Teknologia mullistaa autoilun kaupungeissa

15.7.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Porin Areenan keskustelut autoilun tulevaisuudesta osoittivat minulle neljä asiaa:

  • Sähköautot tulevat luultua nopeammin
  • Itseohjautuvat autot tulevat yllättävän nopeasti
  • Autojen yhteiskäyttö lisääntyy paljon
  • Uber-taksit auttavat liikennettä myös haja-asutusalueilla

Viime aikoina on tullut yhä tiuhemmin uutisia, jotka viittaavat polttomoottorin pikaiseen kuolemaan. Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta.

Ainakin toistaiseksi akut ovat painavia ja kalliita. Hinta voi laskea, mutta paino ei juurikaan, ellei keksitä jotain aivan uutta. Siksi sähköauton hinta nousee nopeasti toimintasateen kasvaessa. Osittain sen takia, että painon nousu akkujen mukana lisää myös energian tarvetta. Tämä lisää yhteiskäyttöisten autojen järkevyyttä. Kaupunkiajot kevyellä ja halvalla kaupunkiautolla, jonka toimintasäde on alle sata kilometriä ja maakuntamatkat raskaalla akkujenkuljetuslaitteella.

Moderni teknologia tekee autojen yhteiskäytöstä sujuvampaa aivan samalla tavalla kun se on lisännyt räjähdysmäisesti kaupunkifillarien käyttöä. Edellinen kaupunkifillarikokeilu päättyi siihen, että pyörät varastettiin ja rikottiin. Samanlaisia kaupunkiautoasemia näkee jo Euroopan kaupungeissa. Käyttöperiaate on aika sama kuin kaupunkifillareilla.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä pysäköinnin hinta nousee nopeasti. Nyt pysäköinti maksaa keskimäärin 30 000 €, mutta paikoin jopa 70 000 €. Kaupunkiajossa pysäköinnin tosiasiallinen hinta on autoilun kustannuksista suurin. Kun pysäköintipaikka maksaa enemmän kuin autot, on tietysti järkevämpää lisätä autojen käyttöastetta. Nythän auto on pysäköitynä 96 % ajasta. Jos käyttöaste nousee neljästä prosentista 20 prosenttiin, pysäköinnin osuus autoilun kustannuksista putoaa kuudennekseen.

Yhteiskäyttö toimii vain ruutukaava-alueella. Jos asuu jossain syrjässä oman tien varressa, ja ajaa yhteiskäyttöautolla kotiinsa, ei autolle löydy toista käyttäjää. Paitsi jos auto osa ajaa itsekseen takaisin ihmisten ilmoille.

On myönnettävä, että aliarvioin täysin itse ajavan auton mahdollisuudet. Kun kuulin Googlen tutkivan sellaista ajattelin lähinnä, että pojilla on liikaa rahaa. Eilen Virossa rekisteröitiin liikenteeseen ensimmäiset itse ajavat bussit. Viidenkymmenen vuoden kuluttua voi olla, että ihminen saa kokeilla auton ohjaamista vain suljetuilla radoilla.

Robottiautot lisäävät olennaisesti autojen yhteiskäyttöisyyttä. Ne muuttuvat robottitakseiksi.Se myös tukee joukkoliikennettä (kuten myös kaupunkifillarit). Nyt bussipysäkin pitäisi olla 300 metrin säteellä, mutta jos viimeisen kilometrin voi mennä robottitaksilla, joukkoliikenneverkosto voi harventua, jolloin vuorovälit vastaavasti tihentyvät ja kustannukset laskevat.

Uusi teknologia tulee autoihin paloittain. Taskupysäköintiominaisuus tulee varmaan vakiovarusteeksi pian. Raskaaseen liikenteeseen on kai jo tullut automaattinen hätäjarrutus, jos este tulee eteen. Oikealle kääntyvän kuorma-auton ja suojatietä ylittävän lapsen ongelmaan tulee pakollinen turvaratkaisu.

Kaikkien wannabe-ralliautoilijoiden kauhuksi autoihin tulee myös ominaisuus, joka estää ylinopeutta ajamisen. Tiedän, että tämä raivostuttaa monia, mutta oikeus rikkoa lakia ei kyllä kuulu perusoikeuksiin.

Robottitakseja odoteltaessa Uber-taksit tulevat myös mullistamaan kaupunkiliikennettä. Oli aivan typerää, että tätä mullistusta lykättiin vuodella.

Sopii sekin vain kaupunkeihin? Sopii myös haja-asutusalueille vähän toisessa muodossa. Tulevaisuudessa vähän jokainen on maalla sivutoiminen Uber-kuljettaja, samalla, kun toivottoman tappiollinen joukkoliikenne hiipuu pois.

Kommentit

144 Vastausta artikkeliin “Teknologia mullistaa autoilun kaupungeissa”

  1. Kate Alhola kirjoitti 15.7.2017 kello 12:41

    Osuu hyvinkin oikeaan mutta ne robottiautot tulevat toimimaan robotti-uberina, ei tarvitse olla sivutoiminen uber kuski kun auton voi pistää ihan itsenäisesti tienaamaan rahaa. SIllä, kuka omistaa auton ei ole väliä, se voi olla osakeyhtiö, osuuskunta tai yksittäinen henkilö. Käyttäjälle tuee auto samasta robotti-uber palvelusta.

    Raja joukkoliikenteen a robotti-uberin välillä katoaa, jos bussissa on ruuhka-aikojen ulkopuolella viisi matkustajaa niin silloinhan se voi olla henkilöauton tai pikkubussin kokojnen robotti-uberi joka poimii kyytiinsä viisi ihmistä. Tietenkin kyydin saa edullisemmin jos jakaa kyydin ja siitä jakamisesta huolehtii tietokone. Tilaat vain jaetun kyydin ja auto tulee.

    Tietenkin optimaalinen auton koko riippuu paljonko on menijöitä, ruuhka-aikaan kannattaa ajaa isommilla autoilla kuin henkilöautot. Runkolinjoja kannatta ajaa metrolla ja metroasemalla robottiyber on odottamassa kun pääset rullaportaat ylös-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Paavo Tertsunen kirjoitti 15.7.2017 kello 13:05

    “Tulevaisuudessa vähän jokainen on maalla sivutoiminen Uber-kuljettaja, samalla kun toivottoman tappiollinen joukkoliikenne hiipuu pois.”

    Epävirallisesti näin on ollut jo pitkään. Osalle pimeänä taksikuskina toimiminen on kaverien auttamista ja ajanvietettä, toiset tekevät sillä hyvää tiliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari kirjoitti 15.7.2017 kello 13:25

    Pääosin samaa mieltä, mutta minulle ei oikein aukea pysäköintipaikan kustannus (poistettuna)jyvitettynä auton eliniälle saati siitä johdettuna käyttökustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Janis Petke kirjoitti 15.7.2017 kello 13:50

    Kari:
    Pääosin samaa mieltä, mutta minulle ei oikein aukea pysäköintipaikan kustannus (poistettuna)jyvitettynä auton eliniälle saati siitä johdettuna käyttökustannuksiin.

    Tuota ei kannata kysyä. Kysymyksessä on ns Osmon erikoinen, jolla kadunvarsipaikka saadaan maksamaan mansikoita. Paljonkohan tulevat maksamaan Helsingin katujen varsille rakennetut uudet pyörätelineet? Ne vievät sadan tuhannen euron maa-alan, ovat rumia ja haittaavat talvikunnossapitoa. Viimeisin on ilmeisenen oletus, että lumitalvia ei enää tule. Ks. vihreän apulaiskaupunginjohtajan lausunto samoiohin aikoihin kun hölmöt hiihtivät Aleksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.7.2017 kello 15:16

    Kyse on tonttikohtaisista velvoiteautopaikoista. Nämä ovat toteutuneita hintoja, eivät mitään kuvitteellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kriitko kirjoitti 15.7.2017 kello 14:38

    Itseajava auto edelleenkin kaukainen haave. Lähelle päästään, mutta kuitenkin ollaan vielä kaukana, vähintään vuosikymmenten päässä. Ongelmana ovat viimeiset prosentit, joilla on merkittävä vaikutus turvallisuuteen. Google on itsekin myöntänyt ongelman olemassa olon.

    Sähköautojenkin laita on vähän niin ja näin. Kyllähän ne yleistyvät, mutta kuinka nopeasti? Ainakaan pohjoismaiden päättäjät eivät näytä nopeaan läpimurtoon uskovan, koska biolitkuja työnnetään tarjolle niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin.

    http://www.hs.fi/paivanlehti/11072017/art-2000005285995.html?share=ab4e006181cd7f83db2875289d8f98a7

    Sähköautoihin myös liittyy lataamisen ongelma. Ihminen harvoin ostaa autoa vain kaupunkiin. Sillä on päästävä myös pitemmälle, mutta miten? Ensin tunnin lataukseen jonottamalla ja sitten kolme varttia lataamalla?

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240085-sahkoautoilu-ei-ole-mahdollista

    Jakamistalouskin on vähän niin ja näin. Paljon puhetta, vielä enemmän ongelmia.

    http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240020-jakamistalouden-hymypojat-vaikeuksissa

    Kiva on tietenkin visioida, mutta visioiden ongelmana on todellisuus. Se, mikä mielikuvissa voi vaikuttaa pieneltä haasteelta, jonka aika korjaa, saattaa todellisuudessa osoittautua hyvin vaikeaksi esteeksi.

    Ennustan, että itse ajava auto tulee olemaan esimerkki tällaisesta haasteesta. Kun luopuu hypetyksen lukemisesta ja keskittyy asiantuntijoiden puheisiin, niin kuplasta valuu pois paljon ilmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Realisti kirjoitti 15.7.2017 kello 14:53

    Ei koske Suomea. Meillä autojen keski-ikä on 11 vuotta, ja autolla ajetaan 18 vuotta ennen romuttamoa. Merkittäviä muutoksia näkyy vasta vuoden 2050 jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jani Ikävalko kirjoitti 15.7.2017 kello 16:20

    Miten se polttomoottori voi kuolla kun sähköauto ei tuo mihinkään ongelmaan mitään ratkaisua, tai että polttomoottori olisi ylipäänsäkkään edes mikään ongelma mihinkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. K-Veikko kirjoitti 15.7.2017 kello 16:58

    > Tulevaisuudessa vähän jokainen on maalla
    > sivutoiminen Uber-kuljettaja, samalla kun
    > toivottoman tappiollinen joukkoliikenne hiipuu
    > pois.

    Olen täsmälleen samaa mieltä. — Jo vuodesta 2010 🙂

    Syy siihen, että maaseudulla kulkeminen on vaivalloista ja kallista on pelkästään siinä, että valtio estää järkevän liikennöinnin:

    Edulliset liikenneyhteydet ovat mahdollisia myös Suomessa mutta ne on lailla kielletty.

    Otanpa esimerkiksi maaseudulla asuvan mummon.

    Maahan on luotu yksityisellä pääomalla erittäin hajautettu ja tehokas liikenneinfrastruktuuri: naapurin auto.

    Mummon kannalta katsoen naapurin auto kulkee kirkonkylälle juuri siihen aikaan kuin sinne on asiaa, se noutaa kotipihalta, naapuri kantaa ostokset sisälle ja juo vieläpä kahvit seuraksi. Mummo mielellään maksaa kohtuullisen korvauksen kyydistä ja molemmat ovat tyytyväisiä.

    Asuminen maaseudulla helpottuu ja liikennöintiin käytettävä raha hajautuu sinne pienimpäänkin autolliseen pirttiin eikä sitä lähetetä suuriin keskuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. DVA kirjoitti 15.7.2017 kello 17:03

    Tekoälystä on paljon hyötyä ihmisen apuna esimerkiksi tutkmuksessa, mutta en näe mitään mieltä siinä, että tekoälyllä pyritään syrjäyttämään ihminen.

    Robottiautojen eräänä argumenttina pidetään turvallisuutta. Mutta suurin osa Suomessa tapahtuvista kuolonkolareista on seurausta esimerkiksi päihdeongelmista.

    Vähemmän viinaa, enemmän töitä ihmisille ja liikenneturvallisuus kohenee siinä samassa.

    Äskettäin Oulussa valui 10 miljoonaa kuutiota jätevettä ulosteineen mereen, koska vesilaitos oli etäohjauksessa. Toisin sanoen ei ollut yhtään ihmistä paikalla. Automaatio ja ihminen täydentäisivät toinen toistaan.

    Saadaan lisää varoja kupattavaksi veroparatiiseihin verosuunnittelun nimissä. Ehkä yksi tai kaksi juoppokolaria vähemmän. Mutta montako sataa tuhatta ruumista tulee, kun ihmisiltä loppuu ihan oikeasti työt, eikä kompensoivia uusia ammatteja ole näköpiirissä kuskeille?

    Jos 10 vuoden kuluttua Euroopan ammattikuskit ovat työttöminä, niin sitten palaa kyllä vähän muutakin kuin pari autoa Pariisin lähiöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Aroos kirjoitti 15.7.2017 kello 17:25

    Pysäköinnin hinta tulee parkkitaloista. Monissa uusissa taloissa pysäköidään vielä pihalle, jolloin tila pn poissa viheralueista. Meidän Etelä-Kivikon talossa parkkiruutu maksoi 2500, toki kova hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.7.2017 kello 17:31

    Harvaan asutussa Kivikossa voidaan pysäköidä maan pinnalle. Silloin maksimitehokkuus on 0,8. Hernesaaressa pyritään yli 2:n tehokkuuteen, jolloin autot on laitettava talojen alle. Pysäköintitalon rakennuskustannukset ovat vain 20 000 €/paikka, mutta kun se syrjäyttää asuintalon, todellinen paikan hinta lähentelee 100 000 euroa, jos asuintalosta maksetaan vaikkapa 1500 €/k-m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko Särelä kirjoitti 15.7.2017 kello 17:32

    Olin toukokuussa Ruotsissa pyöreän pöydän tilaisuudessa, jossa toistakymmentä erilaista liikenteen digitalisaation asiantuntijaa keskusteli aiheesta. Tilaisuudessa oli Chatham house -säännöt, joten siitä en voi kertoa kuka sanoi mitä, mutta voin kertoa omat näkemykseni tilaisuudessa keskustellun pohjalta.

    Itseajavien autojen teknologia on jaettu viiteen tasoon.

    Taso 1 on ajoavustimet (vakionopeudensäädin yms) ja jo standardi uusissa autoissa.

    Tasoille 2 ja 3 (hands off ja eyes off) teknologia on olemassa, mutta ihminen ei ole kykenevä hanskaamaan tällaista autoa. Kun tarkkaavaisuutta ei koko ajan vaadita, ei sitä löydy silloin kun sitä tarvitaan.

    Taso 4 hoitaa kaiken ajamisen useimmissa ajoympäristöissä ja osaa kaikissa tilanteissa hoitaa ajamisen vähintään lailliseen pysähtymiseen asti. Tason 4 autoja tullaan näkemään vielä tällä vuosikymmenellä.

    Taso 5 hoitaa kaiken ajamisen kaikissa olosuhteissa. Siihen menee vielä aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. kommentti kirjoitti 15.7.2017 kello 18:29

    “Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta.”

    Suomi ratsastaa ilmastostrategiansa mukaan ainakin neljällä hevosella: biopolttoaineosuuden kasvattamisella kaikkiin autoihin, uusien autojen sähköistysosuuden kasvattamisella uusien biokaasuautojen määrän kasvattamisella, sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämisellä. Ilmastostrategian tavoite on nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus polttomoottoriajoneuvojen polttoaineista 30 prosenttiin, saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

    Miksi biopolttoaineet olisivat “väärä hevonen” edes siinä tilanteessa, vaikka polttomoottoriautojen hankintaosuus tippuisi vaikkapa viidesosaan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä? Suomessa voi olla yli miljoona polttomoottoriajoneuvoa siinäkin tapauksessa ainakin 2040-luvulle asti. Jos halutaan kokonaispäästöjä merkittävästi vähentää, kannattaa kai vanhankin ajoneuvokannan päästöjä joka tapauksessa koittaa leikata?

    Autokannan sähköistymisellä on ainakin vielä toistaiseksi merkittäviä teknistaloudellisia esteitä, jotka hidastavat sähköautojen yleistymistä Suomessa. Etenkin pohjoisemmassa Suomessa, jossa on pidempi ja kylmempi talvi isompine sisätilojen lämmitystarpeineen, on sähköautovalmistajilla vielä monia teknisiä haasteita ratkottavana, ennen kuin ne kovin paljoa yleistyvät.

    Mitä robottiajoneuvoihin syöttöliikenteenä tulee, niin ne yleistynevät ensin sisälogistiikassa, jossa on tasaiset olosuhteet ympäri vuoden [eikä esim. lumisateita], ja vasta sitten ulkokäytössä. Jo nyt niitä on käytössä osassa varastoista. Jatkossa ihmisiä kuljettavia robottiajoneuvoja nähdään ennen tieliikennettä ehkä esim. lentokentillä tai kauppakeskuksissa. Ulkotilojen osalta kysymys kuuluu, että minkä takia joku haluaisi jättää robottiajoneuvot vain syöttöliikenteeseen, jos niillä voisi mennä samantien koko muunkin matkan, ilman tarvetta vaihtaa kulkuneuvoa välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. kommentti kirjoitti 15.7.2017 kello 18:47

    Jani Ikävalko:
    Miten se polttomoottori voi kuolla kun sähköauto ei tuo mihinkään ongelmaan mitään ratkaisua, tai että polttomoottori olisi ylipäänsäkkään edes mikään ongelma mihinkään?

    Polttomoottorissa on tiheästi asutuilla alueilla ympäristöterveydellisiä riskejä enemmän kuin sähköautoissa. Sähköauton ympäristöterveydellisenä etuna on se, että polttoaineeseen liittyvät päästöt syntyvät voimalassa, joka voidaan sijoittaa kauemmas asutuksesta. Voimalassa myös päästöjä pystytään yleensä paremmalla hyötysuhteella ottamaan pois ennen niiden päästämistä ilmakehään. Muiden päästöjen osalta sähköautot ja polttomoottoriautot ovat aika samalla viivalla. Eli esimerkiksi renkaiden ja tien välisestä vuorovaikutuksesta aiheutuu jokseenkin sama määrä päästöjä sekä sähköautojen että polttomoottoriautojen kohdalla. Harvemmin asutuilla alueilla polttoaineista aiheutuva päästökertymä on selvästi pienempi.

    Osmo Soininvaara:Harvaan asutussa Kivikossa voidaan pysäköidä maan pinnalle. Silloin maksimitehokkuus on 0,8. Hernesaaressa pyritään yli 2:n tehokkuuteen, jolloin autot on laitettava talojen alle. Pysäköintitalon rakennuskustannukset ovat vain 20 000 €/paikka, mutta kun se syrjäyttää asuintalon, todellinen paikan hinta lähentelee 100 000 euroa, jos asuintalosta maksetaan vaikkapa 1500 €/k-m2

    Itse en ole ymmärtänyt sitä, minkä takia pysäköintitalot toteutetaan Suomessa nykyään erillisinä rakennuksina. Jos niin haluttaisiin, olisi Suomessakin mahdollista kyllä tehdä hybridipysäköintitaloja, joissa on sekä pysäköintiä että asumista. Suomessa kaupungit ovat mieltyneet suosimaan ennemmin joko erillisiä pysäköintitaloja tai luolien kaivattamista pysäköintitarkoitukseen maan alle kuin sellaisia ratkaisuja, joissa samassa talossa voisi olla sekä pysäköintitalo että asuntoja. Hybriditaloissa on rakennuttajan kannalta se etu, että niissä vältetään kokonaan alimpien kerrosten halvimpien asuntojen tekeminen, ja päästään tekemään korkeampien kerrosten asuntoja. Aikoinaan hybriditaloja tehtiin monissa kaupungeissa, mutta nykyään kaupungit eivät monin paikoin salli sellaisten rakentamista taloudellisesti kannattavin ehdoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.7.2017 kello 21:47

    Kyllä, hybriditalo, jonka alakerrokset ovat pysäköintiä ja ylemmät asumista, ovat aika hyvä vaihtoehto. Tosin pysäköintitalo muodosta aika ikåävää katumaisemaa. Toisaalta alimpienkin kerrosten asuntojen rakennusoikeuden hinta on jotain 1500 €/neliö ja kun auto vie 30 ramppeineen neliötä, siitä tulee 45 000 euroa paikkaa kohden ja lisäksi rakentamiskustanukset 20 000 €.Päädytään nin 65 000 euroon paikkaa kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JY kirjoitti 15.7.2017 kello 18:49

    “Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta.”

    Raskas liikenne, työkoneet yms. eivät tule olemaan sähkökäyttöisiä ihan heti, jos koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. MikkoR kirjoitti 15.7.2017 kello 18:49

    Voisiko Osmo vielä jotenkin täsmentää mikä on saanut uskomaan robottiautoihin. Kuten Kriitikkokin sanoi, Google on yrittänyt 10 vuotta ja junnaa paikallaan. Teslalla yksi onnettomuus vei homman suurin piirtein lähtöpisteeseen. Mitä Virossa muka on keksitty mikä asian mullaistaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. DVA kirjoitti 15.7.2017 kello 19:49

    Jani Ikävalko:
    Miten se polttomoottori voi kuolla kun sähköauto ei tuo mihinkään ongelmaan mitään ratkaisua, tai että polttomoottori olisi ylipäänsäkkään edes mikään ongelma mihinkään?

    Sähkömoottori tuo kahteen ongelmaan ratkaisun:

    1) Se on hiljainen,

    2) Lokaalit päästöt ovat nolla.

    Näillä on erityisen suuri merkitys kaupunkien asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Pekka T. kirjoitti 15.7.2017 kello 19:56

    DVA:

    Jos 10 vuoden kuluttua Euroopan ammattikuskit ovat työttöminä, niin sitten palaa kyllä vähän muutakin kuin pari autoa Pariisin lähiöissä.

    Tässä on vinha perä. Eikä pelkästään ammattiautoilijoiden osalta.

    Autolla ja autoilulla on monille niin suuri merkitys – pitkälti yli sen hyötyarvon – että ilman ankaraa muutosvastarintaa nämä kaavailut tuskin kovin nopeasti toteutuvat. Ei vaikka ne kuinka olisivat järjellä perusteltavissa. Vähitellen ja ajan kanssa, ehkä.

    Oma auto on monelle miehelle vapauden ja miehisyyden symboli. Muutosten vastustus puetaan toki yleensä rationaalisemmalta kuuluviin perusteluihin, mutta tästä on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. arkkitehti kirjoitti 15.7.2017 kello 20:53

    Jani Ikävalko:
    Miten se polttomoottori voi kuolla kun sähköauto ei tuo mihinkään ongelmaan mitään ratkaisua, tai että polttomoottori olisi ylipäänsäkkään edes mikään ongelma mihinkään?

    Kaupunkiolosuhteissa polttomoottoriautot ovat ongelma sekä paikallisten päästöjen että melun vuoksi, joihin molempiin sähköauto on osittainen ratkaisu (rengasmelu ja renkaiden aiheuttamat pienhiukkaspäästöt jäävät). Sähköauto on ratkaisu myös autoilun kokonaispäästöihin, olettaen että sähköautot ovat järkeviä (eli ei hassata resursseja naurettavan ylisuuriin akkuihin) ja sähköntuotannossa siirrytään enenevissä määrin päästöttömiin tuotantomuotoihin.

    Toki sähköautojen lopullisen voiton aikataulu on monen kysymysmerkin takana, mutta en pidä lainkaan mahdottomana että muutos on paljon radikaalimpi ja nopeampi kuin kukaan osaa odottaa. Jos joku kiinalainen valmistaja tuo markkinoille pieniakkuisen, halvan, kaupunkikäytössä kätevän sähköauton joka vielä sopii hyvin jakamistalouden tarpeisiin, veikkaisin että kovin moni kaupunkilainen ei ole valmis maksamaan mökkimatkasta sitä useamman tonnin marginaalihintaa mikä oman polttomoottoriauton ylläpitämisestä muodostuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. muumivirasto kirjoitti 15.7.2017 kello 21:22

    Oli huvittavaa seurata töölöläisten ulinaa kadunvarsipaikkojen menetyksestä kun käytiin keskustelua siitä pitäisikö Caloniuksenkadulle laittaa kiskot omalle kaistalle molempiin suuntiin (ehdottomasti pitäisi), kun samaan aikaan viereisessä maanalaisessa Kirkkoparkissa löytyy vapaita (selvästi kalliimpia) paikkoja. Kadunvarsipaikat säilyivät toisella puolella, joten käytännössä tässä vaan siirrettiin fyrkkaa töölöläisten autoilijoiden taskuun joukkoliikenteen toimivuuden kustannuksella.

    Kuinkahan moni siirtää autonsa Töölönkadulle valmistuvaan parkkiluolaan? Tuntuu vähän oudolta että kaupunki ei ohjaa autoilijoita voimakkaammin tähän suuntaan (nostamalla asukaspysäköinnin hintoja lähemmäs parkkiluolien hintatasoa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 15.7.2017 kello 21:22

    DVA:
    Tekoälystä on paljon hyötyä ihmisen apuna esimerkiksi tutkmuksessa, mutta en näe mitään mieltä siinä, että tekoälyllä pyritään syrjäyttämään ihminen.

    Robottiautojen eräänä argumenttina pidetään turvallisuutta. Mutta suurin osa Suomessa tapahtuvista kuolonkolareista on seurausta esimerkiksi päihdeongelmista.

    Vähemmän viinaa, enemmän töitä ihmisille ja liikenneturvallisuus kohenee siinä samassa.

    Äskettäin Oulussa valui 10 miljoonaa kuutiota jätevettä ulosteineen mereen, koska vesilaitos oli etäohjauksessa. Toisin sanoen ei ollut yhtään ihmistä paikalla. Automaatio ja ihminen täydentäisivät toinen toistaan.

    Saadaan lisää varoja kupattavaksi veroparatiiseihin verosuunnittelun nimissä. Ehkä yksi tai kaksi juoppokolaria vähemmän. Mutta montako sataa tuhatta ruumista tulee, kun ihmisiltä loppuu ihan oikeasti työt, eikä kompensoivia uusia ammatteja ole näköpiirissä kuskeille?

    Jos 10 vuoden kuluttua Euroopan ammattikuskit ovat työttöminä, niin sitten palaa kyllä vähän muutakin kuin pari autoa Pariisin lähiöissä.

    Montako autoa paloi, kun 95 prosentilta maatalouden työntekijöistä loppui työt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jani Ikävalko kirjoitti 15.7.2017 kello 21:23

    Miten ne sähköautot muuten voi tulla luultua nopeammin kun vuodesta 2009 niitä on vöyhötetty, ja kohta on jo 10 vuotta siitä kun niistä alettiin hypettämään eivätkä ne vieläkään ole tulleet? Huudellaan vaan että “polttomoottorit” kuolee, mutta se on täysi mahdottomuus kun korvaavaa teknologiaa metaanille ja sen alalaji biokaasulle ei ole.

    Maalitolppien siirtely ei kyllä anna hyvää kuvaa politiikosta. Kippis seuraavalle 10-vuotiskaudelle missä luvataan taas sähköautojen tulevan. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jani Ikävalko kirjoitti 15.7.2017 kello 22:11

    kommentti: Polttomoottorissa on tiheästi asutuilla alueilla ympäristöterveydellisiä riskejä enemmän kuin sähköautoissa. Sähköauton ympäristöterveydellisenä etuna on se, että polttoaineeseen liittyvät päästöt syntyvät voimalassa, joka voidaan sijoittaa kauemmas asutuksesta. Voimalassa myös päästöjä pystytään yleensä paremmalla hyötysuhteella ottamaan pois ennen niiden päästämistä ilmakehään. Muiden päästöjen osalta sähköautot ja polttomoottoriautot ovat aika samalla viivalla. Eli esimerkiksi renkaiden ja tien välisestä vuorovaikutuksesta aiheutuu jokseenkin sama määrä päästöjä sekä sähköautojen että polttomoottoriautojen kohdalla. Harvemmin asutuilla alueilla polttoaineista aiheutuva päästökertymä on selvästi pienempi.

    Ei lähipäästöttömyys mikään sähköautojen yksityisratkaisu ole. Vety, biokaasu ja UE-sähkö on päästötöntä puhdasta liikennettä. Biokaasu on siihen paras ratkaisu hiilineutraaliuden ja kiertotalouden osalta. Biokaasuautot on polttomoottorisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jani Ikävalko kirjoitti 15.7.2017 kello 22:13

    DVA: Sähkömoottori tuo kahteen ongelmaan ratkaisun:

    1) Se on hiljainen,

    2) Lokaalit päästöt ovat nolla.

    Näillä on erityisen suuri merkitys kaupunkien asukkaille.

    Polttokennoautot, vetyautot ja biokaasuautot on myöskin hiljaisia ja päästöttömiä. Ei nuo mikään sähköautojen yksityisratkaisu ole. Biokaasuauto on helpoin ja halvin tapa toteuttaa päästötön ja meluton liikenne ja niitä on tällä hetkellä Suomessa eniten puhtaista liikennratkaisuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jani Ikävalko kirjoitti 15.7.2017 kello 22:17

    JY:
    “Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta.”

    Raskas liikenne, työkoneet yms. eivät tule olemaan sähkökäyttöisiä ihan heti, jos koskaan.

    Eikä myöskään avaruusliikenne, lentoliikenne, meriliikenne ja sisävesiliikenne tule olemaan sähköisiä koskaan. Sähköautoilu on siis liikenteen jotain marginaalijuttuja mistä tässä nyt keskustellaan ja on omituista että se on nostettu keskiöön liikenteestä. Sähköautoilu ei sovellu myöskään bussiliikenteeseen kaupunkien välillä siirtymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Jouni Kautto kirjoitti 15.7.2017 kello 22:59

    Veikkaisin, että automaattinen ajaminen on merkityksellinen ja lopulta välttämätön elementti autoilun sähköistymisessä. Kuten Osmo totesi, akut painavat, ja tulevat painamaan aina, eli enimmäiskantaman kasvattamisen marginaalihinta tulee pysymään korkeana enkä usko, että 1000 kilometriä kertalatauksella tulee lähitulevaisuudessa olemaan realistinen ratkaisu sähköhenkilöautolla.

    Aitomaattiajaminen voi ratkaista tai ainakin helpottaa latauksista aiheutuvaa tuskaa. Matkustamista kulkuneuvolla, joka pysähtyy 15-30 minuutin paussille aina kolmen-neljänsadan kilometrin välein sietää paljon helpommin, jos taukojen välinen aika ei mene “hukkaan” (ajamiseen) vaan sen voi käyttää johonkin hyödylliseen/mielekkääseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kriitko kirjoitti 15.7.2017 kello 23:21

    Täytyy ensin todeta, että sähköautot ovat käytännössä aivan yhtä äänekkäitä kuin polttomoottoriautotkin. Omaa ei ole, mutta kyydissä olen istunut useammassa mallissa.

    Rengasmelu on mittava ja kaiken lisäksi kuuluu sisälle huomiota herättävänä, koska se ei sekoitu moottoriääniin.

    Jani Ikävalko:
    Miten ne sähköautot muuten voi tulla luultua nopeammin kun vuodesta 2009 niitä on vöyhötetty, ja kohta on jo 10 vuotta siitä kun niistä alettiin hypettämään eivätkä ne vieläkään ole tulleet?

    Tuossa on havainnollistava selvitys siitä, miten lain säätäminen vaikuttaa autokannan uusiutumiseen.

    http://www.fleetcarma.com/cars-new-law-timeline/

    -Laki säädetään 2015.
    -Ensimmäiset lain mukaiset autot tulevat esille vuonna 2019.
    -Vuonna 2024-2025 kaikki asiakkaille tarjottavat uudet autot ovat lain mukaisia.
    -Vuonna 2033 PUOLET käytössä olevista autoista on lain mukaisia.

    Kun miettii, että sähköautoihin siirtyminen ei ole pakollista ja tarjolla on jos jonkinlaista hybridiä ja kaasuvaihtoehtoa, niin on helppo ymmärtää, että vaikka muutos tapahtuisikin, se tulee olemaan tavattoman hidas.

    Tämän vuoksi ympäristöä suojelevia muutoksia kannattaa ajaa laajalla rintamalla. Hirttäytyminen yhteen vaihtoehtoon on typerää, koska se ei kuitekaan täytä kaikkien tarpeita.

    Idealismi ei taatusti johda parhaimpaan lopputulokseen. Ei kannata pyrkiä oikeaan ratkaisuun vaan parempiin ratkaisuihin.

    Jos pitäisi jotakin hevosta veikata pitkällä aikavälillä, niin sitten vetyä. Tankkaaminen on kuitenkin kätevää lataamiseen verrattuna, eikä toimintamatka ole niin rajoitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jura kirjoitti 16.7.2017 kello 0:08

    Esittämäsi näkökulmat autoilun tulevaisuudesta ovat perusteltuja.

    Onko sinulla ajatuksia raideliikenteen tulevaisuudesta? Raitiovaunuja kaavaillaan niin Tampereelle (tai siis on jo tulossa), Turkuun ja Ouluun. Ainakin omalta osaltani on hankala nähdä raideliikenteen tarvetta joukkoliikenteeseen pk-seudun ulkopuolella, pk-seudulla suurimmat investoinnit – for better or worse – on jo tehty.

    Pystyykö raideliikenne kilpailemaan sähkö/kaasubussien ja syöttöliikenteen robottitaksien/autonomisten minibussien kombinaation kanssa? Kumipyöräliikenteen skaalautuvuus on ylivoimainen ja alkuinvestoinnit merkittävästi pienempiä.

    Raideliikenne on romanttista, mutta onko sillä tulevaisuutta? (Kaukoliikenne ja rahtiliikenne toki erikseen,)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 9:27

    Helwsingissä on alkamassa ratikkaliikenteen uusi nousu. Yleiskaava perustuu ratikoihin. Ratikan kapasiteetti on paljon suurempi kin bussin, koska 45-metrisiä busseja ei sallita tieliikenteessä. Lisäksi verkkovirtaa käyttävä ratikka on paljon ympäristöystävällisempi kin akuilla kulkeva bussi. Matkustajamukavuus on myös aivan toista luokkaa kuin heiluvassa bussissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jura kirjoitti 16.7.2017 kello 0:30

    Makkaratalon Hautuumaa: Montako autoa paloi, kun 95 prosentilta maatalouden työntekijöistä loppui työt?

    Tarvitaan vaan muutama maapallo lisää jotta saisimme aikaiseksi vastaavan väestönkasvun ja lisäluonnonvarat kuin tuon prosessin aikana tapahtui…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Rolling Heurlin kirjoitti 16.7.2017 kello 9:24

    “Edellinen kaupunkifillarikokeilu päättyi siihen, että pyörät varastettiin ja rikottiin.”
    Mikä oli ero? Nyt käyttäjä joutuu antamaan tietonsa. Jos heittää fillarin mereen, niin tiedetään, ketä laskutetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Henrik kirjoitti 16.7.2017 kello 9:31

    Sähkömoottorin hyötysuhde on noin 90%. Siis huomattavasti korkeampi kuin polttomoottorin. Sähkömoottorin vääntövoima on myös kaikilla kierroksilla vakio ja sen ohjaaminen taajuusmuuntajalla on helppoa eli vaihteita ja kytkintä ei tarvita. Oletteko muuten huomanneet, että monet työkalut kuten ruohonleikkurit, moottori- ja raivaussahat jne ovat nykyään sähköllä toimivia. Löytyy myös sähkö/hybridi kaivinkoneita ja trukithan ovat lähes kaikki sähköisiä. Muutokseen vaan ei kiinnitä huomiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 10:37

    Jos pitäisi jotakin hevosta veikata pitkällä aikavälillä, niin sitten vetyä. Tankkaaminen on kuitenkin kätevää lataamiseen verrattuna, eikä toimintamatka ole niin rajoitettu.

    Miksi veikkaat vain yhtä ratkaisua? 80-luvulla ajettiin vain bensalla, sitten vaihtoehtoja avattiin, tuli dieseliä, biokaasua 2003, maakaasua, biohytaania, etanolia jne.

    Nyt kun vaihtoehdot on vihdoin avattu laajalle rintamalle toinen toisiaan täydentäen niin haluat suppeutua takaisin vain yhteen rajoittavaan vaihtoehtoon kuten pimeinä 80-luvun aikoina? Koittakaa nyt oikeasti lopettaa tuo vain yhden ratkaisun sanelu ja sen väkisinlobbaus kaikille.

    Vety täydentää kaasuautovaihtoehtoja, hytaani on myös vedyn ja metaanin sekoitusta mitä saa jo ruotsista ja saksasta tankattua. Vety on kaasua kuten metaani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 10:46

    Jura:
    Esittämäsi näkökulmat autoilun tulevaisuudesta ovat perusteltuja.

    Haluatko tarkalleen kertoa että missä kohtaa tuo perusteli polttomoottorin kuoleman tai sähköautojen nopean tulemisen markkinoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. -e- kirjoitti 16.7.2017 kello 11:00

    Eivätkö sähköautoinnostus ja velvoiteautopaikkojen vastustaminen ole melkoisessa ristiriidassa? Sähköautoja on käytännössä pakko ladata yön yli, mikä kaupungissa edellyttää omaa hallipaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 15:07

    Jos on pakko olla autopaikka, eihän niiden tuottamiseen silloin tarvitse pakottaa. Silloinhan niitä tehdään vapaaehtoisesti. Käyttäjä tietysti maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. sähkö on tulevaisuutta kirjoitti 16.7.2017 kello 11:04

    Osmo Soininvaara:
    Lisäksi verkkovirtaa käyttävä ratikka on paljon ympäristöystävällisempi kin akuilla kulkeva bussi.

    Tuskin nyt sentään. Kevytrakenteinen Linkker-sähköbussi vie energiaa vain 80 kWh / 100 km.

    Lisäksi kannattaa ymmärtää, että ratikka vaatii hiekoitusjärjestelmän, jotta vaunu saadaan edes liikkeelle ja taas pysähdyksiin. Ratikan aiheuttama hiekkapölyongelma on ympärivuotinen, autoliikenteen vain jokakeväinen.

    Ja: ratikan kiskomelu on huomattava. Kaupunkinopeuksilla sähköbussien rengasmelu on olematon. Kannattaa kuulostella vaikkapa linjan 23 varrella. Sähköbussi on jopa “vaarallisen” äänetön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 15:09

    Montako matkustajaa se kevytrakenteinen bussi kuljettaa. Verkkovirta on kyllä paljon ympäristöystävällisempää kuin akkuvirta, koska akkujen valmistus on monin tavoin kuormittavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. -e- kirjoitti 16.7.2017 kello 11:06

    Itseohjautuvat autot varmaan yleistyvät nopeasti. Veikkaukseni on kuitenkin, että täysin kuskittomat autot eivät tule sallituiksi ainakaan kymmeniin vuosiin. Vaikka tekniikka saadaan lähes varmaksi, niin lähes ei riitä kun on kyse turvallisuudesta. Nykyliikenteessä riittää erikoistilanteita, joita ei kertakaikkiaan voida ennakoida ja ottaa riittävästi huomioon. Tai ainakaan niistä toipuminen sujuvasti, ilman että liikenne häiriintyy pahasti, ei onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ft maailmalta kirjoitti 16.7.2017 kello 11:21

    Polttiksen pikainen kuolema oli selvä asia vuonna 1985, kun suomeen perustettiin sähköautotehdas. Viimeistään vuonna 1990, kun suomen posti otti laajamittaisesti sähköllä käyviä jakeluautoja käyttöön oli sähköautojen ylivoima varmuudella todistettu. Tämä itsestäänselvyys on vain lisääntynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

    Sähköautojen nopeassa tulemisessa on kyse aika pitkälti maksuvalmiudesta ja tahtotilasta. Norja hyvänä esimerkkinä tukee sähköautoilua erittäin voimakkaasti ja ilmainen polttoaine, omat kaistat, peilusti subventoitu hankintahinta, suora tuki ja ilmaiset parkkipaikat ovat etenkin Oslossa tuoneet sähköauton polttista halvemmaksi. Suomessa kun ei ole pulaa parkkipaikoista, ei ole ruuhkia eikä valtiolla taida olla moiseen hommaan laittaa muutamia kymmeniöä miljardeja, niin Norjan malli ei varmaan suoraan sovi suomeen.

    Suora tuki osaa olla kummallinen. Californiassa fiatin 500e on ennätyshalpa. Osavaltio antaa suoraan reilun kymppitonnin auton ostoon, fiat antaa toisen reilun kymppitonnin (pakko jakaa autoja, jotta voi myydä uurempipäästöisiä). Noin 25 000 tukien seurauksena siellä on nyt huutokaupoissa muutaman tonnin ajettuja, 2 vuotta vanhoja sähköfiudeja ja ne lähtee muutamalla tonnilla. Omakotitaloon tuleva 1 vaihe 110 voltilla tekee autoista lähes käyttökelvottomia, vaikka akku täynnä tuo on erittäin hauska ja valtion rahoilla maksettuna myös halpa.

    Suomi toki antaa autoveron 0%. Teslalle myönnettävä valtion energiatuki on noin 500 euroa kuukaudessa ja polttoaine on lähes verotonta. 200 000 teslaan saa tukea. Vastaavan hintaluokan S-mersun nahkapenkkien ruksaaminen optiolistalta tekee autoveroa 8971,63 euroa. Siis pelkän penkkien autovero.

    Sähköautot on kyllä tulossa. Itse olen ensimmäisten joukossa sellaista ostamassa. Nettiautosta kun katselee nissan leafejä, niin joukossa ei ole yhtään, jolla olisi ylletty keskimääräiseen ajosuoritteeseen. Arvonalenema ylittää useimmissa euron/ kilometri. Se on aika paljon, kun verotettu polttis menee kaikkine kuluineen noin kolmanneksen kustannuksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Ft maailmalta kirjoitti 16.7.2017 kello 11:29

    Osmo Soininvaara:
    Matkustajamukavuus on myös aivan toista luokkaa kuin heiluvassa bussissa.

    Subjektiivinen kokemus? Samalla perustelulla Turku purki ratikkansa. Siis perustelu oli sama, mutta toisinpäin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 15:12

    Turku poisti ratikat, koska halusivat ottaa tilan autojen käyttöön. Kun nelosen ratikka aika-ajoin korvataan bussilla, kyllä se melkoiselta slummikulkuneuvolta vaikuttaa ratikkaan nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. DVA kirjoitti 16.7.2017 kello 11:34

    Makkaratalon Hautuumaa: Montako autoa paloi, kun 95 prosentilta maatalouden työntekijöistä loppui työt?

    He siirtyivät kaupunkeihin esimerkiksi autokuskeiksi ja tehdastyöläisiksi.

    Tämä tie on loppuun käyty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. samae kirjoitti 16.7.2017 kello 12:14

    Mikko Särelä:

    Tasoille 2 ja 3 (hands off ja eyes off) teknologia on olemassa, mutta ihminen ei ole kykenevä hanskaamaan tällaista autoa. Kun tarkkaavaisuutta ei koko ajan vaadita, ei sitä löydy silloin kun sitä tarvitaan.

    Tuollainen tason 2-3 alkeellinen robottiauto voisi jo edesauttaa autojen yhteiskäyttöä, jos auto saisi liikkua tyhjänä omin nokkineen, mutta ihmiskuormassa vaadittaisiin ihmiskuljettaja.

    Tyhjä auto voisi siirtyä itsestään seuraavan tarvitsijan luo ja latauspaikalle. Ilman matkustajia auto voisi liikkua ennalta määrättyjä reittejä pitkin ja myös normaalia hitaammin, mikä vähentäisi sen riskejä muille liikkujille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Hupsis kirjoitti 16.7.2017 kello 13:21

    Soininvaara ottaa mielellään etukenoa autoilun tulevaisuuden suhteen, jos sitä saisi vaikka jotenkin hankoildettua tai tehtyä kalliimmaksi.

    Jännä muuten että kivijalkakauppoja pitää kaavoittaa vaikka vähittäiskauppa kuolee paljon nopeammin kuin liikenne automatisoituu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. toke kirjoitti 16.7.2017 kello 14:49

    Yhteiskäyttö lisääntyy paljon, koska nyt sitä on käytännössä nolla.
    Nykyiset yhteiskäyttöfirmojen hinnat nousevat yli oman omistuksen melkein kaikissa tilanteissa.
    Hyöty ei siis ole taloudellinen, vaan mukavuustekijä, johon vähemmistöllä on varaa tai halua tuhlata rahaa.

    Onko kukaan kuullut kantakaupungissa (mielummin itäisessä) toimivista auto-osuuskunnista, joissa keskityttäisiin autonkäytön edullisuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. toke kirjoitti 16.7.2017 kello 14:51

    Osmo Soininvaara:
    Helwsingissä on alkamassa ratikkaliikenteen uusi nousu. Yleiskaava perustuu ratikoihin. Ratikan kapasiteetti on paljon suurempi kin bussin, koska 45-metrisiä busseja ei sallita tieliikenteessä. Lisäksi verkkovirtaa käyttävä ratikka on paljon ympäristöystävällisempi kin akuilla kulkeva bussi.Matkustajamukavuus on myös aivan toista luokkaa kuin heiluvassa bussissa.

    Spårakyyti on myös hitain tapa liikkua heti kävelyn jälkeen. Mutta kukapa tässä nyt tehokkuutta kaipaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kriitko kirjoitti 16.7.2017 kello 15:42

    Jani Ikävalko: Miksi veikkaat vain yhtä ratkaisua?

    Ei minulla muitakaan vastaan mitään ole, mutta toivon, että vetyä pystyttäisiin joskus tekemään uusiutuvilla paikallisesti.

    Jo nyt tarjolla on vetyä tekeviä pieniä asemia.

    Minulla ei ole lainkaan uskoa uusiutuviin laajassa mitassa, mutta paikallisesti pidän niiden hyödyntämistä mahdollisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. sähkö on tulevaisuutta kirjoitti 16.7.2017 kello 16:32

    Osmo Soininvaara:
    Montako matkustajaa se kevytrakenteinen bussi kuljettaa.

    Hyvä kysymys. Tietenkin selvästi vähemmän kuin Artic-ratikka, ehkä 35 % Articin lukemista. Mutta Tekniikan Maailman selvityksen mukaan energian kulutus kevytrakennesähköbussilla sitten onkin ratikkaa 80% vähemmän.

    Uusissa ratikoissa on energiatehokkuuden parantamiseksi myös energiavarastointitekniikkaa, Articeissa kondensaattori. Jotkut valmistajat käyttänevät vastaavia akkuja, joita sähkö- ja hybridiautoissakin käytetään. Ei se verkkovirta yksin tee ratikkaa autuaaksi.

    Helsingissä muuten vihreät kaatoivat silloisen apulaiskaupunginjohtajansa voimin johdinautohankkeen, vaikka trollikat eivät olisi edellyttäneet yhtä isoa akkua kuin sähköbussit, vaan olisivat kulkeneet pääosin verkkovirralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 19:29

    Ratikka tuuppaa jarrutusenergian takaisin verkkoon. Ei sitä ole järkeä akkuihin varastoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 16:51

    Ft maailmalta:
    Polttiksen pikainen kuolema oli selvä asia vuonna 1985, kun suomeen perustettiin sähköautotehdas. Viimeistään vuonna 1990, kun suomen posti otti laajamittaisesti sähköllä käyviä jakeluautoja käyttöön oli sähköautojen ylivoima varmuudella todistettu. Tämä itsestäänselvyys on vain lisääntynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

    Sähköautojen nopeassa tulemisessa on kyse aika pitkälti maksuvalmiudesta ja tahtotilasta. Norja hyvänä esimerkkinä tukee sähköautoilua erittäin voimakkaasti ja ilmainen polttoaine, omat kaistat, peilusti subventoitu hankintahinta, suora tuki ja ilmaiset parkkipaikat ovat etenkin Oslossa tuoneet sähköauton polttista halvemmaksi. Suomessa kun ei ole pulaa parkkipaikoista, ei ole ruuhkia eikä valtiolla taida olla moiseen hommaan laittaa muutamia kymmeniöä miljardeja, niin Norjan malli ei varmaan suoraan sovi suomeen.

    Suora tuki osaa olla kummallinen. Californiassa fiatin 500e on ennätyshalpa. Osavaltio antaa suoraan reilun kymppitonnin auton ostoon, fiat antaa toisen reilun kymppitonnin (pakko jakaa autoja, jotta voi myydä uurempipäästöisiä). Noin 25 000 tukien seurauksena siellä on nyt huutokaupoissa muutaman tonnin ajettuja, 2 vuotta vanhoja sähköfiudeja ja ne lähtee muutamalla tonnilla. Omakotitaloon tuleva 1 vaihe 110 voltilla tekee autoista lähes käyttökelvottomia, vaikka akku täynnä tuo on erittäin hauska ja valtion rahoilla maksettuna myös halpa.

    Suomi toki antaa autoveron 0%. Teslalle myönnettävä valtion energiatuki on noin 500 euroa kuukaudessa ja polttoaine on lähes verotonta. 200 000 teslaan saa tukea. Vastaavan hintaluokan S-mersun nahkapenkkien ruksaaminen optiolistalta tekee autoveroa 8971,63 euroa. Siis pelkän penkkien autovero.

    Sähköautot on kyllä tulossa. Itse olen ensimmäisten joukossa sellaista ostamassa. Nettiautosta kun katselee nissan leafejä, niin joukossa ei ole yhtään, jolla olisi ylletty keskimääräiseen ajosuoritteeseen. Arvonalenema ylittää useimmissa euron/ kilometri. Se on aika paljon, kun verotettu polttis menee kaikkine kuluineen noin kolmanneksen kustannuksilla.

    – Suomessa on myös polttomoottoriautojen kokoonpanotehdas Uudessa kaupungissa.

    – Norja on maana täysin toisenlainen Suomeen verrattuna jonka rahakirstu on tyhjä. Norjalla on rahaa tehdä mitä lystäävät.

    – Posti ajaa nykyään kylläkin biokaasuautoilla, ne on polttomoottorisia joten postinkaan esimerkki ei oikein käy

    – Sähköautoissa ei valitettavasti ole ominaisuuksien puolesta mitään ylivoimaista, Nyt esim. kahtena vuotena on Suomen ekoautovalinta kohdistunut biokaasuautoihin, sähköautot on ympäristöriski mitä Soininvaarakin toteaa akustojen ja esim. sähkömoottorien platinan ja kuparin takia. Sähköautoa pitäisi ladata UE-sähköllä, SUOMESSA NIIN EI TEHDÄ!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 16:58

    Ja ai niin lisättäkööt että esim. Malmön BRT-bussit kuljettavat suuria määriä matkustajia kerralla mukanaan. Ne ovat biokaasubusseja. Kannattaa ehdottomasti tutustua, siinä olisi Suomenkin tulevaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Seppo Viljakainen kirjoitti 16.7.2017 kello 17:05

    Jos vain Osmo kiireiltäsi ehdit, kävisitkö lukemassa täällä esittämäni huoleni sähköautojen latauspaikkojen/aikojen suhteen.

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240085-sahkoautoilu-ei-ole-mahdollista

    Tarkoittiko Mykkänen ehdotuksessaan yhtä- siis yksi auto kerrallaan- pakollista latauspaikkaa per asema?

    Pikaisella katselulla nykyiset asemat ovat pääsääntöisesti 22 kW => latausajat pari tuntia per auto : miten tämä voi käytännössä toimia?

    Jos joku tietää vastauksen – ei siis vain luule tietävänsä – mielelläni kuulisin sen.

    Tähdennän, että kuulun sähköautoilun ´kannattajiin´, mutta en näe sitä teknisesti – merkittävässä mittakaavassa- mahdolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ft maailmalta kirjoitti 16.7.2017 kello 17:20

    toke: Spårakyyti on myös hitain tapa liikkua heti kävelyn jälkeen. Mutta kukapa tässä nyt tehokkuutta kaipaa…

    Takapuolituntumalla veikkaisin, että Helsingin ratikka on muihin ratikoihin verrattuna todella hidas. Samoin metro pääkaupunkiseudulla tuntuu hitaalta. Kiihdytys ja jarrutus ovat huomaamattomia ja toinen metro kohdattaessa ei aiheuta minkäänlaista humahdusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. blqfield kirjoitti 16.7.2017 kello 18:15

    Sähkömoottori on varma nousija. Ensin sähköistyivät tehtaat, ratikat, junat, sitten risteilylaivat ja johan fillarit ja autotkin nostavat päätään sata vuotta jäljessä. Päästöhuijaukset ovat osoittaneet, että polttomoottori ei ole kehittynyt kuten toivottiin – siis eivät ne olekaan vuosi vuodelta parempia. Sen sijaan voimaloiden kehitys lienee faktaa: Aurinkovoimalat voivat tuottaa sähköä tarvitseville aparaateille sähköt. Mielenkiintoista tulee olemaan, jos energia ei kohta olekaan minkään arvoista vaan kaikki tuottavat sitä aina kun päivä paistaa tai tuuli puhaltaa. Helsinki vain ei ole kiinnostunut kuin hiilestä… miten olisi Isosaari tuulivoimasaareksi? Infra olisi valmis, alue sopiva ja tuulinen paikka? Olisiko Vihreillä ajattelijoilla joskus ajatusta vihreäänkin suuntaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. DVA kirjoitti 16.7.2017 kello 18:25

    Jani Ikävalko: Haluatko tarkalleen kertoa että missä kohtaa tuo perusteli polttomoottorin kuoleman tai sähköautojen nopean tulemisen markkinoille?

    Sinun pitäisi osoittaa propagandatarmosi suuriin autovalmistajiin. Täällä kauhkaaminen ei auta mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. sähkö on tulevaisuutta kirjoitti 16.7.2017 kello 19:52

    Osmo Soininvaara:
    Ratikka tuuppaa jarrutusenergian takaisin verkkoon. Ei sitä ole järkeä akkuihin varastoida.

    Periaatteessa olen samaa mieltä, ainakin olen pitkään olettanut asian olevan juuri noin. Mutta: Mitä sanoo uusien raitiovaunujen toimittajan kotisivu? http://www.transtech.fi/kiskokalusto/raitiovaunu/taloudellisuus Linkitetyn sivun alimmassa osassa mainitaan juurikin superkondensaattori, ei virran takaisinsyöttöä. Talvella jarrutusenergiaa voi käyttää ja sitä käytetään lämmitykseen. Lämmitykseen tätä hukkaenergiaa on käytetty myös Valmet-vaunuissa, joita on edelleen liikenteessä useita kymmeniä. Jarrutusenergian takaisinsyöttö lienee ollut käytössä Variotram-vaunuissa, joiden poistaminen on alkanut tänään: Vaunu HKL 237 on aloittanut matkansa Mannheimiin Saksaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 20:16

    Voi olla, että tietoni ovat epätarkkoja. Ratikka kulkee 500 viltin tasavirralla. Siitä ei taida päästä valtakunnanverkkoon, joten jarrutusenergian takaisinsyöttö onnistuu vain, jos lähistöllä on toinen ratikka, joka käyttää sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tero Muhonen kirjoitti 16.7.2017 kello 20:00

    Robotiikkaa kannattaisi soveltaa ensiksi pysäköintitiloihin. Laitteita on olemassa ja käytössä, ne pysäköivät kaikki automallit ja tilansäästö on 30% verrattuna ihmisparkkeeraukseen.
    Ja onhan se palvelua, että auto viedään ovelta ja tuodaan ovelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 20:07

    blqfield:
    Sähkömoottori on varma nousija. Ensin sähköistyivät tehtaat, ratikat, junat, sitten risteilylaivat ja johan fillarit ja autotkin nostavat päätään sata vuotta jäljessä. Päästöhuijaukset ovat osoittaneet, että polttomoottori ei ole kehittynyt kuten toivottiin – siis eivät ne olekaan vuosi vuodelta parempia. Sen sijaan voimaloiden kehitys lienee faktaa: Aurinkovoimalat voivat tuottaa sähköä tarvitseville aparaateille sähköt. Mielenkiintoista tulee olemaan, jos energia ei kohta olekaan minkään arvoista vaan kaikki tuottavat sitä aina kun päivä paistaa tai tuuli puhaltaa. Helsinki vain ei ole kiinnostunut kuin hiilestä… miten olisi Isosaari tuulivoimasaareksi? Infra olisi valmis, alue sopiva ja tuulinen paikka? Olisiko Vihreillä ajattelijoilla joskus ajatusta vihreäänkin suuntaan?

    Polttomoottori biokaasulla, hytaanilla ja vedyllä on puhdas, niiden hyötysuhde on voimaloissa 60%, merilaivamoottoreissa 50% ja hybridiautoissa 50-40%. Sähköauto ei tuo mitään etua tähän. Biokaasuasutoja on maailmassa jo 20 miljoonaa ja biokaasubussejakin 1.5 miljoonaa.

    Päästöhuijaukset on tyystin toinen asia eikä varsinaisesti liity muuhun kuin fossiilinesteiden polttamiseen joilla on aina kovat lähipäästöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 20:08

    DVA: Sinun pitäisi osoittaa propagandatarmosi suuriin autovalmistajiin. Täällä kauhkaaminen ei auta mitään.

    Kysymys propagandan perusteista on kaukana propagandasta. Sähköautoista kohkaaminenhan sitä propagandaa on justiin parhaimmillaan Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 20:23

    Kiinalainen autonvalmistaja Volvo ilmoitti vastikää, että tekee kaikista uusista automalleistaan sähköautoversion.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Jani Ikävalko kirjoitti 16.7.2017 kello 20:35

    Osmo Soininvaara:
    Kiinalainen autonvalmistaja Volvo ilmoitti vastikää, että tekee kaikista uusista automalleistaan sähköautoversion.

    Ei valitettavasti pidä paikkansa. Aitoja sähköautoja sieltä oli tulossa vain 3 kappaletta ja nekin enimmäkseen Polestareja. Loput on sähkömoottorivetoisella voimansiirrolla varustettu, mikä tuo mukavan kulutus- ja päästöaleneman perusuatoon, kuten Toyotan hybridimallit osoittavat.

    Sähkövetoiset autot eivät ole sähköautoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. toke kirjoitti 16.7.2017 kello 21:21

    Osmo Soininvaara: Nyt pysäköinti maksaa keskimäärin 30 000 €, mutta paikoin jopa 70 000 €.

    No mutta kun tossa pitää 200 vuotta autoa, ni vuosikustannus on aika vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 23:48

    Alussa pitää kuitenkin lyödä rahat tiskiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. toke kirjoitti 16.7.2017 kello 21:33

    kommentti: Polttomoottorissa on tiheästi asutuilla alueilla ympäristöterveydellisiä riskejä enemmän kuin sähköautoissa.

    Eiköhän tämä riipu aika paljon siitä, mitä poltetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.7.2017 kello 23:50

    Tuleeko biodieselistä vähemmän typen oksideja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Jani Ikävalko kirjoitti 17.7.2017 kello 6:14

    Osmo Soininvaara:
    Tuleeko biodieselistä vähemmän typen oksideja?

    Kaikista nestemäisistä polttoaineista tulee suuret lähipäästöt. Kaasuista puhtaita ovat biokaasu, hytaani ja vety. Helsingissä, Vantaalla ja Vaasassa on jo biokaasubussilinjojakin, eikun istumaan kyytiin vaan ja ihmettelemään puhdasta liikennettä joka perustuu kiertotalouteen ja omaa suurimmat KHK-päästövähenemät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.7.2017 kello 10:25

    Saatavilla oleva biokaasu kannattaa käyttää kaupunkibusseihin, jolloin ei tarvita kuin yksi latauspaikka sen sijaan, että jokaisella suomalaisella huoltoasemalla olisi mahdollisuus biokaasun tankkaamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Kohti sähkövetoa kirjoitti 17.7.2017 kello 7:03

    Jani Ikävalko: Aitoja sähköautoja sieltä oli tulossa vain 3 kappaletta ja nekin enimmäkseen Polestareja.Loput on sähkömoottorivetoisella voimansiirrolla varustettu, mikä tuo mukavan kulutus- ja päästöaleneman perusuatoon, kuten Toyotan hybridimallit osoittavat.

    Sähkövetoiset autot eivät ole sähköautoja.

    Toki näin tässä vaiheessa, mutta kehityssuunta on selvä: ollaan menossa polttomoottorikäytöstä kohti sähkökäyttöä. Hybriditekniikka on oivallinen siirtymävaiheen ratkaisu. Hybridiautojakin on kahdenlaisia, sellaisia jotka tuottavat sähkön itse ja sitten sellaisia, joita voi täyssähköauton tavoin ladata verkosta. Myös pistokehybridit tuottavat osan sähköstä itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.7.2017 kello 10:31

    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua. Se voisi silloin olla paljon pienempitehoinen. Polttokenno?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. JY kirjoitti 17.7.2017 kello 7:03

    Osmo Soininvaara:
    Tuleeko biodieselistä vähemmän typen oksideja?

    Nesteen MY uusiutuvasta dieselistä tulee. https://www.neste.com/fi/fi/node/17625

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Jura kirjoitti 17.7.2017 kello 7:24

    sähkö on tulevaisuutta: .

    Helsingissä muuten vihreät kaatoivat silloisen apulaiskaupunginjohtajansa voimin johdinautohankkeen, vaikka trollikat eivät olisi edellyttäneet yhtä isoa akkua kuin sähköbussit, vaan olisivat kulkeneet pääosin verkkovirralla.

    Liekö trollikan suurin ongelma se, että se liitetään mielikuvissa Tampereeseen ja Itö-Eurooppaan? Trollikka, varsinkin jos se on varustettu akustolla ja/tai polttomoottorilla verkkovirran ulkopuolisia siirtymiä varten, vaikuttaisi mainiolta ratkaisulta sähköbussien ongelmien ratkaisuun. Trollikkaverkisto pääteillä sähköistäisi myös ennen kaikkea raskaat ajoneuvot ja mahdollistaisi piktån matkan bussiliikenteen sähköistömisen.

    https://en.m.wikipedia.org/wiki/Trolleytruck

    Vai onko trollokan suurin ongelma se, että se kulkee kumipyörillä jolloin se on ideologisesti epäilyttävä ratkaisu joiillekin toimijoille, aivan kuten joukkoliikenne on joillekin mahdoton ratkaisu sillö silloin autossa kulkee enemmän kuin yksi henkilö…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.7.2017 kello 10:33

    Helsingin trollikka linjalla 14 oli tavattoman epäkäytännöllinen. Siihen aikaan markkinoilla ei ollut tarjolla mitään kovin houkuttelevaa. Sveitsissä trollikat ovat runsaassa käytössä. Sen aikaisen tekniikan mukaan ne eivät voineet ohittaa toisiaan, mikä esti sen, että trollikoista tulisi pääasiallinen kulkumuoto. Nyt ehkä tilanne olisi toinen, mutta eivät ne ole maailmalla yleistyneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. smokin' joe kirjoitti 17.7.2017 kello 7:32

    Osmo: Toisaalta alimpienkin kerrosten asuntojen rakennusoikeuden hinta on jotain 1500 €/neliö ja kun auto vie 30 ramppeineen neliötä, siitä tulee 45 000 euroa paikkaa kohden ja lisäksi rakentamiskustanukset 20 000 €.Päädytään nin 65 000 euroon paikkaa kohden.

    Siis pysäköintitalon rakentaminen on kulu, asuintalo tulee itsestään ilman kuluja?? Yhtälö kaipaa vielä hieman säätöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.7.2017 kello 10:20

    smokin joe
    Koeta laskelmaa niin, että ostat tontin, josta maksat 1500 €/asuinneliö ja sitten harkitset, että kolmannes asuinkerrosalasta muutetaan pysäköintitaloksi ja yrität sen jälkeen saada talousyhtälön toimimaan, huomaat, että nuo autopaikat tulevat näin toteutettuna sinulle aika kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Ft maailmalta kirjoitti 17.7.2017 kello 9:21

    Osmo Soininvaara:
    Tuleeko biodieselistä vähemmän typen oksideja?

    Kaikesta tulee nox päästöjä.

    Perus sähkäri, 18 kWh/km. Hanasaaren voimalan nox päästöt 0,32 g / kWh = sähkärillä 5,76 grammaa / kilometri.

    Diesel auton maksimi, jolla saa ottaa liikenteeseen on kolmannes. 2 g / kilometri.

    Bensalla nox usein sivuutetaan, mikä on virhe. Vaikka helposti päästään nox päästöissä 0,02 g/km, niin ajossa on edelleen autokantaa, jonka nox osaa olla jopa 0,5 g/km. Biokomponentin lisääminen nosti bensamoottorin nox päästöjä noin 10% joka hemmetin bensa-autossa ja tämä on ollut merkittävä takapakki suomen ilmanlaadulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. max kirjoitti 17.7.2017 kello 10:52

    Osmo Soininvaara:
    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua. Se voisi silloin olla paljon pienempitehoinen. Polttokenno?

    Taisin kampaajalla viimeeksi lukea jotakin tekniikan maailman aikakauslehteä niin siinä mainittiin ajoneuvosta jolla ajaminen on hämmentävä kokemus kun moottorin kierrosnopeus ei täsmää vauhtiin ja vaihteeseen. Eli juurikin noin kuten kuvaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Kohti sähkövetoa kirjoitti 17.7.2017 kello 10:55

    Osmo Soininvaara:
    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua.

    Onhan (jotakuinkin) tällaista tekniikkaa ainakin nk. sarjahybridibusseissa. Helsingissä sellainen kävi koeajossa Jokeri-linjalla 550 (vuonna 2010). Bussin hinta oli kova, mikä ei johtunut niinkään hybridiratkaisusta, vaan siitä että se oli tuplanivel. Kokonaispituus taisi bussilla olla lähes 25 metriä.

    Sarjahyrbridissä dieselgeneraattorista kyllä menee virtaa suoraan ajomoottoreillekin (sähkö), joten kaikki aggregaatin sähkö ei mene akkuun. Mutta kuitenkin, polttomoottorista ei ole mekaanista yhteyttä vetopyörille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Ft maailmalta kirjoitti 17.7.2017 kello 11:02

    NOx päästöä numeroina:

    Tankataan nuo taksi teslat hanasaaresta ja laitetaan letkaan. 11 kpl ja päästöt yhteensä 63,25 g /km

    Verrataan VAG:n vuoden 2003 bensakoneeseen, euro 4 moottorilla varustettu Audi. (mitattua dataa 0,013 g/km)

    Samaan nox päästöön näitä vanhoja polttiksia menee lähes 5000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Jura kirjoitti 17.7.2017 kello 11:21

    Osmo Soininvaara:
    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua. Se voisi silloin olla paljon pienempitehoinen. Polttokenno?

    Opel Ampera / Chevrolet Volt toi tuon tekniikan käyttöön jo 2010.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Chevrolet_Volt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Syltty kirjoitti 17.7.2017 kello 12:01

    Osmo Soininvaara:
    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua. Se voisi silloin olla paljon pienempitehoinen. Polttokenno?

    Voi ja on toeutettukin, mm. Opel Amperassa.

    Tässä vähän valmistaman markkinointipuhetta:

    “Pitemmillä matkoilla Ampera toimintasädettä laajentava moottori ylläpitää akun kapasiteettia sähkögeneraattorin kautta. Tämä bensiinikäyttöinen, toimintasädettä laajentava generaattori tuottaa lisäsähköä yli 500 km (1) ajomatkaa varten.”

    http://www.opel.fi/vehicles/opel-valikoima/autot/ampera/features/technology.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. abcde kirjoitti 17.7.2017 kello 12:13

    Jos vähän seuraa uutisia niin huomaa että itseajavia autoja tutkivat käytännössä kaikki isot valmistajat, eikä pelkästään Google. Audi tuo 3-tason auton jo ensi vuonna markkinoille: https://techcrunch.com/2017/07/12/nvidia-is-powering-the-worlds-first-level-3-self-driving-production-car/

    4-tason automaattiautoa luvataan vuodeksi 2020, vaikka tähän ei ihan päästäisi, niin on selvää että vuosikymmeniä ei tarvitse kaupungissa toimivia automaattiautoja odottaa.

    Ihmetyttää tämä Suomen päättäjien idiottimaisuus. Pakotetaan rakentamaan valtavasti parkkipaikkoja vaikka niitä ei edes nyt tarvita. Mitä kaikilla parkkipaikoilla tehdään 20 vuoden päästä kun niiden tarve on murto-osa nykytasosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. toke kirjoitti 17.7.2017 kello 12:34

    Osmo Soininvaara:
    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua. Se voisi silloin olla paljon pienempitehoinen. Polttokenno?

    Vakiokierroksilla ja -rasituksella pyörivä polttomoottori vois olla paljon paremmalla hyötysuhteella, mut autoteollisuus ei vaikuta innostuneelta sellaista ylimenokauden tuotetta kehittämään.
    Akkubisnes tulee olemaan kultakaivos; katopa perussähköfillarin akkujen hintaa. Autovalmistajat voi myydä esim. viiden vuoden välein esim. n.5k€ akkupaketin eli varaosabisnes tulee kukoistamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. kommentti kirjoitti 17.7.2017 kello 12:38

    toke: kommentti: Polttomoottorissa on tiheästi asutuilla alueilla ympäristöterveydellisiä riskejä enemmän kuin sähköautoissa.

    Eiköhän tämä riipu aika paljon siitä, mitä poltetaan?

    Kyllä. Asia riippuu siitä varsin paljon. Nykyisin autoissa poltetaan lähinnä bensaa ja dieseliä, hieman vaihtelevin koostumuksin, ja polttomoottoriajoneuvojen ympäristöterveydelliset riskit ovat aika lailla sitten niiden polttoaineiden mukaisella tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Kulutus kWh / km kirjoitti 17.7.2017 kello 14:27

    Ft maailmalta: Kaikesta tulee nox päästöjä.

    Perus sähkäri, 18 kWh/km. Hanasaaren voimalan nox päästöt 0,32 g / kWh = sähkärillä 5,76 grammaa / kilometri.

    Nyt olisi mukava tietää, mistä tuollainen 18 kWh / km saadaan. Linkker-sähköbussin, joka on siis bussi (henkilöautoa paljon suurempi ja massiivisempi) kuluttaa sähköä vain 0,8 kWh / km. Lähde: Bussiammattilainen 6 / 2016

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Jani Ikävalko kirjoitti 17.7.2017 kello 16:20

    Osmo Soininvaara:
    Saatavilla oleva biokaasu kannattaa käyttää kaupunkibusseihin, jolloin ei tarvita kuin yksi latauspaikka sen sijaan, että jokaisella suomalaisella huoltoasemalla olisi mahdollisuus biokaasun tankkaamiseen.

    Kyllä henkilöautot voisi käyttää samaa tankkauspaikkaa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.7.2017 kello 16:34

    Ehkä ne voivat ajaa sinne bussivarikolle, mutta näitä latauspaikkoja on siis vain yksi. Sillä ei aja kuin Helsingin lähistöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Jani Ikävalko kirjoitti 17.7.2017 kello 16:22

    Kohti sähkövetoa: Toki näin tässä vaiheessa, mutta kehityssuunta on selvä: ollaan menossa polttomoottorikäytöstä kohti sähkökäyttöä. Hybriditekniikka on oivallinen siirtymävaiheen ratkaisu. Hybridiautojakin on kahdenlaisia, sellaisia jotka tuottavat sähkön itse ja sitten sellaisia, joita voi täyssähköauton tavoin ladata verkosta. Myös pistokehybridit tuottavat osan sähköstä itse.

    Ei valitettavasti pidä paikkansa. Sinun kuvailemasi hybridiautot ovat vain bensa-autoja, niihin tulee energia bensasta.

    Hybridiautoja on sellaisia joissa on kahta eri itsenäistä polttoainetta, esim. PHEV-autot. PHEV-autotkin ovat tavattoman kalliita vielä tässä vaiheessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Kohti sähkövetoa kirjoitti 17.7.2017 kello 16:48

    Jani Ikävalko: Ei valitettavasti pidä paikkansa. Sinun kuvailemasi hybridiautot ovat vain bensa-autoja, niihin tulee energia bensasta.

    Hybridiautoja on sellaisia joissa on kahta eri itsenäistä polttoainetta, esim. PHEV-autot. PHEV-autotkin ovat tavattoman kalliita vielä tässä vaiheessa.

    Hybridiautoja ovat a) sähkönsä itse tuottavat autot ja b) kuvailemasi pistokehybridit, jotka saavat osan sähkönsä pistokkeesta (eli verkosta) ja osan tuottavat itse. Huomattava osa hybridiautojen itse tuottamasta sähköstä kehittyy jarrutettaessa. Totta kai siihen, että päästään jarruttamaan, on sitä ennen tarvittu bensakoneen voimaa auton viemiseksi eteen päin. Perinteisissä polttomoottoriautoissa jarrutusenergia haihtuu taivaan tuuliin.

    Toyotan hybrideistä ylivoimaisesti suurin osa on sähkönsä itse tuottavia autoja. PHEV-versiota on olemassa vain Priuksesta ja niitäkin on ollut tuotannossa ja myynnissä vasta muutaman vuoden. Suomen Toyota hybrideistä vain murto osa on PHEV-autoja.

    Kaikki nämä hybridiautot käyttävät sekä bensaa että sähköä auton viemiseksi eteen päin. Pienillä nopeuksilla voi ajaa pelkällä sähköllä, suuremmilla taas lähes yksinomaan bensiinillä. Sekin kannattaa ymmärtää, että esimerkiksi Toyotan hybrideillä taajama-ajossa noin puolet ajamisesta hoituu polttomoottorin ollessa sammutettu (tämä ei toteudu tokikaan kireillä pakkasilla, koska auton sisätiloja lämmitetään bensakoneen hukkalämmöllä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Jani Ikävalko kirjoitti 17.7.2017 kello 16:55

    Osmo Soininvaara:
    Ehkä ne voivat ajaa sinne bussivarikolle, mutta näitä latauspaikkoja on siis vain yksi. Sillä ei aja kuin Helsingin lähistöllä.

    No mutta hei. Eihän biokaasun tankkauspaikkoja tarvita kuin 1 per taajama ja maantielle EU-direktiivien mukaan 150km välein. Voitte vapaasti kartottaa sijotuspaikat. Jokaselle huoltikselle ei todellakaan tarvita, onhan biokaasuautojen toimintasäde huonoimmillaankin 400km (ja parhaat puksuttaa 900km) niin tankkaillakkaan ei tarvita niin usein, ja kaasun loppuessa matka jatkuu bensalla jos niin onnettomasti on päässyt käymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.7.2017 kello 21:51

    Jos kaikki Suomen biokaasu käytetään HSL busseissa, riittää yksi tankkauspaikka koko maahan. Biokaasu on aika rajallinen resurssi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. max kirjoitti 17.7.2017 kello 17:00

    toke: Akkubisnes tulee olemaan kultakaivos; katopa perussähköfillarin akkujen hintaa. Autovalmistajat voi myydäesim. viiden vuoden välein esim. n.5k€ akkupaketin eli varaosabisnes tulee kukoistamaan.

    Kyllä vaikken akkuteollisuuteen sijoitakkaan. Mutta siitä on näyttöä että autoiluun ollaan valmiita investoimaan omaa riihikuivaa “älyttömästi”. Sen sijaan esimerkiksi julkiseen liikenteeseen vain julkisen väkivaltamonopolin uhalla. On mahdollista että yksityisautoilun, no laajemmin henkilöautoilun, kultakausi on vasta edessäpäin. Pioneerien pitää vain konseptoida ja kansantajuistaa punamultamaaliksi se prosessi jolla auringonvalo konvertoidaan todella tyylikkääksi lipumiseksi pitkin eteerisiä rantateitä. Mahtavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. ksee kirjoitti 17.7.2017 kello 18:06

    kommentti: Kyllä. Asia riippuu siitä varsin paljon. Nykyisin autoissa poltetaan lähinnä bensaa ja dieseliä, hieman vaihtelevin koostumuksin, ja polttomoottoriajoneuvojen ympäristöterveydelliset riskit ovat aika lailla sitten niiden polttoaineiden mukaisella tasolla.

    Kommentoinnissa on yleisesti unohtunut se, ettei polttomoottorien kehitys ole suinkaan pysähtynyt mihinkää. Seuraava markkinoille tuleva kehitysaskel lienee HCCI-moottori, joka periaatteessa mahdollistaisi yli 50% hyötysuhteen (myös bensiiniä käytettäessä) ja ratkaisisi samalla tämän hetken suurimmat päästöongelmat – typen oksidit ja pienhiukkaset – yhdellä kertaa.

    Ainakin Mazdalla HCCI-mootorin pitäisi tulla 2018? Briefing – HCCI engine technology

    Ensivaiheen HCCI-moottorit lienevät bensiinimoottoreita, mutta samat hyödyt pitäisi saada diesel-moottoreilla eikä niiden kuolema päästöjensä vuoksi taida olla ihan niin kirkossa kuulutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. tuen maksaja kirjoitti 17.7.2017 kello 22:31

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaikki Suomen biokaasu käytetään HSL busseissa, riittää yksi tankkauspaikka koko maahan. Biokaasu on aika rajallinen resurssi.

    Kui? Ei paska maailmasta lopu.

    Ja sitten asiaan. Olis ihan hienoa, jos lukeneetkin ihmiset ja insinöörit kirjoittaisivat SI-järjestelmän suureet, yksikön tunnukset ja välilyönnit oikein. Nuo pitäisi osata jo peruskoulupohjalta. Jos on unehtunut, niin Jukka K. Korpelan oikeinkirjoitukselle omistettu sivusto auttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Maija Manninen kirjoitti 17.7.2017 kello 23:16

    Taas on äänessä pääosin joko-tai jengi. Suomen olisi kuitenkin tarkasteltava tätäkin sekä-että moodissa. – Maamme on harvaan asuttu ja siksi jää. Ja jääkin jää – eivät talvet ole vielä ohi vaikka Hesassa onkin lämmitettyjä jalkakäytäviä. Eläköön myös dieselauto, sopii omille pitkille taipaleilleni ja koviinkin pakkasiin. Ajan kohtuullisen kovaa vauhtia – muistaakseni Soininvaarakin joskus takavuosina sanoi, että silloin saastuttaa vähemmän lähiluontoa, kun auto ei pörrää siinä kävelyvauhtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Olli S kirjoitti 17.7.2017 kello 23:55

    Osmo Soininvaara:
    Valtiotieteilijä ihmettelee, eikö hybridin voisi toteuttaa niin, että polttomoottori ei ole mitenkään yhteydessä pyöriin vaan lataa vain akkua. Se voisi silloin olla paljon pienempitehoinen. Polttokenno?

    Autotehtaille on tietenkin tullut kannattavammaksi laittaa jo vakiintunutta voimansiirtotekniikkaa hybridiautoihin raskaamman elektroniikan sijasta. Tämä tulee muuttumaan.

    Tälläisessa ns. sarjahybridissä kampiakseli on turhaa painoa. Toyotalla on kehityksen alla polttokennojen lisäksi vapaamäntämoottoreita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Olli S kirjoitti 18.7.2017 kello 0:02

    Osmo Soininvaara:
    Ratikka tuuppaa jarrutusenergian takaisin verkkoon. Ei sitä ole järkeä akkuihin varastoida.

    Alussa mainitsemasi tekijät tulevat myös tappamaan ratikan. Johdinautoissa

    -automatisoituu ohjaus, jolloin yhden ajoneuvon matkustajakapasiteetilla ei ole merkitystä.

    -automatisoituu kytkeytyminen johtimiin, jolloin auto kulkee risteyksistä vähintään yhtä ketterästi kuin raitiovaunu.

    -tulee olemaan adaptiivinen jousitus, joka antaa paremman kyydin.

    -on akut, jolloin ne eivät ole naimisissa johtimien kanssa, vrt. raiteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.7.2017 kello 12:16

    Bussit sopivat pienten ihmismäärin kuljettamiseen, alle 20 000 matkustajaa vuorokaudessa. Jokeri-linjalla jo nyt ne ovat osoittautuneet liian pieniksi niin, että vuoroväliä joudutaan tihentämään niin paljon, että bussit alkavat pariutua. Siksi siirtyminen ratikoihin oli lähes pakko. Bussi kulkee täristen ja nykien. Sähkömoottori vaikuttaa jotain nykimiseen, mutta yhtä sileätä asfaltista ei saa mitenkään kuin ovat kiskot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Jani Ikävalko kirjoitti 18.7.2017 kello 3:25

    Kohti sähkövetoa: Hybridiautoja ovat a) sähkönsä itse tuottavat autot ja b) kuvailemasi pistokehybridit, jotka saavat osan sähkönsä pistokkeesta (eli verkosta) ja osan tuottavat itse. Huomattava osa hybridiautojen itse tuottamasta sähköstä kehittyy jarrutettaessa. Totta kai siihen, että päästään jarruttamaan, on sitä ennen tarvittu bensakoneen voimaa auton viemiseksi eteen päin. Perinteisissä polttomoottoriautoissa jarrutusenergia haihtuu taivaan tuuliin.

    Toyotan hybrideistä ylivoimaisesti suurin osa on sähkönsä itse tuottavia autoja. PHEV-versiota on olemassa vain Priuksesta ja niitäkin on ollut tuotannossa ja myynnissä vasta muutaman vuoden. Suomen Toyota hybrideistä vain murto osa on PHEV-autoja.

    Kaikki nämä hybridiautot käyttävät sekä bensaa että sähköä auton viemiseksi eteen päin. Pienillä nopeuksilla voi ajaa pelkällä sähköllä, suuremmilla taas lähes yksinomaan bensiinillä. Sekin kannattaa ymmärtää, että esimerkiksi Toyotan hybrideillä taajama-ajossa noin puolet ajamisesta hoituu polttomoottorin ollessa sammutettu (tämä ei toteudu tokikaan kireillä pakkasilla, koska auton sisätiloja lämmitetään bensakoneen hukkalämmöllä).

    Eikä ole. Hybridi tarkoittaa kahta eri itsenäistä polttoaientta. Sinun kuvailemasi bensa-autot eivät pääse edes Suomen ekoautovalintaan mukaan, mutta Prius PHEV-malli pääsee koska kykenee liikkumaan puhtaasti muutaman kymmenen kilometriä.

    Sinun kuvailemasi bensa-priukset saavat energiansa bensasta, se tulee se energia siihen autoon bensasta, se on siis vain tavallista parempi bensa-auto. Tulevaisuudessa kaikki autot ovat vähintään sähkövetoisia bensa-autoja. Toyota markkinoi sähkövetoisia autojaan hybrideinä, mutta se ei tee asiasta totta, ne ovat omineet sen kauppanimekseen sähkövetoisille bensa-autoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Jani Ikävalko kirjoitti 18.7.2017 kello 3:27

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaikki Suomen biokaasu käytetään HSL busseissa, riittää yksi tankkauspaikka koko maahan. Biokaasu on aika rajallinen resurssi.

    Joutsenon synteettisen biometaanin vuosituotanto kattaa 300 000 henkiöautoa ja pelkkä rehuviljan viljely 400 000 autoa. Sen lisäksi on tuuli- ja aurinkometaanin resurssit jotka kattaa haluttaessa miljoonia autoja, tämän lisäksi jäteperäiset bioresurssit. Haluttaessa Suomi voisi siirtyä metaanitalouteen, lue Sektorniraportti “Siirtyminen metaanitalouteen osana Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuhanketta”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Jani Ikävalko kirjoitti 18.7.2017 kello 3:30

    ksee: Kommentoinnissa on yleisesti unohtunut se, ettei polttomoottorien kehitys ole suinkaan pysähtynyt mihinkää. Seuraava markkinoille tuleva kehitysaskel lienee HCCI-moottori, joka periaatteessa mahdollistaisi yli 50% hyötysuhteen (myös bensiiniä käytettäessä) ja ratkaisisi samalla tämän hetken suurimmat päästöongelmat – typen oksidit ja pienhiukkaset – yhdellä kertaa.

    Ainakin Mazdalla HCCI-mootorin pitäisi tulla 2018? Briefing – HCCI engine technology

    Ensivaiheen HCCI-moottorit lienevät bensiinimoottoreita, mutta samat hyödyt pitäisi saada diesel-moottoreilla eikä niiden kuolema päästöjensä vuoksi taida olla ihan niin kirkossa kuulutettu.

    Voimala-polttomoottorien hyötysuhde on 60%, Formula ykkösten 50% ja Priuksen 40-50% ja tavallisen uuden Camrynkin jo 40%.

    HCCI:stä ei koskaan tule mitään koska käyttää fossiilisia likaisia ja huonolaatuisia polttaineita joilla on lähipäästöt korkeat. HCCI:ta opettaa peräkylien huonot ammattikorkeakoulut ja ovat muutenkin moottoreina tarpeettomia. Nestemäisten polttoaineiden korkeita lähipäästöjä ei mikään pysty korjaamaan sen kemiallisen kaavan ja fundamentaalisuuden vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. ksee kirjoitti 18.7.2017 kello 14:06

    Jani Ikävalko:

    HCCI:stä ei koskaan tule mitään koska käyttää fossiilisia likaisia ja huonolaatuisia polttaineita joilla on lähipäästöt korkeat. HCCI:ta opettaa peräkylien huonot ammattikorkeakoulut ja ovat muutenkin moottoreina tarpeettomia. Nestemäisten polttoaineiden korkeita lähipäästöjä ei mikään pysty korjaamaan sen kemiallisen kaavan ja fundamentaalisuuden vuoksi.

    Ehkä tässä luotan kuitenkin enemmän vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin mm. sellaisilta “peräkylän amitsuilta” kuin MIT ja Stanford kuin kaiken maailman jani-ikävalkojen näkemyksiin. Sitä paitsi HCCI toimii myös kaasulla ja erilaisilla nestemäisillä biopolttoaineilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Jani Ikävalko kirjoitti 18.7.2017 kello 15:56

    ksee: Ehkä tässä luotan kuitenkin enemmän vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin mm. sellaisilta “peräkylän amitsuilta” kuin MIT ja Stanford kuin kaiken maailman jani-ikävalkojen näkemyksiin. Sitä paitsi HCCI toimii myös kaasulla ja erilaisilla nestemäisillä biopolttoaineilla.

    Harmi vainkun Stanfordin GM:ltä saatu HCCI-testimoottori ei edes toimi kunnolla. Johan tuostakin on aikaa 15 vuotta, olisi se HCCI tullut jos se toimisi tai saataisiin pelaamaan. 15 vuotta vanhat jutut tällä alalla ja niiden quoteaminen on aika humoristista.

    HCCI-prosessia ei ole edes mitään syytä käyttää kaasulla – lähinnä vain huonontaisi moottorin kehittämää tehoa ja nostaisi valmistuskustannuksia roimasti. Tuota samaa juttua quoteaa justiin peräkylän amkit ymmärtämättä kokonaiskuvaa koko hommasta, justiin tuo että toimiiha HCCI myös dieselillä esim. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. ksee kirjoitti 18.7.2017 kello 17:23

    Jani Ikävalko: Harmi vainkun Stanfordin GM:ltä saatu HCCI-testimoottori ei edes toimi kunnolla. Johan tuostakin on aikaa 15 vuotta, olisi se HCCI tullut jos se toimisi tai saataisiin pelaamaan. 15 vuotta vanhat jutut tällä alalla ja niiden quoteaminen on aika humoristista.

    Joo.

    Report: Mazda to launch HCCI engine in 2018

    Nyt eletään ilmeisesti vuotta 2033 (2018+15)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Tapio kirjoitti 18.7.2017 kello 17:35

    tuen maksaja: Kui?

    Ja sitten asiaan. Olis ihan hienoa, jos lukeneetkin ihmiset ja insinöörit kirjoittaisivat SI-järjestelmän suureet, yksikön tunnukset ja välilyönnit oikein.Nuo pitäisi osata jo peruskoulupohjalta. Jos on unehtunut, niin Jukka K. Korpelan oikeinkirjoitukselle omistettu sivusto auttaa.

    Kiitoksia vihjeestä, itse elin vielä desimaalipisteen maailmassa. Kunhan saisi vielä nuo sovellutukset uskomaan, että piste on nyt pilkku, tai itse asiassa päinvastoin😊.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Jorma Nordlin kirjoitti 18.7.2017 kello 18:36

    Lupaavatko jo akkuvalmistajat akuille yli 10 vuoden kestoikää?

    Antavatko edes 5 vuoden takuuta?

    Polttomoottoreiden pikaisen kuoleman ennustaminen on ennenaikaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Jorma Nordlin kirjoitti 18.7.2017 kello 19:23

    Autonvalmistajat lisäävät akkujen hintaan huoltobisneksessä tapahtuvan tulojen vähennyksen. Sähkömoottori vaatii vähemmän huoltoa.

    Pitäisikö valtion myydä hyvissä ajoin Neste, ennen kuin polttoainemarkkinat hiipuvat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Jani Ikävalko kirjoitti 18.7.2017 kello 19:29

    ksee: Joo.

    Report: Mazda to launch HCCI engine in 2018

    Nyt eletään ilmeisesti vuotta 2033 (2018+15)?

    Kovat lähipäästöt ja täysin tarpeeton moottori, vaikka sattuisikin tulemaan – ei tulevaisuutta, muutenkaan kukaan ei koskaan ilmoittanut että hyötysuhde on ongelma, joten ihan turhaan nuo mitään hyötysuhdetta edes yrittää parantaa kun lähipäästöt ja elinkaaripäästöt on se juttu tulevaisuuden puhtaassa liikenteessä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Olli S kirjoitti 18.7.2017 kello 20:03

    Jani Ikävalko: Voimala-polttomoottorien hyötysuhde on 60%,

    Voimalat huijaavat, ne käyttävät höyryturbiinia hukkalämmöllä. Kyse ei ole puhtaasta polttomoottorista.

    HCCI:stä ei koskaan tule mitään koska käyttää fossiilisia likaisia ja huonolaatuisia polttaineita joilla on lähipäästöt korkeat.

    HCCI on monessa mielessä ideaalinen sytytystekniikka, nopea ja laiha. Vähän hassua sanoa, ettei ideaalilla ole tulevaisuutta, vain koska se on niin hankala ajoittaa perinteisten moottorien yläkuolokohtaan. Vapaamäntämoottoreilla ajoituksen pieleenmeno ei ole välttämättä niin katastrofaalista, ja sarjahybrideissä esim. kierrosluku voidaan vakioida.

    HCCI:n kyky (tai vaatimus) käyttää matalaoktaanista bensiiniä on pikemminkin vahvuus. Hybridiautoissa riittää virtaa katalysaattorin esikuumennukseen, joten HCCI:n hiilivetypäästöt eivät ole mikään valtava ongelma.

    Vety ja puukaasu eivät ole helpoimpia HCCI:n polttoaineita, mutta molemmat palavat hyvin laihanakin. Puristuskokeissa vedyn saa palamaan HCCI:llä tolkuttoman taloudellisesti, joskin tämä on vähän eri asia kuin oikean moottorin hyötysuhde.

    Kaikki polttomoottorit ovat akkuihin ja polttokennoihin verrattuna hyvin robustia ja pitkäikäistä tekniikkaa. Polttomoottorikieltojen voimaanpano on hyvin vaikeaa, ellei poliisi itse aio käyttää polttomoottoria. Muuten on hankala saada rikollisia kiinni…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Olli S kirjoitti 18.7.2017 kello 22:04

    Viime aikoina on tullut yhä tiuhemmin uutisia, jotka viittaavat polttomoottorin pikaiseen kuolemaan. Alkaa olla ilmeistä, että Suomi veikkaa väärää hevosta yrittäessään tehdä puusta kallista polttoainetta autoihin, joita ei kohta enää valmisteta.

    What if I told you, mustassa poolopaidassa dianvaihtokapulaa heilutellen, että luonto on täynnä aurinkopaneeleita, joita ei kenenkään ei ole tarvinnut rakentaa tai huoltaa? Ja että nämä paneelit myös välittömästi varastoivat ison osan energiastaan hyvin säilyviksi hiilivedyiksi?

    Tiedän mitä ajattelet: miksi emme käytä tätä ilmaista uusiutuvaa energiaa, jota on kaikkialla? Hajautetusti ja suoraan? Hyvä kysymys.

    Vastaus on tietenkin, että meillä ei ole asiaan ratkaisua. Paras hahmotelma mahdolliseksi ratkaisuksi on kuitenkin selvä: biomassan kaasutus ja… polttomoottori!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Ville kirjoitti 18.7.2017 kello 22:35

    Osmo Soininvaara:
    Bussi kulkee täristen ja nykien. Sähkömoottori vaikuttaa jotain nykimiseen, mutta yhtä sileätä asfaltista ei saa mitenkään kuin ovat kiskot.

    Pitkän matkan bussit ovat huomattavasti miellyttävämpiä kuin kaupunkibussit. Osittain johtuu kuljettajien ajotyylistä, osittain ajoneuvojen designista. Jostain syystä kaupunkiliikenteestä miellyttävää matkantekoa busseissa ei pidetä tarpeellisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Kohti sähkövetoa kirjoitti 19.7.2017 kello 6:38

    Jorma Nordlin:
    Lupaavatko jo akkuvalmistajat akuille yli 10 vuoden kestoikää?

    Antavatko edes 5 vuoden takuuta?

    Polttomoottoreiden pikaisen kuoleman ennustaminen on ennenaikaista.

    8 – 10 vuoden takuita annetaan.

    Polttomoottoriautojen kuolemaa en lähtisi ennustamaan. Mutta suunta on selvä, ollaan menossa perinteisistä vain polttomoottorikäyttöisistä autoista kohti sähköavusteisia tai kokonaan sähköllä toimivia autoja. Kaduilla ja teillä tulee kulkemaan polttomoottoriautoja vielä pitkään.

    Näköpiirissä on, että jatkossa uudet autot ovat sekä a) pistokeladattavia hybridejä (PHEV) että b) täyssähköautoja (molempia siis rinnan). Hybridiautojen polttomoottorin käyttövoima voi olla biopolttoaine. On vaikea uskoa, että täyssähköautot voisivat menestyä esimerkiksi Oulun pohjoispuolella. Yhtä vaikea on uskoa, että raskas liikenne kaupunkibusseja lukuun ottamatta voisi perustua täyssähköratkaisuun, ellei jotain todella merkittävää tapahdu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. happosai kirjoitti 19.7.2017 kello 9:05

    Osmo Soininvaara:
    Bussit sopivat pienten ihmismäärin kuljettamiseen, alle 20 000 matkustajaa vuorokaudessa. Jokeri-linjalla jo nyt ne ovat osoittautuneet liian pieniksi niin, että vuoroväliä joudutaan tihentämään niin paljon, että bussit alkavat pariutua. Siksi siirtyminen ratikoihin oli lähes pakko. Bussi kulkee täristen ja nykien. Sähkömoottori vaikuttaa jotain nykimiseen, mutta yhtä sileätä asfaltista ei saa mitenkään kuin ovat kiskot.

    Mutta uber-henkisessä “tilaan itseni paikasta a paikkaan b” liikenteessä ei tiheät vuorovälit ole enää oleellisia. Automaattiset bussit kulkevat dynaamista reittiä poimien ja tiputtaen matkustajia sinne minne ne menevät.

    Tarvitaan busseja jotka kulkevat osan matkasta akuilla ja lataavat ajolangoilta silloin kun tien päällä sellaiset on. Näin ei tarvita isoja akkuja mutta saadaan silti nykyajan vaatima joustavuus. Tällaisia ei kai kukaan vielä tee (businessmahdollisuus?). Rekkojen pitäisi myös siirtyä käyttämään vastaavaa akut + ajolangat yhdistelmää niin saataisiin kaupungin ilmat paremmiksi.

    Bussien epämukavuus tulee kuskien agressiivisesta ajosta ja epämukavista penkeistä ja jousituksen puuttesta. Jos busseistakin maksettaisiin miljoonia ratkikoiden tavoin, niin kyllä niistäkin mukavia saisi. Kalliit henkilöautot todistavat että asvaltilla voi kulkea erittäin mukavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Ft maailmalta kirjoitti 19.7.2017 kello 9:24

    Jani Ikävalko: Joutsenon synteettisen biometaanin vuosituotanto kattaa 300 000 henkiöautoa”

    Lappeenrannan Joutsenon tuotanto tungetaan Gasumin kaasuputkeen ja Helén polttaa tämän.

    Nyt Lappeenrannassa on meneillään hanke upm:n kanssa ja jatkossa lietteet tullaan jalostamaan. Nämä tosin poltetaan paikallisesti.

    Lisäksi Lappeenrannassa on tehty jonkin aikaa “öljyä” ilmasta. Laatu on hyvää ja tuotannon hinta alittaa peak oil hinnan. Tällä perusteella öljykriisi on peruttu ja sitä ei enää koskaan voi tulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Tuen maksaja kirjoitti 19.7.2017 kello 11:20

    Koska Helsigissä korjataan kivikadut pois ja laitetaan asfalttia tilalle? Kivikatu on kaikilla mittareilla epämukavin ja meluisin tienpinta. Pyörällä ajaminen kivikadulla on täyttä tuskaa ja bussin tärinät ovat legendaarisia. Joku “kaupunkikuvaentusiasti” tietysti nillittää, mutta sitä voisi vääntää nenästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Jani Ikävalko kirjoitti 19.7.2017 kello 16:33

    Olli S: Voimalat huijaavat, ne käyttävät höyryturbiinia hukkalämmöllä. Kyse ei ole puhtaasta polttomoottorista.

    HCCI on monessa mielessä ideaalinen sytytystekniikka, nopea ja laiha. Vähän hassua sanoa, ettei ideaalilla ole tulevaisuutta, vain koska se on niin hankala ajoittaa perinteisten moottorien yläkuolokohtaan. Vapaamäntämoottoreilla ajoituksen pieleenmeno ei ole välttämättä niin katastrofaalista, ja sarjahybrideissä esim. kierrosluku voidaan vakioida.

    HCCI:n kyky (tai vaatimus) käyttää matalaoktaanista bensiiniä on pikemminkin vahvuus. Hybridiautoissa riittää virtaa katalysaattorin esikuumennukseen, joten HCCI:n hiilivetypäästöt eivät ole mikään valtava ongelma.

    Vety ja puukaasu eivät ole helpoimpia HCCI:n polttoaineita, mutta molemmat palavat hyvin laihanakin. Puristuskokeissa vedyn saa palamaan HCCI:llä tolkuttoman taloudellisesti, joskin tämä on vähän eri asia kuin oikean moottorin hyötysuhde.

    Koska tuo on tarpeeton. Lähipäästöt on kovat ja CBG MonoFuel -moottorit 18:1 puristussuhteilla omaa riittävän hyvän hyötysuhteenkin (bussimoottoreita) niin eivät pääse hyötysuhdepaasaajat valittamaan energiankulutuksista (jota tosin on haluttaessa yllinkyllin saatavissa)

    Vain puhtaalla liikenteellä on väliä, siihen kykenee vain UE-vety, hytaani, biokaasu ja UE-sähkö. Kaikki on ratkaistu jo ja olemassa, HCCI ei tuo mihinkään ongelmaan mitään ratkaisua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Kriitko kirjoitti 19.7.2017 kello 18:03

    Autotuojat eivät usko sähkökaarojen yleistymiseen ilman tukia.

    Minulle uutena ja mielenkiintoisena asiana tuli se, että akkujen kierrätys on vaikeaa.

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/autontuojat%20tero%20kallio%20sahkoauto%20biodiesel-67966

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. ksee kirjoitti 19.7.2017 kello 22:38

    Näin niitä sähköautoja saadaan kaupaksi:

    It looks like the state of California is bailing out Tesla

    The California state Assembly passed a $3-billion subsidy program for electric vehicles, dwarfing the existing program. The bill is now in the state Senate. If passed, it will head to Governor Jerry Brown, who has not yet indicated if he’d sign what is ostensibly an effort to put EV sales into high gear, but below the surface appears to be a Tesla bailout.

    And for instance, a $100,000 Tesla might be deemed to have the same features as a $65,000 gas-powered car. The rebate would cover the difference, minus the federal rebate (so $27,500). Because rebates for Teslas will soon be gone, the program would cover the entire difference – $35,000. This is where Senator Vidak got his “$30,000 to $40,000.”

    30-40 kUSD alennus öky-Teslasta – kyllä Hollowoodin näytteijöiden naamat on näkkärillä!

    No, seuraavaksi voimmekin veista taas ylistysvirren Elon Muskille – tuolle supernerokkaalle ziljardöörille, joka “ihan omilla rahoilla” rakentaa meille sähköautoja, akkuvarastoja, aurikovoimakattoja yms. – ja ennen pitkää vie meidät vielä Marsiin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Kalle kirjoitti 19.7.2017 kello 23:57

    Kate Alhola
    …Raja joukkoliikenteen a robotti-uberin välillä katoaa…

    Nykyinen bussiverkosto on ensimmäinen kärsijä. Mihin sitä enää tarvitaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Jani Ikävalko kirjoitti 20.7.2017 kello 6:16

    Kriitko:
    Autotuojat eivät usko sähkökaarojen yleistymiseen ilman tukia.

    Minulle uutena ja mielenkiintoisena asiana tuli se, että akkujen kierrätys on vaikeaa.

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/autontuojat%20tero%20kallio%20sahkoauto%20biodiesel-67966

    Juu. Kierrätyskin kuuluu auton elinkaaripäästöön ja sähköautoilla se on erityisen kova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Jura kirjoitti 20.7.2017 kello 7:17

    Osmo Soininvaara:
    Bussit sopivat pienten ihmismäärin kuljettamiseen, alle 20 000 matkustajaa vuorokaudessa. Jokeri-linjalla jo nyt ne ovat osoittautuneet liian pieniksi niin, että vuoroväliä joudutaan tihentämään niin paljon, että bussit alkavat pariutua. Siksi siirtyminen ratikoihin oli lähes pakko. Bussi kulkee täristen ja nykien. Sähkömoottori vaikuttaa jotain nykimiseen, mutta yhtä sileätä asfaltista ei saa mitenkään kuin ovat kiskot.

    Mainitun ajoneuvon laadun ja subjektiivisen kuljettajuuden lisäksi tuohon vaikuttanee myös se, että merkittävä osan matkasta ratikka kulkee omalla kaistallaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Kalle kirjoitti 20.7.2017 kello 14:44

    Osmo, kirjoituksesi on ihan hyvä, mutta sitä lukiessa pitää ymmärtää, että kirjoitat kaupungeista. Suomesta puuttuu se kaupunki.

    Tässä tilanteessa ei kannata hakea eurooppalaisia liikenneratkaisuja. Parempia malleja Helsinkiin löytyy USA:n pikkukaupungeista. Asukastiheys ja yhdyskunta rakenne vastaa enemmän suomalaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Kohti sähkövetoa kirjoitti 20.7.2017 kello 17:41

    Jani Ikävalko: Toyota markkinoi sähkövetoisia autojaan hybrideinä, mutta se ei tee asiasta totta, ne ovat omineet sen kauppanimekseen sähkövetoisille bensa-autoille.
    Samalla tavoin toimivat lähes kaikki muutkin auton- ja ajoneuvojen valmistajat ja tätä terminologiaa viljelevät tekniikan alan julkaisutkin kuten Tekniikan maailma.

    Laitatko vielä lähteen esittämillesi “faktoille”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Jani Ikävalko kirjoitti 21.7.2017 kello 6:14

    Kohti sähkövetoa:

    http://www.toyota.fi – siellä niitä hybrideitä hehkutetaan, kun tarkastelee mallin speksejä huomaa niitten olevan vain sähkövetoisia autoja jotka toimivat bensalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.7.2017 kello 11:27

    Tavallisen hybridin bensankulutus on selvästi pienempi kuin puhtaan bensa-auton. Ero on suurimmillaan kaupungeissa, joissa joudutaan pysähtelemään paljon. Ladattava hybridi ottaa seinästä sähkön noin 50 – 100 kilometrin matkaan, eli se toimii valtaosin sähköautona, koska yleensähän matkat ovat lyhyitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Termit kuntoon kirjoitti 21.7.2017 kello 9:28

    Jani Ikävalko: …bensa-priukset saavat energiansa bensasta, se tulee se energia siihen autoon bensasta, se on siis vain tavallista parempi bensa-auto. Tulevaisuudessa kaikki autot ovat vähintään sähkövetoisia bensa-autoja. Toyota markkinoi sähkövetoisia autojaan hybrideinä, mutta se ei tee asiasta totta, ne ovat omineet sen kauppanimekseen sähkövetoisille bensa-autoille.

    Teet omia johtopäätöksiä yleisesti käytössä olevista termeistä. Autoalalla on vuosikymmeniä käytetty hybridi-käsitettä kuvaamaan sitä, että ajoneuvon liikuttamiseen tarvittava energia saadaan useista lähteistä, myös esim. ajoneuvon itse tuottamasta talteen otetusta jarrutusenergiasta. Ei se ole mikään Toyotan hämäysjuttu, vaan hybridikäsite on näin mielletty automaailmassa maailmanlaajuisesti.

    Aikanaan – 1980-luvulla jo – linja-autotehtaat kokeilivat hydraulista akkua eli paineakkua. Bussin jarrutusenergiaa varastoitiin paineakkuun. Sitä energiaa hyödynnettiin liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä. Nyttemmin jarrutusenergiaa on kerätty sähköiseen muotoon nk. hybridiakkuun, ja henkilöautopuolella erityisesti Toyota on edustanut alan kärkeä muiden tullessa perässä. Bussipuolellakin on useita ei-PHEV-hybridien tuottajia, kuten Volvo, Solaris, MAN, VDL jne. Ne ovat alusta pitäen markkinoineet tuotteitaan hybrideinä ja samaa ajattelutapaa ovat noudattaneet alan lehdistö ja muut tietoa välittävät toimijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Jani Ikävalko kirjoitti 21.7.2017 kello 16:18

    Termit kuntoon: Teet omia johtopäätöksiä yleisesti käytössä olevista termeistä. Autoalalla on vuosikymmeniä käytetty hybridi-käsitettä kuvaamaan sitä, että ajoneuvon liikuttamiseen tarvittava energia saadaan useista lähteistä, myös esim. ajoneuvon itse tuottamasta talteen otetusta jarrutusenergiasta. Ei se ole mikään Toyotan hämäysjuttu, vaan hybridikäsite on näin mielletty automaailmassa maailmanlaajuisesti.

    Aikanaan – 1980-luvulla jo – linja-autotehtaat kokeilivat hydraulista akkua eli paineakkua. Bussin jarrutusenergiaa varastoitiin paineakkuun. Sitä energiaa hyödynnettiin liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä. Nyttemmin jarrutusenergiaa on kerätty sähköiseen muotoon nk. hybridiakkuun, ja henkilöautopuolella erityisesti Toyota on edustanut alan kärkeä muiden tullessa perässä. Bussipuolellakin on useita ei-PHEV-hybridien tuottajia, kuten Volvo, Solaris, MAN, VDL jne. Ne ovat alusta pitäen markkinoineet tuotteitaan hybrideinä ja samaa ajattelutapaa ovat noudattaneet alan lehdistö ja muut tietoa välittävät toimijat.

    Höpönlöpö mitkään jarrutusenergiat, se auton kiihdytysenergia on tullut bensasta ja jarrutusenergia on peräisin bensasta, kunhan on vain bensaenergiaa kierrätetty. Hybridi on käsitteenä laajempi ja tarkoittaa aina kahta eri voimanlähdettä, esim. hybriditurbot formuloissa toimii sähköllä tai pakokaasuenergialla. Automaailman mieltämiset on vain peruja peräkylän amkkien ammattitaidottomista opettajista.

    Suomessa on ylipäänsäkkin erittäin huonoa autoalan asiantuntemus ja koulutus. Maailman ensimmäisen hybridinkin teki porseche sata vuotta sitten, auto kulki sähköllä ja bensalla. Ei se nyt ylivoimaisen vaikeaa pitäisi olla ymmärtää että se jarrutusenergia on peräisin bensasta, ja autoon energia tulee bensasta ja se toimii vain bensalla, se ei siis ole silloin hybridi, vaan korkeintaan bensaenergian kierrättäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Jani Ikävalko kirjoitti 21.7.2017 kello 16:20

    Osmo Soininvaara:
    Tavallisen hybridin bensankulutus on selvästi pienempi kuin puhtaan bensa-auton. Ero on suurimmillaan kaupungeissa, joissa joudutaan pysähtelemään paljon. Ladattava hybridi ottaa seinästä sähkön noin 50 – 100 kilometrin matkaan, eli se toimii valtaosin sähköautona, koska yleensähän matkat ovat lyhyitä.

    Tavallinen hybridi mitä te nimitätte ohi alan standardien on puhdas bensa-auto, se käy ja kulkee bensalla, ja ilman bensaa se ei kulje. Se on vain tavallista älykkäämpi bensa-auto kuten ruiskumoottorit on parempia kuin vanhat kaasutinmoottorit.

    Ei pitäisi olla insinööristason ihmisille vaikea asia ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Jani Ikävalko kirjoitti 21.7.2017 kello 16:44

    Viesti myös parahin Termit Kuntoon -nimimerkille:

    Onko turbomoottoriset autot hybrideitä koska ne ottaa talteen pakokaasuenergiaa ja käyttää sen uudelleen ajoneuvon liikuttamiseen? Tällöinhän sinun pitää politiikkasi mukaan hyväksyä nekin hybrideiksi kun kerta sähkövetoinen voimansiirtokin riittää moiseen määritelmään.

    Entäs tavan autot joissa on käynnistysakku? Siinähän bensalla ladataan sitä käynnistysakkua ja käytetään auton sähkölaitteita sillä 12v lyijyakulla? Nehän on silloin hybrideitä kun bensaa käytetään tuottamaan se sähkö siihen akkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.7.2017 kello 20:35

    Jani, voit tietyysti määritellä termit eri tavalla kuin muut, mutta hybridiauto on kyllä aika vakiintunut termi. Elämästä tulee helpompaa, jos käyttää samoja sanoja samassa tarkoituksessa ympäröivän maailman kanssa, eikä keksi omia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Jani Ikävalko kirjoitti 21.7.2017 kello 21:00

    Osmo Soininvaara:
    Jani, voit tietyysti määritellä termit eri tavalla kuin muut, mutta hybridiauto on kyllä aika vakiintunut termi. Elämästä tulee helpompaa, jos käyttää samoja sanoja samassa tarkoituksessa ympäröivän maailman kanssa, eikä keksi omia.

    Hybridiauto on alan standardi ja käsittää kaksi eri polttoainetta vähintään. Onko sinulla jotain alan standardeja ja yleisiä termejä kohtaan? Suomen ekoautovalintakin käsittelee hybridiautoa oikein ja esim. Kalifornian lainsäädäntö. Onko sinulla näitäkin instansseja kohtaan jotain erityistä? Wikiartikkelikin hybrideistä puoltaa näitä alan standardeja, lukekaa edes wikiä.

    Te olette nyt keksineet omat tarkoitukset termeille ja seuraatte Tojotan markkinointikieltä. Hyundai-Kia yhtiö on muuten edellä sähkövetoisissa autoissa Tojotaa teknologisesti tällä hetkellä. Suomessa on erittäin heikkoa autoalan asiantuntemus, se sinun tulee hyväksyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. ohikukkuja kirjoitti 21.7.2017 kello 23:28

    Olli S: Polttomoottorikieltojen voimaanpano on hyvin vaikeaa, ellei poliisi itse aio käyttää polttomoottoria. Muuten on hankala saada rikollisia kiinni…

    Nopeinkaan tiekelpoinen polttomoottoriauto tuskin radiota ja rekisterikilpiä nopeampi on…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Hybridi = risteymä kirjoitti 22.7.2017 kello 17:57

    Jani Ikävalko:
    Te olette nyt keksineet omat tarkoitukset termeille ja seuraatte Tojotan markkinointikieltä.

    Ei näitä termejä tällä palstalla kukaan meistä ole keksinyt. Kieli elää ja kehittyy käyttäjiensä keskuudessa. Sana hybridi tarkoittaa yhdistelmää ja ristey(ty)mää. Kulkuneuvotekniikassa se tarkoittaa todellakin sitä, että energialähteitä on vähintään kaksi. Nyt näyttää vain asia hiertävän yhden kirjoittajan osalta siitä, voiko ajoneuvon itse tuottamaa sähköenergiaa laskea omaksi energialähteekseen. Ajoneuvovalmistajat ja liikennealan tiedotuskoneistot eri puolilla maailmaa näyttävät omaksuneet linjan, että myös autojen itse tuottama, hybridiakkuun varastoitu sähköenergia voidaan lukea sellaiseksi voimanlähteeksi, että hybridin määritelmä toteutuu. Siihen, millä tavoin kansalaiset eri puolilla maata ja maailmaa termejä käyttävät ja miten kieli tämän suhteen kehittyy, emme voi vaikuttaa. Odea mukaillen: “Elämästä tulee helpompaa, jos käyttää samoja sanoja samassa tarkoituksessa ympäröivän maailman kanssa, eikä keksi omia.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Jani Ikävalko kirjoitti 22.7.2017 kello 19:28

    Hybridi = risteymä: Ei näitä termejä tällä palstalla kukaan meistä ole keksinyt. Kieli elää ja kehittyy käyttäjiensä keskuudessa. Sana hybridi tarkoittaa yhdistelmää ja ristey(ty)mää. Kulkuneuvotekniikassa se tarkoittaa todellakin sitä, että energialähteitä on vähintään kaksi. Nyt näyttää vain asia hiertävän yhden kirjoittajan osalta siitä, voiko ajoneuvon itse tuottamaa sähköenergiaa laskea omaksi energialähteekseen. Ajoneuvovalmistajat ja liikennealan tiedotuskoneistot eri puolilla maailmaa näyttävät omaksuneet linjan, että myös autojen itse tuottama, hybridiakkuun varastoitu sähköenergia voidaan lukea sellaiseksi voimanlähteeksi, että hybridin määritelmä toteutuu. Siihen, millä tavoin kansalaiset eri puolilla maata ja maailmaa termejä käyttävät ja miten kieli tämän suhteen kehittyy, emme voi vaikuttaa. Odea mukaillen: “Elämästä tulee helpompaa, jos käyttää samoja sanoja samassa tarkoituksessa ympäröivän maailman kanssa, eikä keksi omia.”

    Alan standardit, lainsäädäntö ja esim. Suomen ekoautovalinta kohtelee hybrideitä oikein, ei siinä pitäisi olla mahdollisuuksia väärinymmärrykselle. Autovalmistajat kutsuu myös sähkövetoisia ja hybridi-autoja sähköautoiksi ja antavat tahallaan misinformaatiota mitä taas Suomen alkeellinen autolehdistö surutta copypasteaa. Onhan se imagonmukaista tällä hetkellä autonvalmistajille sumuttaa sähköautoista, tuotakin on katseltu se 30 vuotta tuota autonvalmistajien imagonpesua, missä te siis edelleen näemmä olette mukana, eikä teitä totuus kiinnosta. Ei se auto itse tuota sitä sähköenergiaa – se energia on peräisin bensasta, se on siis bensa-auto.

    Tämähän on lainsäädäntö ja politiikkablogi, silloin asioista täytyy puhua oikein eikä kuten irc ja irc-galleria, tai ei näihin ympyröihin yksinkertaisesti kuulu.

    Ei alan standardit, ekoautovalinta, helsingin yliopisto, ympäristöjärjestöt, Ruotsin liikennepolitiikka, Kalifornian liikennepolitiikka todellakaan ole vain “yhtä kirjoittajaa hiertää” tason juttua. Suomen autoalan asiantuntemus on äärimmäisen heikkoa, autoala Suomessa ei kykene omaksumaan juurikaan uutta tietoa vaan pitäytyvät jankuttamassa omia misinformatiivisia asioitaan ammattikorkeakouluista lähtien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. vk kirjoitti 22.7.2017 kello 20:36

    Osmo Soininvaara:
    Tavallisen hybridin bensankulutus on selvästi pienempi kuin puhtaan bensa-auton. Ero on suurimmillaan kaupungeissa, joissa joudutaan pysähtelemään paljon. Ladattava hybridi ottaa seinästä sähkön noin 50 – 100 kilometrin matkaan, eli se toimii valtaosin sähköautona, koska yleensähän matkat ovat lyhyitä.

    50-100km?

    Löytämäni autonvalmistajat lupaavat 30-56km. Nekin saavutetaan vain ihanneolosuhteissa. Siis hitaahkosti körötellen, alamäkeen ja myötätuuleen, ilman ilmastointia tai lämmitystä, ilman penkkien lämmitystä jne. Käytännössä vuoden ympäri tarkasteltuna ajomatkat jäävät keskimäärin 20-35 km/täyslataus. Kehitystä tarvitaan vielä paljon.

    https://vihreakaista.fi/fi-fi/article/sahko/suomessa-myytavat-sahkoautot-2017/676/

    Ei kannata hötkyillä polttomoottorin kuolemasta vielä moneen vuoteen. Volvonkin uusi strategia toteutuessaan tarkoittaa bensa-, diesel- tai kaasuautojen valmistamista ainakin 2030 saakka, todennäköisesti ilman harppausta akkuteknologian kehityksessä 2050 saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Jani Ikävalko kirjoitti 23.7.2017 kello 17:53

    Polttomoottorit ei mihinkään kuole, ei tulppa- eikä puristussytytteiset. Ne voivat kulkea vedyllä, hytaanilla, biokaasulla ja maakaasulla ja bio- ja maakaasun sekoituksilla kun maailmasta on öljy loppunut säilyttäen vähintään täsmälleen samat ominaisuudet kuin öljyllä ajettaessa, paitsi että esim. biokaasun oktaaniluku on 150 ja moottorien käyttö tehostuu näin ollen rajusti ja melutasokin on -50% paremman palamisen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Kalle kirjoitti 23.7.2017 kello 23:17

    Jani Ikävalko:
    … paitsi että esim. biokaasun oktaaniluku on 150 ja moottorien käyttö tehostuu näin ollen rajusti ja melutasokin on -50% paremman palamisen takia.

    Lisääntynyt teho käytetään ainakin osin suurempi nopeuksiin. Jo nykyteknologialla Suomessakin voidaan moottoritienopeudet nostaa johonkin 150 ja 200 km/h väliin turvallisesti osalla moottoritieverkkoa. Avusteiden lisääntyessä näemme varmaan henkilöautoilla nopeuksia, jotka ovat lähempänä 300 km/h.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Jani Ikävalko kirjoitti 25.7.2017 kello 0:03

    Kalle: Lisääntynyt teho käytetään ainakin osin suurempi nopeuksiin. Jo nykyteknologialla Suomessakin voidaan moottoritienopeudet nostaa johonkin 150 ja 200 km/h väliin turvallisesti osalla moottoritieverkkoa. Avusteiden lisääntyessä näemme varmaan henkilöautoilla nopeuksia, jotka ovat lähempänä 300 km/h.

    Ajoin kylläkin takaa parempaa hyötysuhdetta ja ajettavuutta mitä MOnoFuel-moottoreissa on. Vaikka autojen energiankulutus nyt ei olekkaan niin keskiössä että energiasta olisi tulevaisuudessa pulaa, pidentää se ainakin ajomatkaa pienemmillä säiliöillä sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Pertti kirjoitti 25.7.2017 kello 6:37

    Pysäköintitalon rakennuskustannukset ovat vain 20 000 €/paikka, mutta kun se syrjäyttää asuintalon, todellinen paikan hinta lähentelee 100 000 euroa, jos asuintalosta maksetaan vaikkapa 1500 €/k-m2

    Sompasauna syrjäyttää asuintalon. Mikä on sompasaunan todellinen hinta?

    Pertti:

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2017 kello 12:15

    Sompasauna syrjäyttää asuintalon. Mikä on sompasaunan todellinen hinta?

    Sompasaura ei vielä syrjäytä mitään, mutta jos tehtäisiin niin kuin Hesarissa vähän esitettiin eli jätettäisiin saunan takia koko kaupunginosa rakentamatta, sen hinta olisi jopa puolet Malmin lentokentän hinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Kalle kirjoitti 25.7.2017 kello 14:32

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaikki Suomen biokaasu käytetään HSL busseissa, riittää yksi tankkauspaikka koko maahan. Biokaasu on aika rajallinen resurssi.

    Biodieseliä sen sijaan on saatavissa runsaasti puunjalostusteollisuuden sivutuotteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus