Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu

Kokoomus on ehdot­tanut, että jokaiselle huoltoase­malle tulisi velvoite tar­jo­ta sähköau­to­jen lataus­ta. Tämä tapah­tu­isi val­tion taloudel­lisen tuen turvin. Kokoomus on ilmeis­es­ti ollut Keskus­tan kanssa liian kauan hal­li­tuk­ses­sa, kun senkin mielestä kaik­keen, mitä maas­sa tapah­tuu, tarvi­taan val­tion tukea.

Mut­ta jos halu­amme sähköau­to­jen yleistyvän, riit­tävän tiheää latausverkkoa tarvi­taan, eikä se aluk­si voi toimia itse itsen­sä kannattavana.

Tarkem­min pohdit­tuna kokoomuk­sen ehdo­tus ei kuitenkaan ole hyvä. Ben­sa-ase­mat ovat väärä paik­ka sähköau­to­jen lataamiseen.

Kun on kyse tien pääl­lä lataamis­es­ta, tarvi­taan pikalataus, vähin­tään teholtaan 50 kW. Käykää kat­so­mas­sa sähkömit­tar­i­anne. 220 voltin jän­nit­teel­lä 50 kW tarvit­see 250 ampeerin sulak­keen – jokaista lataus­pis­tet­tä varten.

Lataus­piste itsessään ei ole se ongel­ma vaan sähköverkon vahvis­t­a­mi­nen niin, että täl­laisia lataus­pis­teitä voi olla keskel­lä ei mitään. On halvem­paa lait­taa lataus­pis­teet sinne, mis­sä riit­tävän vah­va verkko on jo nyt.

Toisek­si lataus ei kuitenkaan tapah­du het­kessä. Ainakin puoli tun­tia pitää oper­aa­tioon vara­ta. Sik­si lataus­piste kan­nat­taa sijoit­taa jon­nekin, jos­sa aikaa voi käyt­tää muuhunkin kuin ohi aja­van liiken­teen katseluun.

Tässä on myös vink­ki siihen, minne lataus­pis­teitä voi syn­tyä kau­pal­lis­es­tikin – sinne, minne halu­taan houkutel­la kul­jet­ta­ja viet­tämään aikaansa.

Kaup­pakeskuk­sis­sa onkin jo lau­taus­pis­teitä ja jopa ilmaisia. Kos­ka ne ovat ilmaisia, ne ovat niin heikkote­hoisia, että akun saami­nen täy­teen kestää puoli vuorokaut­ta ja ylikin. Kaup­pakeskus on hyvä paik­ka lataamiselle, mut­ta teho­jen pitäisi olla tuo­ta 50 kW:n luokkaa nyt vähin­tään. Kaup­pakeskuk­sis­sa on jo nyt riit­tävän tuhdit sähköy­htey­det, joten pikalataus­pis­teet saa niihin hal­val­la. Noin suuria sähkömääriä ne eivät tietenkään anna ilmaiseksi.

Huo­mat­takoon, että lataus­piste voi olla paikas­sa, jos­sa ben­san­myyn­tiä ei voisi ajatel­lakaan. Jos sik­si latausverkon tukeu­tu­mi­nen ben­san­jakelupis­teisi­in on huono ajatus.

Me tarvit­semme lataus­pis­teille myös yhteisen alus­tan, jos­sa lataa­ja käyt­tää omaa sähköään – latauk­ses­sa käytet­ty sähkö menee siis omaan sähkölasku­un. Liiken­nevir­ta Oy, jon­ka osakkaana on myös Helen Oy, kehit­telee tällaista.

Kos­ka sähkön kulu­tusjous­to on tärkeätä, tuon lau­taussähkön hin­nan pitäisi vai­hdel­la tukkusähkön hin­nan mukaan tun­neit­tain ja tule­vaisu­udessa varttitunneittain.

Eli siis. Jos kokoomus halu­aa käyt­tää val­tion rahaa lataus­pis­teisi­in, raha pitäisi kil­pailut­taa niin, että kaik­ki tahot voivat siihen osal­lis­tua. Ben­sa-ase­ma tehokkaan sähköverkon ulot­tumat­tomis­sa tuskin antaisi edes tar­jous­ta ja taas sel­l­aiset, joil­la on jo kyllin tuhti sähköy­hteys ja joil­la on halua houkutel­la kul­jet­ta­jaa käyt­tämään aikaa omien palvelu­jen­sa paris­sa, var­maan pyrk­i­sivät voit­ta­maan kil­pailun. Tulisi paljon halvem­mak­si veronmaksajille.

191 vastausta artikkeliin “Sähköauton latauspiste jokaisella bensa-asemalla ei ole loppuun asti harkittu”

  1. Hyvä huomio. Kokoomus tuskin halu­aa lataus­pis­teitä eri­tyis­es­ti huoltoasemien yhtey­teen, joten täl­lainen idean jatko-kehit­te­ly on hyvää!

  2. Latau­s­paikat on täl­lä het­kel­lä aika kir­javia ja toim­intavar­muus ei ole riit­tävää. Myöskään esim. hotel­li­va­raus­ta tehdessä ei saa tietoa siitä, että pääseekö Helsingistä sähkäril­lä koti­in seu­raa­vana päivänä.

    Pikala­turei­den ener­gian hin­ta on suun­nilleen samas­sa, mitä ben­san hin­ta. Kallista sähköä myyvät vielä tässä vaiheessa.

  3. Omakoti­taloon tule­va syöt­tökaapeli kestää yleen­sä 3x63A sulakekoon. Tämä riit­tää 40 kW sähköte­hoon. Ker­rostalois­sa ja pien­te­ol­lisu­uski­in­teistöis­sä (joi­ta huoltoase­matkin on) johdot kestää jo 3x120A, jos­ta riit­tänee pikalatausase­maankin. Ainakin jos latausase­mas­sa on sen ver­ran “järkeä”, että latauk­sen keskey­tys onnis­tuu jos sähkö ei muuten riitä. En tiedä miten sähköverkon mitoi­tus muuten riit­tää useille latausasemille.

  4. Mut­ta Keskus­ta halu­aa ABC-asemille maaseudulle asi­akkai­ta ja ennen kaikkea val­tion tuki­ra­haa. Ehkä Kokoomus saa täl­lä avauk­sel­la jotain vastalahjaksi.

  5. Joo ja ei; tekniseltä kannal­ta joo, ja onhan se kivem­pi kun on muu­takin kuin ABC:n ruokatar­jon­ta, mut­ta kaup­pakeskuk­set ovat tyyp­il­lis­es­ti lähel­lä iso­ja asu­tuskeskuk­sia — ja lataus­pis­teet tarvi­taan niiden väli­in, kos­ka sähköau­toil­la tyyp­il­lis­es­ti lähde­tään liik­keelle täy­del­lä tankil­la. Kaupun­ki-autoil­i­ja ei pääsään­töis­es­ti tarvits pikalataus­pis­tet­tä; hidas asioin­ti­lataus riit­tää hyvin.

    Toki jokin Heinolan tapainen kaupun­ki var­maan toiv­ot­taisi mielel­lään auto­jen lataa­jat keskus­tan kaup­poi­hin, mut­ta sit­ten päästään taas siihen ongel­maan, että kaupunke­ja ei ole suun­nitel­tu sel­l­aisille autovir­roille — sik­sipä juuri olemme rak­en­ta­neet ohi­tusteitä, etteivät autoil­i­jat tukkisi kaupunkeja.

    Parhai­ta syn­er­gia-etu­ja löy­tyy var­maan har­vaan asu­tu­il­ta alueil­ta, jois­sa kun­nan ostoskeskuk­sen taka­maille kan­nat­taakin lykätä iso latauskent­tä, jot­ta saadaan ihmiset pysähtymään pidem­mäk­sikin aikaa. E8:n var­relta Yli­tornio, Pel­lo, Muo­nio jne var­maan mielel­lään viihdyt­täi­sivät ihmisiä sen ver­ran — ja siel­lä onkin jo ben­sa-ase­mat samoil­la apajilla.

  6. Se 230 V pikalataus on kyl­lä kolmi­vai­heletkul­la, suht tavalli­nen 63 A omako­tisu­lake riit­tää 43 kW saak­ka. (Isom­mat tehot näköjään menevät tasavir­ral­la ja jol­lain 400–500 V jännitteellä.) 

    Ei tuo nyt ihan vielä mitään omaa ydin­voimalaa joka ben­sa-ase­man pihaan vaa­di, veikkaisin normi-ABC:n kulu­tuk­sen tuplaamiseen vaa­dit­ta­van lataus­pis­teitä use­am­man kymmenen.

  7. “Kun on kyse tien pääl­lä lataamis­es­ta, tarvi­taan pikalataus, vähin­tään teholtaan 50 kW. Käykää kat­so­mas­sa sähkömit­tar­i­anne. 220 voltin jän­nit­teel­lä 50 kW tarvit­see 250 ampeerin sulak­keen – jokaista lataus­pis­tet­tä varten.”

    Pieni kor­jaus, ei mitään merk­i­tys­tä sinän­sä : tuol­laiset tehot ote­taan tietenkin kolmes­ta vai­heesta, jol­loin tuo järkyt­tävä ampeer­imäärä tip­puu jon­nekin 70 ampeerin sulakekokoon. ( ja jän­nitekin lie­nee nykyään 230 V)..

    Mut­ta tuo 50 kW:n teho on se ongel­ma . Niin edel­lisessä kir­joituk­ses­sasi ihmettelin, miten se käytän­nössä hoidetaan.

    Kymme­nen autoa ´huu­taa´ 50 kW ja latau­sai­ka reilu tun­ti => 500 kW:n tehon ottaa 30 sähköläm­mit­teistä omakoti­taloa pakkaspäivänä . Min­un on vaikea uskoa, että kaup­pakeskuk­sis­sakaan olisi tuol­lainen tehoreservi.

    Miten hom­ma hoidet­taisi­in esimerkik­si Hesan lento­ken­täl­lä, johon käsit­tääk­seni tulee tuhan­sit­tain auto­ja päivässä sato­jen kilo­me­trien päästä jät­tääk­seen matkus­ta­jan ja kova halu pala­ta itse takaisin => 100 latau­s­paik­ka = 5000 kW = 5 MW …en ole asiantun­ti­ja , mut­ta en ihmettelisi, jos Hesan lento­kent­tä ei tarvit­sisi nyt tuol­laisia tehoja.

    ja tarkoit­tiko Mykkä­nen todel­la yhtä pis­tet­tä per huoltoase­ma, jos tarkoit­ti , asi­aa ei ole ajatel­tu edes alkumetreille.…

  8. En ole kauhean pere­htynyt sähköau­to­jen tekni­ikkaan ja kulu­tuk­seen, mut­ta tak­simies arvioi Tes­lansa kulut­ta­van n 25 kWh per 100 km
    Eli jos halu­taan ajaa yhdel­lä latauk­sel­la 200 km niin tarvi­taan 50kW tehol­la tun­nin lataus

    Se on aika pitkä odotus ja jos samas­sa paikas­sa ladataan use­ampia yhtä aikaa niin tehon­tarve ja sähköverkon liitän­nän tehon­tarve kas­vaa vastaavasti

    Ja kyl­lä matkus­t­a­mi­nen on köm­pelöä, jos ensin jonote­taan lataus­pis­tet­tä ja sit­ten odotel­laan akku­jen täyttymistä

    Yhtä suju­vaa kuin hevosaikana

  9. Sep­po Vil­jakainen:
    Miten hom­ma hoidet­taisi­in esimerkik­si Hesan lento­ken­täl­lä, johon käsit­tääk­seni tulee tuhan­sit­tain auto­ja päivässä sato­jen kilo­me­trien päästä jät­tääk­seen matkus­ta­jan ja kova halu pala­ta itse takaisin=> 100 latau­s­paik­ka = 5000 kW = 5 MW …en ole asiantun­ti­ja , mut­ta en ihmettelisi, jos Hesan lento­kent­tä ei tarvit­sisi nyt tuol­laisia tehoja.

    Mik­si juuri lentoase­mal­la pitäisi sähköau­to­ja “tanka­ta”? Eihän siel­lä tanka­ta muitakaan auto­ja. Jos on päässyt lento­ken­tälle asti, voitaisi­in olet­taa pää­sevän sieltä lähim­mälle tankkau­s­paikalle, joi­ta pk-seudul­la var­masti riittää.

  10. Kaupungeis­sa lataus­pis­tei­den ei kan­na­ta olla huoltoasemil­la. Maan­tei­den var­sil­la, eli siel­lä keskel­lä ei mitään, pitää.

  11. Pikalatause­hdo­tuk­seen kan­nat­taa suh­tau­tua Kokoomuk­sen aivopieruna. Taipumus mikro­man­ageer­auk­seen ja yli­nor­mit­tamiseen on kovin inhimil­listä, mut­ta ehdo­tuk­sia pitäisi (myös kesäisin) muis­taa miet­tiä het­ki ennen niiden vapaut­tamista laa­jem­paan tietoisuuteen.

    Hedelmäl­lisem­pää olisi miet­tiä onko sähkö­markki­noil­la täl­lä het­kel­lä sel­l­aisia kil­pailun esteitä jot­ka estävät pikalatau­songel­man markki­nalähtöisen tehokkaan ratkeamisen tai merkit­tävästi hait­taa­vat toimivien pikalataus­markki­noiden syntyä.

    Teknis­es­ti asia on helppo.

  12. Kuka kulut­ta­ja jak­saa odotel­la puol­ta tun­tia matkansa keskey­tymistä use­am­man ker­ran päivässä, vaik­ka kahvia ja jät­skiäkin olisi tarjolla.
    Annetaan hybridi­au­to­jen yleistyä ja tuo­da sähköin­fraa järkeväl­lä tahdil­la käyttöön.

  13. Ja sit­ten on tämä sähköau­toilun kustanukset :

    Olen ollut siinä ‑ken­ties- väärässä käsi­tyk­sessä, että sähköau­toilun kilo­metrikus­tan­nuk­set oli­si­vat huo­mat­tavasti halvem­mat kuin bensakotkottimilla.

    En ole enää, jollei joku tietävämpi min­ua valista .

    Tääl­lä laskeske­lin ´tupanki­askin kan­teen´ kilo­metrikus­tan­nuk­sia asioitaes­sa kau­pal­lisel­la sähköasemalla :
    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240085-sahkoautoilu-ei-ole-mahdollista#comment-3598595

    Lop­putule­ma täysin jär­jetön n. 16€/100km ; toiv­ot­tavasti joku osoit­ta selvän virheen laskelmissani.

    Kuulen jo korvis­sani : kotona lataami­nen se vas­ta hal­paa onkin :

    Kat­selin pikaises­ti sähköy­htiöni siir­to­hin­to­ja, jot­ka ovat käsit­tääk­seni sieltä halvim­mas­ta päästä Suomessa.

    Sulakekoon muu­tos 25 A => 50 A mak­saa min­ulle n. 30 euroa enem­män kuukaudessa => n. euro päivässä.

    Aje­len sähköau­tol­lani vain kaupunki­a­joa n. 7000km/vuodessa => 20 kilo­metriä päivässä .

    Eli päivit­täisen 20 kilo­metrin kulut ovat 30 kWh x 10 c/kWh + 1 € = 4 euroa , hei haloo : sil­lä saa läh­es 3 litraa bensaa…

    Mil­lä ” säästöil­lä” kuo­let­taisin sähköau­ton kallim­man hin­nan (10.000–20.000 ?) ja jokusen ton­nin mak­sa­van autosähkötolpan??

    1. Juu, las­ket kyl­lä melko mie­lenki­in­toisel­la taval­la ja ilmeisen väärin. Mah­toiko olla ihan vahinko?
      Ensin­nä laskel­ma “keskino­peas­ta latur­ista”, jos­sa seisotit autoasi kak­si tun­tia kolmeen otteeseen päästäk­sesi 100km matkan. Keskimääräi­nen latauste­hosi oli 3.6kW, vaik­ka esimerkissä käyt­tämäsi keskino­pean laturin latauste­ho on 22kW. Onko­han autossasi jotain vikaa, jos 22kWh/100km kulut­ta­va auto ei pysty otta­maan tämän nopeam­min lataussähköä? Todel­lisu­udessa­han, jos olisit ollut pakotet­tu lataa­maan autosi tässä keskino­peas­sa laturis­sa, koko 100km reis­sua varten olisit seisot­tanut autoa pis­teel­lä tun­nin, jos­ta esimerkissäsi olisit mak­sanut 2€ aikape­rusteis­es­ti ja sen lisäk­si sähköstä olisit mak­sanut 22*0,15€=3,3€. Yhteen­sä siis 5,3€, ei 16€. Onhan se 5,3€ silti kallista sähköau­toiluk­si, mut­ta tuo oli pakkoti­lanne, jos­sa lat­a­sit pelkästään julkises­ta lataus­pis­teestä. Laskel­masi yli­es­ti­moi kulut kolminkertaisesti.

      Käytän­nön sähköau­toil­i­jana useim­min täyt­täisit akkusi kotona yön yli hitaal­la laturil­la, joka ei edel­lyt­täisi tietenkään sitä 50A sulaket­ta. Ilman korkeam­paa liityn­tä­mak­sua mak­saisit kulut­ta­mas­tasi sähköstä 0,10€/kWh ja kun se autosi kulut­ti sen 22kWh/100km, päivit­täiset ajosi kulut­taisi­vat 20km*(22kWh/100km)=4,4kWh, mikä rahas­sa kus­tan­ta­isi 0,44€/päivä. Tässä laskel­mas­sa tulok­sesi oli noin 9‑kertainen todel­lisu­u­teen nähden.

  14. 250 ampeerin sulakekoko? Kuten ylläkin todet­ti­in, väärin meni. Sähköau­tokeskustelus­sa turhaut­tavin­ta on, kun amatöörit esit­tävät omia hihas­ta vedet­tyjä laskelmi­aan (ensin Vil­jakainen “ei ole mah­dol­lista”) ja sit­ten Soininvaara.

    Noi­ta pikala­ture­i­ta on jo ja nimen omaan huoltoasemil­la. Suosi­tu­il­la latureil­la on jo hie­man ruuhkaa kesävi­ikon­lop­puisin, mut­ta kap­a­siteet­tia raken­netaan pikku hil­jaa lisää.

    Jät­tiru­uhkia povaavien kan­nat­taa huomioi­da, että pitk­iä matko­ja jatku­vasti ajavien ei nyt muutenkaan kan­na­ta ostaa sähköau­toa, ei nyt eikä vält­tämät­tä pitkään aikaan.

    Kun nyt ensin saataisi­in ne satasen työ­matkaa suhaa­vat aja­maan sähköllä.

    1. JOS 50 kW otet­taisi­in yksi­vai­heis­es­ta 220 voltin vir­ras­ta, se olisi noin 250 ampe­ria. Se oli tarkoitet­tu kuvaa­maan sitä, kuin­ka iso vir­ranku­lu­tus on ver­rat­tuna tavanomaiseen sähköistykseen.

  15. Osa akkuka­p­a­siteetista pitäisi olla stan­dar­d­oiduis­sa vai­h­toakuis­sa, jot­ka voitaisi­in vai­h­taa nopeasti samaan tapaan kuin kaa­supul­lo­ja myy­dään nykyisin.

  16. Tarvit­ta­va pikalataus ei joka laturil­la ole aina sitä puol­ta tun­tia. Joskus juuri ja juuri tarvi­taan muu­ta­ma min­u­ut­ti, joskus vart­ti. Näitä vartin tauko­ja on muka­va lait­taa tiheäm­päänkin. Sil­loin ei kan­na­ta val­ta­tien var­relta lähteä etsimään kauem­pana ole­vaa kaup­pakeskus­ta, sinne pääsemiseen ja pois pääsemiseen menee hel­posti toinen vart­ti tai puo­likin tun­tia. Sik­si liiken­nease­mat ovat nimeno­maan sijoitet­tu­ja val­ta­tien var­teen, ja hyviä asen­nusko­htei­ta lataus­pis­teille. Niiden tar­jon­ta — pieni kaup­pa, rav­in­to­la, WC:t — on muutenkin suun­nitel­tu juuri tien pääl­lä pysähtymiseen. Tietysti val­ta­tien var­rel­la ole­vat kaup­pakeskuk­set tai muut nähtävyy­det ovat näh­neet jo pikalatausase­matkin hyviksi ja niitä löy­tyy, ja niille latausasemien sijoit­ta­mi­nen on järkevää. Niitä vain ei ole 50–100 km välein valtateillä.

    Min­is­teri Mykkäsel­lä sähköau­toil­i­jana on koke­mus­ta asi­as­ta ja sen tuo­maa näke­mys­tä. Kan­nat­taa kuunnella.

    Ter­veisin, sähköau­toil­i­ja (joi­ta tässä keskustelus­sa ei ole ollut tun­gok­sek­si asti).

  17. Juk­ka Kont­ti­nen:
    Kuka kulut­ta­ja jak­saa odotel­la puol­ta tun­tia matkansa keskey­tymistä use­am­man ker­ran päivässä, vaik­ka kahvia ja jät­skiäkin olisi tarjolla.
    Annetaan hybridi­au­to­jen yleistyä ja tuo­da sähköin­fraa järkeväl­lä tahdil­la käyttöön.

    Täs­mälleen. Sähköau­tot sopi­vat jo nyt kaupunkei­hin, mut­ta pitk­iä matko­ja ajav­ille hybrid­it ovat paras val­in­ta. Jos polt­to­ken­note­knolo­gia lyö läpi, hybrid­it yksinker­tais­ta­va ja siitä saat­taa tul­la voit­ta­va teknologia.

  18. Ville:
    Osa akkuka­p­a­siteetista pitäisi olla stan­dar­d­oiduis­sa vai­h­toakuis­sa, jot­ka voitaisi­in vai­h­taa nopeasti samaan tapaan kuin kaa­supul­lo­ja myy­dään nykyisin.

    Tai vai­h­toau­toverkos­to, jos­ta saisi vai­h­taa täy­teen ladatun auton.
    Omakoti­talon sähköil­lä ei pikalataus onnis­tu, mut­ta hitaampi kyllä.

  19. Kepua voi syys­täkin mon­es­ta asi­as­ta moit­tia, mut­ta mitenkään eri­tyis­es­ti eivät kun­nos­taudu muiden ihmiten raho­jen jakamises­sa. Kaik­ki puolueet tekevät tätä, kukin omien intressien­sä mukaan. Itälä on koko hal­li­tuskau­den itkenyt oppo­si­tios­sa, että val­tion rahaa pitäisi saa­da sinne ja tuonne.

  20. “Eli päivit­täisen 20 kilo­metrin kulut ovat 30 kWh x 10 c/kWh + 1 € = 4 euroa , hei haloo : sil­lä saa läh­es 3 litraa bensaa…”

    Tässä min­ul­la on tul­lut lasku­virhe : pitäisi olla n. 30 kWh/100km => n. 6 kWh /20km => 6 kWh x 10 c/kWh + 1 € = 1,60 euroa => reilu litra ben­saa ja ” hei pienem­pi haloo” ; tuol­la ben­samääräl­lä käsit­tääk­seni ajaisi tuon 20 km…

  21. Jos tarkoi­tus on lada­ta sataa autoa yhtä aikaa 5 MW tehol­la, niin tavalli­nen sähköli­it­tymä ei riitä. Tarvi­taan 10 kV:n tai 20 kV:n liit­tymä, joka tietysti mak­saa jonkin ver­ran, kos­ka harvem­pi huoltoase­ma on keskiän­nitelin­jan lähellä. 

    Helen sähköverkon keski­jän­niteli­it­tymän perus­mak­su on 23 000 euroa. Lisäk­si tarvi­taan muun­ta­mo ja johto lin­jalle sekä latausase­man varus­teet. Tuol­lainen latausase­ma mak­saisi siis jotain 100 tuhat­ta euroa, ellei tarvitse rak­en­taa pitkää siir­to­jo­htoa keskijännitelinjalta.

  22. Pikalataus tapah­tuu tasasähköl­lä (DC) kun per­in­teis­es­ti töpselil­lä tapah­tu­va lataus vai­h­tosähköl­lä (AC).

    Pikalatauk­ses­sa käytet­tävä sähkö voidaan varas­toi­da latausase­man akkui­hin joi­ta pystytään lataa­maan paikallisel­la aurinko/tuulivoimalla ja tarvit­taes­sa sähköverkosta.

  23. Ei akun joka het­ki tarvitse olla täyn­nä: Mik­si juuri lentoase­mal­la pitäisi sähköau­to­ja “tanka­ta”? Eihän siel­lä tanka­ta muitakaan auto­ja. Jos on päässyt lento­ken­tälle asti, voitaisi­in olet­taa pää­sevän sieltä lähim­mälle tankkau­s­paikalle, joi­ta pk-seudul­la var­masti riittää.

    Sähköakun luonne ener­giavaras­tona pitkähkön seison­nan jäl­keen on eri­lainen kuin polt­toainei­ta käyt­tävien ratkaisu­jen. Varsinkin talvel­la päät­tyvien pidem­piä lentor­eis­su­jen jäl­keen sähköau­to­jen akuil­la ei kovin pitkää matkaa pääse ilman uudelleen lataus­ta, vaik­ka auto olisi ollut aikoinaan ladat­tuna ennen lento­ken­tälle lähtöä. Ben­sa- ja diese­lau­to­jen polt­toaine ei odot­taes­sa tai kylmän ilman myötä juurikaan katoa, mut­ta sähköakku­jen luonne on erilainen.

    1. Ja minkä vuok­si nämä autot eivät voisi olla ylläpi­to­latauk­ses­sa sen 2 viikon loman ajan, kulut­taen ole­maatoman vähän tehoa ja heti käyt­tö­valmi­ita, kun loma­len­to saa­puu? Täm­möiset ylläpi­to­la­tu­rit eivät vaa­di läm­mi­tys­tolp­paa järeäm­pää infraa. Mik­si ihmeessä matkus­tavaiset ajaisi­vat vas­ta palat­tuaan autot pikala­turi­in? Lento­kent­tä jos mikä on sovel­lus, jos­sa käytet­täisi­in hitai­ta lature­i­ta 95% lataus­pis­teitä, kun auton käyt­täjät ovat pois­sa pitkään. Lento­kent­tä voisi hel­posti tar­jo­ta sähköt ilman eri mak­sua pysäköin­nin hin­nan päälle ja vaik­ka rak­en­taa suurille, avoimille nur­miken­tilleen ken­tän ympäristössä aurinkopa­nee­likent­tää riit­tävästi, jot­ta voisi­vat pyyhk­iä lentomatkalais­ten omaatun­toa puhtoiseksi.

  24. Ville:
    Osa akkuka­p­a­siteetista pitäisi olla stan­dar­d­oiduis­sa vai­h­toakuis­sa, jot­ka voitaisi­in vai­h­taa nopeasti samaan tapaan kuin kaa­supul­lo­ja myy­dään nykyisin. 

    Kotikaduil­la jos­sa on omaisu­ut­ta eli pin­ta-alaa niin aurinkosähkö tai muu mekanis­mi voi päivä­na­jan lada­ta koti­akku­ja tai johonkin rak­en­teeseen lämpöä(Powerhouse kokon­ais­ratkaisu, tuote­merkkiä saa vapaasti käyt­tää). Yöl­lä siir­retään osaen­er­giaa e‑ajoneuvoihin edelleen hyö­dyn­täen omaisu­ut­ta eli pin­ta-alaa eli omaa pihaa. Ei mitään häs­linkiä. Kaik­ki tapah­tuu tyystin huo­maa­mat­ta ja akti­ivi­a­jankäyt­töä uhkaa­mat­ta. Toiv­ot­tavasti verot­ta­jaby­rokraat­ti ei pistä likaisia näppe­jään mihinkään tähän väli­in. E‑ajoneuvon vahinko­vaku­ut­ta­mi­nen ja tiemak­sut onkin ihan eri asia ja perustel­tu­ja. Ajoen­er­gias­ta ei vain täl­laises­sa kon­sep­tis­sa tulisi joutua mak­samaan luon­nol­lis­es­ti mitään. (Yksityis)autoilun kysyn­tä on ja tulee ole­maan aina raja­ton­ta. Se on niin ylivoimainen kon­sep­ti. Nyt tarvi­taan vain tule­vaisu­u­de­nuskoa kuten Ruot­sis­sakin. En ota kan­taa kuin­ka liikku­mi­nen tulee jär­jestää alueil­la joil­la ei ole (perustavaalaatuisinta)omaisuutta eli pin­ta-alaa. Luul­tavasti joudu­taan odot­ta­maan ylikansal­lisia oper­aat­tor­e­i­ta pistämään hom­ma rokkaa­maan. Mitä tulee pidem­pi­in lap­in­reis­sui­hin niin E‑ajoneuvo (jos omis­tet­tu jostakin syys­tä vält­tämätön) laite­taan autonomis­es­ti matkaan koti­por­tilla vilkut­taen, sekä ajoneu­vo että omis­ta­ja vilkut­ta­vat. Ladatkoon jos­sakin matkan var­rel­la, san­gen epäki­in­nos­tavaa. Ihmiset sinkoa­vat Lap­pi­in mukavasti naut­tien juna­matkas­ta. Iloinen jälleen­näkem­i­nen majoi­tu­s­paikan välit­tömässä läheisyy­dessä jos­sa myös aiem­min mainit­tu Powerhouse-infrastuktuuri.

  25. Sähköau­toilun edis­tämis­es­tä ja edis­tämät­tä jät­tämis­es­tä tun­tu­vat puhu­van kovim­mal­la äänel­la ne, jot­ka siitä eivät paljon tiedä.

    Suuresti arvosta­mani Osmo Soin­in­vaara sor­tuu samaan argu­men­toin­ti­in, joka on päin kuus­ta. Mitään 220 ampeerin teho­ja ei tarvi­ta, eikä raju­ja sähköverkko­jen vahvis­tuk­si­akaan ainakaan vuosi­in. Omakoti­talonkin nor­maali sulakekoko on vielä 3 x 80A ja jän­nitekin 230V, eli tehoa saa irti hyvinkin 55kW jo sel­l­ais­es­ta liit­tymästä. Siitä liike­nee sähköau­ton laturille jo hel­posti 22 kW. 

    Myöskin Soin­in­vaaran mainit­se­ma puolen vuorokau­den latau­sai­ka on täyt­tä dis­in­for­maa­tio­ta. Suurin sähköau­toakku on Tes­la 100D ‑mallis­sa, jos­sa akkuka­p­a­siteet­ti on 100kWH. Sitä lataa käytän­nössä muu­ta­man tun­nin jo heikkote­hois­es­ta lataus­pis­tok­keesta (Type 2 eli Mennnekes, teholtaan 22 kWh). Sähköau­toa ei ole tarkoi­tus ajaa aivan tyhjäk­si eikä ladatakaan aivan täy­teen, tämä kulut­taa akku­ja. Teho­la­tur­ista (ChaDe­Mo 50kW) lataa akun noin 1,5 tun­nis­sa käytän­nössä tyhjästä täy­teen. Tes­lan omis­ta­jille Super­charg­erista 120kW riit­tää puoli tuntia. 

    Sähköau­toilun latau­s­paikko­ja on jo kohtu­ullis­es­ti, mut­ta mielestäni edelleen niitä pitäisi yleistää ja jopa val­tionkin vähän tukea tätä. Öljyri­ip­pu­vu­ud­estamme ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pitää päästä äkkiä eroon. Markki­nae­htois­es­tikin muu­tos tapah­tuu, mut­ta lataus­in­fran julki­nen tuki on nopea ja val­ti­olle edulli­nen tapa edis­tää sähköautoilua.

    Keskustelu pitää kuitenkin käy­dä fak­toil­la, mitä Soin­in­vaara nor­maal­isti tekeekin, eikä täl­laisil­la hihas­ta vede­ty­il­lä argumenteilla

  26. kom­ment­ti: Sähköakun luonne ener­giavaras­tona pitkähkön seison­nan jäl­keen on eri­lainen kuin polt­toainei­ta käyt­tävien ratkaisu­jen. Varsinkin talvel­la päät­tyvien pidem­piä lentor­eis­su­jen jäl­keen sähköau­to­jen akuil­la ei kovin pitkää matkaa pääse ilman uudelleen lataus­ta, vaik­ka auto olisi ollut aikoinaan ladat­tuna ennen lento­ken­tälle lähtöä. Ben­sa- ja diese­lau­to­jen polt­toaine ei odot­taes­sa tai kylmän ilman myötä juurikaan katoa, mut­ta sähköakku­jen luonne on erilainen.

    Jopas nyt jotakin. Kum­masti hybridi­au­toni (Toy­ota Auris hybrid) hybridi­akus­ta ei talvel­la viikon tai reilun viikon ulkona seison­nan aikana varaus­ta­so laskenut yhtään mihinkään ker­taakaan. Mis­tä kek­sit esit­tämäsi ajatuksen?

  27. Suurin osa sähköau­toista ladataan kotona ja työ­paikoil­la. Toimi­van sähköau­toli­iken­teen saavut­tamisek­si verora­hoil­la tuet­tu­ja pikalataus­pis­teitä ei tarvi­ta lisää pk-seudun ostarei­hin, vaan val­tatei­den var­sille, sinne mis­sä isot huoltoase­matkin ovat. Sik­si tuki­ra­hat pitää sijoit­taa niihin toimip­is­teisi­in, jot­ka palvel­e­vat juuri lyhyen rangen piinaamia mök­ki-sähköau­toil­i­joi­ta, ei vain sinne, minne niitä on halvin rakentaa.

  28. Tapio: Täs­mälleen. Sähköau­tot sopi­vat jo nyt kaupunkeihin, … 

    Sähköau­tot nimeno­maan eivät ‑sovi- kaupunkei­hin. Puut­tuu olen­naisia sähköau­toilun pääo­maresursse­ja eli joutomaa­ta ja joutoaikaa. Tarvi­taan pin­ta-alaa joka tuot­taa edullista ja ekol­o­gista ener­giaa 1000 kwh/m2/a. 100 eur/m2/a. Aluk­si tämä luke­ma ker­ro­taan kymmenel­lä. Ja teknolo­gian vaki­intues­sa puna­mul­ta­maa­lik­si ker­ro­taan sadalla. 

    Tarvi­taan myös joutomaapääo­maa eli pihaa jos­sa toteut­taa ener­gian siir­to ajoneu­voon. Ja tarvi­taan joutoaikapääo­maa. Eli juuri se 95 % ajas­ta kun ajoneu­vo ei ole käytössä on olen­nais­es­ti resurssi. Sähköau­toilu on ja tulee ole­maan lep­pois­tamista parhaim­mil­laan ja syväl­lisim­mil­lään. Polt­to­moot­to­ri­au­toilukin olisi ollut aikanaan täl­laista jos ajoaineen olisi voin­ut lapi­oi­da omas­ta pihas­ta. Sähköau­toilu lunas­taa lop­ul­ta tämän iki­aikaisen unel­man. Van­has­matin puu­tarhakaupun­ki tule­vaisu­udessa tarkoit­taa juurikin täl­lais­ten luon­tais­ten ja ekol­o­gis­ten pääo­maresurssien hyö­dyn­tämistä siten että niistä ei ole hait­taa kenellekään. Joutomaa ja joutoai­ka. Häkel­lyt­tävän upeaa.

  29. Ihan yleinen virhe latau­saiko­ja mietit­täessä on se, että kuvitel­laan että joka ker­ta tul­taisi­in jotakuinkin tyhjän akun kanssa lataa­maan. Ei se niin mene, vaan latauk­sen alka­es­sa varaus­ta­so voi kul­lakin ker­ral­la olla eri­lainen, joskaan ihan täyt­tä akkua ei kovin usein tul­la lataa­maan. Mut­ta siis on aikamoista pup­pua, että jokaisel­la lataustapah­tu­mal­la menisi teo­reet­ti­nen maksimiaika.

  30. Sähköau­to mikään ratkaisu Ole. Akut ongel­ma­jätet­tä, akku­jen valmis­tus vie ener­giaa, kulut­taa ja likaa maan resursse­ja. Miten inhimil­liset työolot on kaivostyöläisil­lä ja kiinalaisil­la akun­valmis­ta­jil­l­la? Herätkää pahvit sen latauk­senne kaa!

  31. Kauko:
    Jos tarkoi­tus on lada­ta sataa autoa yhtä aikaa 5 MW tehol­la, niin tavalli­nen sähköli­it­tymä ei riitä.Tarvitaan 10 kV:n tai 20 kV:n liit­tymä, joka tietysti mak­saa jonkin ver­ran, kos­ka harvem­pi huoltoase­ma on keskiän­nitelin­jan lähellä.

    Helen sähköverkon keski­jän­niteli­it­tymän perus­mak­su on 23 000 euroa. Lisäk­si tarvi­taan muun­ta­mo ja johto lin­jalle sekä latausase­man varusteet.Tuollainen latausase­ma mak­saisi siis jotain 100 tuhat­ta euroa, ellei tarvitse rak­en­taa pitkää siir­to­jo­htoa keskijännitelinjalta.

    Tuol­lainen katiska voisi pyy­dys­tää keskimäärin 1000 autoa päivässä olet­taen, että sähköau­tokan­ta ja ‑liikenne ovat riittäviä. 

    Har­joi­tuste­htävä: Jos edelleen olete­taan, että 50 % autokun­nista (keskimäärin 1,25 henkilöä) juo pul­lakahvit odot­taes­saan, kuin­ka mon­ta euroa pul­lakahvin hin­nas­ta kuluu investoin­nin kat­tamiseen 10 vuo­den takaisin­mak­sua­jal­la ja 5 % korkokannalla?

  32. Miten sup­pea näkökul­ma onkaan mm Odel­la ja mik­sei myös liiken­nevi­ras­tol­la? Näis­säkin kir­joituk­sis­sa olete­taan että sähköau­to ladataan illala (yön yli) kotona! Miten on ajatel­tu Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren tapaisil­la asun­to-alueil­la yliyön latausten tekem­i­nen? Näis­sä kun on rajoitet­tu parkkipaikko­jen määriä jo kaavavai­heessa ja kadun­var­sipysäköin­ti on tehty mah­dot­tomak­si — aivan mui­ta näköko­htia ajatellen? Mis­tä löy­tyy se pin­ta-ala joka (auto) latauk­selle tarvi­taan? Luulisi, että “Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to” ajat­telisi näitäkin jo kaavo­ja laaties­saan? Eli käytän­nössä autopaikko­ja tarvi­taan oli­pa kulku­pelin voiman­lähde mikä tahansa! Mitenköhän “normin purku” sähköau­toilus­ta ete­nee? Olisi­pa muka­va lukea “hiukan laa­jem­mas­ta näkökul­mas­ta” ole­va artikke­li, mitä sähköau­toilu oikeas­t­aan on ja mitä siinä on tarpeen huomioi­da? Löy­ty­isikö Vihrei­den liikenne- ja talous­poli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta valaistusta?

    1. Näis­sä kun on rajoitet­tu parkkipaikko­jen määriä jo kaavavaiheessa 

      Ei ole rajoitet­tu mil­lään taval­la. Kaavas­sa on paikko­jen min­im­imäärä. Paikko­ja saa rak­en­taa kuin­ka paljon halu­aa. Kukaan ei ole halun­nut rak­en­taa enem­pää kuin kaa­va vaatii.

  33. Varaus­ta­so talvel­la: Jopas nyt jotakin. Kum­masti hybridi­au­toni (Toy­ota Auris hybrid) hybridi­akus­ta ei talvel­la viikon tai reilun viikon ulkona seison­nan aikana varaus­ta­so laskenut yhtään mihinkään ker­taakaan. Mis­tä kek­sit esit­tämäsi ajatuksen

    “Keksin” sen siitä, että pidem­piä lento­ja tekevil­lä autot eivät varsinkaan kovem­mil­la pakkasil­la nyky­isinkään aina käyn­nisty lento­ken­täl­lä. Sen takia lento­ken­tän parkkipalvelu­iden FAQ-sivuil­la on ohjeet siihen, miten tilataan käyn­nistys­a­pu paikalle, ja sen takia esim. Lentoparkin pysäköin­tio­hjeis­sa tode­taan, että
    “toivomme sin­un pysäköivän autosi aina peru­ut­ta­mal­la pysäköin­tiru­u­tu­un. Vaik­ka matkalle lähtiessäsi olisikin plusastei­ta, saat­taa palates­sasi olla paukku­pakka­nen. Täl­löin peru­ut­ta­mal­la ruu­tu­un pysäköi­dyn auton käyn­nistys­toimen­piteet ja mah­dolli­nen hinaami­nen on huo­mat­tavasti helpom­paa ja nopeampaa.”

    Sähköau­tokan­nan kas­vaes­sa päädyt­täneen ajan myötä samaan tilanteeseen kuin muidenkin auto­jen kohdal­la, että kaik­ki eivät uusi jatku­vasti akku­jaan ja osas­sa autoista on ikään­tyneem­mät ja helpom­min tyh­jenevät akut.

  34. Keskel­lä ei-mitään heikom­pi­en siir­toy­hteyk­sien päässä kuor­mi­tus­ta on mah­dol­lista tasa­ta lait­ta­mal­la kont­ti­in isom­pi akku varmis­ta­maan sähkön riit­tävyys käyt­tö­paikalla. Eri­tyis­es­ti yöl­lä kun kuor­maa on vähem­män, kon­tis­sa ole­vaa akkua voi latail­la. Hyö­ty­suhde tuol­la taval­la tietenkin hie­man kärsii.

    Koti­latauk­sen osalta joku ehtikin jo maini­ta miten perus­mak­sut nou­se­vat sitä mukaa kun sulakekokoa kas­vat­taa. Voi tietysti vai­h­taa yleis­si­ir­ron puolelle jos­sa perus­mak­su on ainakin näil­lä main sama 63 ampeerin sulakekokoon asti, mut­ta yleen­sä aikasi­ir­ron käyt­töön on taloudel­liset syyn­sä. Sähköau­toakin lie­nee kivem­pi latail­la yösähkön hinnalla.

    Yksi vai­h­toe­hto on tehdä sähköau­toilu­un siir­tyessä isom­pi sähköre­mont­ti talolleen. Täys­mi­toitet­tu maaläm­pö mah­dol­lis­taa alun perin suo­rasähköläm­mit­teisessä talos­sa yleen­sä pienen sulakekoon säi­lyt­tämisen ilman että sähköau­ton koti­latailu edel­lyt­tää sulakekoon kas­vat­tamista. Sähköau­toon ja maaläm­pöön siir­tymi­nen samal­la ker­taa on toki kallis ker­tain­vestoin­ti. Ilmas­totekona kuitenkin molem­pi parempi.

  35. Täy­tyy ihail­la sitä kirka­sot­saista intoa , joka panee päästelemään suus­taan — mis­sion innos­ta­mana- sil­lä var­muudel­la teknisiä ´totuuk­sia´, jon­ka vain läh­es täy­delli­nen asiantun­tem­at­to­muus voi antaa.

    Pieni esimerk­ki :

    ..” omakoti­talon nor­maali sulakekoko on 3 x50 A..”

    …” omakoti­talon nor­maali sulakekoko on 3 x 63 A..”
    … ja lopuk­si paivän ´ paukku´ 

    “Omakoti­talonkin nor­maali sulakekoko on vielä 3 x 80A”

    Minkälai­sis­sa lin­nois­sa siel­lä asu­taan , tääl­lä kaakos­sa — köy­hää seu­tu­a­han tämä on- riit­tää 3 x 25 A läh­es kaikkien nor­maalien omakoti­talo­jen syötök­si = n. 17 kW.

    Hin­ta ‑info : 3 x 25 A perus­si­ir­tomak­su tääl­lä on 20€/kk.

    3 x 80 A perus­si­ir­tomak­su on 120€/kk.

    Kuka idioot­ti mak­saisi omakoti­talos­sa 1200 euroa vuodessa ylimääräistä sähkölaskus­saan , jollei ole isoa..tosi isoa hamp­puvil­jelmää tai pon­tikkate­hdas­ta —tai yhtä kap­palet 55 kW :n sähköau­ton latauspaikkaa?

    1. Lisäk­si. Jos omakoti­talos­sa jostain syys­tä sulakekoko on 3 x 80 A ilmeis­es­ti on ajatel­tu, että tuon ver­ran sitä sähköä kuluu ilman auton lataus­takin. Jos sen päälle tulee auton­lataus­piste, on joko sam­mutet­ta­va muu­ta käyt­töä tai kas­vatet­ta­va sulaket­ta edelleen.

  36. Se mikä tässä keskustelus­sa on kokon­aan uno­hdet­tu on työ­paikko­jen ja ker­rostaloa­sun­to­jen parkkipaikat. 

    Käsi ylös mon­es­sako ker­rostaloy­htiössä ollaan valmi­it vetämään isom­mat kaapelit ja autopaikkako­htainen lasku­tus? Mal­tan tuskin odot­taa niitä riito­ja joi­ta näistä asioista saadaan aikaan. Helsin­ki on täyn­nä asukaspysäköin­tiä kadun­var­si­paikoil­la, joi­hin ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da lataus­ta aikaan.

    Kuin­ka mon­es­sa työ­paikas­sa ollaan keskustel­tu mah­dol­lisu­ud­es­ta lada­ta sähköau­toa työpäivän aikana? Ajatel­laan yliopis­toa ja HUS:a ja työn­tek­i­jöi­den käyt­tämiä auto­ja ja jär­jestetään nyt vaik­ka 5% autoista lataus­piste, mut­ta kuka mak­saa lystin? 

    Jos kyynisen sarkas­min sal­litte, niin onhan tässä mitä lois­tavin idea seu­raavi­in työe­htosopimus­neu­vot­telui­hin työ­nan­ta­ja ei nyt nistakaan palkko­ja, vaan rak­en­taa lataus­pis­teet s‑autoille, joi­ta tei­dän palkoil­lanne ei vielä ole mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia, mut­ta nyt onkin kyse las­tenne van­hu­u­den olosuhteista.

  37. Mikko Iso­ta­lo:
    Sähköau­toilun edis­tämis­es­tä ja edis­tämät­tä jät­tämis­es­tä tun­tu­vat puhu­van kovim­mal­la äänel­la ne, jot­ka siitä eivät paljon tiedä.

    Suuresti arvosta­mani Osmo Soin­in­vaara sor­tuu samaan argu­men­toin­ti­in, joka on päin kuus­ta. Mitään 220 ampeerin teho­ja ei tarvi­ta, eikä raju­ja sähköverkko­jen vahvis­tuk­si­akaan ainakaan vuosi­in. Omakoti­talonkin nor­maali sulakekoko on vielä 3 x 80A ja jän­nitekin 230V, eli tehoa saa irti hyvinkin 55kW jo sel­l­ais­es­ta liit­tymästä. Siitä liike­nee sähköau­ton laturille jo hel­posti 22 kW. 

    Myöskin Soin­in­vaaran mainit­se­ma puolen vuorokau­den latau­sai­ka on täyt­tä dis­in­for­maa­tio­ta. Suurin sähköau­toakku on Tes­la 100D ‑mallis­sa, jos­sa akkuka­p­a­siteet­ti on 100kWH. Sitä lataa käytän­nössä muu­ta­man tun­nin jo heikkote­hois­es­ta lataus­pis­tok­keesta (Type 2 eli Mennnekes, teholtaan 22 kWh). Sähköau­toa ei ole tarkoi­tus ajaa aivan tyhjäk­si eikä ladatakaan aivan täy­teen, tämä kulut­taa akku­ja. Teho­la­tur­ista (ChaDe­Mo 50kW) lataa akun noin 1,5 tun­nis­sa käytän­nössä tyhjästä täy­teen. Tes­lan omis­ta­jille Super­charg­erista 120kW riit­tää puoli tuntia. 

    Sähköau­toilun latau­s­paikko­ja on jo kohtu­ullis­es­ti, mut­ta mielestäni edelleen niitä pitäisi yleistää ja jopa val­tionkin vähän tukea tätä. Öljyri­ip­pu­vu­ud­estamme ja ilmas­ton­muu­tok­ses­ta pitää päästä äkkiä eroon. Markki­nae­htois­es­tikin muu­tos tapah­tuu, mut­ta lataus­in­fran julki­nen tuki on nopea ja val­ti­olle edulli­nen tapa edis­tää sähköautoilua.

    Keskustelu pitää kuitenkin käy­dä fak­toil­la, mitä Soin­in­vaara nor­maal­isti tekeekin, eikä täl­laisil­la hihas­ta vede­ty­il­lä argumenteilla

    Jos san­ot että ilmas­ton­muu­tos ja öljyri­ip­pu­vu­us pitää pysäyt­tää, niin halu­atko ker­toa mis­sä on Suomen UE-sähkön latausverkos­to? Mik­si Suomes­sa oper­oi­vat sähköbus­sit eivät käytä UE-sähköä?

    1. Mik­si Suomes­sa oper­oi­vat sähköbus­sit eivät käytä UE-sähköä?

      VR ilmoit­taa käyt­tävän­sä junis­saan pelkkää vesisähköä. En tiedä, miten tämä vaikut­ta ilmas­ton­muu­tok­seen mitenkään.

  38. Hel­posti aina uno­htuu, että kaupunkialueil­la sähköau­tot tai autonomiset autot eivät ole mikään ratkaisu.

  39. Hyvää keskustelua tärkeästä aiheesta. Toisin tähän toisen näkökul­man, auto­jen pain­on! Olen mukana han­kkeessa, jos­sa suun­nitel­laan kevyt­tä sähköistä kaupunki­au­toa ruuhkaisten suurkaupunkien tarpeisi­in. Etu­na mata­la han­k­in­tahin­ta, latauk­sen helpom­pi jär­jestämi­nen — ja ekol­o­gis­es­ti pitkälle viety ympäristöys­täväl­lisyys! Täl­lainen Smart for two tyyp­pinen auto voidaan tehdä 600 kg pain­oisek­si, jol­loin pär­jätään 10 kWh akul­la. Tämä on 1/10 Tes­lan akus­ta. Täl­löin 150 km täysi­lataus voidaan tehdä 16A vir­ral­la viidessä tun­nis­sa, jol­loin Suomen olois­sa pär­jätään nyky­isil­lä piha­tolpil­la. Tässä yksi tren­di jon­ka tulemme näkemään!

  40. Osmo Soin­in­vaara: VR ilmoit­taa käyt­tävän­sä junis­saan pelkkää vesisähköä. En tiedä, miten tämä vaikut­ta ilmas­ton­muu­tok­seen mitenkään.

    Rohkea lausah­dus. Vihreältä suunnal­ta markki­noidun ajatuk­sen mukaan vesivoimay­htiöt saa­vat siitä uskoa aat­teesen­sa ja myös lisää rahaa, jon­ka he sit­ten tietysti sijoit­ta­vat vesivoimaan. Sen CO2-päästöthän ovat kiis­tat­ta mata­lat, jopa sen elinkaaripäästöt.

    1. Rohkea lausah­dus. Vihreältä suunnal­ta markki­noidun ajatuk­sen mukaan vesivoimay­htiöt saa­vat siitä uskoa aat­teesen­sa ja myös lisää rahaa, jon­ka he sit­ten tietysti sijoit­ta­vat vesivoimaan. Sen CO2-päästöthän ovat kiis­tat­ta mata­lat, jopa sen elinkaaripäästöt

      Suomen raken­net­tavis­sa ole­va vesivoima on jok­seenkin kokon­aan raken­net­tu, joten tuol­laista jous­toa ei ole enää ole­mas­sa. Ei ole tuulivoimankaan osalta, kos­ka val­tion tukipoli­ti­ik­ka määrää tuulivoiman määrän, ei kysyn­tä. Joskus ennen oli toisin. Aurinkoen­er­gial­la tuo mekanis­mi toimisi vielä teo­ri­as­sa, mut­ta tois­taisek­si sen merk­i­tys on vähäinen.

  41. Tässä tun­nu­taan lähtevän ole­tuk­ses­ta, että akut ovat kiin­teä osa autoa ja siis kulke­vat aina yhden ja saman auton mukana. Jos tämä ole­tus hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä asete­taan stan­dard­ik­si jäävät muut vai­h­toe­hdot kil­pailun ulkopuolelle.

    – Esimerkik­si sel­l­ainen vai­h­toe­hto, että huoltoase­maketju omis­taa akut ja pitää niistä huol­ta. Asi­akas sit­ten vuokraa akkuka­p­a­siteet­tia tarpeen mukaan. Lyhy­een ajoon ote­taan kevyem­pi akku­paket­ti ja pidem­mälle matkalle painavampi.

    – Akku­jen “lataami­nen” kestää sit­ten vain pari min­u­ut­tia, kun vajaa paket­ti vai­hde­taan täyteen.

    Markki­nat kyl­lä löytävät sit­ten opti­maaliset sopimus­mall­it. Sitä ei tarvitse etukä­teen tietää.

  42. Jaa­has .…
    Her­ro­jen kan­nat­taa kään­tyä sähköalan asiantun­ti­joiden puoleen, jot­ta nuo jän­nitear­vot, sulakekoot ja johtoneliöt saadaan oikeaan mittasuhteeseen.
    Oli tuol­la ihan val­is­tunei­ta viit­tauk­si­akin, mut­ta tati­nan kir­joit­ta­ja on kyl­lä tietoi­neen met­sässä ja pitkällä.
    Toiv­ot­tavasti osaa ilman fos­si­il­isia sieltä pois 😉

    Auto­ja todel­lakin tulisi lada­ta valmis­ta­jan ilmoit­ta­mal­la tehol­la, vaan eipä alem­mas­ta tehostakaan hait­taa ole, kun­han imu­vir­ta ei ylitä verkon kestokykyä.

    Se onko autoon köytet­tävä sähkövir­ta sit­ten puh­taam­min tuotet­tua kuin vas­taa­van fos­si­il­isia käyt­tävän onkin sit­ten ihan toinen tari­na … nylyiset hybridithän alka­vat muut­tua ongel­ma­jät­teik­si ihan lähivuosina.

    Ehkä Soin­in­vaaran kan­nat­taisi selvit­tää tämä koko sähköketju päästöi­neen ja uusine ydin­voi­imalatarpei­neen, niin päästäisi­in lop­puy­htälöäkin puimaan fak­tapo­h­jal­ta riskeineen.

    Keitys kehit­tyy markki­na­t­alouden — ei vihrey­den — voimalla.
    Kantsis aina vähän ajatel­la enste 😉

  43. Osmo Soin­in­vaara: VR ilmoit­taa käyt­tävän­sä junis­saan pelkkää vesisähköä. En tiedä, miten tämä vaikut­ta ilmas­ton­muu­tok­seen mitenkään.

    Hyvin. Raideli­iken­teel­lä onkin asia eri­no­mais­es­ti hallussa! 

    Sen sijaan kevyt henkilöli­ikenne ja sen UE-sähkön latausverkos­to on olema­ton eikä latausverkos­ton laa­jen­t­a­mi­nen fos­si­il­isähköl­lä vie meitä mihinkään suun­taan, täl­löin jopa Syn­teet­ti­nen biodiesel 100% seoso­su­udel­la on elinkaaripäästöiltään parem­pi vaik­ka niis­sä on diesel-moot­torista johtuen korkeat lähipäästöt.

  44. Jaakko Hyvät­ti: Sik­si liiken­nease­mat ovat nimeno­maan sijoitet­tu­ja val­ta­tien var­teen, ja hyviä asen­nusko­htei­ta lataus­pis­teille. Niiden tar­jon­ta – pieni kaup­pa, rav­in­to­la, WC:t – on muutenkin suun­nitel­tu juuri tien pääl­lä pysähtymiseen. 

    Eli pikalataus istuu huolta­moiden nykyli­ike­toim­intaan kuin nenä päähän. Antaa markki­noiden siis toimia. Joskus (aika usein) on paras olla tekemät­tä mitään.

    Val­tio­val­lan rooli on mah­dol­lis­taa kil­pailu eli pitää huol­ta että jakelu­verkot paikallisi­na monopoleina pysyvät julkises­sa tai siihen ver­rat­tavas­sa omis­tuk­ses­sa. Tässä se ei ole viime aikoina kovin hyvin onnistunut.

  45. Jus­si T: Helsin­ki on täyn­nä asukaspysäköin­tiä kadun­var­si­paikoil­la, joi­hin ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta saa­da lataus­ta aikaan.

    Nor­jas­sa kuitenkin val­taosa paikoista on nimeo­maan katu­jen yms. var­sil­la (toisek­si eniten näky­isi ole­van hotel­lien tapaisil­la yksi­ty­isalueil­la ja selvästi vähiten huoltoasemilla).

    Ohi­men­nen vielä sähköau­toista: Nor­jas­sa uusi Nis­san Leaf mak­saa €22 000 ja seit­semän vuot­ta van­ha noin €10 000. Yllätävän kova hin­ta, kun tietää, että akku­jen takuu oli 5 vuot­ta van­hem­mis­sa Leafeis­sa ja uudet akut mak­sa­vat noin €5 000. Eli auton “oikekak­si hin­naksi” voi tul­la äkkiä 15 000, jos akut joutuu vai­h­ta­maan. Ja sil­lä saiskin jo vuo­den 2016 Leafin, jos­sa akku­taku­u­ta on voimas­sa vielä vuosik­si. (Edel­lä esite­tyt tiedot perus­tu­vat nopeaan googlauk­seen mut­ta ovat kyl­lä käit­tääk­seni suur­in­pi­irtein oikein.)

  46. Lisäyk­senä vielä yelem­pään viesti­in (olet­taen että se näkyy, kun on noitä hämäriä ilmoituk­sia postauk­sen yhteydessä): 

    Akku­jen kestos­ta ei ole help­po löytää yksimielisyyt­tä, mut­ta aika yleis­es­ti akku­jen arvel­laan ole käyt­tökelpoisia nor­maa­liköytössä vajaa kymme­nen vuot­ta. Tosin kap­a­siteet­ti heikke­nee jatku­vasti varsinkin kylmis­sä olois­sa, joten on vähän makua­sia, kos­ka kat­soo tarvit­se­vansa uudet akut. Esimerkik­si viidessä vuodessa akuil­la ajaet­ta­va mat­ka lyhe­nee 30–40%.

    Jos siis ostaa seit­sämän vuo­den ikäisen sähköau­ton 10 000 ottaa melkoisen riskin.

  47. Jani Ikä­valko: Sen sijaan kevyt henkilöli­ikenne ja sen UE-sähkön latausverkos­to on olema­ton eikä latausverkos­ton laa­jen­t­a­mi­nen fos­si­il­isähköl­lä vie meitä mihinkään 

    Ei kivi­hi­ilel­lä käyville ajoneu­voille. Kivisil­lä ja Sorasil­lakin oli mod­ern­im­mat pelit.
    Urbaaneil­la kaupunkiseuduil­la e‑ajoneuvo tulee lada­ta lähiy­d­in­voimal­la. Samal­la läm­mitetään kiin­teistö lähikaukoläm­möl­lä. Urbaanin hotspotin ulkop­uolel­la laite­taan sen sijaan pääo­ma tekemään töitä eli pin­ta-ala aurinkosähkölle. Talvikuukaudet kään­netään ajoneu­vo­hy­bri­di ajanko­htaiseen asen­toon ja aje­taan hyväl­lä kokon­aishyö­ty­suh­teel­la pakkaset. On myön­net­tävä, että myös pääo­maval­taisil­la pien­taloalueil­la tulee pääo­mas­ta niukku­ut­ta kos­ka aurinkok­eräin on ele­gan­tein tapa läm­mit­tää käyt­tövet­tä. Meiltä lop­puu katot ja pihat. Eli niitä on liian vähän. Ei liikaa kuten nyt fos­si­ilis­ten polt­toainei­den aikakaudel­la vielä ajatel­laan. Se että kaik­ki ryteiköt tulee rak­en­taa asumisek­si sovel­tuviksi kopeik­si on fos­si­ilisen ener­gian aikakau­den ajattelua.

  48. Onko kenel­läkään koke­mus­ta ladat­tavien täyssähköau­to­jen talvikäytöstä todel­li­sis­sa nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa Suomes­sa? Eli siitä kun auto seisoo esim. viikon 20 asteen pakkases­sa kadun var­res­sa niin minkälainen ajo­mat­ka akus­tos­ta irtoaa, vai inah­taako auto liik­keelle ollenkaan?

    Itsel­läni käsi­tyk­senä on, että täyssähköau­to tarvit­see talvek­si lämpimän tal­li­paikan, jot­ta ajo­matkat oli­si­vat edes puo­let luva­tu­ista talviolosuhteissa.

  49. Sähköau­tot toimi­si­vat talvel­lakin, jos läm­mi­tys hoidet­taisi­in pienel­lä ‘webas­tol­la’. Ei mene var­maan desiäkään satasel­la, ja toim­intasäde olisi kohtu­ulli­nen talvellakin.

  50. Muu­ta­ma kom­ment­ti min­is­teri Mykkäsen ehdo­tuk­seen ja Soin­in­vaaran kirjoitukseen.

    Pakkoa vai porkkanaa?

    Jokainen halu­aa mielum­min porkkanan kuin pakon, pait­si verot­ta­ja. Tältä osin kysymys on poli­it­tis­es­ti tulonsiirroista.
    Uuden tekni­ikan sijoit­tumises­sa pakko ohjaa hel­posti kuitenkin vääri­in kohteisi­in. Sen vuok­si on turhaa mikro­man­ageroi­da tässäkään keskustelus­sa mihin pikala­ture­i­ta tulisi sijoit­taa. Tai onhan siitä kiin­nos­tavaa keskustel­la, mut­ta harhaan men­nään jos ajatel­laan että keskustelun lop­putu­lok­se­na voisi syn­tyä sel­l­ainen hallinnolli­nen normis­to joka allokoisi verovaro­ja lataus­lait­teisi­in optimaalisesti.

    Jos kat­so­taan että sähköau­toilun yleistymistä on järkevää verovaroin tukea, parem­pi tuotos/panos suhde saadaan porkkanoil­la. Pikala­tureille­han on jo 35% investointituki.

    Markki­noiden tehtäväk­si jää sit­ten sovit­taa yhteen para­metrit saavutet­tavu­u­den, käyt­täjämäärien, saatavil­la ole­van sähköka­p­a­siteetin, puskuri­akun kus­tan­nuk­sen, pul­lan & kahv­in­myyn­nin lisään­tymisen ja sähkön myyn­ti­hin­nan suh­teen. Näi­den poh­jal­ta kau­palli­nen toim­i­ja voi arvioi­da investoin­nin kannattavuutta.

    Edelleen para­me­trei­hin kuu­luu arvio auto­jen akkuka­p­a­siteet­tien kehit­tymis­es­tä; mitä isom­mat akut, sitä use­am­min mat­ka tait­tuu ilman pikalatauk­sen tarvetta.

    Julkises­sa tuen osalta lataami­nen taloy­htiöis­sä on tois­taisek­si jäänyt väli­in­putoa­jak­si. Taloy­htiöt eivät voi saa­da ener­giatukea, mut­ta on nähty tapauk­sia jois­sa yksit­täisen sähköau­toil­i­jan han­ke on tor­pat­tu. Jos jotain oikeuk­sia ja velvol­lisuuk­sia halut­taisi­in sähköau­toilun tukemisek­si muut­taa, tehokkain­ta sähköau­toilun tukemista olisi säätää niin että taloy­htiö ei voisi estää yksit­täisen asukkaan itse kus­tan­ta­maa latauspistettä.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Suomen raken­net­tavis­sa ole­va vesivoima on jok­seenkin kokon­aan raken­net­tu, joten tuol­laista jous­toa ei ole enää ole­mas­sa. Ei ole tuulivoimankaan osalta, kos­ka val­tion tukipoli­ti­ik­ka määrää tuulivoiman määrän, ei kysyn­tä. Joskus ennen oli toisin. 

    Kos­ka tuulivoimaloiden tulot tule­vat käytän­nössä val­tion mak­samas­ta tar­if­fitues­ta, niin eikö sil­loin kysyn­tä ole käytän­nössä juuri tuen määrit­telemää? Tuulisähköähän kan­nat­taa aina tuot­taa vaik­ka kysyn­tää ei olisikaan — etuoikeuk­sien ja tuen takia muu­ta tuotan­toa joudu­taan jopa aja­maan alas, mut­ta kus­tan­nuk­set tästä lankea­vat muiden maksettavaksi.

    Se, että joku halu­aa ostaa muka­mas “tuulisähköä” tai jopa main­os­taa, että tuot­teet on tuulisähköl­lä tuotet­tua, on vain pöhköä viherpesua.

    (Täy­tyykin var­maan lait­taa “tuulisähkö­tuot­teet” boikot­tilistalle luo­mun ja GMO-vapaan jatkoksi…)

  52. K‑Veikko: Veikko

    Akun ja kul­jet­ta­jan pitää kulkea eri reit­tiä. Ei voi­da pitem­män päälle ajatel­lakaan, että akkua ladataan sil­loin, kun kul­jet­ta­ja on vireim­mil­lään, tuotan­nos­sa. — Onhan akun nimeno­mainen tehtävä varas­toi­da sähköä. Eli ostaa sähköä sil­loin kun se on halv­in­ta ja myy­dä sil­loin, kun se on kalleinta.

  53. TA:

    Jos siis ostaa seit­sämän vuo­den ikäisen sähköau­ton 10 000 ottaa melkoisen riskin.

    Eikö Nor­jas­sa tuos­sa oste­ta myös mm. oikeus käyt­tää joukkoli­iken­nekaisto­ja ja vapau­tus silta‑, tun­nel­li- yms. mak­su­ista (joi­ta ko. maas­sa riit­tää)? Luulisi tämän vaikut­ta­van hintatasoon.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Suomen raken­net­tavis­sa ole­va vesivoima on jok­seenkin kokon­aan raken­net­tu, joten tuol­laista jous­toa ei ole enää ole­mas­sa. Ei ole tuulivoimankaan osalta, kos­ka val­tion tukipoli­ti­ik­ka määrää tuulivoiman määrän, ei kysyn­tä. Joskus ennen oli toisin. Aurinkoen­er­gial­la tuo mekanis­mi toimisi vielä teo­ri­as­sa, mut­ta tois­taisek­si sen merk­i­tys on vähäinen.

    Ymmärsin kyl­lä. Puh­das­ta viher­pe­sua VR:ltä. Toki mon­et muutkin sel­l­aista harrastavat.

  55. vk: talvi

    Mielestäni liik­keelle lähtem­i­nen talvipakkasel­la on ongel­ma: akku­ja pitää läm­mit­tää ennen ajoa.

    Suurem­pi ongel­ma kuitenkin on auton sisäti­lan läm­mit­tämi­nen ajon aikana. Nyt polt­to­moot­torin hukkaläm­pö pitää matkus­ta­jat lämpimänä ja ikku­nat sulana. Kun siir­ry­tään sähköau­toon, on Suomen olois­sa autoon asen­net­ta­va erilli­nen “Webas­to” eli polt­toöljyl­lä tai ben­sal­la toimi­va sisäti­lan läm­mitin. Ladat­ul­la sähköl­lä läm­mit­tämi­nen olisi aivan järjetöntä.

  56. vk: kun auto seisoo esim. viikon 20 asteen pakkases­sa kadun var­res­sa niin minkälainen ajo­mat­ka akus­tos­ta irtoaa,

    Jos auto seisoo viikko­ja ei ehkä sähköau­toa kan­na­ta hom­ma­ta. Seiso­va auto­han ei fos­si­il­isi­akan polt­toainet­ta kuluta.

    Ilmas­to­vaiku­tusten kannal­ta suurim­mat voitot saadaan kun eniten aja­vat 10% autoista muut­tuisi­vat sähköau­toik­si. Hel­poin­ta tämä olisi polt­toain­everon koro­tuk­sel­la aja­mal­la ben­san hin­nan yli kah­den euron.

  57. Mykkäsen ehdo­tus on mielestäni ihan hyvä, ja soin­in­vaaran vähän parem­pi. Itse suh­taudun erit­täin nuiv­asti julkisen rahan tuki­aisi­in, mut­ta sähköau­to­jen latausverkon kas­vat­ta­mi­nen on siedet­tävää. Pääsemme muna-kana ongel­mas­ta ja tuki­ainen on ker­talu­on­toinen eikä mikään jatku­va raha-automaatti.

  58. TA:

    Tosin kap­a­siteet­ti heikke­nee jatku­vasti varsinkin kylmis­sä olois­sa, joten on vähän makua­sia, kos­ka kat­soo tarvit­se­vansa uudet akut. Esimerkik­si viidessä vuodessa akuil­la ajaet­ta­va mat­ka lyhe­nee 30–40%.

    Akku­jen kestos­ta saadaan koko ajan uut­ta tietoa, ja tyyp­il­lis­es­ti akut ovat säi­lyt­täneet kap­a­siteet­tin­sa odotet­tua parem­min. Nyky­isin esim. Nis­san antaa uusille autoil­len­sa jo 160 000 km tai 8 vuo­den taku­un (akun kap­a­siteet­ti alen­tunut enin­tään 25 %).

    Sen ver­ran pitää kor­ja­ta, ettei kylmä ilmas­to nopeu­ta akku­jen van­hen­e­mista, hyvin läm­min ilmas­to kyl­läkin. Sik­si kan­nat­taa olla tark­ka, jos ostaa käytet­tyä autoa esim. Välimeren maista.

  59. Ville:
    Osa akkuka­p­a­siteetista pitäisi olla stan­dar­d­oiduis­sa vai­h­toakuis­sa, jot­ka voitaisi­in vai­h­taa nopeasti samaan tapaan kuin kaa­supul­lo­ja myy­dään nykyisin.

    Hyvä idea, huvit­taa vaan ajatel­la kun ruosteinen truk­ki tuup­paa ton­nin pain­oista pinoa tes­lan ahteriin 🙂

  60. K‑Veikko: Akun ja kul­jet­ta­jan pitää kulkea eri reit­tiä. Ei voi­da pitem­män päälle ajatel­lakaan, että akkua ladataan sil­loin, kun kul­jet­ta­ja on vireim­mil­lään, tuotan­nos­sa. — Onhan akun nimeno­mainen tehtävä varas­toi­da sähköä. Eli ostaa sähköä sil­loin kun se on halv­in­ta ja myy­dä sil­loin, kun se on kalleinta.

    Parem­pi tapa varas­toi­da sähköä on tehdä siitä metaa­nia ja varas­toi­da esim. kaa­su­verkkoon. Aurinko- ja tuulimetaanin perus­teet. Akut on aika köp­siä ja kalli­ita siihen tarkoitukseen.

  61. Mik­sei auto­te­ol­lisu­us valmista auto­ja, joi­hin akut olisi hel­posti vai­hdet­tavis­sa huoltoasemil­la aurinko- tai tuulivoimal­la ladat­tui­hin akkuihin?
    Menok­si saman tien eikä tarvit­sisi kulutel­la rahaa ja aikaa siihen, kun oma kallis akku latau­tuu ydin- tai hiilivoimal­la. Pitkälle matkalle voisi vuokra­ta täy­teen ladatun peräkärryn.

  62. hap­po­sai:
    Mykkäsen ehdo­tus on mielestäni ihan hyvä, ja soin­in­vaaran vähän parem­pi. Itse suh­taudun erit­täin nuiv­asti julkisen rahan tuki­aisi­in, mut­ta sähköau­to­jen latausverkon kas­vat­ta­mi­nen on siedet­tävää. Pääsemme muna-kana ongel­mas­ta ja tuki­ainen on ker­talu­on­toinen eikä mikään jatku­va raha-automaatti.

    Mykkäsen ener­giaosaamista on kyl­lä syytä epäil­lä. Hän­hän on lausunut, että sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to Suomes­sa on kehi­tyk­sen jar­ru. Kuitenkin se on niitä har­vo­ja vahvuuk­sia, mitä meil­lä on. Nyt sekin on vaaras­sa, kos­ka kivi­hi­ilen täyskiel­lon mukana menee myös yhteis­tuotan­to. Yhteis­tuotan­toa voidaan ihan hyvin tehdä biopolt­toaineil­lakin, mut­ta esimerkik­si Helsingis­sä se on tois­taisek­si kovin haas­teel­lista. Kivi­hi­ilen käytön jatkoa­jal­la saisimme rauhas­sa kehit­tää infraamme tule­vaan suuntaan.

    Miten tämä liit­tyy sähköau­toi­hin? Siten, että sähkön riit­tävyys Suomes­sa on nouse­mas­sa isok­si uhkak­si. Ehkä naa­puri­mais­samme raken­netaan uusia voimalaitok­sia, joista voidaan viedä sähköä Suomeen, jos sähkön hin­ta vain nousee tarpeek­si korkealle. Mut­ta kun yhteis­tuotan­non tukem­i­nen yksinker­tais­es­ti sekä antaisi sähköä että pitäisi sähkön hin­nan aisois­sa. Yhteis­tuotan­to ei valitet­tavasti riitä kesäl­lä. Sil­loin tarvi­taan avuk­si jopa hiililauhdet­ta, jos mitään muu­ta ei ole saatavissa.

    Ja tämä vielä: VR ei todel­lakaan käytä mitään vesisähköä todel­lisu­udessa. Ja jos käyt­täisi, muut käyt­täi­sivät muuten tuotet­tua sähköä, eli tuotan­to­tase ei tästä muu­tu. Sähköau­toille voisi kuvitel­la uut­ta jär­jestelmää, jos­sa akku­ja ladataan ihan aidol­la uudel­la tuuli- tai aurinkosähköl­lä — ja vain sil­loin, kun sitä on.

  63. Han­nu:
    Mik­sei auto­te­ol­lisu­us valmista auto­ja, joi­hin akut olisi hel­posti vai­hdet­tavis­sa huoltoasemil­la aurinko- tai tuulivoimal­la ladat­tui­hin akkuihin? 

    Tes­lan autossa on 90kWh akut. Tes­lan Pow­er­wall mak­saa 14kWh kap­a­siteetil­lä 6500€.

    Eli ei ole stan­dard­e­ja, ei ole markki­noi­ta, ja pääo­makus­tan­nuk­set ovat hur­jia. Tarvit­taisi­in use­ampi “gigafac­to­ry” tuot­ta­maan täy­del­lä höyryl­lä akku­ja, jot­ta esim. Euroop­paan tai USAan syn­ty­isi riit­tävä kri­it­ti­nen mas­sa kulut­ta­jia käyt­tämään vaihtoakkuja.

    Ehkä akkute­knolo­gia kehit­tyy ja halpe­nee vielä. Tai joku polt­to­ken­no­hy­bridite­knolo­gia lyö läpi.

    1. Nämä vai­h­toakut saat­ta­vat yleistyä raskaan liiken­teen ajoneu­voihin, joi­hin ne on yksinker­taisem­pi stan­dar­d­oi­da. Rek­ka kai vie noin 100 kWh/100 km, joten tuplas­ti Tes­lan akku­jen kokoisel­la sat­sil­la ajaisi noin 200 km.

  64. Han­nu: Mik­sei auto­te­ol­lisu­us valmista auto­ja, joi­hin akut olisi hel­posti vai­hdet­tavis­sa huoltoasemil­la aurinko- tai tuulivoimal­la ladat­tui­hin akkuihin?

    Luul­tavasti sik­si, että yksi akku­pak­ka mak­saa use­am­man ton­nin. Lisäk­si tulee ener­gian tuotan­to, vai­h­toon tarvit­ta­va kalus­to, varas­toin­ti ja muu infra siihen päälle. Akku­pakko­ja pitäisi olla moni­in eri­tyyp­pisi­in autoi­hin. Ja kos­ka akku­ja sijoite­taan autoon eri puo­lille ihan järk­isy­istä, pikavai­h­to tulisi ole­maan hyvin han­kalaa. Kaikki­neen ilmeisen kallis systeemi -
    ja ehkä myös aikaavievem­pi — kuluttajalle.

    Kun tätä ver­taa siihen, että laite­taan töpseli seinään ja siihen johto (jos vähän liiotel­laan) voi ara­va­ta kumpi on parem­pi tapa markki­noiden mielestä.

  65. Justiinsa…Aurinkopaneeli ja pari pien­tä sähköä tuot­tavaa tuulimyllyä.
    HEKOHEHO ja EKO!

  66. Yö hotel­lis­sa aina kun auto ladataan ajokuntoon ?

    Myyn­ti­tyk­ki viet­tänee vuo­den tien pääl­lä ja saa­puu jouluk­si kotiin…

  67. TA: Luul­tavasti sik­si, että yksi akku­pak­ka mak­saa use­am­man ton­nin. Lisäk­si tulee ener­gian tuotan­to, vai­h­toon tarvit­ta­va kalus­to, varas­toin­ti ja muu infra siihen päälle. Akku­pakko­ja pitäisi olla moni­in eri­tyyp­pisi­in autoi­hin. Ja kos­ka akku­ja sijoite­taan autoon eri puo­lille ihan järk­isy­istä, pikavai­h­to tulisi ole­maan hyvin han­kalaa. Kaikki­neen ilmeisen kallis sys­tee­mi –ja ehkä myös aikaavievem­pi – kuluttajalle.

    Kun tätä ver­taa siihen, että laite­taan töpseli seinään ja siihen johto (jos vähän liiotel­laan) voi ara­va­ta kumpi on parem­pi tapa markki­noiden mielestä.

    Ehkä mielu­um­min niin, että (ylipäätään sähköau­to on pieni ja vähäku­lu­tuksi­nen kaup­pakas­si, kakkosauto, ei niinkään ratau­rheilu­un opti­moitu tes­la) säi­ly­ty­s­paikalla on bulkki­akus­to, halv­in­ta mah­dol­lista, jota ladataan opti­moidusti sil­loin kun sähköä on help­po tuot­taa (itse tai sopimuskump­pani) vuorokau­den ympäri. Ja pure­taan ajoneu­von joutoaikana ajoneu­voakus­toon. Liiken­teessä palvelun­tar­joa­jat tar­joa­vat nopeaa, odot­taes­sa, lataus­ta. Ja ajoneu­vos­sa on autonomisia hyvin opti­moitu­ja lataus­mekanis­me­ja polt­tavin moot­tor­ein, varatankkimetaforalla.

    Ajoneu­von pat­te­rien vai­h­to lennos­sa ei vaiku­ta mielekkäältä kon­sep­til­ta maail­mas­sa jos­sa älykän­nykänkin pat­teri on voimakkaasti integroitu.

  68. TL:
    Pidän kyl­lä ideana tuol­lais­es­ta kokon­aisu­ud­es­ta, jos­sa talot tuot­ta­vat ener­giaa itselleen, autoi­hin ja verkkoon. Ja jos­sa “itse­tuotet­tua” sähköä voi lada­ta autoon­sa mis­sä tahansa, vaik­ka työ­paikan parkkipaikalla. Reaali­aikaisel­la hinnalla.

    https://www.tesla.com/fi_FI/solarroof

    Olen­naista tuos­sa on ymmärtää, että ajoneu­von joutoai­ka ja omas­sa hallinnas­sa ole­va pin­ta-ala ovat hyvin perus­tavaalaa­tuis­es­ti pääo­ma joil­la on mm.ekologista ja siis yhä tärkeämpiä arvo­ja. Ei päin­vas­toin. Se on eriskum­mallista, tai no välistävetäjien kannal­ta tietysti järkevää, opti­moin­tia että tuo lup­poai­ka pois­te­taan sekä pin­ta-alaa per capi­ta min­i­moidaan. Jos samal­la ei, kuten ei voi­da tehdä, puu­tu­ta väestön määrään on seu­rauk­se­na aina lop­pu. Joko maail­man tai demokratian.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä vai­h­toakut saat­ta­vat yleistyä raskaan liiken­teen ajoneu­voihin, joi­hin ne on yksinker­taisem­pi stan­dar­d­oi­da. Rek­ka kai vie noin 100 kWh/100 km, joten tuplas­ti Tes­lan akku­jen kokoisel­la sat­sil­la ajaisi noin 200 km.

    No ei kyl­lä kun Euroopas­sa menee jo täy­del­lä tehol­la metaanirekat ilman kom­pro­mis­se­ja diesel-rekko­hin ver­rat­tuna ja Suomes­sakin on jo LNG-tankkausasemi­akin pari kap­palet­ta. Metaani ja LNG on todel­lisu­ut­ta nyt jo Suomes­sakin — ei tartte haaveilla.

  70. Sähköau­tokon­sep­tis­sa on jäänyt vähälle huomi­olle niiden ener­giavarastopo­ten­ti­aali, mis­sä ne toimi­vat osana suurem­paa kokon­aisu­ut­ta ja toimi­vat myös huip­puen­er­gian tasauk­ses­sa. Huoltoasemia luon­te­vampi paik­ka olisi esim. liityn­täli­iken­nepaikat rato­jen var­sil­la. Täl­löin auto­jen kap­a­siteet­tia voitaisi­in päivän aikaan käyt­tää latailun ohel­la myös kulu­tuk­seen tarvittaessa.Sähköistettyjen rato­jen ja keskusten sähköin­fra tuk­isi myös täl­laista. Raskaan liiken­teen ratkaisut erik­seen, siinä auton käyt­töaikakin on omanlaisensa.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä vai­h­toakut saat­ta­vat yleistyä raskaan liiken­teen ajoneu­voihin, joi­hin ne on yksinker­taisem­pi stan­dar­d­oi­da. Rek­ka kai vie noin 100 kWh/100 km, joten tuplas­ti Tes­lan akku­jen kokoisel­la sat­sil­la ajaisi noin 200 km.

    Eikö 100kWh ole 10 litraa öljyä? Eiköhän nuo rekat vie lastista ja maas­tos­ta riip­puen 3–6 ker­taa tuon.

    1. Eikö 100kWh ole 10 litraa öljyä? Eiköhän nuo rekat vie lastista ja maas­tos­ta riip­puen 3–6 ker­taa tuon

      No ei ole. Öljyn ener­giamäärän osalta suun­nilleen noin, mut­ta hyö­ty­suhde. Moot­toris­sa litra öljyä onkin vain 4 kWh
      .

  72. Sähköau­to on ihan toimi­va ratkaisu mm. kaupunkien jakeluli­iken­teeseen. Myös per­heen kakkosau­tona se voi toimia, mut­ta annetaan markki­noiden päät­tää, tuleeko siitä vielä joskus kyp­sä teknolo­gia laa­jem­min käytettäväksi.

  73. Osmo Soin­in­vaara: No ei ole. Öljyn ener­giamäärän osalta suun­nilleen noin, mut­ta hyö­ty­suhde. Moot­toris­sa litra öljyä onkin vain 4 kWh

    Nor­malairekan enr­giakul­tus oli 10 vuo­tat sit­ten 40 l /100 km. Uskoskan­sei apran­tun­tus iitä.

    Jani Ikä­valko: Onhan maakaa­su­verkos­tossa seassa biokaa­sua ja maakaa­sua, ehkäpä sik­si – sekin ongel­ma pitäisi ratkaista.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san maakaa­su­verkos­sa ei ole muu­ta kuin venäläistä maakaasua

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san maakaa­su­verkos­sa ei ole muu­ta kuin venäläistä maakaasua

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san maakaa­su­verkos­sa ei ole muu­ta kuin venäläistä maakaasua

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san maakaa­su­verkos­sa ei ole muu­ta kuin venäläistä maakaasua

    On sis­nä mukaan ripaus sak­slasi­atkin maakaa­sua. Olen ollut Nord-Rhein-West­falénisa maakasukentällä.

    .

    Dieselöljynen­er­gi­sisältö on 43 MJ /kg eli noin 45 MJ/ litra 1 KWh 3,6 MJ joten litra öljyä vas­taa 10 KWh:ta Min­ul­ll on vähön sel­l­aine käsi­tys, nykyaisken auton kokon­aishyö­ty­suhde on n 1/3. Lisä­ki otet­ta­va huomioon. että men­tyk­set voiman­vöök­tyk­sessä lienevät sähkä. ja diesel­sauto­lal sama aluokka.Nämä siis ovat olettamia.

  74. Tuleeko akkukäyt­töi­nen auto syr­jäyt­tämään vetyau­ton tule­vaisu­udessa? Eikö rin­nal­la pitäisi vielä kat­soa vetyau­ton mahdollisuudet?

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san maakaa­su­verkos­sa ei ole muu­ta kuin venäläistä maakaasua

    No ei pidä paikkansa. Audi tuot­taa sinne jo tuulimetaania.

  76. Ari Laine­vuo:
    Sähköau­tokon­sep­tis­sa on jäänyt vähälle huomi­olle niiden ener­giavarastopo­ten­ti­aali, mis­sä ne toimi­vat osana suurem­paa kokon­aisu­ut­ta ja toimi­vat myös huip­puen­er­gian tasauk­ses­sa. Huoltoasemia luon­te­vampi paik­ka olisi esim. liityn­täli­iken­nepaikat rato­jen var­sil­la. Täl­löin auto­jen kap­a­siteet­tia voitaisi­in päivän aikaan käyt­tää latailun ohel­la myös kulu­tuk­seen tarvittaessa.Sähköistettyjen rato­jen ja keskusten sähköin­fra tuk­isi myös täl­laista. Raskaan liiken­teen ratkaisut erik­seen, siinä auton käyt­töaikakin on omanlaisensa.

    Sitähän tääl­lä on jankutet­tu jatku­vasti, joten ei se nyt niin vähälle huomi­olle ole jäänyt. Tuulimetaani ja Aurinkometaani on vain paljon paljon kätevämpi tapa varas­toi­da uusi­u­tu­vaa ener­giaa. Valmis­te­tut uudet akut täl­löin; 0 kappaletta.

  77. max: Ajoneu­von pat­te­rien vai­h­to lennos­sa ei vaiku­ta mielekkäältä kon­sep­til­ta maail­mas­sa jos­sa älykän­nykänkin pat­teri on voimakkaasti integroitu.

    Yksi vai­h­toe­hto voisi olla suk­si­boksin (tai peräkär­ryn…) kaltainen vuokrat­ta­va lisäakus­to, joka lyötäisi­in auton katolle tarvit­taes­sa mökki­matkaa varten, ja jon­ka voisi vai­h­taa huoltoase­mal­la vas­taavaan täy­teen ladat­tuun paket­ti­in. Auton varsi­naisen akun voisi sil­loin opti­moi­da helpom­min sitä varsi­naista pääkäyt­tö­tarkoi­tus­ta varten, eli parinkymme­nen kilo­metrin päivit­täiseen kaupunkiajoon.

  78. Meille on ker­rot­tu sähköau­to­jen halpenevan ja tehos­tu­van tulevaisuudessa.

    Mik­si emme odot­taisi 5–10 vuot­ta ja seu­raisimme tarkasti säköyli­jäämäisen ja raharikkaan Nor­jan koke­muk­sia sähköau­toilus­ta : Nor­jas­sa sähköau­to­ja reilu 100.000 kpl, meil­lä n. 1.000 kpl.

    Pelkoni on ‚että tässä men­nään taas ker­ran ” Urali­in niin että nup­pi tutisee.”

    Vuon­na 2010 eduskun­ta teki tuuli­tukipäätök­sen, joka tulee meille mak­samaan n. 4000 miljoon­aa euroa verovaroista kus­tan­net­tavaa tukea.

    Ei kai kukaan täyspäi­nen usko, että eduskun­ta nyky­isil­lä tiedoil­la tuulivoimas­ta tek­isi tuol­laisen päätök­sen nyt v. 2017?

    Ehkä todel­la kan­nat­taisi nyt odot­taa, ettei taas kiireel­lä munit­taisi mil­jar­di­en edestä…

  79. Onkos kukaan vielä (julkises­ti) ratkaissut sähköau­toilun laa­jen­e­misen seu­rauk­se­na tapah­tu­vaa vero­tu­lo­jen romahdusta?

    Polt­toain­everos­ta saadut tulot val­ti­olle oli­vat v. 2015:
    2,82 Mrd euroa, siihen päälle Alv 1,16 Mrd euroa eli pyöristäen 4 Mrdia euroa.

    Ole­tuk­se­na tälle kysymyk­selle on, että “Berner­in” ideoima “mus­ta laatikko” esi­tys, jos­sa tietyt edel­läkävi­jä start­up- yri­tyk­set pää­sevät verot­ta­jan paikalle per­imään mak­su­ja autoil­i­joil­ta on lop­ullis­es­ti kuopat­tu ja haudattu.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole rajoitet­tu mil­lään taval­la. Kaavas­sa on paikko­jen min­im­imäärä. Paikko­ja saa rak­en­taa kuin­ka paljon halu­aa. Kukaan ei ole halun­nut rak­en­taa enem­pää kuin kaa­va vaatii.

    Tot­takai, kos­ka Suomes­sa raken­netaan täl­lä het­kel­lä vain gryn­deri­ra­hoit­teisia ker­rostalo­ja. Gryn­deri mak­si­moi tuo­ton rak­en­ta­mal­la liian vähän paikkoja.

    Kun tätä ver­rataan omakoti­tuotan­toon, niin har­vas­sa ovat ne omakoti­talot, jois­sa ei ole kah­ta paikkaa tallissa/katoksessa. Kolme, neljäkin paikkaa on ihan nor­maali ja noiden lisäk­si on yleen­sä ainakin pari paikkaa vieraille.

    Gryn­derin lain mukainen tavoite ei ole rak­en­taa asi­akkaalle toimivia asun­to­ja, vaan mak­si­moi­da tuot­to. Autopaikat eivät ole ain­oa kär­si­jä. Pois jätetään myös varas­toti­lat, vaatekaapit ja talon­miehenasun­not. Liiketi­lat myy­dään ulos, ne eivät jää yhtiön omis­tuk­seen. Jne.

    1. Kalle. Pidätkä siis asun­non osta­jaa täytenä type­r­yk­senä. Mik­si grynder4in kan­nat­taisi rak­en­taa toim­i­ma­ton asunto

        vain kiusa­tak­seen osta­jaa. Jos osta­ja pitää autopaikkaa 50 000 euron arvoise­na, hän tietysti ostaa sen ja gryn­deri saa siitäkin omansa pois. Gryn­der­it kuitenkin valit­ta­vat, etteivät nämä pakol­liset autopaikatkaan mene kau­pak­si lähellekään omakustannushintaan.
  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Pidätkä siis asun­non osta­jaa täytenä typeryksenä… 

    Asun­non osta­ja voi olla type­r­yk­siä, tilas­tol­lis­es­ti hekin asu­vat jos­sain 🙂 mut­ta muu­ta­man asun­non elämäni aikana osta­neena voin vaku­ut­taa, että kaik­ki asun­non osta­jat ovat vai­h­toe­hdot­to­mia. Suomes­sa raken­netaan ker­rostaloko­htei­ta käytän­nössä vain gryn­deri­ra­hoituk­sel­la. Osakey­htiölain mukaan yhtiön ain­oa tavoite on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen. Asukkaan tarpeet eivät ole etusijalla.

    Ennen sotia asun­tora­hoi­tus Suomes­sa oli ter­veel­lä poh­jal­la. Raken­nus­li­ike ja rahoi­tus oli eriytet­ty. Suuri­akin kiv­i­talo­ja raken­net­ti­in niin, että asun­non osta­ja pystyi vaikut­ta­maan tulok­seen, mm. tal­lien ja toim­i­tilo­jen määrään. 

    Kun autopaikas­ta pyy­de­tään 50 000 €, niin voi vain sanoa, että kate on kohdal­laan. Paikko­ja tehdään liian vähän, jot­ta kate saadaan kohdalleen. Fik­su rak­en­taa 1/2 tarvit­tavista paikoista, jos sil­lä saadaan hin­ta hilat­tua tuo­hon tasoon. Tosin sum­man voisi purkaa ja pohtia, kenen kate tässä nyt on kohdal­laan. Kär­si­jä on joka tapauk­ses­sa asi­akas, jos­ta tulee asukas, kuntalainen.

    1. Kalle. Vai­h­da autopaik­ka vaik­ka parvek­keek­si niin huo­maat, kuin­ka epäloogi­nen päät­telysi on. Kos­ka asukkaat halu­a­vat asun­to­ja, jois­sa pn parveke, niitä kan­nat­taa rak­en­taa liian vähän, jot­ta saisi parvek­keesta hyvän hin­nan. Uskottavaa?
      Kyl­lä gryn­deri rak­en­taa autopaikko­ja mielel­lään, jos joku niistä mak­saa, mut­ta ei tietenkään tap­piok­seen kuin kaa­van pakot­ta­mana. Kalli­ita ne ovat tiivi­isti raken­ne­tu­il­la alueil­la. Haja-asu­tusalueil­la ne tietysti ovat halpo­ja, kos­ka auto mah­tuu parkkiru­u­tu­un maan päälle.

  82. arkkite­hti: Yksi vai­h­toe­hto voisi olla suk­si­boksin (tai peräkär­ryn…) kaltainen vuokrat­ta­va lisäakus­to, joka lyötäisi­in auton katolle tarvit­taes­sa mökki­matkaa varten, ja jon­ka voisi vai­h­taa huoltoase­mal­la vas­taavaan täy­teen ladat­tuun paket­ti­in. Auton varsi­naisen akun voisi sil­loin opti­moi­da helpom­min sitä varsi­naista pääkäyt­tö­tarkoi­tus­ta varten, eli parinkymme­nen kilo­metrin päivit­täiseen kaupunkiajoon.

    Tes­lan akku­paket­ti painaa 950 kg. Vaika­pa E‑sarjan Mer­sun katolle saa kai lait­taa enin­tään 100 kg. Peräkär­ryssä on enem­män real­is­mia, mut­ta useim­mil­la autoil­la mak­simi­paino peräkär­ryn lastille on 400–500 kg. Sen kanssa tulee sit­ten 80 kh/h kat­tonopeus Suomen teil­lä. Ameri­ikas­sa rekatkin painel­e­vat 110–120 vauhtia.

    Täyssähköau­to­jen läpi­lyön­ti tarvit­see akkute­knolo­gian harp­pauk­sen, jota on odotet­tu jo kym­meniä vuosia. Tes­lakaan ei ole juuri uut­ta tähän asi­aan tuonut, akuil­la on edelleen pain­oa liikaa.

    Oma hevosveikkauk­seni on ladat­ta­vat hybrid­it kun­han hin­nat vielä halpenevat tai val­tio alkaa tuke­maan han­k­in­taa. Suurin osa arki­a­jos­ta sähköl­lä ja tarvit­taes­sa riip­pumat­to­muus latausverkostosta.

  83. Eikö Helsin­ki main­os­tanut kaukoläm­mön hyö­ty­suh­teek­si peräti 70% kun tuot­taa sähköen­er­giaa ja läm­pöä. Ben­saau­to tuot­ta­nee 30% käyt­tövoimaa ja lisäk­si läm­mi­ty­sen­er­giaa. Kaipa tuos­ta hyö­ty­suhde nousee reippaasti.
    Muis­tan luke­neeni, että joku suo­ma­lainen kek­si keinon hajot­taa auringonva­l­ol­la suo­raan hiilid­iok­si­i­di poltet­tavak­si kaa­suk­si. Olisi oiva keksin­tö. Voiko olla totta.

    1. CHP-laitok­sen hyö­ty­suhde on 90 %, jos­ta 30 % sähköä ja 60 % läm­pöä. 10 % menee harakoil­la. Maakaa­su­voimalas­sa sähkön ja läm­mön suh­teet menevät päinvastoin.

  84. Kalle: mut­ta annetaan markki­noiden päät­tää, tuleeko siitä vielä joskus kyp­sä teknolo­gia laa­jem­min käytettäväksi.

    Tämä asia päätetään Brys­selis­sä siinä mielessä, että aikatalu pakot­taa toim­i­maan val­tion johdol­la auto­jen päästö­jen vähennyksessä. 

    Jotain radikaalia olisi tehtävä pian, mut­ta mitä, kun val­ti­ol­ta on ollut vuosikaudet ns. rahat lop­pu ja kansakin on ollut köy­htymään päin kym­menisen vuot­ta? Sähköau­tot eivät ole kalleuten­sa vuok­si ratkaisu. 

    Kun­han vain saataisi­in ihmiset liikku­maan vähem­män varsinkin oma­l­la autol­la ja joukkoli­iken­teen käyt­töaste parem­mak­si. Sel­l­ais­ta­han Bern­er kai yrit­ti, mut­ta ehdo­tus ammut­ti­in alas. Mut­ta jos jotain ihmeel­listä ei kek­sitä, kai se ehdo­tus koh­ta nousee kuolleista.

  85. TA: Tämä asia päätetään Brys­selis­sä siinä mielessä, että aikatalu pakot­taa toim­i­maan val­tion johdol­la auto­jen päästö­jen vähennyksessä.

    Miten se pakot­taa toim­i­maan? Tuskin­pa Euroop­pa ajaa kansalais­ten liikku­misen ja talouden alas sik­si, että Brys­selis­sä päätetään.

    Lie­neekö tämä taas niitä jut­tu­ja, jot­ka Suo­mi tulk­it­see pakkona, mut­ta mon­et muut eivät?

  86. Sep­po Vil­jakainen:
    Meille on ker­rot­tu sähköau­to­jen halpenevan ja tehos­tu­van tulevaisuudessa.

    Tätä kaik­ki vaan hokee. Osa sen takia että kuu­lostaisi jotenkin pätevältä ja uskot­tal­ta. Juurikaan fak­to­ja ja sub­stanssia tuon jatku­van kuoro­hoke­man taakse ei kuitenkaan kätkey­dy eikä niitä kysyt­täessä koskaan löydy.

    Jotkut ovat yrit­täneet argu­men­toi­da tämän asian puoles­ta mut­ta ne yri­tyk­set ovat olleet hyvin löy­hiä ja kevyt­pe­rus­taisia, lähin­nä pikana net­tisurf­failu­tuokion jäl­keen löy­det­tyjä joitain uutis­linkke­jä joista ei asian todel­lisia lähteitä ole edes ollut saatavilla.

  87. Kalle: Kun autopaikas­ta pyy­de­tään 50 000 €, niin voi vain sanoa, että kate on kohdal­laan. Paikko­ja tehdään liian vähän, jot­ta kate saadaan kohdalleen. Fik­su rak­en­taa 1/2 tarvit­tavista paikoista, jos sil­lä saadaan hin­ta hilat­tua tuo­hon tasoon. 

    Kaiken jär­jen mukaan tuon pitäisi toimia myös sauno­jen ja itseasi­as­sa var­maan myös niiden asun­to­jenkin kohdal­la. Tai jos jät­tää vaikka­pa joka tois­es­ta asun­nos­ta keit­tiön kokon­aan pois, voi vaa­tia hirveitä sum­mia niistä jäljelläolevista.

    Ei kuu­losta siltä että tuo ihan näin toimisi.

  88. Ihan eivät vis­si­in 60% lupaa läm­mön osu­udek­si ja kokon­aishyö­ty­suhde taitaa pikkaisen alle 90% jäädä.

    Paljonko olisi läm­mön hyö­ty­suhde, jos otet­taisi­in siir­to­hävik­ki huomioon? Tämä on var­masti tiedos­sa, kun selvästi tiede­tään mitä tuote­taan ja mitä laskutetaan.

  89. Jani Ikä­valko: Tätä kaik­ki vaan hokee. Osa sen takia että kuu­lostaisi jotenkin pätevältä ja uskot­tal­ta. Juurikaan fak­to­ja ja sub­stanssia tuon jatku­van kuoro­hoke­man taakse ei kuitenkaan kätkey­dy eikä niitä kysyt­täessä koskaan löydy.

    Jotkut ovat yrit­täneet argu­men­toi­da tämän asian puoles­ta mut­ta ne yri­tyk­set ovat olleet hyvin löy­hiä ja kevyt­pe­rus­taisia, lähin­nä pikana net­tisurf­failu­tuokion jäl­keen löy­det­tyjä joitain uutis­linkke­jä joista ei asian todel­lisia lähteitä ole edes ollut saatavilla.

    Sähköau­to­jen akku­jen hin­nat ovat tip­puneet noin 80% kuudessa vuodessa. Tot­ta kai myös muut kus­tan­nuk­set ovat laske­neet, kun ollaan päästy mas­sat­uotan­toon tai sen kynnykselle. 

    Mut­ta, jos ymmärsin oikein, tämä ei siis mielestäsi vaiku­ta sähköau­to­jen hintaan?

  90. Blo­gistin kanssa samaa mieltä ben­sa-asemille sijoitet­tavien lataus­pis­tei­den “järkevyy­destä”.

    Pilo­toin­ti paras­ta aloit­taa mis­sä sähköau­to­ja on, eli suuret kaupun­git ja niiden liepeil­lä ole­vat kaup­pakeskuk­set, kir­jas­tot, uima­hal­lit (esim).

    Pankkiko­rt­ti latauspisteeseen(kuten ben­sa-asemil­la) ja ener­giaa autoon sal­don mukaan ja vaik­ka uimaan sil­lä välin.
    (Tämähän se tule­vaisu­us lie­nee 5–10 vuo­den kulut­tua ja ko. autosähkön hin­taan on leiv­ot­tu sisään joku energia‑, moot­torisähkövero, kos­ka val­tion bud­jet­ti ja eri­toten tulopuoli)

    Vai kuvit­teleeko joku, että “autosähkö” tuot­taa tule­vaisu­udessa suh­teessa bensaan/ dieseli­in vähem­män veroeu­ro­ja val­ti­olle kuin nykyi­nen polt­toain­evero­tuot­to alveineen.
    (mut­ta sen aika ei ole vielä kos­ka Laf­fer ja käyrät)

    Hevos­mi­esten tieto­toimis­ton mukaan muuten akkute­knolo­gias­sa on saavutet­tu läpimur­to jo muu­ta­ma vuosi sit­ten MUTTA paten­tit ovat OPEC:in kassakaapissa.…he mak­soi­vat eniten.….

  91. Ft maail­mal­ta:
    Ihan eivät vis­si­in 60% lupaa läm­mön osu­udek­si ja kokon­aishyö­ty­suhde taitaa pikkaisen alle 90% jäädä.

    Paljonko olisi läm­mön hyö­ty­suhde, jos otet­taisi­in siir­to­hävik­ki huomioon? Tämä on var­masti tiedos­sa, kun selvästi tiede­tään mitä tuote­taan ja mitä laskutetaan.

    Tarkoil­la luvuil­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka jo suu­ru­us­lu­okkatarkastelul­la voi tode­ta CHP:n ylivoimaisek­si. Suomen ilmas­toys­täväl­lisin teko olisi lisätä Helsin­gin maakaa­suy­hteis­tuotan­toa, mut­ta yhteisen edun nimis­sä mak­saji­na saisi toki olla muut tahot kuin helsinkiläiset kaukoläm­mit­täjät. Kelvot­toman osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na koko yhteis­tuotan­to uhkaa lop­pua Helsingistä. Ilmas­to kär­sii, viher­vouhot­ta­jat riemuitsevat.

  92. Sylt­ty: Kaiken jär­jen mukaan tuon pitäisi toimia myös sauno­jen ja itseasi­as­sa var­maan myös niiden asun­to­jenkin kohdalla…

    Selitä min­ulle, mil­lä muul­la pystyy autopaikalle luo­maan noin tolkut­toman kat­teen? Se kenen pus­si­in kate solah­taa olisi myös mielenkiintoista.

    1. Ei pysty muo­dosta­maan mitään tolku­ton­ta katet­ta. Pysäköin­ti­ti­lan lait­ta­mi­nen talon alle on tolkut­toman kallista. Se menee usein myös poh­javesir­a­jan ala­puolelle. Tämä on tiivi­in rak­en­teen ongel­ma, jos­sa maan­päälli­nen pysäköin­ti ei tule kyseeseen ja jos­sa myös pysäköin­ti­ta­lo tulee kalli­ik­si, kos­ka se syr­jäyt­tää yhden asuin­talon, jon­ka raken­nu­soikeus saat­taa mak­saa 2000 €/neliö.
      Jos Kalle osaa rak­en­taa pysäköin­tipaikat halvem­mal­la, hän voisi tehdä omaisu­u­den raken­nusalan yrittäjänä.

  93. Ode,
    Suomes­sa siir­ryt­ti­in 220 voltista 230 volt­ti­in vuosi­na 1988–1995.
    Siir­ry sinäkin!

  94. uusi kas­vo tääl­lä: Hevos­mi­esten tieto­toimis­ton mukaan muuten akkute­knolo­gias­sa on saavutet­tu läpimur­to jo muu­ta­ma vuosi sit­ten MUTTA paten­tit ovat OPEC:in kassakaapissa….he mak­soi­vat eniten…..

    Ihan kaikkea ei pidä uskoa, mitä kaupungilla ker­ro­taan. Kenel­läkään ei voi olla hal­lus­saan salaista patent­tia. Patent­ti on julki­nen sekä sen osalta, kuka sen omis­taa, että eri­tyis­es­ti sen osalta, mitä on paten­toitu. Keksin­tö pitää doku­men­toi­da huolellisesti.
    Jos tuol­lainen keksin­tö olisi “Opecin kas­sakaapis­sa”, mut­ta siis julkise­na, siitä ehkä puhut­taisi­in yleisem­min. Lisäk­si olisi aika suuria teol­lisu­us­poli­it­tisia vaiku­tuk­sia tiedol­la, että on ole­mas­sa mullis­ta­va akkute­knolo­gia, joka on kenen tahansa vapaasti käytet­tävis­sä 20 vuo­den kulut­tua. Akkui­hin liit­tyvä tutkimus olisi hylän­nyt van­hat ratkaisut, ja keskit­ty­isi hiomaan tätä vai­h­toe­htoa, jot­ta sit­ten kah­den kymme­nen vuo­den kulut­tua, kun oma akkute­hdas käyn­nistyy, se tek­isi mah­dol­lisim­man hyvää kamaa.

  95. Veikko Kekko­nen: mut­ta yhteisen edun nimis­sä mak­saji­na saisi toki olla muut tahot kuin helsinkiläiset kaukolämmittäjät.

    Var­masti. Eläm­me­hän enem­mistön tai suurim­man vähem­mistön tyran­ni­as­sa l. demokra­tia. Maail­man pelas­tamisen kanssa ei näil­lä jutu­il­la olekaan enää mitään tekemistä. Lop­pu on var­ma. Joko maail­man tai demokratian.

  96. TA: Sähköau­to­jen akku­jen hin­nat ovat tip­puneet noin 80% kuudessa vuodessa. Tot­ta kai myös muut kus­tan­nuk­set ovat laske­neet, kun ollaan päästy mas­sat­uotan­toon tai sen kynnykselle. 

    Mut­ta, jos ymmärsin oikein, tämä ei siis mielestäsi vaiku­ta sähköau­to­jen hintaan?

    100km ajo­matkat on muut­tuneet joo parik­si sadak­si, ja pakkasel­la takaisin sadak­si. Auton­va­lmis­ta­jathan eivät vieläkään tee voit­toa sähköau­toil­la vaan nämä on vain imagov­ehkeitä joista toivoitaan että kukaan ei niitä ostaisi.

    Kun­han tulee 500km ajo­matkat ja sel­l­ainen rehellis­es­ti valmis­tet­tu auto jol­la auton­va­lmis­ta­jakin tekee voit­toa ja auto mak­saa siinä 20 000e, eli sama kuin 1.2 octavi­at ja Corol­lat, niin hyvä on. Sitä ennen turha haaveil­la mistään.

    1. Voi tietysti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maaseudul­la, mut­ta ei kaupungeis­sa. Aika moni kaupun­ki hark­itse tätä, tar­jkoituk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista.

  97. Men­emät­tä nyt sen enem­pää hevos­mi­esten uutis­toimis­ton tieto­jen varaan, niin tois­taisek­si maa­pal­loa pyörit­tää öljy, johon kaik­ki toiminta/ talous perustuu.

    Jos joku (on keksinyt jo?) tämän vuosi­tuhan­nen Tesla/ Ein­stein ratkaisee sähkön varas­toin­ti­in liit­tyvän ongel­man, niin uskallan väit­tää, että kyseisen neron pitää tehdä Snow­den­it jos aikoo julka­ista ko. fysiikka/ kemia kaavan.

    Se kun tarkoit­taisi uut­ta maail­man­järjestys­tä ja käytän­nössä melkein ilmaista ener­giaa (=aurinko).

    Seu­rauk­set oli­si­vat ver­rat­tavis­sa siihen kun homo sapi­ens tms. kek­si tulen.

  98. uusi kas­vo tääl­lä:
    Men­emät­tä nyt sen enem­pää hevos­mi­esten uutis­toimis­ton tieto­jen varaan, niin tois­taisek­si maa­pal­loa pyörit­tää öljy, johon kaik­ki toiminta/ talous perustuu.

    Jos joku (on keksinyt jo?) tämän vuosi­tuhan­nen Tesla/ Ein­stein ratkaisee sähkön varas­toin­ti­in liit­tyvän ongel­man, niin uskallan väit­tää, että kyseisen neron pitää tehdä Snow­den­it jos aikoo julka­ista ko. fysiikka/ kemia kaavan.

    Se kun tarkoit­taisi uut­ta maail­man­järjestys­tä ja käytän­nössä melkein ilmaista ener­giaa (=aurinko).

    Seu­rauk­set oli­si­vat ver­rat­tavis­sa siihen kun homo sapi­ens tms. kek­si tulen.

    Ei tuulimetaanis­sa ja aurinkometaanis­sa mitään ihmeel­listä ole. Se on kek­sit­ty ja sitä toteutetaan jo parhail­laan. Uut­ta maail­man­järjestys­tä ei tul­lut — kiitos politiikan.

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi tietysti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maaseudul­la, mut­ta ei kaupungeis­sa. Aika moni kaupun­ki hark­itse tätä, tar­jkoituk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista. 

    Jos nyt kuitenkin pysytään reali­teeteis­sä, maail­mas­sa myyti­in viime vuon­na 88,1 miljoon­aa autoa, joista 775000 oli sähköau­to­ja. Auto­jen myyn­ti kasvoi 4,8 % eli 4,2 miljoon­al­la autolla. 

    Tänä vuon­na sähköau­to­jen myyn­ti on arvi­ol­ta 1,0 — 1,2 miljon­aa autoa. Se on reilu pros­ent­ti auto­myyn­nistä ja paljon pienem­pi luku kuin auto­jen myyn­nin kasvu. Sähköau­to­jen nopean lev­iämisen tiel­lä on myös akkuon­gel­ma. Akku­jen tuotan­to ei pysty kas­va­maan kovin nopeasti, kun tarvit­ta­vat volyymit ovat niin val­tavia ja raa­ka-aineet vähän kalli­isti han­kit­tavia tarvit­tavis­sa määris­sä. Kohtu­uhin­taisen Litiu­min saatavu­us ja akku­jen hin­ta ylipään­sä on iso ongel­ma, kun sähköau­to­jen uutu­u­den­viehä­tys katoaa, mas­samarkki­nois­sa men­estyäk­seen sähköau­to­jen pitäisi olla hinnal­taan hyvin kil­pailukyky­isiä polt­to­moot­to­ri­au­to­jen kanssa. 

    Jos ja kun sähköau­to­jen tarvit­se­ma lisäsähkö tuote­taan pääosin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la ja sähköau­to­jen valmis­tus kulut­taa polt­to­moot­to­ri­au­to­ja enem­män sähköau­to­jen ympäristö­tase ei ole mah­dot­toman hyvä suh­teessa polt­to­moot­to­ri­au­toi­hin, varsinkin kun sähköau­to painaa paljon.

    Toki sähköau­to­jen osu­us kas­vaa, mut­ta kasvu on toden­näköis­es­ti tämän het­ken buumin jäl­keen aika kohtu­ullisen maltil­lista jonkin aikaa, kun kasvulle on niin paljon käytän­nön esteitä. Toki voimakas öljyn hin­nan nousu öljy­varan­to­jen hitaan lop­pumisen tai niuken­tu­misen vuok­si on jos­sain vai­heessa kehi­tyk­sen nopeuttaja.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi tietysti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maaseudul­la, mut­ta ei kaupungeis­sa. Aika moni kaupun­ki hark­itse tätä, tar­jkoituk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista.

    Diesel­moot­tori on turhaan demon­isoitu. Diesel-peri­aate nyt vain on ener­giate­hokkaampi kuin otto-peri­aate. Diesel-moot­tori­in voi lait­taa myös kaa­su­lait­teis­ton ja sil­loin päästöt ovat aikas pieniä. Täl­laisia hybride­jä on raskaas­sa kalus­tossa ollut aiko­ja sit­ten. Mä vähän luulen, että autote­htail­la on paljonkin piilos­sa ole­vaa kehi­tystyötä, mut­ta uusien inno­vaa­tioiden esteenä on yleen­sä joku besser­wiss­er poliitikko.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi tietysti käy­dä niin, että polt­to­ri­moot­to­ri­au­tol­la saa ajaa maaseudul­la, mut­ta ei kaupungeis­sa. Aika moni kaupun­ki hark­itse tätä, tar­jkoituk­se­na aloit­taa dieselhenkilöautoista.

    Keskieu­roopal­lais­esa kat­san­nosa koko Suo­mi, mukan­lukien Helsin­gin seudun ns. metropo­lialue ei oel muu­ta kuin maaseu­tua. Hesas­sa on ilman suh­teen joiakin han­kalia päiviä vuodessa (pois­lukien katuoö­ly). Muuten frreesi mer­itu­uli pitää ilman ver­rat­en raikkaana.

  102. Maail­man suurin öljyn­tuot­ta­ja­maa Sau­di-Ara­bia muuten investoi öljyy­htiön­sä Aram­con rahoil­la ydin­voimaa 17gigawatin ver­ran ja AURINKOVOIMAA 40 gigawatin ver­ran vuo­teen 2040 mennessä.

    Liekö akkute­knolo­giaa saudeil­la kas­sakaapis­saan mut­ta kun tuo­ta öljyä riit­tää vielä tois­taisek­si niin men­nään per­in­teisel­lä rahasam­mol­la eteenpäin…

    Tämä tästä. Karkasi lataus­piteistä vähän kauaksi.

  103. uusi kas­vo tääl­lä:
    Jos joku (on keksinyt jo?) tämän vuosi­tuhan­nen Tesla/ Ein­stein ratkaisee sähkön varas­toin­ti­in liit­tyvän ongel­man, niin uskallan väit­tää, että kyseisen neron pitää tehdä Snow­den­it jos aikoo julka­ista ko. fysiikka/ kemia kaavan.

    Andrea Rossin LERN lait­teen E‑Catin uusi ver­sio, antaa toivoa, että mitään akku­varas­to­ja ei tule­vaisu­udessa tarvi­ta. COP on sitä luokkaa, että sähkö voidaan gen­eroi­da suo­raan. Lokaku­us­sa Rossi aikoo demo­ta laitet­ta julkises­ti Ruot­sis­sa ja USAs­sa. Näin hän on luvan­nut ennenkin, mut­ta nyt alkaa olla jo uskot­tavu­u­den takia viimeiset het­ket sitä esitel­lä. Lait­teen toimin­nan teo­reet­tista poh­jaa hän tutkii mm. Upp­salan yliopis­ton tohtorik­oulutet­ta­van Carl-Oscar Gull­strömin kanssa. Viimeisin paperi aiheesta (jos joku siitä jotakin ymmärtää):
    https://arxiv.org/pdf/1703.05249.pdf

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­san maakaa­su­verkos­sa ei ole muu­ta kuin venäläistä maakaasua

    Menee päätek­stin ohi, mut­ta olen omana tykönäni mietiskel­lyt, mihin Sak­sa tarvit­see jatku­vasti lisää kaasua.

    Lie­neekö syynä perssi­illeen men­nyt Energiewende ?

    https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

    Tuol­ta näkyy Sak­saan asen­net­tu sähköteho . 

    Tuuli/Aurinkotehoa on hulp­peat 100 GW ( Suomes­sa n. 1,5 GW) . Sak­san nor­mite­hon tarve on n. 90 GW .
    Onko Sak­sa pystynyt sulke­maan fos­si­il­isia laitok­si­aan tuuleen/aurinkoon tehty­jen mas­si­ivis­ten panos­tusten takia , ei . 

    Hirvit­tävää ydin­voimaa on kyl­lä ajet­tu alas n. 8 GW , mut­ta kos­ka tätä perusvoimaa EI VOI kor­va­ta sat­tumavoimal­la ( tuuli/aurinko), ikävä kyl­lä, on se kor­vat­tu läh­es yhtä­su­urel­la kaa­su­voiman lisäyksellä.

    Ja lisää kaa­sua Sak­sa tarvit­see, jos se jär­jet­tömyy­dessään pitää kiin­ni ydin­voimalaitosten­sa alasajos­ta, ikävä kyllä.

  105. uusi kas­vo tääl­lä:
    Maail­man suurin öljyn­tuot­ta­ja­maa Sau­di-Ara­bia muuten investoi öljyy­htiön­sä Aram­con rahoil­la ydin­voimaa 17gigawatin ver­ran ja AURINKOVOIMAA 40 gigawatin ver­ran vuo­teen 2040 mennessä.

    Liekö akkute­knolo­giaa saudeil­la kas­sakaapis­saan mut­ta kun tuo­ta öljyä riit­tää vielä tois­taisek­si niin men­nään per­in­teisel­lä rahasam­mol­la eteenpäin…

    Tämä tästä. Karkasi lataus­piteistä vähän kauaksi.

    Suomes­sa tuo nimel­lis­te­ho 40 GW aurinkovoimaa tarkoit­taisi n. 4 GW todel­lista keskimääräistä vuo­tu­ista tehoa. Var­maankin Saudeis­sa korkeamp­pi . mut­ta jäänee huo­mat­tavasti alle 50%:n ?

    Ongel­ma ei ole tuo “kap­a­siteetik­er­roin” vaan auringon/tuulen sat­un­naisu­us ja varas­toin­nin puute .

    Edel­lisessä kom­men­tis­sani ollut link­ki Sak­san sähk­te­hoi­hin ker­too, että Sak­sas­sa on hulp­peat 41,76 GW aurinkote­hoa asen­net­tuna , mut­ta yhtään fos­si­ilista voimalaa ei voi­da sulkea vaik­ka tuo­ta tehoa olisi 417,6 GW , ikävä kyllä .

  106. Peruskysymys on, mikä siinä sähköau­tossa on niin tavoiteltavaa. Jos kyse on CO2-päästö­jen vähen­tämis­es­tä, niin aika heikosti “most bang for the buck” tässä toteu­tuu. Varsinkin, kun kat­so­taan, mil­lä se sähkö tuote­taan. Ihan ver­tailun vuok­si, sak­salaiset kor­vaa­vat samaan aikaan päästötön­tä ydin­voimaa rusko­hi­ilel­lä. Jos taas kyse on paikallis­ten päästö­jen vähen­tämis­es­tä, niin sil­loin ei rekko­jen sähköistämi­nen ole kovin järkevää, kun suurin osa käytöstä on taa­jamien ulkop­uolel­la. Sähköä voidaan tuot­taa myös polt­to­ken­noil­la ja jät­tää paina­vat akut pois kokon­aan. Vai­h­toe­hto­ja on monia. Täl­lä het­kel­lä CO2 päästöjä voidaan vähen­tää sähköau­tol­la noin vitosen edestä vuodessa (100 g/km, joka sekin on yläkan­tis­sa — 10,000 km vuodessa, 1 ton­ni, hin­ta 5 euroa) . Vaik­ka ton­nin hin­ta olisi kym­menker­tainen nykyiseen, sähköau­to­jen vero­helpo­tuk­set jne. eivät kyl­lä ole kovin kustannustehokkaita.

    1. Nykyi­nen EU-poli­ti­ik­ka tekee sähköau­toista kan­nat­tavia myös sitä kaut­ta, että siinä siir­retään päästöjä kansal­lis­es­ta kiin­tiöstä (liiken­nepolt­toaineet) päästökaup­pasek­to­rille. Kans­dal­lises­sa kiin­tiössä päästön “hin­ta” on jotain luokkaa 100 €/tonni ja päästökaup­pasek­to­ril­la noin 5 €/tonni. Tämä jär­jet­tömyys toiv­ot­tavasti pois­tuu joskus, mut­ta ei kyl­lä ihan pian.

  107. Tämä(viimeinen tästä) kin viesti karkaa kauas lataus­pis­teistä, mut­ta: Jos joku on niin naaivi ja hyväuskoinen, että mah­dolli­nen sähkön varas­toin­tikaa­va on tehty tai tekeil­lä ja uskoo, että se päästet­täisi­in julk­isu­u­teen kaikkien käyt­töön niin, onnek­si olkoon hyväuskoisuudesta.

    ÖLJY pyörit­tää maa­pal­loa ja voin men­nä taku­useen siitä, että öljyn­tuot­ta­jat maksaisivat/ tek­i­sivät ko. kaavas­ta ihan mitä vain, ettei se pääse julk­isu­u­teen. Muu­takuin asteittain.

    Jokainen voi ajatel­la het­ken mitä se tarkoit­taisi JOS olisi tehokas sähkön varas­toin­tikaa­va: lai­vat, lentokoneet, autot, koko logis­ti­ik­ka toimisi esim. aurinkosähkön voimal­la muus­ta infra­s­ta puhumattakaan.

    Se olisi uusi maail­man­järjestys jos­sa Saudit/ Usa/ Venäjä muut öljyn­tuot­ta­ja­maat menet­täi­sivät liian paljon.

    Sähköä on nykyte­knolo­gial­la saatavil­la auringos­ta, vedestä, tuules­ta mut­ta AINOA ongel­ma on ettei kun­non sähkön­varas­toin­ti jär­jestelmää ole (mah­dol­lis­es­ti) keksitty.

    Kuvitelkaa tilanne jos­sa vaikka­pa sähköau­ton akku painaa 5kg ja toim­intasäde 500km ja lataus kestäisi 10 minuuttia.

    Siirtäkää tuo kuvitel­ma laivoihin, lentokoneisi­in, kuor­ma-autoi­hin ja kaik­keen muuhun mikä nyky­isin perus­tuu ÖLJYYN.

    Not in my life.

    1. Tämä(viimeinen tästä) kin viesti karkaa kauas lataus­pis­teistä, mut­ta: Jos joku on niin naaivi ja hyväuskoinen, että mah­dolli­nen sähkön varas­toin­tikaa­va on tehty tai tekeil­lä ja uskoo, että se päästet­täisi­in julk­isu­u­teen kaikkien käyt­töön niin, onnek­si olkoon hyväuskoisuudesta.

      Jos aikoo saa­da sille patent­tisuo­jan, se on pakko julk­istaa. Voi ottaa riskin, ettei paten­toi, mut­ta siinä on se ongel­ma, että joku (vaik­ka yri­tyk­ses­tyä yri­tyk­ses­tä kil­pail­i­jalle karan­nut) kek­sii saman asian ja patentoi.

  108. Sep­po Vil­jakainen: Menee päätek­stin ohi, mut­ta olen omana tykönäni mietiskel­lyt, mihin Sak­sa tarvit­see jatku­vasti lisää kaasua.

    Lie­neekö syynä perssi­illeen men­nyt Energiewende ?

    https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

    Tuol­ta näkyy Sak­saan asen­net­tu sähköteho . 

    Tuuli/Aurinkotehoa on hulp­peat 100 GW ( Suomes­sa n. 1,5 GW) . Sak­san nor­mite­hon tarve on n. 90 GW .
    Onko Sak­sa pystynyt sulke­maan fos­si­il­isia laitok­si­aan tuuleen/aurinkoon tehty­jen mas­si­ivis­ten panos­tusten takia , ei . 

    Hirvit­tävää ydin­voimaa on kyl­lä ajet­tu alas n. 8 GW , mut­ta kos­ka tätä perusvoimaa EI VOI kor­va­ta sat­tumavoimal­la ( tuuli/aurinko), ikävä kyl­lä, on se kor­vat­tu läh­es yhtä­su­urel­la kaa­su­voiman lisäyksellä.

    Ja lisää kaa­sua Sak­sa tarvit­see, jos se jär­jet­tömyy­dessään pitää kiin­ni ydin­voimalaitosten­sa alasajos­ta, ikävä kyllä.

    Ei aurinko ja tuulivoima ole sat­tumaa kun se Sak­sas­sa varas­toidaan tuulimetaaniksi ja aurinkometaaniksi, omaa suukua “kaa­su” sinulle.

    1. Ei aurinko ja tuulivoima ole sat­tumaa kun se Sak­sas­sa varas­toidaan tuulimetaaniksi ja aurinkometaaniksi, omaa suukua ”kaa­su” sinulle.

      Mikähän on ter­awat­ti­tun­teina tuon sähköl­lä valmis­te­tun metaanin määrä Sak­sas­sa? Jos sil­lä olisi jotain käytän­nön merk­i­tys­tä, olisin siitä var­maankin jo kuul­lut muus­sakin mielessä, kuin teo­reet­tise­na lab­o­ra­to­rios­sa valmis­tet­tuna kokeena. Kovin suur­ta sen teho ei voi olla, kun sähkön hin­ta menee usein voimakkaasti negatiiviseksi.
      Itse sinän­sä uskon, että kemi­alli­nen muo­to on paras tapa varas­toi­da sähköä, pump­pu­voimaloiden ohel­la. Päi­hit­tää akut men­nen tullen.

  109. Veikko Kekko­nen: Tarkoil­la luvuil­la ei ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka jo suu­ru­us­lu­okkatarkastelul­la voi tode­ta CHP:n ylivoimaisek­si. Suomen ilmas­toys­täväl­lisin teko olisi lisätä Helsin­gin maakaa­suy­hteis­tuotan­toa, mut­ta yhteisen edun nimis­sä mak­saji­na saisi toki olla muut tahot kuin helsinkiläiset kaukoläm­mit­täjät. Kelvot­toman osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na koko yhteis­tuotan­to uhkaa lop­pua Helsingistä. Ilmas­to kär­sii, viher­vouhot­ta­jat riemuitsevat.

    Veikkaan, että koko ketjua tarkastel­lessa kaukoläm­pö kan­nat­taa poimia tal­teen, jos sitä on tar­jol­la, mut­ta ei sitä var­tavas­ten tehdä kannata. 

    Jos hyödyt 30/60, niin asi­akkaalle sähköstä jotain 95 pin­naa ja kaukoläm­möstä jos saadaan asi­akkaalle 75 pin­naa, niin olen hie­man posi­ti­ivis­es­ti yllättynyt. 

    Sit­ten kun huomioidaan lop­pukäyt­täjä. Läm­pö tuote­taan ilpil­lä, pilpil­lä tai maaläm­pöpumpul­la. Nyky­is­ten pros­en­tit on siel­lä 500 paikkeil­la, mut­ta olisiko ka. Vaik­ka 300. Nyt toki joku valit­taa, että ver­tailua saa tehdä vain suo­rasähköön, mut­ta eihän kukaan käytä sel­l­aista tänä päivänä. Lop­pukäyt­täjän lait­teis­tona nuo eivät edes ole sen kalli­impia, mitä kaukoläm­pö liit­tymä + läm­mön­vai­hdin. Vai­h­ti­men ver­tailukelpoinen hyö­ty­suhde on max. 100

    Veikkaan, että kaukoläm­mön kokon­aishyö­ty­suhde on sen ver­ran heikko, että ain­oas­taan tar­jol­la ole­va yli­jäämä kan­nat­taa ottaa tal­teen, eikä sitä kan­na­ta erik­seen tehdä

  110. https://arstechnica.co.uk/business/2017/07/german-energy-company-wants-to-build-flow-batteries-in-old-natural-gas-caverns/

    Sak­sas­sa halu­taan rak­en­taa kemi­alli­nen vir­tausakku tyhjäk­si pumpa­tu­ista maakaasutunneleista.

    Nähtäväk­si jää että onnis­tuuko se, mut­ta ihan mie­lenki­in­toiselta tuo vaikut­taa. Koko luok­ka olisi ei-mikroskoop­pinen, joskin sak­san mit­takaavas­sa se ei yksinään sähköverkkoa sta­biloisi. Suomes­sa tuo olisi jo aika merkit­tävä tekijä.

  111. Ft maail­mal­ta: Veikkaan, että koko ketjua tarkastel­lessa kaukoläm­pö kan­nat­taa poimia tal­teen, jos sitä on tar­jol­la, mut­ta ei sitä var­tavas­ten tehdä kannata. 

    Jos hyödyt 30/60, niin asi­akkaalle sähköstä jotain 95 pin­naa ja kaukoläm­möstä jos saadaan asi­akkaalle 75 pin­naa, niin olen hie­man posi­ti­ivis­es­ti yllättynyt. 

    Sit­ten kun huomioidaan lop­pukäyt­täjä. Läm­pö tuote­taan ilpil­lä, pilpil­lä tai maaläm­pöpumpul­la. Nyky­is­ten pros­en­tit on siel­lä 500 paikkeil­la, mut­ta olisiko ka. Vaik­ka 300. Nyt toki joku valit­taa, että ver­tailua saa tehdä vain suo­rasähköön, mut­ta eihän kukaan käytä sel­l­aista tänä päivänä. Lop­pukäyt­täjän lait­teis­tona nuo eivät edes ole sen kalli­impia, mitä kaukoläm­pö liit­tymä + läm­mön­vai­hdin. Vai­h­ti­men ver­tailukelpoinen hyö­ty­suhde on max. 100

    Veikkaan, että kaukoläm­mön kokon­aishyö­ty­suhde on sen ver­ran heikko, että ain­oas­taan tar­jol­la ole­va yli­jäämä kan­nat­taa ottaa tal­teen, eikä sitä kan­na­ta erik­seen tehdä

    Kaukoläm­pö on yhtä raikas ja notkea infra­struk­tu­uri kuin muutkin steam­punk-ideat. Ydin­voimaan kytket­tynä tiet­ty sovelias mod­ernin maail­man ratkaisu.

  112. Osmo Soin­in­vaara: Jos aikoo saa­da sille patent­tisuo­jan, se on pakko julk­istaa. Voi ottaa riskin, ettei paten­toi, mut­ta siinä on se ongel­ma, että joku (vaik­ka yri­tyk­ses­tyä yri­tyk­ses­tä kil­pail­i­jalle karan­nut) kek­sii saman asian ja patentoi.

    On tot­ta, että joku voi saa­da täl­laisen patentin, mut­ta se on muis­taak­seni hel­posti kumot­tavis­sa, jos joku voi osoit­taa, että keksin­tö on ollut aiem­min julkises­sa, esim. kau­pal­lises­sa käytössä. 

    Aika mon­et keksin­nöt jätetään tuon julk­isu­us­vaa­timuk­sen takia patentoimatta.

  113. tuen mak­sa­ja: Diesel­moot­tori on turhaan demon­isoitu. Diesel-peri­aate nyt vain on ener­giate­hokkaampi kuin otto-peri­aate. Diesel-moot­tori­in voi lait­taa myös kaa­su­lait­teis­ton ja sil­loin päästöt ovat aikas pieniä. Täl­laisia hybride­jä on raskaas­sa kalus­tossa ollut aiko­ja sit­ten. Mä vähän luulen, että autote­htail­la on paljonkin piilos­sa ole­vaa kehi­tystyötä, mut­ta uusien inno­vaa­tioiden esteenä on yleen­sä joku besser­wiss­er poliitikko.

    Uno­hdetin vain., että diesel­moot­torin parem­pi hyö­ty­suhde perus­tuu korkeam­pan palamis­läm­pöti­laan, joss­sa muuten inak­ti­ivi typ­pi­molekyyli hajoaa atoomeik­si ja alkaa yhtyä happeen. Typin oksid­it käöistääk­snei ovat suurin ongel­ma. Isoisa moot­tor­eis­sa (busist jne) ne suo­date­taan pois. Menetelmää en teidä.

  114. Markku af Heurlin: Uno­hdetin vain., että diesel­moot­torin parem­pi hyö­ty­suhde perus­tuu korkeam­pan palamis­läm­pöti­laan, joss­sa muuten inak­ti­ivi typ­pi­molekyyli hajoaa atoomeik­si ja alkaa yhtyä happeen. Typin oksid­it käöistääk­snei ovat suurin ongel­ma. Isoisa moot­tor­eis­sa (busist jne) ne suo­date­taan pois. Menetelmää en teidä.

    Eikä perus­tu. Oton moot­tori vaatii suht vakaan seossuh­teen ja se tehdään kuris­ta­mal­la syöt­töä eli ns. kaa­suläpäl­lä. Diesel saa pumpa­ta vapaana, syöt­töä rajoit­ta­mat­ta ja tässä on se hyö­ty­suh­teen ero. Imupuolen paineessa. Ben­sakoneesta on viime vuosi­na saatu parem­pia eri­laisin teknisin ratkaisuin. Mm. imu­vent­ti­i­in toim­intaa on alet­tu ohjaa­maan, kun suo­raruisku­tuis­sa on saatu mah­dol­lisek­si saa­da kone käyt­täy­tymään atkinsmaisesti.

  115. CBG-Mono­Fu­el moot­to­rien puris­tus­suhde on 18:1 joka kor­jaa tuon hyö­ty­suhde-eron mitä tulp­pamoot­to­rien ja puris­tus­moot­to­rien välil­lä on — eli sinäl­lään­hän diesel on tule­vaisu­udessa tarpeeton.

  116. Osmo Soin­in­vaara: Mikähän on ter­awat­ti­tun­teina tuon sähköl­lä valmis­te­tun metaanin määrä Sak­sas­sa? Jos sil­lä olisi jotain käytän­nön merk­i­tys­tä, olisin siitä var­maankin jo kuul­lut muus­sakin mielessä, kuin teo­reet­tise­na lab­o­ra­to­rios­sa valmis­tet­tuna kokeena. Kovin suur­ta sen teho ei voi olla, kun sähkön hin­ta menee usein voimakkaasti negatiiviseksi.
    Itse sinän­sä uskon, että kemi­alli­nen muo­to on paras tapa varas­toi­da sähköä, pump­pu­voimaloiden ohel­la. Päi­hit­tää akut men­nen tullen.

    No se on vas­ta alka­nut Sak­sas­sa ja Suomes­sakin on lappeen­ran­nas­sa vas­ta tutkimuskont­ti lappeen­ran­nan yliopis­tol­la. Laskel­mat osoit­ta­vat joka tapauk­ses­sa että voitaisi­in siir­tyä metaan­i­talouteen val­jas­ta­mal­la kaik­ki myl­lyt ja paneel­it tuot­ta­maan metaa­nia ja varas­toi­da sitä kaasuverkkoon.

  117. Tätäkään keskustelua ei tarvit­sisi käy­dä, jos paikas­ta a paikkaan b liikku­vat ihmiset älyäi­sivät sen mitä enem­mistö helsinkiläi­sistä on jo tehnyt: luopuisi­vat autoista ja kulk­i­si­vat omin jaloin ja julk­isil­la. Autot seiso­vat yli 90% ajas­ta käyt­tämät­töminä ja 90% autoli­iken­teestä on huvi­a­jelu­un ver­ran­nol­lista toim­intaa, jon­ka voisi hyvin kor­va­ta edel­lä maini­tu­il­la liikku­mis­muodoil­la ja järkeväm­mäl­lä asuin­paikan valin­nal­la. Sen sijaan Kokoomus halu­aa säi­lyt­tää huvi­au­toilun määrän ennal­laan sekä tehdä uuden normin ja määrätä lataus­pis­teet pakol­lisik­si. Eikö norme­ja pitänyt nimeno­maan purkaa?

  118. Tapio: On tot­ta, että joku voi saa­da täl­laisen patentin, mut­ta se on muis­taak­seni hel­posti kumot­tavis­sa, jos joku voi osoit­taa, että keksin­tö on ollut aiem­min julkises­sa, esim. kau­pal­lises­sa käytössä.
    Aika mon­et keksin­nöt jätetään tuon julk­isu­us­vaa­timuk­sen takia patentoimatta.

    Kyl­lä vain, keksin­nön täy­tyy olla keksin­tö, jot­ta sen voi paten­toi­da. Ei siis voi paten­toi­da jotain, jon­ka joku muu on keksinyt aiem­min. Itse asi­as­sa ei voi paten­doi­da edes omaa keksin­töään, jos sen on julkaissut.

    Tämä käy jär­keen eikä mil­lään lail­la todista, että jos­sain on maail­man ener­giaon­gel­mat ratkai­se­va keksin­tö, jota vain ei patentoida. 

    On toki mah­dol­lista, että sel­l­ainen jos­sain on. En kyl­lä ymmär­rä, miten moinen keksin­tö voitaisi­in pitää salas­sa. Kaik­ki salali­itot murenevat aika pian, kun­han mukana on enem­män kuin muu­ta­ma henkilö.

  119. TA:
    On toki mah­dol­lista, että sel­l­ainen jos­sain on. En kyl­lä ymmär­rä, miten moinen keksin­tö voitaisi­in pitää salas­sa. Kaik­ki salali­itot murenevat aika pian, kun­han mukana on enem­män kuin muu­ta­ma henkilö.

    Rossin e‑Catia ei ole pidet­ty salas­sa, mut­ta siitä ei uuti­soi­da ver­tais­arvioiduis­sa lehdis­sä, kos­ka se on LERN laite. Ja sel­l­aisethan ei toi­mi tiedey­hteisön val­tavir­ran mielestä. Esim. tämä jätet­ti­in huomiotta:

    http://www.elforsk.se/Global/Omv%C3%A4rld_system/filer/LuganoReportSubmit.pdf

    Lait­teen patentti:
    http://ecat.com/ecat-technology/ecat-patents

  120. En kyl­lä ymmär­rä, miten moinen keksin­tö voitaisi­in pitää salas­sa. Kaik­ki salali­itot murenevat aika pian, kun­han mukana on enem­män kuin muu­ta­ma henkilö.

    Tämänkin sivus­ton kom­men­toi­jista suurin osa sulk­isi suun­sa jos heille mak­set­taisi­in vaikka­pa 100 000 euroa, eli ns. salas­s­api­tosopimus, jon­ka yksi ehto on, että sum­ma pitää mak­saa takaisin mikäli joku kol­mas osa­puoli saa sopimuk­sen tietoon­sa, muista salas­s­api­tosopimuk­sen ehdoista puhumattakaan.

    Mil­jardil­la eurol­la taitaa pysyä suut tukos­sa vaik­ka vähän isom­mal­ta porukalta. Saudeille ei tuot­taisi tuskaa mak­saa edes 10: ntä mil­jar­dia net­tona käteen.

    Kaik­ki on sovit­tavis­sa, kun­han vaan sum­mat ovat tarpeek­si suuria. Ja sopimuk­set allekir­joitet­tu ja yhdessä ymmär­ret­ty mitä sovittu.

    Kum­masti muuten Sau­di­en ydin- ja aurinkovoimain­vestoin­ti ulot­tuu vuo­teen 2040.

    Kun­han vaan nyt heitän ilmoille täm­möisen ajatuksen.

  121. uusi kas­vo tääl­lä: Tämänkin sivus­ton kom­men­toi­jista suurin osa sulk­isi suun­sa jos heille mak­set­taisi­in vaikka­pa 100 000 euroa, eli ns. salas­s­api­tosopimus, jon­ka yksi ehto on, että sum­ma pitää mak­saa takaisin mikäli joku kol­mas osa­puoli saa sopimuk­sen tietoon­sa, muista salas­s­api­tosopimuk­sen ehdoista puhumattakaan.

    Mil­jardil­la eurol­la taitaa pysyä suut tukos­sa vaik­ka vähän isom­mal­ta porukalta. Saudeille ei tuot­taisi tuskaa mak­saa edes 10: ntä mil­jar­dia net­tona käteen.

    Kaik­ki on sovit­tavis­sa, kun­han vaan sum­mat ovat tarpeek­si suuria. Ja sopimuk­set allekir­joitet­tu ja yhdessä ymmär­ret­ty mitä sovittu.

    Kum­masti muuten Sau­di­en ydin- ja aurinkovoimain­vestoin­ti ulot­tuu­vuo­teen 2040.

    Kun­han vaan nyt heitän ilmoille täm­möisen ajatuksen.

    Asian voi tietysti vuo­taa nimet­tömänä. Ei tek­isi hyvää sau­di­en muutenkin kehnolle maineelle, jos joku ker­toisi, että ovat ihan vain rahan takia syök­semässä ihmiskun­na katas­trofi­in jos ei peräti maailmanloppuun.

    Keksin­nön voi myös myy­dä tois­tamiseen tai vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa salaa kil­paileville val­tioille tai firmoille.

    Vähän on sel­l­as­ta salali­it­to­hu­uhaan makua tässä.

  122. Tämähän menee hyvään suun­taan, kun vielä saadaan auringonva­lo tuot­ta­maan metaa­nia suo­raan eikä sähkön kaut­ta. Saha­ras­ta Suomeen metaa­nia, eläm­me­hän logis­ti­ikan aikakaut­ta. No Venäjän hin­to­jakin voi kysel­lä. Tosi­aan auringonpais­te­han on Afrikan suurin luon­non­va­ra. Muuten on siinä jotain mätää, kun afrikkalainen tulee Suomeen töitä kyselemään.

    1. Aika alas menee hyöä­ty­suhde, jos sähkö muute­taan ensin metaaniksi niin, että hiilid­iok­si ote­taan ilmas­ta eikä savupi­i­pus­ta­ja sit­ten tämä metaani liike-enert­giak­si auton moot­toris­sa. Mut­ta tietysti sil­loin, kun sähkön hin­ta on nol­las­sa, täl­lainenkin voi kannattaa.

  123. Nyt takaisin sähkö-oppi­in. 3‑vaihevirrassa pääjän­nite, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­nite on 400V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­nite on 230V.

    Pienin sulakekoko mitä omakoti­taloon edes saa on 3x25A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400V*25A*3 30KW. Tuo 25A on myös se sulakekoko joka riit­tää nor­maali­in omakoti­taloon ihan erinomaisesti.

    Siis, jos raken­netaan 3pl 30KW latausasemia se on sama kuin jos raken­netaan kolme omakoti­taloa. Jos raken­netaan 3kpl 50KW lataus­pis­teitä se on sama kuin jos raken­net­taisi­in viisi omakoti­taloa. Sen­ver­ran har­vas­sa Suomes­sa on huoltoasemia on että ihme on sähköverkko ei kestä viiden omakoti­talon lisäys­tä ilman suur­ta vahvistamista.

    Ihan toinen asia on että tietenkin latausase­mat kan­nat­taa rak­en­taa muiden palvelu­iden lähelle. Sehän on erit­täin otolli­nen paik­ka vähin­tään ruoka­paikalle ja kahvi­lalle ja vähit­täis­tavarakau­palle kos­ka ne lataa­jat viipyvät siel­lä sen puolisen tun­tia ja var­maan ovat sil­loin erit­täin poten­ti­aal­isia asi­akkaista. Tämä toden­näköis­es­ti piristäisi kovasti miehitet­ty­jen polt­toaineasemien bisnestä. EIhän sil­lä ben­sal­la suuria kat­tei­ta saa mut­ta niil­lä sisäl­lä myy­dil­lä tuot­teil­la rahaa tehdään. Sähköau­ton lataa­ja tuo ehkä vähem­män rahaa latauk­ses­ta mut­ta enem­män muista tuot­teista ja palveluista kun ker­ran joutuu viipymään pitempää.

    1. Ei sil­lä huoltoase­mal­la voi olla yhtä pikalau­taus­pis­tet­tä, jos yhtä autoa ladataan puoli tuntia.
      Kan­nat­ta­iai katosoa, mihin Nor­jaan on syn­tynyt lataus­pis­teitä. Kos­ka autol­la aja­teen pääasi­as­sa alle 50 km:n matko­ja, lataus­pis­tei­den kan­nat­taa olla siel­lä, hin ollaan menos­sa. Esimerkik­si tur­is­tiko­htei­den parkkipaikoil­la. Paljän pitk­iä työ­mat­ka-ajo­ja aja­van var­maankin kan­nat­taa han­kkia hybridi.
      Kun akkutekni­ik­ka para­nee, latauste­hoa pystytään ehkä nos­ta­maan, jol­loin tuo 50 kW on myös aivan liian vähän.
      Hesaris­sa joku kysyi laskel­maa sähköau­toilun aikakus­tan­nuk­sista, kun auton tankkaami­nen kestää puoli tun­tia. Laskel­ma voisi olla aika posi­ti­ivi­nen, kos­ka suurin osa nyky­i­sistä ben­sa­tankkauk­sista jäisi kokon­aan pois, kun auto ladataan kotona ja työ­paikalla ilman mitään aikakustannuksia.

  124. Sep­po Vil­jakainen:
    Ja sit­ten on tämä sähköau­toilun kustanukset :
    […]
    Sulakekoon muu­tos 25 A=> 50 A mak­saa min­ulle n. 30 euroa enem­män kuukaudessa => n. euro päivässä.

    Aje­len sähköau­tol­lani vain kaupunki­a­joa n. 7000km/vuodessa => 20 kilo­metriä päivässä .

    Et siis tarvitse sulakekoon muu­tos­ta, kos­ka lataus­tarpeesi on niin vähäi­nen että se hoituu pienel­läkin tehol­la. Joten tämä koko laskel­ma perus­tuu virheel­lisille premisseille.

    Noin muu­toin sähköau­to­jen kus­tan­nus­rakenne täl­lä het­kel­lä tosin toimii parem­min jonkin ver­ran enem­män ajavalle, kos­ka on alkuinvestointipainottunut.

  125. Kate Alho­la:
    Nyt takaisin sähkö-oppiin.3‑vaihevirrassa pääjän­nite, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­nite on 400 V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­nite on 230 V.

    Pienin sulakekoko mitä omakoti­taloon edes saa on
    3 x 25 A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400 V * 25 A * 3 30 kW. Tuo 25 A on myös se sulakekoko joka riit­tää nor­maali­in omakoti­taloon ihan erinomaisesti.

    Siis, jos raken­netaan 3 kpl 30 kW latausasemia se on sama kuin jos raken­netaan kolme omakoti­taloa. Jos raken­netaan 3 kpl 50 kW lataus­pis­teitä se on sama kuin jos raken­net­taisi­in viisi omakoti­taloa. Sen­ver­ran har­vas­sa Suomes­sa on huoltoasemia on että ihme on sähköverkko ei kestä viiden omakoti­talon lisäys­tä ilman suur­ta vahvistamista.

    Ihan toinen asia on että tietenkin latausase­mat kan­nat­taa rak­en­taa muiden palvelu­iden lähelle. Sehän on erit­täin otolli­nen paik­ka vähin­tään ruoka­paikalle ja kahvi­lalle ja vähit­täis­tavarakau­palle kos­ka ne lataa­jat viipyvät siel­lä sen puolisen tun­tia ja var­maan ovat sil­loin erit­täin poten­ti­aal­isia asi­akkaista. Tämä toden­näköis­es­ti piristäisi kovasti miehitettyjen 

    Kor­jasin hie­man tek­stiä kun siel­lä oli yksikön tun­nuk­set ja ker­ran­naiset päin per­set­tä. Kelv­in­wat­ti? öö…

  126. Oion­pa yhden näköjään yleisen väärinkäsi­tyk­sen ja toisen huonon idean:

    1) Sähköau­ton lataamiseen tarvit­see vält­tämät­tä jytyn liit­tymän _kotona_. Ei pidä paikkaansa. Tietysti tämä riip­puu huo­mat­tavasti omista ajomääristä, mut­ta jo 6A 230V lataa hel­posti yössä luokkaa 100 kil­saa kaupunki­a­joa (motarinopeuk­sil­la vähem­män). Yleen­sä ilmainen asioin­ti­lataus kaup­pakeskuk­sis­sa ja pikalatauk­set tarvit­taes­sa voivat sit­ten kat­taa sat­un­naisia isom­pia tarpeita.

    Tämä on oleel­lista myös kos­ka ihmiset kuvit­tel­e­vat että olisi vaikeaa neu­votel­la latau­s­paik­ka taloy­htiössä kos­ka tarvit­sisi heti kym­meniä kilo­wat­te­ja. Onhan isom­pi teho aina isom­pi ja lisää jous­tavu­ut­ta, mut­ta ei useim­mille välttämätön.

    Neu­vot­telun vaikeus voi toki silti olla yhtiöstä riip­puen tosi­a­sia, mut­ta tämäkin perus­tuu usein ihan puh­taasti siihen ettei yhtiö halua ymmärtää ettei tässä nyt mis­tään kovin isoista asioista puhuta välttämättä.

    2) Sähköau­to mon­en auton per­heen kakkosau­tona. Ei kan­na­ta. Sähköau­to pide­tään ykkösau­tona eli sil­lä aje­taan ne (tilas­tol­lis­es­ti ehdot­tomasti yleisim­mät) ajot joi­hin se sovel­tuu. Tämä on sekä edullista että ekote­hokas­ta että luul­tavasti myös paran­taa keskimääräistä ajo­mukavu­ut­ta, sil­lä sähkö­moot­tori on kiva ajet­ta­va ja läh­tee nätisti kylmäl­läkin (joskin kylmil­lä seuduil­la suositeltavaa pystyä lait­ta­maan töpseli­in isom­pi­en seison­to­jen ajak­si). Bensa/dieselautolla sit­ten hoide­taan päällekkäiset ajo­tarpeet ja ne tilas­tol­lis­es­ti har­vat pitkät ajot.

    Jos on talous, jos­sa koko ajan pitää suha­ta Helsin­gin ja Lapin väliä, niin sit­ten toki sähköau­to ei sovel­lu ykkösautok­si, mut­ta täl­laiset taloudet ovat pienessä vähem­mistössä eikä sel­l­ais­es­ta käsin kan­na­ta huudel­la sähköau­to­jen yleis­es­tä soveltuvuudesta.

  127. Määräyk­set määräävät pakol­li­sista tauoista seu­raavaa “Tauko 45 min­u­ut­tia (7 artikla)

    Neljän ja puolen tun­nin ajon jäl­keen kul­jet­ta­jan on pidet­tävä vähin­tään 45 min­uutin tauko, jollei hänen vuorokausi- tai viikkole­poaikansa ala.”. 

    Kyl­lä sitä muutenkin neljän ja puolen tun­nin autossa istu­misen jäl­keen tekee mieli jaloitel­la ja käy­dä ses­sas­sa ja syöd­kkin jotain. Tauko täy­tyy pitää vaik­ka tankkaus kestäisi vain 5 min. 45-min­uutis­sa 50KW pikala­turil­la lataa jopa Tes­lan akut täyteen. 

    Siitä olen yhtä mieltä että jos halu­aa houkutel­la omaan liikeeseen­sä tiel­lä liikku­jia niin lataus­piste on hyvä houkutin. Ympäristölupi­enkin kannal­ta latausase­man voinee pystytää hyvinkin helpolla.

  128. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­ta­iai katosoa, mihin Nor­jaan on syn­tynyt latauspisteitä. 

    http://www.uppladdning.nu/Map.aspx

    Tuol­la on käsit­tääk­seni kaikkien käyt­tössä ole­vat. Lisäk­si Nor­jas­sa on tiet­ty moninker­tainen määrä yksi­tyisessä käytössä olevia. 

    Parkkialueet ja ‑talot, hotel­lit yms. muo­dosta­vat merkit­tävän osan noista. Muukin bisnes, joka hakee kil­pauilue­t­ua takaa­mal­la latauk­sen on hyvin edustet­tu. Sähköau­toil­i­jat tietysti suun­nit­tel­e­vat pitem­mät matkan tuol­lais­ten kart­to­jen avulla.

  129. Kate Alho­la : “Nyt takaisin sähkö-oppi­in. 3‑vaihevirrassa pääjän­nite, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­nite on 400V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­nite on 230V.
    Pienin sulakekoko mitä omakoti­taloon edes saa on 3x25A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400V*25A*3 30KW. Tuo 25A on myös se sulakekoko joka riit­tää nor­maali­in omakoti­taloon ihan erinomaisesti.”

    Nyt, nyt meni met­sään ‚että kolisi.

    Olen koulu­tuk­seltani ns. hitusähkömies , mut­ta sen ver­ran olen voima­puolen kaverei­den kanssa asen­nushom­mis­sa ollut , että oikea teho saadaan 25 A x 230 V x 3 = 17,25 kW.

    Etsin netistä , täl­lainen löy­tyi ‚sivu 6 :

    http://www.oamk.fi/~pekkar/kevat_2016_aineisto/Raksan_sahko/Mitoitustehtava/Lahde3_Liittyman_mitoittaminen.pdf

  130. Mikko Rauha­la: Et siis tarvitse sulakekoon muu­tos­ta, kos­ka lataus­tarpeesi on niin vähäi­nen että se hoituu pienel­läkin tehol­la. Joten tämä koko laskel­ma perus­tuu virheel­lisille premisseille.

    Noin muu­toin sähköau­to­jen kus­tan­nus­rakenne täl­lä het­kel­lä tosin toimii parem­min jonkin ver­ran enem­män ajavalle, kos­ka on alkuinvestointipainottunut.

    Elämä on siitä ikävää , ettei keskiar­voil­la aja kukaan : eli joskus auto seisoo muu­u­ta­man päivän ja joskus aje­taan sato­ja kilo­me­tre­jä päivässä. 

    Jos joskus sähköau­ton han­kin , niin aja­tus siitä että koti­in tul­lessani ( tyhjä akku) en mis­sään tapauk­ses­sa tarvit­sisi autoa seu­raa­van neljään — viiteen tun­ti­in ei kuul­losta houkuttelevalta.

    Sik­si vähin, mitä voin tehdä on jonkun­laisen pikalataus-mah­dol­lisu­u­den jär­jestämi­nen pikaisen ( n. parin tun­nin varoi­tusa­jal­la) lähdön varalta.

  131. Kate : Sin­ul­ta oli käsit­tääk­seni jäänyt neliöju­urimerk­ki pois kaavas­tasi eli olisi pitänyt olla 400v x 25 A x 3^(1/2) = 17,32 kW, joka on sama kaa­va kuin 230 x 25 A x 3 = 17,25 kW ; pieni heit­to wateis­sa tulee 400 v/ 3^(0,5 ) = 230,94 V.

  132. Kate Alho­la:
    Nyt takaisin sähkö-oppiin.3‑vaihevirrassa pääjän­nite, eli siis vai­hei­den väli­nen jän­nite on 400V. Yksi­vai­he­vir­ras­sa vai­heen ja maan väli­nen vai­he­jän­nite on 230V.

    Pienin sulakekoko mitä omakoti­taloon edes saa on 3x25A.
    Tuos­ta saa siis tehoa 400V*25A*3 30KW. Tuo 25A on myös se sulakekoko joka riit­tää nor­maali­in omakoti­taloon ihan erinomaisesti.

    Jouko Ollila:

    Sin­ul­la on pieni lasken­tavirhe. Oikeasti teho las­ke­taan näin:
    230V x 25A x 3 = 17,25kW

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika alas menee hyöä­ty­suhde, jos sähkö muute­taan ensin metaaniksi niin, että hiilid­iok­si ote­taan ilmas­ta eikä savupi­i­pus­ta­ja sit­ten tämä metaani liike-enert­giak­si auton moot­toris­sa. Mut­ta tietysti sil­loin, kun sähkön hin­ta on nol­las­sa, täl­lainenkin voi kannattaa.

    Hiilid­iok­si­di nap­ataan esim. biokaa­sureak­torista — ei ilmas­ta. Yhteis­sym­bioosi­laitok­sia on jo Ruotissa.

  134. Käsit­tääk­seni on teknis­es­ti mah­dol­lista tehdä ns. mul­ti­plek­sat­tu­ja latau­s­paikko­ja auto­jen akuille jois­sa latausvir­taa jae­taan use­am­malle auton akuille aika­jakois­es­ti. Esim. ladataan auton 1 akkua 10 sekunt­tia tietyl­lä vir­ral­la ja sit­ten katkaistaan auton 1 lataus ja siir­ry­tään lataa­maan auton 2 akkua jne. Kul­lakin latausker­ral­la on vain 1 auton akku ladat­ta­vana. Tosin akku­jen latau­saikakin moninker­tais­tuu “nor­maalin” näh­den mut­ta se ei ole tässä main point.

  135. Ft maail­mal­ta: Eikä perus­tu. Oton moot­tori vaatii suht vakaan seossuh­teen ja se tehdään kuris­ta­mal­la syöt­töä eli ns. kaa­suläpäl­lä. Diesel saa pumpa­ta vapaana, syöt­töä rajoit­ta­mat­ta ja tässä on se hyö­ty­suh­teen ero. Imupuolen paineessa. Ben­sakoneesta on viime vuosi­na saatu parem­pia eri­laisin teknisin ratkaisuin. Mm. imu­vent­ti­i­in toim­intaa on alet­tu ohjaa­maan, kun suo­raruisku­tuis­sa on saatu mah­dol­lisek­si saa­da kone käyt­täy­tymään atkinsmaisesti.

    </blockquote

    Kiitos tarkenuk­ses­ta ja kor­jauk­ses­ta. Tässä väärässä käsi­tyk­sessä olen elänyt.

  136. Tääl­lä löy­tyy avar­ta­va tari­na Vir­tasen Mar­tin sähköau­tokau­pas­ta : osti Suomen 1000. sähköauton.

    https://yle.fi/uutiset/3–9606922

    Mart­ti lie­nee tyyp­illi­nen sähköau­ton osta­ja : kiireetön ja ei pienen rahan puutteessa.

    Jutus­ta löy­tyy hyviä fak­to­ja kuten esimerkik­si , että Suomes­sa on 1039 sähköau­toa ja jo nyt 800 latauspaikkaa.

    Latau­s­paikko­jen ongel­mallisu­us , jon­ka minä ja moni muu alan ´ammat­ti­lainen´ näkee pul­lonkaulana tässä hienos­sa pro­jek­tis­sa, tulee jutus­sa pal­jas­tavasti esille , kun Mart­ti läh­tee autoaan lataa­maan Itäkeskuskuk­sen Pris­man parkki­hal­li­in . Ja kuin­ka Mar­tin kävi :

    “Ja sit­ten voi käy­dä näin: kun lataus­piste Itäkeskuk­sen Pris­man parkki­hallin sokkeloista löy­tyy, kumpikin kahdes­ta pis­tok­keesta on käytössä. Toises­sa on kiin­ni Tes­la ja toises­sa Nissan.”

    1. Ala on selvästi vielä las­ten kengis­sä, kun latau­s­paikas­ta pitää käy­dä kat­so­mas­sa, onko siel­lä tilaa. Kaupunki­fil­lareista näet kän­nykäl­lä, mis­sä pyöriä on ja kuin­ka paljon.

  137. Tavalli­nen Teknikko:
    Käsit­tääk­seni on teknis­es­ti mah­dol­lista tehdä ns. mul­ti­plek­sat­tu­ja latau­s­paikko­ja auto­jen akuille jois­sa latausvir­taa jae­taan use­am­malle auton akuille aika­jakois­es­ti. Esim. ladataan auton 1 akkua 10 sekunt­tia tietyl­lä vir­ral­la ja sit­ten katkaistaan auton 1 lataus ja siir­ry­tään lataa­maan auton 2 akkua jne. Kul­lakin latausker­ral­la on vain 1 auton akku ladat­ta­vana. Tosin akku­jen latau­saikakin moninker­tais­tuu “nor­maalin” näh­den mut­ta se ei ole tässä main point.

    Tämähän ei ole sarkas­mia , eihän?

    Jos ei, niin miten tuo ehdot­ta­masi tekni­nen jär­jeste­ly eroaisi siitä , että 50 kW :n pääsyöt­tö jaet­taisin 50 kpl yhden kilo­watin syöt­töjä => latau­sai­ka menisi noin 50 tunniksi??

  138. Kun me ihaillen seu­raamme Nor­jan Ja Ruotsin tietä kohti sähköau­toilun onnelaa, emme­hän uno­h­da hei­dän ´raadol­lisia´ moti­ive­jaan tässä maailmanparannuksessa? 

    Juuri nyt (klo 11:14) Nor­jan sähkön­tuo­ton yli­jäämä on 4046 MW , Ruotsin 3503 MW.

    Suo­mi — sähkön tuotan­non kehi­tys­maana- ostaa heiltä juuri nyt 1870 MW:n tehoa . Tan­s­ka ostaa myös : ei tuule. Talvel­la Suomen osto­tarve menee muis­taak­seni josku jopa yli 4000 MW:n tehon.

    Jos OL 3 jokus valmis­tuu ( 1600 MW) ja jopa fen­novoiman kauhis­tut­ta­va voimala näk­isi joskus päivän val­on => Suomes­ta tulisi ensi ker­taa vuosikym­meni­in läh­es sähkö-omavarainen sivistysvaltio.

    Mihin Nor­ja ja Ruot­si sitt­ten dump­paisi­vat sähkön tuotan­non ylijäämänsä ?

    Hur­raa : he kek­sivät oivan keinon : he alkoi­vat spon­ssa­ta sähköau­toilua => koti­maan sähkönku­lu­tus nousee huo­mat­tavasti => öljyä ( Nor­jal­la) riit­tää enem­män vientiin…

    1. Sep­po Vil­jakainen. Nor­jal­la on myös öljyn­totan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että sähköä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön sähköau­to­ja, siltä jää vähem­män sähköä vien­ti­in. Helvem­mak­si meille tulee ostaa autoon Nor­jas­ta sähköä kuin öljyä.

  139. Kum­masti muuten Sau­di­en ydin- ja aurinkovoimain­vestoin­ti ulot­tuu­vuo­teen 2040.

    Kun­han vaan nyt heitän ilmoille täm­möisen ajatuksen.

    IS uuti­soi juuri (26.7.2017 ), että Bri­tan­nia kieltää uudet ben­si­i­ni- ja diese­lau­tot vuo­teen 2040 mennessä.

    Ran­skakin on tehnyt vas­taa­van päätök­sen ja vuosi (2040) on sama.

    (Nämähän on ihan täyt­tä sat­tumaa ja huuhaa sat­u­ilua, että jos­sain päin maail­maa voi olla jo kemi­alli­nen kaava/keksintö jol­la sähkön varas­toin­ti on ratkaistu.)

  140. Tämä on hie­man hyödytön­tä kiis­te­lyä tietämtätä vas­tauk­sia seu­raavi­in kysymyskiin:

    1) kuin­ka mon­ta miehitet­tyä huoltoase­maa on maassa?

    2) Kuin­ka paljon yksi 50 kW lataus­piste mak­saa ns auf dem Kontant?

    Sil­lon tiede­tään., mitä lysti mak­saisi. Tämähän ratkaisi sitä muna-kanaon­gel­maa. Yhden 20kV / 400 /230 V muun­ta­mon kap­sitet­ti on yleen­sä joitakin megawat­te­ja. Lataus­piste vesi tehos­ta vajaat kak­si prosenttia.

    Kävin Siro­la-opis­tossa eli Vana­jan­lin­nas­sa syömässä. Pihal­la oli latauk­ses­sa ilmeis­es­ti hotellin VIP BMW sähkö/hybridilimusiini

  141. Osmo Soin­in­vaara:
    Sep­po Vil­jakainen. Nor­jal­la on myös öljyn­totan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että sähköä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön sähköau­to­ja, siltä jää vähem­män sähköä vien­ti­in. Helvem­mak­si meille tulee ostaa autoon Nor­jas­ta sähköä kuin öljyä.

    Mil­loin muuten Nor­jan, Ruotsin ja Kes­ki-Euroopan sähköverkot yhdistetäänkään?

    1. Kyl­lä Pohjo­is­maid­en sähköverkko on yhdis­tet­ty Kes­ki-Euroopan ja Bri­tann­ian kanssa, mut­ta siir­tote­hot ovat liian pieniä kysyn­tään näh­den. Suik­si alue­hin­nat usein eroa­vat, mut­ta eroa­vathan ne Suomen ja Ruotsin välil­läkin ja jopa Ruotsin sisällä.

  142. Tavalli­nen Teknikko:
    Käsit­tääk­seni on teknis­es­ti mah­dol­lista tehdä ns. mul­ti­plek­sat­tu­ja latau­s­paikko­ja auto­jen akuille jois­sa latausvir­taa jae­taan use­am­malle auton akuille aika­jakois­es­ti. Esim. ladataan auton 1 akkua 10 sekunt­tia tietyl­lä vir­ral­la ja sit­ten katkaistaan auton 1 lataus ja siir­ry­tään lataa­maan auton 2 akkua jne. Kul­lakin latausker­ral­la on vain 1 auton akku ladat­ta­vana. Tosin akku­jen latau­saikakin moninker­tais­tuu “nor­maalin” näh­den mut­ta se ei ole tässä main point. 

    Ymmärtääk­seni Parkkisähkön tms. sys­teemit mah­dol­lis­ta­vat tuol­laisen, tosin en suosit­telisi noin lyhyt­tä syklausta.

    Pätkimistä tarvi­taan muutenkin lähin­nä jos käytetään tyh­mää töpseliä. Jos käytössä on auton latauk­seen tarkoite­tul­la Type 2 ‑liitän­näl­lä varuste­tut ja keskite­tyn jär­jestelmän hallinnas­sa ole­vat lataus­li­it­timet, voidaan liit­ti­men sig­naloin­nil­la hal­li­ta mak­simivir­taa 6–63 A välil­lä (no, yleen­sä kuitenkin 6–32 A tai 6–16 A) jous­tavasti kuor­mi­tusti­lanteen mukaan ilman että keneltäkään katko­taan kokon­aan mitään. Tietysti olet­taen että jär­jestelmästä riit­tää 6A jokaiselle; ellei, niin joutuu taas pätkimään patol­o­gi­sis­sa tapauksissa.

  143. Sep­po Vil­jakainen: Elämä on siitä ikävää , ettei keskiar­voil­la aja kukaan : eli joskus auto seisoo muu­u­ta­man päivän ja joskus aje­taan sato­ja kilo­me­tre­jä päivässä. 

    Tää nyt menee jo melko­lail­la maal­i­tolp­pi­en siirte­lyk­si kun ensin on annet­tu tark­ka speksi.

    Elämää ei edes hypo­teet­ti­sis­sa ske­naar­i­ois­sa tarvitse myöskään tehdä väk­isin han­kalam­mak­si kuin mitä se on. Julkiset latu­rit ovat nimeno­maan har­voin real­isoitu­via isom­pia tarpei­ta varten ja kotipikala­turei­den ehdot­tomas­ta tarpeesta nil­lit­te­ly lähin­nä oman muu­tosvas­tarin­nan rationalisointia.

    Ei sil­lä, eipä sin­ua kukaan pako­takaan juuri nyt muut­tumaan jos se tässä pelot­taa, mut­ta ei ole myöskään kovin suo­tavaa levit­tää turhaan omia pelko­ja ja epä­var­muuk­sia muille. Siitä ei seu­raa kuin entistä ben­san­höyryisem­pi ja veden­paisumuk­sel­lisem­pi tule­vaisu­us kaikille.

  144. Osmo Soin­in­vaara:
    Sep­po Vil­jakainen. Nor­jal­la on myös öljyn­totan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että sähköä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön sähköau­to­ja, siltä jää vähem­män sähköä vien­ti­in. Helvem­mak­si meille tulee ostaa autoon Nor­jas­ta sähköä kuin öljyä.

    Tot­ta, mut­ta point­ti­ni on se, että mihin Nor­ja ja Ruot­si mit­ta­vat yli­jäämä-sähköte­hon­sa tulee käyt­tämään ; sähköau­tokokeilu näyt­täy­tyy näille maille aivan eri näkökul­mas­ta kuin meille sähkököy­hälle maalle.

    Jot­ta saataisi­in jonkin­lainen kuva, mis­sä men­nään , googlailin pohjo­is­maid­en (pelkästään) vesivoimatehoja:

    Asen­net­tu teho.….Tehon tarve juuri nyt

    Suo­mi 3 GW .….….….….….…..8 GW
    Ruot­si 16 GW.….….….….….….12 GW
    Nor­ja 30 GW.….….….….11 GW

    https://www.worldenergy.org/data/resources/country/finland/hydropower/

    Siis yritän viestit­tää, että Nor­jal­la ja Ruot­sil­la on mielet­tömän paljon sähköä yli omien tarpei­den­sa ja jos/kun myyn­tikana­vat umpeutuvat/pienenevät , on sähköau­toilu heille yksi vas­taus tähän posi­ti­iviseen ongelmaan.

  145. Pakko vielä lisätä tuo­hon edel­liseen, että nyt entistä enem­män ymmär­rän, mik­si ruot­salaiset ovat niin kovin huolis­saan Suomen pyrkimyk­sistä sähköo­mavaraisu­u­teen, johon meil­lä on vielä pitkä matka.

    Ruotsin/Norjan ónni´on ollut mei­dän seinähul­lu ener­giapoli­ti­ik­ka , joka on ajanut mei­dät tähän tilaan.

    Toinen onni näille Han­nu Han­hille on ollut Tan­skan päätön ener­giapoli­ti­ik­ka tuulimyl­lyi­neen : Juuri nyt Tan­s­ka ostaa sähköä — ei vaan tuule- jopa enem­män kuin me sähkököy­hät suo­ma­laiset ( DEN 2543 MW, FIN 2048 MW) :

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx

  146. Osmo Soin­in­vaara:
    Sep­po Vil­jakainen. Nor­jal­la on myös öljyn­totan­toa. Suo­mi taas tuo sekä öljyä että sähköä. Kun Nor­ja ottaa käuyt­töön sähköau­to­ja, siltä jää vähem­män sähköä vien­ti­in. Helvem­mak­si meille tulee ostaa autoon Nor­jas­ta sähköä kuin öljyä.

    Onko sähköen­er­gian markki­nahin­ta muka alle polt­ton­es­teen markki­nahin­nan? Tot­takai se on sitä, jos toinen annetaan läh­es verot­ta ja toinen liiken­nepolt­toaineena verotet­tuna, mut­ta jos suo­mi ostaa nor­jas­ta öljyä tai sähköä, niin veikkaan edelleen ener­gian ole­van nes­teenä halvem­paan, mitä piuhas­sa. Olenko väärässä?

    1. Ben­san vero­ton hin­ta lie­nee jotain 60 snt/litra ja siitä tulee auton moot­toris­sa käytet­tynä ulos noin 4 kwh/litra, jol­loin ben­san hin­ta auton moot­torite­hona on noin 150 €/MWh. (Luvut ovat muistin­varaisia, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka on selvil­lä) Sähjkön keskimääräi­nen hin­ta ilman siir­tomak­su­ja on noin 35 €/MWh.

  147. Markku af Heurlin: Kiitos tarkenuk­ses­ta ja kor­jauk­ses­ta. Tässä väärässä käsi­tyk­sessä olen elänyt.

    Ei, kaa­suläp­pä selit­tää vain ben­si­in­i­moot­torin hävikin vajaate­hol­la, etenkin tyhjäkäyn­nil­lä ja etenkin aikana ennen suoraruiskutusta.

    Diesel on taloudel­lisem­pi myös sil­loin, kun ben­si­in­i­moot­tori on säädet­ty käymään ilman kuris­tuk­sia. Tämä johtuu suurim­mak­si osak­si suurem­mas­ta puris­tuk­ses­ta ja palamis­läm­pöti­las­ta, kuten sanoit.

    Lisäk­si diesel­syk­lis­sä on useim­miten enem­män ilmaa kuin palami­nen tarvit­see. Tämä lisää taloudel­lisu­ut­ta laske­mal­la pala­neen seok­sen läm­pöka­p­a­siteet­tia per kaa­sumolekyyli (seos jäähtyy nopeam­min laa­jetes­saan), ja suurem­pi osa polt­toaineen läm­möstä siir­tyy mak­sim­iläm­pöti­las­sa (vrt. Carnot-hyö­ty­suhde). Mak­sim­iläm­pöti­laa ja ‑puris­tus­ta rajoit­taa NOX-päästö­jen lisäk­si lämpöhäviöt.

    Ben­si­in­i­moot­torin suurin etu dieseli­in näh­den taitaa olla nopea palamistapah­tu­ma. Eli suuril­la kier­roksil­la (suurel­la vol­umetrisel­la tehol­la) diese­lau­tol­la ei ole niin suur­ta etua taloudel­lisu­udessa, jos lainkaan.

    Dieselien puris­tus- ja seossuhde eivät sinän­sä ole syyl­lisiä suurim­paan osaan NOX-päästöistä. Ongel­mana on palamisen paikallis­tu­mi­nen dieselpis­aroiden pin­nalle, jos­sa läm­pöti­la nousee hyvin korkeak­si. HCCI:ssä ei ole tätä ongel­maa. (HCCI = homoge­nous charge, com­pres­sion igni­tion. Dieselis­sä “com­pres­sion igni­tion” on oikeas­t­aan epäon­ni­nen ilmaus, syt­tymisen ja palamisen ajanko­hdan määrää varsi­nais­es­ti ruiskutus.)

    Lisäon­gel­man typen suh­teen aiheut­taa em. ylimääräi­nen ilma. Dieselis­sä ei voi pelk­istää typen okside­ja ben­si­ini­au­to­jen tapaan hiilivetypäästö­jen avul­la, kos­ka mukana on myös hap­pea. Diese­lau­to tarvit­see selek­ti­ivisem­män reak­tion ja siten jotain lisäainet­ta ja eri­laisen katalyytin pelk­istämiseen (Bluetec ym.).

  148. Sep­po Vil­jakainen:
    Kun me ihaillen seu­raamme Nor­jan Ja Ruotsin tietä kohti sähköau­toilun onnelaa, emme­hän uno­h­da hei­dän ´raadol­lisia´ moti­ive­jaan tässä maailmanparannuksessa?

    Juuri nyt (klo 11:14) Nor­jan sähkön­tuo­ton yli­jäämä on 4046 MW , Ruotsin 3503 MW.

    Suo­mi – sähkön tuotan­non kehi­tys­maana- ostaa heiltä juuri nyt 1870 MW:n tehoa . Tan­s­ka ostaa myös : ei tuule. Talvel­la Suomen osto­tarve menee muis­taak­seni josku jopa yli 4000 MW:n tehon.

    Jos OL 3 jokus valmis­tuu ( 1600 MW) ja jopa fen­novoiman kauhis­tut­ta­va voimala näk­isi joskus päivän val­on => Suomes­ta tulisi ensi ker­taa vuosikym­meni­in läh­es sähkö-omavarainen sivistysvaltio.

    Mihin Nor­ja ja Ruot­si sitt­ten dump­paisi­vat sähkön tuotan­non ylijäämänsä ?

    Hur­raa : he kek­sivät oivan keinon : he alkoi­vat spon­ssa­ta sähköau­toilua => koti­maan sähkönku­lu­tus nousee huo­mat­tavasti => öljyä ( Nor­jal­la) riit­tää enem­män vientiin…

    Ruotsin tie on men­nyt kohti biokaa­suau­toilun onnelaa myöskin. Esim. Skå­nes­sa kaik­ki bus­sit ja kun­nal­lisautot käy jo biokaa­sul­la ja Ruot­sis­sa on ylipään­säkkin se pari tuhat­ta biokaa­sub­us­sia pelkästään. Siihen vielä päälle henkilöau­tot ja raskas kalusto. 

    Nor­jakin on alka­nut kun­nos­tau­tua liiken­nebiokaa­sun kulut­ta­jana erit­täin hyvin, kuten Tanska.

  149. Jos on talous, jos­sa koko ajan pitää suha­ta Helsin­gin ja Lapin väliä, niin sit­ten toki sähköau­to ei sovel­lu ykkösautok­si, mut­ta täl­laiset taloudet ovat pienessä vähem­mistössä eikä sel­l­ais­es­ta käsin kan­na­ta huudel­la sähköau­to­jen yleis­es­tä soveltuvuudesta.

    Eihän sähköau­tot sovel­lukkaan niin lap­in­reis­sulle — valikoimis­sa ei ole yhtään ain­ut­takaan kun­non tilat tar­joavaa autoa johon koko per­he mah­tu­isi matkatavaroi­neen kun lähde­tään kaupunkilo­ma­lle, suku­loimaan tai lap­pi­in. Tar­jol­la on enim­mäk­seen ei oota, esim. Hyundai Ion­iq EV:tä saa koea­joon vas­ta ensi vuon­na ja sekään ei tiloil­la juuri juh­li vaan on näitä tyyp­il­lisiä pikkukot­tero­maisia sähköautoja. 

    Metaa­ni­au­to­ja on kyl­lä saatavis­sa välit­tömästi kaikissa autolu­okissa ja parhait­ten ajo­matkatkin on 900km ja huonoimpi­enkin 400km.

  150. Nor­jan ja Ruotsin ei todel­lakaan tarvitse dumpa­ta “yli­jäämäsähköään”, joka perus­tuu suuri­in vesial­taisi­in, mihinkään, vaan he myyvät sen korkeim­paan saatavis­sa ole­vaan hin­taan naa­puri­mailleen. Tätä kut­su­taan opti­moin­niksi, ja vesial­taan omis­ta­jan näkökul­mas­ta tulo­jen mak­si­moiniksi. Sak­sa on suuri osta­va markki­na säätösähkölle, ja myös Englan­ti tule­vaisu­udessa. Suomen osana on ostaa sähkö kokon­ais­markki­noiden kovim­paan hin­taan, kos­ka mei­dän oma tuotan­to on niin vajaamit­taista. Olk­ilu­o­to III muut­taa het­kek­si tilanteen..

  151. Mikko Rauha­la: Tää nyt menee jo melko­lail­la maal­i­tolp­pi­en siirte­lyk­si kun ensin on annet­tu tark­ka speksi.

    Elämää ei edes hypo­teet­ti­sis­sa ske­naar­i­ois­sa tarvitse myöskään tehdä väk­isin han­kalam­mak­si kuin mitä se on. Julkiset latu­rit ovat nimeno­maan har­voin real­isoitu­via isom­pia tarpei­ta varten ja kotipikala­turei­den ehdot­tomas­ta tarpeesta nil­lit­te­ly lähin­nä oman muu­tosvas­tarin­nan rationalisointia.

    Ei sil­lä, eipä sin­ua kukaan pako­takaan juuri nyt muut­tumaan jos se tässä pelot­taa, mut­ta ei ole myöskään kovin suo­tavaa levit­tää turhaan omia pelko­ja ja epä­var­muuk­sia muille. Siitä ei seu­raa kuin entistä ben­san­höyryisem­pi ja veden­paisumuk­sel­lisem­pi tule­vaisu­us kaikille.

    Osmo , ymmär­rän hyvin jos et tätä julkaise, mut­ta täl­laista van­haa pierua alkoi ihan ääneen nau­rat­ta­maan tämä bril­jant­ti ilmaisu :

    “Ei sil­lä, eipä sin­ua kukaan pako­takaan juuri nyt muut­tumaan jos se tässä pelot­taa, mut­ta ei ole myöskään kovin suo­tavaa levit­tää turhaan omia pelko­ja ja epä­var­muuk­sia muille. Siitä ei seu­raa kuin entistä ben­san­höyryisem­pi ja veden­paisumuk­sel­lisem­pi tule­vaisu­us kaikille.”

    ..ymmär­rän hyvin , että suuri­nosa täl­lä sivus­tol­la liikku­vista ei alku­unkan ymmär­rä huvit­tuneisuuteni syytä.

    Vih­jeeenä panen tähän Al Core:n yhden lois­tavim­mista pelot­teluista vuodelta 2009 :..” ark­ti­nen jääpeite on sulana joskus 2014 tienoilla..”

    https://www.youtube.com/watch?v=1DrX8wzB8QE

    Pelot­taa…

  152. Mikko Rauha­la: Tää nyt menee jo melko­lail­la maal­i­tolp­pi­en siirte­lyk­si kun ensin on annet­tu tark­ka speksi.

    Elämää ei edes hypo­teet­ti­sis­sa ske­naar­i­ois­sa tarvitse myöskään tehdä väk­isin han­kalam­mak­si kuin mitä se on. Julkiset latu­rit ovat nimeno­maan har­voin real­isoitu­via isom­pia tarpei­ta varten ja kotipikala­turei­den ehdot­tomas­ta tarpeesta nil­lit­te­ly lähin­nä oman muu­tosvas­tarin­nan rationalisointia.

    Ei sil­lä, eipä sin­ua kukaan pako­takaan juuri nyt muut­tumaan jos se tässä pelot­taa, mut­ta ei ole myöskään kovin suo­tavaa levit­tää turhaan omia pelko­ja ja epä­var­muuk­sia muille. Siitä ei seu­raa kuin entistä ben­san­höyryisem­pi ja veden­paisumuk­sel­lisem­pi tule­vaisu­us kaikille.

    Eli saadak­sesi näyt­tämään sähköau­tot hyviltä tur­vaudut ver­taa­maan niitä kevyen liiken­teen huonoimpi­in autoi­hin — ben­sa-autoi­hin? On niitä muitakin puh­taan liiken­teen vai­h­toe­hto­ja, jo mon­ta ker­taa maini­tut UE-vety, UE-metaani ja UE-sähkö. Sähkön etuoikeutena ei ole olla mikään yksipuo­li­nen tule­vaisu­u­den ratkaisu edes kevyessä henkilöau­toli­iken­teessä, muista liiken­netyypeistä puhumattakaan.

  153. Sep­po Vil­jakainen:
    Pakko vielä lisätä tuo­hon edel­liseen, että nyt entistä enem­män ymmär­rän, mik­si ruot­salaiset ovat niin kovin huolis­saan Suomen pyrkimyk­sistä sähköo­mavaraisu­u­teen, johon meil­lä on vielä pitkä matka.

    Ruotsin/Norjan ónni´on ollut mei­dän seinähul­lu ener­giapoli­ti­ik­ka , joka on ajanut mei­dät tähän tilaan.

    Toinen onni näille Han­nu Han­hille on ollut Tan­skan päätön ener­giapoli­ti­ik­ka tuulimyl­lyi­neen :Juuri nyt Tan­s­ka ostaa sähköä – ei vaan tuule- jopa enem­män kuin me sähkököy­hät suo­ma­laiset ( DEN 2543 MW, FIN 2048 MW) :

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx

    Jos sähkön tuot­ta­mi­nen Suomes­sa mak­saa enem­män tuotan­tokustnnuksi­na kuin mitä sen tuomi­nen Ruot­sista mak­saa, niin itse enem­män tekemäl­lä olemme köyhempiä.

    Minä en ainakaan halu­aisi mak­saa sähköstäni yhtään nyky­istä enem­pää vain sik­si, että sinä voisit pullis­tel­la omavaraisu­us­pros­ent­tien suurentumisella.

    Jos naa­pureista ostet­ta­va sähkö olisi oikeasti jotenkin kallista, niin sit­ten voisin hyväksyä sen, että kan­nat­taisi investoi­da rahaa omaan kap­a­siteet­ti­in, mut­ta ainakin täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että kaik­ki eurot mitä laite­taan Suomes­sa tuotan­toka­p­a­siteetin laa­jen­nuk­si­in ovat kankku­lan kaivoon menevää rahaa.

    Ener­gia on ener­giaa ja joule on joule, eikä niil­lä piuhas­sa vipeltävil­lä sähkö­mag­neet­tisil­la ken­til­lä ole passe­ja. Se on hiustenkuiv­aa­jan kannal­ta aivan sama mis­tä se sähkö tulee ja min­un kannal­tani oleel­lis­in­ta on se, että hin­ta on mah­dol­lisim­man mata­la ja tuotan­to vähäpäästöistä. Ruotsin tuot­ta­ma sähkö täyt­tääkin molem­mat kri­teer­it. Itse lisää kap­a­siteet­tia rak­en­ta­mal­la saamme vain mak­set­tua nyky­istä enem­män ja tuotet­tua enem­män päästöjä.

    Halvem­mal­la ja vähäpäästöisem­min saadaankin sähköä rak­en­ta­mal­la pak­sumpi kaapeli Ruot­si­in ja osta­mal­la sieltä nyky­istä enemmän.

  154. K‑Veikko: Tässä tun­nu­taan lähtevän ole­tuk­ses­ta, että akut ovat kiin­teä osa autoa ja siis kulke­vat aina yhden ja saman auton mukana. Jos tämä ole­tus hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä asete­taan stan­dard­ik­si jäävät muut vai­h­toe­hdot kil­pailun ulkopuolelle. 

    Se johtuu nykyis­es­tä akkute­knolo­gias­ta, jon­ka pitäisi radikaal­isti paran­tua, jot­ta tuol­lainen olisi ylipäätään mahdollista.

    Pain­oon onkin jo viitat­tu eli niitä tarvi­taan noin ton­nin ver­ran. Akku­ja luon­nol­lis­es­ti myös tarvi­taan paljon eli akus­to on varsin iso. Esim. Tes­lal­la se vie käsit­tääk­seni koko auton poh­jan ver­ran tilaa, jol­loin se on osa kan­tavaa raken­net­ta tilan, pain­on ja kus­tan­nusten min­i­moimisek­si. Käytän­nössä tuol­laisen vai­h­t­a­mi­nen lennos­ta ei ole help­poa eikä nopea­ta, kos­ka kyseessä on siis ton­nin pain­oinen osa kan­tavaa kori­raken­net­ta auton alla.

    Lisäk­si akut ovat juuri se auton kallein osa. Nekään eivät kestä ikuisuuk­sia, joten omien hyväkun­tois­t­en akku­jen vai­h­t­a­mi­nen huoltar­il­la luke­mat­tomil­la lataussyk­leil­lä lop­pu­u­na­jet­tui­hin akkui­hin ei vält­tämät­tä tun­nu kival­ta. Auton ostamises­sa pitäisi var­maankin siirtää iso osa hin­nas­ta akku­jen vuokraamiseen tai tuol­laisen vai­h­toakku­palvelun käyt­tö­mak­sui­hin, jol­loin pääo­makus­tan­nus siir­ty­isi oikeaan osoitteeseen.

    Ja siis tuo akku­jen käyt­töikä lie­nee suuri syy siihen, mik­sei sähköverkon kuor­man­tasauk­ses­ta enää puhuta niin paljon. Siinä voi tul­la itku, jos auton arvokkain osa kuluu itses­tään lop­pu­un auton seistessä käyt­tämät­tömänä tallis­sa. Muis­telisin myös Tes­lan joskus ainakin suun­nitelleen eril­listä tasausakus­toa juuri omakoti­taloille sekä luke­neeni tästä ana­lyysin, jon­ka mukaan se olisi jatku­van käytön vuok­si haper­tunut huonoon kun­toon muu­ta­mas­sa vuodessa eikä edes mak­saisi sähkön hin­nanero­tuk­sen kaut­ta itseään investointi­na takaisin.

  155. Sepi: kaik­ki eurot mitä laite­taan Suomes­sa tuotan­toka­p­a­siteetin laa­jen­nuk­si­in ovat kankku­lan kaivoon menevää rahaa.
    […]
    Halvem­mal­la ja vähäpäästöisem­min saadaankin sähköä rak­en­ta­mal­la pak­sumpi kaapeli Ruot­si­in ja osta­mal­la sieltä nyky­istä enemmän. 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta myös sil­läkin voi olla eroa, meneekö euro Ruot­si­in vai pysyykö se koti­maas­sa. Mihin tuo euro liikkuu sähkön ostamisen jäl­keen? Siir­tyykö se koti­maisi­in investoin­tei­hin ja pääomi­in ja koti­maiseen kulu­tuk­seen jotain kaut­ta vai pää­tyykö se Ruotsin vas­taavi­in? Lisäk­si tuo kus­tan­nus­laskel­ma voi radikaal­isti muut­tua juuri sähköau­to­jen tuo­man lisäku­lu­tuk­sen vuok­si. Sit­ten voikin tul­la kiire rak­en­taa ydinvoimaa.

    Onko Ruotsin varaan jät­täy­tymisessä eroa kri­isi­ti­lanteessa? Ja var­maan olisi myös hyvä tietää, miten ilmas­ton­muu­tos muut­taa sademääriä Skan­deil­la, jos Pohjo­is­maid­en sähkön­tuotan­to raken­netaan tuon vesivoiman varaan. Jät­teen­polt­toon pitää nyt ainakin alkaa soveltaa hiiliv­eroa, jne., jollei raa­ka-aine­tuotan­toa saa­da siir­ret­tyä kokon­aan fos­si­il­i­sista bio­talouden piiri­in, joten sil­läkin on vaiku­tuk­sen­sa, jne.

  156. Sepi, sähköä kan­nat­taa tuo­da sil­loin, kun markki­nat toimi­vat. Mut­ta huolto­var­muus­näköko­htaa ei sovi uno­htaa. Ei mene enää pitkään, kun Ruot­si luop­uu ydin­voimas­taan. Sen jäl­keen ei Suomeen tuo­da sähköä lännestä. Idästä sitä olisi saatavis­sa, kos­ka sikäläi­nen sähkö­markki­na on varmis­tet­tu kap­a­siteetin riit­tävyy­den suh­teen, mut­ta hin­ta olisi kova. Huolto­var­muussähkö tulisikin tuot­taa itse kivi­hi­ilel­lä. Itse asi­as­sa näin hal­li­tuk­semme onkin kaavail­lut, joskin hiilivoimalaitosten säi­lymi­nen on enem­mänkin kuin epä­var­maa, kos­ka siitä päät­tää omis­ta­ja, ei hal­li­tus. Ilmeis­es­ti vihrei­den vah­vas­ta otteesta johtuen edes Helsin­gin yhteis­tuotan­tosähkölle ei anneta armoa.

  157. Sepi :

    “Jos sähkön tuot­ta­mi­nen Suomes­sa mak­saa enem­män tuotan­tokustnnuksi­na kuin mitä sen tuomi­nen Ruot­sista mak­saa, niin itse enem­män tekemäl­lä olemme köyhempiä.
    Minä en ainakaan halu­aisi mak­saa sähköstäni yhtään nyky­istä enem­pää vain sik­si, että sinä voisit pullis­tel­la omavaraisu­us­pros­ent­tien suurentumisella.”

    Tuo on aivan järkevää päättelyä.

    On yksi ener­giapoli­it­ti­nen vai­h­toe­hto ´heit­täy­tyä´ kokon­aan tuon­tisähkön varaan ; se on — käsit­tääk­seni’ teknis­es­ti jopa nyt pohjo­is­maisil­la markki­noil­la joten kuten mah­dol­lis­takin ja voisi jopa tul­la meille — ainakin lyhyel­lä tähtäimel­lä- halvemmaksikin.

    Jos teemme tuon valin­nan , tehkäämme se sit­ten kuitenkin avoimin silmin : polt­toainei­ta on var­muus­varas­toitu jok­sikin aikaan , vil­jaa on käsit­tääk­seni varas­toitu myös, mut­ta tuo sähkö pir­u­lainen lop­puu sil­lä sekun­til­la kun joku kytkimestä syys­tä tai tois­es­ta niin päät­tää ja siihen lop­puu jokusen tun­nin päästä kaik­ki toimin­nat Suomes­sa jopa älyap­sien näpelöintikin.

    Mikko Rauha­la : jos mah­dol­lista uno­hde­taan tuo edelli­nen mau­ton vas­tauk­seni Sinulle ;

    Pelkoni on , että tässä men­nään taas ker­ran hyvää tarkoit­taen , teknisesti/taloudellisesti vajavaisin tiedoin, kohti saman­laista munaus­ta tukipoli­ti­ikas­sa kuin oli tuuli­tukipäätös vuon­na 2010 ; sehän tulee meille mak­samaan n. 4000 miljoon­aa euroa vuo­teen 2030 mennessä.

    Toin huoleni esi­in täällä :

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240085-sahkoautoilu-ei-ole-mahdollista

    On enem­män kuin kun­nioitet­tavaa, että jotkut käyt­tävät omaa var­al­lisu­ut­taan tähän toim­intaan kuten tämä Mart­ti Virtanen:

    https://yle.fi/uutiset/3–9606922

  158. anonyy­mi: Lisäk­si akut ovat juuri se auton kallein osa.

    Nis­san Leafin hin­ta on Nor­jas­sa (eli verot­tomana) €22 000 ja uudet akut saa viidel­lä ton­nil­la. Voi tiet­ty olla — ja var­maan onkin — että Nis­san sub­ven­toi rajusti mut­ta ei kai kuitenkaan niin rajusti, että akut oikeasti oli­si­vat kallein osa?

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.