Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?

52 vastausta artikkeliin “Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?”

1. Kun kenenkään ei tarvitse henkilöko­htais­es­ti vas­ta­ta mis­tään ja lisäk­si isän­nätön raha, niin näin tässä käy…aina. Onnek­si nyt on poli­it­tis­es­ti sovi­tut — ei pätevyy­den perusteella
   val­i­tut — uudet vara­pormes­tar­it niin asi­at alka­vat hoi­tu­maan asianmukaisesti.…tirsk

   Vastaa

2. Mik­si Helsingillä on ylipäätään huvi­la, jota se ei tarvitse? Kun­tien maa- ja kiin­teistöomis­tuk­set ovat erit­täin ongel­mallisia. Fik­suin­ta on luop­ua kokon­aan ylimääräi­sistä tiloista ja maista.

   Vastaa

3. Vieläkö teil­lä on siel­lä kaupun­gin sisäl­lä tilanne, että kaupun­gin ei kaikissa tilanteis­sa kan­na­ta käyt­tää itselleen hyvin sovel­tuvaa omaa tilaa (jos­ta ei aiheudu todel­lisia kus­tan­nuk­sia), vaan on pakko käyt­tää markki­noil­ta markki­nahin­taan vuokrat­tavaa tilaa, vaik­ka tilan käytöstä aiheu­tu­isi vielä lisäkus­tan­nuk­sia matkaku­lu­ja ja hukkaan heit­et­tyä työaikaa markki­navuokran lisäksi

   Vastaa

4. Kyl­lä kai kiin­teistöt kuu­luu pitää kun­nos­sa, vaikkei ole vuokralaista? Eikö tuo ole melkein tuot­ta­muk­selli­nen virkavirhe, jos kaupun­gin omaisu­ut­ta hävitetään?

   Vastaa

5. Niin, yli 40 000€ on jäänyt saa­mat­ta ja par­ti­o­laisia on samal­la kyykytet­ty. Har­mi, että asi­as­ta päät­tänyt on jäänyt jo eläk­keelle, eikä voi­da antaa potku­ja. Täl­laiset ovat van­hempi­en ikälu­okkien arvot. “Yhteistä” Suomea rak­en­ta­mas­sa — todellakin!

   Vastaa

6. Syy näi­hin on kaupun­gi strate­gia ja tuot­to­tavoite jota sinä olet olut ajamassa.

   Vastaa

7. Ihme­tyt­tää myös miten on mah­dol­lista, että tuol­lainen omaisu­us voi seistä kahdek­san vuot­ta ennen kuin asialle tehdään jotain. Var­maankaan ei olisi tehty nytkään, jos val­taa­jat eivät olisi nos­ta­neet sitä tapetille.

   On help­poa sanoa nyt, että vuokran korot­ta­mi­nen aikanaan oli virhe ja että siitä päät­tänyt virkamies on jo eläk­keel­lä. Mut­ta eikö jotain olisi pitänyt tehdä siinä vai­heessa, kun uut­ta vuokralaista ei ole löy­tynyt 3 kuukau­teen, 6 kuukau­teen tai vaik­ka vuo­teen? Olisiko ken­ties kan­nat­tanut myy­dä kiin­teistö, kun­nos­taa ja myy­dä, tai vuokra­ta alem­mal­la vuokral­la? Omaisu­u­den seisot­ta­mi­nen tyhjil­lään on var­masti ollut huonoin vai­h­toe­hto, ja sitä on päätet­ty jatkaa aika mon­e­na vuon­na alku­peräisen virheen jälkeenkin.

   Vastaa

8. Anskumäar­vaan… “joku” on päät­tänyt, että vuokrat on nos­tet­ta­va markki­nahin­taisik­si, “joku toinen” on laskenut kohdet­ta koskaan näkemät­tä uudet “markki­nae­htoiset” vuokrat suo­raan jonkun tilas­ton tms. poh­jal­ta — ja jonkun kol­man­nen velvol­lisu­udek­si on jäänyt ilmoit­taa par­ti­o­laisille, että tässä on teille pieni vuokrankorotus.

   No, kun ker­ta on “päätet­ty” ja on “las­ket­tu”, niin paha kenenkään pros­es­si­in osal­lisen on men­nä tekemään mitään poikkeuk­sia — sitähän voi hel­posti kuvitel­la sielun­sa silmin uuti­sot­sikot “Vuorkat nousi­vat kaikil­la muil­la pait­si par­ti­o­laisil­la — virastopääl­likön kum­min kaima on ollut joskus suden­pen­nuis­sa!” Täl­laista riskiä, jos­ta ei ole kuin kit­inää palkin­nok­si, ei kukaan järkevä halua kan­taa — toisin kuin vaik­ka “Afrikan ran­nikol­la laivan mukana upon­nei­ta tietokonei­ta”, joi­ta kaik­ki toki jak­sa­vat kan­taa — ainakin koti­in asti.

   Tässä maas­sa on kuitenkin tul­tu näem­mä siihen lop­putule­maan, että julkea sek­tori hoitaa kaiken aina parem­min ja että mah­dol­lisim­man suuri julkea sek­tori on suur­in­ta parhaut­ta — joten täl­laiset oheis­vahin­got pitää vain sietää suurem­man hyvän edestä. Muuten­han van­huk­sil­ta ei vai­hdet­taisi vaip­po­ja eivätkä lapset saisi koulus­sa ruokaa.

   Vastaa

9. Henk­ka H:
   Niin, yli 40 000€ on jäänyt saa­mat­ta ja par­ti­o­laisia on samal­la kyykytet­ty. Har­mi, että asi­as­ta päät­tänyt on jäänyt jo eläk­keelle, eikä voi­da antaa potku­ja. Täl­laiset ovat van­hempi­en ikälu­okkien arvot. “Yhteistä” Suomea rak­en­ta­mas­sa – todellakin!

   Eivätkös poli­it­tis­es­ti val­i­tut luot­ta­mushenkilöt ja virkamiehet päätä vuokrape­rusteista. Virkamies sit­ten toimii näi­den päätösten mukaises­ti. Jos hän noista perusteista poikkeaa ja läh­tee sooloile­maan, niin uhkana voivat olla jopa potkut. Henk­ka nyt tar­joilee potku­ja näitä päätök­siä toteut­tavalle virkamiehelle. Vaikut­taa melkoiselta mielivallalta.

   Vastaa

10. Kalle:
    Mik­si Helsingillä on ylipäätään huvila…

    Täähän se ois. Vähän vaikea ymmärtää, että miten huvi­lan omis­t­a­mi­nen kuu­luu kun­nan tehtävi­in. Joo, joskus vuon­na miek­ka ja kypärä siel­lä on ehkä keskit­ty vierai­ta, omia ja juo­tu paljon viinaa, mut­ta vuon­na 2017?

    Kyl­lä noille osta­ja huu­tokau­pas­sa löytyy.

    Vastaa

11. Helsin­ki pitää pilkkoa toimiviksi kokon­aisuuk­sik­si. Pienessä kaupungis­sa tämäkään sekoilu ei olisi onnis­tunut, kos­ka aina joku fik­su tun­tee tyh­mää päätöstä valmis­tel­e­van virkamiehen tai poli­itikon ja palaute on henkilökohtainen. 

    Kun nykyisen Helsin­gin alue pilko­taan kun­niksi, jois­sa on 10 000 — 40 000 asukas­ta, kun­nall­ishallinto toimii huimasti nyky­istä parem­min. Kun­ta­laisil­la on paljon läheisem­pi suhde päätök­sen­tekoon kuin nyt. Esimerkik­si se pösilö, joka junaili Töölön­to­ril­ta pois rav­in­toloiden teras­sit, olisi saanut sen ver­ran kovan palaut­teen, että asia olisi kor­jat­tu saman tien. Palve­lut heikkenivät ilman järkevää syytä.

    Vastaa

12. Liikeyri­tyk­set ovat myyneet kiin­teistön­sä ja toimi­vat leas­a­t­uis­sa tilois­sa. Eivät viit­si peuha­ta kiin­teistöalal­la. Mut­ta kaupun­ki nähtävästi halu­aa tehdä itse kaikkea.
    Toki par­tio­ta kan­nat­taa tukea vähin­tään yhtä hyvin kuin huip­pu-urheilua ja oopperaa.
    Ymmärsin, että SOTEen liit­tyvä yhtiöit­tämi­nen oli nimeno­maan pyrkimys keskit­tyä omaan ydinliiketoimintaan.

    Vastaa

13. Taitaa olla yksi ilmen­e­mis­muo­to Tragedy of the com­mons ‑peri­aatet­ta. Yhtei­sistä resurs­seista ei kukaan ota henkilöko­htaista vas­tu­u­ta ja jos vas­tuu on virkamiehel­lä, hän sanoo mielu­um­min ei kuin kyl­lä. Sik­si yhteiskun­nan pitäisi aika harkiten pitää hallinnas­saan vain sel­l­aisia toim­into­ja, joille siitä on lisäarvoa.

    Vastaa

14. j‑lu: Täähän se ois. Vähän vaikea ymmärtää, että miten huvi­lan omis­t­a­mi­nen kuu­luu kun­nan tehtävi­in. Joo, joskus vuon­na miek­ka ja kypärä siel­lä on ehkä keskit­ty vierai­ta, omia ja juo­tu paljon viinaa, mut­ta vuon­na 2017? 

    Ei siinä ole mitään outoa, että julk­ishallinto omis­taa asioi­ta ja saa myös tulo­ja sitä kaut­ta. Olisi pikem­minkin outoa, jos julk­ishallinnol­la ei olisi mitään omaisu­ut­ta. Voidaan toki väitel­lä, onko se verot­tamista huonom­pi tapa rahoit­taa toim­intaa, mut­ta ainakin toimin­nan tukemisen osalta se voi tul­la paljonkin halvem­mak­si kuin yksi­ty­isiltä lainaami­nen tai vuokraaminen.

    Outoa on vain se, ettei omaisu­ud­es­ta pide­tä huol­ta. Kuka vas­taa kaupun­gin kiin­teistöistä? Eikö nyt pitäisi päi­den putoil­la? Luulisi, että niitä kan­nat­taisi ainakin ker­ran vuo­teen käy­dä kiertämässä läpi ja rapor­toimas­sa kun­nos­ta. Kun­nos­ta­mat­ta jät­tämi­nen on sama kuin jos kaupun­ki ottaisi pankista suuren lainan ja vain säi­lyt­täisi rahan käteisenä jos­sain. Peri­aat­teessa voi ajatel­la, että siinä tehdään vain nol­lat­u­losta, mut­ta käytän­nössä tulee lainaku­lu­ja, säi­ly­tysku­lu­ja ja menetetään tuot­to­ja (jo korko­tuot­to­ja ihan pelkästään maku­ut­tamis­es­ta pankki­tilil­läkin). Jos virkail­i­ja tek­isi tuol­laisen tem­pun kaupun­gin rahoil­la huvi­lan arvon verois­es­ti, olisi työ­paik­ka katkol­la ja toiv­ot­tavasti myös kaupungilta kor­vaus­vaa­timus vetämässä.

    Vastaa

15. mika:
    Syy näi­hin on kaupun­gi strate­gia ja tuot­to­tavoite jota sinä olet olut ajamassa.

    En ole ollut tekemässä sel­l­aista tout­to­tavoitet­ta, että kan­nat­taa olla otta­mat­ta rahaa vas­taan lainkaan, jos sitä ei saa tarpeeksi.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara: En ole ollut tekemässä sel­l­aista tout­to­tavoitet­ta, että kan­nat­taa olla otta­mat­ta rahaa vas­taan lainkaan, jos sitä ei saa tarpeeksi.

    Onko tämä kir­jat­tu? Pienessä kun­nas­sa asi­at voidaan keskustel­la, mam­mut­tiby­rokra­ti­as­sa kaiken pitäisi olla kir­jat­tu. Mis­tä Helsin­ki saisi sel­l­aisia valmis­telijoi­ta ja päät­täjiä, jot­ka kykenevät pyörit­tämään tätä. Helsin­ki on yksinker­tais­es­ti liian iso toimiakseen. 

    Kaupunginjohtaja/pormestarin paik­ka on niin näkyvä, että se kiin­nos­taa, mut­ta apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja/-pormes­tar­it ovat jo yleen­sä keräi­ly­er­iä. Kun muual­ta ei saa­da töitä, niin men­nään kun­nalle. Ne har­vat, jois­sa olisi poten­ti­aalia, lähtevät yksityiselle.

    Vastaa

17. Paljonko vuokra oli ennen tuo­ta 900 euroa kuussa? 

    Jos koro­tus oli vaik­ka 100 % niin en minäkään olisi suos­tunut mak­samaan lisää.

    Vastaa

18. anonyy­mi:
    Outoa on vain se, ettei omaisu­ud­es­ta pide­tä huol­ta. Kuka vas­taa kaupun­gin kiinteistöistä?

    Tämä on se mikä min­u­akin mieti­tyt­tää. Helsin­gin kaupun­gin kokoisel­la instanssil­la on var­masti jatku­vasti jos­sain tyhjil­lään ole­via kiin­teistöjä ja sille ei voi mitään, mut­ta yhtälail­la Helsin­gin kaupun­gin kokoisel­la instanssil­la on var­masti kiin­teistö­jen ylläpi­dos­ta vas­taavia ihmisiä. Onko tämä kyseinen kiin­teistö vaan uno­htunut jostain syys­tä, vai miten se on päässyt rapis­tu­maan Osmon kuvaile­mal­la tavalla?

    Vastaa

19. Miten huvi­la voi olla tyhjil­lään kahdek­san vuotta?

    Olisko­han sik­si, että huvi­la on niin home­essa etteivät talon­va­l­taa­jatkaan sitä käytä vaan majail­e­vat pihan varastorakennuksessa. 

    Hesarin mukaan par­ti­o­laiset remp­pa­si­vat huvi­laa kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten, mut­ta ei rahat eikä ammat­ti­taito ilmeis­es­ti riit­tänyt kun­nos­tamiseen. Talo lie­nee purkukuntoinen.

    Vastaa

20. OJ:
    Ihme­tyt­tää myös miten on mah­dol­lista, että tuol­lainen omaisu­us voi seistä kahdek­san vuot­ta ennen kuin asialle tehdään jotain. Var­maankaan ei olisi tehty nytkään, jos val­taa­jat eivät olisi nos­ta­neet sitä tapetille.

    Sijain­ti Villingis­sä. Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä. Var­maan Lin­nun­laulus­sa ei olisi ollut tyhjil­lään kahdek­saa vuot­ta, tai näin ainakin viat­tomana luulisin.

    Vastaa

21. Pieniä on Osmon kesämurheet..

    https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm002zvx&index=0&size=medium&w=1200&h=1200

    Vastaa

22. Sep­po Honka­nen:
    Pieniä on Osmon kesämurheet..

    https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm002zvx&index=0&size=medium&w=1200&h=1200

    Tuon omis­taa ulko­mainen pörssiy­htiö, ei kaupun­ki. Uskokaamme, että kap­i­tal­is­mi toimii ja fir­ma lait­taa kiin­teistön tuottamaan.

    Vastaa

23. Miten ihmeessä Fimeas­ta ei voi tehdä päätöstä, että sen pää­paik­ka on joko Kuo­pio tai Helsin­ki. Ei joko tai, niinkuin nyt.
    (Jos päätetään , että Kuo­pio niin fine, työn­tek­i­jöt jot­ka eivät sinne suos­tu siir­tymään niin hake­vat sit­ten muual­ta töitä eli fudut ja tois­in­päin jos Helsin­ki niin fine, työn­tek­i­jät jne jne..)

    Kos­ka politiikka.

    Ja kun kenel­läkään ei ole hlöko­htaista vas­tu­u­ta, edes virkavastuuta.

    Sen takia joku huvi­la on seis­syt ja rapis­tunut jos­sain päin Helsinkiä.

    Vastaa

24. Kalle:
    Helsin­ki pitää pilkkoa toimiviksi kokon­aisuuk­sik­si. Pienessä kaupungis­sa tämäkään sekoilu ei olisi onnis­tunut, kos­ka aina joku fik­su tun­tee tyh­mää päätöstä valmis­tel­e­van virkamiehen tai poli­itikon ja palaute on henkilökohtainen. 

    Kun nykyisen Helsin­gin alue pilko­taan kun­niksi, jois­sa on 10 000 – 40 000 asukas­ta, kun­nall­ishallinto toimii huimasti nyky­istä parem­min. Kun­ta­laisil­la on paljon läheisem­pi suhde päätök­sen­tekoon kuin nyt. Esimerkik­si se pösilö, joka junaili Töölön­to­ril­ta pois rav­in­toloiden teras­sit, olisi saanut sen ver­ran kovan palaut­teen, että asia olisi kor­jat­tu saman tien. Palve­lut heikkenivät ilman järkevää syytä.

    Tämä on ain­oa kestävä ratkaisu täl­laisi­in pul­mi­in ja se on peri­aat­teessa mah­dolli­nen maakun­tau­ud­is­tuk­sen jälkeen.

    Kun ihmi­nen on päässyt suures­sa organ­isaa­tios­sa pätemät­tömyyten­sä tasolle, hänen tärkein moti­ivin­sa on työ­paikan säi­lyt­tämi­nen, ja se tapah­tuu parhait­en nou­dat­ta­mal­la tun­non­tarkasti ohjei­ta ja sääntöjä. 

    Monis­sa Kes­ki-Euroopan mais­sa kun­nat ovat pieniä, mut­ta eläviä.

    Vastaa

25. Tapio: Tämä on ain­oa kestävä ratkaisu täl­laisi­in pul­mi­in ja se on peri­aat­teessa mah­dolli­nen maakun­tau­ud­is­tuk­sen jälkeen.

    Kun ihmi­nen on päässyt suures­sa organ­isaa­tios­sa pätemät­tömyyten­sä tasolle, hänen tärkein moti­ivin­sa on työ­paikan säi­lyt­tämi­nen, ja se tapah­tuu parhait­en nou­dat­ta­mal­la tun­non­tarkasti ohjei­ta ja sääntöjä. 

    Monis­sa Kes­ki-Euroopan mais­sa kun­nat ovat pieniä, mut­ta eläviä.

    Lääni­u­ud­is­tus on tarpeen min­is­teri Back­manin sekoilun jäl­keen. Her­ra ymmär­si val­tion alue­hallinnos­ta yhtä paljon kuin sika helmistä. Nykyjär­jestelmää ei saatu koskaan toim­i­maan! Nimitetään niitä uusia lääne­jä nyt sit­ten het­ki maakunniksi. 

    Pääkaupun­ki on yleen­sä irroitet­tu val­tion alue­hallinnos­ta. Hyvin taval­lista on, että se on suo­raan val­tion ohjauk­ses­sa. Rajan voi piirtää Kehä I:stä pitkin? Sen sisäpuolelle tule­vat kaupun­git ovat suo­raan val­tion ohjauk­ses­sa. Etu­na on, ettei Helsin­gin metropo­lialueen riesak­si tule type­r­ää alueel­lista luot­ta­mus­miesjo­htoa, vaan virkamiehet hoita­vat asiat.

    Vastaa

26. Kaupun­gin omis­ta­mat van­hat raken­nuk­set on yleen­sä kaavoitet­tu julk­isik­si raken­nuk­sik­si, mut­ta kun sel­l­aisille ei ole oikeasti tarvet­ta, niitä on vuokrat­tu aseveli­hin­taan eri yhdis­tyk­sille, ammat­ti­jär­jestöille yms. On taval­laan lyö­ty kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la: löy­det­ty käyt­töä raken­nuk­sille ja jär­jestet­ty (piilo)tukea sopiville yhteisöille. Siinä vai­heessa kun kaupun­ki kek­si sisäiset lasken­nal­liset vuokrat, olisi jär­jestelmä pitänyt romut­taa: raken­nusten käyt­tö­tarkoi­tus vapaak­si ja tar­jouskil­pailu niistä, ja niille yhteisöille suo­raa rahal­lista tukea, jos on tarpeen. Jälkim­mäi­nen tosin ei olisi ehkä onnis­tunut, kun olisi ollut liian läpinäkyvää…

    Vastaa

27. Kalle:
    Helsin­ki pitää pilkkoa toimiviksi kokon­aisuuk­sik­si. Pienessä kaupungis­sa tämäkään sekoilu ei olisi onnis­tunut, kos­ka aina joku fik­su tun­tee tyh­mää päätöstä valmis­tel­e­van virkamiehen tai poli­itikon ja palaute on henkilökohtainen. 

    Kun nykyisen Helsin­gin alue pilko­taan kun­niksi, jois­sa on 10 000 – 40 000 asukas­ta, kun­nall­ishallinto toimii huimasti nyky­istä paremmin. …

    Sul­la ei tai­da olla omako­htaista koke­mus­ta pikkukaupunkien sys­teemien toimivuudesta?

    Tyyp­il­lisessä pikkukaupungis­sa huvi­la ei toki olisi jäänyt tyhjilleen — se olisi toden­näköis­es­ti esim. vuokrat­tu 100 €/vuosi paikail­lisen jääkiekko/pesäpallo/tms. ‑seu­ran johto­henkilölle, joka samal­la pyörit­tää paikkakun­nan suur­in­ta julk­i­sista toimek­sian­noista elävää fir­maa. Tai ehkä se olisi myy­ty “purkukun­toise­na” yhdel­lä eurol­la kun­nan­val­tu­us­ton pj:n enolle.

    Kun­ta­lais­ten kannal­ta pahin­ta (vaan ei valitet­tavasti niin harv­inaista) olisi kuitenkin ollut se, että huvi­laan ja sitä ympäröivään alueeseen olisi iskenyt silmän­sä joku vaali­ra­hoituk­ses­sa ja säätiöis­sä sotkua tehnyt vei­jar­i­joukko — täl­löin kon­sult­tien seiree­ni­laulus­ta ja tulos­sa ole­vista EU- ja ELY-tuki­ai­sista huuman­tunut kun­nan­val­tu­us­to olisi ilomielin myynyt mökin ja maat “kon­ger­es­si- ja kylpyläkeskus­ta” lupaileville vei­jareille — ja siinä sivus­sa antanut takauk­sen kym­me­nien miljoonien lainoille.

    Ain­oa järkevä tapa toimia on kar­sia julkean sek­torin — ja varsinkin kun­tien — tehtävät ja käytet­tävis­sä ole­vat verovarat minimiin.

    Vastaa

28. Nyt kaupunkin aikoo tyh­jen­tää Malmin ken­tän van­han lentokone­hallin. Ulosker­rot­tu aiko­mus on jär­jestää siel­lä tapah­tu­mia, mut­ta syr­jässä ole­va tyhjä kylmä ja van­ha hal­li ei var­masti ole houkut­tela­va kohde, kos­ka kaupun­ki on täyn­nä parem­pia. Lento­kent­tää pyörit­tävä yhdis­tys mak­saa ja mak­saisi edelleen käypää vuokraa, mut­ta se ei kel­paa kaupungille.

    Vastaa

29. ksee: Sul­la ei tai­da olla omako­htaista koke­mus­ta pikkukaupunkien sys­teemien toimivuudesta…

    Olen asunut kahdessakin noin 10 000 asukkaan kaupungis­sa. Ksee hyvä, siel­lä juuri ei tapah­du tuol­laista, kos­ka kaik­ki tun­te­vat toisen­sa! Väärinkäytök­si­in vaa­di­taan vähin­tään 100 000 asukas­ta. Sil­loin ihmiset eivät enää tunne toisi­aan ja rahas­ta tulee isän­nätön­tä. Van­taa on ain­oa iso oikeu­teen pää­tynyt juttu.

    Vastaa

30. anonyy­mi: Ei siinä ole mitään outoa, että julk­ishallinto omis­taa asioi­ta ja saa myös tulo­ja sitä kautta. 

    Miten arvioisit saaris­tossa sijait­se­vaa pit­si­huvi­laa sijoituskohteena?

    Ymn­mär­rän kyl­lä, että kun­nat omis­ta­vat sairaaloi­ta, päiväkote­ja yms. perus­palvelu­jen tuot­tamiseen liit­tyvää infraa ja kiin­teistöä. En ymmär­rä, miten lukuisien huviloiden omis­t­a­mi­nen liit­tyy kun­nan tehtävi­in mitenkään, tai että se olisi järkevää sijoitusmielessä.

    Vastaa

31. Kalle: Väärinkäytök­si­in vaa­di­taan vähin­tään 100 000 asukasta.

    No tuo nyt on aivan puh­das­ta kukkua. Ks. tapaus Kit­tilä, noin yhden viimeaikaisen maini­tak­seni. Se ei todel­lakaan ole mitenkään ainoa.

    Vastaa

32. Kalle: Olen asunut kahdessakin noin 10 000 asukkaan kaupungis­sa. Ksee hyvä, siel­lä juuri ei tapah­du tuol­laista, kos­ka kaik­ki tun­te­vat toisen­sa! Väärinkäytök­si­in vaa­di­taan vähin­tään 100 000 asukasta.

    VMP!

    Nimeno­mais­es­ti pienis­sä kun­nis­sa aivan äärim­mäisen räikeätkin väärinkäytök­set ovat mah­dol­lisia, kos­ka niis­sä on usein yhden puolueen yli­val­ta, joka mah­dol­lis­taa sen että hyvin pieni klik­ki tai jopa yksit­täi­nen liikemies pyörit­tää koko porukkaa. Muu­to­vat hil­jaa kun pelottaa.

    Jos­sain Helsingis­sä ain­oankaan puolueen pj ei pysty pelot­tele­maan ketään samaan malli­in kuin pikkukun­nan mah­timies pystyy pelot­tele­maan vaikka­pa kun­nan työn­tek­i­jöitä. Sen­si­jaan Kit­tilässä yksi yrit­täjä voi määrätä kaikesta.

    Vastaa

33. Mikko H: No tuo nyt on aivan puh­das­ta kukkua. Ks. tapaus Kit­tilä, noin yhden viimeaikaisen maini­tak­seni. Se ei todel­lakaan ole mitenkään ainoa.

    Aika näyt­tää, mis­sä määrin tuo Kit­tilän tapaus on riita, taita­m­a­ton­ta toim­intaa vai väärinkäytös.

    Oman elämänkoke­muk­seni mukaan pienis­sä kun­nis­sa on vähem­män piiloon jääviä laimin­lyön­te­jä ja älyt­tömiä virkamies­ratkaisu­ja. Aivan kuten ylem­pänä on mainit­tu syynä on se, että ainakin kes­ki-ikäisel­lä äänestäjäl­lä on aina joku puoli­tut­tu val­tu­utet­tu, virkamies tai hal­li­tuk­sen jäsen. Henkilökemioista ja poli­ti­ikas­ta johtu­via “jäsen­ten­välisiä” riito­ja on niis­sä sitä vas­toin enemmän. 

    ksee: Ain­oa järkevä tapa toimia on kar­sia julkean sek­torin – ja varsinkin kun­tien – tehtävät ja käytet­tävis­sä ole­vat verovarat minimiin.

    Heh, tähän suun­taan sote-uud­is­tus vie.

    Vastaa

34. Sylt­ty: VMP!

    Nimeno­mais­es­ti pienis­sä kun­nis­sa aivan äärim­mäisen räikeätkin väärinkäytök­set ovat mahdollisia… 

    Olen asunut sekä paris­sa pienessä että yhdessä keskisu­ures­sa kaupungis­sa, Helsingis­sä. Muut asuin­paikat ovat sit­ten siltä väliltä. Suuris­sa kaupungeis­sa on omis­ta­ja­ton­ta rahaa, jota käytetään ilman mitään tolkua ja jota ei valvota. Ain­oa oikeu­teen asti viime­vu­osi­na pää­tynyt jut­tuhan on tun­netusti SDP:n Van­taan vyy­hti. En usko, että se olisi ainoa.

    Pienis­sä kun­nis­sa poli­itikko tai viran­halti­ja ei voi tehdä väärinkäytök­siä. Ei ainakaan kovin pitkään, kos­ka asia tulee ilmi. Rahan puoles­ta pieni kun­tayk­sikkö on paljon tur­val­lisem­pi kuin suuri. Se pitää parem­min huol­ta kun­ta­lais­ten veroeuroista.

    Pienis­sä ja keskisu­uris­sa kun­nis­sa on toki mui­ta haastei­ta. Virkamies­rulet­tia pyöritetään välil­lä tiuhaan tahti­in, kun mah­timiehet päät­tävät vai­h­taa liian päte­viä sopi­vampi­in. Sekään ei ole kun­ta­laisen etu, mut­ta näitä kun­tia on vain muutama.

    Toinen mainit­se­masi ongel­ma, yhden puolueen yksin­val­ta on myös tot­ta. Ne har­voin johta­vat hyvään tulok­seen. Tot­ta on myös se, että nuo monop­o­li­val­tu­us­to­ryh­mät ovat usein hajal­la ja kun­nas­sa on todel­lisu­udessa use­ampi puolue.

    Mut­ta tässä oli puhe rahas­ta. Kun­ta­laisen rahat ovat parhaas­sa tur­vas­sa, kun kun­tayk­sikkö on pieni. Sil­loin kun­ta­lainen pystyy parhait­en vaikut­ta­maan kun­nan rahankäyt­töön, ris­ki väärinkäytök­sille on suur­ta kun­taa pienem­pi ja jos jotain yritetään, niin kiin­ni­jäämis­to­den­näköisyys on suurempi.

    Vastaa

    1. Kit­tilä?

       Vastaa

35. Mikko H: No tuo nyt on aivan puh­das­ta kukkua. Ks. tapaus Kit­tilä, noin yhden viimeaikaisen mainitakseni…

    Kit­tilä on aina ollut vasem­mis­toen­em­mistöi­nen, mikä ainakin Ruot­sis­sa on osoit­tau­tunut hedelmäl­lisek­si poh­jak­si huonolle hallinnolle. Ei käytetä omia, vaan muiden raho­ja. Samaan sotku­un voi maini­ta esimerkik­si Karkki­lan konkan.

    Vastaa

36. j‑lu: Miten arvioisit saaris­tossa sijait­se­vaa pit­si­huvi­laa sijoituskohteena?

    Ymn­mär­rän kyl­lä, että kun­nat omis­ta­vat sairaaloi­ta, päiväkote­ja yms. perus­palvelu­jen tuot­tamiseen liit­tyvää infraa ja kiin­teistöä. En ymmär­rä, miten lukuisien huviloiden omis­t­a­mi­nen liit­tyy kun­nan tehtävi­in mitenkään, tai että se olisi järkevää sijoitusmielessä.

    Näi­den huviloiden kohdal­la ongel­ma on lähin­nä siinä, minkä arvoisik­si his­to­ri­al­liset arvot koetaan.

    Jos tarkoi­tus on säi­lyt­tää his­to­ri­al­liset huvi­lat, niin se ei käytän­nössä onnis­tu kuin yhteiskun­nan rahal­la: kukaan ei ota riesak­seen huonokun­toista huvi­laa jon­ka kor­jaami­nen on kallista his­to­ri­al­lisil­la menetelmil­lä tehtävää käsi­työtä — tai ainakaan ole valmis mak­samaan siitä.

    Sen sijaan huvi­lat sijait­se­vat tyyp­il­lis­es­ti ton­teil­la, jot­ka itsessään voivat olla älyt­tömän kalli­ita: komea, iso ranta­tont­ti Helsingis­sä on äkkiä use­am­man miljoo­nan euron arvoinen, jos sinne saa rak­en­taa uuden raken­nuk­sen tai useamman. 

    Eli huviloiden myyn­nis­sä hin­nan­muo­dos­tus on käytän­nössä mah­do­ton­ta: ensin pitäisi päät­tää myy­däänkö net­toar­voltaan negati­ivista his­to­ri­al­lista huvi­laa, vai miljoonien arvoista rantatonttia.

    Vastaa

37. Kalle: Kit­tilä on aina ollut vasemmistoenemmistöinen, 

    Ei ole. Kolari on.

    Vastaa

38. Kalle: Mut­ta tässä oli puhe rahas­ta. Kun­ta­laisen rahat ovat parhaas­sa tur­vas­sa, kun kun­tayk­sikkö on pieni. Sil­loin kun­ta­lainen pystyy parhait­en vaikut­ta­maan kun­nan rahankäyt­töön, ris­ki väärinkäytök­sille on suur­ta kun­taa pienem­pi ja jos jotain yritetään, niin kiin­ni­jäämis­to­den­näköisyys on suurempi.

    Täs­mälleen näin. Keskustelus­sa on men­nyt hie­man sekaisin se, tuleeko joku ongel­ma ilmi ja mitä sille sit­ten tehdään. Pieni kun­ta voi tosi­aan olla jonkun yrit­täjän tai suvun val­las­sa vaa­likau­sia mut­ta se on eri jut­tu. Tästähän Kit­tilässä on kyse, ongel­mat sinän­sä oli­vat tiedos­sa vuosikau­sia (-kym­meniä?).

    Vastaa

39. Kalle: Kit­tilä on aina ollut vasem­mis­toen­em­mistöi­nen, mikä ainakin Ruot­sis­sa on osoit­tau­tunut hedelmäl­lisek­si poh­jak­si huonolle hallinnolle. 

    Kit­tilän val­tu­us­to 2017–2021: vasem­mistop­uolueet 5, muut 22

    Kit­tilän val­tu­us­to 2013–2016: vasem­mistop­uolueet 7, muut 20

    Kit­tilän val­tu­us­to 2009–2012: vasem­mistop­uolueet 10, muut 17

    Kit­tilän val­tu­us­to 2005–2008: vasem­mistop­uolueet 10, muut 17

    jne. jne.

    Vastaa

40. Kit­tilässähän nimeno­mais­es­ti käytet­ti­in kun­ta­lais­ten raho­ja (eli kun­nan omis­ta­van fir­man) yli­hin­taisi­in hiihtohisseihin.

    Lisäk­si pikkukun­nas­sa väärinkäytök­set ovat hien­o­varaisem­pia. Sinän­sä lail­lis­es­ti kun­nan­jo­hta­jan kaverei­den mai­ta kaavoite­taan suju­vasti. Ain­oa paikallisle­hti ei uskalla kir­joitel­la, mitään kun on riip­pu­vainen mah­timiehen ilmoitustuloista.

    Vastaa

41. Van­taal­lakin Sanoma Oyj:n omis­ta­mat maat keimo­las­sa kaavoitet­ti­in varsin suju­vasti ker­rostaloik­si ja sarak­sen tila hämeen­lin­nan­väylän toisel­la puolel­la meni pakkol­u­nas­tuk­seen pilkkahin­nal­la. Jostain syys­tä ainakaan Hesari ei tuo­hon ris­tiri­itaan ole puut­tunut mitenkään.

    Vastaa

42. Siinä on nyt men­ty juristien tulk­in­to­jen mukaan käyt­tämät­tä maalaisjärkeä. Käytin eräässä julk­si­hallinnon tapauk­ses­sa maalasi­järkeä, kun piti kil­pailut­taa ja hoitaa asia minikil­pailu­tukkse­na. Juris­teil­ta tuli ohje, että pyy­de­tään kol­men kuukau­den välein toimit­ta­jal­ta ne selvi­tyk­set työter­veyshuol­lon hoita­mis­es­ta ja työe­htosopimuskäytän­nöistä. Pie­nien toteut­ta­jien ja lyhyi­den pro­jek­tien ollessa siinä ei ole mitään järkeä. Joten siihen toteutet­ti­in keven­net­ympi menettely.

    Siinä oivalsin, että oikeasti suurim­mat syyl­liset jär­jet­tömään byrokra­ti­aan taita­vat olla ne juris­tit julk­ishallinnos­sa, joil­la ei jär­ki oikein leikkaa. Alem­mat virkamiehet sit­ten orjal­lis­es­ti nou­dat­ta­vat täysin sovel­tumat­tomis­sa tilanteis­sa jotain juristin ohjet­ta, joka on alun­perin tehty toisen­laiseen tilanteeseen.

    Vastaa

43. Kir­joi­ta Osmo jut­tu Helsin­gin kaupun­gin kil­pailu­tus­py­rokra­ti­as­ta. Se oikeasti johtaa tilanteeseen, joka hait­taa kaupun­ki-infran kehit­tämistä, kos­ka pros­es­sit ovat tehty jonkin metron raken­nut­tamisek­si, eivätkä ne sovel­lu ollenkaan pienem­pi­in pro­jek­tei­hin jot­ka voivat ylit­tää kyn­nysar­von 60k€.

    Vastaa

44. Sylt­ty: VMP!
    Nimeno­mais­es­ti pienis­sä kun­nis­sa aivan äärim­mäisen räikeätkin väärinkäytök­set ovat mah­dol­lisia, kos­ka niis­sä on usein yhden puolueen yli­val­ta, joka mah­dol­lis­taa sen että hyvin pieni klik­ki tai jopa yksit­täi­nen liikemies pyörit­tää koko porukkaa. Muu­to­vat hil­jaa kun pelottaa. 

    Tämähän on alun­perin koko kun­nal­lisen itse­hallinnon perusidea. Se, että kun­nan päätökssten lail­lisu­ut­ta ei val­vo kukaan ulkop­uo­li­nen taho, ei ole vika vaan omi­naisu­us. Ideana on se, että kun­nalli­nen päätök­sen­teko voi perus­tua myös lait­tomi­in toim­intat­apoi­hin, jos kukaan kun­ta­lainen tai asiano­sainen ei vali­ta. Ja eri­tyis­es­ti enti­saikaan oli help­po pitää valit­ta­jat hil­jaisi­na, kun kun­nanisät valvoivat myös paikallis­ten osu­us- ja säästö­pankkien lainanantoa.

    Tämä pitäisi huo­ma­ta myös kun­nal­lista val­i­tu­soikeut­ta kaven­net­taes­sa. Suo­ma­laises­sa kun­nall­ishallinnos­sa ei ole ulkop­uolista lail­lisu­us­valvon­taa. Jos kun­ta­laiset eivät voi valit­taa, ei kukaan val­vo laillisuutta.

    Vastaa

45. Sylt­ty:

    Sinän­sä lail­lis­es­ti kun­nan­jo­hta­jan kaverei­den mai­ta kaavoite­taan suju­vasti. Ain­oa paikallisle­hti ei uskalla kir­joitel­la, mitään kun on riip­pu­vainen mah­timiehen ilmoitustuloista.

    Eipä tuo kuvio nyt niin hirveästi eroa isom­mas­ta suo­ma­lais­es­ta kun­nas­ta. Kor­vaa mah­timiehen HOK-Elan­nol­la ja paikallisle­hden HS:lla, niin ollaan hyvin pitkälti samas­sa tilanteessa. Päätök­sen­teko ei ole tas­a­puolista eikä läpinäkyvää, eikä medi­aa kiin­nos­ta sitä näkyväk­si valaista.

    Vastaa

46. Nonysse on vuokrat­tu ja hal­val­la yksi­tyiselle. Eli nyt eimon­ta par­ti­o­laiskaupunki­laista nau­ti tiloista ja mer­estä vaan joku yksi eli­itin edustaja

    Vastaa

47. T.:
    Van­taal­lakin Sanoma Oyj:n omis­ta­mat maat keimo­las­sa kaavoitet­ti­in varsin suju­vasti ker­rostaloik­si ja sarak­sen tila hämeen­lin­nan­väylän toisel­la puolel­la meni pakkol­u­nas­tuk­seen pilkkahin­nal­la. Jostain syys­tä ainakaan Hesari ei tuo­hon ris­tiri­itaan ole puut­tunut mitenkään.

    Eikä ain­oa kun­tien tekemä räikeä väärinkäytös! Osmokin­non kir­joit­tanut vas­taav­ista espoolai­sista väärinkäytök­sistä. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li on murrettava.

    Vastaa

48. Jor­ma Nordlin:
    Siinä on nyt men­ty juristien tulk­in­to­jen mukaan käyt­tämät­tä maalaisjärkeä. Käytin eräässä julk­si­hallinnon tapauk­ses­sa maalasi­järkeä, kun­piti kil­pailut­taa ja hoitaa asia minikil­pailu­tukkse­na. Juris­teil­ta tuli ohje, että pyy­de­tään kol­men kuukau­den välein toimit­ta­jal­ta neselvi­tyk­set työter­veyshuol­lon hoita­mis­es­ta ja työe­htosopimuskäytän­nöistä. Pie­nien toteut­ta­jien ja lyhyi­den pro­jek­tien ollessa siinä ei ole mitään järkeä. Joten siihen toteutet­ti­in keven­net­ympi menettely.

    Amen! Mei­dän fir­ma ei ole tar­jon­nut julkiselle sek­to­rille näi­den “liit­tei­den” vuok­si enää mitään kymme­neen vuo­teen. Joka vuosi hyvässä tarkoituk­ses­sa pyy­det­ty­jen “liit­tei­den” määrä kas­vaa. Lop­ul­ta niitä toimit­ta­vat vain suuret yri­tyk­set, joil­la on oma “liit­tei­den” toimitusosasto.

    Vastaa

49. Krtek: …Lop­ul­ta niitä toimit­ta­vat vain suuret yri­tyk­set, joil­la on oma “liit­tei­den” toimitusosasto.

    Noiden liit­tei­den kir­joit­ta­mi­nen mak­saa veron­mak­sajille ihan tolkut­tomasti. 🙁 Touhus­sa ei ole enää mitään järkeä.

    Meil­lä on mon­ta muu­takin “hyvää tarkoit­tavaa” sään­töä, jot­ka todel­lisu­udessa mak­sa­vat tolkut­tomasti. Yksi tut­tu esimerk­ki ovat talvinopeusra­joituk­set. En ole niistäkään näh­nyt kustannuslaskelmaa.

    Hal­li­tus lupasi säädöstalkoi­ta. Mitään merkit­tävää ei ole saatu aikaisek­si. Poli­itikoil­la ei ole halua purkaa sitä kaikkea kivaa ja kallista, jon­ka ovat saa­neet aikaisek­si var­maan ihan vil­pit­tömässä mielessä.

    Vastaa

50. Jor­ma Nordlin: Juris­teil­ta tuli ohje, että pyy­de­tään kol­men kuukau­den välein toimit­ta­jal­ta ne selvi­tyk­set työter­veyshuol­lon hoita­mis­es­ta ja työehtosopimuskäytännöistä. 

    Tätähän tiade­taan nykyään tilaa­javas­tu­u­la­ki vaa­tia myös rakennustyömailla.

    “Laki edel­lyt­tää tilaa­jaa pyytämään ja sopimuskump­pa­nia toimit­ta­maan tilaa­jalle enin­tään kolme (3) kuukaut­ta van­hat tiedot ja selvitykset:
    [paljon lip­pu­sia ja lappusia]”

    Onnek­si tätä varten on ole­mas­sa teol­lisu­u­den työ­nan­ta­jali­it­to­jen perus­ta­ma net­ti­palvelu jonne voi (hyvin pienel­lä mak­sul­la) tuu­pa­ta oman fir­man tiedot ja tilaa­ja voi sieltä käy­dä ilmaisek­si totea­mas­sa asian. Aut­tausiko tämä myös kun­nal­liseen byrokra­ti­aan kun täl­lä selviää raken­nus­te­ol­lisu­u­den puolel­la tuos­ta rumbasta?

    https://www.tilaajavastuu.fi/

    Vastaa

51. En tiedä kuin­ka hyvin Soin­in­vaara tun­tee Helsin­gin kaupun­gin han­k­in­tapros­esse­ja. Aika on ajanut jo ohi, etenkin kun kaupun­gin organ­isaa­tio on kokenut ison muu­tok­sen. Yksiköi­den tar­joamien palvelu­jen kehit­tämi­nen edel­lyt­tää eri­laisia han­k­in­to­ja. Keskitet­ty han­k­in­to­jen hallinta tukkeu­tuu isos­sa organ­isaa­tios­sa, eikä nykyi­nen kil­pailu­tus­malli oikein toi­mi toimin­nan kehit­tämisen kannal­ta. Jom­pa kumpa joutuu jous­ta­maan, joko toimin­nan kehit­tämi­nen hiipuu, tai han­k­in­tapros­esse­ja rukataan. Kat­so­taan miten käy.

    Vastaa