Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta

Martti Hetemäki jatkaa keskustelua perustulosta VM:n sivuilla

Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka. (Katto voidaan tietyissä tapauksissa ylittää ainakin tilapäisesti, mutta tämä ei ole tässä nyt olennaista.)

Jos yksinasuvalla on vuokra 650 € kuussa ja hän saa perustuloa 560 euroa kuussa, hänen toimeentulotukilaskelmansa näyttää tältä

Menot

Perusnormi        488 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1138 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40
Yhteensä          966,40

 

Maksetaan toimeentulotukea 1130 – 966,40 = 163,60

 

Jos hän kieltäytyy työstä, ja toimeentulotukea alennetaan 20 %, toimeentulotukilaskelma näyttää tältä:

Menot

Perusnormi        390,40 €
Asumismenot    650 €
Yhteensä          1040,40 €

Tulot

Perustulo          560
Asumistuki       406,40

Yhteensä          966,40

Maksetaan toimeentulotukea 1040,40 – 966,40 = 74 €

Aivan nykylainsäädännön mukaan tässä on siis sanktio sille, ettei ota työtä tai työvoimapoliittista koulutusta vastaan. Hetemäen mukaan asumiseen suunnattua toimeentulotukea ei voi leikata. Ei, se leikkaus kohdistuu tuohon perusnormiin, mutta lopputulos on sama.

(Samasta syystä Hetemäen käsitys, että toimeentulotuesta menee 48 % asumiskuluihin, on vastaus kysymykseen, johon ei voi antaa järkevää vastausta. Marginaalimielessä se kohdistuu melkein kokonaan asumiseen, koska ensisijainen turva on suurempi kuin tuo 488 euroa. Niinpä melkein aina asumismenot laukaisevat toimeentulotuen.  Ilmaiseksi asuva henkilö ei voisi juuri koskaan saada toimeentulotukea. Elämiseen sitä saa lähinnä vain hankittuaan itselleen karenssin työttömyysturvasta.

Hetemäen mukaan tätä toimeentulotuen alennusta ei kuitenkaan käytännössä sovelleta. Se on sitten taas oma asiansa, mutta samalla se vie pohjan koko argumentilta:

Oletetaan siis, että meillä olisi täysin ehdollinen perustulo (tai työmarkkinatuki), jonka menettää kokonaan, jos kieltäytyy työstä, mutta toimeentulotukea ei kuitenkaan leikattaisi. Silloin henkilön  käteen jäävät tulot eivät alenisi lainkaan, koska toimeentulotuki vain nousisi menetetyn perustulon tai työmarkkinatuen verran. Jos on totta, että toimeentulotuen kohdalla ei laissa määrättyä sanktiota tosiasiassa noudateta, on aivan sama, onko ensisijaisessa turvassa jokin sanktio vai ei.  Hetemäki puolustaa järjestelmää, joka on selvästi hänen tavoitteidensa vastainen.

Tämä koskee siis vain niitä, jotka ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. Työssä käyvän puolisot eivät ole, joten heitä sanktiot tietysti koskevat nytkin.

Miksi perustulo on parempi kuin nykyinen sosiaaliturvan sekamelska? Koska se on johdonmukaisempi ja siksi tuottaa paremmat kannustimet. Jopa Milton Friedman oli tätä mieltä.

Esimerkiksi soviteltu työttömyysturva on vähän perustuloa muistuttava, mutta yksi siitä puuttuu ja sen mukana kaikki.

Soviteltu päiväraha pienenee jokaista kuukauden aikana ansaittua euroa kohden 50 senttiä (50 prosentin yhteensovitus) kuitenkin niin, että 300 ensimmäistä euroa ovat sovituksesta vapaat. Tämän 300 euron suojaosuus on saanut työttömät yhä yleisemmin tarjoutumaan kaikkeen mahdolliseen silpputyöhön. Pienipalkkaisten osa-aikaisten kaupan kassojen tilannetta tämä ja sama suojaosuus asumistuessa paransivat niin, että he saavat 200 euroa kuussa aiempaa enemmän käteen. Kysyin kerran Ann Seliniltä, milloin hän osa tupopöydässä saanut jäsenilleen yhtä suuren parannuksen, mutta hän ei vastannut.

Tämä näyttää siis hyvältä, mutta siinä on kaksi rajoitusta. Palkka yhdessä päivärahan kanssa ei saa ylittää työttömyyskorvauksen perusteena olevaa palkkaa eikä työaika ylittää 80 % kokoaikaisesta työajasta. Monelle pienipalkkaiselle työmarkkinatuen saajallekin käy niin, että nelipäiväinen työ tuottaa enemmän kuin viisipäiväinen. Ansiosidonnaisella olevalla tuo katto tulee vastaan jo ennen 20 viikkotyötuntia. Tällaisia älyttömyyksiä perustulossa ei ole.

Joskus myös syyn määritteleminen tuottaa vaikeuksia. Masennuksesta kärsivästä on joskus vaikea sanoa, onko tämä sairas vai työtön, ja siksi perusturva onko molemmissa tapauksissa asetettu saman suuruiseksi (tai oli, kunnes seuraavat päättäjät taas eriyttivät ne toisistaan.)

Mutta jos päiväraha tulee työttömyyden perusteella, työstä ei saa kieltäytyä, mutta jos se taas tulee sairauden perusteella, keikkatyön tekeminen (tai opiskelijalla tenttiin osallistuminen) tulkitaan sosiaaliturvapetokseksi.

On myös kiva mennä kertomaan down-syndroomaisten vanhempainillassa, miksi heidän lapsillaan on ehdoton ansaintamaksimi, jonka ylittämisestä eurolla rangaistaan koko työkyvyttömyyseläkkeen menettämisellä. Kun muut saavat palkankorotuksen, Petterin työaikaa joudutaan lyhentämään.

Tätä sotkua ei korjata pikkukorjauksin, vaan on rakennettava koko järjestelmä alusta alkaen uudestaan. Sen rungoksi kannattaisi ottaa perustulo. Sata-komitea oli pantu tekemään kokonaisuudistusta, mutta työmarkkinajärjestöt sopivat, ettei mitään saa muuttaa eikä muutettu.

Työmarkkinoiden isossa kuvassa perustulo olisi ennen kaikkea subventio pienipalkkaisille. Se voisi siksi tuoda lisää tarjokkaita töihin, minkä takia kai ay-liike sitä vieroksuukin, peläten sen johtavan palkkaeroosioon.

Jos se oikeasti johtaisi palkkaeroosioon, työllisyystilanne voisi parantua merkittävästikin. Tässä ei olisi sosiaalisesti mitään väärää, koska tasapaino asettuisi joka tapauksessa tilanteeseen, jossa vähän pienempi palkka perustulolla täydennettynä olisi enemmän kuin nykyiset palkat ilman perustuloa.

Jos perustulosta haluttaisiin koko hyöty irti kohentuneena työllisyytenä, tupo-pöydissä pitäisi hyväksyä palkkojen jousto alaspäin.

Niin ja tietysti. Saman suuruinen perustulo kaikille ei tienkään voi olla ideaaliratkaisu. Siinä voi olla henkilökohtaisia korotuksia esimerkiksi  vammaisuuden perusteella. Mutta se onkin vähän laajemman kirjoituksen aihe.

 

 

 

 

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Hetemäelle perustulosta ja toimeentulotuen vastikkeellisuudesta”

  1. anonyymi kirjoitti 4.8.2017 kello 11:30

    Jos perustulosta haluttaisiin koko hyöty irti kohentuneena työllisyytenä, tupo-pöydissä pitäisi hyväksyä palkkojen jousto alaspäin.

    Tupossa voitaisiin tehdä muitakin kansantaloutta ja työllisyyttä parantavia toimia:
    Voitaisiin sopia uusien työpaikkojen luomisesta ihan yrityksen koon mukaan progressiivisina prosenttimäärinä. Tai rajoittaa osinkojen ja bonusten kokonaismäärää suhteessa suorittavan työn kokonaispalkkoihin ja investointeihin, jolloin rahaa siirtyisi kiertoon reaalitalouteen. Tai määritellä palkkojen ja palkkioiden jakauma, jolloin johdolla olisi henkilökohtainen intressi joko nostaa alempia palkkoja tai palkata lisää väkeä, jolloin rahaa siirtyisi kiertoon.

    Nämä olisivat nimenomaan valtion intresseissä tupo-pöydässä jo työttömyyden vähentämiseksi ja valtiontalouden parantamiseksi. En toki oleta nykyisen oikeistohallituksen tällaista ajavan, mutta ihmetyttää, miksei keskustalainen tai vasemmistolainen hallitus ole tällaisia koskaan vaatinut tai edes esittänyt. Ammattiliitot varmasti tukisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Janne kirjoitti 4.8.2017 kello 12:00

    “Jopa Milton Friedman oli tätä mieltä.”

    Miten niin jopa? Yleensä vapaan markkinatalouden kannattajat (Milton Friedman, Björn Wahlroos jne.) kannattavat perustuloa, ruuhkamaksuja ja sen sellaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. jukka m kirjoitti 4.8.2017 kello 12:28

    “Jos on totta, että toimeentulotuen kohdalla ei laissa määrättyä sanktiota tosiasiassa noudateta, on aivan sama, onko ensisijaisessa turvassa jokin sanktio vai ei. Hetemäki puolustaa järjestelmää, joka on selvästi hänen tavoitteidensa vastainen.”

    Toimeentulotuessa on kai edelleen varallisuuteen liittyviä ehtoja, vai olenko väärässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tero Muhonen kirjoitti 4.8.2017 kello 12:40

    Olen ehkä nipo, mutta pyytäisin, että taitat animoidut mainokset leipätekstin yläpuolelle vaikka oma sivun oikeaan laitaan, että sen saa rullattua peittoon varsinaista juttuasi lukiessa. Animoinnit häiritsevät nimittäin luettavuutta todella tehokkaasti.
    Tätä ei tarvitse julkaista, kiitos.

    Tero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2017 kello 13:27

    Mitkä mainokset? Oletko löytänyt Google-mainoksia vielä jostain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kati Peltola kirjoitti 4.8.2017 kello 13:24

    Osmo Soininvaaralla konkreettista kuvausta siitä, miten perustulo vapauttaisi nyt tuloloukuissa olevia ihmisiä ansiotöihin ja muihin yhteiskunnallisesti järkeviin tehtäviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. peruseläke kirjoitti 4.8.2017 kello 13:40

    Jos alennettu perustulo/-normi riittää elämiseen, niin miksi ylipäätään maksetaan lähtökohtaisesti enemmän? Lain mukaan 60 % normista 488 eli 293 euroa kuussa riittää yksin asuvalle (asumisen päälle). Eikö tämä olisi sopiva lähtötaso? Siihen voisi ynnätä vielä 307 euro kuussa asumismenoihin, jolloin kokonaissumma olisi 600 euroa kuussa. Ei sillä leveästi elä, mutta se ei ole tarkoituskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. anonyymi kirjoitti 4.8.2017 kello 14:06

    Osmo:”Mitkä mainokset? Oletko löytänyt Google-mainoksia vielä jostain?”

    Vihreän Langan mainos on animoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kate kirjoitti 4.8.2017 kello 15:18

    Muutama tärkeä pointti lisää perustulon puolesta. Sillä saa opiskella ihan oikeaa tutkintoakin joka voi tuoda ihan oikean työpaikan eikä vain jotain leikkiä- laulua ja liikuntaa tyylistä työvoimapoliittista koulutusta.

    Robotisaation ja keinoälyn myötä meitä kohtaa vastaava kokonaisien ammattikuntien kato kuin mitä traktorit ja lypsykoneet tekivät maaseututyöpaikoille viime vuosisadan alkupuolella. Sitä ei enää paikata työvoimapoliittisella koulutuksella tai “kuntouttavalla työtoiminnalla” vaan ne ihmiset joutuvat opiskelemaan usein kokonaannuuden ammatin usein keskiasteella tai yliopistossa.

    Valitettavsti tämä vaan rikkoo koko hallutuksen unelmat lainarahoitteisesta opiskelusta ja siitä että ihminen voisi tehdä pitkän työuran yhdellä tutkinnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. anonyymi2 kirjoitti 4.8.2017 kello 15:28

    Tällaiset kommentit vetävät kyllä aika sanattomaksi…

    > Tupossa voitaisiin tehdä muitakin kansantaloutta ja työllisyyttä parantavia toimia:
    Perustelisitko vähän, miten ehdotuksesi liittyvät tupo-neuvotteluihin?

    > Voitaisiin sopia uusien työpaikkojen luomisesta ihan yrityksen koon mukaan progressiivisina prosenttimäärinä.
    Eli siis konklaavi päättää, että nyt tulee työpaikkoja. Se on suunnitelmataloutta. Työpaikkoja tulee, jos yrityksen tuotteilla on markkinoilla kysyntää. Myynti ja asiakkaat mahdollistavat investoinnit uuteen työvoimaan, ei mikään herrakerho. Ks. viimeisimpänä esimerkkinä Venezuela.

    > Tai rajoittaa osinkojen ja bonusten kokonaismäärää suhteessa suorittavan työn kokonaispalkkoihin ja investointeihin, jolloin rahaa siirtyisi kiertoon reaalitalouteen.
    Jaetut osingot ovat yritysten omistajien palkkiota siitä, että ovat aikaisemmin pääomittaneet yritystä ostamalla siitä osuuden. Osingoilla ei ole mitään tekemistä työntekijöiden palkkaneuvotteluiden kanssa. Omistajat eivät ole (välttämättä) työsuhteessa omistamaansa yritykseen. Miten tämä ei voi mahtua vasemmistolaiseen kalloon? Osingon suuruuden määritys on yritysjohdon rutiiniduunia ja päätöstä tehdessä otetaan aika monta yrityskohtaista muuttujaa huomioon. Mutta onneksi keskuskomitea tietää nämäkin asiat jokaisen yrityksen osalta paremmin.

    > Tai määritellä palkkojen ja palkkioiden jakauma, jolloin johdolla olisi henkilökohtainen intressi joko nostaa alempia palkkoja tai palkata lisää väkeä, jolloin rahaa siirtyisi kiertoon.
    Myös tämä on yriysjohdon rutiiniduunia, jota jokaisessa yrityksessä tehdään. Haluat siis suunnitelmataloutta tännekin? Joku porukka päättää kaikkien suomalaisten yritysten puolesta, miten he saavat käyttää omia rahojaan? Ihan oikeasti.

    > Nämä olisivat nimenomaan valtion intresseissä tupo-pöydässä jo työttömyyden vähentämiseksi ja valtiontalouden parantamiseksi. En toki oleta nykyisen oikeistohallituksen tällaista ajavan, mutta ihmetyttää, miksei keskustalainen tai vasemmistolainen hallitus ole tällaisia koskaan vaatinut tai edes esittänyt. Ammattiliitot varmasti tukisivat.
    Miksei samantein kansallisteta kaikkia yrityksiä ja anneta niitä demarien, keskustan ja ammattiliittojen pyöritettäväksi? Sitähän tässä faktisesti ehdotat. Olisit edes sen verran rehellinen, että ehdottaisit suoraan tätä. Hanki ajatuksillesi poliittinen sponsori tai ryhdy itse ajamaan asiaa. Suosio mitataan sitten vaaleissa. Onnea matkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tapio Peltonen kirjoitti 4.8.2017 kello 15:33

    Minulla on epäilys, että nykyisen järjestelmän puolustajat itse asiassa haluavat puolustaa näitä kaikkein vastenmielisimpiä piirteitä tässä nykyjärjestelmässä. Perustulon oloissa kannattaisi oikeasti työllistyä omaehtoisesti aika pienipalkkaisiinkin hommiin, nykyjärjestelmässä se on mm. sovitellun päivärahan päätöksenteon hitauden vuoksi riskaabelia. Netti on täynnä kertomuksia osa-aikatyön vaikeudesta, ja siitä miten TE-keskukset pitävät oma-aloitteisesti osa-aikaisesti työllistyvää suurin piirtein rikollisena.

    Näin ollen saadaan työttömillä teetettyä orjatyötä 9 euron päivärahaa vastaan, koska se voi olla ainoa realistinen ratkaisu työttömän kannalta, joka ei johda tukien menetykseen vähintäänkin määräajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalle kirjoitti 4.8.2017 kello 17:17

    Osmo, miksi pitäisi maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty kirjoitti 4.8.2017 kello 17:21

    Osmo Soininvaara:
    Mitkä mainokset? Oletko löytänyt Google-mainoksia vielä jostain?

    Vihreä lanka tuossa ainakin vilkkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jorma Nordlin kirjoitti 4.8.2017 kello 20:45

    Perustuloa tarvitaan etenkin siinä, kun yhteiskunnan tukien varassa oleva ihminen yrittää aktiivisesti parantaa tilannettaan. Joka kerta kun niin tekee nykyisessä järjestelmässä, se suistaa lopulta ihmisen taloustilanteen raiteiltaan, koska byrokratia aiheuttaa ongelmia toimeentulossa.

    Eräs esimerkki on pitkäaikaissairaudet, hidas kuntoutuminen takaisin työelmään tarkoittaa, että usean vuoden aikana on joka vuosi tulottomia kuukausia, kun kuntoutumiseen liittyviä toimenpiteitä tehdään. Siitä seuraa, että oma talous vaurioituu entistä enemmän ja sen korjaaminen käy vaikeammaksi.

    Tätä valaiseva esimerkki on, kun kuntoutustuella oleva siirtyy työkokeiluun, joka epäonnistuu, siitä seuraa, luonnollisesti tukiin katkokset. Sitten kun se työkokeilu onnistuukin ja johtaa työllistymiseen, niin ensimmäinen kuukausi työssä eletään täysin ilman toimeentuloa, koska tuet maksetaan kuun alussa ja palkka tulee kuun lopussa. Tuet loppuvat työllistymiskuukauden alussa.

    Mitä pienemmällä toimeentulolla elää, niin sitä helpommin pyrokratia aiheuttaa ihmisen suistumisen ulosoton asiakkaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. DVA kirjoitti 4.8.2017 kello 21:52

    Paitsi, että toimeentulotuen perusosaa ei saa ellei täytä sen ehtoja.

    Ts. omaa sellaisia menoja, joihin sitä voidaan em. syin myöntää.

    Julkisuudessa se toki lasketaan täysimääräisenä vaikka harva sen saa täytenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. DVA kirjoitti 4.8.2017 kello 21:54

    Kalle:
    Osmo, miksi pitäisi maksaa?

    Koska Suomessa on yli miljoona metsästysasetta ja nälkäinen mies on vihainen mies.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. DVA kirjoitti 4.8.2017 kello 21:57

    “Yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusnormi on 488 euroa kuussa ja sen päälle maksetaan asumismenot kokonaan, kuitenkin korkeintaan kuntakohtaiseen kattoon saakka”

    Ei pidä paikkaansa, koska perusnormia ei makseta ellei omaa siihen sopivia menoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.8.2017 kello 22:15

    DVA, Missä kunnassa näin tulkitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tapioheikkinen kirjoitti 5.8.2017 kello 7:54

    Näin itse aina elämisensä, ja monen muunkin elämisen maksaneena tuntuu kohtuullisen korkeilta nuo joutilaille maksettavat summat. Mielestäni yhteiskunnalla pitäisi olla oikeus vaatia jotakin myös vastikkeeksi ilmaisen rahan saajilta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. arkkitehti kirjoitti 5.8.2017 kello 11:04

    tapioheikkinen:
    Näin itse aina elämisensä, ja monen muunkin elämisen maksaneena tuntuu kohtuullisen korkeilta nuo joutilaille maksettavat summat. Mielestäni yhteiskunnalla pitäisi olla oikeus vaatia jotakin myös vastikkeeksi ilmaisen rahan saajilta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

    Vastikkeellista rahaa kutsutaan palkaksi, ja sitä maksetaan työehtosopimusten mukaan. Jonkun arvottoman kiusantekotyön teettäminen perusturvan “vastikkeeksi” ei paranna kenenkään hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. DVA kirjoitti 5.8.2017 kello 17:30

    Osmo Soininvaara:
    DVA, Missä kunnassa näin tulkitaan?

    Ihan joka ikisessä kunnassa, tai rikotaan lakia. Koko toimeentulotuki, mukaan luettuna perusosa, ovat tarveharkinnan alaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. DVA kirjoitti 5.8.2017 kello 17:32

    tapioheikkinen:
    Näin itse aina elämisensä, ja monen muunkin elämisen maksaneena tuntuu kohtuullisen korkeilta nuo joutilaille maksettavat summat. Mielestäni yhteiskunnalla pitäisi olla oikeus vaatia jotakin myös vastikkeeksi ilmaisen rahan saajilta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

    Opiskelija: 250 e/kk (opintolaina ei ole tuki vaan laina), työtön 450 e/kk.

    Sitten tuuripajatsosta ehkä asumistukea ja toimeentulotukea lisäksi.

    Tapsa on hyvä ja koittaa elää kuukauden 450 eurolla. Maksa sillä vuokra, ruuat, netti, lääkkeet ja aivan kaikki. Kirjoita vaikka blogi aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Marko Hamilo kirjoitti 5.8.2017 kello 19:54

    tapioheikkinen:
    Näin itse aina elämisensä, ja monen muunkin elämisen maksaneena tuntuu kohtuullisen korkeilta nuo joutilaille maksettavat summat. Mielestäni yhteiskunnalla pitäisi olla oikeus vaatia jotakin myös vastikkeeksi ilmaisen rahan saajilta. Eläkeläisille ja sairaille tuet ok, vökäleiltä tuet pois.

    Perustili olisi se ratkaisu. Jos elää jossain elämänvaiheessa paljon yhteiskunnan siivellä, maksaa myöhemmin vähän enemmän veroja, ja viime kädessä saa vähemmän eläkettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalle M. kirjoitti 7.8.2017 kello 18:30

    Tai perustili + perustulo, jos halutaan tasata tuloeroja laajemmin. + rajaverokatto, jotta kannustavuus saataisiin kaikilta osin kuntoon. Kunnianhimoisimpiin perustileihin on tosin sisäänrakennettu rajaverokatto esimerkiksi “yhdistämällä” siihen tulosidonnaisten maksujen kieltäminen ja muiden tukien tai niiden tulovähenteisyyden lakkauttaminen, mutta lienee epärealistista saada noin paljon muutoksia kerralla.

    Rajaverokatto olisi paljon pienempi muutos: olkoot nuo muuten kuten nyt, kunhan joka ansioeurosta jää edes 30 senttiä käteen. Sen jälkeenkin ehtii muutella lisää niitä vanhoja tukia/maksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Peter kirjoitti 7.8.2017 kello 23:27

    “Tämä näyttää siis hyvältä, mutta siinä on kaksi rajoitusta. Palkka yhdessä päivärahan kanssa ei saa ylittää työttömyyskorvauksen perusteena olevaa palkkaa eikä työaika ylittää 80 % kokoaikaisesta työajasta. Monelle pienipalkkaiselle työmarkkinatuen saajallekin käy niin, että nelipäiväinen työ tuottaa enemmän kuin viisipäiväinen. Ansiosidonnaisella olevalla tuo katto tulee vastaan jo ennen 20 viikkotyötuntia. Tällaisia älyttömyyksiä perustulossa ei ole.”

    Tästä saa sellaisen käsityksen niin kuin kyseessä olisi ongelma tai seuraisi jotain sanktioita, jos “rikkoisi” näitä sääntöjä. Oikeastihan niin ei tietenkään ole, vaan se että palkka+päiväraha ei saa olla liian kova tai työ ei saa olla kokoaikaista tarkoittaa vain sitä, että jos on, niin päivärahasta tulee sen kuukauden osalta kielteinen päätös. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään edelliseen tai tulevaan kuukauteen. Soviteltua päivärahaa haetaan normaalisti neljän viikon jaksoissa ja jokainen jakso on oma kokonaisuutensa.

    Jos joku aikaisemmin 3000 €/kk tienannut saakin nyt jossain kuussa 4000 euroa, miksi ihmeessä hänelle pitäisi vielä maksaa päivärahaa siihen päälle? Tai jos joku on täysipäiväisesti työssä (>80% työajasta), miksi hänelle pitäisi maksaa työttömyyskorvausta? Seuraavalla jaksolla voikin olla, että ei saa yhtään työvuoroa ja sitten tuleekin se ansiosidonnainen kokonaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2017 kello 8:37

    Peter,
    On siinä kuitenkin ongelmana, jos työttömän kannata tehdä työtä kuin 18 tuntia viikossa, koska sillä saa sen sataprosenttisen ansion, jolloin pidemmästä työajasta ei jää käteen mitään. Ei tällaiset säännöt ole järkeviä. Siksi tätä åienten ansioidedn tukea ei kannattaisi tehdä työttöpmyysturvan kautta vaan perustulolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. anonyymi kirjoitti 8.8.2017 kello 12:49

    anonyymi2: Perustelisitko vähän, miten ehdotuksesi liittyvät tupo-neuvotteluihin?

    Ai miten tulonjakautuminen ja tulopolitiikka liittyy tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun? Tai miten vaikkapa työntekijöiden työllistyminen tai suhteellinen palkka liittyy työntekijöiden ja työnantajien välisiin neuvotteluihin? Tai miten valtio liittyy yhteiskunnallisesti merkittäviin kolmikantaneuvotteluihin, joissa se jo on kolmantena osapuolena ja joissa se voisi halutessaan ajaa myös omaa taloudellista kokonaisetuaan?

    Mitenköhän tosiaan? Täysi mysteeri.

    anonyymi2: Miksei samantein kansallisteta kaikkia yrityksiä ja anneta niitä demarien, keskustan ja ammattiliittojen pyöritettäväksi? Sitähän tässä faktisesti ehdotat.

    Ei, vaan ehdotan, että valtio ottaa omalta osaltaan kolmikannassa roolia yhteiskunnallisten työehtosopimusten laatimisessa. Kikysekoilustahan nähtiin suoraan, että tällaiselle toiminnalle löytyy kysyntää ja halukkuutta ainakin oikeiston puolella — tosin täysin päinvastaisin tavoittein toki.

    Olisi parempi, jos valtio pyrkisi sopeuttamaan yhteiskuntaa tilanteeseen, jossa kaikille ei syystä tai toisesta löydy markkinatalouden mekanismien mukaan työtä. Toki perinteinen tapa on odottaa romahdusta ja antaa ihmisten kuolla pois köyhinä ja epätoivoisina, mutta minusta se on julmaa ja epäinhimillistä, kun maamme on historiallisesti niinkin rikas kuin se nyt on, sekä varsin riskialtista, kun maan niin monet vahvuudet rakentuvat juuri kansan yhtenäisyyden, luottamuksen ja turvallisuuden varaan.

    Näiden toimenpiteiden kautta saataisiin ihmisiä töihin ja valtionbudjetti kuntoon. Yksityisen puolen edustajien aina kehuskellessa ylivoimaisuudellaan julkisiin nähden he varmaan löytäisivät niin halutessaan näille uusille työntekijöille jotain mielekästä toimintaa tai osaisivat sopeutua tulonjaon muutokseen. (Esimerkiksi sihteeri- ja avustajatyyppistä toimintaa on vuosien mittaan vähennetty ja tuloksena on ollut se, että kallispalkkaiset ja muut varsinaista työtä suorittavat joutuvat käyttämään arvokasta työaikaansa kaikenlaisiin heidän kannaltaan epäolennaisiin tukitoimintoihin.)

    anonyymi2: Myös tämä on yriysjohdon rutiiniduunia, jota jokaisessa yrityksessä tehdään.

    Ja kuinkakohan paljon kuvittelet siellä ajettavan yhteiskunnan kokonaisetua yrityksen oman edun sijaan? Monet markkinauskovaiset eivät tunnu ymmärtävän osaoptimoinnin ja kokonaisoptimoinnin välistä eroa. Heidän todellisuudessaan ei varmaan olisi saasteitakaan ilman valtiota.

    Vai eikö sinua ei kiinnosta elää yhteiskunnassa, jossa valtio voi tarvittaessa ottaa niskalenkin taloudellisista toimijoista ja sanella heidän toimintaehtojaan (etenkin tilanteen niin vaatiessa)? Miksi ihmeessä silloin edes osallistut demokraattista yhteiskuntaa koskevaan keskusteluun? Ei sillä, että tuossa hysteerisessä, hyperbolisessa purkauksessasi olisi mitään oikeata keskustelua ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 9.8.2017 kello 8:42

    Pienten tulojen verotus pitäsi lopettaa.Ei ole mitään järkeä verottaa ihmistä sossuluukun asiakkaaksi.

    Mutta vastustus on liian suuri, sillä liberaalin talouspolitiikan kannattajat vastustavat sitä, koska se alentaisi veroastetta eikä Suomi olisikaan enää himoverottajien kärkipäätä

    Kepulaiset vastustavat sitä neliraajajarruilla, koska Kepulandian tulot romahtaisivat

    Ja kikille porvareille yhteistä on, että ylläpitämällä valtavaa byrokratiaa tukien jakamisessa voidaan köyhää kyykyttää ja kiusata ja samalla se tarjoaa hyväpalkkaisia töitä kaveripiirille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Syltty kirjoitti 10.8.2017 kello 7:55

    anonyymi: Ai miten tulonjakautuminen ja tulopolitiikka liittyy tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun?

    Ehdottamasi järjestely on järjetöntä suunnittelmatalous-korporationismia ja se muuttaisikin talouselämäämme selvästi tehottomampaan suuntaan ja siirtäisi työpaikkoja ulkomaille.

    Tuollaista suunnitelmatalaoutta ei Suomessa kannateta, sen takia m perustuslakiin on kirjattu, mm. omaisuuden suoja ja elinkeino- sekä sopimusvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ja määrätty lainsäädäntövalta eduskunnalle, ei työmarkkinajärjestölle.

    En ole valtiosääntöasiantuntija, mutta elleivät tuollaiset mega-tupo-neuvottelut rikkoisi useampaa noista pykälistä ja heti alusta asti perustuslain henkeä, niin johan on kumma.

    Perustuslain 2§
    “Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

    Huomaa, että edellisen perusteella Suomesa valta *ei* kuulu työmarkkinajärjestlille taikka että ne edustaisivat kansaa.

    Se onkin muute hauskaa kuinka perustuslaista eniten huutavat jättävät käytännössä koko perustuslain tärkeimmän pykälän huomitta.

    (enkä siis vetoa perustuslakiin tyyliin “mutku perustuslaki”, vaan siihen että tuollaisia järjettömyyksiä ei kannata sinun lisäksi juuri kukaan muu, minkä takia edes keskusta- taikka vasemmistopuolueet eivät ole niitä esittäneet sitten 70-luvun ja näin nämä asiat ovat myös perustuslakiinkin eksyneet)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. anonyymi kirjoitti 10.8.2017 kello 18:33

    Syltty: Tuollaista suunnitelmatalaoutta ei Suomessa kannateta, sen takia m perustuslakiin on kirjattu, mm. omaisuuden suoja ja elinkeino- sekä sopimusvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ja määrätty lainsäädäntövalta eduskunnalle, ei työmarkkinajärjestölle.

    En ole valtiosääntöasiantuntija, mutta elleivät tuollaiset mega-tupo-neuvottelut rikkoisi useampaa noista pykälistä ja heti alusta asti perustuslain henkeä, niin johan on kumma.

    On se vain niin ihmeellistä, miten kikyttäminen oli perustuslain mukaista, mutta vastaava yksityisoikeudellinen sopiminen, jossa omistava taho joutuisi tinkimään tuloistaan, ei sitten yhtäkkiä olekaan. Omaisuuden suoja, vaikka perustuslaissa onkin, ei ole absoluuttinen. Esimerkikkinä myös verotus “rikkoo” noita mainitsemasiasi oikeuksia.

    Joku voisi tähän kirjoittaa auki omin sanoin, mitä oikein kuvitteli minun ehdottavan, kun periaatteessa palkkauksesta sopiminen ja tulonjaon rukkaaminen yksityisoikeudellisessa sopimuksessa on heidän tulkintansa mukaan totalitaarisen valtion perustamista. Käsittääkseni noiden säätely laissakin on katsottu ihan yleisesti hyväksytyksi toiminnaksi niissä liberaaleissa demokratioissa, joissa sitä on tehty. Vai onko vain kyse siitä, että osa noista pitäisi ennemmin siirtää eduskunnan päätettäväksi? Eli siihenkö väliin pitäisi vetää TES:ten yleissitovuuden rajat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 10.8.2017 kello 21:03

    Syltty: Huomaa, että edellisen perusteella Suomesa valta *ei* kuulu työmarkkinajärjestlille taikka että ne edustaisivat kansaa.

    Suomessa on markkinoitu Tanskan mallia Jumalan sanan kaltaisena onnelana.

    Tanskassa kuitenkin työelämää säännellään työehtosopimuksilla ja Tanskassa toimii ns kaksikantajärjestelmä eli kaikesta mahd9llisesta sovitaan työehtosopimuksissa ja valtio säätää lakeja vain kun joku kansainvälinen soppari sitä edellyttää

    Yleissitovuus syntyy siellä työnantajien korkean järjestäytymisasteen kautta ja sopimusten kattavuus on jopa korkeampi kuin Suomessa

    Myöskään perustuslaki ei ole Jumalan sanaa vaan sitä voidaan rajoittaa jos kansalaisten etu sitä vaatii.

    Niinpä kohtuuttomat sopimusehdot on kielletty lailla vaikka se rikkookin sopimusvapautta

    “10 luku

    Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot”

    Mutta ei se ole ainoa, vastaavia rajoituksia löytyy kuluttajansuojalaista ja nyt on suunnitteilla tiedustelulaki, jossa murretaan perustuslain takaama viestintäsalaisuus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. K-Veikko kirjoitti 11.8.2017 kello 9:23

    > Työmarkkinoiden isossa kuvassa perustulo olisi
    > ennen kaikkea subventio pienipalkkaisille.

    Kun minimipalkkaa alennetaan perustulon verran, tulee suomalaiselle työntekijälle perustulon suuruinen kilpailuetu ulkomaiseen työntekijään nähden. — Kukaan ei joudu kärsimään palkan alentamisesta, koska kokonaistulo säilyy samana.

    Tuntuu jotenkin, että poliitikkojen unelmissa perustulo on tarkoitettu lisäansioksi kaikkien jo olemassa olevien sosiaalietuuksien päälle. Näin ei saa olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus