Kihelkonna-Kuressaari

6.8.2017 · Aihe: Pyöräily, _ 

Perjantai

Tuuli oli yltynyt kovaksi ja puuskittaiseksi. Se oli aluksi sivutuulta, mutta sitten reitti kääntyi länteen ja tuuli tuli takaa. Vau! Nyt mentiin lujaa.

Kerrankin kävi niin, että perille tulo suorastaan harmitti. Jos en olisi päättänyt tutustua Kuressaareen vähän paremmin, olisin jatkanut matkaa länteen Orissaareen.

Hotelloiduin, kiertelin fillarilla kaupunkia. Kuressaari on lähes koskemattomana säilynyt vanha puukaupunki – sellainen, jollaisia meilläkin oli vielä 1960-luvun alussa, mutta meillä, minkä sota säästi, sen rauha tuhosi. Suomalaisten pikkukaupunkien rumuus on suorastaan elinkeinopoliittinen ongelma, koska ruma elinympäristö ei houkuttele luovia ihmisiä paikkakunnalle yrittäjiksi.

Kuressaaren keskusta oli suljettu liikenteeltä. Sinne oli tuotu tonneittain hiekkaa rantapallon pelaamista varten. Täytyy sanoa, että pojat olivat aika taitavia, paljon taitavampia kuin Hietsussa pelaavat.

Kävin saunassa ja lähdin syömään.

Huomiseksi lauantaiksi on luvattu sadetta. Tiedustin hotellista, voiko siellä olla yhden ylimääräisen yön.

 

Kommentit

8 Vastausta artikkeliin “Kihelkonna-Kuressaari”

  1. Olli Pajanen kirjoitti 6.8.2017 kello 11:14

    Sokkelin mataluus Virossa ja vähän muualla on minuakin askarruttanut. Laitoin huomiosi fb:n “Pelastakaa vanhat talot”-ryhmään ja jään odottamaan mitä siellä tiedetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mats kirjoitti 6.8.2017 kello 12:06

    Yöunien kannalta keskustan sulkeminen liikenteeltä on mitä mainioin juttu. Parvissa liikkuvat HD-ukot (Suomesta) ovat siellä tavanneet levittää melusaastettaan aivan aamutunneille asti.

    Tuo maannousemasieni taitaa olla vain meikäläisten kuusivaltaisten maa-alueiden ongelma. Luulen, että siellä ei myöskään radonkaasu ole samanlainen ongelma kuin meidän moreenimaillamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markku af Heurlin kirjoitti 6.8.2017 kello 16:03

    En osaa sanoa. Asiaan saattaa vaikuttaa myös epätasainen maasto. Ja tieenkin atpa ja tottumus.

    Vanhoissa mökeissä oli matalat perustat, mutta ne tönot ovat lahonneet. Hyvin usein.

    Korkeampi perusta suojaa myös seinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Rolle kirjoitti 6.8.2017 kello 20:40

    “Täytyy sanoa, että pojat olivat aika taitavia, paljon taitavampia kuin Hietsussa pelaavat.”

    nohnoh, noinkohan. Hietsussa pelaavat kaikentasoiset harrastajat, vasta aloittaneista Suomen huippuihin. Tuolla Kuressaaressa oli varmaan joku turnaus, eikä normaalia pelailua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Rolle kirjoitti 6.8.2017 kello 21:44

    Markku af Heurlin:
    En osaa sanoa. Asiaan saattaa vaikuttaa myös epätasainen maasto. Ja tieenkin atpa ja tottumus.

    Vanhoissa mökeissä oli matalat perustat, mutta ne tönot ovat lahonneet. Hyvin usein.

    Korkeampi perusta suojaa myös seinää.

    Vähän erikoista, koska taas sähkötolpat yms. pistävät betonipaalujen päälle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Anonymous kirjoitti 6.8.2017 kello 21:52

    Virossa maaperä on tyystin erilaista kuin Suomessa. Kalkkikivimaata on maasta suuri osa ja se ei toimi samalla tavalla kuin suomalainen maasto, jossa peruskallion päällä on ohuehko kerros soraa tai savea. Suomessa pohjavesi on todella lähellä maanpintaa ja vanha viisaus onkin rakentaa talo aina maastossa korkeammalle paikalle tai eristää rakennus kivijalalla tai korkealla sokkelilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Janis Petke kirjoitti 6.8.2017 kello 22:31

    Rolle: Vähän erikoista, koska taas sähkötolpat yms. pistävät betonipaalujen päälle

    Tuo on vanha yleisliittolainen standardi, jota noudatettiin koko Nevvostoliitossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko H kirjoitti 7.8.2017 kello 2:06

    Lähes maantasossa olevia lattioita on kyllä 60- ja 70-lukujen omakotitaloissa Suomessakin vaikka kuinka paljon, ja kosteusongelmia vastaavasti. Semminkin, kun lattialaatan alle tuolloin laitettiin usein hiekkaa, eli nykymallista kapillaarikatkoa ei ole. Lapsuudenkotini vuosimallia 75 sattuu olemaan tämmöinen, mutta se on pysynyt kunnossa, ilmeisesti koska sokkeli on poikkeuksellisen korkea ja betonia (ei 80-luvun harkkoja), talo kivirunkoinen, ja tontin taakse rakennettiin myöhemmin kokoojakatu, jonka ojat kuivattivat koko tonttia aika lailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus