Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Kaupunkiym­päristölau­takun­nan talousarvioe­hdo­tus vuodelle 2018 ja talous­su­un­nitel­ma 2018–20

Min­ul­la on tähän peruser­im­ielisyys siitä, että halu­aisin nopeut­taa kaupun­gin asun­to­tuotan­toa olen­nais­es­ti enem­män kuin tässä nyt poh­jana ole­va. En kuitenkaan aio tästä äänestyt­tää – varsinkin, kun vas­tae­hdo­tuk­sen laa­timi­nen ei olisi aivan yksinker­taista – kos­ka jos on päätet­ty alem­mas­ta tuotan­to­tavoit­teesta, sitä noudatettakoon.

Yksit­täi­sistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupun­gin puis­to­jen kun­nos­tamiseen osoite­taan liian vähän rahaa, mikä alen­taa kaupunkiym­päristön laat­ua. Pikku raha ja iso har­mi. Vapaavuoren esi­tyk­sessä kaupun­gin strate­giak­si pyritään lisäämään kun­nal­lisveron tuot­toa asukas­ta kohden naa­purikaupunke­ja enem­män – siis houkutel­la hyviä veron­mak­sajia. Sil­loin pitäisi pitää paikat kunnossa.

Huolestut­taval­ta kuu­lostaa se, että kaupun­gin omis­ta­mat sil­lat ovat vielä huonom­mas­sa kun­nos­sa kuin val­tion sil­lat. Vähän niin kuin Amerikan meininkiä.

Lausun­to kaupung­in­hal­li­tuk­selle Öster­sun­domin yhteis­es­tä yleiskaavasta

Kos­ka on kyse yhteis­es­tä yleiskaavas­ta, me annamme vain lausun­non. Kaa­va on laa­dit­tu vira­nomais­ten yhteistyönä, jota luot­ta­mus­miehet eivät ole päässeet häir­it­semään. Ylikun­nal­lisu­us on aina epädemokraat­tista, ellei se tarkoi­ta maakun­ta­hallintoa valit­tuine valtuutettuineen.

Tässä on tarkoi­tus ava­ta kokon­aan uusi metroon perus­tu­va kasvusu­un­ta Helsin­gin metropo­lialueelle. Asukkai­ta kaavail­laan vuon­na 2060 ole­van jotain 80 000 – 100 000. Sen päälle tule­vat vielä Sipoon kaavailut Sibbes­bor­gin alueesta.

Metro, joka aiem­mis­sa kaavailuis­sa mutkit­teli hyvien asuinaluei­den kaut­ta, menee nyt suo­raan. Salmenkallion alue, joka on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja joka maaperältään on todel­la hyvää raken­nus­maa­ta, on jätet­ty selvi­tysalueek­si, kos­ka rak­en­tamisen siel­lä arvioidaan vaaran­ta­van liiak­si viereisen Natu­ra-alueen tilan­net­ta. Vas­taavasti muiden aluei­den tehokku­ut­ta on lisät­ty lisäämäl­lä ker­rostalo­ja ja vähen­tämäl­lä pien­talo­ja – ne kun eivät enää ole niin suosit­tu­ja. Kysymys­merkkinä ovat kaupunkip­i­en­talot (suomek­si town­house), jot­ka ovat Kes­ki-Euroopas­sa suosit­tu­ja, mut­ta eivät ainakaan vielä Suomes­sa kovin vetovoimaisia.

Kaa­vat­aloudel­lis­es­ti alue on todel­la heikoil­la – noin mil­jar­di miinuk­sel­la. Siis kaupungilta vaa­dit­ta­vat investoin­nit ylit­tävät mil­jardil­la eurol­la odotet­ta­vat ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot. Kun paljon edullisem­pia ja halut­tavampia aluei­ta on yleiskaavas­sa tar­jol­la, on vaikea veika­ta tämän nopeaa edis­tymistä. Ilman raidey­hteyt­tä sitä ei saa rak­en­taa (maakun­takaa­va) eikä rahaa metroon löy­dy oikein mis­tään. Yleiskaa­van pikaratikkain­vestoin­nit ovat olen­nais­es­ti kannattavampia.

Alun­perin oli tarkoi­tus tar­jo­ta toimi­vaa pien­taloa­sum­ista raideli­iken­teen var­rel­la vastapain­ona kehyskun­tien irral­lisille pien­taloläm­päreille, mut­ta pien­taloa­sumisen suo­sio on laskenut jyrkästi.

Län­si-Käpylän tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tämä Puu-Käpylän suo­jelukaa­va oli meil­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 13.9.2016. Lausun­to­jen joh­dos­ta siihen on tehty vähäisiä muutoksia.

Lausun­to­ja aloitteista

Näistä mainit­takoon pöy­dälle pan­nut aloit­teet Lapin­lah­den sairaalas­ta (Suzan Ikä­valko) ja Tuo­mas Rantasen aloite Puhok­sen, Vallilan konepa­ja-alueen ja Tukku­torin kehit­tämis­es­tä. Näitä esit­telin viikko sitten.

Tont­tien vuokraus ja myyn­ti Herttoniemessä

En tee tästä ehdo­tus­ta, kos­ka lin­jan­muu­tos­ta ei voi tehdä kesken jonkin asian käsit­te­lyn. Minus­ta Helsin­gin pitää harki­ta ton­tin vuokrien ja myyn­ti­hin­to­jen suhdet­ta. Nyt korkokan­ta, siis reaa­liko­rkokan­ta on ton­tista riip­puen (ilmeis­es­ti?) neljä tai kolme pros­ent­tia. Kovan rahan vuokra­tont­ti myy­dään omis­ta­jalle hin­nal­la, joka on 25-ker­tainen vuo­sivuokraan näh­den. Kun ensin vuokra määräy­tyy lähin­nä markki­nape­rusteis­es­ti, vuokras­ta johdet­tu myyn­ti­hin­ta on näin aivan liian hal­pa. Pitkän ajan reaa­liko­rkona voi pitää korkein­taan kah­ta prosenttia.

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.8.2017”

  1. Miten suh­taudut Latokar­tanon tekonurtsin rak­en­tamiseen, kaupungilta haetaan 200.000 euroa hankkeeseen?

    Avaisitko vähän lasken­taa ton­tin vuokraus vs. myyn­ti ‑asi­as­sa. Itse olen oppin­ut, olet­taen vuokran ole­van sidot­tu indek­si­in (siis vuokraa nos­te­taan inflaa­tion ver­ran vuosit­tain), että 25-ker­tainen myyn­ti­hin­ta vs. vuokra tarkoit­taa 4%:n reaal­i­tuot­toa (100%xvuokra/myyntihinta = 4%).

    Tarkoi­tatko siis, että myyn­ti­hin­nan pitäisi olla 50-ker­tainen vuokraan näh­den kun esität, että reaa­liko­ron pitäisi olla korkein­taan 2%? Toisin sanoen tarkoi­tatko reaa­liko­rol­la siis reaalivuokratuot­toa, vai?

  2. 2018 — 2020: “Jalanku­lun ja pyöräi­lyn olo­suhtei­ta paran­netaan laa­jen­ta­mal­la tehoste­tus­sa talvi­hoi­dos­sa ole­vaa verkos­toa vähin­tään yhdel­lä uudel­la reitillä”

    “Vähin­tään yhdel­lä”. Samal­la kun käytän­nössä kaik­ki autokai­stat ovat jo nyt tehoste­tus­sa talvi­hoi­dos­sa eli suo­lataan sulak­si läpi tal­ven. Tätä vauh­tia kestää var­maan 1 000 vuot­ta, että kevyen liiken­teen reit­tien talvi­hoito on samal­la tasol­la kuin vier­essä kulke­val­la autokaistal­la. Mil­lä perus­teel­la tämä eri­ar­voisu­us? Autol­la tehdään viides­osa matkoista ja niis­sä on nastarenkaat, kävellen ja pyöräl­lä reilusti yli puolet.

    “Ikään­tyvän katu­verkon rappeu­tu­misen estämi­nen vaatii nyky­istä huo­mat­tavasti suurem­paa panos­tus­ta myös katu­jen perusko­r­jauk­seen sekä katu­jen uudelleen päällystykseen”.

    Kos­keeko tämä myös kevyen liiken­teen väyliä? Ver­tailu vierel­lä kulke­vaan autokaistaan on läh­es kaikkial­la tyr­määvä. Nas­toil­la puh­ki hiot­tu autokaista pin­noite­taan uudeelleen muu­ta­man vuo­den välein ja on tasainen kuin lento­kent­tä. Kevyen liiken­teen väylä on kuin tilkkutäk­ki, jon­ka kulunut pin­noite on täyn­nä kolo­ja ja teräviä reuno­ja. Kuka päät­tää, että autokaista pin­noite­taan uudelleen, mut­ta vier­essä kulke­vaan keveyen liiken­teen väylään ei taaskaan kosketa?

    Päällystei­den uusimiseen on varat­tu vuodessa 4,5 miljoon­aa. Miten tämä jakaan­tuu autokaisto­jen ja kevyen liiken­teen väylien suh­teen? 95% autokaistoille? Mil­lä perusteella?

    Jos nas­to­jen käytölle laitet­taisi­in mak­su, autokaisto­jen päällystys­tarve romahtaisi.

    “…, mut­ta myös huonokun­tois­t­en jalka­käytävien sekä jalanku­lun ja pyöräi­lyn väylien päällystei­den uusimista tulee lisätä.” Saadaan ainakin suuria kasvupros­ent­te­ja, kun lähtö­ta­so on läh­es nolla.

    Jalanku­lun ja pyöräi­lyn väylien tason nos­tamiseen asial­liselle tasolle investoidaan vajaa 10 miljoon­aa vuodessa (esim. Pasi­la — Käpylä vuoris­toradan oikaisu). Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka Pasi­las­sa tehtävään Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­neli­in: 120 miljoonaa.

  3. Koti-isä:

    …Jos nas­to­jen käytölle laitet­taisi­in mak­su, autokaisto­jen päällystys­tarve romahtaisi… 

    Vieläkö tämä TVH:n leg­en­da kiertää? Raskasli­ikenne on suurin pin­noit­teen kulut­ta­ja. Kaupungis­sa suurin yksit­täi­nen kulut­ta­ja on bussiliikenne.

    Koti-isä:

    …Jalanku­lun ja pyöräi­lyn väylien tason nos­tamiseen asial­liselle tasolle investoidaan vajaa 10 miljoon­aa vuodessa (esim. Pasi­la – Käpylä vuoris­toradan oikaisu)… 

    Jos tuo 10M€ käytet­täisi­in fik­susti, niin keskeinen väylästö olisi kun­nos­sa. On surullista kat­sel­la mihin kaik­keen rahaa tuh­lataan pyöräi­lyn nimis­sä. Pahim­mil­laan heiken­netään pyöräi­ly­olo­suhtei­ta miljoonil­la. Eri­tyis­es­ti Espoos­sa on osat­tu kelvot­tomien “paran­nusten” rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta kyl­lä Helsinkikin yrit­tää parhaansa.

    Suun­nit­telus­sa mät­tää jokin pahasti. Helsingis­sä suun­nit­telun taso parani aav­is­tuk­sen, kun kaupun­ki palkkasi pätevän virkamiehen hoita­maan asi­aa. Nyt jotenkin tun­tuu, että on ollut taas hil­jaisem­paa. Kyse ei kuitenkaan ole kaupun­gin ongel­mas­ta, vaan val­takun­nal­lis­es­ta ongelmasta.

    Jos Otaniemessä koulutet­tasi­in päte­viä liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta, osaami­nen lev­iäisi ympäri maan AMK:ienkautta. Joku mät­tää pahasti. Kyse ei edes ole pelkästään kevyen­li­iken­teen suu­nit­telus­ta, vaan sama tilanne on myös autoliikenteessä. 

    Liiken­teen tulee olla nopeaa, tehokas­ta ja hal­paa. Suun­nit­telu­pe­rus­teet ovat siis kovin yksinker­taiset. Kun kevyen­li­iken­teen­väylät ulos­menoteil­lä ja pyöräkai­stat kaupungis­sa tehdään tuol­la perus­teel­la, pyöräi­ly on kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto 5 — 15 km matkoil­la. Jos jerkkua on, niin jopa pidemmillä.

    Koti-isä:
    …Tätä voi ver­ra­ta vaik­ka Pasi­las­sa tehtävään Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­neli­in: 120 miljoonaa. 

    Nyt Koti-isä puhuu asi­aa! Tut­tu TVH:n eläk­keel­lä ole­va työ­maapääl­likkö sanoi, ettei mis­sään muual­la maas­sa tuh­la­ta niin paljoa tei­hin kuin Pääkaupunkiseudul­la. Ajoimme sil­loin uut­ta Kehä II:a ja hän ker­toi, paljonko eri kohdis­sa oli mak­set­tu täysin turhaa. Sum­ma oli ihan käsittämätön.

    1. Vieläkö tämä TVH:n leg­en­da kiertää? Raskasli­ikenne on suurin pin­noit­teen kulut­ta­ja. Kaupungis­sa suurin yksit­täi­nen kulut­ta­ja on bussiliikenne.

      Tästä var­maankin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je busse­ja eikä rekko­ja, ei tarvitse asfal­toi­da koskaan uud­estaan? Siis suur­in­ta osaa Helsin­gin kaduista.

  4. Osmo Soin­in­vaara: Tästä var­maankin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je busse­ja eikä rekko­ja, ei tarvitse asfal­toi­da koskaan uud­estaan? Siis suur­in­ta osaa Helsin­gin kaduista.

    Paljon vähem­män! Leg­en­da lähti liik­keelle aikoinaan TVH:n väit­teestä, että nas­tat söi­sivät pin­noitet­ta. Kyl­lä ne syövätkin jonkin ver­ran, mut­ta ei merkit­tävästi. Joku sit­ten huo­maut­ti, että urat ovat kyl­lä kuor­ma-auton levyiset. 

    Käytän­nössä pahim­mat kulumat ovat paikois­sa, jois­sa raskas liikenne jar­rut­taa tai auto muuten tärisee. Aura-autot ja pysäkille jar­rut­ta­vat bus­sit ovat tyyp­il­lis­es­ti kulut­tavia tek­i­jöitä. Ongel­ma ei ole niinkään pin­noite, vaan raskaan liiken­teen vaiku­tuk­set tien tai kadun runk­oon, joka sit­ten näkyy pin­noit­teessa. Kaupungis­sa se myös tarkoit­taa kulu­mia kadun alla ole­vi­in johtoi­hin ja putkiin!

    Vägver­ketin tutkimuk­sista olen joskus bon­gan­nut tiedon, että yksi rekan suorite vas­taa 10 000 henkilöau­ton ajok­er­taa. Ero on merkit­tävä. Joten tien tai kadun kulu­mi­nen on väärä argu­ment­ti vas­tus­taa nastarenkai­ta. Vaiku­tuk­set ilman­laatu­un, saat­taisi­vat olla validi?

  5. Kalle: Liiken­teen tulee olla nopeaa, tehokas­ta ja hal­paa. Suun­nit­telu­pe­rus­teet ovat siis kovin yksinkertaiset.

    Juu, jätetään sem­moi­set tyhjän­päiväiset tavoit­teet kuten tur­val­lisu­us tai vaikka­pa melun­hallinta pois, niin suun­nit­te­lute­htävä yksinker­tais­tuu olennaisesti. 

    Mitäpä sitä nopeusra­joituk­sil­la, hidastetöyssy­il­lä tai melu­valleil­la tek­isikään, nos­ta­vat ain­oas­taan väylien ylläpi­don hintaa.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Tästä var­maankin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je busse­ja eikä rekko­ja, ei tarvitse asfal­toi­da koskaan uud­estaan? Siis suur­in­ta osaa Helsin­gin kaduista.

    Näin­hän juuri kaupun­ki toimii. Onko joku näh­nyt uudelleenas­fal­toin­nin muus­ta syys­tä kuin aukirevi­tyn kadun paikkaus? Bus­sikadut kyl­lä asfal­toidaan kos­ka ne kulu­vat urille.

  7. KariS: Näin­hän juuri kaupun­ki toimii. Onko joku näh­nyt uudelleenas­fal­toin­nin muus­ta syys­tä kuin aukirevi­tyn kadun paikkaus? Bus­sikadut kyl­lä asfal­toidaan kos­ka ne kulu­vat urille.

    Met­sälän­tie just päällystet­ti­in, meneekö siitä yksi bus­sil­in­ja, bus­si 2+2 kaistaisel­la tiel­lä tiheim­mil­lään vartin välein? Rekkali­ikenne hävisi Maali­iken­nekeskuk­sen muu­ton vuok­si pari kolme vuot­ta sit­ten. Katu­ja ei ole kaivet­tu auki, pyörätie tiet­ty vähän väliä mut­ta niitähän ei päällystet­ty. Henkilöau­to­ja kai­stat täyn­nä aamuin illoin. Voi tiet­ty olla että kaupun­ki ihan omik­si iloik­si tuon päällysti, tietäähän ne asfalt­ti­fir­mo­jen tavat pitää kat­teet kohdillaan.

  8. Kalle: Vieläkö tämä TVH:n leg­en­da kiertää? Raskasli­ikenne on suurin pin­noit­teen kulut­ta­ja. Kaupungis­sa suurin yksit­täi­nen kulut­ta­ja on bussiliikenne.

    Esimerkik­si Man­ner­heim­inti­etä pin­noite­taan täl­lä het­kel­lä uusik­si. Raskaan liiken­teen käyt­tämää bus­sikaistaa syvem­mät urat oli­vat pikkuau­to­jen käyt­tämäl­lä kaistal­la. Moot­toritei­den pölyämi­nen ja urautu­mi­nen yli puoli vuot­ta kestäväl­lä nastaren­gaskaudel­la on toinen konkreet­ti­nen esimerk­ki, jon­ka kuka tahansa tajuaa, niin halutes­saan. Ja se, että Suomes­sa hil­jaisen asfaltin käyt­tö on nastarenkaiden vuok­si mah­do­ton­ta toisin kuin läh­es koko muus­sa Euroopas­sa. Asfalt­ti on pakko tehdä pienistä kivistä, jot­ka kestävät edes jotenkin nas­to­jen hiomista ja hakkaamista, aivan kuten mukulakivikatu.

    On käsit­tämätön­tä, miten Nokian Renkaiden masi­noima pro­pa­gan­da osaltaan ylläpitää nastarenkaiden käyt­töä tässä maas­sa. Siitä mak­se­taan val­ta­va hin­ta pilatun ilman­laadun tap­pam­i­na satoina ihmis­inä. Ja sen päälle jatku­va katu­jen pinnoitustarve.

    Kalle: Jos tuo 10M€ käytet­täisi­in fik­susti, niin keskeinen väylästö olisi kun­nos­sa. On surullista kat­sel­la mihin kaik­keen rahaa tuh­lataan pyöräi­lyn nimis­sä. Pahim­mil­laan heiken­netään pyöräi­ly­olo­suhtei­ta miljoonil­la. Eri­tyis­es­ti Espoos­sa on osat­tu kelvot­tomien “paran­nusten” rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta kyl­lä Helsinkikin yrit­tää parhaansa.

    Kehtaako joku autol­la liikku­va väit­tää esimerkik­si Pasi­la-Käpylä ‑välin vuoris­toradan oikaisua turhak­si? Se on miljoon­alu­okan han­ke. Eli noin 100 ker­taa edullisem­pi kuin vaikka­pa Vetu­ri­tien siir­to. Näil­lä pro­jek­teil­la nos­te­taan kevyen liiken­teen väylien tasoa hitaasti tälle vuosi­tuhan­nelle. Nyt men­nään vielä suurelta osin mäk­isiä, mutkaisia ja jopa sorap­in­taisia kärrypolkuja.

    Turhia ovat toki esimerkik­si lop­ut­tomat reunakivet, joi­ta pyöräteille kyl­vetään, eri­tyis­es­ti Espoossa.

  9. KariS: Onko joku näh­nyt uudelleenas­fal­toin­nin muus­ta syys­tä kuin aukirevi­tyn kadun paikkaus? 

    Niitä riit­tää. Esimerkik­si suosit­tu läpi­a­jor­e­it­ti Kuu­sisaar­en­tie pin­noite­taan muu­ta­man vuo­den välein uusik­si. Viimek­si tänä vuon­na. Samal­la pin­noitet­ti­in jopa Meilah­den­ti­etä. Reunoil­la kulke­vi­in, täyn­nä railo­ja, teräviä reuno­ja ja kolo­ja ole­vi­in kevyen liiken­teen väyli­in ei taaskaan kos­ket­tu. Vaik­ka kyseessä on pyöräi­lyn pääreitti.

    Kuka on näi­den jatku­vasti kevyt­tä liiken­net­tä syr­jivien pin­noi­tus­päätösten takana?

  10. Elävästi muis­tan että 50-luvul­la pääsi hert­sikas­ta keskus­taan säässä kuin säässä. Siis fil­lar­il­la. Noin puoli tusi­naa miestä nousi viidelta lun­ta luo­maan ja hiekot­ta­maan. Siis äijä per kilo­metri. Luo­tu polku oli aina vain puoli metriä lev­eä, johon kone ei pysty.

    Kak­si metriä lev­eän väylän luomi­nen ja suo­laami­nen on äärim­mäisen älytön­tä, siis vain sen takia että kone itse mah­tu­isi väylälle. Jonos­sa ne fil­lar­it kul­kee ja vain yhteen suuntaan.

  11. Sylt­ty: Juu, jätetään sem­moi­set tyhjän­päiväiset tavoit­teet kuten tur­val­lisu­us tai vaikka­pa melunhallinta…

    Tuos­ta on ihan tutkit­tua tietoa ja Suomes­sa pain­o­tuk­set ovat pienen piirin omia tavoit­tei­ta. Eivät todel­lisu­udessa laa­jasti hyväksyt­tyjä tavoit­tei­ta. Nuo kolme ovat tutkimusten mukaan ne kolme tek­i­jää, joi­ta ihmi­nen ajat­telee liikku­mis­muo­toa valittaessa.

    Esimerkik­si tuo tur­val­lisu­us on todel­lisu­udessa merkit­tävä vain lentoli­iken­teessä, vaik­ka lentoli­ikenne on paradok­saalis­es­ti tilas­tol­lis­es­ti tur­val­lisin tapa liikkua!

  12. Yksit­täi­sistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupun­gin puis­to­jen kun­nos­tamiseen osoite­taan liian vähän rahaa, mikä alen­taa kaupunkiym­päristön laatua. 

    No, ainakin kaupun­gin pohjois­päässä tuo­ta rahaa on aivan tarpeet­tomasti käytet­ty met­sän par­tur­oimiseen siihen malli­in, että on muu­ta­man vuo­den välein pois­tet­tu huonokun­tois­t­en ohel­la kaik­ki nuoretkin puut. Sekä virk­istys- että luon­toar­vot ovat tätä kaut­ta huonon­tuneet. Minus­ta tuol­lainen rahan käyt­tämi­nen varsi­naisen tehtävän vas­taisi­in asioi­hin valitet­tavasti ker­too siitä, että vähempikin rahamäärä riit­täisi ellei joh­dos­sa tapah­du muu­tok­sia parempaan.

    KariS: Bus­sikadut kyl­lä asfal­toidaan kos­ka ne kulu­vat urille. 

    Tyh­mä kysymys: kan­nat­taisiko noin yleen­sä lait­taa pelimerkke­jä kestäväm­män päällysteen kehittelyyn?

    Noi­ta teknisen alan ja korkeam­man oppimisen laitok­sia kun ker­ran maas­ta löy­tyy, voisiko fos­si­ilisen öljyn levit­tämiselle kek­siä monel­lakin taval­la kestävämpiä vaihtoehtoja?

  13. anonyy­mi:
    Tyh­mä kysymys: kan­nat­taisiko noin yleen­sä lait­taa pelimerkke­jä kestäväm­män päällysteen kehittelyyn?

    Noi­ta teknisen alan ja korkeam­man oppimisen laitok­sia kun ker­ran maas­ta löy­tyy, voisiko fos­si­ilisen öljyn levit­tämiselle kek­siä monel­lakin taval­la kestävämpiä vaihtoehtoja?

    Ei kysymys ole päällysteestä vaan tien rak­en­teesta. Vielä 70-luvul­la kaupungis­sa oli sorateitä jot­ka kestivät raskas­ta liiken­net­tä oikein hyvin kun tie oli pohjustet­tu oikein ja riit­täväl­lä materiaalilla.

    Beto­nia käytetäään jois­sain mais­sa, mut­ta Suomes­sa ei. Mik­si ei?

  14. Koti-isä:
    …Kehtaako joku autol­la liikku­va väit­tää esimerkik­si Pasi­la-Käpylä ‑välin vuoris­toradan oikaisua turhak­si? Se on miljoon­alu­okan hanke… 

    Jot­ta ei jää väärää käsi­tys­tä, niin min­ul­la on tänäkin vuon­na pääkaupunkiseudul­la enem­män kilo­me­tre­jä ston­gan kuin ratin takana. 

    Tarkoit­tanet Pasi­la — Käpylä välin paran­tamisel­la tuo­ta radan vart­ta menevää reit­tiä, joka on ollut “mie­lenki­in­toinen”. Siinä suun­nitel­tu baana on juuri nopea, edulli­nen ja lisää tehokku­ut­ta. Eli siinä kaik­ki kolme pääasial­lista suun­nit­telukri­teer­iä täyttyy!

    En äkkiä löytänyt lop­ullista ver­sio­ta toteu­tuk­ses­ta, joten en ota jyrkkää kan­taa, kuin­ka hyvin tuos­sa lop­ul­ta onnis­tut­ti­in. Joka tapuk­ses­sa siinä paran­netaan pyöräli­iken­teen kil­pailukykyä muuhun liiken­teeseen näh­den kohtu­ullisin kustannuksin.

    Koti-isä:
    Turhia ovat toki esimerkik­si lop­ut­tomat reunakivet, joi­ta pyöräteille kyl­vetään, eri­tyis­es­ti Espoossa. 

    Tätä komp­paan! Halu­aisin oikeasti nähdä sen älyn espoon­joen, joka on nyky­is­ten suun­nit­telu­o­hjei­den äiti.

    1. Espoos­sa ajatel­laan, että lisää tur­val­lisu­ut­ta, kn pyöräil­i­jän pitää hidas­taa sadan metrin välein. Suun­nit­teli­jat eivät siis aja fil­lar­il­la. Ei tarvitse hidas­taa, mut­ta ei voi vilkuil­la ympäril­lään muun liiken­teen var­al­ta, kun on suun­nat­ta­va katse siihen reunakiveen ja valmis­taudut­ta­va hypybn ajoitukseen.

  15. Sylt­ty:

    HS:ssa ilmestyi juuri jut­tu pohjois­baanas­ta, mikä on positiivista.

    Jutus­sa ker­ro­taan, että vuosit­tain reit­tiä käyt­tää 1000 pyöräil­i­jää. Kuinka­han nopeasti tulee korjaus?

  16. Osmo Soin­in­vaara: Tästä var­maankin seu­raa, ettei katu­ja, joil­la ei kul­je busse­ja eikä rekko­ja, ei tarvitse asfal­toi­da koskaan uud­estaan? Siis suur­in­ta osaa Helsin­gin kaduista.

    No eipä niinkään mut­ta Helsin­gin kaupun­ki oli käsit­täk­seni myös mukana tutkimushankkeessa jos­sa näitä katupö­ly ym. jut­tu­ja kuu­tioiti­in. Siinä todet­ti­in että taa­ja­manopeuk­sil­la bus­sit ja raskas liikenne ovat merkit­tävin päällysteen kulut­ta­ja. Ja etenkin kus­tan­nusten osalta kos­ka bus­siväylän päällyste on merkit­tävästi kalli­im­paa kuin henkilöau­toli­iken­teen kan­ta­va perusasfaltti. 

    Henkilöau­tot eivät tarvitse myöskään sepeliä, se kyl­vetään kevyen liiken­teen ja bussien takia vaik­ka sit­ten sepelistä syn­tyvä pöly jotenkin mys­tis­es­ti osoite­taan henkilöau­toli­iken­teen syyksi.

  17. Koti-isä:
    2018 – 2020: “Jalanku­lun ja pyöräi­lyn olo­suhtei­ta paran­netaan laa­jen­ta­mal­la tehoste­tus­sa talvi­hoi­dos­sa ole­vaa verkos­toa vähin­tään yhdel­lä uudel­la reitillä”

    “Vähin­tään yhdel­lä”. Samal­la kun käytän­nössä kaik­ki autokai­stat ovat jo nyt tehoste­tus­sa talvi­hoi­dos­sa eli suo­lataan sulak­si läpi tal­ven. Tätä vauh­tia kestää var­maan 1 000 vuot­ta, että kevyen liiken­teen reit­tien talvi­hoito on samal­la tasol­la kuin vier­essä kulke­val­la autokaistal­la. Mil­lä perus­teel­la tämä eri­ar­voisu­us? Autol­la tehdään viides­osa matkoista ja niis­sä on nastarenkaat, kävellen ja pyöräl­lä reilusti yli puolet.

    Pyöräli­ikenne hyy­tyy talvikuukausi­na kymme­ne­sosaan joten siitä lähtöko­hdas­ta saat­taa men­näkin sen 1000 vuotta. 

    Itse en ole kokenut suur­ta harmia, fil­lari­inkin saa nastarenkaat. Aivan samoin kuin autoil­i­ja joutuu investoimaan talvi­au­toilu­un joutuu fil­lar­isti investoimaan talvipyöräi­lyyn. Nas­tat ja läskipyörä alle niin lop­puu valitus. 

    Enem­män hait­taa ne reitit joi­ta ei tal­ven aikana aura­ta ker­taakaan, ja niitä on jonk­in­moinen määrä.

  18. Kalle: HS:ssa ilmestyi juuri jut­tu pohjois­baanas­ta, mikä on positiivista.

    Ei oikeas­t­aan ole. Samal­la rahal­la olisi voitu kor­ja­ta run­saasti tavanomaista pyöräti­etä niin, että pyörätie jatkuu vähin­tään toisel­la puolel­la kat­ua. Nyt Helsingis­sä on run­saasti pyörä­tien­pätk­iä jot­ka alka­vat… jostain ja päät­tyyvät… johonkin. Pyörätei­den ongel­ma on lisäk­si reunakiveys, joka on tehty huoli­mat­tomasti. Raken­neo­hjeessa san­o­taan selvästi kalte­van kiveyk­sen mak­simiko­rkeus, mut­ta sitä ei tarvitse näköjään nou­dat­taa. Nyt on johonkin laitet­tu kiv­en tilalle kestopäällysteluiska, mikä tarkoit­taa kaksinker­taista kus­tan­nus­ta ja vielä kiveyk­sen purkukus­tan­nus lisäksi. 

    Kun pasi­lan baanal­la saavute­taan min­uutin säästö mat­ka-ajas­sa, niin mitä sit­ten (oikeasti on aika noloa laskea min­u­ut­te­ja vain pyöräil­i­jöi­den osalta. Tarkoituk­se­na on ilmeis­es­ti osoit­taa, että osaa käyt­tää nelilask­in­ta ja arit­meti­ikkaa)? Sama säästö hukkuu nopeasti liiken­neval­oi­hin ja muuhun seisoskelu­un. Kym­meniä min­u­ut­te­ja säästet­täisi­in, jos pyöräti­et oli­si­vat jatku­via ilman etsiskelyä.

  19. Kalle: Nuo kolme ovat tutkimusten mukaan ne kolme tek­i­jää, joi­ta ihmi­nen ajat­telee liikku­mis­muo­toa valittaessa.

    On aivan luon­nol­lista, ettei autoil­e­va (pyöräilevä, mopoil­e­va…) mieti paljoakaan esimerkik­si sitä, kuu­luuko hänen ajok­istaan meteliä vai ei. 

    Sen takia jonkun muun täy­tyy ajatel­la sitä.

    Hyvä esimerk­ki tästä ajat­telemat­to­muud­es­ta on tur­val­lisu­us. Val­tio­val­lan on täy­tynyt pakot­taa työ­nan­ta­jat pakot­ta­maan työn­tek­i­jät pitämään kuu­lo­suo­jaimia, etteivät työn­tek­i­jät kuuroutuisi. 

    Ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen omaan tur­val­lisu­u­teen­sa, puhu­mat­takaan tois­t­en tur­val­lisu­ud­es­ta, on keskimäärin aivan älytön­tä. Ja täm ei tarkoi­ta sitä, etteikö tur­val­lisu­us­näkökul­mia huomioon otet­taes­sa voitaisi tehdä virheitä, vaan sitä että jos niitä ei ote­ta huomioon, tehdään aivan var­masti paha virhe kun ihmiset eivät ymmär­rä riskeistä mitään.

  20. Helsinki_hoi_älä_jätä: Pyöräli­ikenne hyy­tyy talvikuukausi­na kymme­ne­sosaan joten siitä lähtöko­hdas­ta saat­taa men­näkin sen 1000 vuotta.

    Aika selvää on, että jos katu­ja ei aura­ta, ei niil­lä myöskään paljoa polkupyöräillä.

    Itse en ole kokenut suur­ta harmia, fil­lari­inkin saa nastarenkaat. Aivan samoin kuin autoil­i­ja joutuu investoimaan talvi­au­toilu­un joutuu fil­lar­isti investoimaan talvipyöräilyyn.

    Nastarenkaat ovat mielestäni aivan pakol­liset tur­val­lises­sa talvipyöräilyssä, mut­ta nekään eivät auta jos tiel­lä on 10cm lun­ta. Sem­moi­ses­ta pääse läpi näp­pärästi vain sähköpyörällä. 

    Itse kul­jen työ­matkat sähköavusteisel­la pyöräl­lä ja vaik­ka tääl­lä kovienkin myräköi­den jäl­keen on yleen­sä aurat­tu ennen kuin läh­den töi­hin, joskus pahim­mil­la myräköil­lä ei ole ehtinyt. Mut­ta todel­lakin, sähköpyörä nastarenkail­la jak­saa painaa kymme­nenkin sentin lumes­sa täyt­tä vauh­tia hidas­tu­mat­ta (max nopeus 25km/h) ja umpi­hanges­sa, vaik­ka toisin voisi kuvitel­la, on ihan help­po ohja­ta kun ei ole uria. 

    Nastarenkai­ta näkee muuten omi­tuisen vähän. Kun hom­masin kun­non nastarenkaat eteen ja taakse, ihmettelin että “minkä ihmeen takia en ole hom­man­nut näitä jo 10v sitten?”

    PS Nastarenkaissa on sama kuin auton renkaissa: hal­val­la nastarenkail­la ei tee mitään. Ne eivät pidä sil­loin kun niitä tarvi­taan ja kun ne pitävät, pär­jää kyl­lä ilmankin.

  21. Kalle: HS:ssa ilmestyi juuri jut­tu pohjois­baanas­ta, mikä on positiivista.

    Jutus­sa ker­ro­taan, että vuosit­tain reit­tiä käyt­tää 1000 pyöräil­i­jää. Kuinka­han nopeasti tulee korjaus?

    Ihme­tyt­tää edelleenkin tämä Helsin­gin kyvyt­tömyys paran­taa mei­dän akti­ivis­ten pyöräil­i­jöi­den olo­suhtei­ta kustannustehokkasti. 

    Pohjois­baana, 1,6 km hin­ta 5,7 miljoon­aa. Aivan ei päästy ensim­mäisen Baanan tasolle (1,3 km /7 milj) mut­ta edelleenkin 3,5 miljoon­aa per kilo­metri. Kuin­ka paljon pyöräi­ly­olo­suhtei­ta saataisinkaan tuol­la rahamääräl­lä kor­jat­tua jos päät­täjil­lä olisi edes hitunen kus­tan­nusym­mär­rystä? Vaan ei, hin­nal­la mil­lä hyvän­sä pitää saa­da näitä mega­hankkei­ta, joil­la ei saa­da kuin se 1,6 km pyöräti­etä. Mut­ta pääsee­hän joku kaupung­in­jo­hta­jista taas pat­sastele­maan uuden baanan avaukseen. 

    Ver­tailun vuok­si, Liiken­nevi­ras­ton han­kkeessa kak­sikaistaista kan­tati­etä 77 raken­net­ti­in käytän­nössä kokon­aan uusik­si 12,8 miljoon­al­la 22 km, siis 0,6 miljoon­aa per kilo­metri, kuudes­osa pohjois­baanan kilometrihinnasta.

  22. Koti-isä:
    Kehtaako joku autol­la liikku­va väit­tää esimerkik­si Pasi­la-Käpylä ‑välin vuoris­toradan oikaisua turhak­si? Se on miljoon­alu­okan han­ke. Eli noin 100 ker­taa edullisem­pi kuin vaikka­pa Vetu­ri­tien siir­to. Näil­lä pro­jek­teil­la nos­te­taan kevyen liiken­teen väylien tasoa hitaasti tälle vuosituhannelle. 

    100 ker­taa edullisem­pi??? Siis tarkoi­tatko että mak­saa 1%:n Vetu­ri­tien han­kkeesta? Ei tai­da pitää paikkaansa.

    Kalle:
    Tarkoit­tanet Pasi­la – Käpylä välin paran­tamisel­la tuo­ta radan vart­ta menevää reit­tiä, joka on ollut “mie­lenki­in­toinen”. Siinä suun­nitel­tu baana on juuri nopea, edulli­nen ja lisää tehokku­ut­ta. Eli siinä kaik­ki kolme pääasial­lista suun­nit­telukri­teer­iä täyttyy!

    Nopea, edulli­nen ja lisää tehokku­ut­ta? Eipä tai­da olla nopea, ei ainakaan edulli­nen ja tehokku­u­den lisäyskin on vähäi­nen suh­teessa kustannukseen.

    Päivän Hesarin mukaan Pohjois­baanan kus­tan­nus on 5,7 miljoon­aa euroa, pitu­us 1,6 km ja ajan säästö pyöräil­i­jälle 1 min­u­ut­ti. Arvion mukaan uut­ta baanaa käyt­täisi 2000 pyöräil­i­jää vuorokaudessa

    Siis aivan sika­maisen kallis!!! 3,6 miljoon­aa per kilometri!!! 

    Toki ongel­ma ei koske vain pyörätiehankkei­ta vaan yleen­säkin verora­hoil­la raken­net­tavia infra­hankkei­ta, uud­is­rak­en­tamista ja kor­jaushankkei­ta. Esimerkik­si Län­simetro, aikanaan Oop­per­at­a­lo, Sta­dion­in järkyt­tävän kallis kor­jaushanke, Eduskun­tat­a­lo jne. Poikkeuk­set­ta han­kkei­den kus­tan­nuk­set ovat merkit­tävästi ylit­täneet päätök­sen­teko­hetken arviot. 

    Aivan taa­tusti nämä ovat urakoit­si­joille kul­takai­vok­sia. En usko että urakkak­il­pailuis­sa urakoit­si­jat todel­lakaan kil­pail­e­vat hin­nal­la ja toisaal­ta tilaa­japuolel­la tahal­laan tai ammat­ti­taidot­tomasti (näyt­töä on lop­ut­toman riit­tävästi) törsätään yhteisiä varojamme.

    Tekeekö tilaa­ja eli esim. Helsin­gin kaupun­ki vieläkään jälkikä­teen selvi­tys­tä urakoit­si­jalle jäävän kat­teen suu­ru­ud­es­ta, jot­ta pystyt­täisi­in selvit­tämään miten törkeätä yli­hin­taa tuli mak­set­tua? Ja mikä tärkein­tä, opit­taisi­in jotakin seu­raavia han­kkei­ta ajatellen? Turha vedo­ta siihen, että urakoit­si­jal­ta ei kate­lasken­nan tieto­ja saataisi. Niiden saami­nen voidaan hyvin lait­taa urakka­sopimuk­sen ehtoihin.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tarvitse hidas­taa, mut­ta ei voi vilkuil­la ympäril­lään muun liiken­teen var­al­ta, kun on suun­nat­ta­va katse siihen reunakiveen ja valmis­taudut­ta­va hypybn ajoitukseen. 

    Ja sama kos­keekin vas­taavasti autoil­i­joi­ta “hidastetöyssy­jen” kohdalla.

  24. KariS: Kuin­ka paljon pyöräi­ly­olo­suhtei­ta saataisinkaan tuol­la rahamääräl­lä kor­jat­tua jos päät­täjil­lä olisi edes hitunen kustannusymmärrystä? 

    Ei muu­ta kuin odot­ta­maan ensi vuot­ta, radan­var­ren pyörätie on valmis ja samal­la rahal­la voidaan rak­en­taa ties mitä. Kum­ma jut­tu muuten ettei aikaisemp­ina vuosi­na, kun ei radan­var­teen ole raken­net­tu, ole kaikkia mui­ta kaupun­gin pyöräteitä kun­nos­tet­tu jos samal­la rahal­la ker­ran onnistuu.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten autol­la hypätään hidastetöyssyn yli? 

    Ihan samal­la taval­la kuin pyöräl­lä. Kiin­nitetään huomio­ta liikene­tur­val­lisu­u­den kannal­ta epäolennnaiseen ja nou­date­taan liian suur­ta tilannenopeutta. 

    Ai niin, tietenkin sil­lä erol­la että pyöräil­i­jät ovat aina hyviä ja autoil­i­jat pahoja.

  26. vk: 100 ker­taa edullisem­pi??? Siis tarkoi­tatko että mak­saa 1%:n Vetu­ri­tien hankkeesta?

    Pasi­las­sa Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­neli­in bud­je­toitu 120 miljoon­aa. Pasi­la-Käpylä pyörätie 6 miljoon­aa. Eli kokon­aista 5%.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Miten autol­la hypätään hidastetöyssyn yli?

    Nos­te­taan oikeaa jalkaa noin 1 cm tai vapaute­taan vakionopeu­den­säädin. Mon­elle liian raskas­ta. Vrt. pyöräil­i­jä, joka pon­nistaa ylös sekä itsen­sä että kulku­vä­li­neen­sä. Kyl­lä autoil­i­joi­ta taas kiusataan.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Aivan samoin kuin autoil­i­ja joutuu investoimaan talvi­au­toilu­un joutuu fil­lar­isti investoimaan talvipyöräilyyn. 

    Mik­si autokai­stat siitä huoli­mat­ta pide­tään läpi tal­ven suo­lal­la sulana samal­la kun kevyen­li­iken­teen kaista vier­essä on jäässä? Baanan suo­lauk­sen lopet­tamista jokunen vuosi sit­ten muuten perustelti­in sil­lä, että suo­laamiseen ei ollut varaa. Samal­la kun autokaisto­jen suo­laamiseen käytetään luul­tavasti suu­ru­us­lu­okkaa 1000 ker­taa enem­män yhteisiä verora­ho­ja. Nyt talvisin ylläpi­det­täviä pyöräre­it­te­jä on muutama.

    Helsinki_hoi_älä_jätä: Henkilöau­tot eivät tarvitse myöskään sepeliä, se kyl­vetään kevyen liiken­teen ja bussien takia vaik­ka sit­ten sepelistä syn­tyvä pöly jotenkin mys­tis­es­ti osoite­taan henkilöau­toli­iken­teen syyksi.

    Sepelin kylvämi­nen autokaistoille on hyvin vähäistä. Ne suo­lataan. Kevyen liiken­teen väylille sepeliä levitetään sitäkin enem­män kulk­i­joiden riesak­si, kun oikea tapa olisi suo­la­ta ja har­ja­ta. Johtuuko moot­toritei­denkin pölyämi­nen niille kyl­vetys­tä sepelistä?

  27. Anony­mous: Ei oikeas­t­aan ole. Samal­la rahal­la olisi voitu kor­ja­ta run­saasti tavanomaista pyöräti­etä niin, että pyörätie jatkuu vähin­tään toisel­la puolel­la kat­ua. Nyt Helsingis­sä on run­saasti pyörä­tien­pätk­iä jot­ka alka­vat… jostain ja päät­tyyvät… johonkin. Pyörätei­den ongel­ma on lisäk­si reunakiveys, joka on tehty huoli­mat­tomasti. Raken­neo­hjeessa san­o­taan selvästi kalte­van kiveyk­sen mak­simiko­rkeus, mut­ta sitä ei tarvitse näköjään nou­dat­taa. Nyt on johonkin laitet­tu kiv­en tilalle kestopäällysteluiska, mikä tarkoit­taa kaksinker­taista kus­tan­nus­ta ja vielä kiveyk­sen purkukus­tan­nus lisäksi. 

    Kun pasi­lan baanal­la saavute­taan min­uutin säästö mat­ka-ajas­sa, niin mitä sit­ten (oikeasti on aika noloa laskea min­u­ut­te­ja vain pyöräil­i­jöi­den osalta. Tarkoituk­se­na on ilmeis­es­ti osoit­taa, että osaa käyt­tää nelilask­in­ta ja arit­meti­ikkaa)? Sama säästö hukkuu nopeasti liiken­neval­oi­hin ja muuhun seisoskelu­un. Kym­meniä min­u­ut­te­ja säästet­täisi­in, jos pyöräti­et oli­si­vat jatku­via ilman etsiskelyä.

    Olisin mielu­usti käyt­tänyt nuo rahat myös toisin. Nyt baanaa jo käyt­täneenä en pidä sitä hirveän onnis­tuneena. Noil­la miljoonil­la olisi todel­la lev­en­tänyt kaupun­gin kapei­ta pyöräteitä melko mon­es­sa paikassa. 

    Itse käytän jatkos­sa van­haa väylää, se menee mukavasti met­sän keskel­lä eikä maan vilkkaim­man rat­api­han reunaa.

  28. Sylt­ty: Aika selvää on, että jos katu­ja ei aura­ta, ei niil­lä myöskään paljoa polkupyöräillä.

    Nastarenkaat ovat mielestäni aivan pakol­liset tur­val­lises­sa talvipyöräilyssä, mut­ta nekään eivät auta jos tiel­lä on 10cm lun­ta. Sem­moi­ses­ta pääse läpi näp­pärästi vain sähköpyörällä. 

    Itse kul­jen työ­matkat sähköavusteisel­la pyöräl­lä ja vaik­ka tääl­lä kovienkin myräköi­den jäl­keen on yleen­sä aurat­tu ennen kuin läh­den töi­hin, joskus pahim­mil­la myräköil­lä ei ole ehtinyt. Mut­ta todel­lakin, sähköpyörä nastarenkail­la jak­saa painaa kymme­nenkin sentin lumes­sa täyt­tä vauh­tia hidas­tu­mat­ta (max nopeus 25km/h) ja umpi­hanges­sa, vaik­ka toisin voisi kuvitel­la, on ihan help­po ohja­ta kun ei ole uria. 

    Nastarenkai­ta näkee muuten omi­tuisen vähän. Kun hom­masin kun­non nastarenkaat eteen ja taakse, ihmettelin että “minkä ihmeen takia en ole hom­man­nut näitä jo 10v sitten?”

    PS Nastarenkaissa on sama kuin auton renkaissa: hal­val­la nastarenkail­la ei tee mitään. Ne eivät pidä sil­loin kun niitä tarvi­taan ja kun ne pitävät, pär­jää kyl­lä ilmankin.

    Pyöräi­lyti­las­to on vieläpä valitet­tavasti keskus­tas­ta eli siel­läkin mis­sä aurataan saa sää fil­lar­is­tit vai­h­ta­maan kulkuvälinettä. 

    Kaik­ista ei vaan tule talvipyöräil­i­jöitä vaik­ka kuin­ka yrit­täisi tasoit­taa olosuhteita.

  29. Koti-isä: Pasi­las­sa Vetu­ri­tien siir­toon ja tun­neli­in bud­je­toitu 120 miljoon­aa. Pasi­la-Käpylä pyörätie 6 miljoon­aa. Eli kokon­aista 5%.

    Nos­te­taan oikeaa jalkaa noin 1 cm tai vapaute­taan vakionopeu­den­säädin. Mon­elle liian raskas­ta. Vrt. pyöräil­i­jä, joka pon­nistaa ylös sekä itsen­sä että kulku­vä­li­neen­sä. Kyl­lä autoil­i­joi­ta taas kiusataan.

    Mik­si autokai­stat siitä huoli­mat­ta pide­tään läpi tal­ven suo­lal­la sulana samal­la kun kevyen­li­iken­teen kaista vier­essä on jäässä? Baanan suo­lauk­sen lopet­tamista jokunen vuosi sit­ten muuten perustelti­in sil­lä, että suo­laamiseen ei ollut varaa. Samal­la kun autokaisto­jen suo­laamiseen käytetään luul­tavasti suu­ru­us­lu­okkaa 1000 ker­taa enem­män yhteisiä verora­ho­ja. Nyt talvisin ylläpi­det­täviä pyöräre­it­te­jä on muutama.

    Sepelin kylvämi­nen autokaistoille on hyvin vähäistä. Ne suo­lataan. Kevyen liiken­teen väylille sepeliä levitetään sitäkin enem­män kulk­i­joiden riesak­si, kun oikea tapa olisi suo­la­ta ja har­ja­ta. Johtuuko moot­toritei­denkin pölyämi­nen niille kyl­vetys­tä sepelistä?

    Osa akti­ivipyöräil­i­jöistä on ollut kovasti suo­laus­ta vas­taan jopa jär­jestö­ta­sol­la. Asia ei ole aivan yksinker­tainen kun opti­mi­ratkaisua ei oikein ole. 

    Autokaistois­takin vain osa on ykköspri­or­i­teetil­la. Kyl­lä sitä lumi-sohjokur­ju­ut­ta on tar­jol­la autoil­i­joillekin ihan kun­nol­la. Rahat ei vaan riitä. “Katu­jen hoitolu­ok­i­tus tarkoit­taa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoli­iken­teen käyt­tämät kadut. Asun­tokadut ovat vuorossa vas­ta niiden jälkeen.”

    Käytän­nössä bus­sili­ikenne pide­tään elos­sa, muuten tehdään kun jaksetaan.

  30. Anony­mous: Ei oikeas­t­aan ole. Samal­la rahal­la olisi voitu kor­ja­ta run­saasti tavanomaista pyöräti­etä niin, että pyörätie jatkuu vähin­tään toisel­la puolel­la kat­ua. Nyt Helsingis­sä on run­saasti pyörä­tien­pätk­iä jot­ka alka­vat… jostain ja päät­tyyvät… johonkin. 

    Ja saman­laisia raken­netaan lisää. Hämeen­tien Suuri ja Mah­ta­va tule­va pyöräkaista tulee keskus­taan päin men­täessä päättymään.…ei mihinkään. Kaistaa ei voi­da jatkaa Sil­tasaarenkadun laitaa kos­ka siinä sijait­see eräs maamme vilkkaim­mista bus­sipysäkkiryh­mistä. Tilaa ei yksinker­tais­es­ti ole. Kaupung­in­val­tu­ute­tut voisi­vat käy­dä pyöräilemässä siinä Sil­tasaarenkadul­la tes­taa­mas­sa pyöräli­iken­teen suju­vu­ut­ta, jos uskaltavat.

    Hämeen­tien pyöräkaista siis toimii niille jot­ka ovat menos­sa Ympyrä­taloon tai hal­li­in, ja aika har­va on. Jos menet keskus­taan niin kuin useim­mat joudut seikkaile­maan auto-/bus­sili­iken­teen sekaan. Jo täl­lä perus­teel­la pyöräkaista tulee epäon­nis­tu­maan pahasti ellei suju­vaa ja tur­val­lista jatkoy­hteyt­tä keskus­tan suun­taan keksitä. 

    Ja eteen­päin ajaen mah­ta­va sump­pu tulee vas­taan kapeal­la Pitkäsil­lal­la jos­sa pyöräi­ly pitäisi nykyisel­läänkin kieltää jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­u­den paran­tamisek­si. Parem­pi keskus­tay­hteys fil­lareille olisi tehtävis­sä uudelle Hakaniemen sil­lalle, johon saisi kun­nol­liset pyöräkai­stat. Näin väl­tet­täisi­in Hakaniemen ja Pitkäsil­lan ongelmat.

    Näistä Hämeen­tien pyöräkaistoista tulee vielä erit­täin kallis fiasko. Mut­ta ei kai sil­lä niin väliä kun verovaro­ja riittää.

  31. Autokaistois­takin vain osa on ykköspri­or­i­teetil­la. Kyl­lä sitä lumi-sohjokur­ju­ut­ta on tar­jol­la autoil­i­joillekin ihan kun­nol­la. Rahat ei vaan riitä. “Katu­jen hoitolu­ok­i­tus tarkoit­taa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoli­iken­teen käyt­tämät kadut. Asun­tokadut ovat vuorossa vas­ta niiden jälkeen.”

    Käytän­nössä bus­sili­ikenne pide­tään elos­sa, muuten tehdään kun jaksetaan.

    Fik­su pyöräil­i­jä selvit­tää talvel­la bussien käyt­tämät kadut ja pol­kee mukavasti ja nopeasti niitä pitkin määrän­päähän­sä. Esimerkik­si Roi­hu­vuores­ta Kulosaaren sil­lalle pääsee hyvin bus­seille aurat­tu­ja katu­ja pitkin.

  32. Jos nyt oikein ymmär­rän, niin monien tänne kir­joit­tavien mielestä pyöräteitä ei pidä rak­en­taa, jos be eivät jatku lop­ut­tomasti. Esim Hämeen­tielle tai Tuhkolmankadulle. 

    Vaikeak­si menee rak­en­t­a­mi­nen. Harmil­lis­es­ti moot­toritei­den rak­en­tamises­sa ei käytetä samaa kri­teer­iä. Olisi meinaan jäänyt Län­siväylän rak­en­ta­mat­ta, mikä olisi ollut suuren­moinen juttu.

  33. ” Yksit­täi­sistä luvuista surullista mielestäni on, että kaupun­gin puis­to­jen kun­nos­tamiseen osoite­taan liian vähän rahaa, mikä alen­taa kaupunkiym­päristön laat­ua. Pikku raha ja iso har­mi. ” (Soin­in­vaara 28.8.17)

    Puis­to­jen ja lähimet­sien kannal­ta on ehkä parem­pikin, että kaupun­ki ei ala niitä hirveästi kun­nos­ta­maan. Yleen­sä kun­nos­tamisen tarkoituk­se­na on tuo­da kaivu­rit puis­toon mel­las­ta­maan, pois­taa puut ja pen­saat, rak­en­taa käytävät uudelleen ja istut­taa puut­to­mia lyhyek­si ajet­tavia nur­mikoi­ta. Lopuista puista pois­te­taan oksat tur­val­lisu­u­den vuoksi.

  34. Mane: Fik­su pyöräil­i­jä selvit­tää talvel­la bussien käyt­tämät kadut ja pol­kee mukavasti ja nopeasti niitä pitkin määränpäähänsä. 

    Valitet­tavasti aikaa tuhrautuu sil­loin siihen sana­harkkaan ja jopa käsirysyyn joka syn­tyy kun bussinkul­jet­ta­ja huo­maa hänen oma­l­la väyläl­lään aja­van pyöräil­i­jän ja ryhtyy ammat­timiehen ottein tööttäys‑, kiilaus- ja päälleajo-operaatioon.

  35. Takavai­h­ta­ja: Valitet­tavasti aikaa tuhrautuu sil­loin siihen sana­harkkaan ja jopa käsirysyyn joka syn­tyy kun bussinkul­jet­ta­ja huo­maa hänen oma­l­la väyläl­lään aja­van pyöräil­i­jän ja ryhtyy ammat­timiehen ottein tööttäys‑, kiilaus- ja päälleajo-operaatioon.

    Kum­masti min­ulle ei vuosikymme­nen työ­matkapyöräi­lyn aikana ole käynyt näin kuin pari ker­taa. Viimek­si joskus 2008. 

    Bus­sitkin voi ottaa empaat­tis­es­ti huomioon, pyöräil­lä kohteliaasti. Sil­loin kuskit eivät kiilaa etc. 

    Lii­iken­teessäkin sitä saa mitä tilaa.

Vastaa käyttäjälle Helsinki_hoi_älä_jätä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.