena. Tällaisella säätelyllä ei minun mielestäni ole mitään tekemistä rakennussuojelun kanssa. Riittää, että suojellaan rakennusten ulkoasu. Lue lisää

Seuraava sivu »