Maantiepyörälle sopivia reittejä Virossa ja Latviassa?

19 vastausta artikkeliin “Maantiepyörälle sopivia reittejä Virossa ja Latviassa?”

1. Onko Stra­van globaali heatmap tsekattu?
   http://labs.strava.com/heatmap/#8/25.41687/58.87342/blue/bike

   Vastaa

2. Tehti­in autol­la lenk­ki siel­lä muu­ta­ma viikko sit­ten. Mieleen jäivät muu­ta­mat tietyö­maalt Latvi­as­sa. Pitk­iä pätk­iä jois­sa edel­lä aja­vat autot kato­si­vat pölyp­il­veen. Latvi­as­sa kuu­luu väistää ohit­ta­jia tien sivu­un jol­loin pyöräil­i­jälle ei jää tilaa.

   Vastaa

3. Eestiä on tul­lut kier­rel­tyä fil­lar­il­la paljon ja pitkään ja Latvi­aakin Ventspilsi­in asti. Noin ylipäätään nk. kakkos- ja kol­mosta­sonkin sivu­ti­et ovat aina päällystet­tyjä. Ei tule heti mieleen yhtäkään ‘huonoa’ tieo­su­ut­ta ja alla on aina ollut varsin kapearenkainen fillari.

   Joitakin huomioi­ta.

   Toisin kuin meil­lä on Eestis­sä tapana tehdä tier­e­mont­ti saman tien molem­min puolin tietä. Pitkät tietyöo­su­udet ovat matkafil­lar­istin pahin paina­jainen Eestis­sä. Ne löy­tyvät nyky­isin onnek­si net­tikar­tal­ta (https://tarktee.mnt.ee).

   Tallinnas­ta ulos fil­laroin­ti on kovan liiken­teen ja huono­jen fil­lar­itei­den yhdis­telmänä huono koke­mus. Nyky­isin hyp­pään fil­lar­in kanssa junaan ja aje­len muu­ta­man pysäk­in­välin maaseudulle. Kaik­ki paikallisju­nat otta­vat pyörän eikä se edes mak­sa mitään. Län­teen päin men­nessä esim. Keila on hyvä aloituspaikka.

   Tallinnas­ta itään päin fil­lar­il­la pääsee aika hyvin noin Rakv­eren tasalle mut­ta sit­ten tulee väk­isinkin pitkä osu­us isoa Nar­van tietä, jos­sa ajami­nen ei ole mukavaa kovan liiken­teen vuok­si. Hyp­päisin siinäkin sopi­vas­sa kohdas­sa junaan ja ajaisin Sil­lamä­keen, jos­ta pääsee pikku­ti­etä Sin­imä­keen ja sieltä Nar­va-Joe­su­un suuntaan.

   Ykkös­re­it­ti­vai­h­toe­hto Eestis­sä täy­tyy olla saarien kier­tomat­ka. Ennen kuin ryn­tää kau­ni­ille Hiiden­maalle kan­nat­taa kuitenkin kolu­ta man­tereen puolen luoteiskolkan muka­vat satama­paikat, esimerkik­si Dirha­mi. Kuu­luisan ‘ter­vise­tee’ pyöräre­itin Riisiper­estä Haap­salu­un jät­täisin väli­in. Se oli viimek­si ajaes­sani niin huonos­sa kun­nos­sa että kaik­ki sisä- ja ulko­renkaani tuhou­tu­i­v­at. Majoituk­set on nyky­isin paras vara­ta jo ennen lähtöä. Eri­tyis­es­ti sesonkiaikana.

   Vastaa

4. Mats:

   Toisin kuin meil­lä on Eestis­sä tapana tehdä tier­e­mont­ti saman tien molem­min puolin tietä. Pitkät tietyöo­su­udet ovat matkafil­lar­istin pahin paina­jainen Eestissä.

   Itse juuri opin tämän kan­tapään kaut­ta, Pär­nu­un matkalla val­tatie 5:llä oli 12 km pätkä jos­ta päällyste oli viety pois ja jäl­jel­lä oli vain nyrkin kokoisia kiviä ja vas­taavia mont­tu­ja. Maantiepyöräl­lä todel­la tuskainen koke­mus, palu­umatkalla kiersin paikan suo­si­ol­la hiekkati­etä pitkin jota pitkin pystyi kyl­lä 25mm maantierenkail­la aja­maan ihan hyvin. 

   Kat­selin ennen omaa reis­suani että verkos­sa olisi ollut paperisia kart­to­ja myyn­nis­sä ainakin http://www.balticcycle.eu/shop3/en/4‑estonia-maps-tours-information mut­ta en ehtinyt tila­ta niin en tiedä mil­laisia oli­si­vat olleet. 

   Stra­van heatmapista minäkin kat­selin, ja lisäk­si stravas­ta löy­tyi esim. men­nei­den maantiepyöräk­iso­jen reit­ti­tal­len­tei­ta kun etsi ( baltic chain tour oli hyvä hakusana)

   Vastaa

5. Mik­si val­it­sit Viron Kain­u­us­sa sijaan? Pelot­taako kohtaamiset kuplan ulkop­uolelta? Oikeasti ihmiset ovat todel­la vier­aan­varaisia ja matkakas­saa ei tarvitse.

   Vastaa

   1. Fil­lar­il­la etäisyy­det ovat Kain­u­us­sa aivan liian suuria, rav­in­toloi­ta har­vas­sa ja hotelle­ja vielä harvem­mas­sa. Suomes­sa pyöräi­ly on myös vaar­al­lista, kos­ka toisin kuin liiken­teen sivistys­mais­sa, autoil­i­ja saa Suomes­sa ohit­taa pyöräil­i­jän niin läheltä kuin uskaltaa, ja autoil­i­joil­ta­han ei rohkeut­ta puu­tu. Liiken­teen sivistys­mais­sa ei saa ohit­taa metriä lähempää, ja tätä myös nou­date­taan. Muut­taa pyöräil­i­jän koke­mus­ta radikaal­isti. Ja eloon­jäämisen todennäköisyyttä.
      Kain­uu on myös aika kaukana ja sinne matkus­t­a­mi­nen kallista ver­rat­tuna Viroon.

      Vastaa

6. Liiken­nelakia on kyl­lä ruvet­ta­va säätämään saman­laisek­si kuin muis­sa mais­sa. Tur­is­teil­la ei ole hajuakaan, että niil­lä on kaiken­laisia väistämisvelvol­lisuuk­sia esimerkik­si riip­puen siitä mil­lä otteel­la ne pyörää kul­jet­ta­vat. Ruumi­ita tulee.

   Suosit­te­len Bri­tan­ni­aa, vasem­man­puoleiseen liiken­teeseen tot­tuu melkein heti vai­h­ta­mal­la peilin oikealle puolelle.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Fil­lar­il­la etäisyy­det ovat Kain­u­us­sa aivan liian suuria, rav­in­toloi­ta har­vas­sa ja hotelle­ja vielä harvem­mas­sa. Suomes­sa pyöräi­ly on myös vaar­al­lista, kos­ka toisin kuin liiken­teen sivistys­mais­sa, autoil­i­ja saa Suomes­sa ohit­taa pyöräil­i­jän niin läheltä kuin uskaltaa, ja autoil­i­joil­ta­han ei rohkeut­ta puu­tu. Liiken­teen sivistys­mais­sa ei saa ohit­taa metriä lähempää, ja tätä myös nou­date­taan. Muut­taa pyöräil­i­jän koke­mus­ta radikaal­isti. Ja eloon­jäämisen todennäköisyyttä.
   Kain­uu on myös aika kaukana ja sinne matkus­t­a­mi­nen kallista ver­rat­tuna Viroon.

   Näin­hän se on muutenkin, että Suo­mi ei ole kovin houkut­tel­e­va matkailumaa suo­ma­laiselle, joka ei täältä hae mitään uut­ta tai eksoot­tista. Olen itse tehnyt pitk­iä moot­toripyrä­matko­ja Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa viime vuosi­na. Tässä muu­tamia pointteja:

   - Kaik­ki Suomes­sa on hel­vetin kallista. Hotel­liyö mak­saa Suomes­sa noin 100 euroa. Etelä- ja Itä-Euroopas­sa selviää puolel­la hin­nal­la tai alle, eikä nyt puhuta mis­tään rotankoloista. Ruokaan pätee sama hin­taero, ben­sa on tyyp­il­lis­es­ti vain vähän halvem­paa ulkomailla. 

   - Suomen tiet ovat korkein­taan yhtä hyviä kuin ulko­mail­la, keskimäärin huonokun­toisem­pia ja kapeita.

   - Nopeusra­joituk­set Suomes­sa ovat nau­ret­ta­van alhaisia, ja jos saat sakot, ovat ne taas aivan absur­din suuret rik­keeseen näh­den. Tämä on todel­la nöyryyt­tävää kansalais­ten kyykyt­tämistä ja ilme­nee liiken­neraivona ja em. vaar­al­lisi­na ohituksina.

   - Kun sit­ten päätät vähän rentoutua ja otat hyvin ansaitun olu­en, joudut Suomes­sa hel­posti ahtaaseen ja epämielyt­tävään kal­jakarsi­naan var­ti­janatsin silmäl­läpi­don alaiseksi.

   - Palvelu­am­mateis­sa toimivien henkilöi­den asenne Suomes­sa on usein tosi tyly ja epäko­htelias. Tämänkään kor­jaami­nen ei mak­saisi mitään.

   - Sateille ja kylmyy­delle eivät hal­li­tus ja muut poli­itikot voi mitään, mut­ta tilan­net­ta ei pitäisi pahen­taa kek­simäl­lä turhia holhoussääntöjä. 

   Toki “Suo­mi on hyvä maa” ja ulko­mais­sa on paljon huono­ja puo­lia, mut­ta omaa lomailua ja tur­is­mia laa­jem­min ajatellen luet­tele­mani asia ovat painavia.

   Lopuk­si tärkeä vink­ki oma­toim­ilo­mail­i­jalle: Kan­nat­taa matkus­taa lomasesongin ulkop­uolel­la. Itse suosit­te­len kesäku­u­ta. Euroopas­sa ei ole vielä liian kuuma eikä lomaseson­ki ole alka­nut. Täl­löin hin­nat ovat halvem­mat ja hotelleis­sa on hyvin tilaa. Jopa tin­kimi­nen onnis­tuu helposti.

   Vastaa

8. Reit­eistä vielä sen ver­ran että Eestin Eurov­elo-reitit ovat val­lan eri­no­mais­es­ti merkit­tyjä ja ne kiertävät ehkä juuri ne parhaat reitit ja paikat. EV10 kul­kee tasaisia ja hyvin päällystet­tyjä teitä koko reitin osalta — pait­si lyhyt­tä soratieo­su­ut­ta Koht­la-Jär­ven ja Nar­van välis­sä. Toinen lyhyt (hyväkun­toinen) soratieo­su­us löy­tyy Saaren­maan eteläkär­jen län­sir­an­nikkoa seu­rail­e­val­ta tieltä. EV11 on kokon­aan päällystet­ty mut­ta ei ole maisemil­taan ja palveluil­taan samaa korkeaa tasoa kuin 10.

   Latvi­as­ta (Ventspils) ei tietääk­seni enää ole laivay­hteyt­tä Saaren­maalle. Sääli. Uusi laivay­hteys Riika-Helsin­ki lie­nee tulos­sa ja mah­dol­lis­taa uusia reit­timah­dol­lisuuk­sia Latviassa.

   Vastaa

9. Ihan vaan maid­en nimistä. Samoin kuin emme puhu Sverigestä tai Norges­ta tai Deutch­landista, mei­dän ei pitäisi puhua myöskään Eestistä, kos­ka näil­lä kaikil­la mail­la on myös suomenkieli­nen nimi. Ruot­si, Nor­ja, Sak­sa ja Viro.

   Touko

   Vastaa

10. Ymmär­rän kyl­lä jos­sakin määrin Osmon nihkey­den koti­maan­pyöräi­lyä kohtaan, mut­ta en täysin.

    Itse olen pyöräil­lyt Suomes­sa n. 8 ker­taa pienehkön lenkin: 200 — 400 km ja Virossa ja Ruot­sis­sa kum­mas­sakin ker­ran. Nähdäk­seni autoil­i­jat suh­tau­tu­vat min­u­un kutakuinkin samal­la tavoin näis­sä maissa.

    Suomes­sa etäisyy­det ovat pitk­iä, ja reit­ti onkin suun­nitelta­va yöpymis­ten kaut­ta — mut­ta kyl­lä se onnis­tuu. Ja hotel­lien, hostel­lien, maatil­a­ma­joituk­sen ja AirBnB:n kom­bi­naa­tio on oikeasti aika rikas koke­mus: tänäkin kesänä yövy­imme mm. ihan luk­sushotel­lis­sa Jyväskylässä, läm­mitimme itse rantasaunan matkalla Savoon ja Kuo­pios­sa olimme 2h+k puu­taloa­sun­nos­sa airBnB­ssä — kaik­ki ihan kohtuuhintaisia. 

    Tämä vaan vaatii ennakko­su­un­nit­telua ja mielu­um­min liian lyhy­itä kuin liian pitk­iä päivä­matko­ja. Ja mitä olen Osmon matkara­port­te­ja lukenut, hän halu­aa mieluiten ajaa niin pitkälle kuin pääsee ja sen jäl­keen etsiä yöpaikan. 

    Voisin myös kuvitel­la, että kansal­lis­es­ti tun­net­tu poli­itikko halu­aa lomail­la anonyyminä ‑varsinkin nyt, kun hän yhä vähem­män on val­takun­nan poli­ti­ikas­sa mukana. Ja taas toisaal­ta: kyl­lähän se hänenkin näke­mys­tä avar­taisi, jos ker­rankin vetäisi fil­lar­il­la Joen­su­us­ta Nurmek­seen. Mut­ta siis — kukin fil­laroi omak­si ilokseen.

    Touko

    Vastaa

    1. Suomes­sa etäisyy­det ovat pitk­iä, ja reit­ti onkin suun­nitelta­va yöpymis­ten kaut­ta – mut­ta kyl­lä se onnis­tuu. Ja hotel­lien, hostel­lien, maatil­a­ma­joituk­sen ja AirBnB:n kom­bi­naa­tio on oikeasti aika rikas kokemus: 

       Ei pyöräil­lessä voi tehdä ennakko suun­nitel­maa, kos­ka säätä ei voi suun­nitel­la ennakkoon. Jos sin­ul­la vas­tatu­ul­ta 15 m/s, päivä­matkas­ta tulee aika paljon lyhytem­pi kuin jos sama tuuli on myötäi­nen. Jos tulee ukkos­myrsky, kan­nat­taa paikalleen ja jos ren­gas puhkeaa, se puhkeaa. Olen kiertänyt aiem­min paljon Suomea fil­lar­il­la, mut­ta sil­loin min­ul­la on ollut telt­ta ja olen yöpynyt jokamiehen oikeut­ta käyt­täen metsissä.

       Vastaa

11. Ei käy ilmi mil­lä renkaal­la pyöräsi on varustet­tu, var­maan peruskool­la 23 mm:llä. Itse vai­h­doin jo vuosia sit­ten 25 mm:een pis­to­suo­jat­tuun renkaaseen. Joka on kum­minkin ilman varsi­naista kuvio­ta. On todel­la mielyt­tävä renkas. Säästyy mon­elta riesalta. Sil­lä voi päästel­lä pienet tietyötkin huo­let­ta lävitse, joi­ta ei voi aina vält­tää. Vier­in­tään kool­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, kun ei aje­ta lap­pu rinnassa.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara: Ei pyöräil­lessä voi tehdä ennakko suun­nitel­maa, kos­ka säätä ei voi suun­nitel­la ennakkoon. Jos sin­ul­la vas­tatu­ul­ta 15 m/s, päivä­matkas­ta tulee aika paljon lyhytem­pi kuin jos sama tuuli on myötäi­nen. Jos tulee ukkos­myrsky, kan­nat­taa­paikalleen ja jos ren­gas puhkeaa, se puhkeaa. Olen kiertänyt aiem­min paljon Suomea fil­lar­il­la, mut­ta sil­loin min­ul­la on ollut telt­ta ja olen yöpynyt jokamiehen oikeut­ta käyt­täen metsissä.

    Kyl­lä Suomen maaseudul­la naa­puri­a­pu vielä tun­netaan ja sitä kyl­lä saa­vat sat­un­naiset kulku­miehetkin. Poikkea vain seu­raavaan taloon ongelmien sattues­sa. Siinä tulee ongel­mat hoidet­tua ja vielä maail­maa parannettua.

    Vastaa

13. Virossa harvem­pi käy saar­il­la. Kiin­nos­ta­va osu­us on men­nä Kurs­esaares­ta (Roomansaari) laival­la Abrukalla. Myös Kurs­esares­ta pääsee Ruh­nulle (Ring­su) ja Kih­nu­un ja sieltä edelleen Pär­nu­un. http://www.veeteed.com/index.php
    Yhtey­det vaa­ti­vat vähän selvittelyä.

    Laivay­hteyst­tä Venepitsin ja Kurs­esaaren välil­lä ei enää ole.

    Tar­tos­ta etelään Setu­maa on myös oman­lais­taan maise­maa. Tar­tossa merkit­tävä nähtävyys on uusi kansallismuseo.

    Vastaa

14. Kol­me­na kesänä olen kier­tomatkan maantiepyöräl­lä tehnyt. Liiken­teen vuok­si en ehkä enää tee.
    Illal­la laival­la hie­man edullisem­paan hotel­li­in Tallinnan etelä- tai lounaskan­tille pois keskus­tas­ta. Aamul­la hotel­lista pyöräre­it­ille 1 (Eesti rat­ta­teed ilmainen kart­ta mis­tä hyvän­sä pyäräkau­pas­ta). Tätä reit­tiä pitkin pääsee ilman hene­gen­vaaraa Haap­salu­un asti. (Edulli­nen majoi­tus ydinkeskus­tas­sa Beguta kylälis­tema­ja). Padis­es­ta voi oikaista suo­raan seu­raa­mat­ta ran­nikkoa. Ain­ut Kohvik ja ruoka­paik­ka on 0,5 km ennen Padis­en van­haa luostaria. Luostarin luona ole­va ruokaopaik­ka on hieno (ja kallis) ja aukeaa vas­ta kolo 17:00 jälkeen.
    Reit­ti Haap­salus­ta Pär­nu­un isol­la tiel­lä kelju­un­tuu, Pär­nus­ta Val­gaan tiel­lä on jo reilusti vaar­al­lista. Samoin muil­la pääteil­lä. Val­in­ta­han on joko Val­gaan tai Viljandiin.
    Tallinnas­ta län­teen Pietarin tiel­lä on 2 m lev­eä pien­nar. Län­si­tu­ulel­la pääsee hur­jaa vauh­tia tähän suun­taan. toinen vai­h­toe­hto ovat pikku­ti­et ran­nikol­la (hyvä vaihtoehto).
    Tyl­siä ovat valitet­tavasti myös kaupunkien välit Eestin kuol­e­val­la maaseudul­la. Ei ole enää Kohvik tai Pood etap­pi­en välil­lä. Latvi­aan kan­nat­taa men­nä Val­gas­ta Riikan suun­taan. En ole koskaan men­nyt, kos­ka aina sää on ollut vastaan.
    Idästä päällystet­tyä tietä etelään pääsee vain Jöhvin kaut­ta Peip­si-jär­ven rantaan. Se on aika pomp­puinen Mustvee­hen. Viimeiset 60 km ennen Tart­toa ovat täy­del­liset ja uut­ta asfalt­tia (2v sit­ten). Reit­ti Tar­tos­ta Otepään kaut­ta Val­gaan oli myös rauhalli­nen pieniä teitä. Pin­noite karkeaa öljyso­raa ja mäkistä.

    Vastaa

15. Ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten oli saatavil­la paper­i­nen pyöräi­lykart­ta Tallinnan sata­man tur­isti-infos­ta muu­ta­mal­la eurol­la. Siihen oli muis­taak­seni merkit­ty eurov­elo reitit ja tei­den päällysteet. Kan­nat­ta­nee tarkistaa.

    Vastaa

16. Matkapyöräil­i­jää eivät isot ja palveluköy­hät pääti­et juuri kiin­nos­ta mut­ta se ei ole mikään ongel­ma Eestis­sä. Perus­lähtöko­h­ta on, että tie, joka vie jostakin johonkin, on siel­lä aina hyvin päällystet­ty eikä routareik­iä ole. Tiet ovat keskimäärin merkit­tävästi parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Suomessa. 

    Liikenne ja rekat kulke­vat isoil­la pääteil­lä mut­ta vier­essä kulke­va ‘van­ha tie’ on yleen­sä aina hyvässä kun­nos­sa ja liiken­net­tä on hyvin niukalti. Kyläkaup­po­ja on, päin­vas­toin kuin joku väit­tää, ilmestynyt lisää vuosi vuodelta. 

    Joitakin esimerkke­jä: Saaren­maan pohjoisosan keskeinen risteys- ja satama­paik­ka Leisi oli monia vuosia yhden kahvi­la-rav­in­tolan varas­sa. Nyt siel­lä on vaik­ka mitä tar­jon­taa. Oris­saa­res­sa ei ollut vuosikausi­in oikeas­t­aan mitään. Nyt siel­lä on hostel­lia ja kahvi­laa ja ties mitä. Hiiden­maan ehkä kaunein paik­ka Kas­sari oli pitkät vuodet hil­jainen kylä. Nyt siel­lä on hieno hotel­li­rav­in­to­la ja lisää palvelu­ja tulee joka vuosi. Kärd­lan kahviloiden tar­jon­ta on jo maail­man­lu­okkaa. Ja niin edelleen.

    Yli kymme­nen vuo­den per­spek­ti­ivil­lä tarkastel­tuna Eesti on erit­täin dynaami­nen ja ilmeisen yrit­täjäys­tävälli­nen maa. Koko ajan tapah­tuu: van­ho­ja yri­tyk­siä kuolee pois, uusia tulee tilalle ja elämä jatkuu ja kehit­tyy. Eestis­sä on har­voin aivan hil­jaista. Aina jostain kuu­luu työn ääntä.

    Vastaa

17. Sep­po Ryväs:
    Liiken­nelakia on kyl­lä ruvet­ta­va säätämään saman­laisek­si kuin muis­sa maissa… 

    Onko jotain hyvää syytä, että tieli­iken­nelain­säädän­tö on EU:ssa kansal­lista lain­säädän­töä? Union­i­ta­soisel­la lain­säädän­nöl­lä Suomes­takin saataisi­in kar­sit­tua suurimpia idioot­ti­maisuuk­sia kuten talvinopeusra­joituk­set ja 120 km/h ylin rajoi­tus moottoriteillä.

    Vastaa