Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke

14.8.2017 · Aihe: _ 

Formulakuljettajille maksetaan melkein mitä tahansa, jopa kymmeniä miljoonia euroja vuosipalkkana. Koska formulatallin budjetti on todella iso, olisi typerää pilata koko muun tiimin työ sillä, että palkkaa keskinkertaisen kuljettajan.

Kuljettajalla on koko tiimin onnistumiseen valtava vipuvarsi. Siksi parhaista kannattaa maksaa melkein mitä tahansa. Ja maksetaankin, eikä kukaan paheksu. Ei edes sitä, etteivät suomalaiset kuljettajat maksa veroja Suomeen, vaan ovat kirjoilla jossain veroparatiisissa.

Formulakuskit ovat varmaankin hyviä, mutta eivät ominaisuuksiltaan mitenkään ainutlaatuisia, jos kaikki maailman nuoret miehet (naiskuljettajia ei jostain syystä ole) olisivat tarjolla. Vaan eivät ole. Formulakuljettajaksi voi pätevöityä ajamalla alemmissa sarjoissa ja tämän jälkeen huippukuskiksi voi pätevöityä ajamalla vähän huonommassa tallissa. Rekrytointipohja on todella kapea. Ymmärtääkseni jotkut maksavat siitä, että pääsevät ajamaan keskinkertaista formula-autoa, jotta pääsisivät osoittamaan taitonsa.

Nykyaikaisessa yrityksessä yritysjohdon vipuvarsi on koko yrityksen toiminnan kannalta vähän samanlainen kuin kuskin vipuvarsi formulatallissa. Siksi huippujohtajista käydään kovaa kilpailua. Olen käyttänyt tätä vertausta ennekin: paljonko Nokian olisi kannattanut maksaa Steven Jobsille, että tämä olisi ryhtynyt Nokian toimitusjohtajaksi vuonna 2006, kun yritys päätyi Olli-Pekka Kallasvuohon. Miljardin vuodessa?

Suomessa ja itse asiassa koko Euroopassa oli aiemmin käytäntönä, että yritysjohdon palkat pysyvät kohtuudessa. Amerikkalaisten eläkerahastojen rynnittyä Euroopan osakemarkkinoille ne rikkoivat tämän hyvän käytännön. Ensin tulivat optiot, joilla lahjottiin toimitusjohtajat katsomaan yritystä nimenomaan osakekurssin kannalta ja sitten tämä raadollinen kilpailu parhaista kyvyistä, jolle vetää vertoja formulakuskien ohella vain parhaiden jalkapalloilijoiden ja jääkiekkoilijoiden hinnoittelu. Tätä ovat paheksuneet myös monet yritysmaailman vaikuttajat, koska tällaiset tuloerot myrkyttävät yhteiskunnallista ilmapiiriä.

Karannutta pullon henkeä taitaa kuitenkin olla vaikea saada takaisin pulloon, koska yhdenkään yrityksen ei kannata ylintä johtoa valitessaan tyytyä niihin, jotka eivät ole muuallekaan päässeet.

Toimitusjohtajat ovat yleensä hyvin lahjakkaita, mutta eivät he mitään einsteineja ole. Suomalaisista löytyisi varmaan paljon lahjakkaampia, mutta asetelma on vähän sama kuin formulamaailmassa. Pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi pätevöityy toimimalla ensin pienempien yhtiöiden toimitusjohtajina tai saman yrityksen keskeisissä johtotehtävissä. Rekrytointipohja on siis perin kapea ja siksi huippukyvyt voivat hinnoitella itsensä pilviin – eivät tosin lainkaan yhtä korkeisiin hintoihin kuin formulakuskit tai parhaat ammattijalkapalloilijat.

Koko Suomi on nyt sekaisin Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkkeestä.

Pekka Vauramolla on Finnairin johtajana tilillään todella hyvät saavutukset. Toivottomasti tappiollinen yritys on saatu voitolliseksi ja osakekurssi kolmenkertaiseksi.

Sitä en osaa sanoa, paljonko tästä on toimitusjohtajan ansiota ja paljonko johtuu öljyn halpenemisesta. Jos kilpailu alalla toimisi hyvin, öljyn halpeneminen ei vaikuttaisi kovinkaan paljon, koska onhan se halventunut kilpailijoillakin. Toki se joka tapauksessa vaikuttaa koko alan kannattavuuteen. Siksi Finnairin menestystä pitäisi verrata kilpailijoiden menestykseen.

Oli miten oli, Vauramolla on aika vahvat neuvotteluasemat, jos hän haluaa itselleen palkankorotuksen. Tämän näytön jälkeen hänelle olisi kyllä ottajia Suomessa ja ulkomailla.

Kohu on syntynyt nimenomaan Vauramon lisäeläkkeestä, jonka käytön enemmistöomistaja on yksiselitteisesti kieltänyt. Olisiko samaa kohua syntynyt, jos Vauramon palkkaa olisi nostettu 130 000 eurolla vuodessa?

Lisäeläkkeeseen sisältyy tietty verosuunnitteluaspekti, koska palkankorotuksesta Vauramo olisi joutunut maksamaan veroa noin 54 %, mutta lisäeläkkeestä ei tässä vaiheessa mitään. Tosin nykysäännöin eläkkeen marginaalivero on noin 60 %, joten ei se kovin hyvää verosuunnittelua ole, elleivät verolait muutu tai ellei aio muuttaa eläkepäivikseen pois Suomesta. Lisäeläkkeiden kielto kuitenkin johtuu ymmärtääkseni juuri tästä verosuunnitteluominaisuudesta. Yleensä yrityksissä pidetään oikeana noudattaa pääomistajan tahtoa.

Jos halutaan, etteivät valtionyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot nouse kohtuuttomiksi, yksinkertaisinta olisi, että valtio myisi yritykset pois. Se ei olisi kovin toimiva ratkaisu, että valtionyhtiöiden johtoon valittaisiin henkilöitä, jotka eivät muihin yrityksiin pääse. Yritysten myyminen pois ei tietenkään poistaisi sitä epäoikeudenmukaisuutta, joka jättipalkkoihin sisältyy, mutta siirtäisi sen pois poliitikkojen vastuulta.

Kansantalouden tasolla nämä johtajien huippupalkat eivät ole iso ongelma, koska niitä maksetaan niin harvalle, ettei siitä kovin suurta rahasummaa synny. Kyse on yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, ja se on tärkeä asia.

Ben Zyskowicz kertoi radiossa, että nämä huippupalkat johtuvat siitä, että sama pieni piiri myöntää niitä toisilleen. Tämä on yksi osa tarinaa – se osa, miksi myös keskinkertaisuksille maksetaan huippupalkkoja ja miksi valtio maksaa niitä ”yrityksissä”, kuten Veikkaus ja aiemmin Raha-automaattiyhdistys, mutta nämä tarinathan Ben kokoomuslaisena tuntee paremmin kuin minä.

Minä en näe huippujohtajien palkkojen kohtuullistamisessa muuta keinoa kuin tarjonnan lisääminen – siis rekrytointipohjan laajentaminen. Kun firman oven takana on liuta huippukykyjä jonossa, toimitusjohtajakaan ei voi vaatia ihan mitä tahansa. Mutta koska niin harvalla on mahdollisuus antaa näyttöjä osaamisesta, ei tämäkään tie ole kovin helppo. Mutta nousevassa polvessa on yritysosaamista aivan eri tavalla kuin väistyvässä.

Sitten on tietysti verotus, mutta kansallisena ratkaisuna se ei oikein pelitä. Vielä 1960-luvun alussa Britanniassa korkein marginaalivero oli 96 %, mikä sai sen kohteeksi joutuneen Beatlesin laulamaan pilkkalaulua verottajasta (Taxman). Nykyisessä maailmassa tämä vaatisi kansainvälisiä sopimuksia.

 

Kommentit

70 Vastausta artikkeliin “Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke”

  1. Mats kirjoitti 14.8.2017 kello 13:44

    Meillä on siis yritysjohtaja, joka leikkaa alaistensa palkkoja perustellen sitä välttämättömyydellä. Samaan aikaan hän vinkuu itselleen yhä uusia rahallisia lisäetuja.

    Kyseessä ei ole ‘hyvä yritysjohtaja’ vaan moraaliton paskiainen, joka asettaa henkilökohtaisen etunsa yrityksensä ja sen henkilöstön edun edelle. Tällainen johtaja lamauttaa yrityksensä henkilöstön työmotivaation. Miksi siitä pitäisi palkita, on erinomainen kysymys.

    Finnairin jonkinasteinen taloudellinen menestys on sitäpaitsi näytetty johtuvan täysin polttoainekustannusten laskusta. Ylipäätään johtajuuden merkitystä yritysten kannattavuuden driverina ylidramatisoidaan suuresti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. OJ kirjoitti 14.8.2017 kello 13:46

    Finnair on tehnyt kovan käännöksen Vauramon aikana, riippumatta siitä mikä on ollut hänen osuutensa siihen. Johtaja vastaa hyvästä ja huonosta, joten Vauramo on varmastikin palkankorotuksensa ansainnut.

    Siitä huolimatta huoli noin kovan korotuksen (ja vielä veronmaksua lykkäävällä luonteella annettuna) vaikutuksesta ilmapiiriin on aiheellinen. Juuri tästä syystä valtio-omistajan linjaus on annettu. Siitä poikkeaminen on ollut räikeä virhe. En tiedä kuka on edustanut valtiota yhtiökokouksessa, mutta hän on joka tapauksessa ylittänyt valtuutensa. Oikea signaali olisi pistää räikeän virheen tehnyt henkilö asianmukaiseen vastuuseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mikko Kiviranta kirjoitti 14.8.2017 kello 13:59

    Olipa erinomaisen selkeästi kansantajuistettu. Minäkin käännyin lisäeläkkeiden vastustajasta niihin välinpitämättömästi suhtautuvaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. TimoT kirjoitti 14.8.2017 kello 14:29

    Nykyään yritysten hallitukset kootaan pääosin naapuriyritysten toimitusjohtajista, joilla ei ole minkäänlaista osuutta itse yrityksessä. Tällöinhän niillä on tietysti mahdollisuus nostella vuoron perään toistensa palkkoja ja etuisuuksia kolmansien rahoilla. Yritysten omistajien (myös valtion) olisi syytä ryhdistäytyä ja valita hallituksiin vain omia edustajia. Tällöin ehkä maksettaisiin vain yrityksen edun mukaisia palkkoja, koska palkoista päättävät myös itse maksaisivat ne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. K-Veikko kirjoitti 14.8.2017 kello 14:33

    Yksinkertaisin tapa kaventaa rekrytointipohjaa on vaatia johtajalta suoman kielen taito. Ja jos vielä tästäkin halutaan kaventaa, niin vaadittakoon vielä lisäksi ruotsin kielen taito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. vk kirjoitti 14.8.2017 kello 14:43

    Finnairin menestys perustuu
    – Aasian liikenteeseen painottuvaan strategiaan
    – Venäjän antamaan yksinoikeuteen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan
    – edulliseen aikaan tehtyyn Airbus 300-sarjan koneiden tilaukseen

    Ellen väärin muista, niin nämä kaikki ratkaisut ovat tapahtuneet ennen Vauramon aikaa Finnairin tj:nä.

    Vauramon aikana Finnair pystyi jatkamaan henkilöstömenojensa leikkauksia. Niissä ratkaisuissa Vauramolla saattaa olla osuutta, mutta nekin prosessit alkoivat jo paljon ennen Vauramoa.

    Mikäli Venäjä päästää muutkin länsiyhtiöt lentämään ylitseen on Finnairin keskeisin kilpailuvaltti mennyttä jopa kuolinisku.

    Edellä olevasta huolimatta 130000 euron vuosittainen lisäeläkemaksu on kovin maltillinen verrattuna moniin muihin yhtiöihin.

    90% suomalaisten pörssiyritysten johtajista ei kelpaisi minkään merkittävän ulkomaisen yrityksen toimitusjohtajaksi. Ja Zysse on oikeassa, pieni piiri jakaa toisilleen etuja kestämättömillä perusteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. R.Silfverberg kirjoitti 14.8.2017 kello 14:45

    Kansainvälisten suuryritysten johtajat polkevat eri sarjassa kuin suomalaisten. Näin se vaan on.

    Toinen juttu on että moni todella iso tappi on itse perustamansa yrityksen johtaja. Suomessa harvemmin.

    “Johtaminen” on lähinnä myymistä ja kontaktiverkon ylläpitoa. Todella iso johtaja on henk kohtainen ystävä USA:n, Ranskan, Venäjän ja Kiinan presidenttien kanssa ja tuntee maailman suurimpien liikepankkien pääjohtajat jne. Suomalaiselle pikkujohtajalle kannattaa maksaa sellaista palkkaa kuin mitä pikujohtajalle kuuluu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tvaara kirjoitti 14.8.2017 kello 14:50

    Jobs-esimerkit ovat jokseenkin väsyneitä ja aavistuksen hyödyttömiä. Jobs-sitaatti valottaisi tilannetta paremmin.

    En siteeraa, vaan referoin – Jobs useasti puhui yritysjohdon palkitsemisen ongelmista ja palkitsemisen vinouttavasta vaikutuksesta yrityksen johtamiseen. Useasti palkinto ja kiitos – Jobsin mukaan – menee yritiksissä ihmisille, jotka myyvät ja markkinoivat, ei niille, jotka puurtavat tuotteen parissa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yrityksen johtoon päätyy yhä enenevässä määrin ihmisiä, jotka eivät tunne yrityksen tuotteita tai ymmärrä niiden toimintaa, mutta osaavat puhua motivaatiosta ja kateprosenteista.

    Paradoksaalisesti juuri Jobsin kritisoima ihmisryhmä mielellään käyttää Applea esimerkkinä yrityksestä, jota ihannoida ja jonka toimintamalleja kopioida. (Tämä ei ole viittaus blogistiin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jukkis kirjoitti 14.8.2017 kello 14:53

    TimoT:
    Nykyään yritysten hallitukset kootaan pääosin naapuriyritysten toimitusjohtajista, joilla ei ole minkäänlaista osuutta itse yrityksessä. Tällöinhän niillä on tietysti mahdollisuus nostella vuoron perään toistensa palkkoja ja etuisuuksia kolmansien rahoilla. Yritysten omistajien (myös valtion) olisi syytä ryhdistäytyä ja valita hallituksiin vain omia edustajia. Tällöin ehkä maksettaisiin vain yrityksen edun mukaisia palkkoja, koska palkoista päättävät myös itse maksaisivat ne.

    Tämä ei ole ollenkaan huono idea, mutta valitettavasti törmää vähän samaan ongelmaan kuin tämä toimitusjohtajien valinta: sopivia ihmisiä on verrattain vähän. En muista kuka se yksi nainen oikein oli, mutta koska hän oli 2000-luvun alkupuolella yksi niistä harvoista naisista joilla oli näyttöjä hallitusammattilaisen osaamisesta, hän oli lähes 20 hallituksen jäsen. Onneksi nyt ajan kanssa tämä ongelma on varmasti korjaantumaan päin ja suoraan sanoen uskon, että se samalla korjaa tai ainakin entisestään tasapainottaa tätä vielä toistaiseksi olemassa olevan sukupuolien välistä eroa hallituspaikoissa.

    Summa summarum: Ihan ketä tahansa ei voida hallitukseen ottaa, koska kokematon hallitus vasta onkin toimitusjohtajan sätkynukke. Tekisi mieli nostaa tässä esille Länsimetron hallitus, joka mitä ilmeisimmin toteutti valvontavastuutaan kuuntelemalla toimitusjohtajan jorinoita, joiden yhteys siihen, että mitä on valmista ja mitä ei on osoittautunut jälkikäteen hyvin kyseenalaiseksi. En kuitenkaan tiedä kävikö oikeasti näin, koska kaikki selvitykset hankkeen ongelmista julistettiin salaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pekka Taipale kirjoitti 14.8.2017 kello 14:55

    Finnair on kyllä aidosti hyvin johdettu yritys. Verrataanpa sitä muihin samantyyppisiin yrityksiin, siis pienten ja keskisuurten eurooppalaisten maiden kansalliset lentoyhtiöt: Sabena, Swissair, LOT, Malev, Alitalia, Austrian, …

    Ne ovat kaikki joko konkurssissa tai isompien nielaisemia. Finnair on jo pitkään hoksannut erottautua joukosta omalla idealla, Aasian liikenteen yhdyskäytävänä. Tämä on erityisesti ja nimenomaan johdon ansiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pekka Pessi kirjoitti 14.8.2017 kello 15:07

    Mats: Finnairin jonkinasteinen taloudellinen menestys on sitäpaitsi näytetty johtuvan täysin polttoainekustannusten laskusta.

    Ehkä trollauksessa ei kannattaisi mennä ihan Liian Vanhan linjoille? Finskin osarin mukaan polttoainekustannukset ovat nousseet 11 % vuoden takaiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tuomo kirjoitti 14.8.2017 kello 15:11

    Finnairin tiedotteessa todetaan:
    “Johdon muut edut
    Toimitusjohtaja
    Toimitusjohtaja Pekka Vauramolle kertyy eläkettä ja hänen eläkeikänsä määräytyy työntekijän eläkelain mukaisesti. Vuodesta 2017 alkaen toimitusjohtaja Vauramolle maksetaan maksuperusteista lisäeläkettä. Maksun suuruus on 20% peruspalkasta.”

    Tiedotteen mukaan Finnair maksaa Vauramolle lisäeläkettä jo vuonna 2017. Sanoitukseen mukaan lisäeläke on maksajan vuoden 2017 menoa ja Vauramon vuoden 2017 verotettavaa ansiotuloa. Mitähän ne Hyvät Veljet ovat oikeasti sopineet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty kirjoitti 14.8.2017 kello 15:33

    Mats: . Ylipäätään johtajuuden merkitystä yritysten kannattavuuden driverina ylidramatisoidaan suuresti.

    Kaj-Erik Relanderin vaikutus Soneraan taikka ja Nokian johtotiimin vaikutus puulaakin nousuun ja tuhoon olivat siis olemattomia? SuperCellin ja Änkkäreiden nousun taustalla muut kuin yritysjohdon ratkaisut?

    Jos johtoporukalla ei ole paljoa valtaa, niin minkä ihmeen takia suomalaisia johtajia sitten niin kovasti haukutaan? Ei ole tehty sitä ja tätä, ei olla rohkeasti uudistuttu, ei etsitty markkinoita eikä eikä eikä.

    Ja jos johtajilla ei ole merkitystä, niin sitten siitä loogisesti seuraa, ettei firmojen kannattamattomuuskaa taikka kaatuminen voi johtua heistä. Suurin osa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn puutteista johtuu siis työntekijöistä. Koska eihän se nyt mitenkään voi olla, ettei kenelläkään henkilöstössä tj:stä tsuppariin ole osaa eikä arpaa mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. arkkitehti kirjoitti 14.8.2017 kello 15:51

    K-Veikko:
    Yksinkertaisin tapa kaventaa rekrytointipohjaa on vaatia johtajalta suoman kielen taito. Ja jos vielä tästäkin halutaan kaventaa, niin vaadittakoon vielä lisäksi ruotsin kielen taito.

    Tavoitteena oli rekrytöintipohjan leventäminen, ei kaventaminen.

    Noin muuten olen sitä mieltä, että kilpailu huippujohtajista ei toimi rahalla, ja toisaalta huippujohtajien panoksen arvoa liioitellaan helposti.

    Huiput tekevät sitä mikä tuntuu hyvältä ja kiinnostavalta, ja jonkun miljoonan euron vuositulojen jälkeen rahalla ei oikeasti ole enää mitään merkitystä. Noin lähtökohtaisesti sanoisin että jos johtajan saa palkattua ainoastaan rahan vuoksi, niin ei kannata; ei Steve Jobs johtanut Applea palkan vuoksi, vaan siksi, että uskoi itse perustamansa yrityksen tarinaan.

    “Huippujohtajan” kultista vielä sen verran, että yleensä kyse on lähinnä riskinotosta. Jos riskinotto onnistuu, voitot ovat suuria, jos ei onnistu… no, meillä on vuosittain satoja huippuälykkäiden huipputyyppien vetämiä startupeja, joista ei tule koskaan mitään (ja satunnainen Nokia tai IBM tai GM tai Sonera tai Lehman Brothers tai Enron tai American Airlines tai…). Mutta yksi jalustalle nostettu onnistuminen riittää jättämään epäonnistumiset varjoonsa.

    Itse epäilen, että suurin ongelma on siinä, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti edelleen apinoita. Kovaäänisin, isokokoisin ja agressivisin apina valitaan johtajaksi, vaikka nykyaikaisessa yhteiskunnassa kovaääninen aggressio ei välttämättä ole parhaita johtajan ominaisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jussi Katajamäki kirjoitti 14.8.2017 kello 17:05

    Tuota kohtaa en oikein ymmärtänyt ja hyväksynyt, että valtionyhtiöt kannattaisi myydä pois. Ei siinä arvopaperimarkkinoita kannata tuijottaa ja pörssikursseja, vaan tulosta. Jos yhtiö tekee valtiolle rahaa eli tulosta, niin miksi se pitäisi myydä pois, jos tulos ei joka vuosi kasva? Muutenkaan en usko, että toimitusjohtajan merkitys sittenkään on niin suuri, kuin monet uskovat.

    Moni ihan tavallinen kaduntallaaja oli sitä mieltä, että Nokian olisi pitänyt valita käyttöjärjestelmäksi Android windowsin sijaan. Nokian pääomistajuus valui pörssin kautta amerikkalaisille sijoittajille jo paljon ennen Elopin tuloa ja pörssiyhtiö on osakeyhtiö, jossa suurinta valtaa käyttävät suurimmat omistajat ja toimitusjohtaja lähinnä toimeenpanee hallituksen päätöksiä. En usko, että päätös oli Elopin itsenäinen päätös. Suomalaisilla ei siinä yhtiössä ollut pitkään aikaan enää mitään päätösvaltaa, vaikka pääkonttori Suomessa olikin.

    Jälkeenpäin tarkasteltuna matkapuhelinliiketoiminnan myynti oli erittäin hyvä kauppa ja kauppahinta suorastaan maaginen. Harmi vain, että tästä kaupasta hyötyivät eniten amerikkalaiset osakkeenomistajat ja Suomea siinä ei ajateltu millään tavalla. Amerikkalaiset ovat niin bisnesorientoitunutta väkeä, että kaikki ajatellaan vain ja ainostaan rahassa. Windows puhelimia valmisti aikoinaan myös Samsung, joka valloitti siitä huolimatta markkinat Android-puhelimilla ja heidänkään windows-puhelimia ei juurikaan ostettu, vaikka rauta oli hyvin pitkälti niissä täysin samaa, kuin Androidluureissa. Tästä voi päätellä, että Nokian vika oli vain ja ainoastaan käyttiksessä. Kyllä Nokia osasi rautaa valmistaa tai valmistuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2017 kello 18:31

    En usko, että päätös oli Elopin itsenäinen päätös.

    Ei tietenkään ollutkaan. Sen päätäksen teki Nokian yhtiön hallitus, jossa Elopilla ei ollut edes äänioikeutta ja jonka puheenjohtaja oli Jorma Ollila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jaakko kirjoitti 14.8.2017 kello 17:33

    Pari asiaa, jotka haluaisin kyseenalaistaa. Ensinnäkin väite siitä, että kukaan ei paheksuisi formulakuskien palkkatasoa ei pitäne paikkaansa. On tosin totta, että mikään taho, jolla olisi vaikutusvaltaa asiaan, ei sitä paheksu.

    Sitten tämä kohun syy. Ei ole merkitystä sillä, maksetaanko raha lisäeläkkeenä, tulospalkkiona vai peruspalkan korotuksena. Kyse on siitä, että palkansaajilta vaaditaan malttia yhteisen hyvän nimissä – tästä yhteisestä hyvästä jaetaan kuitenkin avokätisesti ylätasolle, joiden kohdalla sanan “maltti” käyttäminen edellyttää ehkä jo useamman kuin yhden päivän taukoa. Voi tietysti sanoa niinkin, että on ylipäätään naiivia kuvitella, että yrityksen johto ja henkilöstö olisivat ns. samassa veneessä. Joku saattaisi nähdä asian niinkin, että johdolle maksetaan nimenomaan siitä, että he pitävät henkilöstön palkat kurissa.

    Lisäksi olen miettinyt sitä, miksi ajatellaan, että raha jotenkin varmistaa parhaiden kykyjen rekrytoimisen. Minusta siinä ei ole mitään ehdotonta taetta. Nimittäin sinne missä on rahaa, tulevat myös rikolliset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. ksee kirjoitti 14.8.2017 kello 17:47

    vk:
    Finnairin menestys perustuu

    – Venäjän antamaan yksinoikeuteen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan

    Mikäli Venäjä päästää muutkin länsiyhtiöt lentämään ylitseen on Finnairin keskeisin kilpailuvaltti mennyttä jopa kuolinisku.

    Juuei… TE 5.8.2014: “Siperian ylilennot ovat Finnairin kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia”

    Ylilentojen kieltäminen aiheuttaisi taloudellisia tappioita Venäjälle, sillä maa on kerännyt ylilentomaksuista EU:n selvityksen mukaan vuosittain tuloja 320 miljoonaa euroa. Finnairin osuus on useita kymmeniä miljoonia euroja. Venäjän yli lentävät useat eurooppalaiset lentoyhtiöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Marko Hamilo kirjoitti 14.8.2017 kello 17:48

    Ymmärtääkseni Helsingillä on suhteellisen pysyvä kilpailuetu siinä, että niin kauan kuin lentokoneet kulkevat sen n. 0,9 Mach nopeudella mitä nuo nykyään lentävät, voi Helsingistä lentää Aasian kohteisiin edestakaisin saman 24 tunnin periodin aikana. Joka päivä samat aikataulut eikä kone ole yhtään hetkeä tyhjän panttina. Muualta Euroopasta ei ehdi.

    Tietysti joku muukin yhtiö kai voisi asettua Helsinkiin. Suomelle se on etu, teki tuota liikennettä kuka tahansa, ja tietysti kaikille matkailijoille jotka haluavat Helsingistä Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Peter kirjoitti 14.8.2017 kello 18:06

    Formulakuskit ja muut urheilijat eivät ole työntekijöitä, vaan he ovat tuotteita, joita myydään. Paljonko saa lääkkeen kehittäminen maksaa. Se on se mihin urheilijan palkkaa pitää verrata. Ei kemistin tai toimitusjohtajan palkkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. DVA kirjoitti 14.8.2017 kello 19:09

    Kaikki yhteiskunnan kriittiset osat pitäisi kansallistaa välittömästi, kuten esimerkiksi sähköverkot, tiestö, tietoliikenneverkot ja niin edelleen.

    Yritykset keskittykööt makkaran ja alekaljan myymiseen tai painukoot hevon kuuseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. peksu kirjoitti 14.8.2017 kello 19:15

    vk:

    – Venäjän antamaan yksinoikeuteen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan

    Näyttää Flightradarin mukaan Lufthansa, KLM, British Airways, Air France jne lentävän Euroopasta Aasiaan Venäjän yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2017 kello 21:49

    Finnairin etu on Helsingin maantieteellinen sijainti. Jos teillä on kotona karttapallo, se selviää siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Pekka T. kirjoitti 14.8.2017 kello 19:58

    Osmo Soininvaaralta jälleen hyvä ja maltillinen pohdiskelu aiheesta, joka herättää suuria tunteita. Lähinnä kai kateuden ja vihan tunteita.

    Jos miettii sitä miten asioiden toivoisi olevan niin näiden palkkioiden soisi olevan oikeudenmukaisia. Näin siitä huolimatta, että oikeudenmukaisuus on niitä käsitteitä, joita ei voi yksikäsitteisesti määritellä. Sitä pitäisi kuitenkin tavoitella.

    Minustakin formulakuskien palkkiot ovat järjettömiä, kuten monien muidenkin supertähtien, mutta näin tämä markkinatalouden maailma näyttää toimivan. Se ei kuitenkaan somekansaa ja muita kansan syviä rivejä ärsytä, vaan se jos joku johtaja saa suuria palkkioita. Ei niin suuria kuin formulakuskit, mutta suuria kuitenkin.

    Visionäärinen johtaja, joka luotsaa yrityksensä suureen menestykseen, lienee suuren palkkionsa ansainnut. Samalla järjestelmä tosin takaa suuria palkkioita myös lukuisille muille johtajille, jotka eivät samassa onnistu.

    Asian voi ajatella niinkin päin, että jos tietäisimme etukäteen, että joku nouseva johtaja (tai johtoryhmä) synnyttäisi Suomeen uuden Nokian niin suostuisimmeko maksamaan hänelle huikean palkkion? Minä ainakin suostuisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pekka T. kirjoitti 14.8.2017 kello 20:05

    Jaakko:

    Lisäksi olen miettinyt sitä, miksi ajatellaan, että raha jotenkin varmistaa parhaiden kykyjen rekrytoimisen. Minusta siinä ei ole mitään ehdotonta taetta. Nimittäin sinne missä on rahaa, tulevat myös rikolliset.

    Tietenkään pelkkä raha ei varmista parhaiden kykyjen rekrytointia. Toisaalta emme tiedä myöskään etukäteen ketkä ovat ne parhaat kyvyt. Eikä kukaan voi varmasti etukäteen tietää mikä tuote tulee menestymään. Peli ei ole helppoa.

    Sitten kun joku menestyy ja kerää rahaa niin liikkeelle lähtevät rikollisten lisäksi kaikki mahdolliset kopioijat ja helppoheikit ja yrittävät päästä osille. Siinä vaiheessa raha saattaa tosin olla jo siirtymässä toisaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. MSL kirjoitti 14.8.2017 kello 20:43

    Soininvaara:
    Oli miten oli, Vauramolla on aika vahvat neuvotteluasemat, jos hän haluaa itselleen palkankorotuksen.

    Tuskinpa Vauramo olisi lopputiliä ottanut vaikka lisäeläkettä ei olisi tippunutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mats kirjoitti 14.8.2017 kello 21:07

    Pekka Pessi: Ehkä trollauksessa ei kannattaisi mennä ihan Liian Vanhan linjoille? Finskin osarin mukaan polttoainekustannukset ovat nousseet 11 % vuoden takaiseen.

    Se onkin aivan mainio saavutus kun kolmen viime vuoden aikana on polttoaineiden markkinahinta pudonnut kolmannekseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. K-Veikko kirjoitti 14.8.2017 kello 21:07

    arkkitehti: Tavoitteena oli rekrytöintipohjan leventäminen, ei kaventaminen.

    No. Siihen päästään päinvastaisilla toimenpiteillä eli kansainvälistymisellä. Tämä taas loppupelissä tarkoittaa firman myymistä ulkomaiseen omistukseen. Ammattiomistajien rahasammoksi. — Jos taas pidetään kiinni kotimaisesta omistuksesta, niin … piiri pieni pyörii.

    arkkitehti: Noin muuten olen sitä mieltä, että kilpailu huippujohtajista ei toimi rahalla

    Juuri näin se on. Firman johtajan pitäisi olla sen suvereeni omistaja.

    arkkitehti: meillä on vuosittain satoja huippuälykkäiden huipputyyppien vetämiä startupeja, joista ei tule koskaan mitään

    On luonnonlaki, että vain hyvin pienestä osasta yrityksiä tulee todellisia huippuja. Huipulle tavoitteleminen pitää kuitenkin sallia. Henkilökohtainen konkurssi pitää sallia. Nyt huippuälykäs yrittäjä syrjäytetään usein lopuksi elämäänsä yrittämästä uudestaan.

    arkkitehti: ihmiset ovat lähtökohtaisesti edelleen apinoita

    Loppupelissä raha ja vauraus ei merkitse mitään lauman johtajuuden rinnalla. Menestyvänkin yrittäjän osa on alistua alfa-uroksen edessä, fyysisen väkivallan(uhan) alistamana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. kom kirjoitti 14.8.2017 kello 21:07

    Soininvaara kirjoitti:

    “Sitä en osaa sanoa, paljonko tästä on toimitusjohtajan ansiota ja paljonko johtuu öljyn halpenemisesta. Jos kilpailu alalla toimisi hyvin, öljyn halpeneminen ei vaikuttaisi kovinkaan paljon, koska onhan se halventunut kilpailijoillakin.”

    Öljyn markkinahinta on kaikille lentotoimijoille tosiaan suhteellisen sama. Muut lentoehdot sen sijaan eivät ole kaikille läheskään samat. Finnairin menestyksessä viime vuosina on ollut ainakin eräiden analyytikkoarvioiden mukaan keskeinen rooli valtioiden välisillä sopimuksilla ylilento-oikeuksista ja lentokohteista ja lentämiseen sallituista määristä kunkin kohteen osalta. Finnair on saanut lentää tarpeisiinsa nähden varsin optimaalisia reittejä, millä on merkitystä tuloksentekomahdollisuuksien kannalta. Ylilento-oikeuksista erityisesti Siperian ylilento-oikeuksilla on arvioitu olleen yhtiölle suurta taloudellista merkitystä moniin eurooppalaisiin kilpailijoihin nähden, koska Finnair pystyy lentämään sopimusten myötä alemmalla polttoaineen kulutuksella. Ilman kyseisiä erityisoikeuksia Finnair joutuisi lentämään optimaalisiin reitteihin nähden kiertoreittejä, jolloin sen Aasian liikenne ei olisi läheskään niin kannattavaa kuin se on ollut viime vuosina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Lars kirjoitti 14.8.2017 kello 21:23

    Täälläkin toistuu myytti Suomen/Finnairin erityisjärjestelyistä liittyen Siperian yli lentämiseen.

    vk:
    Finnairin menestys perustuu
    – Venäjän antamaan yksinoikeuteen lentää Venäjän yli matkalla Aasiaan

    Mikäli Venäjä päästää muutkin länsiyhtiöt lentämään ylitseen on Finnairin keskeisin kilpailuvaltti mennyttä jopa kuolinisku.

    Tämä on hämmentävän sitkeästi elävä myytti siihen nähden, että kuka tahansa voi Googlella tai omalla järjellään todeta sen vääräksi. Venäjän ja Siperian yli lennetään Suomen lisäksi mm. Ruotsista, Tanskasta, Puolasta, Saksasta, Ranskasta, Britanniasta, Espanjasta, Japanista ja Kiinasta käsin.

    Mitään yksinoikeutta ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. kom kirjoitti 14.8.2017 kello 21:25

    ksee: Venäjän yli lentävät useat eurooppalaiset lentoyhtiöt.

    Ylilento-oikeuskysymyksessä keskeistä ei ole niinkään se, moniko lentoyhtiö saa lentää yli, vaan että kenelle, mistä ja mihin ylilennot ovat sallittuja ja millä volyymillä. Esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisen uusimman sopimuksen mukaan ylilentoja sallitaan matkustajaliikenteen osalta enintään 80 vuoroa viikossa. Kappalemäärän lisäksi on sovittu myös siitä, mitkä ovat kohteet, joihin ylilennot ovat sallittuja ja millaisille yhtiöille lennot ovat sallittuja sopimuksen puitteissa.

    Esimerkiksi Norwegian haluaisi lentää Aasian lentoja, mutta Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta ylilento-oikeudet ovat kaksinoikeuksin vain SASilla ja Aeroflotilla, jonka takia Norwegian joutuu tekemään Aasian lentonsa kiertoreittejä pitkin. Valtion enemmistöomistama Finnair on päässyt alun valtiomisteistaustaisen historian omaavan SASin tavoin siten Aasian lennoissa asemaan, jossa se on pystynyt hinnoittelemaan lentonsa kannattaviksi, koska kyseisissä lennoissa kilpailua on reilusti rajoitettu, eivätkä monet halpayhtiöt saa näillä yhteysväleillä lentää ainakaan taloudellisesti kannattavimpia reittejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. TimoT kirjoitti 14.8.2017 kello 21:29

    Jukkis:

    Summa summarum: Ihan ketä tahansa ei voida hallitukseen ottaa, koska kokematon hallitus vasta onkin toimitusjohtajan sätkynukke.

    Monilta sotkuilta vältyttäisiin, jos jokaisen merkittävän valtion yhtiön hallituksessa istuisi omistajaohjausministeri itse. Kyse on kuitenkin valtiontalouden kannalta merkittävistä asioista, joita ei ole syytä myöskään jättää hunningolle. Kyseessä olisi tietenkin päätoimi eikä mikään apuministerin sivuvirka. Samalla olisi osoite tiedossa, kuka vastaa asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. arkkitehti kirjoitti 14.8.2017 kello 21:58

    Jussi Katajamäki: Moni ihan tavallinen kaduntallaaja oli sitä mieltä, että Nokian olisi pitänyt valita käyttöjärjestelmäksi Android windowsin sijaan.

    Itse taas olen sitä mieltä, että Nokian johdon strategiset valinnat olivat juuri oikeita. Tavoitteena oli vahvan jalansijan ottaminen matkapuhelinten alustataloudessa, mutta tässä tapauksessa homma ei mennyt putkeen ja strategiaan sisältynyt riski realisoitui.

    Eli Nokian johto ymmärsi jo varsin varhaisessa vaiheessa, että matkapuhelinbisnes on alustataloutta, ja “oikea raha” on alustoissa ja niiden kautta myytävissä palveluissa, ei raudassa. Sen vuoksi Nokia yritti ensin luoda kokonaan oman alustansa Symbianin ympärille – mikä oli sen ajanhetken markkinajohtajalta ainoa oikea siirto. Kun symbianille kävi miten kävi, vaihtoehdot olivat Windows tai Android – ja jälleen, ainoa oikea ratkaisu oli ottaa riski ja yrittää nurkata itselleen oma alusta, eli tehdä strategista yhteistyötä Microsoftin kanssa.

    Joo, jälkikäteen katsottuna Android olisi ollut parempi siirto, mutta kun katsoo android-tuottajien katteita niin kyllä silläkin tiellä olisi puhelinten valmistus loppunut aika pian. Samsung on ainoa joka tekee androidilla rahaa, ja Samsungilla on etunaan valtava oma komponenttiteollisuus, mitä Nokialla ei ollut. Androidin valitseminen heti startissa olisi ollut sama kuin paalupaikalta lähtevä Räikköinen alkaisi heti startin jälkeen varmistella pistesijoille pääsemistä voiton tavoittelun sijaan. Ei sellaisesta ajosta makseta miljoonia.

    “Huippujohdon” tekemien strategisten linjavalintojen sijaan Nokia kämmäsi henkilöstöjohtamisessa, eli strategiaa ei saatu toteutettua halutulla tavalla. Kalliin toimarin sijaan olisikin ehkä kannattanut palkata (ja tuloskannustaa) joukko vähemmän kalliita keskijohdon osaajia ja insinöörejä ja palvelumuotoilijoita… Sillä potentiaaliselle Steve Jobsille maksettavalla miljardin euron liksalla olisi palkannut aika monta osaajaa hoitamaan vähemmän mediaseksikästä osaa toiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tapani Tikka kirjoitti 14.8.2017 kello 22:14

    Ei paheksuta urheilijoiden palkkoja, mutta ei myöskään lakkoilua. Teemu Selännekin oli uranssa aikana istumalakkossa kaksi kokonaista vuotta, mutta kukaan ei paheksu. Päinvastoin, jokaisen kokoomuslaisen märkä uni on päästä valokuvaan lakkokenraalin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Anonymous kirjoitti 14.8.2017 kello 22:16

    Osmo Soininvaara:
    Finnairin etu on Helsingin maantieteellinen sijainti. Jos teillä on kotona karttapallo, se selviää siitä.

    Finnairin etu on valtio-omisteisuus. Kahdenvälinen sopimus loppuu heti kun valtio ei enää omista määräysvaltaa yhtiössä. Venäjä on tarkka tästä.

    Finnairilla on ollut muutamia epic faileja, mm. polttoaineen hinnan terminointi pitkällä sopimuksella huippuhintaan ja toinen on tämä tämän vuoden sekoilu suorien USA:n lentojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. TA kirjoitti 14.8.2017 kello 23:29

    Jossain joku sanoi, että lisäeläke on firman kannalta edullinen, koska sen avulla voi kiertää veroja kirjaamalla eläke yrityksen kuluksi sitten joskus. En nyt viitsi selvitellä, miten on. Mutta jos totta, että kyse olisi laillisesta veronkierrosta, olisihan se valtion kannalta kiusallista, jos valtionyrityst “ketkuilisi” verojen kanssa, vaikka toisin oli linjattu periaatteessa.

    Finnairin hyvä menestys taas johtuu pitkälti paitsi polttoaineen hinnasta myös edellisen toimarin aikana tehdysta laivaston uusimisen aloittamisesta. Mutta varmaan Vauramo on ihan kunnon toimari, vaikka tuurikin on ollut hyvä. Etenkin saneeraus on sujunut suht rauhallisesti – ja siihen hänet kai palkattiin.

    Formula-kuski ei hyvin vertaudu toimitusjohtajaan, koska kuski on testattu satoja ja taas satoja kertoja kriittisten ominaisuuksien osalta (vauhti ja luotettavuus etenkin). Isonkin firman toimariksi taas voi päästä parilla onnenkantamoisella ja jopa ilman kokemusta toimitusjohtajana olemisesta. Käsittääkeni Vauramolla Finnair oli eka firma, jota hän johtaa. Elopilla ei myöskään kai ollut varsinaista toimarikokemusta, pari esimerkkiä mainitakseni. Toki heillä oli kokemusta tehtävistä, jotka muistuttavat hyvin paljon toimarin tehtävää.

    Tosin liekö tuolla väliä? Teoriahan menee niin, että toimarille maksetaan kovia palkkioita, jotta sijoittajat uskoisivat johdon olevan hyvissä käsissä. Tuloksellahan palkkoja ei voi perustella. Kun yhtiös maksavat 100 000. pitää maksaa 110 000, jotta voisi osoittaa johdon olevan tavallista parempi. Sitten kaikki muutkin nostavat 110 000, jotta eivät olisi huonompia, ja seuraavaksi erottautuminen vaatii 120 000.

    Kerskakulutusta, sano Veblen, eli kulutusta, jonka ainoa tarkoitus on erottautua paremmaksi kuin naapuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jouni kirjoitti 14.8.2017 kello 23:44

    Ajatus siitä, että palkat perustuisivat työn tuottavuuteen, on sukua sille ajatukselle, että tuotteiden hinnat perustuisivat niiden valmistuskustannuksiin. Kyllähän tuottavuudellakin on väliä, mutta avainhenkilöiden palkoissa on kysymys enemmän siitä, kuinka vaikea heidät on korvata.

    Johtajan vaihtaminen on yritykselle kallista ja riskialtista. Jos siis yritys on onnistunut löytämään kelvollisen johtajan, kannattaa tälle maksaa sen verran paljon, ettei johtaja lähde kovin vähällä muualle parempien tarjousten perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. ksee kirjoitti 15.8.2017 kello 0:04

    TimoT: Monilta sotkuilta vältyttäisiin, jos jokaisen merkittävän valtion yhtiön hallituksessa istuisi omistajaohjausministeri itse. Kyse on kuitenkin valtiontalouden kannalta merkittävistä asioista, joita ei ole syytä myöskään jättää hunningolle. Kyseessä olisi tietenkin päätoimi eikä mikään apuministerin sivuvirka.

    Huh? No, pääseehän niistä valtionyhtiöistä eroon ajamalla ne konkurssiin, mutta ehkä veronmaksajan kannalta tällainen vaihtoehto ei ole ehkä se kaikkein parhain.

    Samalla olisi osoite tiedossa, kuka vastaa asioista.

    Juu – ministeri varmaankin kantaisi sen raskaan suomalaisen “poliittisen vastuun” nöyränä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. N/A kirjoitti 15.8.2017 kello 0:25

    Meillä on tuore suomalainen talousobelisti jonka erikoisalaan kuuluu sopimusteoria ja yritysjohdon palkitsemismekanismit. Miksi valtion omistajaohjauksesta vastaavat tahot eivät kaiva esiin Holmstörmin tutkimuksia tai kysy tältä neuvoa?

    Muutama viisaus taloustieteilijöiltä ja Holmströmiltä:

    1. Palkitsemisjärjestelmien ongelmia ovat liika monimutkaisuus ja liian suuret bonukset. Monimutkainen sopimus johtaa palkitsemisjärjestelmän muuttujilla pelaamiseen.

    2. Pidemmän aikavälin tavoitteet yhdessä pidemmän aikavälin kannusteiden kanssa ovat hyvä idea.

    3. Johdon konsultit ovat ongelma. Johdon konsulttien kannustimet ovat massiivisessa ristiriidassa yrityksen tavoitteiden kanssa. Yrityksen hallitus ja osakkeenomistajat ovat usein konsulttien talutushihnassa.

    4. Standardisopimusten ongelma. Yritysjohdon sopimukset on standardoitu ja niistä poikkeaminen herättää kysymyksiä. Sopimukset pitäisi räätälöidä yritysten ja henkilöiden tavoitteiden mukaan.

    5. Yritysjohtajan palkka kannattaa sitoa samalla alalla kilpailevien yritysten tulokseen. Jos Finnair pärjää paremmin suhteessa kilpailijoihin, yritysjohto tekee luultavasti jotain paremmin.

    6. Nuorelle uralla etenevälle johtajalle bonusjärjestelmä toimii paremmin, mutta vanhemmalle kohta eläköityvälle toimitusjohtajalle vuosituloksen mukaan vaihtuva bonus tarkoittaa sitä, että hänen kannattaa ottaa riskiä saada muutama huippuvuosi ja kerätä rahat pois ja jättää riski taakse muiden huoleksi ennen eläkkeelle siirtymistä.

    Kuulostaako järkevältä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. qwerty kirjoitti 15.8.2017 kello 7:25

    Mats:
    Meillä on siis yritysjohtaja, joka leikkaa alaistensa palkkoja perustellen sitä välttämättömyydellä. Samaan aikaan hän vinkuu itselleen yhä uusia rahallisia lisäetuja.

    Toimitusjohtajan palkka on merkityksetön kuluerä. Lentohenkilökunnanpalkat eivät ole. Ja johtajan palkalla nyt vaan ei ole mitään sidosta alaisten palkkoihin se määräytyy ihan toisin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Juha Autero kirjoitti 15.8.2017 kello 9:50

    Jos hetken miettii formulakuskin tai toimitusjohtajan työtä, niin molemmilla menestys on kiinni niin monesta seikasta, johon he eivät voi vaikuttaa, että käytännössä kaikki on pitkälti kiinni tuurista. Toki on parempia ja huonompia kuskeja ja johtajia, mutta heidän arvioiminen tarkemmin kuin arvosanoilla 1-10 tuntuu mahdottomalta. Ja niitä “kympin oppilaita” on maapallolla tuhansia, jos ei miljoonia.

    Jos taas miettii, miten päädytään formulakuskiksi tai toimitusjohtajaksi, niin siihen vaikuttaa enemmän kontaktit kuin taito. Se, että sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Valintaprosessi on pikemminkin “hyvä veli” -kerho kuin meritokratia. (Tosin tämän toteaminen ääneen nostattaa yleensä hirveän p*amyrskyn. Katsotaan miten nyt käy.)

    Kolmanneksi, jos teet jotain työtä pelkästään rahasta, et ole kovin omistautunut työllesi ja siten kovin huono valinta kyseiseen hommaan. Suosittelen taas kerran katsomaan Daniel Pinkin esityksen aiheesta. https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?language=fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Muumi kirjoitti 15.8.2017 kello 10:41

    Vauramon työn arvo on kai moninkertainen palkkaan nähden. Kyllä niiden rividuunarienkin palkkaa saa korottaa, joille kilpailijat olisivat valmiit maksamaan paljon enemmän.

    Ammattiliitot vaativat minimipalkkojen korotuksia. Sitä ei voi hyväksyä, koska se pahentaa työttömyyttä. Minimipalkat pitäisi poistaa.

    On laitonta tehdä pääomistajan tai kenekään muunkaan tahdon mukaisesti, jos se vähentää vähemmistöomistajien omistusten arvoa. Siksi Vauramolle olisi pitänyt maksaa enemmänkin, jos on riski, että muuten kilpailija rekrytoi hänet tai hän lopettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Muumi kirjoitti 15.8.2017 kello 11:01

    “Sillä potentiaaliselle Steve Jobsille maksettavalla miljardin euron liksalla olisi palkannut aika monta osaajaa hoitamaan vähemmän mediaseksikästä osaa toiminnasta.”

    Niin palkattiinkin, paljon enemmänkin: Nokian tutkimusbudjetti oli viitisen miljardia vuodessa, Applen alle 2 miljardia. Olisi siis pitänyt maksaa Jobsille yli 3 miljardia euroa vuodessa ja tehdä näin ennennäkemättömän suunnattomat voitot Nokian osakkeenomistajille ja Suomen kansantuotteelle ja vauraudelle. Jobsin moneen kertaan tapahtunutta menestystä pidetään pitkälti Jobsin ansiona, satojen miljardien dollarien verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. anonyymi kirjoitti 15.8.2017 kello 11:47

    arkkitehti: Kun symbianille kävi miten kävi, vaihtoehdot olivat Windows tai Android – ja jälleen, ainoa oikea ratkaisu oli ottaa riski ja yrittää nurkata itselleen oma alusta, eli tehdä strategista yhteistyötä Microsoftin kanssa.

    Heillä oli myös oma, toimivaksi todettu (N900?) Linux-alusta, jota oli vuosia kehitetty ja joka olisi voinut helpostikin kilpailla Androidin kanssa, koska kaikki eivät halua Googlen tai Microsoftin kumppaniksi. Microsoftilla on ikävä, vaikkakin ansaittu, maine ja Googlen pääliiketoimintaa taas on tietojen kerääminen ihmisistä, jolloin yksityisyyden suoja menee parhaimmillaankin sovelluskehittäjien mielen mukaisesti silloin, kun Google ei itse jotain tietoa vaadi. (Esimerkkinä Ylen kanavien katselua varten pitää olla Google-tili.)

    N/A: 5. Yritysjohtajan palkka kannattaa sitoa samalla alalla kilpailevien yritysten tulokseen. Jos Finnair pärjää paremmin suhteessa kilpailijoihin, yritysjohto tekee luultavasti jotain paremmin.

    Pikettylläkinhän oli tästä palkkauksesta ja palkkioista sanottavaa. Ymmärtääkseni bonukset ovat lähinnä sidoksissa yleiseen talouskasvuun ja muiden johtajien palkkakasvuun. Korrelaatio työn tulokseen on satunnaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. DVA kirjoitti 15.8.2017 kello 12:41

    Seuraava askel Suomessa lienee kahden vuoden palkattomat harjoittelut jenkkilän tyyliin. Sitten uusi harjoittelija tilalle ja entinen telttakylään shamaaniksi.

    Jostain se rahamäärä sen Räikkösenkin palkkaan on kerätty. Noista euroista jokainen on pois markkinoilta. Räikkönen ei taatusti kuluta rahaa yhtä paljoa kuin tuhat keskivertokuluttajaa. Jos kuluttaa, niin se menee johonkin kyrvän jatkeeseen, mutta se raha ei taas auta yhtään taviksia. Ei huvijahteja valmistava yritys maksa kuitenkaan veroja tai yhtään mitään muutakaan vaan kaikki perseillään jonkin Panaman kautta Bahamalle.

    Konsernilainaveroksi voisi asettaa maltilliset 99,99 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. JY kirjoitti 15.8.2017 kello 13:00

    anonyymi: Heillä oli myös oma, toimivaksi todettu (N900?) Linux-alusta, jota oli vuosia kehitetty ja joka olisi voinut helpostikin kilpailla Androidin kanssa, koska kaikki eivät halua Googlen tai Microsoftin kumppaniksi.

    Meego, jonka jatkokehitys tunnetaan nimellä Sailfish. Valittu Venäjällä ainoaksi turvalliseksi mobiilikäyttöjärjestelmäksi viranomaispuolella. Kovasti yrittää myös Kiinaan ja Intiaan.

    https://jolla.com

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. uusi kasvo täällä kirjoitti 15.8.2017 kello 15:23

    Jos (saneeraajatyyppinen) Tj. palkataan saamaan kulut minimiin, niin eikös silloin osakkeenomistajien ja yhtiön kannalta ole hyvin tehty?

    Jos Tj:n johdolla potkitaan pois vaikka 500 ihmistä pois joiden bruttoansio/ vuosi on 30 000e, niin Tj on karsinut yhtiön kuluja 15 miljoonaa euroa/ vuosi(plus sosiaalikulut ja muut päälle).

    Eikös tuommoisesta säästöstä olekin syytä palkita RUHTINAALLISESTI. Aivan hyvin tässä esimerkki tapauksessa toimarille voisi maksaa vaikka 2:n miljoonan euron bonuksen palkan päälle. Vielä jää 13 miljoonaa säästöä yritykselle…..

    Tuo Finnairin lisäeläke oli selvästi vastoin pääomistajan (ainakin) julkisuudessa annettujen ohjeiden vastainen.

    Mutta politiikka on ihmeellistä. Joten kukaan ei kanna vastuutaan (paitsi hlö joka jokatapauksessa lopettaa vuodenvaihteessa pestinsä, eli omistajaohjauksesta vastaava virkamies).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. vk kirjoitti 15.8.2017 kello 21:10

    Lars:
    Täälläkin toistuu myytti Suomen/Finnairin erityisjärjestelyistä liittyen Siperian yli lentämiseen.

    Tämä on hämmentävän sitkeästi elävä myytti siihen nähden, että kuka tahansa voi Googlella tai omalla järjellään todeta sen vääräksi. Venäjän ja Siperian yli lennetään Suomen lisäksi mm. Ruotsista, Tanskasta, Puolasta, Saksasta, Ranskasta, Britanniasta, Espanjasta, Japanista ja Kiinasta käsin.

    Mitään yksinoikeutta ei ole.

    Okei. Ei yksinoikeutta vaan “yksinoikeus”.

    Käsittääkseni Finskillä on poikkeuksellisen hyvä diili Venäjän kanssa ylilento-oikeuksista.

    https://yle.fi/uutiset/3-9738898

    EU yrittää sotkea tämänkin, Suomi Vauramon johdolla taistelkoon viimeiseen mieheen saavutettujen etujen puolesta.

    Vauramolle 10 miljoonaa per vuosi lisää jos saa Suomelle yksinoikeuden ilman lainausmerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Jussi Katajamäki kirjoitti 15.8.2017 kello 21:11

    Itse sanoin sinä päivänä, kun julistettiin, että nokialaisten käyttöjärjestelmäksi tulee windows ja siitä jonnekin silloin kirjoitinkin, että olisivat nyt hyvänen aika sentään pysyneet siinä meegossa, jota oli kehitty pitkään ja siihen oli käytetty paljon rahaa. Varmaan sitä jotkut muutkin arvostelivat ja sen jälkeen he päättivät julkaista yhden meegopuhemimen eli N9:n. No, koska se oli vain yksi ja ainoa markkinoille tullut meego, niin siihen ei kehittynyt omaa ekosysteemiä eli sovelluksia.

    Symbian oli surkea käyttöjärjestelmä älypuhelimiin jo pelkästään sen takia, että siitä muistaakseni puuttui kotinäppäin, jota painamalla sovellukset olisivat sulkeutuneet ja olisi päässyt suoraan alkuun. Jos sillä jonnekin meni, niin piti edetä sen mukaan ja sitten paina sulje sulje sulje, että pääsi takaisin alkuun.

    Samsung valmisti alkuaikoinaa samaa puhelinta sekä androidina, että windows-versiona, mutta miksi windows versio ei myynyt? No siksi, että ihmiset eivät halunneet windows-puhelimia ostaa. Minulla oli winkkupuhelin joskus ja ei se nyt mitenkään huono ollut, mutta ihmiset jostain syystä eivät halunneet sitä ostaa eli vika oli käyttiksessä. Miksi eivät halunneet ostaa windows-puhelimia, niin sitä ei voi tietää, jos ei tee laajaa kuluttajille suunnattua haastattelututkimusta.

    Yhtiökokous, jossa suurimmat osakkeenomistajat käyttävät suurinta päätösvaltaa valitsee hallituksen ja muistaakseni microsoft-kauppa vietiin vielä yhtiökokouksen päätettäväksi ja siunattavaksi. Amerikkalaiset osakkeenomistajat taisivat siinä hassuttaa microsoftilta ison läjän rahaa, kun hoksasivat sen, että kilpailu on lisääntynyt ja menossa niin kovaksi, että sillä alalla ei enää suuria katteita pysty tekemään.

    Ei valtio maksa finnairin toimitusjohtajan palkkaa eli siinä mielessä en ymmärrä sitä ajatusta, että se kannattaisi myydä, jos se hyvin silti tuottaa. Tietysti, jos joku siitä maksaa 100 kertaa sen, mitä se tuottaa vuodessa, mutta tuskin maksaa.

    Kiinnostaisi kyllä tietää, mitä Finnairin toimitusjohtaja on tehnyt jotain sellaista oikein, mitä ei ilman häntä olisi tapahtunut, että hänet kannattaisi palkita lisäeläkkeellä. Ei se taida pelkästään toimitusjohtajasta olla kiinni, lentääkö kuluttajat Finnairilla.

    En usko, että hyviä toimitusjohtajia ei saada, jos palkkiot eivät ole tähtitieteellisiä. Ode varmaan sitten myöntää, että aikoinaan toimiessaan peruspalveluministerinä paljon parempi ministeri olisi löydetty suuremmalla rahalla. Kyllä niitäkin älykkäitä ihmisiä on, jotka eivät ole umpiahneita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jussi Katajamäki kirjoitti 15.8.2017 kello 21:29

    Ja kysyisin vielä, että miksi valtion pitäisi päästä siitä vastuusta, että sen pääomistajana valitsema yhtiön hallitus, jonka pitää nauttia omistajien luottamusta ei voisi tehdä sellaista omistajanohjauspolitiikkaa, joka nauttisi kansan luottamusta? Mistä sitä Oden kannattamaa perustuloa maksetaan, jos ei valtion kassasta johon tulee lisää rahaa valtion omistusten kautta? Pitäisikö sekin raha mennä ennemmin ulkomaisten sijoittajien pussiin? Onko se sitten niin kovin vaarallista, jos huono toimitusjohtaja, jonka voi kyllä irtisanoa, tekisikin tappiota Finnairissa. Ei omistajien tarvitse osakeyhtiötä pääomittaa, vaikka se velkaantuisi kuinka pahasti. Sitten se tosin voi mennä konkurssiin, mutta ei valtio siinäkään maksajaksi joudu ja nollatulot sieltä tulee sittenkin, jos se myydään ulkomaisille sijoittajille. Kuka Finnairilla lentävä kuluttaja edes on tähän asti tiennyt, kuka on sen toimitusjohtaja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kalle kirjoitti 16.8.2017 kello 22:46

    Pääomistajan ilmaistu tahto vahingoittaa tällä kertaa pääomistajaa. Jos ihan yksioikoisesti miettii osakeyhtiölakia, niin tässä olisi olemassa jutun ainekset tutkia, ovatko pääomistajaa edustaneet henkilöt tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaneet vahinkoa pääomistajalle, eli veronmaksajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. åke kirjoitti 17.8.2017 kello 0:32

    Kyllä johtajille kannattaa maksaa niin paljon, että päätöksenteko ei ole seuraavasta kk-palkasta kiinni.

    Omistajan intressissä lienee, että johtaja ei ole riippuvainen palkastaan, vaan pystyy tekemään myös päätöksiä, joiden seurauksena esim. oma työpaikka menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 15:24

    Mielenkiintoista olisi tietää, mikä voisi hypoteettisesti olla sellainen toimituajohtajan päätös, jossa työpaikka menee? Tietysti esim. yhtiön konkurssiin hakeminen, mutta siitäkin päättää osakeyhtiön hallitus. Entistä herkemmin pitäisi erottaa toimitusjohtajia, jos homma ei toimi ja tulosta tule. Eihän se nyt niin saisi olla, että toimitusjohtaja kiristää koko ajan lisää palkkaa tai palkkioita tai muuten ei suostu hoitamaan tehtäviään kunnolla ja hyvin. Pikagallup: moniko korkeakoulutettu olisi valmis hoitamaan Finnairin toimitusjohtajan tehtäviä mahdollisen hyvin ja huolellisesti hieman pienemmällä rahalla? Kaikki johtajien palkat ja palkkiot pitäisi kilpailuttaa niin, että asetetaan tiukat pätevyysvaatimuksen jotka pitää tehtävänhakijalla olla ja sitten halvin tarjous voittaisi ja saisi paikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Muumi kirjoitti 17.8.2017 kello 16:19

    “Kaikki johtajien palkat ja palkkiot pitäisi kilpailuttaa niin, että asetetaan tiukat pätevyysvaatimuksen jotka pitää tehtävänhakijalla olla ja sitten halvin tarjous voittaisi ja saisi paikan.”

    ja MM-joukkueeseen kannattaa valita halvimmat liikuntatieteen maisterit, tai mieluiten tohtorit.

    Nokian omistajien olisi kannattanut palkata Jobs vaikka kolmen miljardin euron vuosipalkalla, koska hän teki yli kolme miljardia halvemmalla tutkimusosastolla satoja miljardeja euroja paremmat tuotteet ja tulot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 20:01

    Paitsi että on olemassa ns. apple-uskonto ja apple-uskovaisia, jotka ostavat aina applen tuotteita, vaikka ne maksaisi mitä. Perustuu pitkält siihen, että se on amerikkalainen firma ja jotkut ymmärtävät sen, että kannattaa ostaa oman maan tuotteita. Ei välttämättä olisi toiminut nokiassa ja voi olla, että ei ole olemassa mitään summaa, millä jobs olisi suostunut nokiaan tulemaan, kun joillakin on vielä muitakin arvoja, kuin pelkkä raha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 20:17

    Jobs on ihan eri asia, kuin jostakin palkattu toimari. Hän loi ja kasvatti oman firmansa itse ja kehitti kaikki suurimmat innovaatiot itse, eikä olisi tullut nokiaan mistään hinnasta, eikä olisi tullut nokiaan joksikin palkatuksi toimariksi mistään hinnasta. Jos olisin ollut Jobs, niin olisin kuollut varmaan nauruun, jos joku olisi ehdottanut minulle nokian toimarin paikkaa. Vähän huono oli esimerkkisi. Saksan toiseksi suurin ja euroopan kuudenneksi suurin lentoyhtiö Air Berlin hakeutui konkurssiin. Johtuikohan se siitä, että sen toimitusjohtaja oli niin huono tai sille ei maksettu tarpeeksi palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 20:21

    Kaikkea ei voi ostaa edes rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 20:31

    Jooooo. Minä vaan olen luonut ja omistan Applen… Tottakai minä lähden Jorman palkolliseksi nokiaan, jos jorma vaan pyytää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 20:43

    Ja jos te nyt yhtään liiketoimintaa ymmärrätte, niin sen toimarin täytyisi tuottaa paljon enemmän, kuin mitä sen palkkaan menee. Ei kaikki raha voi mennä pelkästään sen palkkaan ja muitakin kuluja on. Jos Finnair tuottaa n. 30 miljoonaa vuodessa, niin siinä menisi 100 vuotta, että firma tuottaisi 3 miljardia. Opetelkaa edes laskemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 21:13

    Jos joku Finnairista 3 miljardia maksaa, niin sitten kannattaa myydä ja nopeasti, mutta löytyykö niin tyhmää ihmistä tai sijoittajia maapallolta, että siitä niin paljon maksaisi. Jos löytyy, niin myykää äkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 21:54

    Mistähän löytyisi semmonen firma, joka ottaisi tai saisi 3 miljardia velkaa siihen, että voisi maksaa korvaamattoman ja kaikentietävän toimarin ensimmäisen vuoden palkan. Ja kuka olisi niin tyhmä, että näin tekisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jussi Katajamäki kirjoitti 17.8.2017 kello 21:58

    Kimi Räikkösen palkka perustuu aivan eri asioihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Åke kirjoitti 19.8.2017 kello 19:00

    Tj:n työt usein loppuu yrityskaupoissa, fuusioissa tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Syltty kirjoitti 20.8.2017 kello 11:19

    Jussi Katajamäki: Paitsi että on olemassa ns. apple-uskonto ja apple-uskovaisia, jotka ostavat aina applen tuotteita, vaikka ne maksaisi mitä.

    On kyllä aika itsetuhoista kuvitella, että kilapilijan hirvittävän kalliit tuotteet myyvät vain siksi, koska heidän asiakkaansa ovat tyhmiä ja mainokset kivannäköisiä, eikä omalla tuotevalikoimalla ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Minun mielestäni Applen nousu puhelinpuolella oikein alleviivaa sitä, että ylivoimaisilla tuotteilla pärjää vaikka lähtisi toimialalla täysin nollasta liikkeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Tapio kirjoitti 20.8.2017 kello 17:43

    Syltty: On kyllä aika itsetuhoista kuvitella, että kilapilijan hirvittävän kalliit tuotteet myyvät vain siksi, koska heidän asiakkaansa ovat tyhmiä ja mainokset kivannäköisiä, eikä omalla tuotevalikoimalla ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Minun mielestäni Applen nousu puhelinpuolella oikein alleviivaa sitä, että ylivoimaisilla tuotteilla pärjää vaikka lähtisi toimialalla täysin nollasta liikkeelle.

    Totta toinen puoli. Kyllä I phonen menestys perustui paljolti Applen Maceillaan luomaan brändiin, siis myös fanaattisiin ostajiin. Puhelinhan oli aluksi puhelimena todella huono, mutta sen tarjoama Maceista “kopioitu” ekosysteemi ylivoimainen.

    Kuluttajatuotteissa brändi on kaikki kaikessa. Toki senkin voi pilata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Pekka Pessi kirjoitti 20.8.2017 kello 20:26

    Tapio: Puhelinhan oli aluksi puhelimena todella huono, mutta sen tarjoama Maceista “kopioitu” ekosysteemi ylivoimainen.

    iPhonella ei ollut aluksi minkäänlaista ekosysteemiä. Jobs ajatteli että Safarin plugarit riittävät sovelluskehittäjille. Softankehittäjät olivat kuitenkin eri mieltä, korkkasivat iPhonen ja kirjoittivat softaa sille ilman Applen tukea.

    Softatuotteena iPhone oli ja on edelleen hyvin viimeistelty. Sen rauta oli myös teknologisesti mullistavaa, siinä käytettiin ihan uutta kapasitiivista kosketusnäyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Syltty kirjoitti 21.8.2017 kello 12:04

    Tapio: Applen Maceillaan luomaan brändiin, siis myös fanaattisiin ostajiin.

    Jos analyysi kilpailijan kilpailuedusta on tätä tasoa, niin kyllä siinä käy huonosti. Ehkä siellä Nokialla keskijohto ajattelikin jotain tällaista, mutta kyllä sielläkin ylin johto kyllä tiesi että kun Apple tulee mukaan peliin, siitä on leikki kaukana

    Applen brändi tule siitä että se toimii, toimii helposti, eikä sitä tarvitse koko ajan säätää. Tämän lupauksen iPhone kilpailijoihinsa nähden kyllä pitää vielä tänäkin päivänä.

    (Nokian ylin johto veti kyllä Applen ja Googlen mukaantulosta täysin oikeat johtopäätökset jo paljon ennen kuin niiden tuotteet olivat kaupoissa. Strategia meni pieleen toteutusvaiheessa kun Nokia ei vaan saanut tuotettua yhtä hyviä tuotteita, ei siksi ettei siellä tajuttu mihin suuntaan puhelimet ja koko ala olivat menossa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Tapio kirjoitti 21.8.2017 kello 17:16

    Syltty: Jos analyysi kilpailijan kilpailuedusta on tätä tasoa, niin kyllä siinä käy huonosti. Ehkä siellä Nokialla keskijohto ajattelikin jotain tällaista, mutta kyllä sielläkin ylin johto kyllä tiesi että kun Apple tulee mukaan peliin, siitä on leikki kaukana

    Applen brändi tule siitä että se toimii, toimii helposti, eikä sitä tarvitse koko ajan säätää. Tämän lupauksen iPhone kilpailijoihinsa nähden kyllä pitää vielä tänäkin päivänä.

    (Nokian ylin johto veti kyllä Applen ja Googlen mukaantulosta täysin oikeat johtopäätökset jo paljon ennen kuin niiden tuotteet olivat kaupoissa. Strategia meni pieleen toteutusvaiheessa kun Nokia ei vaan saanut tuotettua yhtä hyviä tuotteita, ei siksi ettei siellä tajuttu mihin suuntaan puhelimet ja koko ala olivat menossa)

    Et kai väitä, että Applen hyvä brändimaine syntyi IPhonen ansiosta? Apple synnytti sen Maceillaan, jotka olivat alusta asti helppokäyttöisiä ja luotettavia.

    Tuntemattoman on erittäin vaikea päästä kuluttajatuotteiden massamarkkinoille, vaikka tuote olisi hyvä. Nokialla oli esimerkiksi suuria vaikeuksia saada markkinaosuutta AMPS-puhelimissa, joka oli massamarkkina jo 80-luvulla. Euroopassa Nokialla oli hyvä brändimaine jo ennen GSM:ää, joka oli ensimmäinen eurooppalainen puhelinten massamarkkina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. ksee kirjoitti 21.8.2017 kello 22:07

    Tapio: Et kai väitä, että Applen hyvä brändimaine syntyi IPhonen ansiosta? Apple synnytti sen Maceillaan, jotka olivat alusta asti helppokäyttöisiä ja luotettavia.

    Applen pelastuhan oli houkutella Jobs takaisin NeXT:n puikoista ja uuden käyttöjärjestelmän rakentaminen NeXTSTEPin pohjalta. Tietysti vakaan ja käytettävyydeltään hyvän OS X:n tulo oli jo sinänsä arvokasta, mutta luulenpa, että tietynlaisella “nörttihyväksyttävyydellää” oli myös jonkinlainen vaikutus Applen myöhempään menestykseen.

    Itse ainakin hommasin ensimmäisen Macin työkoneeksi (ja aika pian sen jälkeen kotikoneeksi) siksi, että OS X oli UNIX – ja tiedän monia muita, jotka tekivät samoin. Näin Apple (ehkä ihan yllätyksenä) sai kasattua aikamoisen poolin laitefriikkejä, uteliaita kehittäjiä yms., jotka olivat valmiita kokeilemaan myös kaikkea muuta uutta, jota Apple kehitti – ja myös rakentamaan avoimen lähdekoodin ekosysteemiä OS X:n ympärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Tuure Nyqvist kirjoitti 25.8.2017 kello 12:24

    Äkkäilkääpättempäs jonkin verran nykyistä enemmän loogisemmin, – mitä kaikkea kätkeytyy kyseisen mitä ilmeisemmän lahjonnan ja korruption, ko. sisäpiirieliitin savusumutusverhon taakse kun:

    “Suomen ja Euroopan käytäntönä oli aiemmin yritysjohdon kohtuulliset palkat. USAn eläkerahastojen tulo Euroopan osakemarkkinoille rikkoi tämän hyvän käytännön.”

    “Ensin tulivat optiot, joilla lahjottiin toimitusjohtajat katsomaan yritystä osakkeiden omistajien kannalta.”

    – Mä: Myös finanssikeinotellen, veroja oikeudenmukaisuuden ja mitä ilmeisimmin, tulkinnoilla ja selittelyillä kierrettäväksi tarkoitetunkin lain, virallisen tarkoituksen vastaisesti kiertäen, sekä loogisesti mitä ilmeisimmin sisäpiiri-pahissisarus-verkosto-mafiansa kaikkia mahdollisia ja sille tarpeellisia, samalla nykyisin myös globaalin kansainvälisen, kauan jatketun järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuuksia sekä samalla myös kaikkea mahdollista parasiittimismiä hyödyntäen.

    – “Kuten myös Ben Zyskowicz oli kertonut radiossa, että nämä huippupalkat johtuvat siitä, että sama pieni piiri myöntää niitä toisilleen”, mutta:

    – Mä: Jättäen mainitsematta, että juuri tuon saman mafiasisäpiirin “sisäpiiritieto- ja syyllisyys-valta-kirjalla kyseinen valta-diktatuuri-eliitti kiristää, korruptoi ja korruptoituu, – lähes ilman rehellisiä omia kykyjä ja saavutuksia etuoikeutetettuun asemaansa, mitä ilmeisimmin valtaosin aivan päinvastoin kuin rohkeat ja maailman huipputason vaatimukset täyttävät urheilijat?

    Tuon korruptoinuneen valta- ja vallan-haltija-sisäpiiri-eliitti-vähemmistö-pahissisarus-verkosto-mafian toiminta on muiden rikostensa lisäksi, vaikutuksiltaan myös jatkettu petos enemmistöä ja rehellisiä veronmaksajia kohtaan sekä myös valtiopetos

    “Minä en näe huippujohtajien palkkojen kohtuullistamisessa muuta keinoa kuin tarjonnan lisääminen – siis rekrytointipohjan laajentaminen”

    Mä: Valitettavasti loogisesti mitä ilmeisimmin, – maan ja nykyään globaalien tapojen mukaisesti sopivasti pätevien, – ei siis oikeasti ja siis myös rehellisesti pätevien, – yritysjohtajien ja yritysten hallitusten jäsenten sekä mitä ilmeisimmin myös muun valta- ja vallanhaltijaeliittivähemmistön  pahissisaruuteen ja kaikkeen sille tarpeelliseen, rekrytointipohjan laajentaminen alkanee osittain jopa äidinmaidolla ja jatkunee edelleen altistavana valistuksena sekä opetuksena ja aivopesuna, joten huippujohtajien palkkojen kohtuullistaminenkin onnistunee vasta sitten kun myös kaikki poliittinenkin meininki muuttuu,
    – jos koskaan enää muuttuu,
    – rehelliseksi ja lakeja ei enää säädellä ja näperrellä kierrettäviksi, – siis päinvastoin kuin tähänasti-sessa nykymenneisyydessä, kun nyt on loogisesti päätellen, mitä ilmeisimmin meneillään demokratian, lakien oikeudenmukaisen merkityksen, säännösten, normien ja reilun meiningin purku?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus