Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Mart­ti Het­emä­ki jatkaa keskustelua perus­tu­losta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeen­tu­lotuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen päälle mak­se­taan asum­is­menot kokon­aan, kuitenkin korkein­taan kun­tako­htaiseen kat­toon saak­ka. (Kat­to voidaan tietyis­sä tapauk­sis­sa ylit­tää ainakin tilapäis­es­ti, mut­ta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksi­na­su­val­la on vuokra 650 € kuus­sa ja hän saa perus­tu­loa 560 euroa kuus­sa, hänen toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­mansa näyt­tää tältä

Menot

Perus­nor­mi 488 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä 1138 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40
Yhteen­sä          966,40

 

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäy­tyy työstä, ja toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan 20 %, toimeen­tu­lo­tuk­i­laskel­ma näyt­tää tältä:

Menot

Perus­nor­mi        390,40 €
Asum­is­menot 650 €
Yhteen­sä          1040,40 €

Tulot

Perus­tu­lo 560
Asum­is­tu­ki       406,40

Yhteen­sä          966,40

Mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Aivan nyky­lain­säädän­nön mukaan tässä on siis sank­tio sille, ettei ota työtä tai työvoimapoli­it­tista koulu­tus­ta vas­taan. Het­emäen mukaan asumiseen suun­nat­tua toimeen­tu­lo­tukea ei voi leika­ta. Ei, se leikkaus kohdis­tuu tuo­hon perus­normi­in, mut­ta lop­putu­los on sama.

(Samas­ta syys­tä Het­emäen käsi­tys, että toimeen­tu­lotues­ta menee 48 % asumisku­lui­hin, on vas­taus kysymyk­seen, johon ei voi antaa järkevää vas­taus­ta. Mar­gin­aal­im­ielessä se kohdis­tuu melkein kokon­aan asumiseen, kos­ka ensisi­jainen tur­va on suurem­pi kuin tuo 488 euroa. Niin­pä melkein aina asum­is­menot laukai­se­vat toimeen­tu­lotuen.  Ilmaisek­si asu­va henkilö ei voisi juuri koskaan saa­da toimeen­tu­lo­tukea. Elämiseen sitä saa lähin­nä vain han­kit­tuaan itselleen karenssin työttömyysturvasta.

Het­emäen mukaan tätä toimeen­tu­lotuen alen­nus­ta ei kuitenkaan käytän­nössä sovel­leta. Se on sit­ten taas oma asiansa, mut­ta samal­la se vie poh­jan koko argumentilta:

Olete­taan siis, että meil­lä olisi täysin ehdolli­nen perus­tu­lo (tai työ­markki­natu­ki), jon­ka menet­tää kokon­aan, jos kieltäy­tyy työstä, mut­ta toimeen­tu­lo­tukea ei kuitenkaan leikat­taisi. Sil­loin henkilön  käteen jäävät tulot eivät alenisi lainkaan, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki vain nousisi menete­tyn perus­tu­lon tai työ­markki­nat­uen ver­ran. Jos on tot­ta, että toimeen­tu­lotuen kohdal­la ei lais­sa määrät­tyä sank­tio­ta tosi­asi­as­sa nou­date­ta, on aivan sama, onko ensisi­jaises­sa tur­vas­sa jokin sank­tio vai ei.  Het­emä­ki puo­lus­taa jär­jestelmää, joka on selvästi hänen tavoit­tei­den­sa vastainen.

Tämä kos­kee siis vain niitä, jot­ka ovat oikeutet­tu­ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Työssä käyvän puolisot eivät ole, joten heitä sank­tiot tietysti koske­vat nytkin.

Mik­si perus­tu­lo on parem­pi kuin nykyi­nen sosi­aal­i­tur­van sekamel­s­ka? Kos­ka se on johdon­mukaisem­pi ja sik­si tuot­taa parem­mat kan­nus­timet. Jopa Mil­ton Fried­man oli tätä mieltä.

Esimerkik­si sovitel­tu työt­tömyys­tur­va on vähän perus­tu­loa muis­tut­ta­va, mut­ta yksi siitä puut­tuu ja sen mukana kaikki.

Sovitel­tu päivära­ha piene­nee jokaista kuukau­den aikana ansait­tua euroa kohden 50 sent­tiä (50 pros­entin yhteenso­vi­tus) kuitenkin niin, että 300 ensim­mäistä euroa ovat sovi­tuk­ses­ta vapaat. Tämän 300 euron suo­jao­su­us on saanut työt­tömät yhä yleisem­min tar­jou­tu­maan kaik­keen mah­dol­liseen silp­putyöhön. Pieni­palkkaisten osa-aikaisten kau­pan kas­so­jen tilan­net­ta tämä ja sama suo­jao­su­us asum­istues­sa paran­si­vat niin, että he saa­vat 200 euroa kuus­sa aiem­paa enem­män käteen. Kysyin ker­ran Ann Selin­iltä, mil­loin hän osa tupopöy­dässä saanut jäse­nilleen yhtä suuren paran­nuk­sen, mut­ta hän ei vastannut.

Tämä näyt­tää siis hyvältä, mut­ta siinä on kak­si rajoi­tus­ta. Palk­ka yhdessä päivära­han kanssa ei saa ylit­tää työt­tömyysko­r­vauk­sen perus­teena ole­vaa palkkaa eikä työai­ka ylit­tää 80 % kokoaikaises­ta työa­jas­ta. Mon­elle pieni­palkkaiselle työ­markki­nat­uen saa­jallekin käy niin, että nelipäiväi­nen työ tuot­taa enem­män kuin viisipäiväi­nen. Ansiosi­don­naisel­la ole­val­la tuo kat­to tulee vas­taan jo ennen 20 viikko­työ­tun­tia. Täl­laisia älyt­tömyyk­siä perus­tu­los­sa ei ole.

Joskus myös syyn määrit­telem­i­nen tuot­taa vaikeuk­sia. Masen­nuk­ses­ta kär­sivästä on joskus vaikea sanoa, onko tämä sairas vai työtön, ja sik­si perus­tur­va onko molem­mis­sa tapauk­sis­sa asetet­tu saman suu­ruisek­si (tai oli, kunnes seu­raa­vat päät­täjät taas eriyt­tivät ne toisistaan.)

Mut­ta jos päivära­ha tulee työt­tömyy­den perus­teel­la, työstä ei saa kieltäy­tyä, mut­ta jos se taas tulee sairau­den perus­teel­la, keikkatyön tekem­i­nen (tai opiske­li­jal­la tent­ti­in osal­lis­tu­mi­nen) tulk­i­taan sosiaaliturvapetokseksi.

On myös kiva men­nä ker­tomaan down-syn­d­roomais­ten van­hempainil­las­sa, mik­si hei­dän lap­sil­laan on ehdo­ton ansain­ta­mak­si­mi, jon­ka ylit­tämis­es­tä eurol­la ran­gais­taan koko työkyvyt­tömyy­seläk­keen menet­tämisel­lä. Kun muut saa­vat palkanko­ro­tuk­sen, Pet­terin työaikaa joudu­taan lyhentämään.

Tätä sotkua ei kor­ja­ta pikkuko­r­jauksin, vaan on raken­net­ta­va koko jär­jestelmä alus­ta alka­en uud­estaan. Sen run­gok­si kan­nat­taisi ottaa perus­tu­lo. Sata-komitea oli pan­tu tekemään kokon­aisu­ud­is­tus­ta, mut­ta työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat, ettei mitään saa muut­taa eikä muutettu.

Työ­markki­noiden isos­sa kuvas­sa perus­tu­lo olisi ennen kaikkea sub­ven­tio pieni­palkkaisille. Se voisi sik­si tuo­da lisää tar­jokkai­ta töi­hin, minkä takia kai ay-liike sitä vieroksuukin, peläten sen johta­van palkkaeroosioon.

Jos se oikeasti johtaisi palkkaeroosioon, työl­lisyys­ti­lanne voisi paran­tua merkit­tävästikin. Tässä ei olisi sosi­aalis­es­ti mitään väärää, kos­ka tas­apaino aset­tuisi joka tapauk­ses­sa tilanteeseen, jos­sa vähän pienem­pi palk­ka perus­tu­lol­la täy­den­net­tynä olisi enem­män kuin nykyiset palkat ilman perustuloa.

Jos perus­tu­losta halut­taisi­in koko hyö­ty irti kohen­tuneena työl­lisyytenä, tupo-pöy­dis­sä pitäisi hyväksyä palkko­jen jous­to alaspäin.

Niin ja tietysti. Saman suu­ru­inen perus­tu­lo kaikille ei tienkään voi olla ideaali­ratkaisu. Siinä voi olla henkilöko­htaisia koro­tuk­sia esimerkik­si  vam­maisu­u­den perus­teel­la. Mut­ta se onkin vähän laa­jem­man kir­joituk­sen aihe.

 

 

 

 

32 vastausta artikkeliin “Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta”

  1. Jos perus­tu­losta halut­taisi­in koko hyö­ty irti kohen­tuneena työl­lisyytenä, tupo-pöy­dis­sä pitäisi hyväksyä palkko­jen jous­to alaspäin.

    Tupos­sa voitaisi­in tehdä muitakin kansan­talout­ta ja työl­lisyyt­tä paran­tavia toimia:
    Voitaisi­in sopia uusien työ­paikko­jen luomis­es­ta ihan yri­tyk­sen koon mukaan pro­gres­si­ivisi­na pros­ent­timäärinä. Tai rajoit­taa osinko­jen ja bonusten kokon­ais­määrää suh­teessa suorit­ta­van työn kokon­ais­palkkoi­hin ja investoin­tei­hin, jol­loin rahaa siir­ty­isi kier­toon reaal­i­talouteen. Tai määritel­lä palkko­jen ja palkkioiden jakau­ma, jol­loin johdol­la olisi henkilöko­htainen intres­si joko nos­taa alem­pia palkko­ja tai palkata lisää väkeä, jol­loin rahaa siir­ty­isi kiertoon.

    Nämä oli­si­vat nimeno­maan val­tion intres­seis­sä tupo-pöy­dässä jo työt­tömyy­den vähen­tämisek­si ja val­tion­talouden paran­tamisek­si. En toki ole­ta nykyisen oikeis­to­hal­li­tuk­sen täl­laista aja­van, mut­ta ihme­tyt­tää, mik­sei keskusta­lainen tai vasem­mis­to­lainen hal­li­tus ole täl­laisia koskaan vaat­in­ut tai edes esit­tänyt. Ammat­tili­itot var­masti tukisivat.

  2. “Jopa Mil­ton Fried­man oli tätä mieltä.”

    Miten niin jopa? Yleen­sä vapaan markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jat (Mil­ton Fried­man, Björn Wahlroos jne.) kan­nat­ta­vat perus­tu­loa, ruuhka­mak­su­ja ja sen sellaisia.

  3. “Jos on tot­ta, että toimeen­tu­lotuen kohdal­la ei lais­sa määrät­tyä sank­tio­ta tosi­asi­as­sa nou­date­ta, on aivan sama, onko ensisi­jaises­sa tur­vas­sa jokin sank­tio vai ei. Het­emä­ki puo­lus­taa jär­jestelmää, joka on selvästi hänen tavoit­tei­den­sa vastainen.”

    Toimeen­tu­lotues­sa on kai edelleen var­al­lisu­u­teen liit­tyviä ehto­ja, vai olenko väärässä?

  4. Olen ehkä nipo, mut­ta pyytäisin, että tai­tat ani­moidut main­ok­set leipätek­stin yläpuolelle vaik­ka oma sivun oikeaan laitaan, että sen saa rul­lat­tua peit­toon varsi­naista jut­tuasi lukies­sa. Ani­moin­nit häir­it­sevät nimit­täin luet­tavu­ut­ta todel­la tehokkaasti.
    Tätä ei tarvitse julka­ista, kiitos.

    Tero

  5. Osmo Soin­in­vaar­al­la konkreet­tista kuvaus­ta siitä, miten perus­tu­lo vapaut­taisi nyt tuloloukuis­sa ole­via ihmisiä ansiotöi­hin ja mui­hin yhteiskun­nal­lis­es­ti järke­vi­in tehtäviin.

  6. Jos alen­net­tu perus­tu­lo/-nor­mi riit­tää elämiseen, niin mik­si ylipäätään mak­se­taan lähtöko­htais­es­ti enem­män? Lain mukaan 60 % normista 488 eli 293 euroa kuus­sa riit­tää yksin asu­valle (asumisen päälle). Eikö tämä olisi sopi­va lähtö­ta­so? Siihen voisi ynnätä vielä 307 euro kuus­sa asum­is­menoi­hin, jol­loin kokon­ais­sum­ma olisi 600 euroa kuus­sa. Ei sil­lä lev­eästi elä, mut­ta se ei ole tarkoituskaan.

  7. Osmo:“Mitkä main­ok­set? Oletko löytänyt Google-main­ok­sia vielä jostain?”

    Vihreän Lan­gan main­os on animoitu.

  8. Muu­ta­ma tärkeä point­ti lisää perus­tu­lon puoles­ta. Sil­lä saa opiskel­la ihan oikeaa tutk­in­toakin joka voi tuo­da ihan oikean työ­paikan eikä vain jotain leikkiä- laulua ja liikun­taa tyylistä työvoimapoli­it­tista koulutusta.

    Robo­t­i­saa­tion ja keinoä­lyn myötä meitä kohtaa vas­taa­va kokon­aisien ammat­tikun­tien kato kuin mitä trak­torit ja lyp­sykoneet tekivät maaseu­tu­työ­paikoille viime vuo­sisadan alkupuolel­la. Sitä ei enää paika­ta työvoimapoli­it­tisel­la koulu­tuk­sel­la tai “kuntout­taval­la työ­toimin­nal­la” vaan ne ihmiset joutu­vat opiskele­maan usein kokon­aan­nu­u­den ammatin usein keski­as­teel­la tai yliopistossa. 

    Valitet­tavsti tämä vaan rikkoo koko hal­lu­tuk­sen unel­mat lainara­hoit­teis­es­ta opiskelus­ta ja siitä että ihmi­nen voisi tehdä pitkän työu­ran yhdel­lä tutkinnolla.

  9. Täl­laiset kom­men­tit vetävät kyl­lä aika sanattomaksi…

    > Tupos­sa voitaisi­in tehdä muitakin kansan­talout­ta ja työl­lisyyt­tä paran­tavia toimia:
    Perustelisitko vähän, miten ehdo­tuk­sesi liit­tyvät tupo-neuvotteluihin?

    > Voitaisi­in sopia uusien työ­paikko­jen luomis­es­ta ihan yri­tyk­sen koon mukaan pro­gres­si­ivisi­na prosenttimäärinä.
    Eli siis kon­klaavi päät­tää, että nyt tulee työ­paikko­ja. Se on suun­nitel­mat­alout­ta. Työ­paikko­ja tulee, jos yri­tyk­sen tuot­teil­la on markki­noil­la kysyn­tää. Myyn­ti ja asi­akkaat mah­dol­lis­ta­vat investoin­nit uuteen työvoimaan, ei mikään her­rak­er­ho. Ks. viimeisim­pänä esimerkkinä Venezuela.

    > Tai rajoit­taa osinko­jen ja bonusten kokon­ais­määrää suh­teessa suorit­ta­van työn kokon­ais­palkkoi­hin ja investoin­tei­hin, jol­loin rahaa siir­ty­isi kier­toon reaalitalouteen.
    Jae­tut osin­got ovat yri­tys­ten omis­ta­jien palkkio­ta siitä, että ovat aikaisem­min pääomit­ta­neet yri­tys­tä osta­mal­la siitä osu­u­den. Osin­goil­la ei ole mitään tekemistä työn­tek­i­jöi­den palkka­neu­vot­telu­iden kanssa. Omis­ta­jat eivät ole (vält­tämät­tä) työ­suh­teessa omis­ta­maansa yri­tyk­seen. Miten tämä ei voi mah­tua vasem­mis­to­laiseen kalloon? Osin­gon suu­ru­u­den määri­tys on yri­tysjo­hdon ruti­inidu­u­nia ja päätöstä tehdessä ote­taan aika mon­ta yri­tysko­htaista muut­tu­jaa huomioon. Mut­ta onnek­si keskuskomitea tietää nämäkin asi­at jokaisen yri­tyk­sen osalta paremmin.

    > Tai määritel­lä palkko­jen ja palkkioiden jakau­ma, jol­loin johdol­la olisi henkilöko­htainen intres­si joko nos­taa alem­pia palkko­ja tai palkata lisää väkeä, jol­loin rahaa siir­ty­isi kiertoon.
    Myös tämä on yriysjo­hdon ruti­inidu­u­nia, jota jokaises­sa yri­tyk­sessä tehdään. Halu­at siis suun­nitel­mat­alout­ta tän­nekin? Joku poruk­ka päät­tää kaikkien suo­ma­lais­ten yri­tys­ten puoles­ta, miten he saa­vat käyt­tää omia raho­jaan? Ihan oikeasti.

    > Nämä oli­si­vat nimeno­maan val­tion intres­seis­sä tupo-pöy­dässä jo työt­tömyy­den vähen­tämisek­si ja val­tion­talouden paran­tamisek­si. En toki ole­ta nykyisen oikeis­to­hal­li­tuk­sen täl­laista aja­van, mut­ta ihme­tyt­tää, mik­sei keskusta­lainen tai vasem­mis­to­lainen hal­li­tus ole täl­laisia koskaan vaat­in­ut tai edes esit­tänyt. Ammat­tili­itot var­masti tukisivat.
    Mik­sei saman­tein kansal­lis­te­ta kaikkia yri­tyk­siä ja anneta niitä demarien, keskus­tan ja ammat­tili­it­to­jen pyöritet­täväk­si? Sitähän tässä fak­tis­es­ti ehdo­tat. Olisit edes sen ver­ran rehelli­nen, että ehdot­taisit suo­raan tätä. Han­ki ajatuk­sille­si poli­it­ti­nen spon­sori tai ryhdy itse aja­maan asi­aa. Suo­sio mitataan sit­ten vaaleis­sa. Onnea matkaan.

  10. Min­ul­la on epäilys, että nykyisen jär­jestelmän puo­lus­ta­jat itse asi­as­sa halu­a­vat puo­lus­taa näitä kaikkein vas­ten­mielisimpiä piirteitä tässä nykyjär­jestelmässä. Perus­tu­lon olois­sa kan­nat­taisi oikeasti työl­listyä omae­htois­es­ti aika pieni­palkkaisi­inkin hom­mi­in, nykyjär­jestelmässä se on mm. sovitel­lun päivära­han päätök­sen­teon hitau­den vuok­si riskaa­belia. Net­ti on täyn­nä ker­to­muk­sia osa-aikatyön vaikeud­es­ta, ja siitä miten TE-keskuk­set pitävät oma-aloit­teis­es­ti osa-aikaises­ti työl­listyvää suurin piirtein rikollisena.

    Näin ollen saadaan työt­tömil­lä teetet­tyä orjatyötä 9 euron päivära­haa vas­taan, kos­ka se voi olla ain­oa real­isti­nen ratkaisu työt­tömän kannal­ta, joka ei joh­da tukien mene­tyk­seen vähin­täänkin määräajaksi.

  11. Perus­tu­loa tarvi­taan etenkin siinä, kun yhteiskun­nan tukien varas­sa ole­va ihmi­nen yrit­tää akti­ivis­es­ti paran­taa tilan­net­taan. Joka ker­ta kun niin tekee nykyisessä jär­jestelmässä, se suis­taa lop­ul­ta ihmisen talousti­lanteen raiteil­taan, kos­ka byrokra­tia aiheut­taa ongelmia toimeentulossa. 

    Eräs esimerk­ki on pitkäaikais­sairaudet, hidas kuntou­tu­mi­nen takaisin työelmään tarkoit­taa, että use­an vuo­den aikana on joka vuosi tulot­to­mia kuukau­sia, kun kuntou­tu­miseen liit­tyviä toimen­piteitä tehdään. Siitä seu­raa, että oma talous vau­ri­oituu entistä enem­män ja sen kor­jaami­nen käy vaikeammaksi.

    Tätä valai­se­va esimerk­ki on, kun kuntou­tustuel­la ole­va siir­tyy työkokeilu­un, joka epäon­nis­tuu, siitä seu­raa, luon­nol­lis­es­ti tuki­in katkok­set. Sit­ten kun se työkokeilu onnis­tuukin ja johtaa työl­listymiseen, niin ensim­mäi­nen kuukausi työssä eletään täysin ilman toimeen­tu­loa, kos­ka tuet mak­se­taan kuun alus­sa ja palk­ka tulee kuun lopus­sa. Tuet lop­pu­vat työl­listymiskuukau­den alussa.

    Mitä pienem­mäl­lä toimeen­tu­lol­la elää, niin sitä helpom­min pyrokra­tia aiheut­taa ihmisen suis­tu­misen uloso­ton asiakkaaksi.

  12. Pait­si, että toimeen­tu­lotuen peru­sosaa ei saa ellei täytä sen ehtoja.

    Ts. omaa sel­l­aisia meno­ja, joi­hin sitä voidaan em. syin myöntää.

    Julk­isu­udessa se toki las­ke­taan täysimääräisenä vaik­ka har­va sen saa täytenä.

  13. Kalle:
    Osmo, mik­si pitäisi maksaa?

    Kos­ka Suomes­sa on yli miljoona met­sästysaset­ta ja nälkäi­nen mies on vihainen mies.

  14. “Yksinäisen henkilön toimeen­tu­lotuen perus­nor­mi on 488 euroa kuus­sa ja sen päälle mak­se­taan asum­is­menot kokon­aan, kuitenkin korkein­taan kun­tako­htaiseen kat­toon saakka”

    Ei pidä paikkaansa, kos­ka perus­normia ei mak­se­ta ellei omaa siihen sopivia menoja.

  15. Näin itse aina elämisen­sä, ja mon­en muunkin elämisen mak­sa­neena tun­tuu kohtu­ullisen korkeil­ta nuo jouti­laille mak­set­ta­vat sum­mat. Mielestäni yhteiskun­nal­la pitäisi olla oikeus vaa­tia jotakin myös vastik­keek­si ilmaisen rahan saa­jil­ta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

  16. tapi­o­heikki­nen:
    Näin itse aina elämisen­sä, ja mon­en muunkin elämisen mak­sa­neena tun­tuu kohtu­ullisen korkeil­ta nuo jouti­laille mak­set­ta­vat sum­mat. Mielestäni yhteiskun­nal­la pitäisi olla oikeus vaa­tia jotakin myös vastik­keek­si ilmaisen rahan saa­jil­ta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

    Vastik­keel­lista rahaa kut­su­taan palkak­si, ja sitä mak­se­taan työe­htosopimusten mukaan. Jonkun arvot­toman kiu­san­teko­työn teet­tämi­nen perus­tur­van “vastik­keek­si” ei paran­na kenenkään hyvinvointia.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    DVA, Mis­sä kun­nas­sa näin tulkitaan?

    Ihan joka ikisessä kun­nas­sa, tai riko­taan lakia. Koko toimeen­tu­lo­tu­ki, mukaan luet­tuna peru­sosa, ovat tarve­harkin­nan alaisena.

  18. tapi­o­heikki­nen:
    Näin itse aina elämisen­sä, ja mon­en muunkin elämisen mak­sa­neena tun­tuu kohtu­ullisen korkeil­ta nuo jouti­laille mak­set­ta­vat sum­mat. Mielestäni yhteiskun­nal­la pitäisi olla oikeus vaa­tia jotakin myös vastik­keek­si ilmaisen rahan saa­jil­ta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

    Opiske­li­ja: 250 e/kk (opin­to­laina ei ole tuki vaan laina), työtön 450 e/kk.

    Sit­ten tuuri­pa­jat­sos­ta ehkä asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea lisäksi.

    Tap­sa on hyvä ja koit­taa elää kuukau­den 450 eurol­la. Mak­sa sil­lä vuokra, ruu­at, net­ti, lääk­keet ja aivan kaik­ki. Kir­joi­ta vaik­ka blo­gi aiheesta.

  19. tapi­o­heikki­nen:
    Näin itse aina elämisen­sä, ja mon­en muunkin elämisen mak­sa­neena tun­tuu kohtu­ullisen korkeil­ta nuo jouti­laille mak­set­ta­vat sum­mat. Mielestäni yhteiskun­nal­la pitäisi olla oikeus vaa­tia jotakin myös vastik­keek­si ilmaisen rahan saa­jil­ta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

    Perustili olisi se ratkaisu. Jos elää jos­sain elämän­vai­heessa paljon yhteiskun­nan siiv­el­lä, mak­saa myöhem­min vähän enem­män vero­ja, ja viime kädessä saa vähem­män eläkettä.

  20. Tai perustili + perus­tu­lo, jos halu­taan tasa­ta tulo­ero­ja laa­jem­min. + rajaverokat­to, jot­ta kan­nus­tavu­us saataisi­in kaik­il­ta osin kun­toon. Kun­ni­an­hi­moisimpi­in perustilei­hin on tosin sisään­raken­net­tu rajaverokat­to esimerkik­si “yhdis­tämäl­lä” siihen tulosi­don­nais­ten mak­su­jen kieltämi­nen ja muiden tukien tai niiden tulovähen­teisyy­den lakkaut­ta­mi­nen, mut­ta lie­nee epäre­al­is­tista saa­da noin paljon muu­tok­sia kerralla. 

    Rajaverokat­to olisi paljon pienem­pi muu­tos: olkoot nuo muuten kuten nyt, kun­han joka ansioeu­rosta jää edes 30 sent­tiä käteen. Sen jäl­keenkin ehtii muutel­la lisää niitä van­ho­ja tukia/maksuja.

  21. “Tämä näyt­tää siis hyvältä, mut­ta siinä on kak­si rajoi­tus­ta. Palk­ka yhdessä päivära­han kanssa ei saa ylit­tää työt­tömyysko­r­vauk­sen perus­teena ole­vaa palkkaa eikä työai­ka ylit­tää 80 % kokoaikaises­ta työa­jas­ta. Mon­elle pieni­palkkaiselle työ­markki­nat­uen saa­jallekin käy niin, että nelipäiväi­nen työ tuot­taa enem­män kuin viisipäiväi­nen. Ansiosi­don­naisel­la ole­val­la tuo kat­to tulee vas­taan jo ennen 20 viikko­työ­tun­tia. Täl­laisia älyt­tömyyk­siä perus­tu­los­sa ei ole.”

    Tästä saa sel­l­aisen käsi­tyk­sen niin kuin kyseessä olisi ongel­ma tai seu­raisi jotain sank­tioi­ta, jos “rikkoisi” näitä sään­töjä. Oikeast­i­han niin ei tietenkään ole, vaan se että palkka+päiväraha ei saa olla liian kova tai työ ei saa olla kokoaikaista tarkoit­taa vain sitä, että jos on, niin päivära­has­ta tulee sen kuukau­den osalta kiel­teinen päätös. Se ei kuitenkaan vaiku­ta mitenkään edel­liseen tai tule­vaan kuukau­teen. Sovitel­tua päivära­haa haetaan nor­maal­isti neljän viikon jak­sois­sa ja jokainen jak­so on oma kokonaisuutensa. 

    Jos joku aikaisem­min 3000 €/kk tien­an­nut saakin nyt jos­sain kuus­sa 4000 euroa, mik­si ihmeessä hänelle pitäisi vielä mak­saa päivära­haa siihen päälle? Tai jos joku on täysipäiväis­es­ti työssä (>80% työa­jas­ta), mik­si hänelle pitäisi mak­saa työt­tömyysko­r­vaus­ta? Seu­raaval­la jak­sol­la voikin olla, että ei saa yhtään työvuoroa ja sit­ten tuleekin se ansiosi­don­nainen kokonaisena.

    1. Peter,
      On siinä kuitenkin ongel­mana, jos työt­tömän kan­na­ta tehdä työtä kuin 18 tun­tia viikos­sa, kos­ka sil­lä saa sen sat­apros­ent­tisen ansion, jol­loin pidem­mästä työa­jas­ta ei jää käteen mitään. Ei täl­laiset sään­nöt ole järke­viä. Sik­si tätä åien­ten ansioid­edn tukea ei kan­nat­taisi tehdä työt­töp­myys­tur­van kaut­ta vaan perustulolla.

  22. anonyymi2: Perustelisitko vähän, miten ehdo­tuk­sesi liit­tyvät tupo-neuvotteluihin? 

    Ai miten tulon­jakau­tu­mi­nen ja tulopoli­ti­ik­ka liit­tyy tulopoli­it­tiseen kokon­ais­ratkaisu­un? Tai miten vaikka­pa työn­tek­i­jöi­den työl­listymi­nen tai suh­teelli­nen palk­ka liit­tyy työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien välisi­in neu­vot­telui­hin? Tai miten val­tio liit­tyy yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävi­in kolmikan­ta­neu­vot­telui­hin, jois­sa se jo on kol­man­te­na osa­puole­na ja jois­sa se voisi halutes­saan ajaa myös omaa taloudel­lista kokonaisetuaan?

    Mitenköhän tosi­aan? Täysi mysteeri.

    anonyymi2: Mik­sei saman­tein kansal­lis­te­ta kaikkia yri­tyk­siä ja anneta niitä demarien, keskus­tan ja ammat­tili­it­to­jen pyöritet­täväk­si? Sitähän tässä fak­tis­es­ti ehdotat. 

    Ei, vaan ehdotan, että val­tio ottaa oma­l­ta osaltaan kolmikan­nas­sa roo­lia yhteiskun­nal­lis­ten työe­htosopimusten laa­timises­sa. Kiky­sekoilus­ta­han nähti­in suo­raan, että täl­laiselle toimin­nalle löy­tyy kysyn­tää ja halukku­ut­ta ainakin oikeis­ton puolel­la — tosin täysin päin­vas­taisin tavoit­tein toki.

    Olisi parem­pi, jos val­tio pyrk­isi sopeut­ta­maan yhteiskun­taa tilanteeseen, jos­sa kaikille ei syys­tä tai tois­es­ta löy­dy markki­na­t­alouden mekanis­mien mukaan työtä. Toki per­in­teinen tapa on odot­taa rom­ah­dus­ta ja antaa ihmis­ten kuol­la pois köy­hinä ja epä­toivoisi­na, mut­ta minus­ta se on jul­maa ja epäin­himil­listä, kun maamme on his­to­ri­al­lis­es­ti niinkin rikas kuin se nyt on, sekä varsin riskialtista, kun maan niin mon­et vahvu­udet rak­en­tu­vat juuri kansan yht­enäisyy­den, luot­ta­muk­sen ja tur­val­lisu­u­den varaan.

    Näi­den toimen­pitei­den kaut­ta saataisi­in ihmisiä töi­hin ja val­tion­bud­jet­ti kun­toon. Yksi­tyisen puolen edus­ta­jien aina kehuskel­lessa ylivoimaisu­udel­laan julk­isi­in näh­den he var­maan löytäi­sivät niin halutes­saan näille uusille työn­tek­i­jöille jotain mielekästä toim­intaa tai osaisi­vat sopeu­tua tulon­jaon muu­tok­seen. (Esimerkik­si sih­teeri- ja avus­ta­jatyyp­pistä toim­intaa on vuosien mit­taan vähen­net­ty ja tulok­se­na on ollut se, että kallispalkkaiset ja muut varsi­naista työtä suorit­ta­vat joutu­vat käyt­tämään arvokas­ta työaikaansa kaiken­laisi­in hei­dän kannal­taan epäolen­naisi­in tukitoimintoihin.)

    anonyymi2: Myös tämä on yriysjo­hdon ruti­inidu­u­nia, jota jokaises­sa yri­tyk­sessä tehdään. 

    Ja kuinkako­han paljon kuvit­telet siel­lä ajet­ta­van yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua yri­tyk­sen oman edun sijaan? Mon­et markkin­ausko­vaiset eivät tun­nu ymmärtävän osaop­ti­moin­nin ja kokon­aisop­ti­moin­nin välistä eroa. Hei­dän todel­lisu­udessaan ei var­maan olisi saasteitakaan ilman valtiota.

    Vai eikö sin­ua ei kiin­nos­ta elää yhteiskun­nas­sa, jos­sa val­tio voi tarvit­taes­sa ottaa niskalenkin taloudel­li­sista toim­i­joista ja sanel­la hei­dän toim­intae­hto­jaan (etenkin tilanteen niin vaaties­sa)? Mik­si ihmeessä sil­loin edes osal­lis­tut demokraat­tista yhteiskun­taa koske­vaan keskustelu­un? Ei sil­lä, että tuos­sa hys­teerisessä, hyper­bolises­sa purkauk­ses­sasi olisi mitään oikea­ta keskustelua ollut.

  23. Pien­ten tulo­jen vero­tus pitäsi lopettaa.Ei ole mitään järkeä verot­taa ihmistä sos­su­luukun asiakkaaksi.

    Mut­ta vas­tus­tus on liian suuri, sil­lä lib­er­aalin talous­poli­ti­ikan kan­nat­ta­jat vas­tus­ta­vat sitä, kos­ka se alen­taisi veroast­et­ta eikä Suo­mi olisikaan enää himoverot­ta­jien kärkipäätä

    Kepu­laiset vas­tus­ta­vat sitä neli­raa­ja­jar­ruil­la, kos­ka Kepu­lan­di­an tulot romahtaisivat

    Ja kikille por­vareille yhteistä on, että ylläpitämäl­lä val­tavaa byrokra­ti­aa tukien jakamises­sa voidaan köy­hää kyykyt­tää ja kiusa­ta ja samal­la se tar­joaa hyvä­palkkaisia töitä kaveripiirille

  24. anonyy­mi: Ai miten tulon­jakau­tu­mi­nen ja tulopoli­ti­ik­ka liit­tyy tulopoli­it­tiseen kokonaisratkaisuun?

    Ehdot­ta­masi jär­jeste­ly on jär­jetön­tä suun­nit­tel­mat­alous-kor­po­ra­tionis­mia ja se muut­taisikin talouselämäämme selvästi tehot­tomam­paan suun­taan ja siirtäisi työ­paikko­ja ulkomaille.

    Tuol­laista suun­nitel­mata­laout­ta ei Suomes­sa kan­nate­ta, sen takia m perus­tus­laki­in on kir­jat­tu, mm. omaisu­u­den suo­ja ja elinkeino- sekä sopimus­va­paus, kokoon­tu­mis- ja yhdis­tymis­va­paus ja määrät­ty lain­säädän­tö­val­ta eduskun­nalle, ei työmarkkinajärjestölle. 

    En ole val­tiosään­töasiantun­ti­ja, mut­ta elleivät tuol­laiset mega-tupo-neu­vot­te­lut rikkoisi use­am­paa noista pykälistä ja heti alus­ta asti perus­tus­lain henkeä, niin johan on kumma.

    Perus­tus­lain 2§
    “Val­tio­val­ta Suomes­sa kuu­luu kansalle, jota edus­taa val­tiopäiville kokoon­tunut eduskunta.”

    Huo­maa, että edel­lisen perus­teel­la Suome­sa val­ta *ei* kuu­lu työ­markki­na­jär­jestlille taik­ka että ne edus­taisi­vat kansaa. 

    Se onkin muute hauskaa kuin­ka perus­tus­laista eniten huu­ta­vat jät­tävät käytän­nössä koko perus­tus­lain tärkeim­män pykälän huomitta.

    (enkä siis vetoa perus­tus­laki­in tyyli­in “mutku perus­tus­la­ki”, vaan siihen että tuol­laisia jär­jet­tömyyk­siä ei kan­na­ta sin­un lisäk­si juuri kukaan muu, minkä takia edes keskus­ta- taik­ka vasem­mistop­uolueet eivät ole niitä esit­täneet sit­ten 70-luvun ja näin nämä asi­at ovat myös perus­tus­laki­inkin eksyneet)

  25. Sylt­ty: Tuol­laista suun­nitel­mata­laout­ta ei Suomes­sa kan­nate­ta, sen takia m perus­tus­laki­in on kir­jat­tu, mm. omaisu­u­den suo­ja ja elinkeino- sekä sopimus­va­paus, kokoon­tu­mis- ja yhdis­tymis­va­paus ja määrät­ty lain­säädän­tö­val­ta eduskun­nalle, ei työmarkkinajärjestölle.

    En ole val­tiosään­töasiantun­ti­ja, mut­ta elleivät tuol­laiset mega-tupo-neu­vot­te­lut rikkoisi use­am­paa noista pykälistä ja heti alus­ta asti perus­tus­lain henkeä, niin johan on kumma. 

    On se vain niin ihmeel­listä, miten kikyt­tämi­nen oli perus­tus­lain mukaista, mut­ta vas­taa­va yksi­ty­isoikeudelli­nen sopimi­nen, jos­sa omis­ta­va taho jou­tu­isi tin­kimään tulois­taan, ei sit­ten yhtäkkiä olekaan. Omaisu­u­den suo­ja, vaik­ka perus­tus­lais­sa onkin, ei ole absolu­ut­ti­nen. Esimerkikkinä myös vero­tus “rikkoo” noi­ta mainit­se­masi­asi oikeuksia.

    Joku voisi tähän kir­joit­taa auki omin sanoin, mitä oikein kuvit­teli min­un ehdot­ta­van, kun peri­aat­teessa palkkauk­ses­ta sopimi­nen ja tulon­jaon rukkaami­nen yksi­ty­isoikeudel­lises­sa sopimuk­ses­sa on hei­dän tulk­in­tansa mukaan total­i­taarisen val­tion perus­tamista. Käsit­tääk­seni noiden sääte­ly lais­sakin on kat­sot­tu ihan yleis­es­ti hyväksy­tyk­si toimin­naksi niis­sä lib­er­aaleis­sa demokra­tiois­sa, jois­sa sitä on tehty. Vai onko vain kyse siitä, että osa noista pitäisi ennem­min siirtää eduskun­nan päätet­täväk­si? Eli siihenkö väli­in pitäisi vetää TES:ten yleis­si­tovu­u­den rajat?

  26. Sylt­ty: Huo­maa, että edel­lisen perus­teel­la Suome­sa val­ta *ei* kuu­lu työ­markki­na­jär­jestlille taik­ka että ne edus­taisi­vat kansaa.

    Suomes­sa on markki­noitu Tan­skan mallia Jumalan sanan kaltaise­na onnelana. 

    Tan­skas­sa kuitenkin työelämää sään­nel­lään työe­htosopimuk­sil­la ja Tan­skas­sa toimii ns kak­sikan­ta­jär­jestelmä eli kaikesta mahd9llisesta sovi­taan työe­htosopimuk­sis­sa ja val­tio säätää lake­ja vain kun joku kan­sain­vä­li­nen sop­pari sitä edellyttää

    Yleis­si­tovu­us syn­tyy siel­lä työ­nan­ta­jien korkean jär­jestäy­tymisas­teen kaut­ta ja sopimusten kat­tavu­us on jopa korkeampi kuin Suomessa

    Myöskään perus­tus­la­ki ei ole Jumalan sanaa vaan sitä voidaan rajoit­taa jos kansalais­ten etu sitä vaatii.

    Niin­pä kohtu­ut­tomat sopimuse­hdot on kiel­let­ty lail­la vaik­ka se rikkookin sopimusvapautta 

    “10 luku

    Työ­sopimuk­sen pätemät­tömyys ja kohtu­ut­tomat ehdot”

    Mut­ta ei se ole ain­oa, vas­taavia rajoituk­sia löy­tyy kulut­ta­jan­suo­jalaista ja nyt on suun­nit­teil­la tiedustelu­la­ki, jos­sa mur­re­taan perus­tus­lain takaa­ma viestintäsalaisuus

  27. > Työ­markki­noiden isos­sa kuvas­sa perus­tu­lo olisi
    > ennen kaikkea sub­ven­tio pienipalkkaisille.

    Kun min­imi­palkkaa alen­netaan perus­tu­lon ver­ran, tulee suo­ma­laiselle työn­tek­i­jälle perus­tu­lon suu­ru­inen kil­pailue­tu ulko­maiseen työn­tek­i­jään näh­den. — Kukaan ei joudu kär­simään palkan alen­tamis­es­ta, kos­ka kokon­ais­tu­lo säi­lyy samana.

    Tun­tuu jotenkin, että poli­itikko­jen unelmis­sa perus­tu­lo on tarkoitet­tu lisäan­siok­si kaikkien jo ole­mas­sa ole­vien sosi­aalietuuk­sien päälle. Näin ei saa olla.

Vastaa käyttäjälle DVA Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.