Kõrgessaare – Kihelkonna

4.8.2017 · Aihe: Pyöräily 

Olin pannut kännykän hälyttämään, koska halusin aamiaiselle Viinäköökiin. Espoon joukkue lähti fillaroimaan klo 8:30 ja ravintola sulki ovensa.

Murkinoidessani etsin Saarenmaalle menevän lautan aikataulun. Joko klo 11 tai klo 15:30. Uups. Minun piti käydä katsimassa maailman vanhinta toimivaa majakkaa, mutta ehtiäkseni klo 11:n lauttaan, ei ollut varaa 25 kilometrin ylimääräiseen mutkaan.

Totesin, että pitää ajaa aika rivakasti muutenkin, että ehtii. Mutta ei se mitään, yksi pikataival matkalle sopii. Neljä kilometriä ajettuani totesin, että tällä vauhdilla en ehdi:  hidasteasfaltti ja vastatuuli. Ehtiminen edellyttäisi kieli vyön alla ajamista ja se taas merkitsisi, että sippaisin viimeistään 10 kilometriä ennen maalia ja myöhästyisin. Ehkä sittenkin se majakka?

Tie kääntyi etelään, ja länsituuli muuttui sivutuuleksi ja lopulta vaimeni metsän suojassa. Asfaltti muuttui paljon paremmaksi. Vauhti nousi yli 25 %.  Sopivan rivakasti ajaen tulin perille kymmenen minuuttia etuajassa. Keho alkoi juuri urputtaa lepohetken tarvetta, kun ajoin fillarin lauttaan. Mutta lujempaakin olisi päässyt.

Lautalla kirjoitin edellisen päivityksen.

Tarkoitukseni oli oikaista saaren läpi Kuressaareen ja jäädä sinne kahdeksi yöksi ja käydä tutustumassa saareen ilman reppua. Mutta sitten löysin netistä mielenkiintoisen majapiakan. Päätin lähteä kiertämään saarta, vaikka se tarkoittikin, että Tartto jää näkemättä. Olen ollut Tartossa kaksi kertaa ja Saarenmaalla en kertaakaan.

Mielenmuutokseen vaikutti suuresti käynti turisti-infossa. Minulla on käytössäni vanha pyöräkartta, ja sen mukaan saaren kierros olisi lähinnä sorateitä. Turisti-info vakuutti, että nyt ne on päällystetty. Olin tilannut itselleni netistä uuden kartan viikkoa ennen lähtöä, mutta ei ollut näkynyt. Minulle vakuutettiin, että sen saa kaikkialta, mutta yli kymmenestä paikasta olen kysynyt, eikä ole löytynyt. Tallinnan satamassa olisi ilmeisesti ollut.

Periaatteessa oli yhä vastatuulta, mutta metsä suojasi siltä pääosin ihan hyvin. Aika vähästä ihminen voi tulla iloiseksi. Tasainen asfaltti ja tyyni sää. Ridley kulki niin kuin se pitikin, siis lähes ilman mitään.

Halpoja olivat kilometrit, kun maasto oli lähes tasaista. Niitä jäi taakse 107, mutta kovin hyvävoimaisena tulin perille jo ennen kuutta.  Periaatteessa olisin voinut jatkaa Kuressaareen saakka, olisihan loppu ollut myötätuulta.

Hotelli oli varsin pieni. Loona manor Kihelkonnassa. Tätä maata kannattaa kiertää jo hassujen paikannimien metsästämiseksi.

Hotellissa yöpyi myös puolalainen pyöräilijäpariskunta. Olisi kiva tietä pyörämatkailun tuomista rahavirroista. Olen turhaan yrittänyt saada suomalaista matkailualaa panostamaan pyörämatkailuun. Infra alkaa Virossa olla kunnossa, mutta majoitusmahdolisuuksista puuttuu helposti saatava koottu informaatio. Tai siis, en ole sitä löytänyt.

Kummallista. Tänään ei mennyt pieleen mikään. Meni kuin Strömsössä.

Kommentit

4 Vastausta artikkeliin “Kõrgessaare – Kihelkonna”

  1. JTS kirjoitti 4.8.2017 kello 22:55

    Vilsandin kansallispuiston opastuskeskus siinä samalla. mukava majapaikka.

    Aika haipakkaa matka taittuu. Pangan jyrkänne ja Sorvan niemi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Turkulainen matkailija Helsingissä kirjoitti 5.8.2017 kello 20:40

    Niin (sisältää tuotemainontaa), aamuinen usva välillä Salo Mustio, edessä maantie alla Bianchi hybridi, kurjet pelolla, hirvi ääntelee metsässä, Lohjan museot, Siuntio Span saunat ja uima-allas, ravintola, sitten Espoo ja patikointi Nuuksiossa, Spahan Haagaan, lounas Helsingissä, seuraavana päivänä lopuksi keskuspuistoa, Pitkäkoskelle, Haltialan tilalle, Vantaanjoen rantaa Vanhankaupungin lahdelle (n. 25 km ‘metsän keskellä, joen rantaa’ – aika vähän markkinoitu Helsingissä, hyvä niin kannaltani), Hermanni, Sörnäinen kauppatori, Mattolaituri, Löyly tai Faro. Pyörä junaan ja paluu Turkuun. Taas runsas viikko sitten. Meitä pyöräilijöiden eri versioita, hybridejä on paljon. Pyöräilyn mahdollisuudet ja ihanuudet välillä Turku (ja saaristo) Helsinki kaikkine nähtävyyksineen on niin alihyödynnetty. Majoitus- ja reittivaihtoehtoja välillä Helsinki-Turku tulisi markkinoida paremmin ja tehdä matka myös hitaammille pyöräilijöille mahdolliseksi. Tällä hetkellä vastaantulijoita on vähän, koska noin puolivälissä ei ole mitään järkevää yöpymispaikkaa. Mielenkiintoisia tutustumiskohteita olisi. Ps. Maantie välillä Mustio-Lohja on pyöräilijälle itsesuojeluvaiston koetinkivi (= rekat, irtokivet ja repaleinen piennar).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mardu kirjoitti 6.8.2017 kello 10:53

    Turkulainen matkailija Helsingissä:
    …Vantaanjoen rantaa Vanhankaupungin lahdelle (n. 25 km ‘metsän keskellä, joen rantaa’ – aika vähän markkinoitu Helsingissä, hyvä niin kannaltani)…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mardu kirjoitti 6.8.2017 kello 11:01

    Mardu:

    Vantaanjoen lähellä asuessani ja kyseistä reittiä viikottain käyttäneenä: Vantaanjoki näiltä osin on selvästi alihyödynnetty turismin kannalta. Pyöräilyn lisäksi itse joki melonta- ja kalastusmahdollisuuksineen on lyömätön. Koskimaisemat Ptkäkoskella ja Ruutinkoskella vetävät vertoja kehä III:n ulkopuolella vastaaville. Käytön kannalta olisi kuitenkin ensin kiinnitettävä huomiota joen pohjoisosien vedenpuhdistukseen sekä maatalouden että yhdyskuntajätteiden osalta. Tämän suhteen onkin jo tapahtunut parannusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus