Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?

26.7.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ottamatta sen enempää kantaa kesämökin valtaukseen Villingissä haluan kiinnittää huomiota siihen, miksi tuo tila on tyhjillään ja rapistumassa.

Talo oli vuokrattuna partiolaisille. Sitten kaupunki halusi korottaa vuokraa 900 euroon kuussa. Partiolaisilla ei ollut varaa sitä maksaa ja he lähtivät. Sen jälkeen talo on ollut tyhjillään kahdeksan vuotta tuottamatta euroakaan ja on tuona aikana päässyt rapistumaan lähes käyttökelvottomaksi.

Nämä hallinnolliset, kustannusperusteiset vuokrat ovat aivan ääliömäinen asia. Kaupungin pitää ottaa tiloistaan markkinavuokraa eli niin paljon kuin pystyy saamaan. Joidenkin perusteiden mukaan tätä vuokraa voidaan alentaa kustannusperusteiseksi, jos halutaan suosia vuokraajina vaikkapa partiolaisia, mutta ei koskaan (yrittää) korottaa kustannusperusteiseksi, jos kustannusperusteinen ylittää markkinavuokran. On parempi saada vuokraa 500 €/kk kuin ei lainkaan.

Kommentit

52 Vastausta artikkeliin “Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?”

  1. Eero Kaskela kirjoitti 26.7.2017 kello 11:10

    Kun kenenkään ei tarvitse henkilökohtaisesti vastata mistään ja lisäksi isännätön raha, niin näin tässä käy…aina. Onneksi nyt on poliittisesti sovitut – ei pätevyyden perusteella
    valitut – uudet varapormestarit niin asiat alkavat hoitumaan asianmukaisesti….tirsk

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle kirjoitti 26.7.2017 kello 12:53

    Miksi Helsingillä on ylipäätään huvila, jota se ei tarvitse? Kuntien maa- ja kiinteistöomistukset ovat erittäin ongelmallisia. Fiksuinta on luopua kokonaan ylimääräisistä tiloista ja maista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ft maailmalta kirjoitti 26.7.2017 kello 14:04

    Vieläkö teillä on siellä kaupungin sisällä tilanne, että kaupungin ei kaikissa tilanteissa kannata käyttää itselleen hyvin soveltuvaa omaa tilaa (josta ei aiheudu todellisia kustannuksia), vaan on pakko käyttää markkinoilta markkinahintaan vuokrattavaa tilaa, vaikka tilan käytöstä aiheutuisi vielä lisäkustannuksia matkakuluja ja hukkaan heitettyä työaikaa markkinavuokran lisäksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville kirjoitti 26.7.2017 kello 14:23

    Kyllä kai kiinteistöt kuuluu pitää kunnossa, vaikkei ole vuokralaista? Eikö tuo ole melkein tuottamuksellinen virkavirhe, jos kaupungin omaisuutta hävitetään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Henkka H kirjoitti 26.7.2017 kello 15:50

    Niin, yli 40 000€ on jäänyt saamatta ja partiolaisia on samalla kyykytetty. Harmi, että asiasta päättänyt on jäänyt jo eläkkeelle, eikä voida antaa potkuja. Tällaiset ovat vanhempien ikäluokkien arvot. “Yhteistä” Suomea rakentamassa – todellakin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. mika kirjoitti 26.7.2017 kello 16:31

    Syy näihin on kaupungi strategia ja tuottotavoite jota sinä olet olut ajamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. OJ kirjoitti 26.7.2017 kello 17:55

    Ihmetyttää myös miten on mahdollista, että tuollainen omaisuus voi seistä kahdeksan vuotta ennen kuin asialle tehdään jotain. Varmaankaan ei olisi tehty nytkään, jos valtaajat eivät olisi nostaneet sitä tapetille.

    On helppoa sanoa nyt, että vuokran korottaminen aikanaan oli virhe ja että siitä päättänyt virkamies on jo eläkkeellä. Mutta eikö jotain olisi pitänyt tehdä siinä vaiheessa, kun uutta vuokralaista ei ole löytynyt 3 kuukauteen, 6 kuukauteen tai vaikka vuoteen? Olisiko kenties kannattanut myydä kiinteistö, kunnostaa ja myydä, tai vuokrata alemmalla vuokralla? Omaisuuden seisottaminen tyhjillään on varmasti ollut huonoin vaihtoehto, ja sitä on päätetty jatkaa aika monena vuonna alkuperäisen virheen jälkeenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. ksee kirjoitti 26.7.2017 kello 18:22

    Anskumäarvaan… “joku” on päättänyt, että vuokrat on nostettava markkinahintaisiksi, “joku toinen” on laskenut kohdetta koskaan näkemättä uudet “markkinaehtoiset” vuokrat suoraan jonkun tilaston tms. pohjalta – ja jonkun kolmannen velvollisuudeksi on jäänyt ilmoittaa partiolaisille, että tässä on teille pieni vuokrankorotus.

    No, kun kerta on “päätetty” ja on “laskettu”, niin paha kenenkään prosessiin osallisen on mennä tekemään mitään poikkeuksia – sitähän voi helposti kuvitella sielunsa silmin uutisotsikot “Vuorkat nousivat kaikilla muilla paitsi partiolaisilla – virastopäällikön kummin kaima on ollut joskus sudenpennuissa!” Tällaista riskiä, josta ei ole kuin kitinää palkinnoksi, ei kukaan järkevä halua kantaa – toisin kuin vaikka “Afrikan rannikolla laivan mukana uponneita tietokoneita”, joita kaikki toki jaksavat kantaa – ainakin kotiin asti.

    Tässä maassa on kuitenkin tultu näemmä siihen lopputulemaan, että julkea sektori hoitaa kaiken aina paremmin ja että mahdollisimman suuri julkea sektori on suurinta parhautta – joten tällaiset oheisvahingot pitää vain sietää suuremman hyvän edestä. Muutenhan vanhuksilta ei vaihdettaisi vaippoja eivätkä lapset saisi koulussa ruokaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. ceterum censeo kirjoitti 26.7.2017 kello 18:44

    Henkka H:
    Niin, yli 40 000€ on jäänyt saamatta ja partiolaisia on samalla kyykytetty. Harmi, että asiasta päättänyt on jäänyt jo eläkkeelle, eikä voida antaa potkuja. Tällaiset ovat vanhempien ikäluokkien arvot. “Yhteistä” Suomea rakentamassa – todellakin!

    Eivätkös poliittisesti valitut luottamushenkilöt ja virkamiehet päätä vuokraperusteista. Virkamies sitten toimii näiden päätösten mukaisesti. Jos hän noista perusteista poikkeaa ja lähtee sooloilemaan, niin uhkana voivat olla jopa potkut. Henkka nyt tarjoilee potkuja näitä päätöksiä toteuttavalle virkamiehelle. Vaikuttaa melkoiselta mielivallalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. j-lu kirjoitti 26.7.2017 kello 21:36

    Kalle:
    Miksi Helsingillä on ylipäätään huvila…

    Täähän se ois. Vähän vaikea ymmärtää, että miten huvilan omistaminen kuuluu kunnan tehtäviin. Joo, joskus vuonna miekka ja kypärä siellä on ehkä keskitty vieraita, omia ja juotu paljon viinaa, mutta vuonna 2017?

    Kyllä noille ostaja huutokaupassa löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle kirjoitti 27.7.2017 kello 0:53

    Helsinki pitää pilkkoa toimiviksi kokonaisuuksiksi. Pienessä kaupungissa tämäkään sekoilu ei olisi onnistunut, koska aina joku fiksu tuntee tyhmää päätöstä valmistelevan virkamiehen tai poliitikon ja palaute on henkilökohtainen.

    Kun nykyisen Helsingin alue pilkotaan kunniksi, joissa on 10 000 – 40 000 asukasta, kunnallishallinto toimii huimasti nykyistä paremmin. Kuntalaisilla on paljon läheisempi suhde päätöksentekoon kuin nyt. Esimerkiksi se pösilö, joka junaili Töölöntorilta pois ravintoloiden terassit, olisi saanut sen verran kovan palautteen, että asia olisi korjattu saman tien. Palvelut heikkenivät ilman järkevää syytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. erkki niini kirjoitti 27.7.2017 kello 10:12

    Liikeyritykset ovat myyneet kiinteistönsä ja toimivat leasatuissa tiloissa. Eivät viitsi peuhata kiinteistöalalla. Mutta kaupunki nähtävästi haluaa tehdä itse kaikkea.
    Toki partiota kannattaa tukea vähintään yhtä hyvin kuin huippu-urheilua ja oopperaa.
    Ymmärsin, että SOTEen liittyvä yhtiöittäminen oli nimenomaan pyrkimys keskittyä omaan ydinliiketoimintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jouko Tuomisto kirjoitti 27.7.2017 kello 11:15

    Taitaa olla yksi ilmenemismuoto Tragedy of the commons -periaatetta. Yhteisistä resursseista ei kukaan ota henkilökohtaista vastuuta ja jos vastuu on virkamiehellä, hän sanoo mieluummin ei kuin kyllä. Siksi yhteiskunnan pitäisi aika harkiten pitää hallinnassaan vain sellaisia toimintoja, joille siitä on lisäarvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. anonyymi kirjoitti 27.7.2017 kello 13:10

    j-lu: Täähän se ois. Vähän vaikea ymmärtää, että miten huvilan omistaminen kuuluu kunnan tehtäviin. Joo, joskus vuonna miekka ja kypärä siellä on ehkä keskitty vieraita, omia ja juotu paljon viinaa, mutta vuonna 2017?

    Ei siinä ole mitään outoa, että julkishallinto omistaa asioita ja saa myös tuloja sitä kautta. Olisi pikemminkin outoa, jos julkishallinnolla ei olisi mitään omaisuutta. Voidaan toki väitellä, onko se verottamista huonompi tapa rahoittaa toimintaa, mutta ainakin toiminnan tukemisen osalta se voi tulla paljonkin halvemmaksi kuin yksityisiltä lainaaminen tai vuokraaminen.

    Outoa on vain se, ettei omaisuudesta pidetä huolta. Kuka vastaa kaupungin kiinteistöistä? Eikö nyt pitäisi päiden putoilla? Luulisi, että niitä kannattaisi ainakin kerran vuoteen käydä kiertämässä läpi ja raportoimassa kunnosta. Kunnostamatta jättäminen on sama kuin jos kaupunki ottaisi pankista suuren lainan ja vain säilyttäisi rahan käteisenä jossain. Periaatteessa voi ajatella, että siinä tehdään vain nollatulosta, mutta käytännössä tulee lainakuluja, säilytyskuluja ja menetetään tuottoja (jo korkotuottoja ihan pelkästään makuuttamisesta pankkitililläkin). Jos virkailija tekisi tuollaisen tempun kaupungin rahoilla huvilan arvon veroisesti, olisi työpaikka katkolla ja toivottavasti myös kaupungilta korvausvaatimus vetämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.7.2017 kello 13:12

    mika:
    Syy näihin on kaupungi strategia ja tuottotavoite jota sinä olet olut ajamassa.

    En ole ollut tekemässä sellaista touttotavoitetta, että kannattaa olla ottamatta rahaa vastaan lainkaan, jos sitä ei saa tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 27.7.2017 kello 13:31

    Osmo Soininvaara: En ole ollut tekemässä sellaista touttotavoitetta, että kannattaa olla ottamatta rahaa vastaan lainkaan, jos sitä ei saa tarpeeksi.

    Onko tämä kirjattu? Pienessä kunnassa asiat voidaan keskustella, mammuttibyrokratiassa kaiken pitäisi olla kirjattu. Mistä Helsinki saisi sellaisia valmistelijoita ja päättäjiä, jotka kykenevät pyörittämään tätä. Helsinki on yksinkertaisesti liian iso toimiakseen.

    Kaupunginjohtaja/pormestarin paikka on niin näkyvä, että se kiinnostaa, mutta apulaiskaupunginjohtaja/-pormestarit ovat jo yleensä keräilyeriä. Kun muualta ei saada töitä, niin mennään kunnalle. Ne harvat, joissa olisi potentiaalia, lähtevät yksityiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tuen maksaja kirjoitti 27.7.2017 kello 13:36

    Paljonko vuokra oli ennen tuota 900 euroa kuussa?

    Jos korotus oli vaikka 100 % niin en minäkään olisi suostunut maksamaan lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jukkis kirjoitti 27.7.2017 kello 15:24

    anonyymi:
    Outoa on vain se, ettei omaisuudesta pidetä huolta. Kuka vastaa kaupungin kiinteistöistä?

    Tämä on se mikä minuakin mietityttää. Helsingin kaupungin kokoisella instanssilla on varmasti jatkuvasti jossain tyhjillään olevia kiinteistöjä ja sille ei voi mitään, mutta yhtälailla Helsingin kaupungin kokoisella instanssilla on varmasti kiinteistöjen ylläpidosta vastaavia ihmisiä. Onko tämä kyseinen kiinteistö vaan unohtunut jostain syystä, vai miten se on päässyt rapistumaan Osmon kuvailemalla tavalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. vk kirjoitti 27.7.2017 kello 15:26

    Miten huvila voi olla tyhjillään kahdeksan vuotta?

    Oliskohan siksi, että huvila on niin homeessa etteivät talonvaltaajatkaan sitä käytä vaan majailevat pihan varastorakennuksessa.

    Hesarin mukaan partiolaiset remppasivat huvilaa kymmenkunta vuotta sitten, mutta ei rahat eikä ammattitaito ilmeisesti riittänyt kunnostamiseen. Talo lienee purkukuntoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko H kirjoitti 27.7.2017 kello 17:12

    OJ:
    Ihmetyttää myös miten on mahdollista, että tuollainen omaisuus voi seistä kahdeksan vuotta ennen kuin asialle tehdään jotain. Varmaankaan ei olisi tehty nytkään, jos valtaajat eivät olisi nostaneet sitä tapetille.

    Sijainti Villingissä. Poissa silmistä, poissa mielestä. Varmaan Linnunlaulussa ei olisi ollut tyhjillään kahdeksaa vuotta, tai näin ainakin viattomana luulisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Seppo Honkanen kirjoitti 28.7.2017 kello 4:15
  22. Mikko H kirjoitti 28.7.2017 kello 10:20

    Seppo Honkanen:
    Pieniä on Osmon kesämurheet..

    https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm002zvx&index=0&size=medium&w=1200&h=1200

    Tuon omistaa ulkomainen pörssiyhtiö, ei kaupunki. Uskokaamme, että kapitalismi toimii ja firma laittaa kiinteistön tuottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. uusi kasvo täällä kirjoitti 28.7.2017 kello 10:35

    Miten ihmeessä Fimeasta ei voi tehdä päätöstä, että sen pääpaikka on joko Kuopio tai Helsinki. Ei joko tai, niinkuin nyt.
    (Jos päätetään , että Kuopio niin fine, työntekijöt jotka eivät sinne suostu siirtymään niin hakevat sitten muualta töitä eli fudut ja toisinpäin jos Helsinki niin fine, työntekijät jne jne..)

    Koska politiikka.

    Ja kun kenelläkään ei ole hlökohtaista vastuuta, edes virkavastuuta.

    Sen takia joku huvila on seissyt ja rapistunut jossain päin Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tapio kirjoitti 28.7.2017 kello 12:31

    Kalle:
    Helsinki pitää pilkkoa toimiviksi kokonaisuuksiksi. Pienessä kaupungissa tämäkään sekoilu ei olisi onnistunut, koska aina joku fiksu tuntee tyhmää päätöstä valmistelevan virkamiehen tai poliitikon ja palaute on henkilökohtainen.

    Kun nykyisen Helsingin alue pilkotaan kunniksi, joissa on 10 000 – 40 000 asukasta, kunnallishallinto toimii huimasti nykyistä paremmin. Kuntalaisilla on paljon läheisempi suhde päätöksentekoon kuin nyt. Esimerkiksi se pösilö, joka junaili Töölöntorilta pois ravintoloiden terassit, olisi saanut sen verran kovan palautteen, että asia olisi korjattu saman tien. Palvelut heikkenivät ilman järkevää syytä.

    Tämä on ainoa kestävä ratkaisu tällaisiin pulmiin ja se on periaatteessa mahdollinen maakuntauudistuksen jälkeen.

    Kun ihminen on päässyt suuressa organisaatiossa pätemättömyytensä tasolle, hänen tärkein motiivinsa on työpaikan säilyttäminen, ja se tapahtuu parhaiten noudattamalla tunnontarkasti ohjeita ja sääntöjä.

    Monissa Keski-Euroopan maissa kunnat ovat pieniä, mutta eläviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle kirjoitti 29.7.2017 kello 11:20

    Tapio: Tämä on ainoa kestävä ratkaisu tällaisiin pulmiin ja se on periaatteessa mahdollinen maakuntauudistuksen jälkeen.

    Kun ihminen on päässyt suuressa organisaatiossa pätemättömyytensä tasolle, hänen tärkein motiivinsa on työpaikan säilyttäminen, ja se tapahtuu parhaiten noudattamalla tunnontarkasti ohjeita ja sääntöjä.

    Monissa Keski-Euroopan maissa kunnat ovat pieniä, mutta eläviä.

    Lääniuudistus on tarpeen ministeri Backmanin sekoilun jälkeen. Herra ymmärsi valtion aluehallinnosta yhtä paljon kuin sika helmistä. Nykyjärjestelmää ei saatu koskaan toimimaan! Nimitetään niitä uusia läänejä nyt sitten hetki maakunniksi.

    Pääkaupunki on yleensä irroitettu valtion aluehallinnosta. Hyvin tavallista on, että se on suoraan valtion ohjauksessa. Rajan voi piirtää Kehä I:stä pitkin? Sen sisäpuolelle tulevat kaupungit ovat suoraan valtion ohjauksessa. Etuna on, ettei Helsingin metropolialueen riesaksi tule typerää alueellista luottamusmiesjohtoa, vaan virkamiehet hoitavat asiat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ville kirjoitti 29.7.2017 kello 14:20

    Kaupungin omistamat vanhat rakennukset on yleensä kaavoitettu julkisiksi rakennuksiksi, mutta kun sellaisille ei ole oikeasti tarvetta, niitä on vuokrattu asevelihintaan eri yhdistyksille, ammattijärjestöille yms. On tavallaan lyöty kaksi kärpästä yhdellä iskulla: löydetty käyttöä rakennuksille ja järjestetty (piilo)tukea sopiville yhteisöille. Siinä vaiheessa kun kaupunki keksi sisäiset laskennalliset vuokrat, olisi järjestelmä pitänyt romuttaa: rakennusten käyttötarkoitus vapaaksi ja tarjouskilpailu niistä, ja niille yhteisöille suoraa rahallista tukea, jos on tarpeen. Jälkimmäinen tosin ei olisi ehkä onnistunut, kun olisi ollut liian läpinäkyvää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. ksee kirjoitti 29.7.2017 kello 17:53

    Kalle:
    Helsinki pitää pilkkoa toimiviksi kokonaisuuksiksi. Pienessä kaupungissa tämäkään sekoilu ei olisi onnistunut, koska aina joku fiksu tuntee tyhmää päätöstä valmistelevan virkamiehen tai poliitikon ja palaute on henkilökohtainen.

    Kun nykyisen Helsingin alue pilkotaan kunniksi, joissa on 10 000 – 40 000 asukasta, kunnallishallinto toimii huimasti nykyistä paremmin. …

    Sulla ei taida olla omakohtaista kokemusta pikkukaupunkien systeemien toimivuudesta?

    Tyypillisessä pikkukaupungissa huvila ei toki olisi jäänyt tyhjilleen – se olisi todennäköisesti esim. vuokrattu 100 €/vuosi paikaillisen jääkiekko/pesäpallo/tms. -seuran johtohenkilölle, joka samalla pyörittää paikkakunnan suurinta julkisista toimeksiannoista elävää firmaa. Tai ehkä se olisi myyty “purkukuntoisena” yhdellä eurolla kunnanvaltuuston pj:n enolle.

    Kuntalaisten kannalta pahinta (vaan ei valitettavasti niin harvinaista) olisi kuitenkin ollut se, että huvilaan ja sitä ympäröivään alueeseen olisi iskenyt silmänsä joku vaalirahoituksessa ja säätiöissä sotkua tehnyt veijarijoukko – tällöin konsulttien seireenilaulusta ja tulossa olevista EU- ja ELY-tukiaisista huumantunut kunnanvaltuusto olisi ilomielin myynyt mökin ja maat “kongeressi- ja kylpyläkeskusta” lupaileville veijareille – ja siinä sivussa antanut takauksen kymmenien miljoonien lainoille.

    Ainoa järkevä tapa toimia on karsia julkean sektorin – ja varsinkin kuntien – tehtävät ja käytettävissä olevat verovarat minimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markus kirjoitti 29.7.2017 kello 21:04

    Nyt kaupunkin aikoo tyhjentää Malmin kentän vanhan lentokonehallin. Uloskerrottu aikomus on järjestää siellä tapahtumia, mutta syrjässä oleva tyhjä kylmä ja vanha halli ei varmasti ole houkuttelava kohde, koska kaupunki on täynnä parempia. Lentokenttää pyörittävä yhdistys maksaa ja maksaisi edelleen käypää vuokraa, mutta se ei kelpaa kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kalle kirjoitti 30.7.2017 kello 1:50

    ksee: Sulla ei taida olla omakohtaista kokemusta pikkukaupunkien systeemien toimivuudesta…

    Olen asunut kahdessakin noin 10 000 asukkaan kaupungissa. Ksee hyvä, siellä juuri ei tapahdu tuollaista, koska kaikki tuntevat toisensa! Väärinkäytöksiin vaaditaan vähintään 100 000 asukasta. Silloin ihmiset eivät enää tunne toisiaan ja rahasta tulee isännätöntä. Vantaa on ainoa iso oikeuteen päätynyt juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. j-lu kirjoitti 30.7.2017 kello 13:32

    anonyymi: Ei siinä ole mitään outoa, että julkishallinto omistaa asioita ja saa myös tuloja sitä kautta.

    Miten arvioisit saaristossa sijaitsevaa pitsihuvilaa sijoituskohteena?

    Ymnmärrän kyllä, että kunnat omistavat sairaaloita, päiväkoteja yms. peruspalvelujen tuottamiseen liittyvää infraa ja kiinteistöä. En ymmärrä, miten lukuisien huviloiden omistaminen liittyy kunnan tehtäviin mitenkään, tai että se olisi järkevää sijoitusmielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Mikko H kirjoitti 30.7.2017 kello 18:18

    Kalle: Väärinkäytöksiin vaaditaan vähintään 100 000 asukasta.

    No tuo nyt on aivan puhdasta kukkua. Ks. tapaus Kittilä, noin yhden viimeaikaisen mainitakseni. Se ei todellakaan ole mitenkään ainoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Syltty kirjoitti 30.7.2017 kello 18:56

    Kalle: Olen asunut kahdessakin noin 10 000 asukkaan kaupungissa. Ksee hyvä, siellä juuri ei tapahdu tuollaista, koska kaikki tuntevat toisensa! Väärinkäytöksiin vaaditaan vähintään 100 000 asukasta.

    VMP!

    Nimenomaisesti pienissä kunnissa aivan äärimmäisen räikeätkin väärinkäytökset ovat mahdollisia, koska niissä on usein yhden puolueen ylivalta, joka mahdollistaa sen että hyvin pieni klikki tai jopa yksittäinen liikemies pyörittää koko porukkaa. Muutovat hiljaa kun pelottaa.

    Jossain Helsingissä ainoankaan puolueen pj ei pysty pelottelemaan ketään samaan malliin kuin pikkukunnan mahtimies pystyy pelottelemaan vaikkapa kunnan työntekijöitä. Sensijaan Kittilässä yksi yrittäjä voi määrätä kaikesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tapio kirjoitti 30.7.2017 kello 19:06

    Mikko H: No tuo nyt on aivan puhdasta kukkua. Ks. tapaus Kittilä, noin yhden viimeaikaisen mainitakseni. Se ei todellakaan ole mitenkään ainoa.

    Aika näyttää, missä määrin tuo Kittilän tapaus on riita, taitamatonta toimintaa vai väärinkäytös.

    Oman elämänkokemukseni mukaan pienissä kunnissa on vähemmän piiloon jääviä laiminlyöntejä ja älyttömiä virkamiesratkaisuja. Aivan kuten ylempänä on mainittu syynä on se, että ainakin keski-ikäisellä äänestäjällä on aina joku puolituttu valtuutettu, virkamies tai hallituksen jäsen. Henkilökemioista ja politiikasta johtuvia “jäsentenvälisiä” riitoja on niissä sitä vastoin enemmän.

    ksee: Ainoa järkevä tapa toimia on karsia julkean sektorin – ja varsinkin kuntien – tehtävät ja käytettävissä olevat verovarat minimiin.

    Heh, tähän suuntaan sote-uudistus vie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kalle kirjoitti 30.7.2017 kello 23:27

    Syltty: VMP!

    Nimenomaisesti pienissä kunnissa aivan äärimmäisen räikeätkin väärinkäytökset ovat mahdollisia…

    Olen asunut sekä parissa pienessä että yhdessä keskisuuressa kaupungissa, Helsingissä. Muut asuinpaikat ovat sitten siltä väliltä. Suurissa kaupungeissa on omistajatonta rahaa, jota käytetään ilman mitään tolkua ja jota ei valvota. Ainoa oikeuteen asti viimevuosina päätynyt juttuhan on tunnetusti SDP:n Vantaan vyyhti. En usko, että se olisi ainoa.

    Pienissä kunnissa poliitikko tai viranhaltija ei voi tehdä väärinkäytöksiä. Ei ainakaan kovin pitkään, koska asia tulee ilmi. Rahan puolesta pieni kuntayksikkö on paljon turvallisempi kuin suuri. Se pitää paremmin huolta kuntalaisten veroeuroista.

    Pienissä ja keskisuurissa kunnissa on toki muita haasteita. Virkamiesrulettia pyöritetään välillä tiuhaan tahtiin, kun mahtimiehet päättävät vaihtaa liian päteviä sopivampiin. Sekään ei ole kuntalaisen etu, mutta näitä kuntia on vain muutama.

    Toinen mainitsemasi ongelma, yhden puolueen yksinvalta on myös totta. Ne harvoin johtavat hyvään tulokseen. Totta on myös se, että nuo monopolivaltuustoryhmät ovat usein hajalla ja kunnassa on todellisuudessa useampi puolue.

    Mutta tässä oli puhe rahasta. Kuntalaisen rahat ovat parhaassa turvassa, kun kuntayksikkö on pieni. Silloin kuntalainen pystyy parhaiten vaikuttamaan kunnan rahankäyttöön, riski väärinkäytöksille on suurta kuntaa pienempi ja jos jotain yritetään, niin kiinnijäämistodennäköisyys on suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.7.2017 kello 9:15

    Kittilä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kalle kirjoitti 30.7.2017 kello 23:31

    Mikko H: No tuo nyt on aivan puhdasta kukkua. Ks. tapaus Kittilä, noin yhden viimeaikaisen mainitakseni…

    Kittilä on aina ollut vasemmistoenemmistöinen, mikä ainakin Ruotsissa on osoittautunut hedelmälliseksi pohjaksi huonolle hallinnolle. Ei käytetä omia, vaan muiden rahoja. Samaan sotkuun voi mainita esimerkiksi Karkkilan konkan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. arkkitehti kirjoitti 31.7.2017 kello 10:38

    j-lu: Miten arvioisit saaristossa sijaitsevaa pitsihuvilaa sijoituskohteena?

    Ymnmärrän kyllä, että kunnat omistavat sairaaloita, päiväkoteja yms. peruspalvelujen tuottamiseen liittyvää infraa ja kiinteistöä. En ymmärrä, miten lukuisien huviloiden omistaminen liittyy kunnan tehtäviin mitenkään, tai että se olisi järkevää sijoitusmielessä.

    Näiden huviloiden kohdalla ongelma on lähinnä siinä, minkä arvoisiksi historialliset arvot koetaan.

    Jos tarkoitus on säilyttää historialliset huvilat, niin se ei käytännössä onnistu kuin yhteiskunnan rahalla: kukaan ei ota riesakseen huonokuntoista huvilaa jonka korjaaminen on kallista historiallisilla menetelmillä tehtävää käsityötä — tai ainakaan ole valmis maksamaan siitä.

    Sen sijaan huvilat sijaitsevat tyypillisesti tonteilla, jotka itsessään voivat olla älyttömän kalliita: komea, iso rantatontti Helsingissä on äkkiä useamman miljoonan euron arvoinen, jos sinne saa rakentaa uuden rakennuksen tai useamman.

    Eli huviloiden myynnissä hinnanmuodostus on käytännössä mahdotonta: ensin pitäisi päättää myydäänkö nettoarvoltaan negatiivista historiallista huvilaa, vai miljoonien arvoista rantatonttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. JY kirjoitti 31.7.2017 kello 11:13

    Kalle: Kittilä on aina ollut vasemmistoenemmistöinen,

    Ei ole. Kolari on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Tapio kirjoitti 31.7.2017 kello 13:08

    Kalle: Mutta tässä oli puhe rahasta. Kuntalaisen rahat ovat parhaassa turvassa, kun kuntayksikkö on pieni. Silloin kuntalainen pystyy parhaiten vaikuttamaan kunnan rahankäyttöön, riski väärinkäytöksille on suurta kuntaa pienempi ja jos jotain yritetään, niin kiinnijäämistodennäköisyys on suurempi.

    Täsmälleen näin. Keskustelussa on mennyt hieman sekaisin se, tuleeko joku ongelma ilmi ja mitä sille sitten tehdään. Pieni kunta voi tosiaan olla jonkun yrittäjän tai suvun vallassa vaalikausia mutta se on eri juttu. Tästähän Kittilässä on kyse, ongelmat sinänsä olivat tiedossa vuosikausia (-kymmeniä?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tommi Uschanov kirjoitti 31.7.2017 kello 13:37

    Kalle: Kittilä on aina ollut vasemmistoenemmistöinen, mikä ainakin Ruotsissa on osoittautunut hedelmälliseksi pohjaksi huonolle hallinnolle.

    Kittilän valtuusto 2017–2021: vasemmistopuolueet 5, muut 22

    Kittilän valtuusto 2013–2016: vasemmistopuolueet 7, muut 20

    Kittilän valtuusto 2009–2012: vasemmistopuolueet 10, muut 17

    Kittilän valtuusto 2005–2008: vasemmistopuolueet 10, muut 17

    jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Syltty kirjoitti 1.8.2017 kello 12:57

    Kittilässähän nimenomaisesti käytettiin kuntalaisten rahoja (eli kunnan omistavan firman) ylihintaisiin hiihtohisseihin.

    Lisäksi pikkukunnassa väärinkäytökset ovat hienovaraisempia. Sinänsä laillisesti kunnanjohtajan kavereiden maita kaavoitetaan sujuvasti. Ainoa paikallislehti ei uskalla kirjoitella, mitään kun on riippuvainen mahtimiehen ilmoitustuloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. T. kirjoitti 3.8.2017 kello 23:41

    Vantaallakin Sanoma Oyj:n omistamat maat keimolassa kaavoitettiin varsin sujuvasti kerrostaloiksi ja saraksen tila hämeenlinnanväylän toisella puolella meni pakkolunastukseen pilkkahinnalla. Jostain syystä ainakaan Hesari ei tuohon ristiriitaan ole puuttunut mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jorma Nordlin kirjoitti 4.8.2017 kello 20:51

    Siinä on nyt menty juristien tulkintojen mukaan käyttämättä maalaisjärkeä. Käytin eräässä julksihallinnon tapauksessa maalasijärkeä, kun piti kilpailuttaa ja hoitaa asia minikilpailutukksena. Juristeilta tuli ohje, että pyydetään kolmen kuukauden välein toimittajalta ne selvitykset työterveyshuollon hoitamisesta ja työehtosopimuskäytännöistä. Pienien toteuttajien ja lyhyiden projektien ollessa siinä ei ole mitään järkeä. Joten siihen toteutettiin kevennetympi menettely.

    Siinä oivalsin, että oikeasti suurimmat syylliset järjettömään byrokratiaan taitavat olla ne juristit julkishallinnossa, joilla ei järki oikein leikkaa. Alemmat virkamiehet sitten orjallisesti noudattavat täysin soveltumattomissa tilanteissa jotain juristin ohjetta, joka on alunperin tehty toisenlaiseen tilanteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Jorma Nordlin kirjoitti 4.8.2017 kello 20:55

    Kirjoita Osmo juttu Helsingin kaupungin kilpailutuspyrokratiasta. Se oikeasti johtaa tilanteeseen, joka haittaa kaupunki-infran kehittämistä, koska prosessit ovat tehty jonkin metron rakennuttamiseksi, eivätkä ne sovellu ollenkaan pienempiin projekteihin jotka voivat ylittää kynnysarvon 60k€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 6.8.2017 kello 15:04

    Syltty: VMP!
    Nimenomaisesti pienissä kunnissa aivan äärimmäisen räikeätkin väärinkäytökset ovat mahdollisia, koska niissä on usein yhden puolueen ylivalta, joka mahdollistaa sen että hyvin pieni klikki tai jopa yksittäinen liikemies pyörittää koko porukkaa. Muutovat hiljaa kun pelottaa.

    Tämähän on alunperin koko kunnallisen itsehallinnon perusidea. Se, että kunnan päätökssten laillisuutta ei valvo kukaan ulkopuolinen taho, ei ole vika vaan ominaisuus. Ideana on se, että kunnallinen päätöksenteko voi perustua myös laittomiin toimintatapoihin, jos kukaan kuntalainen tai asianosainen ei valita. Ja erityisesti entisaikaan oli helppo pitää valittajat hiljaisina, kun kunnanisät valvoivat myös paikallisten osuus- ja säästöpankkien lainanantoa.

    Tämä pitäisi huomata myös kunnallista valitusoikeutta kavennettaessa. Suomalaisessa kunnallishallinnossa ei ole ulkopuolista laillisuusvalvontaa. Jos kuntalaiset eivät voi valittaa, ei kukaan valvo laillisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. j-lu kirjoitti 6.8.2017 kello 16:22

    Syltty:

    Sinänsä laillisesti kunnanjohtajan kavereiden maita kaavoitetaan sujuvasti. Ainoa paikallislehti ei uskalla kirjoitella, mitään kun on riippuvainen mahtimiehen ilmoitustuloista.

    Eipä tuo kuvio nyt niin hirveästi eroa isommasta suomalaisesta kunnasta. Korvaa mahtimiehen HOK-Elannolla ja paikallislehden HS:lla, niin ollaan hyvin pitkälti samassa tilanteessa. Päätöksenteko ei ole tasapuolista eikä läpinäkyvää, eikä mediaa kiinnosta sitä näkyväksi valaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Sillis kirjoitti 6.8.2017 kello 16:23

    Nonysse on vuokrattu ja halvalla yksityiselle. Eli nyt eimonta partiolaiskaupunkilaista nauti tiloista ja merestä vaan joku yksi eliitin edustaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kalle kirjoitti 8.8.2017 kello 0:10

    T.:
    Vantaallakin Sanoma Oyj:n omistamat maat keimolassa kaavoitettiin varsin sujuvasti kerrostaloiksi ja saraksen tila hämeenlinnanväylän toisella puolella meni pakkolunastukseen pilkkahinnalla. Jostain syystä ainakaan Hesari ei tuohon ristiriitaan ole puuttunut mitenkään.

    Eikä ainoa kuntien tekemä räikeä väärinkäytös! Osmokinnon kirjoittanut vastaavista espoolaisista väärinkäytöksistä. Kuntien kaavoitusmonopoli on murrettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Krtek kirjoitti 8.8.2017 kello 13:06

    Jorma Nordlin:
    Siinä on nyt menty juristien tulkintojen mukaan käyttämättä maalaisjärkeä. Käytin eräässä julksihallinnon tapauksessa maalasijärkeä, kunpiti kilpailuttaa ja hoitaa asia minikilpailutukksena. Juristeilta tuli ohje, että pyydetään kolmen kuukauden välein toimittajalta neselvitykset työterveyshuollon hoitamisesta ja työehtosopimuskäytännöistä. Pienien toteuttajien ja lyhyiden projektien ollessa siinä ei ole mitään järkeä. Joten siihen toteutettiin kevennetympi menettely.

    Amen! Meidän firma ei ole tarjonnut julkiselle sektorille näiden “liitteiden” vuoksi enää mitään kymmeneen vuoteen. Joka vuosi hyvässä tarkoituksessa pyydettyjen “liitteiden” määrä kasvaa. Lopulta niitä toimittavat vain suuret yritykset, joilla on oma “liitteiden” toimitusosasto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kalle kirjoitti 8.8.2017 kello 23:12

    Krtek: …Lopulta niitä toimittavat vain suuret yritykset, joilla on oma “liitteiden” toimitusosasto.

    Noiden liitteiden kirjoittaminen maksaa veronmaksajille ihan tolkuttomasti. 🙁 Touhussa ei ole enää mitään järkeä.

    Meillä on monta muutakin “hyvää tarkoittavaa” sääntöä, jotka todellisuudessa maksavat tolkuttomasti. Yksi tuttu esimerkki ovat talvinopeusrajoitukset. En ole niistäkään nähnyt kustannuslaskelmaa.

    Hallitus lupasi säädöstalkoita. Mitään merkittävää ei ole saatu aikaiseksi. Poliitikoilla ei ole halua purkaa sitä kaikkea kivaa ja kallista, jonka ovat saaneet aikaiseksi varmaan ihan vilpittömässä mielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Syltty kirjoitti 9.8.2017 kello 9:48

    Jorma Nordlin: Juristeilta tuli ohje, että pyydetään kolmen kuukauden välein toimittajalta ne selvitykset työterveyshuollon hoitamisesta ja työehtosopimuskäytännöistä.

    Tätähän tiadetaan nykyään tilaajavastuulaki vaatia myös rakennustyömailla.

    “Laki edellyttää tilaajaa pyytämään ja sopimuskumppania toimittamaan tilaajalle enintään kolme (3) kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset:
    [paljon lippusia ja lappusia]”

    Onneksi tätä varten on olemassa teollisuuden työnantajaliittojen perustama nettipalvelu jonne voi (hyvin pienellä maksulla) tuupata oman firman tiedot ja tilaaja voi sieltä käydä ilmaiseksi toteamassa asian. Auttausiko tämä myös kunnalliseen byrokratiaan kun tällä selviää rakennusteollisuuden puolella tuosta rumbasta?

    https://www.tilaajavastuu.fi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Jorma Nordlin kirjoitti 9.8.2017 kello 14:23

    En tiedä kuinka hyvin Soininvaara tuntee Helsingin kaupungin hankintaprosesseja. Aika on ajanut jo ohi, etenkin kun kaupungin organisaatio on kokenut ison muutoksen. Yksiköiden tarjoamien palvelujen kehittäminen edellyttää erilaisia hankintoja. Keskitetty hankintojen hallinta tukkeutuu isossa organisaatiossa, eikä nykyinen kilpailutusmalli oikein toimi toiminnan kehittämisen kannalta. Jompa kumpa joutuu joustamaan, joko toiminnan kehittäminen hiipuu, tai hankintaprosesseja rukataan. Katsotaan miten käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus