Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?

Mart­ti Het­emä­ki on kir­joit­tanut blo­gis­saan VM:n sivul­la, ettei kan­na­ta perus­tu­loa tai osal­lis­tu­mis­tu­loa, kos­ka vastik­kee­ton tulo, jota ei menetä, vaik­ka kieltäy­tyy tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai työvoimapoli­it­tis­es­ta koulu­tuk­ses­ta vähen­tää työn tar­jon­taa ja vbaaran­taa siten­julkisen talouden tasapainon.

Aluk­si pitää kor­ja­ta Het­emäen kir­joituk­ses­sa ole­va virhe, joka taas ker­ran osoit­taa, kuin­ka huonos­ti VM:ssä tun­netaan sitä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää, jota he arvioivat.

Het­emäen mukaan tulo­ton työstä kieltäy­tyvä saisi vero­ton­ta tuloa 1000 – 1200 euroa kuus­sa, kos­ka Kela mak­saisi perus­tu­lon päälle hänen asum­is­menon­sa kokon­aan kun­tako­htaisi­in ylära­joi­hin saak­ka. Hänen esimerkki­henkilön­sä saa siis toimeen­tu­lo­tukea, eikä perus­tu­lo sil­loin vaiku­ta hänen henkilöko­htaiseen tilanteeseen­sa sitä eikä tätä, kos­ka se vähen­netään sel­l­aise­naan toimeen­tu­lotues­ta.  Jos kieltäy­tyy työstä, toimeen­tu­lo­tukea voidaan leika­ta ensin sadal­la eurol­la ja jos kieltäy­tymi­nen on tois­tu­vaa, 200 eurol­la kuus­sa. Tähän perus­tu­lo ei tuo mitään muu­tos­ta, ellei muu­tok­ses­ta erik­seen päätetä. En ymmär­rä, mik­si päätettäisiin.

Kelan asum­is­tukea Het­emäen työstä kieltäy­tyvä henkilö voi saa­da, mut­ta sen mak­si­mi yksi­na­su­val­la Helsingis­sä on 406,40 euroa. jos vuokra on vaikka­pa vain 700 euroa ja perus­tu­lo 560 euroa, ruo­ka ja muu elämi­nen pitäisi kus­tan­taa 270 eurol­la. Min­un on vaikea uskoa, että tämä houkut­telisi joutenoloon kovin pitkäk­si aikaa. Tämä on alle sen tulota­son, johon pää­tyy, jos toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas naulaa sosi­aal­i­toimis­ton seinään teesin­sä, joiden mukaan ei suos­tu eikä tule koskaan suos­tu­maan mihinkään, ja tukea leikataan 40 %. Ei perus­tu­lo siis merk­itse sitä, että voisi kieltäy­tyä töistä parem­min kuin nytkään.

Huo­mat­takoon, että tuon Het­emäen toimeen­tu­lo­tukea saa­van työn­vieroksu­jan kan­nus­timet kuitenkin paranevat, kos­ka hän pääsee aiem­paa selvästi pienem­mil­lä ansio­tu­loil­la irti toimeen­tu­lotues­ta ja alkaa oikeasti hyö­tymään palkkatulostaan.

Mut­ta sit­ten itse asiaan.

Het­emä­ki pelkää perus­tu­los­sa, että oikeus kieltäy­tyä työstä tai koulu­tuk­ses­ta johtaa työl­lisyysas­teen lasku­un. Hän on toises­sa yhtey­dessä sanonut min­ulle, että tämä ris­ki on kas­vanut, kos­ka tietokone­pelien ja sosi­aalisen medi­an ansios­ta on mah­dol­lista elää laadukas­ta vapaa-aikaa aiem­paa pienem­mil­lä tuloil­la. Tämä on sinän­sä mie­lenki­in­toinen huomio.

Perus­tu­lon kan­nat­ta­jat taas sanovat, että jär­jet­tömien kan­nustin­loukku­jen purkami­nen lisäisi moti­vaa­tio­ta tehdä työtä ja ottaa vas­taan myös sat­un­naista keikkatyötä. Tästä on näyt­töä, kun työt­tömyys­tur­vaan laitet­ti­in 300 euron suo­jao­su­us. Sen jäl­keen työt­tömät ovat tart­tuneet selvästi hanakam­min keikkatöi­hin. Pait­si tietysti ne sadat tuhan­net, jot­ka saa­vat työ­markki­nat­uen päälle myös toimeen­tu­lo­tukea. Heil­lä tätä suo­jaosaa ei ole, vaan 100 euron keikas­ta jää käteen noin 17 euroa.

Voisi säästää yhteiskun­nan raho­ja, jos tuo 300 euron suo­jao­su­us laitet­taisi­in myös toimeen­tu­lo­tu­keen, joskin sil­loin kan­nusti­non­gel­ma siir­ty­isi toiseen paikkaan.

Het­emäen aja­tus­mallis­sa työt­tömät pitää pakot­taa otta­maan työtä vas­taan ja perus­tu­lo­ma­llis­sa siitä yritetään tehdä kannattava.

Kum­mas­sa mallis­sa luulisi työl­lisyysas­teen muo­dos­tu­van korkeam­mak­si: siinä, jos­sa työhön joudu­taan vai siinä, jos­sa töi­hin halu­taan? Jos työ­paik­ka tai työvoimapoli­it­ti­nen koulu­tus koetaan ran­gais­tuk­sek­si ja huonok­si tuurik­si, muo­dos­tuu kan­nustin väl­tel­lä työ­paikko­ja. Tämän voimaa ei kan­na­ta vähätel­lä, kos­ka omas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta on työ­paikan löy­tymiselle ratkai­se­va merk­i­tys. Har­va työ­nan­ta­ja halu­aa töi­hin henkilöä, joka ilmoit­taa, että karenssin pelko on ain­oa syy ottaa tämä paik­ka vastaan.

Het­emä­ki sanoo kolum­nis­saan, että pohjo­is­mainen sosi­aal­i­tur­va on yht­enäistä perus­tu­loa parem­min räätälöi­ty anta­maan eri­laisi­in elämän­ti­lanteisi­in näh­den oikean määrän rahaa. Yht­enäi­nen perus­tu­lo olisi siten joillekin liian pieni tai tulisi liian kalli­ik­si. Sik­si sosi­aal­i­tur­va on toisaal­ta seka­va ja täyn­nä huono­ja kannusteita.

Tämä on sinän­sä hyvä point­ti. Asi­as­sa on kuitenkin toinenkin puoli. Kun kaikkia ajateltavis­sa ole­via sosi­aal­isia onnet­to­muuk­sia vas­taan tul­laan räätälöidy­il­lä paketeil­la, näitä onnet­to­muuk­sia tup­paa ilmen­emään enem­män. Moral haz­ard toimii tässäkin. Perus­tu­lo suo­ravi­ivaisim­mas­sa muo­dos­saan sälyt­tää enem­män vas­tu­u­ta yksilölle itselleen ja sik­si kan­nus­taa myös pitämään omas­ta elämästään parem­paa huol­ta. Onhan sitäkin kuul­tu, että Kelan toimis­tossa kehote­taan vaikeuk­si­in joutunut­ta lap­siper­het­tä eroa­maan, kos­ka näin tulot nousi­si­vat. (Näin henkilö itse min­ulle ker­toi.) Moni on keksinyt tämän ratkaisun itsekin.

Perus­tu­loakin voi kuitenkin räätälöidä taval­la, joka ei riko perus­tu­lon luon­net­ta. Olen vuon­na 2009 julka­istus­sa blogikir­joituk­ses­sa Perus­tu­lo 4 – Mitä muu­ta tarvit­taisi­in hah­mot­tanut sosi­aal­i­tur­vaa, joka koos­t­u­isi neljän­lai­sista toisi­in­sa sopivista legopa­likoista. Nyt niitä on noin 150, eikä niiden sovel­tuvu­ut­ta toisi­in­sa ole juuri mietit­ty, vaan esimerkik­si tulo-käsite ja per­hekäsite vai­htel­e­vat perus­teet­tomasti.  Jos­sakin olen kir­joit­tanut tästä myöhem­min parem­min, mut­ta en löytänyt.

Mut­ta takaisin tähän oikeu­teen kieltäy­tyä työstä. Annan Het­emäelle yhden argu­mentin lisää, jota hän ei ole hok­san­nut käyttää.

Jokainen itseään edis­tyk­sel­lisenä pitävä halu­aa lyhen­tää koti­hoidointuen kestoa, kos­ka kolme vuot­ta – tai kol­men lapsen tapauk­ses­sa yhdek­sän vuot­ta – kotona heiken­tää äidin työu­raa ja nais­ten ase­maa yhteiskun­nas­sa ylipään­sä. Perus­tu­lo olisi koti­hoidon tukea suurem­pi tuki koti­in jäävälle puolisolle ja sen turvin voisi jäädä koti­in hoita­maan las­ta vaik­ka siihen saak­ka, kun tämä täyt­tää 20 vuot­ta. Koti­hoidon tukeen sisäl­tyvä vuorineu­vok­sen kotirou­van palk­ka on ilmeinen kauneusvirhe koko mallissa.

Oikeus jäädä työvoiman ulkop­uolelle näyt­tää ole­van Het­emäel­lä ylit­sepääsemätön asia, jon­ka vuok­si hän on valmis hylkäämään johdon­mukaiseen perus­tu­loon sisäl­tyvät selvästi parem­mat kan­nus­timet. Vastik­keet­to­muus liit­tyy perus­tu­loide­olo­giaan, mut­ta ei se liity mitenkään loogis­es­ti itse malli­in. Mik­si Het­emä­ki ei esitä perus­tu­loa, jos­sa on työstä kieltäy­tyvälle vaik­ka saman­lainen sank­tioma­lli kuin toimeentulotuessa?

Prob­lem solved?

En pidä tätä tarkoituk­sen­mukaise­na, kos­ka kuten san­ot­tu, työn kokem­i­nen ran­gais­tuk­sek­si vähen­tää uskoak­seni työn tar­jon­taa, mut­ta jos tämä on esteenä perus­tu­lo­ma­llin edis­tämisek­si, niin voihan sen noinkin tehdä. Kyl­lä pieni pakko voi olla joskus hyvä keino estää syr­jäy­tymistä. Tuon pitkit­tyneen koti­hoidontuen ja “Vuorineu­vok­sen  kotirou­vaon­gel­man” tämä myös poistaisi.

Itseasi­as­sa vihreät aloit­ti­vat ehto­jen lait­tamisen perus­tu­loon lisäämäl­lä omaan malli­in­sa ehdon, että maa­han­muut­ta­jien on osal­lis­tut­ta­va kotous­tus­toimi­in perus­tu­lon ehtona. Pelkona oli maa­han­muut­ta­jaäi­tien jäämi­nen koti­in lap­sia hoita­maan, jol­loin kumpikaan ei opi suomea eikä paljon muutakaan.

 

47 vastausta artikkeliin “Miksi Hetemäki ei esitä perustuloa, johon sisältyy velvollisuus ottaa työtä vastaan?”

  1. Noin viides­osa yli 18-vuo­ti­aista nuorista asuu vielä kotona.

    Copy/pastean van­han kommenttini:

    “Täl­lä het­kel­lä puh­das perus­tu­lo jol­lain järkeväl­lä kokolu­okalla siirtäisi noin 200 miljoon­aa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos täl­lä ei olisi käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia, niin ei sit­ten mil­lään. Perus­tu­lo näky­isi aivan var­masti lisään­tyneinä väli- ja sap­at­tivu­osi­na ennen opin­toi­hin hakeu­tu­mista. Tai sit­ten perus­tu­lon määrä pitäisi olla todel­la niukka.

    Samat­en joidenkin tutkimusten mukaan perus­tu­lon tulo­vaiku­tus työl­lis­ten kohdal­la aiheut­taa työn tar­jon­nan vähen­tymistä. Kos­ka työt­tömiä on vain n. 10% ja työl­lisiä se 90%, työl­lis­ten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tar­jon­taa vähen­tää, että se kumoaa kaik­ki työt­tömien kohdal­la saavute­tut edut.

    Jot­ta perus­tu­lo saavut­taisi taloudel­lis­es­ti posi­ti­iviset vaiku­tuk­set, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kel­paisi kenellekään. ”

  2. Pääosin osu­va ja tarpeelli­nen vas­tave­to blo­gis­til­ta Het­emäen kirjoitukseen.

    Perus­tu­loa ei pitäisi antaa jokaiselle vaan vain jokaiselle Suomen kansalaiselle. 

    Perus­tu­lon tulee tietenkin kor­va­ta kotihoidontuki. 

    Perus­tu­lon lisäk­si ei tulisi mak­saa asumistukea. 

    Eri maa­han­muut­ta­jaryh­mät, inva­lid­it, mon­i­sairaat yms. tarvin­nevat omat räätälöidyt tukimuotonsa.

  3. Sylt­ty:
    Noin viides­osa yli 18-vuo­ti­aista nuorista asuu vielä kotona.

    Copy/pastean van­han kommenttini:

    “Täl­lä het­kel­lä puh­das perus­tu­lo jol­lain järkeväl­lä kokolu­okalla siirtäisi noin 200 miljoon­aa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos täl­lä ei olisi käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia, niin ei sit­ten mil­lään. Perus­tu­lo näky­isi aivan var­masti lisään­tyneinä väli- ja sap­at­tivu­osi­na ennen opin­toi­hin hakeu­tu­mista. Tai sit­ten perus­tu­lon määrä pitäisi olla todel­la niukka.

    Tuo on ihan oikea ongel­ma perus­tu­los­sa, jos sitä todel­lakin mak­se­taan kaikille yli 18 vuo­ti­aille täysi määrä.

    Samat­en joidenkin tutkimusten mukaan perus­tu­lon tulo­vaiku­tus työl­lis­ten kohdal­la aiheut­taa työn tar­jon­nan vähen­tymistä. Kos­ka työt­tömiä on vain n. 10% ja työl­lisiä se 90%, työl­lis­ten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tar­jon­taa vähen­tää, että se kumoaa kaik­ki työt­tömien kohdal­la saavute­tut edut.

    Ei se koko työl­liseen väkeen vaikut­taisi. Korkein­taan kah­teen alimpaan tulode­si­ili­in. Toisaal­ta se loisi uusia työmah­dol­lisuuk­sia, mut­ta nyky­is­ten huonoiten palkat­tu­jen, raskaiden tai muuten epämiel­lyt­tävien, töi­den tek­i­jät voisi­vat “lep­pois­taa” omaa työssäkäyn­tiään. Onko se huono asia muu­ta kuin työ­nan­ta­jan kannalta?

  4. Alla oma perus­tu­lo­ma­lli­ni, joka merkit­tävästi vähen­tää nuorten riskiä jäädä työ­markki­noiden ulkopuolelle:

    Jokaiselle vähin­tään 23 vuo­ti­aalle Suomes­sa asu­valle Suomen kansalaiselle mak­se­taan 21e perus­tu­loa päivittäin.

    Yhtä paljon mak­se­taan tätä nuorem­pi­en osalta niille, joil­la on korkeak­oulu­ta­son opiskelu­paik­ka, työ­paik­ka tai jot­ka toimi­vat yrittäjänä.

    Alle 23 vuo­ti­aille jot­ka opiskel­e­vat toisen asteen opiskelu­paikois­sa (ammat­tik­oulu, lukio), mak­se­taan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuo­ti­aille mak­se­taan 5 euroa päivittäin.

    Perus­tu­lo kor­vaa kaik­ki sub­jek­ti­iviset tuet, mukaan lukien kansaneläk­keen, sekä lap­si- ja asum­is­lisän. Jos elämän­ti­lanne niin vaatii, sosi­aalivi­ras­tos­ta voi yrit­tää anoa tilapäisiä harkin­nan­varaisia tukia perus­tu­lon päälle. Poikkeuk­se­na eri­ty­is­ryh­mät, kuten vam­maiset, joil­la jatku­va sosi­aal­i­tur­vata­so voi olla perus­tu­loa korkeampi.

    Perus­tu­lo toteutetaan kus­tan­nus­neu­traal­isti aset­ta­mal­la 50% vero­pros­ent­ti tuloveroille 1260e/kk saak­ka, jon­ka jäl­keen palataan nor­maali­in (=nykyiseen) progressioon.

  5. Käsit­telet tätä prob­lemati­ikkaa lähin­nä ver­tailu­na toimeen­tu­lotuen ja perus­tu­lon välil­lä. Sekin on tärkeä näkökul­ma, mut­ta kiin­nos­tavaa on myös se val­ta­va joukko ihmisiä jot­ka puoli­son tulo­jen tai oman var­al­lisu­u­den takia eivät ole toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutet­tu­ja. Heil­lä ei nykyään ole työstä kieltäy­tyessään oikeut­ta mihinkään tukeen, mut­ta perus­tu­lon he saisi­vat. Tämän ison joukon kan­nus­timet kuu­lua työvoimaan heikkeni­sivät perus­tu­lon myötä selvästi.

    1. Heikkenevät, mut­ta eivät paljon, sil­lä saa­han hän sen perus­tu­lon, vaik­ka menisi töi­hin. Mut­ta kuten totesin, täl­lainen kotirou­van tulo ei ole se mitä on ajatel­tu ja siinä mielessä työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olem­i­nen on perusteltavis­sa ole­va ehto.

  6. Työ eu tuo enää sos sta­tus­ta vaan las­kee sitä kos­ka rehk­i­jä syr­jäy­tyy sosi­aal­i­sista piireistä. Halusimme sitä tai emme niin miehet tule­vat jät­täy­tymään pois töistä. Rehkimi­nen kuu­lui siihen yhteiskun­ta­malli­in mis­sä mies elät­ti per­heen ja typ tio statuk­sen. Mik­si rehk­iä jos se tuo onnet­toman elämän?

  7. Tuon työ­pakon voi kiertää näin: Opiskele vaik­ka filosofi­aa tai muu­ta mukavaa alaa jol­loin töitä ei saa. Sen jäl­keen voi nos­taa perus­tu­loA ja ottaa rennosti.

  8. Pro­fes­sori Marko Ter­viö: “Aguiar ym löytävät merkke­jä siitä, että videopelien kehi­tys on laskenut varsinkin nuorten miesten työn tar­jon­taa (link­ki jut­tuun). Työstä saa palkan lisäk­si sisältöä elämään, mut­ta monille vai­h­toe­hto on tehdä töitä organ­isaa­tion alim­mal­la tasol­la tai rulet­taa kunkku­na vir­tu­aal­i­maail­mas­sa. Pelis­sä jokainen voi olla oman kukku­lansa kuningas, sopi­van vaikei­den ja omi­in kyky­i­hin juuri taipu­vien haastei­den voit­ta­ja. Radio, tele­vi­sio, ja kon­solipelit muut­ti­vat lähin­nä vapaa-ajan käytön jakau­tu­mista (mm nukku­misen kus­tan­nuk­sel­la), mut­ta ehkä 3D vir­tu­aal­i­todel­lisu­us voi tuo­da isom­man muu­tok­sen. Peli­fir­mo­jen kyky opti­moi­da sisältö miljoonien käyt­täjien yksi­tyisko­htaisi­in val­in­toi­hin perus­tu­van datan perus­teel­la on “game-chang­er”, mitä koukut­tavu­u­den kehit­tämiseen tulee.

    Pelien houkut­tele­vu­u­den edel­ly­tys on riit­tävän korkea yleinen elin­ta­so. Kun ruo­ka ja kat­to pään pääl­lä ovat tarpeek­si halpo­ja, niin hyvin pieni määrä palkkatyötä (ei vält­tämät­tä omaa) riit­tää niiden mak­samiseen. Se voisi tarkoit­taa pien­tä määrää keikkatyötä sil­loin täl­löin, tai perus­tu­loa (jol­laisen mon­et amerikkalaiset nuoret aikuiset saa­vat vanhemmiltaan).

    Viime vuo­sisadal­la tuot­tavu­u­den kasvua ajanut teknologi­nen kehi­tys vaikut­ti päin­vas­taiseen suuntaan—se alen­si vapaa-ajan (siis palkkatyöstä vapaan) ajan arvoa.” http://blog.hse-econ.fi/?p=8023

    Tuo taitaa olla talousti­eteen näke­mys yleis­es­tikin. Työn­teon kan­nus­timia pitää siis paran­taa ja ilmaista sosi­aal­i­tur­vaa rajoittaa.

  9. Mis­tä kum­mas­ta on tul­lut käsi­tys, että ihmiset, varsinkin nuoret, eivät halu­aisi tehdä työtä? Työy­hteisö on mon­elle hyvin tärkeä sosi­aa­li­nen osa elämää ja osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­nan toim­intoi­hin on yhtä tärkeää.

    Toinen käsit­tämätön asia:

    Medi­as­sa on aivan kum­mallisia jut­tu­ja esimerkik­si Kelan käräyt­tämistä “hui­jareista”, joi­ta taitaa olla kaik­ista tapah­tu­mista noin promille. Promille mil­jardeista hukkuu kohi­naan eikä näille uutisille pitäisi antaa mitään arvoa. Tuon promillen säästäisi hel­posti kor­vaa­mal­la stan­dard­i­tukien haus­sa Kelan virkail­i­ja automaatil­la, joka antaisi ympäri maa­ta yhtäläis­ten kri­tee­rien mukaan lail­lis­es­ti hak­i­jalle kuu­lu­vat tuet. Nythän tilanne on se, että kelalaisen aamuäreys vaikut­taa tukien saantiin.

  10. Amos Aho­la:
    Alle 23 vuo­ti­aille jot­ka opiskel­e­vat toisen asteen opiskelu­paikois­sa (ammat­tik­oulu, lukio), mak­se­taan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuo­ti­aille mak­se­taan 5 euroa päivittäin. 

    Jos 5 euroa riit­tää sääl­liseen elämiseen alle 23-vuo­ti­aalle, mik­si se ei riit­täisi myös yli 23-vuo­ti­aalle? Ikään sit­o­mi­nen vaikut­taa keinotekoiselta purkkavir­i­tyk­seltä, jopa ikäsyr­jin­nältä. Muil­ta osin malli on oikein mallikas.

  11. Anony­mous:
    Työy­hteisö on mon­elle hyvin tärkeä sosi­aa­li­nen osa elämää ja osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­nan toim­intoi­hin on yhtä tärkeää. 

    Niin­hän sen pitäisi men­nä, mut­ta peliy­hteisö vie yhä use­am­min voiton ylle linkkaa­mani tieteel­lisen tutkimuk­sen mukaan.

    Ennen töi­hin men­ti­in heti koulu-uran pää­tyt­tyä tai jo sen aikana, siis 10–22-vuotiaana. Mon­et nykyn­uoret pitävät välivu­osia veron­mak­sajien rahoil­la tai vas­ta aloit­tel­e­vat opin­to­jaan 27-vuotiaina. 

    Työn­teko pitää tehdä aina kan­nat­tavak­si. Työikäiselle työkykyiselle ei pidä antaa paljonkaan vastik­keet­ta. Työl­listämi­nen ja irti­sanomi­nen helpok­si, hal­vak­si ja jous­tavak­si, niin että kaik­ki pää­sevät töi­hin ja myös maa­han­muut­ta­jat, nuoret ja syr­jäy­tyneet sosi­aal­is­tu­vat työelämään.

    Jos perus­tu­lo saa kaik­ki töi­hin mut­ta mon­en lyhen­tämään työpäivän­sä 5–6‑tuntiseksi, se on silti hyvä asia. Pelkkä perus­tu­lo ei riitä, vaan pitää myös purkaa sääntelyä.

  12. Siis säi­lytet­täisi­in muuten nyky­malli mut­ta tehtäisi­in työn­teosta aina kannattavaa?

    Se tarkoit­taisi rajaverokat­toa (“puolipe­rus­tu­loa”). Ain­oa muu­tos olisi laki, jon­ka mukaan joka ansioeu­rosta on jäätävä käteen vähin­tään 60 sent­tiä, tai mikä sum­ma nyt päätetäänkin.

    Ensi askel tähän voisi olla Bri­tann­ian Uni­ver­sal Cred­it, jota KD ja SDP jo aja­vat nimil­lä “kan­nus­ta­va perus­tur­va” ja “yleis­tur­va”. Se olisi vain laki, joka sanoo, että ansioeu­ro vähen­tää kaikkia tukia yhteen­sä X %. Jatkos­sa myös päivähoit­o­mak­sut ja verot voisi niput­taa samaan vähen­emäpros­entin mak­simi­in X. Tämä olisi tarkin ja sik­si halvin keino paran­taa työn­teon kan­nus­timia pakot­ta­mat­ta ketään nyky­istä enempää.

    Tämä olisi parem­pi kuin tuo 300 euron suo­jaosa, joka aut­taa vain tuos­sa haarukas­sa ja pahen­taa ongelmia enem­män ansait­sevil­la. On suo­jaosakin tyhjää parem­pi ja voi ne yhdis­tääkin, jos siitä ei halu­ta luopua.

    Perus­tu­los­sa on hyviä ja huono­ja puo­lia täl­laiseen ver­rat­tuna, mut­ta tuo yleis­tur­va olisi poli­it­tis­es­ti helpoim­min ajet­tavis­sa läpi ja tuot­taisi suuren osan hyödy­istä hyvin pienel­lä osal­la haitoista. Sen jäl­keen perus­tu­lo ei olisi enää niin pelot­ta­van iso lisäaskel.

    Kaik­ki puolueet vihre­itä myöten saisi­vat nyt liput­taa, että kan­nat­ta­vat tois­si­jais­es­ti yleis­tur­vaa, kun­han edes jol­lain taval­la paran­netaan työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta. KD oli ennen SDP:tä, Bri­tan­nia ennen KD:tä, puoliperustulo/rajaverokattoehdotus ennen Bri­tan­ni­aa ja var­masti moni on keksinyt saman aiem­min, joten ei tämä ole kenenkään “oma juttu”.

  13. Yksi jok­seenkin luon­te­va ratkaisu perus­tu­lon ja työstä kieltäy­tymisen ongel­maan on kak­si­ta­soinen perus­tu­lo. Taval­lisen perus­ra­han saa jokainen. Tätä korkeam­paa perus­palkkaa saa­vat kaik­ki, jot­ka ilmoit­tau­tu­vat työhalukkaiksi.

    Perus­pal­ka­lle ilmoit­tau­tu­miseen sisäl­tyy halukku­us tehdä mitä tahansa osoitet­tua, oma­lle kun­nolle ja ter­vey­delle sopi­vaa työtä. Kyse on siis oikeas­t­aan yhteiskun­nan tar­joa­mas­ta taku­u­työ­paikas­ta. Työ voi olla vaikka­pa kukkien istut­tamista kaupun­gin puis­tois­sa, ehkä myös vuokratyövoimana jos­sain yri­tyk­sessä. Jos yhteiskun­ta ei kykene osoit­ta­maan jol­lain het­kel­lä työtä, perus­palk­ka juok­see silti.

    Tässä mallis­sa työhalukku­ut­ta ei tarvitse mit­tail­la kyvyl­lä vih­ja­ta poten­ti­aal­isille työ­nan­ta­jille, että itseä ei kan­na­ta palkata, kos­ka kyse on vain työhalukkku­u­den näyt­telemis­es­tä karenssin pelos­sa. Oikeasti vapail­ta markki­noil­ta perus­palkkaa korkeam­min palkat­tua työtä etsivät saisi­vat työ­paikan nyky­istä helpom­min perus­ra­han avit­ta­m­i­na, joten perus­palkkainen työ ei olisi kaikkein houkut­televin työ­paik­ka, vaan vain puskuri, joka estää ihmisiä putoa­mas­ta työttömiksi.

    Ihmiset saisi­vat siis vapaasti vali­ta, halu­a­vatko tul­la toimeen perus­ra­hal­la, vai halu­a­vatko tehdä työtä perus­tu­lol­la. Perus­ra­haa saisi­vat myös aloit­tel­e­vat ja muutkin yrit­täjät. Sos­sun luukku säi­ly­isi ennal­laan erikoistapauk­sia varten.

  14. Kalle M.
    Tuo rajaverosään­te­ly oli mie­lenki­in­toinen aja­tus! Täy­tyykin vähän pohtia sitä itse. Tule­va tulorek­isteri kai mah­dol­lis­taisi varsin ajan­ta­saisen seu­ran­nan toki huomioiden pidem­män ja mielel­lään rul­laa­van laskennan.

    1. Tuo rajaverosääte­ly on aika vaikea oper­a­tional­isoi­da. Jos tekee mata­la­palkkaista työtä, saa enem­män rahaa, jos on sitä ennen ollut toimeen­tu­lotuel­la kuin jos on men­nyt siihen suo­raan koulunpenkiltä.

  15. Perus­tu­lo on asia, joka tun­tuu jostain syys­tä herät­tävän jois­sain ihmi­sis­sä ankaraa vas­tus­tus­ta (toinen vas­taa­va on päästökaup­pa). Omat keskustelukoke­muk­seni ovat tosin taval­lis­ten ihmis­ten joukoista, jois­sa vas­tus­tuk­sen peruste­lut ovat yleen­sä vielä paljon löy­sem­piä ja huonom­min perustel­tu­ja kuin näil­lä hetemäillä.

    Se on sääli, sil­lä nämä samat ihmiset usein moit­ti­vat nyky­menos­sa ilmiöitä, joi­ta nämä perus­tu­lot ja päästökau­pat on tarkoitet­tu kor­jaa­maan. Mik­si emme siis kokeil­isi nyky­on­gelmien ratkaisuik­si näitä uuden­laisia tapo­ja? Ja tarkoi­tan, että riit­täväl­lä laa­ju­udel­la ja voimal­la. Emme var­mas­tikaan löytäisi ker­ral­la paras­ta tapaa, mut­ta voisi­han malle­ja jatkos­sa kehittää.

    Nyky-yhteiskn­ta selvästi kaipaa uuden­laisia ratkaisu­ja ongelmi­in­sa, ja sik­si myös Suomen perus­tu­lokokeilu on herät­tänyt maail­mal­la paljon kiin­nos­tus­ta. Kan­nat­taisiko pyrk­iä vai­h­teek­si etur­in­ta­maan, sen sijaan että kaikkea uut­ta aina vain vastustetaan?

  16. Anony­mous: Mis­tä kum­mas­ta on tul­lut käsi­tys, että ihmiset, varsinkin nuoret, eivät halu­aisi tehdä työtä? 

    Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ei riitä, että 80% ihmi­sistä halu­aa tehdä työtä. Sen luvun pitää olla lähel­lä sataa, kos­ka työt­tömyys, van­hempainva­paat, sairaudet, armei­ja, opiskelu tms. vielä verot­ta­vat työssäkäyvien joukkoa.

  17. Sylt­ty:
    “Täl­lä het­kel­lä puh­das perus­tu­lo jol­lain järkeväl­lä kokolu­okalla siirtäisi noin 200 miljoon­aa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos täl­lä ei olisi käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia, niin ei sit­ten millään. 

    Lois­ta­va huomio! 

    Joskus eräs ystäväni on on heit­tänyt ajatuk­sen, että alle 25 vuo­tialle miehille ei pitäisi mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­sia tms, kos­ka etenkin nuo­ril­la miehillä on liian suuri ris­ki jät­täy­tyä vain tukien varaan, jos ei ole pakko pin­nis­tel­lä eteenpäin.

    peruseläke: Jos 5 euroa riit­tää sääl­liseen elämiseen alle 23-vuo­ti­aalle, mik­si se ei riit­täisi myös yli 23-vuo­ti­aalle? Ikään sit­o­mi­nen vaikut­taa keinotekoiselta purkkavir­i­tyk­seltä, jopa ikäsyr­jin­nältä. Muil­ta osin malli on oikein mallikas.

    Olen nim­imerk­ki Amos Aho­la kanssa samoil­la lin­joil­la. Ymmär­rän närkästymisen, kos­ka tuol­lainen­han aset­taisi ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan. Kuitenkin point­ti­na onkin nimeno­maan potkia nuo­ria per­suk­sille sen ver­ran, että on pakko pin­nis­tel­lä eteenpäin. 

    Muis­tan itsekin ajatelleeni usein opiskelu­jen aikana, että elämässä selviäisi niin paljon helpom­mal­lakin. Jos perus­tu­lo olisi ollut ole­mas­sa, niin mah­dol­lis­es­ti olisin ulos­mit­tanut kaiken sen mah­dol­lis­ta­man lep­pois­tamisen. Nuore­na se on mah­dol­lista jos ei ole sairauk­sia, päi­hdeon­gel­maa jne.

    Eräs ystäväni eleli parin kympin jäl­keen käsit­tääk­seni läh­es kymme­nen vuot­ta erään­laista “väli­vai­het­ta”: ei ollut pakko opiskel­la, ei ollut pakko tehdä täyspäiväis­es­ti duu­nia. Käsit­tääk­seni sosi­aal­i­tur­va mah­dol­listi suurelta osaltaan hänen mielestäni mate­ri­aalis­es­ti varsin kohtu­ullisen kivan elämän­sä. Kuul­lostaa kival­ta, mut­ta täl­lais­ten ihmis­ten elämä muut­tuu aika katk­er­ak­si, kun ystävät alka­vat saa­maan opiskelun­sa kasaan, saa­vat fik­sun duunin ja alka­vat ostele­maan autoa ja asun­toa. Siinä vai­heessa peruskurs­seil­la istu­mi­nen tms alkaa olla aika ikävää. Itsekin saat­taisin olla kokenut saman kohtalon, ellei van­hempani olisi patis­telleet hoita­maan opin­not kun­ni­al­la loppuun.

  18. Aka­teem­i­nen:
    Pro­fes­sori Marko Ter­viö: “Aguiar ym löytävät merkke­jä siitä, että videopelien kehi­tys on laskenut varsinkin nuorten miesten työn tar­jon­taa (link­ki jut­tuun). Työstä saa palkan lisäk­si sisältöä elämään, mut­ta monille vai­h­toe­hto on tehdä töitä organ­isaa­tion alim­mal­la tasol­la tai rulet­taa kunkku­na vir­tu­aal­i­maail­mas­sa. Pelis­sä jokainen voi olla oman kukku­lansa kuningas, sopi­van vaikei­den ja omi­in kyky­i­hin juuri taipu­vien haastei­den voit­ta­ja. Radio, tele­vi­sio, ja kon­solipelit muut­ti­vat lähin­nä vapaa-ajan käytön jakau­tu­mista (mm nukku­misen kus­tan­nuk­sel­la), mut­ta ehkä 3D vir­tu­aal­i­todel­lisu­us voi tuo­da isom­man muu­tok­sen. Peli­fir­mo­jen kyky opti­moi­da sisältö miljoonien käyt­täjien yksi­tyisko­htaisi­in val­in­toi­hin perus­tu­van datan perus­teel­la on “game-chang­er”, mitä koukut­tavu­u­den kehit­tämiseen tulee.

    Pelien houkut­tele­vu­u­den edel­ly­tys on riit­tävän korkea yleinen elin­ta­so. Kun ruo­ka ja kat­to pään pääl­lä ovat tarpeek­si halpo­ja, niin hyvin pieni määrä palkkatyötä (ei vält­tämät­tä omaa) riit­tää niiden mak­samiseen. Se voisi tarkoit­taa pien­tä määrää keikkatyötä sil­loin täl­löin, tai perus­tu­loa (jol­laisen mon­et amerikkalaiset nuoret aikuiset saa­vat vanhemmiltaan).

    Viime vuo­sisadal­la tuot­tavu­u­den kasvua ajanut teknologi­nen kehi­tys vaikut­ti päin­vas­taiseen suuntaan—se alen­si vapaa-ajan (siis palkkatyöstä vapaan) ajan arvoa.” http://blog.hse-econ.fi/?p=8023

    Tuo taitaa olla talousti­eteen näke­mys yleis­es­tikin. Työn­teon kan­nus­timia pitää siis paran­taa ja ilmaista sosi­aal­i­tur­vaa rajoittaa.

    Jos yhteiskun­nan tarkoi­tus olisi ain­oas­taan BKT:n mak­si­moin­ti, niin sosi­aal­tur­van rajoituk­set jne. Oli­si­vat aika ilmeinen valinta. 

    Jos kuitenkin pyrkimyk­senä on maksmoi­da BKT:n sijaan ihmis­ten koke­ma lisäar­vo, niin jos 500e/kk sosi­aal­ituet alim­man por­taan työn­tek­i­jälle vastik­keet­tomasti mak­samal­la hän pystyy vir­tu­aal­i­maail­mas­sa elämään yhtä nautin­nol­lista elämää kuin tosi­maail­mas­sa 5000e/kk tuloil­la, niin onko tuot­to-panos suhde vält­tämät­tä kovin huono?

    Monis­sa tapauk­sis­sa yhteiskun­nan kannal­ta suurin kus­tan­nus tuos­ta on kyseisen yksilön työ­panok­sen (osit­tainen) menet­tämi­nen, mut­ta jos se olisi muutenkin ollut ham­puri­laispi­hvin kään­te­lyä gril­lis­sä, niin BKT-tap­pio on kyl­lä aika vähäi­nen, var­sunkin niin kauan kun Afrikas­ta olisi tulos­sa väk­iluku­umme ver­rat­tuna ääretön määrä vapaae­htoisia burg­erin flip­paa­jia 5e/tuntipalkalla.

    Jos sub­sis­tenssi-elämän­ta­son ja miel­lyt­tävän vir­tu­aal­i­maail­maelämän kus­tan­nusero on n. 100e/kk (pari kymp­piä net­ti­in, kymp­pi puhe­li­men leas­ing-sop­pari­in, pari kymp­piä pelikon­soli­in ja pari kymp­piä peli­sisältöön jne.), niin tuot­tavu­us­ra­joit­teis­ten yksilöi­den (ÄO yhden keski­ha­jon­nan tai enem­pi alle keskimääräis­es­tä) tapauk­ses­sa on vaikea kek­siä mik­si emme panos­taisi tuo­ta sum­maa hei­dän hyvinvointiinsa.

    Ne yksilöt joiden tuot­tavu­us on korkea saa­vat luon­nos­taan markki­noil­ta ihan ok kan­nustei­ta, sil­lä korkea tuot­tavu­us näkyy työ­nan­ta­jan halu­na ja kykynä kun­non palkan maksuun.

  19. mjo­ki:

    Ymmär­rän närkästymisen, kos­ka tuol­lainen­han aset­taisi ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan. Kuitenkin point­ti­na onkin nimeno­maan potkia nuo­ria per­suk­sille sen ver­ran, että on pakko pin­nis­tel­lä eteenpäin. 

    Mik­si nuo­ria pitäisi potkia per­suk­sille enem­män kuin kes­ki-ikäisiä? Käivisikö kak­si kat­e­go­ri­aa kansalaisille: hol­hot­ta­va ja täy­si­val­tainen. Täy­si­val­tainen olisi jokainen perusk­oulun oppimäärän suorit­tanut. Perusk­oulun oppimäärää voidaan tarvit­taes­sa kas­vat­taa. Perus­tu­lo olisi sama kaikille täy­si­val­taisille kansalaisille.

  20. > oikeus kieltäy­tyä työstä tai koulutuksesta
    > johtaa työl­lisyysas­teen laskuun.

    > tietokone­pelien ja sosi­aalisen medi­an ansios­ta on
    > mah­dol­lista elää laadukas­ta vapaa-aikaa aiempaa
    > pienem­mil­lä tuloilla.

    Tästä seu­raa, että työn (määräl­lis­es­ti) enem­pi teet­tämi­nen onnis­tuu vain palkkaa alen­ta­mal­la. — Meil­lä on siis omas­ta takaa työvoimare­servi hal­patyö teet­tämiseen. — Jos näille “pelaa­jille” mak­se­taan korkeam­paa palkkaa, seu­raa siitä, että he vaan tekevät vähem­män työtä.

  21. Mikä on pien­ten paljjo­jen vero­tuk­sen osu­us mata­la­palk­ka alo­jen muutoksessa?

    Vielä 90-luvun alus­sa opiske­li­ja sai käytän­nössä palkan verot­ta käteen. Itse esim. olin kau­pas­sa kiirea­pu­laise­na siten, että tein per­jan­tain 50% tun­nit, lauan­tait klo 14 jäl­keen (100%) ja sun­nun­tait (100%). Käteen jäänyt tun­tipalk­ka ylit­ti reilusti esim. paper­i­työläisen vas­taa­van. Oma näp­pitun­tu­ma on, että pien­ten palkko­jen vero­tus on kiristynyt ja suurten lieventynyt.

    Onko näin, että aiem­min osan vuot­ta tehty pieni­palkkainen työ toi ihan hyvän tulota­son ja nyky­isin osan vuot­ta tehty pieni­palkkainen työ jää vero­tuk­sen ja tukien pienen­e­misen vuok­si valtiolle?

  22. “Jos yhteiskun­nan tarkoi­tus olisi ain­oas­taan BKT:n mak­si­moin­ti, niin sosi­aal­tur­van rajoituk­set jne. Oli­si­vat aika ilmeinen valinta.”

    Val­tion bkt:n mit­taut­ta­mi­nen sinne, minne huvit­taa on paljon helpom­paa, mitä monikansal­lisen yri­tyk­sen veronkier­to. Siinä ei edes tarvitse myy­dä itselleen hal­van vero­tuk­sen maas­ta Hap­py Meal lelu­ja 12 euroa kap­paleelta. Pitäisi vain olla yhtä mieltä siitä, että halu­taanko bkt:n nou­se­van vai laskevan…

  23. Sepi:
    Ne yksilöt joiden tuot­tavu­us on korkea saa­vat luon­nos­taan markki­noil­ta ihan ok kan­nustei­ta, sil­lä korkea tuot­tavu­us näkyy työ­nan­ta­jan halu­na ja kykynä kun­non palkan maksuun. 

    Mikä illu­u­sio tämä on? Mis­sä maail­mas­sa oikein elät?

    Korkean tuot­tavu­u­den omaa­van tek­i­jän tulok­sen ulos­mit­taa yri­tys ja kunn­ian ottaa hänen pomon­sa tai pomon pomo. Isois­sa pöy­dis­sä nousi aiem­min itsel­lenikin ihme­tys­tä siitä, että mik­si joku johta­ja ei puo­lus­ta näke­mys­tään haastet­taes­sa, mut­ta nyt tiedän. Se johta­ja ei toden­näköis­es­ti tiedä omaa näke­mys­tään eikä sil­lä ole osaamista asi­as­sa. Pahim­mil­laan ei ole edes lukenut sitä pru­jua, jon­ka tek­i­jäk­si ilmottautuu.

  24. peruseläke: Mik­si nuo­ria pitäisi potkia per­suk­sille enem­män kuin kes­ki-ikäisiä? Käivisikö kak­si kat­e­go­ri­aa kansalaisille: hol­hot­ta­va ja täy­si­val­tainen. Täy­si­val­tainen olisi jokainen perusk­oulun oppimäärän suorit­tanut. Perusk­oulun oppimäärää voidaan tarvit­taes­sa kas­vat­taa. Perus­tu­lo olisi sama kaikille täy­si­val­taisille kansalaisille.

    Äkkiseltään tulee mieleen, että 20 vuo­den ikäisen nuoren syr­jäy­tyessä menetetään pahim­mil­laan yli 40 vuo­den vero­tu­lot, kun taas viisikymp­pisen ollessa kyseessä menetetään vain reilun 15 vuo­den verotulot.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tekee mata­la­palkkaista työtä, saa enem­män rahaa, jos on sitä ennen ollut toimeen­tu­lotuel­la kuin jos on men­nyt siihen suo­raan koulunpenkiltä.

    Ei noin tarvitse tehdä, ellei halu­ta, vaan voidaan laskea, mitä tukia saisi nol­lat­u­loil­la, ja jääkö joka eurosta ainakin se 30 sent­tiä käteen. Tai jotain siltä väliltä. Nythän meil­lä on nyt kovin paha kan­nustin­loukku toimeen­tu­lotuen ylära­jaan asti, kos­ka näin ei tehdä. Nykyi­nen tuen­saa­jien 100 %:n rajaverokat­to (jopa yli) pitäisi pudot­taa edes 70 %:iin. Jopa 80 % olisi voit­to, kos­ka se olisi kat­to eikä lattia.

    Onhan se vähän perus­tu­lo­maista, mut­ta poli­itikot voivat halutes­saan samal­la säi­lyt­tää nykyisen tuki­rak­en­teen ja erikois­sään­nöt työha­lut­to­muusvähen­nyk­siä myöten. Sit­ten mui­ta muu­tok­sia voi yksitellen miet­tiä ja vaik­ka testata.

    Var­masti poli­itikko­jen enem­mistö kan­nat­taa sitä, että joka ansioeu­rosta jäisi edes jokunen sent­ti käteen. Tämä pitäisi sanoa ääneen ja tart­tua toimeen sen sijaan, että kukin ajaa vain omaa malli­aan eikä sano, että tuokin olisi tyhjää parempi.

    Jiipee, kyl­lä, 1.1.2019 alka­va tulorek­isteri helpot­taisi tämän automatisointia.

  26. Sylt­ty:
    Noin viides­osa yli 18-vuo­ti­aista nuorista asuu vielä kotona.

    Copy/pastean van­han kommenttini:

    “Täl­lä het­kel­lä puh­das perus­tu­lo jol­lain järkeväl­lä kokolu­okalla siirtäisi noin 200 miljoon­aa e / vuodessa kotona asuville nuorille.

    Jos täl­lä ei olisi käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­sia, niin ei sit­ten mil­lään. Perus­tu­lo näky­isi aivan var­masti lisään­tyneinä väli- ja sap­at­tivu­osi­na ennen opin­toi­hin hakeu­tu­mista. Tai sit­ten perus­tu­lon määrä pitäisi olla todel­la niukka.

    Samat­en joidenkin tutkimusten mukaan perus­tu­lon tulo­vaiku­tus työl­lis­ten kohdal­la aiheut­taa työn tar­jon­nan vähen­tymistä. Kos­ka työt­tömiä on vain n. 10% ja työl­lisiä se 90%, työl­lis­ten ei nyt ihan hirveästi tarvitse työn tar­jon­taa vähen­tää, että se kumoaa kaik­ki työt­tömien kohdal­la saavute­tut edut.

    Jot­ta perus­tu­lo saavut­taisi taloudel­lis­es­ti posi­ti­iviset vaiku­tuk­set, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kel­paisi kenellekään. ”

    Eri­no­mainen kom­ment­ti! Perus­tu­losta keskustelu on mie­lenki­in­toista, mut­ta erit­täin har­voin puhutaan luvuista. Peri­aat­teen tasol­la keskustel­lessa ei hah­mo­tu onko malli yhtään mah­dolli­nen ja taas toisaal­ta onko halut­tu malli mahdollinen. 

    Olisiko Soin­in­vaara sin­un esit­tämäsi malli sama kuin vihrei­den muu­ta­ma vuosi takaperin ehdot­ta­ma? Lisät­tynä max 40% leikkauk­sel­la, jos töitä ei ota vastaan.

  27. Brit­tiekon­o­misti John Kayn kiin­nos­ta­va ana­lyysi perustulosta:

    https://www.johnkay.com/2017/04/05/basics-basic-income/

    Kayn johtopäätös kuuluu: 

    “Attempt­ing to turn basic income into a real­is­tic pro­pos­al involves the rein­tro­duc­tion of ele­ments of the ben­e­fit sys­tem which are depen­dent on mul­ti­ple con­tin­gen­cies and also on income and wealth. The out­come is a wel­fare sys­tem which resem­bles those that already exist. And this is not sur­pris­ing. The com­plex­i­ty of cur­rent arrange­ments is not the result of bureau­crat­ic per­ver­si­ty. It is the prod­uct of attempts to solve the gen­uine­ly dif­fi­cult prob­lem of meet­ing the vari­ety of needs of low-income house­holds while min­imis­ing dis­in­cen­tives to work for house­holds of all income lev­els – while ensur­ing that the sys­tem estab­lished for that pur­pose is like­ly to sus­tain the sup­port of those who are required to pay for it. I share Piachaud’s con­clu­sion that basic income is a dis­trac­tion from sen­si­ble, fea­si­ble and nec­es­sary wel­fare reforms. As in oth­er areas of pol­i­cy, it is sim­ply not the case that there are sim­ple solu­tions to appar­ent­ly dif­fi­cult issues which pol­i­cy­mak­ers have hith­er­to been too stu­pid or cor­rupt to implement.”

  28. Sylt­ty:
    Jot­ta perus­tu­lo saavut­taisi taloudel­lis­es­ti posi­ti­iviset vaiku­tuk­set, siitä pitäisi tehdä niin niukkaa, ettei se kel­paisi kenellekään. ” 

    Niin. Ja sen jäl­keen, kun se ei kel­paisi kenellekään (ml. Oja­nen, Tuori, ja AY-liike), niin täy­ty­isi olla harkin­nan­varaisia etuuk­sia sekä ansiosi­don­naisia etuuk­sia sitä täydentämässä.

    Tämän jäl­keen kun nämä harkin­nan­varaiset etu­udet on raken­net­tu “perus­tu­lon” päälle, on niihin asetet­ta­va sank­tioi­ta (joi­ta, kuten Lex Soin­in­vaaraa, sit­ten ei vält­tämät­tä käytän­nössä edes juuri sovel­leta, kos­ka “syyt”). Vastik­kee­ton muut­tuu osit­tain vastik­keel­lisek­si ja osit­tain vastikkeettomaksi. 

    (Ehkä? Tai ehkä se on kokon­aan vastik­keel­lista, jos on kotirou­va tai alle 25-vuo­tias, kos­ka kotirou­vat ja alle 25-vuo­ti­aat eivät osaa tehdä “oikei­ta päätöksiä”).

    Sen jäl­keen ihme­tel­lään dra­maat­tisen teatraalis­es­ti, miten nykyiseen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään on päädyt­ty, ja miten sotkuinen ja huono se on. 

    No, ehkä jäl­jelle jää tosi­asial­lis­es­ti esimerkik­si vihrei­den ehdo­tuk­sis­sa joku erään­lainen negati­ivisen tuloveron malli, jos­sa voi olla posi­ti­ivisi­akin puo­lia — mut­ta täy­delli­nen sekään ei ole, ja sel­l­aise­nakin melko kalli­in oloinen.

  29. Ft maail­mal­ta: Korkean tuot­tavu­u­den omaa­van tek­i­jän tulok­sen ulos­mit­taa yri­tys ja kunn­ian ottaa hänen pomon­sa tai pomon pomo. 

    Elikkä nakkikioskissa ja super­sel­lis­sä on yhtä suuret palkat, kos­ka super­sel­lis­sä pomo ottaa vain suurem­man siivun kuin nakkarilla.

    Jep, jep. Näin­hän tämä meneekin.

  30. OS:Hetemäki pelkää perus­tu­los­sa, että oikeus kieltäy­tyä työstä tai koulu­tuk­ses­ta johtaa työl­lisyysas­teen lasku­un. Hän on toises­sa yhtey­dessä sanonut min­ulle, että tämä ris­ki on kas­vanut, kos­ka tietokone­pelien ja sosi­aalisen medi­an ansios­ta on mah­dol­lista elää laadukas­ta vapaa-aikaa aiem­paa pienem­mil­lä tuloil­la. Tämä on sinän­sä mie­lenki­in­toinen huomio.

    7 vuot­ta sit­ten kom­men­toit tuo­ta ideaa järjettömäksi:

    OS:Siitä, mik­si demar­it tai SAK eivät hyväksy perus­tur­van nos­tamista, olen kir­joit­tanut aiem­min. Kokoomuk­sen vas­tus­tus saat­taa lähteä – jos siinä on mitään ratio­naal­isu­ut­ta – tästä hyväo­sais­ten men­estyjien joukos­ta. Hyväo­saiset oli­si­vat myös hyvää työvoimaa. Hei­dän muka­va mut­ta niuk­ka elämän­sä tuot­taisi kansan­taloudelle oikei­ta menetyksiä

    http://www.soininvaara.fi/2010/01/12/riittaako-perusturva/

  31. Aka­teem­i­nen: Ennen töi­hin men­ti­in heti koulu-uran pää­tyt­tyä tai jo sen aikana, siis 10–22-vuotiaana. Mon­et nykyn­uoret pitävät välivu­osia veron­mak­sajien rahoil­la tai vas­ta aloit­tel­e­vat opin­to­jaan 27-vuotiaina.

    Nykyään nuo­rille sopivia työ­paikko­ja on vähän. Sel­l­ais­ten töi­den , jot­ka eivä vaa­di koulu­tus­ta, määrä on rom­ah­tanut 2000-luvul­la miljoonas­ta n 300000

    Niin­pä nuoren ammat­ti­taidot­toman on vaikea työl­listyä samal­la taval­la kuin 50–60-luvulla työl­listyt­ti­in 14–16-vuotiaana.

    Toinen ongel­ma on työn vähen­tymi­nen. Tähän saak­ka se on kor­vat­tu lyhen­tämäl­lä työaikaa, mut­ta tämä kehi­tys lop­pui Suomes­sa 90-luvun lamaan ja työaikaa on pikem­minkin pyrit­ty piden­tämään, siis niiden, joil­la sitä on.

    Ihmis­es­tä on tul­lut ker­takäyt­tö­tuote, jos­ta imetään tuo­tos 20 vuodessa ja heit­etään sit­ten katuo­jaan työkkärin kyykytettäväksi.

    Tämä on suo­ma­lainen tapa toimia

    Muual­la Euroopas­sa työaikaa jae­taan ja niin­pä työl­lisyysas­teet ovat korkeam­mat. Taval­lisin tapa jakaa on osa-aikaisu­us. Niin­pä osa-aikaisia on tyyp­il­lis­es­ti 25 % työl­li­sistä, Hol­lan­nis­sa jopa läh­es 50 %. Useim­mis­sa mais­sa val­tio tukee osa-aikaisia, joten köy­hyys ei ole karan­nut taivaisi­in Sak­saa ja Englan­tia lukuunottamatta

    Hyvä esimerk­ki on ver­ra­ta Ruo­ti­sa ja Suomea.Ruotsissa osa-aikaisia on n 25 % työvoimas­ta, Suomes­sa 16 % .Jos Suomes­sa olisi työtä jaet­tu samal­la taval­la niin Suomen työl­lisyysaste lähen­telisi 80 % ja työt­tömyys 5 %.

    Tähän kuvioon perus­tu­lo sopisi kuin nyrk­ki silmään.

  32. Kiin­nos­tunut:
    Brit­tiekon­o­misti John Kayn kiin­nos­ta­va ana­lyysi perustulosta:

    Kayn johtopäätös on ymmär­ret­tävä mut­ta ei vält­tämät­tä oikea. Lain­säädän­tö on liian usein iter­ati­ivista purkkavirit­te­lyä ja johtaa frag­men­toituneeseen, ylen­määräiseen sään­nöskom­plek­si­in, joka voi olla jopa sisäis­es­ti ris­tiri­itainen. Kan­nustin­loukku­jen ole­mas­sao­lo on riit­tävä todiste sille, että “pol­i­cy­mak­ers have hith­er­to been too stu­pid or cor­rupt”. Parhaat ideat ovat yleen­sä yksinker­taisia ja elegantteja.

  33. Aka­teem­i­nen: Ennen töi­hin men­ti­in heti koulu-uran pää­tyt­tyä tai jo sen aikana, siis 10–22-vuotiaana. Mon­et nykyn­uoret pitävät välivu­osia veron­mak­sajien rahoil­la tai vas­ta aloit­tel­e­vat opin­to­jaan 27-vuotiaina.

    Nykya­jan nuorel­la on huonos­ti koke­mus­ta työelämästä ja uraval­in­ta on vaikeaa, kos­ka puut­tuu koke­mus­ta ja tietoa valin­nan pohjaksi

    Niin­pä nuori etsii suun­taansa ja paikkaansa yhteiskun­nas­sa 15–25-ikävuosien välillä.

    Olin Ressun van­hempainil­las­sa ja rehtori kysyi kuin­ka moni tiesi yliop­pi­laak­si tul­lessaan mikä halu­aa olla isona. N 200–300 van­hem­man joukos­ta nousi ylös parikym­men­tä kättä

    Uraval­in­ta ja lop­ulli­nen työ on enem­män sat­tumaa kuin järkevää suunnittelua
    Onnek­si pääosa nuorista on 25-vuo­ti­aana löytänyt jonkin suun­nan elämälleen

    Nuor­ta ei kan­na­ta pakot­taa tekemään päätök­siä, sil­lä virhe­valin­nat ovat vielä kalli­impia kuin pakol­la valit­tu valinta

    Sen sijaan nuo­rille pitäsi tar­jo­ta työti­laisuuk­sia, jot­ta he oppi­si­vat työelämän pelisään­töjä ja vai­htele­via töitä, jot­ta oppi­si­vat valitsemaan

    Meil­lä on syn­nytet­ty käsi­tys, että kaik­ki opi­taan koulun­penkil­lä eikä työelämän koke­mus­ta tarvita

    Ja sit­ten ihme­tel­lään, kun meil­lä on näitä päivys­täviä dosent­te­ja, jot­ka lauko­vat mitä sattuu

  34. Liian van­ha: Ihmis­es­tä on tul­lut ker­takäyt­tö­tuote, jos­ta imetään tuo­tos 20 vuodessa ja heit­etään sit­ten katuo­jaan työkkärin kyykytettäväksi.

    Tämä on suo­ma­lainen tapa toimia

    Muual­la Euroopas­sa työaikaa jae­taan ja niin­pä työl­lisyysas­teet ovat korkeam­mat. Taval­lisin tapa jakaa on osa-aikaisuus.

    Min­un ymmärtääk­seni tämä on ollut nimeno­maan työn­tek­i­jäjär­jestö­jen vaa­ti­ma tapa toimia. Mui­ta kuin täy­saikaisia työ­suhtei­ta ei saa hyväksyä!

  35. Tapio: Min­un ymmärtääk­seni tämä on ollut nimeno­maan työn­tek­i­jäjär­jestö­jen vaa­ti­ma tapa toimia. Mui­ta kuin täy­saikaisia työ­suhtei­ta ei saa hyväksyä!

    Ei niin, kysymyshän on työe­hdoista. Muual­la Euroopas­sa useim­mis­sa mais­sa val­tio tukee osa-aikaisuutta.

    Esim Ruot­sis­sa saa tukea niin, että se jatkuu kunnes nuorin lap­si on 8‑vuotias.Tuen ehtona on, että jom­pi kumpi van­hem­mista on osa-aikainen.

    Kun tuet puut­tuvat niin ay-liike ajaa tietysti kokoaikaisu­ut­ta, ei sil­lä ole muu­ta mahdollisuutta

  36. Kyl­lä nuo­rille riit­täisi töitä, jos vain keven­net­täisi­in työl­listämis­sank­tioi­ta, kuten irti­sanomis­suo­jaa ja yleis­si­tovu­ut­ta, ja paran­net­taisi­in kan­nus­timia. Täl­löin he oppi­si­vat työelämässä tarvit­tavia taito­ja. Moni myös huo­maisi, että hänen kan­nat­taa sit­tenkin opiskel­la jotakin hyödyl­listä tai muuten vai­h­taa alalle, jos­sa oppii tuot­tavampi­in töi­hin, kos­ka moni duu­nar­i­ammat­ti on raskas ja heikko työ­markki­na-ase­makaan ei ole kiva.

    Kes­ki-Euroopas­sa vaimoil­la on tapana tehdä puolipäivätöitä. Se olisi hyvä ratkaisu osalle Suomen kotiäideistä, mut­ta en halu­aisi uranaisille painet­ta siir­tyä osapäivätöi­hin sikäläiseen malliin.

  37. mjo­ki: Äkkiseltään tulee mieleen, että 20 vuo­den ikäisen nuoren syr­jäy­tyessä menetetään pahim­mil­laan yli 40 vuo­den vero­tu­lot, kun taas viisikymp­pisen ollessa kyseessä menetetään vain reilun 15 vuo­den verotulot.

    Mene­tys se on tuo jälkim­mäi­nenkin. Eikä tuo selitä, mik­si kak­sikymp­pinen kaikesta kieltäy­tyjä tulisi toimeen vähem­mäl­lä rahal­la kuin viisikymp­pinen kaikesta kieltäy­tyjä. Haen siis edelleen perustelua Amos Aholan ehdot­tamille ikäsi­don­naisille kategorioille.

  38. John Kay on oike­as­sa siinä, että puh­das perus­tu­lo olisi joko nyky­mallia raaem­pi tai liian kallis. Sik­si tarvi­taan myös syype­r­us­taisia tukia. Eihän juuri kukaan puh­das­ta perus­tu­loa ehdo­takaan, eivät vihreätkään.

    Tämä ei tarkoi­ta, että pitäisi olla kan­nustin­loukku­ja. Sik­si tarvi­taan rajaverokat­to eli laki, että joka ansioeu­rosta jää esimerkik­si vähin­tään 30 sent­tiä käteen vero­tuk­sen, tulon­si­ir­to­jen ja tulosi­don­nais­ten mak­su­jen jäl­keenkin. Se leikkaisi pahim­mat kan­nustin­loukut (yli 70 %:n “mar­gin­aaliv­ero”, ran­gais­tus työn­teosta) pois min­i­maal­isin kus­tan­nuksin. Sik­si se varmim­min mak­saisi itsen­sä takaisin val­ti­olle ja enem­män. Val­tion hyö­dyn päälle tuli­si­vat ihmis­ten saa­mat lisä­tu­lot, kun he uskaltaisi­vat han­kkia töitä.

    Tämä ei myöskään tarkoi­ta, etteikö nyt tukivi­idakko olisi liian mon­imutkainen. Kyl­lä poli­itikot usein mielu­um­min keräävät pis­teet tekemäl­lä kullekin lob­baus­ryh­mälle omia etuuk­sia kuin kor­jaa­vat tukikokon­aisu­ut­ta kohdellen tas­a­puolis­es­ti kaikkia yhtä tarvitsevia.

    Jos samal­la tai myöhem­min siir­ry­tään perus­tu­loon, saadaan lisää hyö­tyjä (mm. hädä­nalaisille vähem­män resursse­ja kulut­tavaa tur­vat­to­muut­ta, epä­var­muut­ta ja stres­siä) ja hait­to­ja (ainakin brut­tona lisäkus­tan­nuk­sia), mut­ta sekään ei tek­isi rajaverokat­toa tarpeettomaksi.

  39. Sip­ilän mukaan kaikille ei riitä palkkatyötä tulevaisuudessa

    Eli mei­dän pitää valmis­tau­tua aikaan, jol­loin vain osa on työssä ja saa palkkaa.

    Lopuista tehdään elämäntapaintiaaneja

    Meil­lä pyritään kuitenkin ylläpitämään val­het­ta, että kaikkien pitää tehdä työtä

  40. En jak­sanut lukea kom­ment­te­ja läpi joten yhkä joku jo mainit­sikin, että toimeen­tu­lotuen pitää riit­tää kaikissa tapauk­sis­sa nor­maalei­hin menoi­hin, joten sitä ei voi käytän­nössä leika­ta. Ei se niin reilu ole, että selvästi vähem­mäl­läkin pär­jäisi. Sitä var­masti nyt leikataan, mut­ta vain kaikkein syr­jäy­tyneim­miltä, jot­ka eivät vali­ta päätöksestä.

  41. ”””
    Het­emä­ki pelkää perus­tu­los­sa, että oikeus kieltäy­tyä työstä tai koulu­tuk­ses­ta johtaa työl­lisyysas­teen lasku­un. Hän on toises­sa yhtey­dessä sanonut min­ulle, että tämä ris­ki on kas­vanut, kos­ka tietokone­pelien ja sosi­aalisen medi­an ansios­ta on mah­dol­lista elää laadukas­ta vapaa-aikaa aiem­paa pienem­mil­lä tuloil­la. Tämä on sinän­sä mie­lenki­in­toinen huomio.
    ”””

    Tuos­sa Het­emä­ki itseasi­as­sa sanoo samaa, minkä itsekin kir­joitin johonkin blogi­isi. Työläi­den urien vai­h­toe­htokus­tan­nus on niin suuri, että niitä ei kan­na­ta ottaa etenkään hyv­in­voin­ti­val­tios­sa. Jos val­it­set korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen tien, annat käytän­nössä aikasi jollekin muulle. Kun tulo­erot tasa­taan, niin mik­si kan­nat­taisi ottaa työläs tie tai ura kun pie­nil­läkin tuloil­la pär­jää? Mik­si antaa oma vapaa-aika jollekin muulle?

  42. Ja se aiem­pi viesti meni näin:

    Var­ti­aisen tak­ti­ikka­han on se, että hän yrit­tää pakot­taa ihmiset töi­hin ja verot­taa näitä korkeal­la vero­pros­en­til­la tuloista ja kiin­teistöveroin ja “uudelleen­jakaa” var­al­lisu­u­den. Tuo tak­ti­ik­ka ei vain poista sitä samaa ongel­maa, mikä sosial­is­mis­sa on. Ne, ketkä tekevät aikaa vievää uraa, mak­sa­vat ison vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töis­sä ollessaan ja muiden pitäessä hauskaa.Tässä mallis­sa ei kan­na­ta olla urauhjusten joukos­sa, vaan antaa muiden vali­ta tiet, jois­sa on korkeat vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set ja uudelleen­jakaa rahat itselleen ja muille. Malli kaatuu siihen, mihin sosial­is­mikin. Uudelleen­jaka­jil­la on hauskaa ja aikaavievil­lä aloil­la olevil­la on tyl­sää. Toimii het­ken, kunnes ihm­si­et osaa­vat opti­moi­da valintansa.

  43. Ilmeis­es­ti Het­emäkikin on tul­lut samalle kan­nalle, mut­ta ei ole sanonut sitä julkisesti.

  44. Oikeas­t­aan fik­suin veto nuo­rille olisi amis ja tehdä vain työtä puo­let vuodes­ta vaik­ka sähkömiehenä.Puolet vuodes­ta voisi vaik­ka opiskel­la itseä kiin­nos­tavia asioi­ta ja tehdä mitä halu­aa. Kulu­tus toki kan­nat­taisi min­i­moi­da kos­ka se ei enää nos­ta elintasoa.

Vastaa käyttäjälle peruseläke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.