Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke

For­mu­lakul­jet­ta­jille mak­se­taan melkein mitä tahansa, jopa kym­meniä miljoo­nia euro­ja vuosi­palkkana. Kos­ka for­mu­latallin bud­jet­ti on todel­la iso, olisi type­r­ää pila­ta koko muun tiimin työ sil­lä, että palkkaa keskinker­taisen kuljettajan.

Kul­jet­ta­jal­la on koko tiimin onnis­tu­miseen val­ta­va vipu­var­si. Sik­si parhaista kan­nat­taa mak­saa melkein mitä tahansa. Ja mak­se­taankin, eikä kukaan pahek­su. Ei edes sitä, etteivät suo­ma­laiset kul­jet­ta­jat mak­sa vero­ja Suomeen, vaan ovat kir­joil­la jos­sain veroparatiisissa.

For­mu­lakuskit ovat var­maankin hyviä, mut­ta eivät omi­naisuuk­sil­taan mitenkään ain­ut­laa­tu­isia, jos kaik­ki maail­man nuoret miehet (naiskul­jet­ta­jia ei jostain syys­tä ole) oli­si­vat tar­jol­la. Vaan eivät ole. For­mu­lakul­jet­ta­jak­si voi pätevöi­tyä aja­mal­la alem­mis­sa sar­jois­sa ja tämän jäl­keen huip­pukuskik­si voi pätevöi­tyä aja­mal­la vähän huonom­mas­sa tallis­sa. Rekry­toin­tipo­h­ja on todel­la kapea. Ymmärtääk­seni jotkut mak­sa­vat siitä, että pää­sevät aja­maan keskinker­taista for­mu­la-autoa, jot­ta pää­si­sivät osoit­ta­maan taitonsa.

Nykyaikaises­sa yri­tyk­sessä yri­tysjo­hdon vipu­var­si on koko yri­tyk­sen toimin­nan kannal­ta vähän saman­lainen kuin kuskin vipu­var­si for­mu­latallis­sa. Sik­si huip­pu­jo­hta­jista käy­dään kovaa kil­pailua. Olen käyt­tänyt tätä ver­taus­ta ennekin: paljonko Nokian olisi kan­nat­tanut mak­saa Steven Job­sille, että tämä olisi ryhtynyt Nokian toim­i­tusjo­hta­jak­si vuon­na 2006, kun yri­tys pää­tyi Olli-Pekka Kallasvuo­hon. Mil­jardin vuodessa?

Suomes­sa ja itse asi­as­sa koko Euroopas­sa oli aiem­min käytän­tönä, että yri­tysjo­hdon palkat pysyvät kohtu­udessa. Amerikkalais­ten eläk­er­a­has­to­jen ryn­nit­tyä Euroopan osake­markki­noille ne rikkoi­vat tämän hyvän käytän­nön. Ensin tuli­vat optiot, joil­la lahjot­ti­in toim­i­tusjo­hta­jat kat­so­maan yri­tys­tä nimeno­maan osakekurssin kannal­ta ja sit­ten tämä raadolli­nen kil­pailu parhaista kyvy­istä, jolle vetää ver­to­ja for­mu­lakuskien ohel­la vain parhaiden jalka­pal­loil­i­joiden ja jääkiekkoil­i­joiden hin­noit­telu. Tätä ovat pahek­suneet myös mon­et yri­tys­maail­man vaikut­ta­jat, kos­ka täl­laiset tulo­erot myrkyt­tävät yhteiskun­nal­lista ilmapiiriä.

Karan­nut­ta pul­lon henkeä taitaa kuitenkin olla vaikea saa­da takaisin pul­loon, kos­ka yhdenkään yri­tyk­sen ei kan­na­ta ylin­tä johtoa valites­saan tyy­tyä niihin, jot­ka eivät ole muuallekaan päässeet.

Toim­i­tusjo­hta­jat ovat yleen­sä hyvin lah­jakkai­ta, mut­ta eivät he mitään ein­steine­ja ole. Suo­ma­lai­sista löy­ty­isi var­maan paljon lah­jakkaampia, mut­ta asetel­ma on vähän sama kuin for­mu­la­maail­mas­sa. Pörssiy­htiön toim­i­tusjo­hta­jak­si pätevöi­tyy toim­i­mal­la ensin pienem­pi­en yhtiöi­den toim­i­tusjo­hta­ji­na tai saman yri­tyk­sen keskei­sis­sä johtote­htävis­sä. Rekry­toin­tipo­h­ja on siis perin kapea ja sik­si huip­pukyvyt voivat hin­noitel­la itsen­sä pil­vi­in – eivät tosin lainkaan yhtä korkeisi­in hin­toi­hin kuin for­mu­lakuskit tai parhaat ammattijalkapalloilijat.

Koko Suo­mi on nyt sekaisin Finnairin toim­i­tusjo­hta­jan lisäeläkkeestä.

Pekka Vau­ramol­la on Finnairin johta­jana tilil­lään todel­la hyvät saavu­tuk­set. Toiv­ot­tomasti tap­pi­olli­nen yri­tys on saatu voitol­lisek­si ja osakekurssi kolmenkertaiseksi.

Sitä en osaa sanoa, paljonko tästä on toim­i­tusjo­hta­jan ansio­ta ja paljonko johtuu öljyn halpen­e­mis­es­ta. Jos kil­pailu alal­la toimisi hyvin, öljyn halpen­e­m­i­nen ei vaikut­taisi kovinkaan paljon, kos­ka onhan se hal­ven­tunut kil­pail­i­joil­lakin. Toki se joka tapauk­ses­sa vaikut­taa koko alan kan­nat­tavu­u­teen. Sik­si Finnairin men­estys­tä pitäisi ver­ra­ta kil­pail­i­joiden menestykseen.

Oli miten oli, Vau­ramol­la on aika vah­vat neu­vot­telu­ase­mat, jos hän halu­aa itselleen palkanko­ro­tuk­sen. Tämän näytön jäl­keen hänelle olisi kyl­lä otta­jia Suomes­sa ja ulkomailla.

Kohu on syn­tynyt nimeno­maan Vau­ra­mon lisäeläk­keestä, jon­ka käytön enem­mistöomis­ta­ja on yksiselit­teis­es­ti kieltänyt. Olisiko samaa kohua syn­tynyt, jos Vau­ra­mon palkkaa olisi nos­tet­tu 130 000 eurol­la vuodessa?

Lisäeläk­keeseen sisäl­tyy tiet­ty vero­su­un­nit­telu­aspek­ti, kos­ka palkanko­ro­tuk­ses­ta Vau­ramo olisi joutunut mak­samaan veroa noin 54 %, mut­ta lisäeläk­keestä ei tässä vai­heessa mitään. Tosin nykysään­nöin eläk­keen mar­gin­aaliv­ero on noin 60 %, joten ei se kovin hyvää vero­su­un­nit­telua ole, elleivät vero­lait muu­tu tai ellei aio muut­taa eläkepäivikseen pois Suomes­ta. Lisäeläkkei­den kiel­to kuitenkin johtuu ymmärtääk­seni juuri tästä vero­su­un­nit­telu­om­i­naisu­ud­es­ta. Yleen­sä yri­tyk­sis­sä pide­tään oikeana nou­dat­taa pääomis­ta­jan tahtoa.

Jos halu­taan, etteivät val­tiony­htiöi­den toim­i­tusjo­hta­jien palkkiot nouse kohtu­ut­tomik­si, yksinker­tais­in­ta olisi, että val­tio myisi yri­tyk­set pois. Se ei olisi kovin toimi­va ratkaisu, että val­tiony­htiöi­den johtoon valit­taisi­in henkilöitä, jot­ka eivät mui­hin yri­tyk­si­in pääse. Yri­tys­ten myymi­nen pois ei tietenkään pois­taisi sitä epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta, joka jät­ti­palkkoi­hin sisäl­tyy, mut­ta siirtäisi sen pois poli­itikko­jen vastuulta.

Kansan­talouden tasol­la nämä johta­jien huip­pu­palkat eivät ole iso ongel­ma, kos­ka niitä mak­se­taan niin har­valle, ettei siitä kovin suur­ta raha­sum­maa syn­ny. Kyse on yhteiskun­nal­lis­es­ta ilmapi­iristä, ja se on tärkeä asia.

Ben Zyskow­icz ker­toi radios­sa, että nämä huip­pu­palkat johtu­vat siitä, että sama pieni piiri myön­tää niitä toisilleen. Tämä on yksi osa tari­naa – se osa, mik­si myös keskinker­taisuk­sille mak­se­taan huip­pu­palkko­ja ja mik­si val­tio mak­saa niitä ”yri­tyk­sis­sä”, kuten Veikkaus ja aiem­min Raha-automaat­tiy­hdis­tys, mut­ta nämä tar­i­nathan Ben kokoomus­laise­na tun­tee parem­min kuin minä.

Minä en näe huip­pu­jo­hta­jien palkko­jen kohtu­ullis­tamises­sa muu­ta keinoa kuin tar­jon­nan lisäämi­nen – siis rekry­toin­tipo­h­jan laa­jen­t­a­mi­nen. Kun fir­man oven takana on liu­ta huip­pukykyjä jonos­sa, toim­i­tusjo­hta­jakaan ei voi vaa­tia ihan mitä tahansa. Mut­ta kos­ka niin har­val­la on mah­dol­lisu­us antaa näyt­töjä osaamis­es­ta, ei tämäkään tie ole kovin help­po. Mut­ta nou­sevas­sa polves­sa on yri­tysosaamista aivan eri taval­la kuin väistyvässä.

Sit­ten on tietysti vero­tus, mut­ta kansal­lise­na ratkaisuna se ei oikein pelitä. Vielä 1960-luvun alus­sa Bri­tan­ni­as­sa korkein mar­gin­aaliv­ero oli 96 %, mikä sai sen kohteek­si joutuneen Beat­lesin laula­maan pilkkalaulua verot­ta­jas­ta (Tax­man). Nykyisessä maail­mas­sa tämä vaatisi kan­sain­välisiä sopimuksia.

 

70 vastausta artikkeliin “Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke”

  1. Meil­lä on siis yri­tysjo­hta­ja, joka leikkaa alais­ten­sa palkko­ja perustellen sitä vält­tämät­tömyy­del­lä. Samaan aikaan hän vinkuu itselleen yhä uusia rahal­lisia lisäetuja. 

    Kyseessä ei ole ‘hyvä yri­tysjo­hta­ja’ vaan moraali­ton pask­i­ainen, joka aset­taa henkilöko­htaisen etun­sa yri­tyk­sen­sä ja sen henkilöstön edun edelle. Täl­lainen johta­ja lamaut­taa yri­tyk­sen­sä henkilöstön työ­mo­ti­vaa­tion. Mik­si siitä pitäisi palki­ta, on eri­no­mainen kysymys.

    Finnairin jonk­i­nasteinen taloudelli­nen men­estys on sitä­pait­si näytet­ty johtu­van täysin polt­toainekus­tan­nusten laskus­ta. Ylipäätään johta­ju­u­den merk­i­tys­tä yri­tys­ten kan­nat­tavu­u­den dri­ve­ri­na ylidrama­ti­soidaan suuresti.

  2. Finnair on tehnyt kovan kään­nök­sen Vau­ra­mon aikana, riip­pumat­ta siitä mikä on ollut hänen osuuten­sa siihen. Johta­ja vas­taa hyvästä ja huonos­ta, joten Vau­ramo on var­mas­tikin palkanko­ro­tuk­sen­sa ansainnut.

    Siitä huoli­mat­ta huoli noin kovan koro­tuk­sen (ja vielä veron­mak­sua lykkääväl­lä luon­teel­la annet­tuna) vaiku­tuk­ses­ta ilmapi­iri­in on aiheelli­nen. Juuri tästä syys­tä val­tio-omis­ta­jan lin­jaus on annet­tu. Siitä poikkeami­nen on ollut räikeä virhe. En tiedä kuka on edus­tanut val­tio­ta yhtiökok­ouk­ses­sa, mut­ta hän on joka tapauk­ses­sa ylit­tänyt val­tuuten­sa. Oikea sig­naali olisi pistää räikeän virheen tehnyt henkilö asian­mukaiseen vastuuseen.

  3. Oli­pa eri­no­maisen selkeästi kansan­ta­juis­tet­tu. Minäkin kään­nyin lisäeläkkei­den vas­tus­ta­jas­ta niihin välin­pitämät­tömästi suhtautuvaksi.

  4. Nykyään yri­tys­ten hal­li­tuk­set kootaan pääosin naa­puriyri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jista, joil­la ei ole minkään­laista osu­ut­ta itse yri­tyk­sessä. Täl­löin­hän niil­lä on tietysti mah­dol­lisu­us nos­tel­la vuoron perään tois­t­en­sa palkko­ja ja etu­isuuk­sia kol­man­sien rahoil­la. Yri­tys­ten omis­ta­jien (myös val­tion) olisi syytä ryhdis­täy­tyä ja vali­ta hal­li­tuk­si­in vain omia edus­ta­jia. Täl­löin ehkä mak­set­taisi­in vain yri­tyk­sen edun mukaisia palkko­ja, kos­ka palkoista päät­tävät myös itse mak­saisi­vat ne.

  5. Yksinker­taisin tapa kaven­taa rekry­toin­tipo­h­jaa on vaa­tia johta­jal­ta suo­man kie­len taito. Ja jos vielä tästäkin halu­taan kaven­taa, niin vaa­dit­takoon vielä lisäk­si ruotsin kie­len taito.

  6. Finnairin men­estys perustuu
    — Aasian liiken­teeseen pain­ot­tuvaan strategiaan
    — Venäjän anta­maan yksi­noikeu­teen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan
    — edulliseen aikaan tehtyyn Air­bus 300-sar­jan konei­den tilaukseen

    Ellen väärin muista, niin nämä kaik­ki ratkaisut ovat tapah­tuneet ennen Vau­ra­mon aikaa Finnairin tj:nä.

    Vau­ra­mon aikana Finnair pystyi jatka­maan henkilöstö­meno­jen­sa leikkauk­sia. Niis­sä ratkaisu­is­sa Vau­ramol­la saat­taa olla osu­ut­ta, mut­ta nekin pros­es­sit alkoi­vat jo paljon ennen Vauramoa.

    Mikäli Venäjä päästää muutkin län­siy­htiöt lentämään ylit­seen on Finnairin keskeisin kil­pailu­valt­ti men­nyt­tä jopa kuolinisku.

    Edel­lä olev­as­ta huoli­mat­ta 130000 euron vuosit­tainen lisäeläke­mak­su on kovin maltill­i­nen ver­rat­tuna moni­in mui­hin yhtiöihin.

    90% suo­ma­lais­ten pörssiyri­tys­ten johta­jista ei kel­paisi minkään merkit­tävän ulko­maisen yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­jak­si. Ja Zysse on oike­as­sa, pieni piiri jakaa toisilleen etu­ja kestämät­tömil­lä perusteilla.

  7. Kan­sain­välis­ten suuryri­tys­ten johta­jat polke­vat eri sar­jas­sa kuin suo­ma­lais­ten. Näin se vaan on.

    Toinen jut­tu on että moni todel­la iso tap­pi on itse perus­ta­mansa yri­tyk­sen johta­ja. Suomes­sa harvemmin. 

    “Joht­a­mi­nen” on lähin­nä myymistä ja kon­tak­tiverkon ylläpi­toa. Todel­la iso johta­ja on henk kohtainen ystävä USA:n, Ran­skan, Venäjän ja Kiinan pres­i­dent­tien kanssa ja tun­tee maail­man suurimpi­en liikepankkien pääjo­hta­jat jne. Suo­ma­laiselle pikku­jo­hta­jalle kan­nat­taa mak­saa sel­l­aista palkkaa kuin mitä piku­jo­hta­jalle kuuluu.

  8. Jobs-esimerk­it ovat jok­seenkin väsyneitä ja aav­is­tuk­sen hyödyt­tömiä. Jobs-sitaat­ti val­ot­taisi tilan­net­ta paremmin.

    En siteer­aa, vaan refer­oin — Jobs use­asti puhui yri­tysjo­hdon palk­it­semisen ongelmista ja palk­it­semisen vinout­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen johtamiseen. Use­asti palk­in­to ja kiitos — Job­sin mukaan — menee yri­tik­sis­sä ihmisille, jot­ka myyvät ja markki­noi­vat, ei niille, jot­ka puur­ta­vat tuot­teen paris­sa. Tämä johtaa tilanteeseen, jos­sa yri­tyk­sen johtoon pää­tyy yhä enenevässä määrin ihmisiä, jot­ka eivät tunne yri­tyk­sen tuot­tei­ta tai ymmär­rä niiden toim­intaa, mut­ta osaa­vat puhua moti­vaa­tios­ta ja kateprosenteista.

    Paradok­saalis­es­ti juuri Job­sin kri­ti­soima ihmis­ryh­mä mielel­lään käyt­tää Applea esimerkkinä yri­tyk­ses­tä, jota ihan­noi­da ja jon­ka toim­inta­malle­ja kopi­oi­da. (Tämä ei ole viit­taus blogistiin)

  9. Tim­oT:
    Nykyään yri­tys­ten hal­li­tuk­set kootaan pääosin naa­puriyri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jista, joil­la ei ole minkään­laista osu­ut­ta itse yri­tyk­sessä. Täl­löin­hän niil­lä on tietysti mah­dol­lisu­us nos­tel­la vuoron perään tois­t­en­sa palkko­ja ja etu­isuuk­sia kol­man­sien rahoil­la. Yri­tys­ten omis­ta­jien (myös val­tion) olisi syytä ryhdis­täy­tyä ja vali­ta hal­li­tuk­si­in vain omia edus­ta­jia. Täl­löin ehkä mak­set­taisi­in vain yri­tyk­sen edun mukaisia palkko­ja, kos­ka palkoista päät­tävät myös itse mak­saisi­vat ne.

    Tämä ei ole ollenkaan huono idea, mut­ta valitet­tavasti tör­mää vähän samaan ongel­maan kuin tämä toim­i­tusjo­hta­jien val­in­ta: sopivia ihmisiä on ver­rat­tain vähän. En muista kuka se yksi nainen oikein oli, mut­ta kos­ka hän oli 2000-luvun alkupuolel­la yksi niistä har­voista nai­sista joil­la oli näyt­töjä hal­li­tusam­mat­ti­laisen osaamis­es­ta, hän oli läh­es 20 hal­li­tuk­sen jäsen. Onnek­si nyt ajan kanssa tämä ongel­ma on var­masti kor­jaan­tu­maan päin ja suo­raan sanoen uskon, että se samal­la kor­jaa tai ainakin entis­es­tään tas­apain­ot­taa tätä vielä tois­taisek­si ole­mas­sa ole­van sukupuolien välistä eroa hallituspaikoissa.

    Sum­ma sum­marum: Ihan ketä tahansa ei voi­da hal­li­tuk­seen ottaa, kos­ka koke­ma­ton hal­li­tus vas­ta onkin toim­i­tusjo­hta­jan sätkynukke. Tek­isi mieli nos­taa tässä esille Län­simetron hal­li­tus, joka mitä ilmeisim­min toteut­ti valvon­tavas­tu­u­taan kuun­tele­mal­la toim­i­tusjo­hta­jan jori­noi­ta, joiden yhteys siihen, että mitä on valmista ja mitä ei on osoit­tau­tunut jälkikä­teen hyvin kyseenalaisek­si. En kuitenkaan tiedä kävikö oikeasti näin, kos­ka kaik­ki selvi­tyk­set han­kkeen ongelmista julis­tet­ti­in salaisiksi.

  10. Finnair on kyl­lä aidosti hyvin johdet­tu yri­tys. Ver­rataan­pa sitä mui­hin saman­tyyp­pisi­in yri­tyk­si­in, siis pien­ten ja keskisu­urten euroop­palais­ten maid­en kansal­liset lentoy­htiöt: Sabena, Swis­sair, LOT, Malev, Ali­talia, Austrian, …

    Ne ovat kaik­ki joko konkurssis­sa tai isom­pi­en nielaisemia. Finnair on jo pitkään hok­san­nut erot­tau­tua joukos­ta oma­l­la ide­al­la, Aasian liiken­teen yhdyskäytävänä. Tämä on eri­tyis­es­ti ja nimeno­maan johdon ansiota.

  11. Mats: Finnairin jonk­i­nasteinen taloudelli­nen men­estys on sitä­pait­si näytet­ty johtu­van täysin polt­toainekus­tan­nusten laskusta. 

    Ehkä trol­lauk­ses­sa ei kan­nat­taisi men­nä ihan Liian Van­han lin­joille? Fin­skin osarin mukaan polt­toainekus­tan­nuk­set ovat nousseet 11 % vuo­den takaiseen.

  12. Finnairin tiedot­teessa todetaan:
    “Johdon muut edut
    Toimitusjohtaja
    Toim­i­tusjo­hta­ja Pekka Vau­ramolle ker­tyy eläket­tä ja hänen eläkeikän­sä määräy­tyy työn­tek­i­jän eläke­lain mukaises­ti. Vuodes­ta 2017 alka­en toim­i­tusjo­hta­ja Vau­ramolle mak­se­taan mak­su­pe­rusteista lisäeläket­tä. Mak­sun suu­ru­us on 20% peruspalkasta.”

    Tiedot­teen mukaan Finnair mak­saa Vau­ramolle lisäeläket­tä jo vuon­na 2017. Sanoituk­seen mukaan lisäeläke on mak­sa­jan vuo­den 2017 menoa ja Vau­ra­mon vuo­den 2017 verotet­tavaa ansio­tu­loa. Mitähän ne Hyvät Vel­jet ovat oikeasti sopineet?

  13. Mats: . Ylipäätään johta­ju­u­den merk­i­tys­tä yri­tys­ten kan­nat­tavu­u­den dri­ve­ri­na ylidrama­ti­soidaan suuresti.

    Kaj-Erik Relanderin vaiku­tus Son­er­aan taik­ka ja Nokian johtoti­imin vaiku­tus puu­laakin nousu­un ja tuhoon oli­vat siis olemat­to­mia? Super­Cellin ja Änkkärei­den nousun taustal­la muut kuin yri­tysjo­hdon ratkaisut? 

    Jos johto­porukalla ei ole paljoa val­taa, niin minkä ihmeen takia suo­ma­laisia johta­jia sit­ten niin kovasti hauku­taan? Ei ole tehty sitä ja tätä, ei olla rohkeasti uud­is­tut­tu, ei etsit­ty markki­noi­ta eikä eikä eikä. 

    Ja jos johta­jil­la ei ole merk­i­tys­tä, niin sit­ten siitä loogis­es­ti seu­raa, ettei fir­mo­jen kan­nat­ta­mat­to­muuskaa taik­ka kaa­tu­mi­nen voi johtua heistä. Suurin osa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kil­pailukyvyn puut­teista johtuu siis työn­tek­i­jöistä. Kos­ka eihän se nyt mitenkään voi olla, ettei kenel­läkään henkilöstössä tj:stä tsup­pari­in ole osaa eikä arpaa mihinkään.

  14. K‑Veikko:
    Yksinker­taisin tapa kaven­taa rekry­toin­tipo­h­jaa on vaa­tia johta­jal­ta suo­man kie­len taito. Ja jos vielä tästäkin halu­taan kaven­taa, niin vaa­dit­takoon vielä lisäk­si ruotsin kie­len taito.

    Tavoit­teena oli rekry­töin­tipo­h­jan lev­en­tämi­nen, ei kaventaminen.

    Noin muuten olen sitä mieltä, että kil­pailu huip­pu­jo­hta­jista ei toi­mi rahal­la, ja toisaal­ta huip­pu­jo­hta­jien panok­sen arvoa liioitel­laan helposti. 

    Huiput tekevät sitä mikä tun­tuu hyvältä ja kiin­nos­taval­ta, ja jonkun miljoo­nan euron vuosi­t­u­lo­jen jäl­keen rahal­la ei oikeasti ole enää mitään merk­i­tys­tä. Noin lähtöko­htais­es­ti sanois­in että jos johta­jan saa palkat­tua ain­oas­taan rahan vuok­si, niin ei kan­na­ta; ei Steve Jobs johtanut Applea palkan vuok­si, vaan sik­si, että uskoi itse perus­ta­mansa yri­tyk­sen tarinaan.

    “Huip­pu­jo­hta­jan” kul­tista vielä sen ver­ran, että yleen­sä kyse on lähin­nä riskino­to­s­ta. Jos riskinot­to onnis­tuu, voitot ovat suuria, jos ei onnis­tu… no, meil­lä on vuosit­tain sato­ja huip­puä­lykkäi­den huip­putyyp­pi­en vetämiä star­tu­pe­ja, joista ei tule koskaan mitään (ja sat­un­nainen Nokia tai IBM tai GM tai Son­era tai Lehman Broth­ers tai Enron tai Amer­i­can Air­lines tai…). Mut­ta yksi jalustalle nos­tet­tu onnis­tu­mi­nen riit­tää jät­tämään epäon­nis­tu­miset varjoonsa. 

    Itse epäilen, että suurin ongel­ma on siinä, että ihmiset ovat lähtöko­htais­es­ti edelleen apinoi­ta. Kovaäänisin, isokokoisin ja agres­sivisin apina val­i­taan johta­jak­si, vaik­ka nykyaikaises­sa yhteiskun­nas­sa kovaääni­nen aggres­sio ei vält­tämät­tä ole parhai­ta johta­jan ominaisuuksia.

  15. Tuo­ta kohtaa en oikein ymmärtänyt ja hyväksynyt, että val­tiony­htiöt kan­nat­taisi myy­dä pois. Ei siinä arvopa­per­i­markki­noi­ta kan­na­ta tui­jot­taa ja pörssikursse­ja, vaan tulosta. Jos yhtiö tekee val­ti­olle rahaa eli tulosta, niin mik­si se pitäisi myy­dä pois, jos tulos ei joka vuosi kas­va? Muutenkaan en usko, että toim­i­tusjo­hta­jan merk­i­tys sit­tenkään on niin suuri, kuin mon­et uskovat. 

    Moni ihan tavalli­nen kadun­tal­laa­ja oli sitä mieltä, että Nokian olisi pitänyt vali­ta käyt­töjär­jestelmäk­si Android win­dowsin sijaan. Nokian pääomis­ta­ju­us valui pörssin kaut­ta amerikkalaisille sijoit­ta­jille jo paljon ennen Elopin tuloa ja pörssiy­htiö on osakey­htiö, jos­sa suur­in­ta val­taa käyt­tävät suurim­mat omis­ta­jat ja toim­i­tusjo­hta­ja lähin­nä toimeen­pa­nee hal­li­tuk­sen päätök­siä. En usko, että päätös oli Elopin itsenäi­nen päätös. Suo­ma­laisil­la ei siinä yhtiössä ollut pitkään aikaan enää mitään päätös­val­taa, vaik­ka pääkont­tori Suomes­sa olikin. 

    Jäl­keen­päin tarkastel­tuna matka­puhe­lin­li­ike­toimin­nan myyn­ti oli erit­täin hyvä kaup­pa ja kaup­pahin­ta suo­ras­taan maagi­nen. Har­mi vain, että tästä kau­pas­ta hyö­tyivät eniten amerikkalaiset osak­keen­o­mis­ta­jat ja Suomea siinä ei ajatel­tu mil­lään taval­la. Amerikkalaiset ovat niin bis­ne­sori­en­toitunut­ta väkeä, että kaik­ki ajatel­laan vain ja ain­os­taan rahas­sa. Win­dows puhe­lim­ia valmisti aikoinaan myös Sam­sung, joka val­loit­ti siitä huoli­mat­ta markki­nat Android-puhe­limil­la ja hei­dänkään win­dows-puhe­lim­ia ei juurikaan ostet­tu, vaik­ka rauta oli hyvin pitkälti niis­sä täysin samaa, kuin Android­lu­ureis­sa. Tästä voi päätel­lä, että Nokian vika oli vain ja ain­oas­taan käyt­tik­sessä. Kyl­lä Nokia osasi rautaa valmis­taa tai valmistuttaa.

    1. En usko, että päätös oli Elopin itsenäi­nen päätös.

      Ei tietenkään ollutkaan. Sen päätäk­sen teki Nokian yhtiön hal­li­tus, jos­sa Elop­il­la ei ollut edes äänioikeut­ta ja jon­ka puheen­jo­hta­ja oli Jor­ma Ollila.

  16. Pari asi­aa, jot­ka halu­aisin kyseenalais­taa. Ensin­näkin väite siitä, että kukaan ei pahek­su­isi for­mu­lakuskien palkkata­soa ei pitäne paikkaansa. On tosin tot­ta, että mikään taho, jol­la olisi vaiku­tus­val­taa asi­aan, ei sitä paheksu. 

    Sit­ten tämä kohun syy. Ei ole merk­i­tys­tä sil­lä, mak­se­taanko raha lisäeläk­keenä, tulospalkkiona vai perus­palkan koro­tuk­se­na. Kyse on siitä, että palka­nsaa­jil­ta vaa­di­taan malt­tia yhteisen hyvän nimis­sä — tästä yhteis­es­tä hyvästä jae­taan kuitenkin avokä­tis­es­ti ylä­ta­solle, joiden kohdal­la sanan “malt­ti” käyt­tämi­nen edel­lyt­tää ehkä jo use­am­man kuin yhden päivän taukoa. Voi tietysti sanoa niinkin, että on ylipäätään nai­ivia kuvitel­la, että yri­tyk­sen johto ja henkilöstö oli­si­vat ns. samas­sa veneessä. Joku saat­taisi nähdä asian niinkin, että johdolle mak­se­taan nimeno­maan siitä, että he pitävät henkilöstön palkat kurissa.

    Lisäk­si olen miet­tinyt sitä, mik­si ajatel­laan, että raha jotenkin varmis­taa parhaiden kyky­jen rekry­toimisen. Minus­ta siinä ei ole mitään ehdo­ton­ta taet­ta. Nimit­täin sinne mis­sä on rahaa, tule­vat myös rikolliset.

  17. vk:
    Finnairin men­estys perustuu

    – Venäjän anta­maan yksi­noikeu­teen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan

    Mikäli Venäjä päästää muutkin län­siy­htiöt lentämään ylit­seen on Finnairin keskeisin kil­pailu­valt­ti men­nyt­tä jopa kuolinisku.

    Juuei… TE 5.8.2014: “Siper­ian ylilen­not ovat Finnairin kil­pailukyvyn kannal­ta ratkaisevia”

    Ylilen­to­jen kieltämi­nen aiheut­taisi taloudel­lisia tap­pi­oi­ta Venäjälle, sil­lä maa on kerän­nyt ylilen­tomak­su­ista EU:n selvi­tyk­sen mukaan vuosit­tain tulo­ja 320 miljoon­aa euroa. Finnairin osu­us on usei­ta kym­meniä miljoo­nia euro­ja. Venäjän yli lentävät use­at euroop­palaiset lentoy­htiöt.

  18. Ymmärtääk­seni Helsingillä on suh­teel­lisen pysyvä kil­pailue­tu siinä, että niin kauan kuin lentokoneet kulke­vat sen n. 0,9 Mach nopeudel­la mitä nuo nykyään lentävät, voi Helsingistä lentää Aasian kohteisi­in edestakaisin saman 24 tun­nin peri­odin aikana. Joka päivä samat aikataulut eikä kone ole yhtään het­keä tyhjän pant­ti­na. Muual­ta Euroopas­ta ei ehdi.

    Tietysti joku muukin yhtiö kai voisi aset­tua Helsinki­in. Suomelle se on etu, teki tuo­ta liiken­net­tä kuka tahansa, ja tietysti kaikille matkail­i­joille jot­ka halu­a­vat Helsingistä Eurooppaan.

  19. For­mu­lakuskit ja muut urheil­i­jat eivät ole työn­tek­i­jöitä, vaan he ovat tuot­tei­ta, joi­ta myy­dään. Paljonko saa lääk­keen kehit­tämi­nen mak­saa. Se on se mihin urheil­i­jan palkkaa pitää ver­ra­ta. Ei kemistin tai toim­i­tusjo­hta­jan palkkaan.

  20. Kaik­ki yhteiskun­nan kri­it­tiset osat pitäisi kansal­lis­taa välit­tömästi, kuten esimerkik­si sähköverkot, tiestö, tietoli­iken­n­ev­erkot ja niin edelleen.

    Yri­tyk­set keskit­tykööt makkaran ja alekal­jan myymiseen tai painukoot hevon kuuseen!

  21. vk:

    – Venäjän anta­maan yksi­noikeu­teen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan

    Näyt­tää Fligh­tradarin mukaan Lufthansa, KLM, British Air­ways, Air France jne lentävän Euroopas­ta Aasi­aan Venäjän yli.

  22. Osmo Soin­in­vaar­al­ta jälleen hyvä ja maltill­i­nen pohdiskelu aiheesta, joka herät­tää suuria tun­tei­ta. Lähin­nä kai kateu­den ja vihan tunteita.

    Jos miet­tii sitä miten asioiden toivoisi ole­van niin näi­den palkkioiden soisi ole­van oikeu­den­mukaisia. Näin siitä huoli­mat­ta, että oikeu­den­mukaisu­us on niitä käsit­teitä, joi­ta ei voi yksikäsit­teis­es­ti määritel­lä. Sitä pitäisi kuitenkin tavoitella.

    Minus­takin for­mu­lakuskien palkkiot ovat jär­jet­tömiä, kuten monien muidenkin supertäh­tien, mut­ta näin tämä markki­na­t­alouden maail­ma näyt­tää toimi­van. Se ei kuitenkaan somekansaa ja mui­ta kansan syviä rive­jä ärsytä, vaan se jos joku johta­ja saa suuria palkkioi­ta. Ei niin suuria kuin for­mu­lakuskit, mut­ta suuria kuitenkin.

    Visionääri­nen johta­ja, joka luot­saa yri­tyk­sen­sä suureen men­estyk­seen, lie­nee suuren palkkion­sa ansain­nut. Samal­la jär­jestelmä tosin takaa suuria palkkioi­ta myös lukuisille muille johta­jille, jot­ka eivät samas­sa onnistu.

    Asian voi ajatel­la niinkin päin, että jos tietäisimme etukä­teen, että joku nou­se­va johta­ja (tai johto­ryh­mä) syn­nyt­täisi Suomeen uuden Nokian niin suos­tu­isim­meko mak­samaan hänelle huikean palkkion? Minä ainakin suostuisin.

  23. Jaakko:

    Lisäk­si olen miet­tinyt sitä, mik­si ajatel­laan, että raha jotenkin varmis­taa parhaiden kyky­jen rekry­toimisen. Minus­ta siinä ei ole mitään ehdo­ton­ta taet­ta. Nimit­täin sinne mis­sä on rahaa, tule­vat myös rikolliset.

    Tietenkään pelkkä raha ei varmista parhaiden kyky­jen rekry­toin­tia. Toisaal­ta emme tiedä myöskään etukä­teen ketkä ovat ne parhaat kyvyt. Eikä kukaan voi var­masti etukä­teen tietää mikä tuote tulee men­estymään. Peli ei ole helppoa.

    Sit­ten kun joku men­estyy ja kerää rahaa niin liik­keelle lähtevät rikol­lis­ten lisäk­si kaik­ki mah­dol­liset kopi­oi­jat ja help­po­heik­it ja yrit­tävät päästä osille. Siinä vai­heessa raha saat­taa tosin olla jo siir­tymässä toisaalle.

  24. Soin­in­vaara:
    Oli miten oli, Vau­ramol­la on aika vah­vat neu­vot­telu­ase­mat, jos hän halu­aa itselleen palkankorotuksen. 

    Tuskin­pa Vau­ramo olisi lop­putil­iä ottanut vaik­ka lisäeläket­tä ei olisi tippunutkaan.

  25. Pekka Pes­si: Ehkä trol­lauk­ses­sa ei kan­nat­taisi men­nä ihan Liian Van­han lin­joille? Fin­skin osarin mukaan polt­toainekus­tan­nuk­set ovat nousseet 11 % vuo­den takaiseen.

    Se onkin aivan mainio saavu­tus kun kol­men viime vuo­den aikana on polt­toainei­den markki­nahin­ta pudon­nut kolmannekseen.

  26. arkkite­hti: Tavoit­teena oli rekry­töin­tipo­h­jan lev­en­tämi­nen, ei kaventaminen. 

    No. Siihen päästään päin­vas­taisil­la toimen­piteil­lä eli kan­sain­välistymisel­lä. Tämä taas lop­pu­pelis­sä tarkoit­taa fir­man myymistä ulko­maiseen omis­tuk­seen. Ammat­tiomis­ta­jien rahasammok­si. — Jos taas pide­tään kiin­ni koti­mais­es­ta omis­tuk­ses­ta, niin … piiri pieni pyörii.

    arkkite­hti: Noin muuten olen sitä mieltä, että kil­pailu huip­pu­jo­hta­jista ei toi­mi rahalla 

    Juuri näin se on. Fir­man johta­jan pitäisi olla sen suvereeni omistaja.

    arkkite­hti: meil­lä on vuosit­tain sato­ja huip­puä­lykkäi­den huip­putyyp­pi­en vetämiä star­tu­pe­ja, joista ei tule koskaan mitään 

    On luon­non­la­ki, että vain hyvin pien­estä osas­ta yri­tyk­siä tulee todel­lisia huip­pu­ja. Huip­ulle tavoit­telem­i­nen pitää kuitenkin sal­lia. Henkilöko­htainen konkurssi pitää sal­lia. Nyt huip­puä­lykäs yrit­täjä syr­jäytetään usein lopuk­si elämään­sä yrit­tämästä uudestaan.

    arkkite­hti: ihmiset ovat lähtöko­htais­es­ti edelleen apinoita 

    Lop­pu­pelis­sä raha ja vau­raus ei merk­itse mitään lau­man johta­ju­u­den rin­nal­la. Men­estyvänkin yrit­täjän osa on alis­tua alfa-uroksen edessä, fyy­sisen väkivallan(uhan) alistamana.

  27. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Sitä en osaa sanoa, paljonko tästä on toim­i­tusjo­hta­jan ansio­ta ja paljonko johtuu öljyn halpen­e­mis­es­ta. Jos kil­pailu alal­la toimisi hyvin, öljyn halpen­e­m­i­nen ei vaikut­taisi kovinkaan paljon, kos­ka onhan se hal­ven­tunut kilpailijoillakin.”

    Öljyn markki­nahin­ta on kaikille lento­toim­i­joille tosi­aan suh­teel­lisen sama. Muut lentoe­hdot sen sijaan eivät ole kaikille läh­eskään samat. Finnairin men­estyk­sessä viime vuosi­na on ollut ainakin eräi­den ana­lyytikkoarvioiden mukaan keskeinen rooli val­tioiden välisil­lä sopimuk­sil­la ylilen­to-oikeuk­sista ja lentoko­hteista ja lentämiseen sal­li­tu­ista määristä kunkin kohteen osalta. Finnair on saanut lentää tarpeisi­in­sa näh­den varsin opti­maal­isia reit­te­jä, mil­lä on merk­i­tys­tä tulok­sen­tekom­ah­dol­lisuuk­sien kannal­ta. Ylilen­to-oikeuk­sista eri­tyis­es­ti Siper­ian ylilen­to-oikeuk­sil­la on arvioitu olleen yhtiölle suur­ta taloudel­lista merk­i­tys­tä moni­in euroop­palaisi­in kil­pail­i­joi­hin näh­den, kos­ka Finnair pystyy lentämään sopimusten myötä alem­mal­la polt­toaineen kulu­tuk­sel­la. Ilman kyseisiä eri­ty­isoikeuk­sia Finnair jou­tu­isi lentämään opti­maal­isi­in reit­tei­hin näh­den kier­tor­e­it­te­jä, jol­loin sen Aasian liikenne ei olisi läh­eskään niin kan­nat­tavaa kuin se on ollut viime vuosina.

  28. Tääl­läkin tois­tuu myyt­ti Suomen/Finnairin eri­ty­isjär­jeste­ly­istä liit­tyen Siper­ian yli lentämiseen.

    vk:
    Finnairin men­estys perustuu
    – Venäjän anta­maan yksi­noikeu­teen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan

    Mikäli Venäjä päästää muutkin län­siy­htiöt lentämään ylit­seen on Finnairin keskeisin kil­pailu­valt­ti men­nyt­tä jopa kuolinisku.

    Tämä on häm­men­tävän sitkeästi elävä myyt­ti siihen näh­den, että kuka tahansa voi Googlel­la tai oma­l­la jär­jel­lään tode­ta sen vääräk­si. Venäjän ja Siper­ian yli lennetään Suomen lisäk­si mm. Ruot­sista, Tan­skas­ta, Puo­las­ta, Sak­sas­ta, Ran­skas­ta, Bri­tan­ni­as­ta, Espan­jas­ta, Japanista ja Kiinas­ta käsin. 

    Mitään yksi­noikeut­ta ei ole.

  29. ksee: Venäjän yli lentävät use­at euroop­palaiset lentoyhtiöt.

    Ylilen­to-oikeuskysymyk­sessä keskeistä ei ole niinkään se, moniko lentoy­htiö saa lentää yli, vaan että kenelle, mis­tä ja mihin ylilen­not ovat sal­lit­tu­ja ja mil­lä volyymil­lä. Esimerkik­si Suomen ja Venäjän välisen uusim­man sopimuk­sen mukaan ylilen­to­ja sal­li­taan matkus­ta­jali­iken­teen osalta enin­tään 80 vuoroa viikos­sa. Kap­palemäärän lisäk­si on sovit­tu myös siitä, mitkä ovat kohteet, joi­hin ylilen­not ovat sal­lit­tu­ja ja mil­laisille yhtiöille lennot ovat sal­lit­tu­ja sopimuk­sen puitteissa.

    Esimerkik­si Nor­we­gian halu­aisi lentää Aasian lento­ja, mut­ta Ruot­sista, Tan­skas­ta ja Nor­jas­ta ylilen­to-oikeudet ovat kaksi­noikeuksin vain SASil­la ja Aeroflotil­la, jon­ka takia Nor­we­gian joutuu tekemään Aasian lenton­sa kier­tor­e­it­te­jä pitkin. Val­tion enem­mistöomis­ta­ma Finnair on päässyt alun val­tiomis­teis­taus­taisen his­to­ri­an omaa­van SASin tavoin siten Aasian lennois­sa ase­maan, jos­sa se on pystynyt hin­noit­tele­maan lenton­sa kan­nat­taviksi, kos­ka kysei­sis­sä lennois­sa kil­pailua on reilusti rajoitet­tu, eivätkä mon­et hal­pay­htiöt saa näil­lä yhteysväleil­lä lentää ainakaan taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavimpia reittejä.

  30. Jukkis:

    Sum­ma sum­marum: Ihan ketä tahansa ei voi­da hal­li­tuk­seen ottaa, kos­ka koke­ma­ton hal­li­tus vas­ta onkin toim­i­tusjo­hta­jan sätkynukke. 

    Monil­ta sotkuil­ta väl­tyt­täisi­in, jos jokaisen merkit­tävän val­tion yhtiön hal­li­tuk­ses­sa istu­isi omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri itse. Kyse on kuitenkin val­tion­talouden kannal­ta merkit­tävistä asioista, joi­ta ei ole syytä myöskään jät­tää hun­ningolle. Kyseessä olisi tietenkin pää­toi­mi eikä mikään apumin­is­terin sivu­vir­ka. Samal­la olisi osoite tiedos­sa, kuka vas­taa asioista.

  31. Jus­si Kata­jamä­ki: Moni ihan tavalli­nen kadun­tal­laa­ja oli sitä mieltä, että Nokian olisi pitänyt vali­ta käyt­töjär­jestelmäk­si Android win­dowsin sijaan. 

    Itse taas olen sitä mieltä, että Nokian johdon strate­giset valin­nat oli­vat juuri oikei­ta. Tavoit­teena oli vah­van jalan­si­jan otta­mi­nen matka­puhe­lin­ten alus­tat­aloudessa, mut­ta tässä tapauk­ses­sa hom­ma ei men­nyt put­keen ja strate­giaan sisäl­tynyt ris­ki realisoitui.

    Eli Nokian johto ymmär­si jo varsin varhaises­sa vai­heessa, että matka­puhe­lin­bisnes on alus­tat­alout­ta, ja “oikea raha” on alus­tois­sa ja niiden kaut­ta myytävis­sä palveluis­sa, ei rau­das­sa. Sen vuok­si Nokia yrit­ti ensin luo­da kokon­aan oman alus­tansa Sym­bian­in ympärille — mikä oli sen ajan­hetken markki­na­jo­hta­jal­ta ain­oa oikea siir­to. Kun sym­bian­ille kävi miten kävi, vai­h­toe­hdot oli­vat Win­dows tai Android — ja jälleen, ain­oa oikea ratkaisu oli ottaa ris­ki ja yrit­tää nurka­ta itselleen oma alus­ta, eli tehdä strate­gista yhteistyötä Microsoft­in kanssa.

    Joo, jälkikä­teen kat­sot­tuna Android olisi ollut parem­pi siir­to, mut­ta kun kat­soo android-tuot­ta­jien kat­tei­ta niin kyl­lä sil­läkin tiel­lä olisi puhe­lin­ten valmis­tus lop­punut aika pian. Sam­sung on ain­oa joka tekee androidil­la rahaa, ja Sam­sungilla on etu­naan val­ta­va oma kom­po­nent­ti­te­ol­lisu­us, mitä Nokial­la ei ollut. Androidin val­it­sem­i­nen heti star­tis­sa olisi ollut sama kuin paalu­paikalta lähtevä Räikköi­nen alka­isi heti startin jäl­keen varmis­tel­la pis­te­si­joille pääsemistä voiton tavoit­telun sijaan. Ei sel­l­ais­es­ta ajos­ta mak­se­ta miljoonia. 

    “Huip­pu­jo­hdon” tekemien strate­gis­ten lin­javal­in­to­jen sijaan Nokia käm­mäsi henkilöstöjo­htamises­sa, eli strate­giaa ei saatu toteutet­tua halu­tul­la taval­la. Kalli­in toimarin sijaan olisikin ehkä kan­nat­tanut palkata (ja tuloskan­nus­taa) joukko vähem­män kalli­ita keski­jo­hdon osaa­jia ja insinööre­jä ja palvelu­muo­toil­i­joi­ta… Sil­lä poten­ti­aaliselle Steve Job­sille mak­set­taval­la mil­jardin euron lik­sal­la olisi palkan­nut aika mon­ta osaa­jaa hoita­maan vähem­män medi­asek­sikästä osaa toiminnasta.

  32. Ei pahek­su­ta urheil­i­joiden palkko­ja, mut­ta ei myöskään lakkoilua. Teemu Selän­nekin oli uranssa aikana istu­malakkos­sa kak­si kokon­aista vuot­ta, mut­ta kukaan ei pahek­su. Päin­vas­toin, jokaisen kokoomus­laisen märkä uni on päästä val­oku­vaan lakko­ken­raalin kanssa.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Finnairin etu on Helsin­gin maanti­eteelli­nen sijain­ti. Jos teil­lä on kotona kart­ta­pal­lo, se selviää siitä.

    Finnairin etu on val­tio-omis­teisu­us. Kah­den­vä­li­nen sopimus lop­puu heti kun val­tio ei enää omista määräys­val­taa yhtiössä. Venäjä on tark­ka tästä.

    Finnair­il­la on ollut muu­tamia epic faile­ja, mm. polt­toaineen hin­nan ter­mi­noin­ti pitkäl­lä sopimuk­sel­la huip­puhin­taan ja toinen on tämä tämän vuo­den sekoilu suorien USA:n lento­jen kanssa.

  34. Jos­sain joku sanoi, että lisäeläke on fir­man kannal­ta edulli­nen, kos­ka sen avul­la voi kiertää vero­ja kir­jaa­mal­la eläke yri­tyk­sen kuluk­si sit­ten joskus. En nyt viit­si selvitel­lä, miten on. Mut­ta jos tot­ta, että kyse olisi lail­lis­es­ta veronkier­rosta, olisi­han se val­tion kannal­ta kiusal­lista, jos val­tionyri­tyst “ketkuil­isi” vero­jen kanssa, vaik­ka toisin oli lin­jat­tu periaatteessa.

    Finnairin hyvä men­estys taas johtuu pitkälti pait­si polt­toaineen hin­nas­ta myös edel­lisen toimarin aikana tehdys­ta laivas­ton uusimisen aloit­tamis­es­ta. Mut­ta var­maan Vau­ramo on ihan kun­non toimari, vaik­ka tuurikin on ollut hyvä. Etenkin saneer­aus on sujunut suht rauhal­lis­es­ti — ja siihen hänet kai palkattiin.

    For­mu­la-kus­ki ei hyvin ver­taudu toim­i­tusjo­hta­jaan, kos­ka kus­ki on tes­tat­tu sato­ja ja taas sato­ja ker­to­ja kri­it­tis­ten omi­naisuuk­sien osalta (vauhti ja luotet­tavu­us etenkin). Isonkin fir­man toimarik­si taas voi päästä par­il­la onnenkan­ta­moi­sel­la ja jopa ilman koke­mus­ta toim­i­tusjo­hta­jana olemis­es­ta. Käsit­tääkeni Vau­ramol­la Finnair oli eka fir­ma, jota hän johtaa. Elop­il­la ei myöskään kai ollut varsi­naista toimarikoke­mus­ta, pari esimerkkiä maini­tak­seni. Toki heil­lä oli koke­mus­ta tehtävistä, jot­ka muis­tut­ta­vat hyvin paljon toimarin tehtävää. 

    Tosin liekö tuol­la väliä? Teo­ri­a­han menee niin, että toimar­ille mak­se­taan kovia palkkioi­ta, jot­ta sijoit­ta­jat uskoisi­vat johdon ole­van hyvis­sä käsis­sä. Tulok­sel­la­han palkko­ja ei voi perustel­la. Kun yhtiös mak­sa­vat 100 000. pitää mak­saa 110 000, jot­ta voisi osoit­taa johdon ole­van taval­lista parem­pi. Sit­ten kaik­ki muutkin nos­ta­vat 110 000, jot­ta eivät olisi huonom­pia, ja seu­raavak­si erot­tau­tu­mi­nen vaatii 120 000.

    Ker­skaku­lu­tus­ta, sano Veblen, eli kulu­tus­ta, jon­ka ain­oa tarkoi­tus on erot­tau­tua parem­mak­si kuin naapuri.

  35. Aja­tus siitä, että palkat perus­tu­isi­vat työn tuot­tavu­u­teen, on sukua sille ajatuk­selle, että tuot­tei­den hin­nat perus­tu­isi­vat niiden valmis­tuskus­tan­nuk­si­in. Kyl­lähän tuot­tavu­udel­lakin on väliä, mut­ta avain­henkilöi­den palkois­sa on kysymys enem­män siitä, kuin­ka vaikea hei­dät on korvata.

    Johta­jan vai­h­t­a­mi­nen on yri­tyk­selle kallista ja riskialtista. Jos siis yri­tys on onnis­tunut löytämään kelvol­lisen johta­jan, kan­nat­taa tälle mak­saa sen ver­ran paljon, ettei johta­ja lähde kovin vähäl­lä muualle parem­pi­en tar­jousten perässä.

  36. Tim­oT: Monil­ta sotkuil­ta väl­tyt­täisi­in, jos jokaisen merkit­tävän val­tion yhtiön hal­li­tuk­ses­sa istu­isi omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri itse. Kyse on kuitenkin val­tion­talouden kannal­ta merkit­tävistä asioista, joi­ta ei ole syytä myöskään jät­tää hun­ningolle. Kyseessä olisi tietenkin pää­toi­mi eikä mikään apumin­is­terin sivuvirka.

    Huh? No, pääsee­hän niistä val­tiony­htiöistä eroon aja­mal­la ne konkurssi­in, mut­ta ehkä veron­mak­sa­jan kannal­ta täl­lainen vai­h­toe­hto ei ole ehkä se kaikkein parhain.

    Samal­la olisi osoite tiedos­sa, kuka vas­taa asioista.

    Juu — min­is­teri var­maankin kan­taisi sen raskaan suo­ma­laisen “poli­it­tisen vas­tu­un” nöyränä…

  37. Meil­lä on tuore suo­ma­lainen talouso­belisti jon­ka erikoisalaan kuu­luu sopimus­teo­ria ja yri­tysjo­hdon palk­it­semis­mekanis­mit. Mik­si val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­vat tahot eivät kai­va esi­in Holm­stör­min tutkimuk­sia tai kysy tältä neuvoa?

    Muu­ta­ma viisaus talousti­eteil­i­jöiltä ja Holmströmiltä:

    1. Palk­it­semisjär­jestelmien ongelmia ovat liika mon­imutkaisu­us ja liian suuret bonuk­set. Mon­imutkainen sopimus johtaa palk­it­semisjär­jestelmän muut­tu­jil­la pelaamiseen. 

    2. Pidem­män aikavälin tavoit­teet yhdessä pidem­män aikavälin kan­nustei­den kanssa ovat hyvä idea. 

    3. Johdon kon­sul­tit ovat ongel­ma. Johdon kon­sult­tien kan­nus­timet ovat mas­si­ivises­sa ris­tiri­idas­sa yri­tyk­sen tavoit­tei­den kanssa. Yri­tyk­sen hal­li­tus ja osak­keen­o­mis­ta­jat ovat usein kon­sult­tien talutushihnassa. 

    4. Stan­dard­isopimusten ongel­ma. Yri­tysjo­hdon sopimuk­set on stan­dar­d­oitu ja niistä poikkeami­nen herät­tää kysymyk­siä. Sopimuk­set pitäisi räätälöidä yri­tys­ten ja henkilöi­den tavoit­tei­den mukaan. 

    5. Yri­tysjo­hta­jan palk­ka kan­nat­taa sitoa samal­la alal­la kil­paile­vien yri­tys­ten tulok­seen. Jos Finnair pär­jää parem­min suh­teessa kil­pail­i­joi­hin, yri­tysjo­hto tekee luul­tavasti jotain paremmin. 

    6. Nuorelle ural­la etenevälle johta­jalle bonusjär­jestelmä toimii parem­min, mut­ta van­hem­malle koh­ta eläköi­tyvälle toim­i­tusjo­hta­jalle vuosi­t­u­lok­sen mukaan vai­h­tu­va bonus tarkoit­taa sitä, että hänen kan­nat­taa ottaa riskiä saa­da muu­ta­ma huip­pu­vu­osi ja kerätä rahat pois ja jät­tää ris­ki taakse muiden huolek­si ennen eläk­keelle siirtymistä. 

    Kuu­lostaako järkevältä?

  38. Mats:
    Meil­lä on siis yri­tysjo­hta­ja, joka leikkaa alais­ten­sa palkko­ja perustellen sitä vält­tämät­tömyy­del­lä. Samaan aikaan hän vinkuu itselleen yhä uusia rahal­lisia lisäetuja. 

    Toim­i­tusjo­hta­jan palk­ka on merk­i­tyk­setön kuluerä. Lento­henkilökun­nan­palkat eivät ole. Ja johta­jan pal­ka­lla nyt vaan ei ole mitään sidos­ta alais­ten palkkoi­hin se määräy­tyy ihan toisin

  39. Jos het­ken miet­tii for­mu­lakuskin tai toim­i­tusjo­hta­jan työtä, niin molem­mil­la men­estys on kiin­ni niin mon­es­ta seikas­ta, johon he eivät voi vaikut­taa, että käytän­nössä kaik­ki on pitkälti kiin­ni tuurista. Toki on parem­pia ja huonom­pia kuske­ja ja johta­jia, mut­ta hei­dän arvioimi­nen tarkem­min kuin arvosanoil­la 1–10 tun­tuu mah­dot­toma­l­ta. Ja niitä “kympin oppi­lai­ta” on maa­pal­lol­la tuhan­sia, jos ei miljoonia.

    Jos taas miet­tii, miten päädytään for­mu­lakuskik­si tai toim­i­tusjo­hta­jak­si, niin siihen vaikut­taa enem­män kon­tak­tit kuin taito. Se, että sat­tuu ole­maan oike­as­sa paikas­sa oikeaan aikaan. Val­in­tapros­es­si on pikem­minkin “hyvä veli” ‑ker­ho kuin mer­i­tokra­tia. (Tosin tämän toteami­nen ääneen nos­tat­taa yleen­sä hirveän p*amyrskyn. Kat­so­taan miten nyt käy.)

    Kol­man­nek­si, jos teet jotain työtä pelkästään rahas­ta, et ole kovin omis­tau­tunut työlle­si ja siten kovin huono val­in­ta kyseiseen hom­maan. Suosit­te­len taas ker­ran kat­so­maan Daniel Pinkin esi­tyk­sen aiheesta. https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?language=fi

  40. Vau­ra­mon työn arvo on kai moninker­tainen palkkaan näh­den. Kyl­lä niiden riv­idu­u­nar­ienkin palkkaa saa korot­taa, joille kil­pail­i­jat oli­si­vat valmi­it mak­samaan paljon enemmän. 

    Ammat­tili­itot vaa­ti­vat min­imi­palkko­jen koro­tuk­sia. Sitä ei voi hyväksyä, kos­ka se pahen­taa työt­tömyyt­tä. Min­imi­palkat pitäisi poistaa.

    On laiton­ta tehdä pääomis­ta­jan tai kenekään muunkaan tah­don mukaises­ti, jos se vähen­tää vähem­mistöomis­ta­jien omis­tusten arvoa. Sik­si Vau­ramolle olisi pitänyt mak­saa enem­mänkin, jos on ris­ki, että muuten kil­pail­i­ja rekry­toi hänet tai hän lopettaa.

  41. “Sil­lä poten­ti­aaliselle Steve Job­sille mak­set­taval­la mil­jardin euron lik­sal­la olisi palkan­nut aika mon­ta osaa­jaa hoita­maan vähem­män medi­asek­sikästä osaa toiminnasta.”

    Niin palkat­ti­inkin, paljon enem­mänkin: Nokian tutkimus­bud­jet­ti oli viitisen mil­jar­dia vuodessa, Applen alle 2 mil­jar­dia. Olisi siis pitänyt mak­saa Job­sille yli 3 mil­jar­dia euroa vuodessa ja tehdä näin ennen­näkemät­tömän suun­nat­tomat voitot Nokian osak­keen­o­mis­ta­jille ja Suomen kansan­tuot­teelle ja vau­raudelle. Job­sin mon­een ker­taan tapah­tunut­ta men­estys­tä pide­tään pitkälti Job­sin ansiona, sato­jen mil­jar­di­en dol­lar­ien verran.

  42. arkkite­hti: Kun sym­bian­ille kävi miten kävi, vai­h­toe­hdot oli­vat Win­dows tai Android – ja jälleen, ain­oa oikea ratkaisu oli ottaa ris­ki ja yrit­tää nurka­ta itselleen oma alus­ta, eli tehdä strate­gista yhteistyötä Microsoft­in kanssa. 

    Heil­lä oli myös oma, toimi­vak­si todet­tu (N900?) Lin­ux-alus­ta, jota oli vuosia kehitet­ty ja joka olisi voin­ut hel­postikin kil­pail­la Androidin kanssa, kos­ka kaik­ki eivät halua Googlen tai Microsoft­in kump­paniksi. Microsoft­il­la on ikävä, vaikkakin ansait­tu, maine ja Googlen pääli­ike­toim­intaa taas on tieto­jen keräämi­nen ihmi­sistä, jol­loin yksi­ty­isyy­den suo­ja menee parhaim­mil­laankin sovel­luske­hit­täjien mie­len mukaises­ti sil­loin, kun Google ei itse jotain tietoa vaa­di. (Esimerkkinä Ylen kanavien kat­selua varten pitää olla Google-tili.)

    N/A: 5. Yri­tysjo­hta­jan palk­ka kan­nat­taa sitoa samal­la alal­la kil­paile­vien yri­tys­ten tulok­seen. Jos Finnair pär­jää parem­min suh­teessa kil­pail­i­joi­hin, yri­tysjo­hto tekee luul­tavasti jotain paremmin. 

    Piket­tyl­läk­in­hän oli tästä palkkauk­ses­ta ja palkkioista san­ot­tavaa. Ymmärtääk­seni bonuk­set ovat lähin­nä sidok­sis­sa yleiseen talouskasvu­un ja muiden johta­jien palkkakasvu­un. Kor­re­laa­tio työn tulok­seen on satunnaista.

  43. Seu­raa­va askel Suomes­sa lie­nee kah­den vuo­den palkat­tomat har­joit­te­lut jenkkilän tyyli­in. Sit­ten uusi har­joit­teli­ja tilalle ja enti­nen telt­takylään shamaaniksi.

    Jostain se rahamäärä sen Räikkösenkin palkkaan on kerät­ty. Noista euroista jokainen on pois markki­noil­ta. Räikkö­nen ei taa­tusti kulu­ta rahaa yhtä paljoa kuin tuhat keskiver­toku­lut­ta­jaa. Jos kulut­taa, niin se menee johonkin kyrvän jat­keeseen, mut­ta se raha ei taas auta yhtään taviksia. Ei huvi­jahte­ja valmis­ta­va yri­tys mak­sa kuitenkaan vero­ja tai yhtään mitään muu­takaan vaan kaik­ki per­seil­lään jonkin Pana­man kaut­ta Bahamalle.

    Kon­serni­lainaveroksi voisi aset­taa maltil­liset 99,99 %.

  44. anonyy­mi: Heil­lä oli myös oma, toimi­vak­si todet­tu (N900?) Lin­ux-alus­ta, jota oli vuosia kehitet­ty ja joka olisi voin­ut hel­postikin kil­pail­la Androidin kanssa, kos­ka kaik­ki eivät halua Googlen tai Microsoft­in kumppaniksi. 

    Meego, jon­ka jatkoke­hi­tys tun­netaan nimel­lä Sail­fish. Valit­tu Venäjäl­lä ain­oak­si tur­val­lisek­si mobi­ilikäyt­töjär­jestelmäk­si vira­nomais­puolel­la. Kovasti yrit­tää myös Kiinaan ja Intiaan.

    https://jolla.com

  45. Jos (saneer­aa­jatyyp­pinen) Tj. palkataan saa­maan kulut min­imi­in, niin eikös sil­loin osak­keen­o­mis­ta­jien ja yhtiön kannal­ta ole hyvin tehty?

    Jos Tj:n johdol­la potk­i­taan pois vaik­ka 500 ihmistä pois joiden bruttoansio/ vuosi on 30 000e, niin Tj on karsin­ut yhtiön kulu­ja 15 miljoon­aa euroa/ vuosi(plus sosi­aa­liku­lut ja muut päälle).

    Eikös tuom­moi­ses­ta säästöstä olekin syytä palki­ta RUHTINAALLISESTI. Aivan hyvin tässä esimerk­ki tapauk­ses­sa toimar­ille voisi mak­saa vaik­ka 2:n miljoo­nan euron bonuk­sen palkan päälle. Vielä jää 13 miljoon­aa säästöä yritykselle.….

    Tuo Finnairin lisäeläke oli selvästi vas­toin pääomis­ta­jan (ainakin) julk­isu­udessa annet­tu­jen ohjei­den vastainen.

    Mut­ta poli­ti­ik­ka on ihmeel­listä. Joten kukaan ei kan­na vas­tu­u­taan (pait­si hlö joka jokat­a­pauk­ses­sa lopet­taa vuo­den­vai­h­teessa pestin­sä, eli omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­va virkamies).

  46. Lars:
    Tääl­läkin tois­tuu myyt­ti Suomen/Finnairin eri­ty­isjär­jeste­ly­istä liit­tyen Siper­ian yli lentämiseen.

    Tämä on häm­men­tävän sitkeästi elävä myyt­ti siihen näh­den, että kuka tahansa voi Googlel­la tai oma­l­la jär­jel­lään tode­ta sen vääräk­si. Venäjän ja Siper­ian yli lennetään Suomen lisäk­si mm. Ruot­sista, Tan­skas­ta, Puo­las­ta, Sak­sas­ta, Ran­skas­ta, Bri­tan­ni­as­ta, Espan­jas­ta, Japanista ja Kiinas­ta käsin. 

    Mitään yksi­noikeut­ta ei ole.

    Okei. Ei yksi­noikeut­ta vaan “yksi­noikeus”.

    Käsit­tääk­seni Fin­skil­lä on poikkeuk­sel­lisen hyvä diili Venäjän kanssa ylilento-oikeuksista. 

    https://yle.fi/uutiset/3–9738898

    EU yrit­tää sotkea tämänkin, Suo­mi Vau­ra­mon johdol­la tais­telkoon viimeiseen mieheen saavutet­tu­jen etu­jen puolesta.

    Vau­ramolle 10 miljoon­aa per vuosi lisää jos saa Suomelle yksi­noikeu­den ilman lainausmerkkejä.

  47. Itse sanoin sinä päivänä, kun julis­tet­ti­in, että nokialais­ten käyt­töjär­jestelmäk­si tulee win­dows ja siitä jon­nekin sil­loin kir­joitinkin, että oli­si­vat nyt hyvä­nen aika sen­tään pysyneet siinä meegos­sa, jota oli kehit­ty pitkään ja siihen oli käytet­ty paljon rahaa. Var­maan sitä jotkut muutkin arvoste­liv­at ja sen jäl­keen he päät­tivät julka­ista yhden mee­gop­uhemi­men eli N9:n. No, kos­ka se oli vain yksi ja ain­oa markki­noille tul­lut meego, niin siihen ei kehit­tynyt omaa ekosys­teemiä eli sovelluksia. 

    Sym­bian oli surkea käyt­töjär­jestelmä äly­puhe­limi­in jo pelkästään sen takia, että siitä muis­taak­seni puut­tui kot­inäp­päin, jota paina­mal­la sovel­luk­set oli­si­vat sulkeu­tuneet ja olisi päässyt suo­raan alku­un. Jos sil­lä jon­nekin meni, niin piti ede­tä sen mukaan ja sit­ten paina sul­je sul­je sul­je, että pääsi takaisin alkuun. 

    Sam­sung valmisti alkuaikoinaa samaa puhe­lin­ta sekä android­i­na, että win­dows-ver­siona, mut­ta mik­si win­dows ver­sio ei myynyt? No sik­si, että ihmiset eivät halun­neet win­dows-puhe­lim­ia ostaa. Min­ul­la oli winkkupuhe­lin joskus ja ei se nyt mitenkään huono ollut, mut­ta ihmiset jostain syys­tä eivät halun­neet sitä ostaa eli vika oli käyt­tik­sessä. Mik­si eivät halun­neet ostaa win­dows-puhe­lim­ia, niin sitä ei voi tietää, jos ei tee laa­jaa kulut­ta­jille suun­nat­tua haastattelututkimusta.

    Yhtiökok­ous, jos­sa suurim­mat osak­keen­o­mis­ta­jat käyt­tävät suur­in­ta päätös­val­taa val­it­see hal­li­tuk­sen ja muis­taak­seni microsoft-kaup­pa vieti­in vielä yhtiökok­ouk­sen päätet­täväk­si ja siu­nattavak­si. Amerikkalaiset osak­keen­o­mis­ta­jat taisi­vat siinä has­sut­taa microsoft­il­ta ison läjän rahaa, kun hok­sasi­vat sen, että kil­pailu on lisään­tynyt ja menos­sa niin kovak­si, että sil­lä alal­la ei enää suuria kat­tei­ta pysty tekemään.

    Ei val­tio mak­sa finnairin toim­i­tusjo­hta­jan palkkaa eli siinä mielessä en ymmär­rä sitä aja­tus­ta, että se kan­nat­taisi myy­dä, jos se hyvin silti tuot­taa. Tietysti, jos joku siitä mak­saa 100 ker­taa sen, mitä se tuot­taa vuodessa, mut­ta tuskin maksaa.

    Kiin­nos­taisi kyl­lä tietää, mitä Finnairin toim­i­tusjo­hta­ja on tehnyt jotain sel­l­aista oikein, mitä ei ilman hän­tä olisi tapah­tunut, että hänet kan­nat­taisi palki­ta lisäeläk­keel­lä. Ei se tai­da pelkästään toim­i­tusjo­hta­jas­ta olla kiin­ni, lentääkö kulut­ta­jat Finnairilla. 

    En usko, että hyviä toim­i­tusjo­hta­jia ei saa­da, jos palkkiot eivät ole tähti­ti­eteel­lisiä. Ode var­maan sit­ten myön­tää, että aikoinaan toimies­saan perus­palve­lu­min­is­ter­inä paljon parem­pi min­is­teri olisi löy­det­ty suurem­mal­la rahal­la. Kyl­lä niitäkin älykkäitä ihmisiä on, jot­ka eivät ole umpiahneita.

  48. Ja kysy­isin vielä, että mik­si val­tion pitäisi päästä siitä vas­tu­us­ta, että sen pääomis­ta­jana val­it­se­ma yhtiön hal­li­tus, jon­ka pitää naut­tia omis­ta­jien luot­ta­mus­ta ei voisi tehdä sel­l­aista omis­ta­janoh­jaus­poli­ti­ikkaa, joka naut­tisi kansan luot­ta­mus­ta? Mis­tä sitä Oden kan­nat­ta­maa perus­tu­loa mak­se­taan, jos ei val­tion kas­sas­ta johon tulee lisää rahaa val­tion omis­tusten kaut­ta? Pitäisikö sekin raha men­nä ennem­min ulko­mais­ten sijoit­ta­jien pus­si­in? Onko se sit­ten niin kovin vaar­al­lista, jos huono toim­i­tusjo­hta­ja, jon­ka voi kyl­lä irti­sanoa, tek­isikin tap­pi­o­ta Finnairis­sa. Ei omis­ta­jien tarvitse osakey­htiötä pääomit­taa, vaik­ka se velka­an­tu­isi kuin­ka pahasti. Sit­ten se tosin voi men­nä konkurssi­in, mut­ta ei val­tio siinäkään mak­sa­jak­si joudu ja nol­lat­u­lot sieltä tulee sit­tenkin, jos se myy­dään ulko­maisille sijoit­ta­jille. Kuka Finnair­il­la lentävä kulut­ta­ja edes on tähän asti tien­nyt, kuka on sen toimitusjohtaja?

  49. Pääomis­ta­jan ilmais­tu tah­to vahin­goit­taa täl­lä ker­taa pääomis­ta­jaa. Jos ihan yksioikois­es­ti miet­tii osakey­htiölakia, niin tässä olisi ole­mas­sa jutun ainek­set tutkia, ovatko pääomis­ta­jaa edus­ta­neet henkilöt tahal­lis­es­ti tai tuot­ta­muk­sel­lis­es­ti aiheut­ta­neet vahinkoa pääomis­ta­jalle, eli veronmaksajille.

  50. Kyl­lä johta­jille kan­nat­taa mak­saa niin paljon, että päätök­sen­teko ei ole seu­raavas­ta kk-palka­s­ta kiinni.

    Omis­ta­jan intres­sis­sä lie­nee, että johta­ja ei ole riip­pu­vainen palka­s­taan, vaan pystyy tekemään myös päätök­siä, joiden seu­rauk­se­na esim. oma työ­paik­ka menee.

  51. Mie­lenki­in­toista olisi tietää, mikä voisi hypo­teet­tis­es­ti olla sel­l­ainen toim­i­tu­a­jo­hta­jan päätös, jos­sa työ­paik­ka menee? Tietysti esim. yhtiön konkurssi­in hakem­i­nen, mut­ta siitäkin päät­tää osakey­htiön hal­li­tus. Entistä herkem­min pitäisi erot­taa toim­i­tusjo­hta­jia, jos hom­ma ei toi­mi ja tulosta tule. Eihän se nyt niin saisi olla, että toim­i­tusjo­hta­ja kiristää koko ajan lisää palkkaa tai palkkioi­ta tai muuten ei suos­tu hoita­maan tehtäviään kun­nol­la ja hyvin. Pik­a­gallup: moniko korkeak­oulutet­tu olisi valmis hoita­maan Finnairin toim­i­tusjo­hta­jan tehtäviä mah­dol­lisen hyvin ja huolel­lis­es­ti hie­man pienem­mäl­lä rahal­la? Kaik­ki johta­jien palkat ja palkkiot pitäisi kil­pailut­taa niin, että asete­taan tiukat pätevyys­vaa­timuk­sen jot­ka pitää tehtävän­hak­i­jal­la olla ja sit­ten halvin tar­jous voit­taisi ja saisi paikan.

  52. “Kaik­ki johta­jien palkat ja palkkiot pitäisi kil­pailut­taa niin, että asete­taan tiukat pätevyys­vaa­timuk­sen jot­ka pitää tehtävän­hak­i­jal­la olla ja sit­ten halvin tar­jous voit­taisi ja saisi paikan.”

    ja MM-joukkueeseen kan­nat­taa vali­ta halvim­mat liikun­tati­eteen mais­ter­it, tai mieluiten tohtorit.

    Nokian omis­ta­jien olisi kan­nat­tanut palkata Jobs vaik­ka kol­men mil­jardin euron vuosi­pal­ka­lla, kos­ka hän teki yli kolme mil­jar­dia halvem­mal­la tutkimu­sosas­tol­la sato­ja mil­jarde­ja euro­ja parem­mat tuot­teet ja tulot.

  53. Pait­si että on ole­mas­sa ns. apple-uskon­to ja apple-usko­vaisia, jot­ka osta­vat aina applen tuot­tei­ta, vaik­ka ne mak­saisi mitä. Perus­tuu pitkält siihen, että se on amerikkalainen fir­ma ja jotkut ymmärtävät sen, että kan­nat­taa ostaa oman maan tuot­tei­ta. Ei vält­tämät­tä olisi toimin­ut noki­as­sa ja voi olla, että ei ole ole­mas­sa mitään sum­maa, mil­lä jobs olisi suos­tunut noki­aan tule­maan, kun joil­lakin on vielä muitakin arvo­ja, kuin pelkkä raha.

  54. Jobs on ihan eri asia, kuin jostakin palkat­tu toimari. Hän loi ja kas­vat­ti oman fir­mansa itse ja kehit­ti kaik­ki suurim­mat inno­vaa­tiot itse, eikä olisi tul­lut noki­aan mis­tään hin­nas­ta, eikä olisi tul­lut noki­aan jok­sikin palkatuk­si toimarik­si mis­tään hin­nas­ta. Jos olisin ollut Jobs, niin olisin kuol­lut var­maan nau­ru­un, jos joku olisi ehdot­tanut min­ulle nokian toimarin paikkaa. Vähän huono oli esimerkkisi. Sak­san toisek­si suurin ja euroopan kuu­den­nek­si suurin lentoy­htiö Air Berlin hakeu­tui konkurssi­in. Joh­tuiko­han se siitä, että sen toim­i­tusjo­hta­ja oli niin huono tai sille ei mak­set­tu tarpeek­si palkkaa.

  55. Jooooo. Minä vaan olen luonut ja omis­tan Applen… Tot­takai minä läh­den Jor­man palkol­lisek­si noki­aan, jos jor­ma vaan pyytää…

  56. Ja jos te nyt yhtään liike­toim­intaa ymmär­rätte, niin sen toimarin täy­ty­isi tuot­taa paljon enem­män, kuin mitä sen palkkaan menee. Ei kaik­ki raha voi men­nä pelkästään sen palkkaan ja muitakin kulu­ja on. Jos Finnair tuot­taa n. 30 miljoon­aa vuodessa, niin siinä menisi 100 vuot­ta, että fir­ma tuot­taisi 3 mil­jar­dia. Opetelkaa edes laskemaan.

  57. Jos joku Finnairista 3 mil­jar­dia mak­saa, niin sit­ten kan­nat­taa myy­dä ja nopeasti, mut­ta löy­tyykö niin tyh­mää ihmistä tai sijoit­ta­jia maa­pal­lol­ta, että siitä niin paljon mak­saisi. Jos löy­tyy, niin myykää äkkiä.

  58. Mis­tähän löy­ty­isi sem­mo­nen fir­ma, joka ottaisi tai saisi 3 mil­jar­dia velkaa siihen, että voisi mak­saa kor­vaa­mat­toman ja kaiken­ti­etävän toimarin ensim­mäisen vuo­den palkan. Ja kuka olisi niin tyh­mä, että näin tekisi.

  59. Kimi Räikkösen palk­ka perus­tuu aivan eri asioihin.

  60. Jus­si Kata­jamä­ki: Pait­si että on ole­mas­sa ns. apple-uskon­to ja apple-usko­vaisia, jot­ka osta­vat aina applen tuot­tei­ta, vaik­ka ne mak­saisi mitä.

    On kyl­lä aika itse­tuhoista kuvitel­la, että kilapil­i­jan hirvit­tävän kalli­it tuot­teet myyvät vain sik­si, kos­ka hei­dän asi­akkaansa ovat tyh­miä ja main­ok­set kivan­näköisiä, eikä oma­l­la tuote­va­likoimal­la ole asian kanssa mitään tekemistä. 

    Min­un mielestäni Applen nousu puhe­lin­puolel­la oikein alle­vi­ivaa sitä, että ylivoimaisil­la tuot­teil­la pär­jää vaik­ka lähtisi toimi­alal­la täysin nol­las­ta liikkeelle.

  61. Sylt­ty: On kyl­lä aika itse­tuhoista kuvitel­la, että kilapil­i­jan hirvit­tävän kalli­it tuot­teet myyvät vain sik­si, kos­ka hei­dän asi­akkaansa ovat tyh­miä ja main­ok­set kivan­näköisiä, eikä oma­l­la tuote­va­likoimal­la ole asian kanssa mitään tekemistä. 

    Min­un mielestäni Applen nousu puhe­lin­puolel­la oikein alle­vi­ivaa sitä, että ylivoimaisil­la tuot­teil­la pär­jää vaik­ka lähtisi toimi­alal­la täysin nol­las­ta liikkeelle.

    Tot­ta toinen puoli. Kyl­lä I pho­nen men­estys perus­tui paljolti Applen Maceil­laan luo­maan brändi­in, siis myös fanaat­tisi­in osta­ji­in. Puhe­lin­han oli aluk­si puhe­li­me­na todel­la huono, mut­ta sen tar­joa­ma Maceista “kopi­oitu” ekosys­tee­mi ylivoimainen. 

    Kulut­ta­jatuot­teis­sa brän­di on kaik­ki kaikessa. Toki senkin voi pilata.

  62. Tapio: Puhe­lin­han oli aluk­si puhe­li­me­na todel­la huono, mut­ta sen tar­joa­ma Maceista “kopi­oitu” ekosys­tee­mi ylivoimainen. 

    iPhonel­la ei ollut aluk­si minkään­laista ekosys­teemiä. Jobs ajat­teli että Safarin plu­gar­it riit­tävät sovel­luske­hit­täjille. Sof­t­anke­hit­täjät oli­vat kuitenkin eri mieltä, korkka­si­vat iPho­nen ja kir­joit­ti­vat sof­t­aa sille ilman Applen tukea.

    Sof­t­atuot­teena iPhone oli ja on edelleen hyvin viimeis­tel­ty. Sen rauta oli myös tek­nol­o­gis­es­ti mullis­tavaa, siinä käytet­ti­in ihan uut­ta kap­a­siti­ivista kosketusnäyttöä.

  63. Tapio: Applen Maceil­laan luo­maan brändi­in, siis myös fanaat­tisi­in ostajiin.

    Jos ana­lyysi kil­pail­i­jan kil­pailue­dus­ta on tätä tasoa, niin kyl­lä siinä käy huonos­ti. Ehkä siel­lä Nokial­la keski­jo­hto ajat­te­likin jotain täl­laista, mut­ta kyl­lä siel­läkin ylin johto kyl­lä tiesi että kun Apple tulee mukaan peli­in, siitä on leik­ki kaukana 

    Applen brän­di tule siitä että se toimii, toimii hel­posti, eikä sitä tarvitse koko ajan säätää. Tämän lupauk­sen iPhone kil­pail­i­joi­hin­sa näh­den kyl­lä pitää vielä tänäkin päivänä. 

    (Nokian ylin johto veti kyl­lä Applen ja Googlen mukaan­tu­losta täysin oikeat johtopäätök­set jo paljon ennen kuin niiden tuot­teet oli­vat kaupois­sa. Strate­gia meni pieleen toteu­tus­vai­heessa kun Nokia ei vaan saanut tuotet­tua yhtä hyviä tuot­tei­ta, ei sik­si ettei siel­lä tajut­tu mihin suun­taan puhe­limet ja koko ala oli­vat menossa)

  64. Sylt­ty: Jos ana­lyysi kil­pail­i­jan kil­pailue­dus­ta on tätä tasoa, niin kyl­lä siinä käy huonos­ti. Ehkä siel­lä Nokial­la keski­jo­hto ajat­te­likin jotain täl­laista, mut­ta kyl­lä siel­läkin ylin johto kyl­lä tiesi että kun Apple tulee mukaan peli­in, siitä on leik­ki kaukana 

    Applen brän­di tule siitä että se toimii, toimii hel­posti, eikä sitä tarvitse koko ajan säätää. Tämän lupauk­sen iPhone kil­pail­i­joi­hin­sa näh­den kyl­lä pitää vielä tänäkin päivänä. 

    (Nokian ylin johto veti kyl­lä Applen ja Googlen mukaan­tu­losta täysin oikeat johtopäätök­set jo paljon ennen kuin niiden tuot­teet oli­vat kaupois­sa. Strate­gia meni pieleen toteu­tus­vai­heessa kun Nokia ei vaan saanut tuotet­tua yhtä hyviä tuot­tei­ta, ei sik­si ettei siel­lä tajut­tu mihin suun­taan puhe­limet ja koko ala oli­vat menossa)

    Et kai väitä, että Applen hyvä brändi­maine syn­tyi IPho­nen ansios­ta? Apple syn­nyt­ti sen Maceil­laan, jot­ka oli­vat alus­ta asti help­pokäyt­töisiä ja luotettavia.

    Tun­tem­at­toman on erit­täin vaikea päästä kulut­ta­jatuot­tei­den mas­samarkki­noille, vaik­ka tuote olisi hyvä. Nokial­la oli esimerkik­si suuria vaikeuk­sia saa­da markki­nao­su­ut­ta AMPS-puhe­limis­sa, joka oli mas­samarkki­na jo 80-luvul­la. Euroopas­sa Nokial­la oli hyvä brändi­maine jo ennen GSM:ää, joka oli ensim­mäi­nen euroop­palainen puhe­lin­ten massamarkkina.

  65. Tapio: Et kai väitä, että Applen hyvä brändi­maine syn­tyi IPho­nen ansios­ta? Apple syn­nyt­ti sen Maceil­laan, jot­ka oli­vat alus­ta asti help­pokäyt­töisiä ja luotettavia.

    Applen pelas­tuhan oli houkutel­la Jobs takaisin NeXT:n puikoista ja uuden käyt­töjär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen NeXTSTEPin poh­jal­ta. Tietysti vakaan ja käytet­tävyy­deltään hyvän OS X:n tulo oli jo sinän­sä arvokas­ta, mut­ta luu­len­pa, että tietyn­laisel­la “nört­ti­hyväksyt­tävyy­del­lää” oli myös jonkin­lainen vaiku­tus Applen myöhempään menestykseen.

    Itse ainakin hom­masin ensim­mäisen Macin työkoneek­si (ja aika pian sen jäl­keen kotikoneek­si) sik­si, että OS X oli UNIX — ja tiedän monia mui­ta, jot­ka tekivät samoin. Näin Apple (ehkä ihan yllä­tyk­senä) sai kasat­tua aikamoi­sen poolin laite­fri­ikke­jä, uteliai­ta kehit­täjiä yms., jot­ka oli­vat valmi­ita kokeile­maan myös kaikkea muu­ta uut­ta, jota Apple kehit­ti — ja myös rak­en­ta­maan avoimen lähdekood­in ekosys­teemiä OS X:n ympärille.

  66. Äkkäilkääpät­tem­päs jonkin ver­ran nyky­istä enem­män loogisem­min, — mitä kaikkea kätkey­tyy kyseisen mitä ilmeisem­män lahjon­nan ja kor­rup­tion, ko. sisäpi­irieli­itin savusumu­tusver­hon taakse kun:

    “Suomen ja Euroopan käytän­tönä oli aiem­min yri­tysjo­hdon kohtu­ulliset palkat. USAn eläk­er­a­has­to­jen tulo Euroopan osake­markki­noille rikkoi tämän hyvän käytännön.”

    “Ensin tuli­vat optiot, joil­la lahjot­ti­in toim­i­tusjo­hta­jat kat­so­maan yri­tys­tä osakkei­den omis­ta­jien kannalta.”

    - Mä: Myös finanssikeinotellen, vero­ja oikeu­den­mukaisu­u­den ja mitä ilmeisim­min, tulkin­noil­la ja selit­te­ly­il­lä kier­ret­täväk­si tarkoite­tunkin lain, viral­lisen tarkoituk­sen vas­tais­es­ti kiertäen, sekä loogis­es­ti mitä ilmeisim­min sisäpi­iri-pahissis­arus-verkos­to-mafi­ansa kaikkia mah­dol­lisia ja sille tarpeel­lisia, samal­la nyky­isin myös globaalin kan­sain­välisen, kauan jatke­tun jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den mah­dol­lisuuk­sia sekä samal­la myös kaikkea mah­dol­lista parasi­it­timis­miä hyödyntäen.

    - “Kuten myös Ben Zyskow­icz oli ker­tonut radios­sa, että nämä huip­pu­palkat johtu­vat siitä, että sama pieni piiri myön­tää niitä toisilleen”, mutta:

    - Mä: Jät­täen mainit­se­mat­ta, että juuri tuon saman mafi­a­sisäpi­irin “sisäpi­ir­i­ti­eto- ja syyl­lisyys-val­ta-kir­jal­la kyseinen val­ta-dik­tatu­uri-eli­it­ti kiristää, kor­rup­toi ja kor­rup­toituu, — läh­es ilman rehellisiä omia kykyjä ja saavu­tuk­sia etuoikeutetet­tuun ase­maansa, mitä ilmeisim­min val­taosin aivan päin­vas­toin kuin rohkeat ja maail­man huip­puta­son vaa­timuk­set täyt­tävät urheilijat?

    Tuon kor­rup­toi­n­uneen val­ta- ja val­lan-halti­ja-sisäpi­iri-eli­it­ti-vähem­mistö-pahissis­arus-verkos­to-mafi­an toim­inta on muiden rikosten­sa lisäk­si, vaiku­tuk­sil­taan myös jatket­tu petos enem­mistöä ja rehellisiä veron­mak­sajia kohtaan sekä myös valtiopetos

    “Minä en näe huip­pu­jo­hta­jien palkko­jen kohtu­ullis­tamises­sa muu­ta keinoa kuin tar­jon­nan lisäämi­nen – siis rekry­toin­tipo­h­jan laajentaminen”

    Mä: Valitet­tavasti loogis­es­ti mitä ilmeisim­min, — maan ja nykyään globaalien tapo­jen mukaises­ti sopi­vasti päte­vien, — ei siis oikeasti ja siis myös rehellis­es­ti päte­vien, — yri­tysjo­hta­jien ja yri­tys­ten hal­li­tusten jäsen­ten sekä mitä ilmeisim­min myös muun val­ta- ja val­lan­halti­jaeli­it­tivähem­mistön  pahissis­aru­u­teen ja kaik­keen sille tarpeel­liseen, rekry­toin­tipo­h­jan laa­jen­t­a­mi­nen alka­nee osit­tain jopa äid­in­maid­ol­la ja jatkunee edelleen altista­vana val­is­tuk­se­na sekä opetuk­se­na ja aivope­suna, joten huip­pu­jo­hta­jien palkko­jen kohtu­ullis­t­a­mi­nenkin onnis­tunee vas­ta sit­ten kun myös kaik­ki poli­it­ti­nenkin meinin­ki muuttuu,
    — jos koskaan enää muuttuu,
    — rehellisek­si ja lake­ja ei enää säädel­lä ja näper­rel­lä kier­ret­täviksi, — siis päin­vas­toin kuin tähä­nas­ti-ses­sa nyky­men­neisyy­dessä, kun nyt on loogis­es­ti päätellen, mitä ilmeisim­min meneil­lään demokra­t­ian, lakien oikeu­den­mukaisen merk­i­tyk­sen, sään­nösten, normien ja reilun meiningin purku?

Vastaa käyttäjälle DVA Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.