Helsingin kasvu ja talous

17.8.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Noin kuukauden kuluttua Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin strategiaa. Ajattelin kirjoittaa puheenvuoroni asiasta jo nyt.

On varauduttava nopeuttamaan asuntotuotantoa olennaisesti enemmän

Kun ammattiluennoijana kierrän erilaisia seminaareja, saan korvat punaisena kuunnella puheenvoroja, joiden mukaan Helsinki kaavoittaa maata asuntotuotantoon aivan liian hitaasti. Olen aivan samaa mieltä. Helsingin pitäisi nopeuttaa asuntotuotantoa huomattavasti kahdesta syystä:

1. Kaupungistuminen on kiihtymässä. Halukkaita muuttajia työn ja kaupunkimaisen elämän perässä Helsingin seudulle olisi paljon enemmän. Koko seudulla on rakennettava selvästi enemmän.

2. Asumispreferenssit ovat muuttuneet urbaanimmiksi. Asuntojen hinnat paljastavat selvän muutoksen siinä, missä ihmiset haluavat asua. Kehyskunnissa asuntojen hinnat ovat jopa laskeneet ja ne ovat nousseet lähinnä vain Helsingin ratikkakaupungissa. Ei siis ole niin (onneksi), että kaikki haluavat kantakaupunkiin, mutta selvästi useampi haluaa kuin mahtuu. Kun kysyntä suuntautuu Helsinkiin, on rakentamisen painotuttava aiempaa enemmän Helsinkiin. Tähän asti Helsinki on vastannut noin 30 – 40 prosentista seudun asuntotuotannosta, jatkossa sen pitäisi vastata selvästi yli puolesta.

Ehdin tässä jo toivoa, että paine Helsinkiin vähenisi Länsimetron ansiosta, mutta Espoo rakentaa metroasemien ympärille itsepintaisesti lähiöitä sen sijaan, että rakentaisi urbaania ympäristöä.

Helsingissä on otettu tavoitteeksi, että asuntotuotanto nousee asteittain 7000 asuntoon vuodessa. Se on aivan liian vähän tarpeeseen nähden ja haittaa Helsingin seudun ja koko maan kehitystä, koska taloudellinen kasvu on nykyisin lähinnä kaupunkien ja jos kaupungit eivät voi kasvattaa asukaslukuaan riittävän nopeasti, kasvu jää vajavaiseksi.

Olennaisesti nopeampi asuntotuotanto ei ole mikään mahdottomuus. Ei se ole ollut mahdotonta Tukholmassa eikä se ole ollut mahdotonta Vancouverissa.  Kuulin juuri, että Amsterdam (800 000 asukasta) on kaksinkertaistanut asuntotuotantonsa ja tähtää sataantuhanteen uuteen asuntoon vuoteen 2025 mennessä.

En kuitenkaan tältä istumalta esitä, että Helsinki nostaisi asuntotuotantoa merkittävästi vaan varautuu nostamaan sitä. Helsingin talous ei nimittäin kestä väestönkasvun vaatimia investointeja. Tukholmassa tämä on ratkaistu niin, että valtio maksaa suuren osan liikenneinfrasta. Siksi Helsinki on jäämässä selvästi Tukholman varjoon kaupunkimaisten elinkeinojen kehityksessä.

Tähän asti uusi asukas on vaatinut kaupungilta erilaisia investointeja noin 30 000 euron edestä – kymmenentuhatta vaatisi siis 300  miljoonan edestä.

Suurin hyötyjä siitä, että ihmiset muuttavat Helsinkiin työn perässä on valtio, joten olisi kohtuullista, että valtio osallistuisi kasvun vaatimiin investointeihin. Tältä hallitukselta sellaista taitaa olla turha toivoa, mutta voi vielä tulla hallitus, joka ei näe kaupungistumista vastustettavana asiana. Silloin Helsingillä on oltava valmius nopeuttaa tonttien luovuttamista asuntotuotantoon välittömästi.

Kun asunnot ovat Helsingissä sietämättömän kalliita, pitäisi tästä saada mahdollisimman suuri osa kaupungille, jotta kaupunki pystyy rahoittamaan asuntotuotannon vaatimat investoinnit. Siksi en oikein ymmärrä, että pientalotontteja jaetaan alehintaan arpomalla, enkä oikein ymmärrä Hitas-arpajaisiakaan, joskin kaupungin tulot Hitas-tonteista saattavat olla jopa suurempia kuin kovan rahan tonttien myymisestä. Tästä enemmän alempana.

Kasvua ei voi rahoittaa vain tulorahoituksella

Kun sote siirtyy maakunnille ja Helsingin tulot ja menot puolittuvat, olemassa olevan velan suhde vuosittaisin verotuloihin kaksinkertaistuu. Siksi oikealta laidalta on esitetty, että investointeja ei voi rahoittaa velalla, vaan ne on rahoitettava kokonaan tulorahoituksella. Tuloksi katsotaan kuitenkin myös maan myyntitulot. Tämä ajattelutapa on aivan outo.

Hyväksyn sen, että kaupunki ei voi kasvaa velaksi niin, että velan suhde omaisuuteen kasvaa. Kun kaupungin omistamaa raakamaata muutetaan tonttimaaksi, kaupungin omaisuus kuitenkin kasvaa tonttien arvon verran. Tämän omaisuuden kasvun verran on tervettä ottaa lisää lainaa, varsinkin, kun indeksiehtoinen tontinvuokra on niin varmaa tuloa kuin tulo ylipäänsä voi olla varmaa.

Kun raakamaa kaavoitetaan, kaupungin tulee nostaa maan arvoa taseessa ja arvonnousu on laskettava tuloslaskelmassa tuloksi. Jos investointien rahoittamien tulorahoituksella tulkitaan näin, silloin periaate on hyväksyttävä.

Maan myymisen ja vuokraamisen väliltä pitää valita taloudellisin perustein

Kaupunki on kuitenkin tähän asti laskenut tuloksi vain maan myymisen (joka taas ei ole tuloa). Ajatus, että lainan välttämiseksi maata on nimenomaisesti pakko myydä eikä vuokrata, on kummallinen tai sitten vain ideologisesti värittynyt.

Verrataan kahta vaihtoehtoa, jossa me joko myymme tonttimaata sadalla miljoonalla eurolla tai vuokraamme sen.

Myyntivaihtoehdossa kaupungilla on sata miljoonaa euroa vähemmän velkaa, mutta myös sata miljoonaa euroa vähemmän tuottavaa omaisuutta. Molemmissa tapauksissa tase on yhtä terve.

Miten käy tulojen ja menojen? Myyntivaihtoehdossa korkomenoja on vähemmän, mutta niin on myös vuokratuloja.

Myyminen on kannattavaa, jos säästö lainojen koroissa on suurempi kuin menetys vuokratuloissa. Nyt kun kaupunki saa lainaa negatiivisella reaalikorolla, vuokraaminen on kaikissa oloissa kannattavampaa. Jossain vaiheessa korot kuitenkin nousevat. Turvallinen arvaus pitkän ajan reaalikorolle on kaksi prosenttia – siis vaikka neljän prosentin nimelliskorko ja kahden prosentin inflaatio.

Jos ei olosuhteista muuta johdu, valinta myymisen ja vuokraamisen välillä on tehtävä puhtaasti sen perusteella, kumpi on taloudellisesti edullisempaa eli ylittävätkö vai alittavatko maan vuokraamisesta saatavat tulot lainasta maksettavan koron. Tässä on otettava huomioon, että vuokrat on sidottu indeksiin, jolloin lainan korkokuluina on otettava huomioon korot siltä osin kuin ne ylittävät inflaation.

Jos lähdemme tuosta kahden prosentin reaalikorosta, maan myyntihinnan pitää olla vähintään 50-kertainen vuosivuokraan verrattuna ennen kuin myyminen kannattaa.

Tämä päättely johtaa melkein aina vuokraamiseen siitä yksinkertaisesta syystä, että pääoman hinta on kaupungille alempi kuin muille. Yritykset laskevat pääoman vähimmäistuotoksi yleensä vähintään viisi prosenttia. Niiden kannattaa ostaa maata, jos sen hinta on korkeintaan 20-kertainen vuosivuokraan verrattuna ja kaupungin kannattaa myydä vain, jos hinta on vähintään 50-kertainen vuosivuokraan verrattuna.

Joskus myyminen on kuitenkin välttämätöntä, koska ostaja ei saa lainoilleen vakuutta, jos kiinteistö on vuokratontilla.

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Helsingin kasvu ja talous”

  1. arkkitehti kirjoitti 17.8.2017 kello 16:30

    Kaupungin talouden kannalta optimaalinen ratkaisu olisi myydä tontit nyt kalliiseen hintaan — ja aloittaa heti myynnin jälkeen ankara lobbaaminen kiinteistöveron ylärajan nostamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. muumivirasto kirjoitti 17.8.2017 kello 19:26

    Onko kaupungin ongelma siis se että kaavoittaminen on liian hidasta, vai se että niiden kaavojen toteutuminen on liian hidasta koska niihin liittyviin investointeihin ei ole varaa?

    Mutta vaikka oletetaan että Sipilän hallitus jatkaa miljoonien siirtämistä maaseudulle kaupunkien sijaan, voisi Helsinki silti omilla päätöksilläänkin lisätä asuntotuotantoa.

    Esimerkkinä vaikka autopaikkanormin lieventäminen tai suoraan poistaminen alueilla missä on (tai mihin on tulossa) hyvät julkiset yhteydet. Tämä tekisi kaavoittamisesta ja maankäytöstä huomattavasti tehokkaampaa ja vaikka toki sekin toisi joitain lisäinvestointeja infraan (esim. alueen päiväkodin pitäisi vetää enemmän lapsia), kustannukset jäisi pienemmiksi per kem2 kuin nykyisessä tehottomammassa rakentamisessa – puhumattakaan sitten pidemmän aikavälin kustannuksista ja yleisesti asuntojen hintatasosta.

    Toinen muutos mikä voisi olla ihan paikallaan olisi paloturvallisuusnormien pieni lieventäminen. Tällä hetkellä sääntö on että 9. kerroksisessa talossa pitää olla kaksi poistumistietä (=porrashuonetta). Jos tämä muutettaisiin yhdeksästä kymmeneen, se käytännössä mahdollistaisi 9. kerroksisten talojen rakentamisen. En usko että tämä olisi riski, varsinkin kun ottaa huomioon että tälläkin hetkellä löytyy jopa korkeampiakin taloja yhdellä poistumistiellä ja tietysti sen että rakentaminen ja materiaalit kehittyy koko ajan ja muuttuu turvallisimmiksi.

    Yhdessä autopaikkanormin poiston kanssa kaupunki saisi näin enemmän vastinetta investointieurolleen, vaikka ne eurot ei ennen seuraavaa hallitusta lisääntyisikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Timo Holopainen kirjoitti 17.8.2017 kello 19:47

    Jälleen erinomainen kirjoitus tärkeästä aiheesta. Muutama kommentti:

    ”…mutta Espoo rakentaa metroasemien ympärille itsepintaisesti lähiöitä sen sijaan että rakentaisi urbaania ympäristöä.”

    Tätä on vähän vaikea ymmärtää. Espoo on vahvasti tiivistämässä rakentamista metroasemien ympärillä. Mikä tekee esimerkiksi Matinkylästä lähiön eikä urbaania ympäristöä? Miten Espoossa olisi pitänyt toimia? Mikä on lähiön ja urbaanin ympäristön ero?

    ”Siksi en oikein ymmärrä, että pientalotontteja jaetaan alehintaan arpomalla, enkä oikein ymmärrä Hitas-arpajaisiakaan”

    Toki tonttien ja hitasasuntojen jako arvalla on parempi kuin suhteilla. Ehdottomasti samaa mieltä, että vielä parempi olisi lähestyä markkinahintaa. Kaupungin on pidettävä huolta taloudestaan ja jostakin ne resurssit infran rahoittamiseen on hankittava. Miksei myös sieltä, mihin investointien hyöty kohdistuu.

    ”Joskus myyminen on kuitenkin välttämätöntä, koska ostaja ei saa lainoilleen vakuutta, jos kiinteistö on vuokratontilla.”

    Tarkoittaako tämä, että kaupunki joutuu myymään selvästi alihintaan, koska muuten tämä vaikuttaa aika erikoiselta perustelulta tonttien myymiseen. Olen aina olettanut, että markkinoilla kauppahinta on suurempi kuin vakuusarvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 17.8.2017 kello 20:58

    Kaupungin maanomistus on yksi niistä markkinahäiriöistä, jotka estävät kaupungin kasvua. Eikä se ole pienimmästä päästä. Kaupungin tulee luopua maakeinottelusta.

    Suurin ongelma on kuitenkin epäonnistunut kaavoitus. Käytännössä sotien jälkeen ei ole kaavoitettu kaupunkimaisesti, joten Helsinki on yhä tehoton 1920-luvun maalaisidylli. Helsingillä ei ole edellytyksiä saada urbaaniin elämänmuotoon kuuluvia mekanismeja toimimaan: ei synny palveluita saati julkista liikennettä saataisiin kannattavaksi.

    Toimenpiteet aikajärjestyksessä:
    1) valitaan käytettävä korttelikoko
    2) kaavoitetaan Kehä I:n sisäpuoli ja
    3) kaavoitetaan loput Helsingistä.

    Todistetusti toimiva korttelikoko on esimerkiksi 70 m * 110 m.

    Mikä tässä on niin vaikeaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2017 kello 23:14

    Ensin meinasin hyläätä tämän,koska Kalle on sanonut saman moneen kertaan, mutta ajateluin nyt kuitenkin kysyä, miten kunnan investinnit, noin 30 00 euroa asukasta kohden rahoitetaan, jos maapohjan arvonnousu ensin lahjoitetaan joillekin, joiden valintaa en voi kuin arvailla.
    Kuka rakentaa koulut, päiväkodit,ratikkalinjat kadut, viemärit ja niin edelleen, jos Kallen kaverit ensin ovat saaneet rakennusoikeuden lahjoituksena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Janne kirjoitti 17.8.2017 kello 21:45

    “Ehdin tässä jo toivoa, että paine Helsinkiin vähenisi Länsimetron ansiosta, mutta Espoo rakentaa metroasemien ympärille itsepintaisesti lähiöitä sen sijaan että rakentaisi urbaania ympäristöä.”

    En tiedä Espoosta, mutta kyllä Helsinginkin uudet alueet muistuttavat enemmän lähiötä kuin esim. Punavuorta ja Kalliota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. peksu kirjoitti 17.8.2017 kello 22:13

    Timo Holopainen:

    Tätä on vähän vaikea ymmärtää. Espoo on vahvasti tiivistämässä rakentamista metroasemien ympärillä. Mikä tekee esimerkiksi Matinkylästä lähiön eikä urbaania ympäristöä? Miten Espoossa olisi pitänyt toimia? Mikä on lähiön ja urbaanin ympäristön ero?

    Suomenojalla olisi ollut mahdollisuus rakentaa kokonainen kaupunki muutaman neliökilometrin joutomaa-alueelle, esimerkiksi Jätkäsaaren tehokkuudella alueelle olisi saanut urbaanin 40 000 …60 000 asukkaan kaupungin. Nyt Suomenojan alueelta on hyväksytty yksi asemakaava, pistetaloja pitkin peltoja ja metsää. Suomenojan keskukseen on tulossa muutama tornitalo joiden välissä kulkee 4-ajorataiset autobaanat ryhmityskaistoineen. Tosin lautakunta taisi palauttaa takaisin valmisteluun tuon kaavan, tullee vielä lähiömäisempänä ulos lähiösuunnitteluvirastosta.

    Kaikki tiivistysrakentaminen Matinkylää lukuunottamatta toteutetaan valmisteluaineistojen perusteella lähiöratkaisuin, leveitä autobaanoja ja pistetaloja sekä puolen kilometrin mittaisia estevaikutuksen tekeviä talomuureja autobaanojen suojana. Valtavia ostoskeskuksia parkkipaikkoinneen ja -halleineen, ympärille muutama tornitalo ja pahimmillaan kuusikaistaisia autobaanoja.

    Järkyttävää asemakaavasuunnittelua, suoraan 1970-luvun Neuvostoliitosta (tai Espoosta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kalle kirjoitti 17.8.2017 kello 23:08

    Timo Holopainen: …”…mutta Espoo rakentaa metroasemien ympärille itsepintaisesti lähiöitä sen sijaan että rakentaisi urbaania ympäristöä.”

    Tätä on vähän vaikea ymmärtää. Espoo on vahvasti tiivistämässä rakentamista metroasemien ympärillä…

    Katsokaa nyt herran tähden karttaa!!! Metron vetäminen pitkin ja poikien maaseutua on järjetön ajatus jo lähtökohtaisesti. Asemien ympäristöt 500 m säteellä slummiutuvat, mutta kaupunkimaista ympäristöä ja kriittistä massaa kannattavalle metroliikenteelle ei synny.

    Jos Osmo olisi halunnut kaupunkia, mikä minusta on hyvä tavoite, olisi rakennettu alkuperäisen suunnitelman mukaan Kamppi – Töölö – Munkka – Pasila. Oikein raa’alla tiivistämisellä jopa Munkkivuoresta saa kaupunkimaisen ympäristön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalle kirjoitti 17.8.2017 kello 23:12

    Janne:
    “Ehdin tässä jo toivoa, että paine Helsinkiin vähenisi Länsimetron ansiosta, mutta Espoo rakentaa metroasemien ympärille itsepintaisesti lähiöitä sen sijaan että rakentaisi urbaania ympäristöä.”

    En tiedä Espoosta, mutta kyllä Helsinginkin uudet alueet muistuttavat enemmän lähiötä kuin esim. Punavuorta ja Kalliota.

    Komppaan Jannea. Helsinkiä kaavoitetaan kuin jotain 50-luvun kirkonkylää Keski-Suomessa. Eikä syy ole ainakaan kokonaan kaavoitusarkkitehtien. Olen nähnyt sekä täällä että muualla niitä suunnitelmia, jotka ovat lähteneet luottamusmieskäsittelyyn. Omakäsitykseni luottamusmiesten kyvystä käsitellä näin vaikeita asioita ei ole kovin korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. kommentti kirjoitti 18.8.2017 kello 0:04

    peksu:Suomenojalla olisi ollut mahdollisuus rakentaa kokonainen kaupunki muutaman neliökilometrin joutomaa-alueelle, esimerkiksi Jätkäsaaren tehokkuudella alueelle olisi saanut urbaanin 40 000 …60 000 asukkaan kaupungin. Nyt Suomenojan alueelta on hyväksytty yksi asemakaava, pistetaloja pitkin peltoja ja metsää.

    Ainakaan sen Suomen lain tulkinnan mukaan, jota ELY-keskukset soveltavat, kunnalla ei ole valtuuksia päättää asemakaavatasolla siitä, että tekisi jollekin alueelleen noin vain 40 000 – 60 000 asukkaan kaupungin Jätkäsaaren tehokkuuksilla ilman, että asia on ratkaistu vastaavalla tavalla etukäteen maakuntakaavassa. Nykyisessä maakuntakaavassa alue ei ole Helsingin kantakaupungin tavoin keskustatoimintojen aluetta, vaan se taitaa olla maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, tiivistettävää aluetta ja osin viheralueiksi yms. jätettävää aluetta. En tiedä, millainen kannatus Uudenmaan liitossa sellaisen korkean tehokkuuden alueen hyväksymiseen Suomenojan alueelle olisi ollut. Mutta koko maakuntakaavoitusjärjestelmän idea on se, että isot ratkaisut siitä, mihin saa rakentaa paljon ja mihin ei saa rakentaa niin paljon, ratkotaan maakuntakaavassa, ei kuntien toimesta asemakaavatasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. vk kirjoitti 18.8.2017 kello 0:05

    ” Asuntojen hinnat paljastavat selvän muutoksen siinä, missä ihmiset haluavat asua. Kehyskunnissa asuntojen hinnat ovat jopa laskeneet ja ne ovat nousseet lähinnä vain Helsingin ratikkakaupungissa. ”

    Oletko Osmo ajatellut, että Helsingin asuntojen hinnoissa on yksinkertaisesti kuplapullistuma eikä kyse yksinomaan olisikaan asuinpaikan valinnasta ja haluttavuudesta? Siis noin nollakorkoisella velkarahalla ostetaan päämärkänä ratikkakaupungista asuntoja olettaen, että myöhemmin löytyy uusi pöllö joka ostaa asunnon vielä kalliimmalla.

    Pidan mahdollisena, ja jopa todennäköisenä, että osassa Helsinkiä on jo muodostunut reaalitaloudesta (palkkatuloilla asuntonsa maksavien todellisesta maksukyvystä) irti noussut klassinen hintakupla, joka korkojen nousun myötä tyhjenee. Jos maailman talousjärjestys ei täysin ole suistunut radaltaan, niin korot joskus varmasti nousevat normaalitasolleen ja kuplat puhkeavat. Niin on aina käynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sepi kirjoitti 18.8.2017 kello 1:28

    Ovatko tontinvuokratulot mukana valtionosuusjärestelmän tulojen tasauksessa? Ovatko kiinteistöverot? Jälkimmäisen siirtämisestä järjestelmään oli puhetta, mutta ensin mainitusta en muista mitään.

    Tuo tekisi tonttien myynnistä entistäkin kannattamattomampaa kaupungin kannalta.

    Mites jos kaavoittamisen sijaan vuokrattaisiin tontit eniten maksavalle niistä tahoista joiden huutokauppatarjouksen liitteenä oleva rakennuslupahakemus on hyväksyttävissä päättäjien ja naapurien toimesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. MSL kirjoitti 18.8.2017 kello 6:39

    Soininvaara:

    Olennaisesti nopeampi asuntotuotanto ei ole mikään mahdottomuus.

    Pullonkaulaksi saattaisi muodostua rakentamisen laatu. Jo nyt rakennetaan aivan likaa homekämppiä ja kakkoslaatua. Entäs kun rakennetaan vielä suuremmalla kiireellä eikä rakennusalan ammattitaitoisimmat kyvyt ennätä kaikkialle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Syltty kirjoitti 18.8.2017 kello 6:46

    Osmo Soininvaara: Kuka rakentaa koulut, päiväkodit,ratikkalinjat kadut, viemärit ja niin edelleen, jos Kallen kaverit ensin ovat saaneet rakennusoikeuden lahjoituksena?

    Ei kukaan.

    Oulu on kaavoittanut aina vain omille mailleen eli ostanut raakamaata, kaavoittanut ja sitten joko myynyt tai vuokrannut ne. Yllätys yllätys siellä onkin kasvukeskuksista halvimmat asunnot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tuomo kirjoitti 18.8.2017 kello 8:13

    Kunta saa kiinteistöveroja yksityisten omistamasta tontista ja rakennuksista. Miten tämä muuttaa laskelmiin?

    Rakennusliikkeet keinottelevat asuntotuotantoon tulevilla tonteilla, (kts. YLE Mot SSR Nuorisosäätiö Seinäjoki), mikä vääristää markkinaehtoista tonttikauppa, nostaa vuokratasoa jopa 7€/m2/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pekka T. kirjoitti 18.8.2017 kello 8:39

    Niin, nykyinen hallitus vastustaa kaupungistumista ideologisista syistä, vaikka yhteiskunnallinen kehitys näyttää luonnostaan etenevän siihen suuntaan.

    Näin on toki lupa tehdä, vaikka menetämmekin samalla taloudellista kasvua. Kasvu ei ole eikä saa olla ainoa arvomme. Olisi kuitenkin syytä rehellisesti kertoa, että hallitus haluaa käyttää osan kasvupotentiaalistamme aluepolitiikkaan, siis maakuntien tukemiseen.

    No, tämän hallituksen peräseinä alkaa jo näkyä, eikä keskusta varmastikaan enää seuraavissa vaaleissa ole äänestäjien mielestä raikas vaihtoehto nykymenolle.

    Äänestäjien käyttäytyminen on nykyisin niin arvaamatonta, että on vaikea ennustaa vaalien menestyjiä, mutta uusimpien galluppien perusteella hyvin menee kokoomuksella ja vihreillä. Se kai olisi kaupungistumismyönteinen vaihtoehto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pertti kirjoitti 18.8.2017 kello 8:54

    “Ehdin tässä jo toivoa, että paine Helsinkiin vähenisi Länsimetron ansiosta, mutta Espoo rakentaa metroasemien ympärille itsepintaisesti lähiöitä sen sijaan että rakentaisi urbaania ympäristöä.”

    Ehdin jo toivoa, että Helsinki rakentaisi jotakin Östersundomiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. TimoT kirjoitti 18.8.2017 kello 9:24

    Osmo Soininvaara:
    Ensin meinasin hyläätä tämän,koska Kalle on sanonut saman moneen kertaan, mutta ajateluin nyt kuitenkin kysyä, miten kunnan investinnit, noin 30 00 euroa asukasta kohden rahoitetaan, jos maapohjan arvonnousu ensin lahjoitetaan joillekin, joiden valintaa en voi kuin arvailla.
    Kuka rakentaa koulut, päiväkodit,ratikkalinjat kadut, viemärit ja niin edelleen, jos Kallen kaverit ensin ovat saaneet rakennusoikeuden lahjoituksena?

    Tuota ehkä kannattaa kysyä muilta Suomen kunnilta. Niillä ei ole tuota rahoitusmahdollisuutta käytettävissään, vaan he myyvät tonttimaat tarvitseville eurolla neliö eli alle hankintahinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. ApuKalle kirjoitti 18.8.2017 kello 10:29

    Kiinteistövero on keksitty sen takia, että sillä rahoitetaan kunnallista teknistä infraa (entinen nimi oli katumaksu). Koulut, päiväkodit ym. rahoitetaan kunnallisverolla tai valtionosuuksilla.

    Maakeinottelun ei pitäisi olla kunnan ydintehtävä eikä kunnan pidä estää kaavoituksella halukkaita rakentajia rakentaa niin paljon kuin haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. QTC kirjoitti 18.8.2017 kello 11:25

    Helsinki sijoittui hyvin tutkimusyhtiö Economist Intelligence Unitin vuosittain julkaisemassa kaupunkivertailussa. Hesari toteaa:

    “Vertailussa pärjäävät raportin mukaan usein varakkaiden maiden keskikokoiset kaupungit, joissa on verrataen pieni väestön tiheys. Tällaisissa kaupungeissa infrastruktuuri ei kuormitu liikaa, rikollisuus on matalammalla tasolla ja kaupunkilaisten virkistäytymisellekin on tilaa.”

    Onko Helsingin kasvattaminen ideologinen itsetarkoitus ja mikä se ideologia on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 18.8.2017 kello 12:42

    ApuKalle: Kiinteistövero on keksitty sen takia,

    Jottet puhuisi vain lämpimiksesi, niin sinun täytyy sitten kannattaa kiinteistöveron ylärajan poistoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 18.8.2017 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    Ensin meinasin hyläätä tämän,koska Kalle on sanonut saman moneen kertaan, mutta ajateluin nyt kuitenkin kysyä, miten kunnan investinnit, noin 30 00 euroa asukasta kohden rahoitetaan, jos maapohjan arvonnousu ensin lahjoitetaan joillekin, joiden valintaa en voi kuin arvailla.

    Kunnan investoinnit ovat vesi-, viemäri- ja sähköliittymät. Käsittääkseni ne ovat maksullisia. Sitten mennään hankalammalle alueelle. Katu ja jalkakäytävätkin pitäisi rakentaa. Jalkakäytävät ovat helppo tapaus. Palautetaan ne kiinteistöjen hoidettavaksi. Kiinteistöiltä peritään veroa, jota voi osoittaa myös kadunrakennukseen.

    Myönnän, ettei yhtälö ole näin yksinkertainen, muttei se myöskään ole Osmon kuvaileman kaltainen. Jos olisi, Helsinkikin olisi yhä muutaman töllin rantakylä.

    Tulen kirjoittamaan tästä vielä montakin kertaa, koska en ymmärrä, miksi yksinkertaisesta asiasta tehdään niin monimutkaista. Vastavuoroisesti Osmo kertoo, miksi kaupungin tulee olla mukana maakeinottelussa? Tulokset ovat ainakin olleet järkyttävän huonoja koko sodan jälkeisen ajan. Miksi maakeinottelu ei ole tuottanut hyvälaatuista kaupunkimiljöötä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle kirjoitti 18.8.2017 kello 13:18

    MSL: Pullonkaulaksi saattaisi muodostua rakentamisen laatu. Jo nyt rakennetaan aivan likaa homekämppiä ja kakkoslaatua. Entäs kun rakennetaan vielä suuremmalla kiireellä eikä rakennusalan ammattitaitoisimmat kyvyt ennätä kaikkialle?

    Homeongelmat eivät enää ole niinkään laatu kuin säädös- ja osin suunnittelukysymys. Nykyisillä rakentamisen säädöksillä ei ole mahdollista rakentaa tervettä taloa.

    Eräs arvostamani edesmennyt arkkitehti sanoi, että asunnon ostaminen on helppoa. Jos haluaa terveen kodin, niin katsoo ettei rakennusvuosi ole 1956 jälkeen.

    Asuimme tuolloin 90-luvun alussa rakennetussa tasakattoisessa rivarissa naapuruksina. Hän selitti, miksi talon kattorakenteet, jotka oli tehty vääristä materiaaleista, tulee uusia 2010-luvun alussa. Muuten katto pettää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Marginal Revolution kirjoitti 18.8.2017 kello 13:49

    Kun kaupunki ottaa sen 2 %:n lainan ollakseen myymättä tonttiaan, se pääoma on pois yksityiseltä, joka käyttäisi sen yleensä yli 10 % tuottavaan kohteeseen. Siis vaikka olisi kaupungin etu omistaa itse, yhteiskunnan etu olisi yksityistää, yleensä.

    Juuri kaupungin tonttien kohdalla tämä ei silti ole niin selvää kuin melkein kaiken muun omaisuuden kohdalla, jos yksityisenkin tontin arvo riippuu lähinnä kaupungin päätöksistä, kuten metro- ja tielinjauksista, niin kuin Soininvaara selitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2017 kello 14:36

    Kun kaupunki ottaa sen 2 %:n lainan ollakseen myymättä tonttiaan, se pääoma on pois yksityiseltä, joka käyttäisi sen yleensä yli 10 % tuottavaan kohteeseen. Siis vaikka olisi kaupungin etu omistaa itse, yhteiskunnan etu olisi yksityistää, yleensä.

    Siis miten päin tämä nyt meni? Minusta, jos kaupunki myy tontin Firma Oy:lle, Firma Oy:llä on vähemmän rahaa käyttää niihin kymmenen prosentin tuottoa vaativiin kohteisiin. Pankista taas rahat eivät lopu, koska ne saavat sitä keskuspankista käytännössä rajattomasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Koditon kirjoitti 18.8.2017 kello 14:56

    Johan on markkinat, kun Kalle ehdottaa pyhän yksityisen omaisuuden sosialisointia kiinteistöverolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tapio kirjoitti 18.8.2017 kello 16:23

    OS: Joskus myyminen on kuitenkin välttämätöntä, koska ostaja ei saa lainoilleen vakuutta, jos kiinteistö on vuokratontilla.

    Kyllä tontin/tilan vuokraoikeuteen ja sillä oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin voi saada kiinnityksen. Jos jäljellä olevaa vuokra-aikaa on rittävästi, tällaisen kiinnityksen vakuusarvo oli ainakin ennen varsin hyvä. Nykyistä arvostuskäytäntöä en tunne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. peksu kirjoitti 18.8.2017 kello 18:00

    kommentti: Ainakaan sen Suomen lain tulkinnan mukaan, jota ELY-keskukset soveltavat, kunnalla ei ole valtuuksia päättää asemakaavatasolla siitä, että tekisi jollekin alueelleen noin vain 40 000 – 60 000 asukkaan kaupungin Jätkäsaaren tehokkuuksilla ilman, että asia on ratkaistu vastaavalla tavalla etukäteen maakuntakaavassa. Nykyisessä maakuntakaavassa alue ei ole Helsingin kantakaupungin tavoin keskustatoimintojen aluetta, vaan se taitaa olla maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, tiivistettävää aluetta ja osin viheralueiksi yms. jätettävää aluetta. En tiedä, millainen kannatus Uudenmaan liitossa sellaisen korkean tehokkuuden alueen hyväksymiseen Suomenojan alueelle olisi ollut. Mutta koko maakuntakaavoitusjärjestelmän idea on se, että isot ratkaisut siitä, mihin saa rakentaa paljon ja mihin ei saa rakentaa niin paljon, ratkotaan maakuntakaavassa, ei kuntien toimesta asemakaavatasolla.

    Milläköhän Helsinki sitten aikoo lisää kaupunkia rakentaa, tuolla perusteella kun Helsingin uusi yleiskaava on maakuntakaavan vastainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.8.2017 kello 18:55

    Yleiskaava ei ole maakuntakaavan vastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle kirjoitti 18.8.2017 kello 19:53

    Osmo Soininvaara:
    Yleiskaava ei ole maakuntakaavan vastainen.

    Kaavoihin tuhlataan liikaa rahaa. Tehdään kaavaa kaavan perään. Sen jälkeen tehdään kaavamuutoksia. Lopulta pääosa kaavoista ei toteudu. Esimerkiksi Helsinkiin olisi ihan hyviäkin kaavoja, mutta niitä ei ole toteutettu.

    Kaavoitusta tulee yksinkertaistaa tavalla tai toisella. Osmo on niin syvällä aiheessa, että pystyy varmaan kertomaan, mitkä osat kokonaisprosessista voi jättää kokonaan pois ja mitkä keventää. Turhaa ja jopa vahingollista työtä kaavoituksen piirissä tehdään joka tapauksessa paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kalle kirjoitti 18.8.2017 kello 23:11

    kommentti: Ainakaan sen Suomen lain tulkinnan mukaan, jota ELY-keskukset soveltavat…

    ELY-keskuksista ei tarvitse enää välittää. Niiden aika meni jo. Enkä oikein usko, että kukaan kaipaa. Järjestelmää ei saatu koskaan toimimaan. Juuri nyt on kuntien mahdollisuus ottaa ja käyttää valtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. åke kirjoitti 19.8.2017 kello 0:10

    On totta, että Helsingin kannattaisi kasvaa. Kaupunkien välisessä mittelössä suuri on kaunista. Tällä hetkellä Helsinki on jäämässä pahasti Tukholman varjoon, mitä tulee ulkomaalaisten firmojen scandinaavian konttoreihin. Myyntivaltteja kannattaisi keksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kalle kirjoitti 23.8.2017 kello 18:54

    åke:
    On totta, että Helsingin kannattaisi kasvaa. Kaupunkien välisessä mittelössä suuri on kaunista…

    Asia ei ole noin yksinkertainen, pienille kaupungeille on selvää tilausta, mutta on hyödyllistä, kun maassa on edes yksi keskisuuri metropolialue. Se houkuttelee määrätynlaista toimintaa ja kuten esitit, kilpailee alueen muiden metropolien kanssa. Nyt Suomesta puuttuu tällainen.

    Helsingin metropolialueen tehtävä maan sisäisessä työnjaossa tulee olla juuri kaupunki. Kilpailu Tallinnan ja Tukholman kanssa. Se tarkoittaa asfalttia, tiiltä, betonia jne. Se ei tarkoita NIMBY:jä, suunnattomia viheralueita eikä rakennussuojelua.

    åke:
    …Myyntivaltteja kannattaisi keksiä.

    Verotuksen saaminen tolkulliseksi ei ehkä ole myyntivaltti, mutta se on edellytys. Nyt ollaan tilanteessa, jossa aikaisemmin suomalaisetkin yritykset liputtavat itsensä Viroon.

    Suomeen tulee nyt vain niin suuria yrityksiä, että ne pystyvät konsernin sisällä maksamaan veronsa muualle EU:iin. Onneksi tulee edes niitä, koska nekin tuovat työpaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Markku Jantunen kirjoitti 28.8.2017 kello 18:30

    En millään muotoa vastusta asuntotuotannon lisäämistä Helsingissä tai muissa kasvukeskuksissa tai valtion panostusta infrahankkeisiin Helsingissä, koska asunnoille on Helsingissä selvästi paljon enemmän kysyntää kuin niitä on tarjolla.

    Huomattaisin vain, että käydessäni kuukausi sitten Lontoossa sikäiset lehdet kirjoittelivat kalliista asumisesta johtuvasta poismuutosta Lontoosta. Muuttajissa on ilmeisesti paljon hyväpalkkaisissa asiantuntijatöissä olevaa ylempää keskiluokkaa, jolla ei ole varaa perustaa perhettä Lontooseen, jossa asuntojen keskihinta on puoli miljoonaa puntaa. Lontoosta poismuuttaneiden asunnonomistajien myymien asuntojen keskihinta oli lehtijutun (olikohan the Evening Standard, jota luin metrossa, tai the Guardian) mukaan 580 000 puntaa. Jutussa kerrottiin poismuuttajien ostavan noin parisataatuhatta puntaa halvemmalla omakotitaloja tai rivitaloasuntoja pienemmistä kaupungeista. Lontoon välilukua kasvattavat lähinnä maahanmuutto ja syntyvyys, ei siis se, että sinne muutettaisiin muualta maasta urbaaneja elinkeinoja harjoittamaan. Jutun mukaan tämä ennustaa asiantuntijavaltaisten työpaikkakeskittymien vahvistumista esim. Cambridgessa ja Oxfordissa ja muissa lähikreivikuntien yliopistokaupungeissa. Ilmeisesti asuntokurjuudessa voi tulla jonkinlainen raja vastaan, jonka jälkeen koulutettu väki asuu mieluummin muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. åke kirjoitti 1.9.2017 kello 9:53

    Riippuu tietysti että miten menestys määritellään.

    Minusta kuitenkin Lontoo on esimerkki menestyneestä kaupungista jota Helsinkikin voisi katsoa esimerkkinä vaikka suuruusluokka on tietysti toinen.

    Eli siis reseptiä Helsingille:

    – sääntelemättömät työmarkkinat
    – alhainen verotus
    – sääntelemätön pankkitoiminta ja pääomien käsittely
    – sääntelemätön maahanmuutto

    Eihän se nyt tietysti Lontoossakaan noin vapaata ole, mutta käsitykseni on, että tuohon suuntaan olisi syytä edetä vahvasti, jotta Helsingistä voisi tulla menestyvä palveluliiketoimintaan perustuva kansainvälisesti merkittävä kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. åke kirjoitti 1.9.2017 kello 11:23

    Joo, Lontoossa useissa kaupunginosissa on hinnat asumiselle karanneet keskiluokan (ja jopa ylemmän keskiluokan) ulottumattomiin. Mutta eikös tämä ole merkki kaupungin vetovoimasta. Joten se on sinänsä positiivista.

    Ja onhan Helsingillä hitas jota varmaan voi vielä laajentaa jos halutaan myös keskiluokkaa keskustan liepeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. anonyymi kirjoitti 1.9.2017 kello 18:22

    åke: Joo, Lontoossa useissa kaupunginosissa on hinnat asumiselle karanneet keskiluokan (ja jopa ylemmän keskiluokan) ulottumattomiin. Mutta eikös tämä ole merkki kaupungin vetovoimasta. Joten se on sinänsä positiivista.

    Briteissä on myös luokkayhteiskunta, jota tosin Suomeenkin kovasti halutaan synnyttää. Onko sekin positiivista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. vk kirjoitti 2.9.2017 kello 10:40

    åke:

    Ja onhan Helsingillä hitas jota varmaan voi vielä laajentaa jos halutaan myös keskiluokkaa keskustan liepeille.

    Jaa-a. Sompasaareen on tulossa uusi Hitas-kohde. Alimmillaan hinta kaksioissa on 5100 €/m2 ja kalleimmillaan 6400 €/m2. Siis kalliilla VUOKRAtontilla. Hoitovastike tulee korkeaksi (6,85 €/m2/kk) tonttivuokran lisäksi erittäin kalliin jätteiden putkikeräyksen, yhteispihojen hoidon, alueportaalimaksujen ja kaiken muun hörhöilyn johdosta, joihin taloyhtiöt ovat sidottuja.

    Onko tämä kohtuuhintaista asuntotuotantoa tavallisille palkansaajille? Miten neliöhinta voi olla noin korkea hintasäännellyssä tuotannnossa eli miksi kaupunki on hyväksynyt tontinluovutuksessa tällaisen hintatason ja kaikella todennäköisyydellä ylisuuret katteet rakennusliikkeelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus