Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos

Myön­nän, että en ole ehtinyt/osannut paneu­tua Suomen met­sien hiilin­ielu­laskelmi­in kun­nol­la. Keskustelu­un on vaikea ottaa kan­taa, kos­ka siihen äänekkäim­min esi­in­tyvil­lä tahoil­la ei ole pien­in­täkään halua etsiä totu­ut­ta vaan omaa etuaan.

Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta. ”Joka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäillään.”

Esitän oman päät­te­lyni siitä, miten asi­aa pitäisi tarkastel­la tietämät­tä lainkaan, mitä nämä peri­aat­teet vaikut­ta­vat Suomen tilanteeseen.

Ensin pitää vali­ta, ote­taanko lähtöko­hdak­si ilmas­to­tasa-arvo niin, että jokaisel­la maal­la on samankokoinen päästöki­in­tiö henkeä kohden vai se, että pros­en­tu­aaliset päästövähen­nyk­set ovat suun­nilleen yhtä suuria joka maas­sa – siis että men­neet syn­nit oikeut­ta­vat tulevat.

Suo­mi kuu­luu näi­hin syn­tisimpi­in mai­hin, eli päästöt henkeä kohden ovat meil­lä keskimääräistä korkeampia. On siis mei­dän etumme ottaa lähtöko­hdak­si aiem­mat päästöt eikä eri maid­en keskiar­voa. Kos­ka EU on läht­enyt tästä pros­ent­tileikkauslin­jas­ta, ote­taan se siis lähtöko­hdak­si, mut­ta muis­te­taan, mitä valittiin.

Kun ote­taan lähtöko­hdak­si van­hat päästöt, ote­taan lähtöko­hdak­si myös van­hat nielut, kos­ka nielu­jen lisäämi­nen tai suo­jelu on yhtä tärkeää lop­putu­lok­selle kuin päästö­jen vähentäminen.

Lähtöko­htana ovat siis van­hat net­topäästöt P – N, jos­ta luvus­ta pitäisi siis tul­la alas jonkin sovi­tun pros­entin mukaan. Jos onnis­tuu lisäämään nielua, on siis tämän mukaan oikeutet­tu vähen­tämään päästöjä hitaam­min ja päinvastoin.

Niin ei voi laskea, että jos van­hat päästöt ovat P ja nielu on N ja päästöjä pitää vähen­tää 100 p%, uudet päästöt oli­si­vat P (1‑p) + N eli että nielu oikeut­taa lisäämään omia päästöjä niin kauan kuin nielu­ja on. Se, että Suomes­ta esitetään myös täl­lai­sista logi­ikkaa, vie uskot­tavu­ut­ta koko maalta.

Lähtöko­htana ovat net­topäästöt, eivät brut­topäästöt. Muuten­han esimerkik­si ran­nikko­val­tiot voisi­vat elää kuin pel­los­sa, kos­ka meret ovat nielu.

Miten suo­ma­lainen met­sän­hoito sit­ten vaikut­taa tai voi vaikut­taa tähän? Sitä pitää kat­soa sen mukaan, mikä on bio­mas­san määrä Suomen met­sis­sä eri vai­h­toe­hdoil­la. Huo­matkaa bio­mas­san määrä, ei vain runk­op­u­un määrä, kos­ka met­sässä, toisin kuin puu­pel­loil­la, on run­saasti muu­takin bio­mas­saa kuin hyö­tykäyt­töön kas­vatet­tu­ja puita.

Jos hakkuiden lisäämi­nen tarkoituk­se­na polt­taa puu­ta ilmake­hään vähen­tää tuo­ta nielua, se vähen­tää sitä ja tämä on aivan sama asia kuin vaikka­pa kivi­hi­ilen tai turpeen polton lisääminen.

Asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksik­er­tainen.  Met­sä ei voi olla lop­u­ton nielu, kos­ka jos­sain vai­heessa se sat­ur­oituu. Tosin maaperään voi ilmeis­es­ti sitoutua hiiltä läh­es lop­ut­tomasti, mikä sekin pitää muis­taa. Puus­ta­han suuri osa on juuristossa.

Jos perus­ta­sok­si valit­tuina vuosi­na nielu on ollut epä­taval­lisen suuri niin, ettei se pysty­isi mitenkään sel­l­aise­na säi­lymään, se on lähtöko­htana väärä.

Pitää siis ottaa huomioon se, miten puun polt­toon tähtäävä bios­trate­gia vaikut­taa nielu­un ja met­sis­sä ole­vaan bio­mas­san määrään pitkäl­lä aikavälil­lä. Aikaväli ei kuitenkaan voi olla lop­ut­toman pitkä, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei voi odot­taa sato­ja vuosia. Tarkastelu­välin pitäisi olla muu­tamia kym­meniä vuosia korkeintaan.

Ajatuk­sel­la, että Suomel­la on oikeus vähen­tää nielua kuin­ka paljon vain kun­han se ei muu­tu negati­ivisek­si, ei ole men­estymisen mahdollisuutta.

Itse puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män kuin kivi­hi­ili, ilmais­es­ti jopa enem­män kuin turve. Vielä enem­män päästöjä suh­teessa fos­si­il­isi­in syn­tyy, kun puus­ta tehdään nestemäistä polt­toainet­ta. Sik­si Suomel­la on velvol­lisu­us osoit­taa kiis­tat­tomasti, että puun ener­giankäyt­tö kiihdyt­tää vas­taavasti nieluja.

Yksinker­taisin lasken­takaa­va tietysti olisi, että las­ket­taisi­in brut­topäästöjä ja nielu­ja erik­seen. Siis myös puun polton päästöt oli­si­vat päästöjä ja vas­taavasti nielut oli­si­vat kokon­aisu­udessaan nielu­ja. Mut­ta tämä saat­taisi olla liian osa muu­tos nykyjärjestelmään.

= = = =

Suomen nielu­laskel­mat kyseenalais­tanei­ta tutk­i­joi­ta on pidet­ty epäisän­maal­lisi­na. Pitäisi enää tietää, että epäisän­maal­lisi­na mis­sä mielessä?

Kuin Johan Bäck­man, joka levit­tää venäläiseen medi­aan perät­tömiä tieto­ja Suomes­ta, vai kuin niitä venäläisiä, jot­ka kieliv­ät maansa dop­inghui­jauk­ses­ta Wadalle?

175 vastausta artikkeliin “Suomen metsästrategia ja ilmastonmuutos”

  1. Olen joskus esit­tänyt, että päästön haitallisu­ut­ta ver­rat­taisi­in ker­toimel­la, joka olisi hiilen ker­tymisa­jan log­a­r­it­mi, eli kivi­hi­ili 8 (100 miljoon­aa vuot­ta eli 10exp8), turve 4 (10000 vuot­ta eli 10exp4) ja puu 2 (100 vuot­ta eli 10exp2). Tämä pätee kuitenkin vain ener­giakäyt­töön, jos puu­ta käytetään pysyvien tuot­tei­den valmis­tuk­seen, se ei välit­tömästi tuo­ta hiilid­iok­sidia siltä osin. Täl­löinkin kasvun ja käytön pitää olla balanssissa.

  2. Puun polt­toon tähtääväl­lä strate­gial­la tarkoi­tat ilmeis­es­ti met­sähak­keen ener­giankäytön lisäk­si uusia sel­l­ute­htai­ta, jot­ka tuot­ta­vat sel­l­un ym lisäk­si biopolt­toainei­ta, ja lämpöä/sähköä.

    Tämä pie­niläpimit­tainen runk­op­uu ja hakku­utäh­teet, jol­la “biote­htai­ta” ruok­i­taan, jäävät ilman teol­lista käyt­töä pala­maan met­sään, tavanomaisem­min san­ot­tuna lahoamaan.
    Met­sän­hoitotöil­lä (raivaus, har­ven­nus) mah­dol­lis­te­taan hiilin­ielun kohden­tu­mi­nen järeämpi­in runk­oi­hin. Har­ven­t­a­mi­nen ei vähen­nä puu­bio­mas­san kokon­aiskasvua (nielua).

    Samal­la logi­ikalla jät­teitä ei saa polt­taa, mut­ta ne saa antaa laho­ta ja mädän­tyä kaatopaikalla tai ihmis­ten takapihoilla.

    Puu­rak­en­tamisen edut hyväksytään yleisesti.
    Jos ei ole pienelle puulle käyt­töä, ei pui­ta järeyt­täviä hoito­toimen­piteitä saa­da taloudel­lis­es­ti kan­nat­taviksi, eikä muo­dos­tu järeätä runk­op­u­u­ta, jos­ta rakentaa.

    EU on jo päät­tänyt, että lehmän tulisi syödä kuin sika, vaik­ka ruuan­su­la­tuse­limet eivät ole samanlaisia.
    Nyt EU byrokraatit halu­a­vat muut­taa met­sä­taloutemme pääs­trate­giak­si hiilen­si­d­on­nan luon­non­laeil­la, jot­ka byrokraat­ti itse päättää.

  3. P – pn + N pitäisi olla P — pN + N, mut­ta saman asian voisi ehkä sanoa vähän selkeäm­minkin kos­ka arvaan että useim­mat eivät jak­sa lukea kaavoja. 

    Muuten eri­no­mainen kirjoitus.

  4. Kyse on myös oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Esim. Ruot­si on hakan­nut ver­tailu­jak­sol­la enem­män kuin Suo­mi, joten sen net­topäästöt ovat isom­mat ver­rat­tuna siihen tilanteeseen, että se olisi hakan­nut saman ver­ran kuin Suo­mi. Nyt Ruot­si saa jatkos­sakin haka­ta enem­män kuin Suo­mi tarvit­se­mat­ta ostaa päästöoikeuk­sia. Sama pätee mui­hinkin, myös met­sän­sä tuhon­neisi­in mai­hin. Osmo, tuo sin­un ja EU:n net­topäästöi­hin tietyl­lä aikavälil­lä perus­tu­va lasken­ta toimii juuri päin­vas­toin kuin sen pitäisi. Se palk­it­see aikaisem­mista syn­neistä, paha saa palkkansa. En tiedä, mikä olisi oikea tai vähiten huono lasken­ta­pe­ri­aate, mut­ta tuo mainit­se­masi on huono.

    Nuo päästöt pitäisi jät­tää pienem­pään rooli­in. Paljon merkit­tävämpi asia on met­sien ekologi­nen tila, esim. lahop­u­us­ta riip­pu­vais­ten lajien elinvoimaisuus.

    1. Juha Kin­nunen
      Jos emme ota aiem­paa his­to­ri­aan lähtöko­hdak­si päästöis­sä, sil­loin Suomen ase­ma heikke­nee todel­la paljon, kos­ka päästämme niin paljon. Net­topäästömme ovat myös selvästi suurem­mat kuin Ruotsin, vaik­ka Ruot­si siis hakkaa (muka) enemmän.

  5. Eikö tuo isän­maal­lisu­us ole poli­itikko­jen mielestä muutenkin ihan men­neen ajan juttu?

  6. Jos halu­taan säästää fos­si­il­isia polt­toainei­ta, on syytä tukea uusi­u­tu­van ener­gian ja raa­ka-ainei­den mak­si­maal­ista käyttöä.

    Hyvä län­töko­h­ta on mak­si­maa­li­nen met­sän hyö­dyn­tämi­nen. Met­sää on syytä haka­ta niin paljon kuin järkevästi mah­dol­lista ja sit­ten uud­is­taa met­säalaa. Merkit­tävä osa met­sän käytöstä kor­vaa fos­si­il­isia polt­toainei­ta ja met­sän käytössä pitäisi tämä fos­si­ilis­ten päästö­jen epä­suo­ra vähen­nys myös huomioida.

  7. Tarken­nuk­se­na, tarkoitin met­sien hiilin­ielun kasvun piene­mis­es­tä johdet­tua speku­lati­ivista päästöä, kun kir­joitin että päästöt voisi jät­tä vähem­mälle huomi­olle. Kyse on siis speku­laa­tios­ta, sil­lä eihän sitä voi­da TIETÄÄ kym­meniä vuosia eteen­päin paljonko kasvu olisi jos hakat­taisi­in enem­män tai vähemmän.

  8. Pet­teri: Jos halu­taan säästää fos­si­il­isia polt­toainei­ta, on syytä tukea uusi­u­tu­van ener­gian ja raa­ka-ainei­den mak­si­maal­ista käyttöä.

    Min­un mielestäni fos­si­ilis­ten polt­toainei­den säästämi­nen ei ole mikään itseisarvo.

    Kyl­lä oko hom­man point­ti­na pitää olla CO2-päästö­jen vähen­nys. Jos ei ole niin voidaan aivan hyvin poltaa hiiltä, kos­ka se on halvem­paa kuin puu.

  9. “Ilmas­to­tasa-arvo” olisi huono peri­aate, kos­ka sil­loin val­tio ei jou­tu­isi mak­samaan väestönkasvus­taan. Väärä kan­nuste, siis­pä hylkäämme periaatteen.

    EU:n pros­ent­ti­malli on myös kelvo­ton, mon­es­sakin mielessä. Malli ei palk­itse niitä, jot­ka toimi­vat hyvin jo ref­er­enssivuon­na, vaan niitä, jot­ka toimi­vat huonom­min. Huonom­paa on helpom­pi parantaa. 

    Onnek­si loogis­es­ti ei ole pakko vali­ta näistä kahdes­ta kelvot­tomas­ta, vaik­ka blo­gisti antaa ymmärtää toisin. Parem­pi olisi sakot­taa val­tioi­ta suh­teessa net­topäästöi­hin ja käyt­tää kerä­tyt sakot ilmastonsuojeluun.

    Mitkä ovatkaan Suomen, Sak­san, Ran­skan net­topäästöt esim. vuon­na 2015? Ehkäpä Suo­mi on sit­tenkin hoi­tanut leiviskän­sä mui­ta parem­min, kun ei ole hakan­nut met­siään ja liikakan­soit­tanut maataan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Rans­d­ka nyt ainakin hakkaa Suomen net­topäästö­jebn pienu­udessa men­nen tullen.

        Suomen päästöt 55334 ktn
        Ran­skan päästöt 464593 ktn
        Met­sän osu­us Suomen pin­ta-alas­ta 72%, Ran­skan 28%. Kumpiko­han pystyy parem­min sit­o­maan päästöjään?

      2. Suomen päästöt 55334 ktn
        Ran­skan päästöt 464593 ktn

        Eli asukas­ta kohden Suomen päästöt 10 t ja Ran­skan 7 tn.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Eli asukas­ta kohden Suomen päästöt 10 t ja Ranskan7 tn.

        Asukasko­htaiset päästöt tai edes net­topäästöt (jot­ka sekä Suomel­la että Ran­skalla [johon las­ke­taan mukaan sen merentakaiset alueet] ovat noin 6–7 tn) eivät ole kovin kiin­nos­tavia, kos­ka ne eivät “rankaise” asukaslu­vun ja siten kokonais(netto)päästöjen kasvattamisesta.

      4. L.Kääpä: Suomen päästöt 55334 ktn
        Ran­skan päästöt 464593 ktn
        Met­sän osu­us Suomen pin­ta-alas­ta 72%, Ran­skan 28%. Kumpiko­han pystyy parem­min sit­o­maan päästöjään?

        Ran­s­ka, kos­ka se pystyy elät­tämään kansaansa joi­ta on suo­ma­lasi­i­in ver­rat­tuna moninker­tainen määrä, muul­la kuin sellulla.
        Suomes­sa mikään taho ei tai­da pystyä rajaa­maan miten paljon met­siä saa par­tur­oi­da teol­lisu­u­den tarpeisiin.

  10. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    Tämä pie­niläpimit­tainen runk­op­uu ja hakku­utäh­teet, jol­la “biote­htai­ta” ruok­i­taan, jäävät ilman teol­lista käyt­töä pala­maan met­sään, tavanomaisem­min san­ot­tuna lahoamaan.
    Met­sän­hoitotöil­lä (raivaus, har­ven­nus) mah­dol­lis­te­taan hiilin­ielun kohden­tu­mi­nen järeämpi­in runk­oi­hin. Har­ven­t­a­mi­nen ei vähen­nä puu­bio­mas­san kokon­aiskasvua (nielua).

    Puu ei lahoa muu­ta­mas­sa vuodessa. Jopa 2 cm halka­isi­jais­es­ta oksas­ta on E‑Suomessa 20v kulut­tua jäl­jel­lä vielä 20%, 10 cm ranka­pu­us­ta melkein puo­let. Kan­nos­ta P‑Suomessa on 100v jäl­keen jäl­jel­lä vielä yli 35v.

    On selvää että täl­laiset luvut ovat niin merkit­täviä, että sil­lä on vaiku­tus­ta lopputulokseen.

    Har­ven­t­a­mi­nen vähen­tää hiili­varan­toa, eli nos­taa ilman hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta, vaik­ka se ei ehkä vaiku­ta nielun nopeuteen.

  11. >Niin ei voi laskea, että jos van­hat päästöt ovat P ja nielu on N ja päästöjä pitää vähen­tää 100 p%, uudet päästöt oli­si­vat P (1‑p) + N eli että nielu oikeut­taa lisäämään omia päästöjä niin kauan kuin nielu­ja on.

    Onko näin joku esit­tänyt? Min­un ymmärtääk­seni [1] kiista on koskenut sitä miltä aika­jak­sol­ta P ja N val­i­taan ja mm. huomioidaanko N:n laskemiseen vain pelkän met­säpin­ta-alan muu­tok­set vai se että eri-ikäi­nen / eri taval­la hoidet­tu met­sä nielee hiiltä eri tavoin.
    Valitet­tavasti uuti­s­ar­tikke­lista ei löy­dä mitä lasken­tat­a­paa on ehdotettu.

    [1] https://yle.fi/uutiset/3–9292878

    1. Kyl­lä eri­laiset bio­taloussek­to­ria lähel­lä ole­vat ovat esit­täneet, että Suomen pitäisi saa­da lisätä päästöjään nielun määräl­lä. Eri­tyis­es­ti turpeen­polt­toa on puo­lusutel­tu sil­lä, että jäl­jelle jäävät suot muo­dosta­vat edelleen nielun. Täl­lais­ten argu­ment­tien edis­täjät varmis­ta­vat sen, ettei Suomen esit­tämiä kan­to­ja ote­ta huomioon.

  12. Fak­taa lie­nee, että Suomen met­sis­sä on puu­ta enem­män kuin koskaan ja että met­sien vuosikasvu on suurem­pi kuin koskaan. Tältä osin Suo­mi on esimerkil­lis­es­ti hoi­tanut asiansa.

    Sen sijaan esim. Kes­ki-Euroop­pa ja vaikka­pa Bri­tan­nia on hakan­nut suurelta osin met­sän­sä ja tekevät kovin vähän niiden uudelleen kas­vat­tamisek­si. Mik­si ei niille asete­ta tiukko­ja met­sit­tämis­tavoit­tei­ta CO2:n pois­tamisek­si ilmakehästä? 

    Uusi­u­tu­mat­tomien fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuot­ta­jat Nor­jas­ta, Sak­sas­ta ja Viros­ta alka­en ovat suuria syn­tisiä. Voisi­vat lopet­taa uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen raiskaamisen ja ilmake­hän pilaamisen.

    CO2:n ja sen ilmas­to­muu­tok­sen vaiku­tuk­sen tor­jun­ta hoide­taan tule­vaisu­udessa teknisen kehi­tyk­sen myötä pois­ta­mal­la sitä sopi­va määrä ilmake­hästä maaperään. Nämä näen­näiset puuhaste­lut päästöra­joituk­sis­sa eivät asi­aa tule ratkaise­maan ja real­is­mia on, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuot­ta­ja­maat jatka­vat por­sastelu­aan niin kauan niiden tuot­ta­mi­nen on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Sik­si näi­den tuot­ta­ja­maid­en tulee kus­tan­taa CO2:n pois­t­a­mi­nen ilmake­hästä. Nor­jan öljyra­has­to voisi näyt­tää esimerkkiä.

  13. “Lähtöko­htana ovat siis van­hat net­topäästöt P – N, jos­ta luvus­ta pitäisi siis tul­la alas jonkin sovi­tun pros­entin mukaan. Jos onnis­tuu lisäämään nielua, on siis tämän mukaan oikeutet­tu vähen­tämään päästöjä hitaam­min ja päinvastoin.

    Niin ei voi laskea, että jos van­hat päästöt ovat P ja nielu on N ja päästöjä pitää vähen­tää 100 p%, uudet päästöt oli­si­vat P (1‑p) + N eli että nielu oikeut­taa lisäämään omia päästöjä niin kauan kuin nielu­ja on. Se, että Suomes­ta esitetään myös täl­lai­sista logi­ikkaa, vie uskot­tavu­ut­ta koko maalta.”

    Omi­tu­ista on tämäkin logi­ik­ka. 100 p% on ensin­näkin epä­selvä. Mut­ta miten niitä päästöjä voisi tuon perus­teel­la lisätä, on min­ulle mys­teeri. (Opet­ta­jana ajat­te­len, että vika on kir­joit­ta­jas­sa, ei luk­i­jas­sa, kun on ymmär­rysvaikeuk­sia.) Voisitko esit­tää numeerisen esimerkin?

  14. Pitäisikö pel­tomaankin käsit­telyssä pyrk­iä mak­si­moimaan sen hiilin­ielupo­ten­ti­aalia ja hiilivarantoa?

    Kes­ki-Euroopas­sa pel­lon humus­pi­toisu­ut­ta (hiiltä) lisäävä suo­rakylvötekni­ik­ka ei ole saanut suurem­paa suosiota.
    Jos hiiltä sito­vampi vil­je­lytekni­ik­ka on mah­dol­lista vali­ta, pitäisi laskelmis­sa olet­taa tehokkaim­man hiilen­si­d­on­tata­van käyt­tämistä pelloilla?

    Samaan aikaan kun toteutetaan gly­fos­aatin käyt­tökiel­to, niin päästään eroon vil­jan yli­tuotan­nos­ta Euroopassa.

  15. Met­sät ja pusikot lev­iävät kohti pohjoista, jol­loin tun­dran kyky hei­jas­taa läm­pöä ‘avaru­usharakoille’ heikkenee.

    Lapis­sa on ojitet­tu soi­ta, jot­ka on met­sitet­ty, ja käsit­tääk­seni suokin on parem­pi hei­jas­ta­ja kuin metsä.

    Met­sään on sitoutunut hiiltä, mut­ta ollaanko plus­sal­la vai miinuk­sel­la, kun tarkastel­laan hiilid­iok­sidin läm­mit­tävää vaiku­tus­ta ja maas­ton heijastavuutta?

    Entäpä koko Suomen mit­takaavas­sa, kun suot on ojitet­tu ja metsitetty?

    1. Soiden ojit­ta­mi­nen tuot­taa val­ta­vat hiilid­iok­sipäästöt, kos­ka suo alkaa laho­ta joutues­saan kuiv­ille. Tosin metaa­nipäästöt vähenevät.

  16. Ener­gian tuot­ta­mi­nen on vain yksi puun käyttötavoista.
    Ajatuk­sis­sa koros­tuu met­sä hiilin­ielu­na ja puun määrän ajatel­laan kehit­tyvän tietyl­lä his­to­ri­aan perus­tu­val­la kaaval­la. Kiina on FAO:n mukaan pystynyt kas­vat­ta­maan met­sien määrää 5%:lla (en muista aika­jak­soa) eli met­sän kasvu­un pystytään vaikut­ta­maan. Mon­et muut raa­ka-aineet ehtyvät. Puukuitu kor­vaa tule­vaisu­udessa etenkin muovia, mut­ta myös mui­ta mate­ri­aale­ja. Puus­ta saatavil­la kemikaaleil­la kor­vataan fos­si­il­isia kemikaale­ja. Mikä on öljyn kor­vaamisen vaiku­tus vai onko puu yhtä paha esimerkik­si ilmas­ton näkökul­mas­ta? Mate­ri­aalien kier­rätet­tävyy­den vaiku­tus? Esimerkik­si paperi kier­rätetään parhaim­mil­laan kuusi ker­taa. Kokon­ais­vaiku­tuk­sen laskem­i­nen voi olla vaikeaa. Ihmette­len myös mei­dän suuria päästöjä? Ener­giantuotan­tomme päästöt ovat kuulem­ma neljän­nek­sen Sak­san päästöistä kilo­wat­ti­tun­tia kohden?

  17. Voisin allekir­joit­taa nuo ajatel­mat täl­lä tietoa.

    Mut­ta eikö tuo samal­la tarkoit­taisi sitä, että Suomen olisi kan­nat­tanut / kan­nat­taisi nyt käyt­tää mah­dol­lisim­man paljon puu­ta ennen kuin näitä sään­töjä lyödään lukkoon ja nielu­jen hävit­tämis­es­tä ale­taan rankaise­maan? (vai joko alettiin?)
    Vähän samaan ajatuk­seen vedoten­han kehi­tys­mais­sa san­o­taan, että heil­lä on oikeus polt­taa hiiltä, kun län­si­maatkin ovat sil­lä talouten­sa saa­neet kasvu­un aikoinaan. Siis­pä Suomel­lakin on olta­va oikeus haka­ta met­sän­sä sileik­si, kuten muutkin ovat jo kauan sit­ten tehneet.. Täl­lä sinän­sä ihan perustel­lul­la läh­estymis­taval­la ei vaan tai­da päästö­jen vähen­tämi­nen sujua.

  18. Jooh. Met­sä tosi­aan kas­vaa nopeam­min, kun sitä har­ven­taa. Lisäk­si puiset talot jne ei hai­h­du heti co2na ilmaan, vaan jäävät nieluik­si. Ja vielä, polte­tut risut ja puiset talot kor­vaa­vat jotain mui­ta, mah­dol­lis­es­ti huonom­pia asioi­ta. Onko­han nämä kaik­ki las­ket­tu mukaan, kun san­o­taan “met­sää ei saa hakata”.

    1. Met­sä tosi­aan kas­vaa nopeam­min, kun sitä harventaa.

      Oletko aivan var­ma? Tukkipu­ut kas­va­vat nopeam­min, mut­ta jos otat laskelmi­in mukaan koko mesän bio­mas­san, asia voi olla myös toisin päin.

  19. Hakkuiden pääasiallinwn tarkoi­tus ei ole haka­ta puu­ta poltet­tavak­si. Miten olisi uusi kir­joi­tus tästä lähtöoletuksesta?

    1. Hakkuiden pääasiallinwn tarkoi­tus ei ole haka­ta puu­ta poltet­tavak­si. Miten olisi uusi kir­joi­tus tästä lähtöoletuksesta?

      Mik­si puu kaade­taan, ei vaiku­ta tähän nielu­laskel­maan mitenkään. Poikkeuk­sen muo­dosta­vat hir­si­talot, mut­ta niidebn osu­us tästä on sen ver­ran vähäi­nen, ettei se vaiku­ta laskel­maan käytän­nössä mitään.

  20. “On siis mei­dän etumme ottaa lähtöko­hdak­si aikaisem­mat päästöt”.

    Häh ?

    Kumpaa asi­aa se osmo tässä on aja­mas­sa, ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa vaiko sitä että osaop­ti­moidaan jatkoa kestämät­tömälle elin­ta­sollemme pyrkimäl­lä luis­tele­maan itsellemme mah­dol­lisim­man run­saat päästöt sal­li­va sopimus ?

  21. Met­sien hiilin­ielu­laskel­mat ovat men­neet aka­teemisek­si saivarteluk­si, jos­sa ei ole mitään tolkkua.Asia voidaan havain­noi­da talon­poikaisjär­jel­lä seuraavasti:
    Lunoon­ti­laises­sa met­sässä kasvu ja lahoami­nen ovat saman­su­u­ruiset Suomen ilmas­tossa eli sen hiil­i­tase on nolla.
    Kestävässä talous­met­sässä (kasvu=poistuma) hiil­i­tase riip­puu puun käyt­tö­tarkoituk­ses­ta. Ves­s­apa­peri lahoaa heti, joten sen hiil­i­tase on nol­la. Samoin ener­gia­pu­un hiil­i­tase on nol­la, mut­ta jos sil­lä kor­vataan fos­si­il­isia polt­toianei­ta, tämä vähen­tää Suomen kokon­ais­päästöjä. Raken­nus­pu­us­sa hiili ei vapaudu met­sä­talouden takia, joten se voidaan lukea kokon­aan sen hiil­i­taseen hyväk­si. Raken­nusten purku­jät­teel­lä niiden elinkaaren päässä pitää sit­ten veloit­taa Suomen ja vien­ti­maid­en hiil­i­taset­ta. Hiil­i­taseen kannal­ta kan­nat­taa pyrk­iä pitkäikäiseen raken­nuskan­taan. Jos puul­la kor­vataan rak­en­tamises­sa beto­nia, se vähen­tää hiilipäästöjä. Met­sä­talouden tavoit­teena tulee olla hiil­i­taseen kannal­ta mah­dol­lisim­man suuri raken­nus­pu­un osu­us. Hir­si­talot ovat eri­tyisen hyviä hiil­i­talouden kannal­ta: ne ovat pitkäikäisiä eivätkä tarvitse hiiltä kulut­tavia lisäeristeitä.
    Met­sien hävit­tämi­nen (esim. ylisu­uret hakku­ut, raivaami­nen pel­lok­si, asun­toalueik­si ja teik­si) huonon­taa aina hiilitasetta.

    1. Jot­ta asia olisi oikein mon­imutkaista, halu­an huo­maut­taa, että nykysään­nöil­lä puun polt­ta­mi­nen päästökaup­pasek­to­ril­la (suuris­sa läm­pökeskuk­sis­sa, voimalaitok­sis­sa) lisää kasvi­huonepäästöjä. Vapau­tu­vat päästöoikeudet siir­tyvät muualle, jol­loin fos­si­ilis­ten käyt­tö ei vähene, mut­ta puun polt­tamis­es­ta syn­tyy net­tomääräis­es­ti kyl­lä hiilid­iok­sidipäästöjä (selvästi enem­män kuin fos­si­il­i­sista). Osa siitä sitoutuu hitaasti takaisin, mut­ta vain osa. Tämä kaik­ki on lisäys­tä. Lisäys­tä tulee myös kul­jet­tamis­es­ta, kos­ka puunkul­je­tuk­sen päästöt eivät ole päästökaup­pasek­to­ria, vaan tule­vat aidosti lisäksi.

  22. Osmo Soin­in­vaaran kir­joi­tus osoit­taa main­iosti sen, miten mon­imutkai­sista asioista puhumme. Nielut ovat vain pieni osa suures­ta ilmas­ton­muu­toskokon­aisu­ud­es­ta, mut­ta eipä niidenkään osalta ole ihan help­po sanoa mikä olisi oikein ja kohtuullista.

    Veikkaan, että mon­elta kadun­mieheltä menee jo tämä pohdiskelu yli ymmär­ryk­sen, tai ainakaan heil­lä ei ole kiin­nos­tus­ta pere­htyä asi­aan niin syväl­lis­es­ti, että näk­i­sivät tilanteen kaik­ki puo­let. Se ei tietenkään estä joitakin otta­mas­ta jyrkästi kan­taa (en nyt viit­taa tämän keskustelun osallistujiin).

    Asian hah­mot­tamista vaikeut­taa vielä sekin, että joil­lakin kan­nan­ot­ta­jil­la on intress­inä ajaa yksisilmäis­es­ti omaa etu­aan tai omaa asen­nemaail­maansa. Näin myös niiden joukos­sa, jot­ka ymmärtävät kokonaisuuden.

    Tämä on yksi syitä, jon­ka takia kan­natan edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa. Poli­itikoil­la on sen­tään mah­dol­lisu­us pere­htyä asi­aan. Suo­ra kansanäänestys tämän tyyp­pi­sis­sä asiois­sa johtaisi ihan mihin sattuu.

  23. Suo kas­vaa 1–1,5 mm vuodessa,mikä tuot­taa 10–15 kiin­tokuu­tio­ta vuodessa suon poh­jalle. Saar­i­järvel­lä (hyväl­lä kasvu­vyöhyk­keel­lä) hyvä met­sän­po­h­ja tuot­taa 5–6 kiin­tokuu­tio­ta puu­ta vuodessa. (Pin­ta-alavero­tus ennenv.2004) Kumpi sitoo hiiltä enem­män? Mielestäni suo, joka kas­vaa lan­noit­ta­mat­ta karuis­sa olo­suhteis­sa. Suomes­sa näitä aurinkoen­er­gian keräim­iä on n.300000 km², joten mielestäni tätä tuot­toa voi hyö­dyn­tää hal­li­tusti, eikä käyt­tää vain teol­lisu­u­den, lento-ym liiken­teen kaupunkien ja vähem­män maaseudun asu­tuk­sen päästö­jen sit­o­miseen. Oksien ja risu­jen kor­juu poltet­tavak­si vie eniten rav­in­tei­ta met­sästä. Pitäisi ainakin huole­htia tuhkan palaut­tamis­es­ta kasvupaikoille.
    Viisaat asiantun­ti­jat Osmon tavoin esit­tävät taval­liselle tal­laa­jalle vaikei­ta teo­ri­oi­ta. Kuitenkin jatku­vaa kasvua hoetaan. Mik­si suo­ma­laisen elin­ta­son pitäisi vain kas­vaa, mik­si jät­ti­len­tokonei­den pitää lentää maanääristä toisi­in kul­jet­ta­maan japani­laista tur­is­tia Lap­pi­in nukku­maan lumilinnassa,tai juok­se­maan mara­to­nia Etelä­man­tereelle. Isäni teki vain yhden ulko­maan­matkan, v.41 suuren seu­ra­matkan N.liittoon.Matkalla oli run­saasti seu­raa. Mielestäni hän oli silti melko sivistynyt mies.

    1. Antti Met­säkylä
      Sekoi­tat nyt keskenään vir­ran ja varannon.
      Bios­fääris­sä olev­as­ta hiilestä noin 3/4 on sitoutuneena kasvil­lisu­u­teen ja 1/4 on ilmake­hässä. Olen­naista on siis säi­lyt­tää bio­mas­saan sisäl­tyvä varan­to. Jos suo polte­taan taivaan tuuli­in, ´ja siinä ale­taan kas­vat­taa puuta/palmuöljyä tai mitä hyvän­sä, pitäisi jol­lain järkeväl­lä aikavälil­lä met­sään olla sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin oli alun perin suossa.
      Me olemme kaik­ki sitä mieltä, että se, että Indone­sia polt­ti soi­ta saadak­seen kasvualus­taa pal­muöljylle, ei ollut mikään varsi­nainen ekoteko, mut­ta jotenkin emme halua ymmärtää samaa Suomen soiden kohdalla.
      Me kaik­ki hur­rasimme, kun Indone­sia päät­ti lopet­taa soiden raivaamisen pelloiksi.

  24. trum­pet­fan­faarii: Mut­ta eikö tuo samal­la tarkoit­taisi sitä, että Suomen olisi kan­nat­tanut / kan­nat­taisi nyt käyt­tää mah­dol­lisim­man paljon puu­ta ennen kuin näitä sään­töjä lyödään lukkoon ja nielu­jen hävit­tämis­es­tä ale­taan rankaise­maan? (vai joko alettiin?)

    Kos­ka lasken­tatavas­sa vähen­netään pros­en­tu­aaliesti päästöjä aikaisem­mas­ta, niin ver­tailu­jak­sol­la olisi tietenkin kan­nat­tanut tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon hiilid­iok­sidia, kun­han se vain olisi sel­l­aista joka ote­taan laskuis­sa huomioon.

    Ja Osmo on oike­as­sa: me olemme melkoisia CO2-päästäjiä per nok­ka, kun ver­rataan näi­hin suo­ma­lais­ten pahek­sumi­in “met­sien hakkaa­ji­in”. Bri­tan­nia, Ran­s­ka, Espan­ja ja Italia päästävät kaik­ki vähem­män henkeä kohden las­ket­tuna, ain­oas­taan Sak­sa päästää meitä enemmän.

  25. Peru­songelma­han on juuri se, että nämä nielut on määritel­ty niin mah­dot­toman mon­imutkaises­ti, että mitään järkevää kuvaa kokon­aisu­ud­es­ta ei oikeas­t­aan edes voi saa­da. Ratkaisu olisi kuten Soin­in­vaara kir­joituk­sen­sa lopus­sa toteaa, eli päästöt ja nielut tulisi arvioi­da erik­seen ja laskea net­to vas­ta lopuk­si, eikä yrit­tää yhdis­tää asioi­ta määrit­telemäl­lä puun­polt­toa “päästöt­tömäk­si”.

    Täl­löin met­sät voitaisi­in ottaa mukaan päästökaup­paankin, ja kan­nus­timet tuli­si­vat ker­ral­la kohdalleen. Eli met­sän kasvus­ta saisi nielun kasvua vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia myytäväk­si, ja met­sän hakku­u­ta varten jou­tu­isi osta­maan hakku­umäärää vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia. Täl­löin myös hakkaa­mat­to­muus (=nielun kas­vat­ta­mi­nen) olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va toimen­pide, ja met­sästä saisi jatku­via tulo­ja, eikä vas­ta hakku­un yhtey­dessä. Puu­talotkin voisi huomioi­da samal­la taval­la nieluina, eli puu­talon rak­en­ta­ja saisi jälleen päästöoikeuk­sia kor­vauk­sek­si hiilen sitomisesta.

  26. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    Samaan aikaan kun toteutetaan gly­fos­aatin käyt­tökiel­to, niin päästään eroon vil­jan yli­tuotan­nos­ta Euroopassa.

    Mik­si gly­fos­aat­ti pitäisi kieltää?

    Reuters: Can­cer agency left in the dark over glyphosate evidence

    The World Health Orga­ni­za­tion’s can­cer agency says a com­mon weed­killer is “prob­a­bly car­cino­genic.” The sci­en­tist lead­ing that review knew of fresh data show­ing no can­cer link — but he nev­er men­tioned it and the agency did not take it into account.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti Metsäkylä
    Sekoi­tat nyt keskenään vir­ran ja varannon.
    Bios­fääris­sä olev­as­ta hiilestä noin 3/4 on sitoutuneena kasvil­lisu­u­teen ja 1/4 on ilmake­hässä. Olen­naista on siis säi­lyt­tää bio­mas­saan sisäl­tyvä varan­to. Jos suo polte­taan taivaan tuuli­in, ´ja siinä ale­taan kas­vat­taa puuta/palmuöljyä tai mitä hyvän­sä, pitäisi jol­lain järkeväl­lä aikavälil­lä met­sään olla sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin oli alun perin suossa.
    Me olemme kaik­ki sitä mieltä, että se, että Indone­sia polt­ti soi­ta saadak­seen kasvualus­taa pal­muöljylle, ei ollut mikään varsi­nainen ekoteko, mut­ta jotenkin emme halua ymmärtää samaa Suomen soiden kohdalla.
    Me kaik­ki hur­rasimme, kun Indone­sia päät­ti lopet­taa soiden raivaamisen pelloiksi.

    En tarkoita,että suo­ta pitäisi polt­taa puun tuotantoon,ei etenkään öljy­pal­mun. Jos kuitenkin turvet­ta nos­te­taan poltet­tavak­si tai muuhun käyt­töön suo sois­tuu itses­tään muu­ta­man vuosi­tuhan­nen kulut­tua se on ennal­laan. vuosi­tuhat on lyhyt aika ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa. Ihmiskun­ta on vain ahneudessaan kaiken­laises­sa kulu­tushys­te­ri­as­sa ajanut tilanteeseen,jossa pitäisi saa­da muu­tos­ta heti. Kuitenkin esim.lentoliikenne tun­tuu vain kasvavan.Tämä on “trendi”.Kulutusta on monel­la taval­la saatu oikeasti hillittyä,mutta usein ener­gian­säästö tun­tuu näen­näiseltä “viher­pi­iper­ryk­seltä”. Kuitenkin Suomen suht­su­uri pin­ta-ala on mah­ta­va aurinkovoimala aurinkopan­elien tapaan ja rin­nal­la Nykyiset ojite­tut suot voisi ennallistaa,jolloin turpeen

  28. Tim­oT:
    Jos puul­la kor­vataan rak­en­tamises­sa beto­nia, se vähen­tää hiilipäästöjä.

    Tai sit­ten ei — jos tarkastel­laan raken­nuk­sen koko elinkaar­ta, betoni voikin pää­tyä voit­ta­jak­si (ener­gian kulu­tus, ylläpi­to yms.)

    Hir­si­talot ovat eri­tyisen hyviä hiil­i­talouden kannal­ta: ne ovat pitkäikäisiä eivätkä tarvitse hiiltä kulut­tavia lisäeristeitä.

    Eipä tai­da pelkkä hirren eristysker­roin enää riit­tää nyky­isille rakennusnormeille.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jot­ta asia olisi oikein mon­imutkaista, halu­an huo­maut­taa, että nykysään­nöil­lä puun polt­ta­mi­nen päästökaup­pasek­to­ril­la (suuris­sa läm­pökeskuk­sis­sa, voimalaitok­sis­sa) lisää kasvi­huonepäästöjä. Vapau­tu­vat päästöoikeudet siir­tyvät muualle, jol­loin fos­si­ilis­ten käyt­tö ei vähene, mut­ta puun polt­tamis­es­ta syn­tyy net­tomääräis­es­ti kyl­lä hiilid­iok­sidipäästöjä (selvästi enem­män kuin fos­si­il­i­sista). Osa siitä sitoutuu hitaasti takaisin, mut­ta vain osa. Tämä kaik­ki on lisäys­tä. Lisäys­tä tulee myös kul­jet­tamis­es­ta, kos­ka puunkul­je­tuk­sen päästöt eivät ole päästökaup­pasek­to­ria, vaan tule­vat aidosti lisäksi.

    Päästökaup­pa on tietysti oma lukun­sa, mut­ta jos minä poltan puu­ta omas­sa kat­ti­las­sani öljyn sijas­ta, niin kyl­lä minä olen omas­ta mielestaäni tehnyt ilmas­to­teon, vaik­ka vähän polt­toöljyä kuluukin puiden siirtämiseen met­sästä. Se, että asia päästökau­pan takia kään­tyy pääläelleen, ei ole mielestäni met­sä­talouden eikä edes Suomenkaan vika. Päästökau­pan sään­nöt pitää kor­ja­ta niin, että se todel­la vähen­tää päästöjä. Nythän sil­lä ei ole päästö­jen kannal­ta mitään merk­i­tys­tä, se vain luo uut­ta turhaa byrokratiaa.

  30. ksee: Tai sit­ten ei – jos tarkastel­laan raken­nuk­sen koko elinkaar­ta, betoni voikin pää­tyä voit­ta­jak­si (ener­gian kulu­tus, ylläpi­to yms.)

    Eipä tai­da pelkkä hirren eristysker­roin enää riit­tää nyky­isille rakennusnormeille.

    Minä tarkaste­len koko raken­nuk­sen elinkaar­ta, esim. omani noin 200 vuot­ta tähän men­nessä. Ja elinkaar­ta on vielä paljon jäl­jel­lä, jos sitä tarvi­taan asumiseen. Itse en sitä enää kovin kauan tarvitse. Nor­mit ovat saman­laisia type­r­yyk­siä kuin päästökaup­pakin eli eivät todel­lisu­udessa vähen­nä ollenkaan päästöjä.

  31. ksee: Tai sit­ten ei – jos tarkastel­laan raken­nuk­sen koko elinkaar­ta, betoni voikin pää­tyä voit­ta­jak­si (ener­gian kulu­tus, ylläpi­to yms.)

    Eipä tai­da pelkkä hirren eristysker­roin enää riit­tää nyky­isille rakennusnormeille.

    Et sä kyl­lä beton­ista saa mil­lään vähähi­ilisem­pää ratkaisua kuin puus­ta, ellei sit­ten ver­ra­ta ihan eri asioi­ta toisi­in­sa (eli perin­nepoikkeussään­nöil­lä tehtyä huonos­ti eristävää hir­sir­aken­nus­ta nollaenergiabetonitaloon).

    Tavanomaises­sa rak­en­tamises­sa betonirunko voidaan vai­h­taa puu­runk­oon läh­es yksi yhteen, ja talon ener­gianku­lu­tus tai ylläpi­to­tarpeet eivät muu­tu mihinkään. Sen sijaan betonin — ja eri­tyis­es­ti betonis­sa käyte­tyn sementin — valmis­tus ja kul­jet­ta­mi­nen vie val­ta­van paljon enem­män ener­giaa ja aiheut­taa val­ta­van paljon enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin vas­taa­van puu­rak­en­teen. Ja siihen päälle tulee sit­ten vielä puu­rak­en­teen hiilinieluominaisuus.

  32. Suuris­sa puis­sa on suurem­pi­en runk­o­jen lisäk­si myös suurem­mat oksat ja juuret. 

    Mut­ta siis. Jos lai­tan muu­ta­ma tuhat pel­to­he­htaaria kas­va­maan hybridi­haa­paa ja muu­ta­man vuo­den päästä alan haka­ta miljoona kuu­tio­ta haa­paa vuodessa ympäristöih­miset väit­tävät että hakku­ut ja päästöt kas­va­vat miljoona kuu­tio­ta vuodessa. Mikä jär­ki tässä on? Tai jos met­siä hoide­taan vähän parem­min ja pusikoiden sijaan kas­vate­taan tukke­ja ja hakat­tavaa riit­täisi niin taas muyte­taan sääntöjä.

  33. Kohta­laisen selkeä raport­ti on oheisen linkin takana: http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536237/luke-luobio_36_2016.pdf?sequence=1

    Tuo aika­jak­so 2000–2010 on onneton Suomen kannal­ta, kat­so esim:
    http://mmm.fi/documents/1410837/4045459/update-18–1‑2017-on-lulucf-actions_finland_final.pdf/dcad8afd-817f-4524-b75a-81393ab4f939.
    Suomen met­sä­te­ol­lisu­us oli noina vuosi­na ala­mais­sa ja hakku­ut pieniä.

    Jos ver­tailu­ta­sona olis­vat viime vuodet, hakkui­ta voitaisi­in kohtu­ullis­es­ti kas­vat­taa ilman että p.o. päästöt kasvaisivat.

  34. Kohta­laisen selkeä raport­ti on oheisen linkin takana: http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536237/luke-luobio_36_2016.pdf?sequence=1

    Tuo aika­jak­so 2000–2010 on onneton Suomen kannal­ta, kat­so esim:
    http://mmm.fi/documents/1410837/4045459/update-18–1‑2017-on-lulucf-actions_finland_final.pdf/dcad8afd-817f-4524-b75a-81393ab4f939.
    Suomen met­sä­te­ol­lisu­us oli noina vuosi­na ala­mais­sa ja hakku­ut pieniä.

    Jos ver­tailu­ta­sona olis­vat viime vuodet, hakkui­ta voitaisi­in kohtu­ullis­es­ti kas­vat­taa ilman että p.o. päästöt kas­vaisi­vat yli sal­li­tun rajan.

  35. Tim­oT: Minä tarkaste­len koko raken­nuk­sen elinkaar­ta, esim. omani noin 200 vuot­ta tähän mennessä. 

    Viite laskelmi­in?

    Betonin osalta esim. Claus V. Nielsen, Car­bon Foot­print of Con­crete Build­ings seen in the Life Cycle Per­spec­tive, Pro­ceed­ings NRMCA 2008 Con­crete Tech­nol­o­gy Forum, June 2008, Denver

    The cal­cu­la­tions show pay-back times rang­ing from 10 to 50 years when the dif­fer­ence in car­bon foot­print between a con­crete build­ing struc­ture and a light weight struc­ture is compared. 

    Betoni mm. absorpoi n. 60% valmis­tuk­ses­sa syn­tyvästä CO2:sta ajan kanssa.

  36. OS: “Suomen nielu­laskel­mat kyseenalais­tanei­ta tutk­i­joi­ta in pidet­ty epäisän­maal­lisi­na. Pitäisi tietää että epäisän­maal­lisi­na mis­sä mielessä?
    Kuin dosent­ti Bäck­man joka levit­tää venäläiseen medi­aaan perät­tömiä tieto­ja suo­ma­lai­sista, vai kuin niitä venäläisiä jot­ka kieliv­ät maansa dop­inghui­jauk­ses­ta Wadalle?”

    Epäisän­maal­lisi­na dosent­ti bäck­manin mielessä, kos­ka hei­dän toim­intansa vahin­goit­taa suomalaisia.

  37. OS ”Itse puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män kuin kivi­hi­ili, ilmais­es­ti jopa enem­män kuin turve.”

    Onko­han näin? Kun hiili ja turve palavat, polt­toaineena niis­sä on läh­es yksi­no­maan hiili-alkuaine, joka hapen kanssa reagoitu­aan muut­tuu hiilid­iok­sidik­si, siis kasvi­huonekaa­suk­si. Sen sijaan maakaa­su tun­netusti on jo ilmas­toys­täväl­lisem­pää, kos­ka siinä on hiilen ohel­la paljon vetyä, jos­ta palaes­saan tulee vet­tä. Myös puun sel­l­u­loosan ja lig­ni­inin palaes­sa paljon läm­möstä lie­nee peräisin vedyn palamis­es­ta. Vaik­ka vesi­höyry on merkit­tävin kasvi­huonekaa­su, sitä ei kai ener­giatuotan­to voi lisätä ilmake­hään, jos joku sitä pelkää, vaan liika sataa alas.

  38. Joo joo:

    Epäisän­maal­lisi­na dosent­ti bäck­manin mielessä, kos­ka hei­dän toim­intansa vahin­goit­taa suomalaisia.

    Tiede ei kumar­ra ketään tai mitään.

  39. O.S:“Suomen nielu­laskel­mat kyseenalais­tanei­ta tutk­i­joi­ta on pidet­ty epäisän­maal­lisi­na. Pitäisi enää tietää, että epäisän­maal­lisi­na mis­sä mielessä?”

    Ehkäpä seur. ver­taus ker­too kyseisetä asi­as­ta parem­min. Suurin osa suo­ma­lai­sista , varsinkin maalai­sista, kokee , että vihreät eivät ole vir­man miehiä. Vihreät poli­itikot ja min­is­ter­it ovat vuosikau­sia kieltäneet suo­ma­laisil­ta kaikkien luon­non­va­ro­jen käytön. Vesivoima, atom­ivoima, tuulivoima, met­säen­er­gia, turve-ener­gia jne. Ja lisäk­si tulleet ulos kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la näis­sä asiois­sa. Jos yri­tyk­sen työn­tek­i­jät toimi­vat vir­mas­saan samal­la taval­la, niin se tietää pom­min­var­mo­ja potku­ja. Myös Vihreät ovat ver­rat­tavis­sa Oy Suo­mi AB:n työn­tek­i­jöik­si (virkamiehet, min­is­ter­it) ja hallintoneu­vos­ton jäseniksi (poli­itikot).

    Kysyn­pä vaan, mil­lä Vihreät aiko­vat pitää yllä Suomen kil­pailukykyä mui­ta val­tioi­ta vas­taan? Kaupungis­tu­mal­lako, myymäl­lä palvelui­ta toisilleen?

    Täl­lä het­kel­lä met­sien hiilin­ielu sitoo läh­es kol­ma­sosan Suomen vuosit­tai­sista päästöistä. Näil­lä nieluil­la mah­dol­lis­te­taan myös urbaanisuomen päästöt. 

    Vihrei­den tulisi tehdä kaik­ki sal­lit­ta­vat keinot ja enem­mänkin, että met­sän­sä tuhon­neet euroop­palaiset eivät mak­sa­ta meil­lä omia his­to­ri­an syn­te­jään. Mis­sä ovat laa­jat mie­lenosoituk­set ja boikotit, mitä poli­it­tisia toimen­piteitä on tehty? Ville Niin­istön tuli­aiset Dur­ban­in ilmas­tokok­ouk­ses­ta eivät kiitos­ta ansaitse. 

    Jyr­ki Patomä­ki: Myös puun sel­l­u­loosan ja lig­ni­inin palaes­sa paljon läm­möstä lie­nee peräisin vedyn palamisesta. 

    Eri­no­mainen huomio, luulisi Soin­in­vaaran etevänä tiedemiehenä ja verkos­toitu­jana käyt­tävän tätä vinkkiä hyväk­seen. Ja suolta­van raport­te­ja verkos­tolleen Brysseliin.

    O.S:“Suomen bio­taloussek­torin argu­ment­tien uskot­tavu­ut­ta heiken­tää se, että ala on jäänyt mon­esti kiin­ni vilpil­li­sistä argu­menteista, eri­tyis­es­ti yrit­täessään perustel­la ilmeisen avut­tomasti, ettei turpeen polt­to lisää ilman hiilidioksidipitoisuutta. ”

    Ympäristöjär­jestöt ovat jääneet kiin­ni paljon pahem­mista, kos­ka O.S: nyt liioit­telee. Tot­takai lisää, mut­ta ei niin paljon kuin poli­it­ti­nen peli on määritel­lyt. Se ei vieläkään ole tun­nus­tanut turpeen n. 2 mm:n vuosit­taista kasvua.

  40. Joo joo:

    Epäisän­maal­lisi­na dosent­ti bäck­manin mielessä, kos­ka hei­dän toim­intansa vahin­goit­taa suomalaisia.

    Tuol­la logi­ikalla kaik­ki CO2-päästö­jen vähen­tämiseen tähtäävä poli­ti­ik­ka on aina lähtöko­htais­es­ti epäisänmaallista.

    Mut­ta, muta. Minus­ta etenkin tämä tuki­ra­have­toisen ener­giaan ka biopolt­toaineisi­in perus­tu­van poli­ti­ikan torp­paami­nen nimeno­mais­es­ti on isänmaallista.

    1) Hom­ma ei toi­mi ilman tukia. Se ei siis kan­na­ta, ts. veron­mak­sajil­ta siir­retään rahaa toimi­alal­la puuhasteleville pienelle porukalle. Täl­lainen toim­inta tuhoaa hyv­in­voin­tia ja oikä eroa banaanien vil­jelystä Lapissa.

    2) Jos me nyt laite­taan iso­ja sum­mia, jopa mil­jarde­ja, investoin­tei­hin, mitä sit­ten jos 10v kulut­tua EU huo­maakin, että päästötön täl­lä kas­va­vat? Ne tehtaat voivat muut­tua ker­ta­heitol­la kalli­ik­si romuraudaksi,

    Asi­as­ta toiseen:
    Kuka luki muuten Kaup­pale­hdestä taas aivan kri­ti­ikit­tömän tuulivoima-artikke­lin? Tuulivoimay­htiön edus­ta­ja ehdot­ti, että Suomeen pitäisi rak­en­taa niin paljon tuulivoimaa, että sitä riit­täisi vien­ti­in saak­ka. Tässä sitä olisikin tyh­myy­den huipen­nus: han­kit­taisi­in verovaroin ulko­mail­ta tuulimyl­lyjä, että voitaisi­in viedä sähköä sil­loin, kun siitä ei minkään­laista hin­taa saa. Tok­i­han pitäisi ensin sähkönku­lut­ta­jien piikki­in rak­en­taa jät­timäi­nen siir­tolin­ja K‑Eurooppaan.

    Tok­i­han artikke­lis­sa ei taidet­tu suo­raan puhua tuista, mut­ta eihän kukaaan kiel­lä rak­en­ta­mas­ta tuulivoimaa vien­tiä varten, jos se vain on kan­nat­tavaa. Joten eiköhän tuokin ehdo­tus perus­tu siihen, että val­tio mak­saisi sähkön vien­nistä mojovia tukiaisia.

    Äly­va­paa­ta toim­intaa. Kaup­pale­hdessä ei kyl­lä koskaan, ei koskaan, osa­ta suh­tau­tua minkään­laisel­la kri­ti­ikil­lä tuulivoi­ma­te­ol­lisu­u­den ehdotuksiin.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Rans­d­ka nyt ainakin hakkaa Suomen net­topäästö­jebn pienu­udessa men­nen tullen.

    Vuon­na 2014 Suomen, Ran­skan, Sak­san net­topäästöt (hiilipäästö­jen ja ‑nielun ero­tus) oli­vat noin 39, 418, 900 Mt. Vaik­ka asukasko­htaisia luku­ja ei pitäisi opti­moi­da, kos­ka sil­loin asukaslu­vun kas­vat­tamis­es­ta ei sakote­ta, luvut ovat noin 7,3; 6,3; 11,1 ton­nia. Ei Ran­s­ka paljon Suomea parem­pi ole edes tuol­la kelvot­toma­l­la mittarilla.

  42. EU on kan­so­jen vanki­la kuten Neu­vos­toli­it­to. On erot­ta­va hyvän sään aikana.

  43. ksee: Eipä tai­da pelkkä hirren eristysker­roin enää riit­tää nyky­isille rakennusnormeille.

    No, kyl­lä se riit­tää, jos hir­si tehdään riit­tävän pak­suk­si liimaa­mal­la lau­to­ja ja lankku­ja vierekkääin ja päällekkäin hirrek­si. Tuol­laisen “hirren” kosteus/kuivumiskättäytyminen jää toki nähtäväksi.

    Nyky­isi­in raken­nus­normei­hin ja eri­no­maiseen “hen­git­tävyy­teen” ja pitkäaikaiseen CO2 varas­toimiseen päästäisi­in kohtu­ullisen pak­sul­la höylähireel­lä ja sen ulkop­uolisel­la riit­tävän pak­sul­la kut­terin­lastueris­teel­lä. Kut­terin­las­tua nyt vain saa eris­teek­si, kos­ka se kan­nat­taa polttaa.

  44. Sylt­ty:

    Tok­i­han artikke­lis­sa ei taidet­tu suo­raan puhua tuista, mut­ta eihän kukaaan kiel­lä rak­en­ta­mas­ta tuulivoimaa vien­tiä varten, jos se vain on kan­nat­tavaa. Joten eiköhän tuokin ehdo­tus perus­tu siihen, että val­tio mak­saisi sähkön vien­nistä mojovia tukiaisia.

    Äly­va­paa­ta toim­intaa. Kaup­pale­hdessä ei kyl­lä koskaan, ei koskaan, osa­ta suh­tau­tua minkään­laisel­la kri­ti­ikil­lä tuulivoi­ma­te­ol­lisu­u­den ehdotuksiin.

    Suomes­sa ole­tusar­vo on, että mitään ei tehdä ilman val­tion kukkarol­la käyn­tiä ja val­tion kukkarossa on veron­mak­sajien rahaa. Kun eri­tyis­es­ti kokoomus yrit­tää leikkiä jonkin­laista markki­na­t­alout­ta, niin eikö yhtään edes nolota? 

    Myös päästökaup­pa ym. vir­i­tyk­set ovat selvää puut­tumista markki­naan ja sen mekanis­mei­hin. Lisäk­si kaik­ki heitot banaanien kas­vat­tamis­es­ta. Kuin­ka tyh­mä ihmi­nen voi olla puhues­saan banaaneista ja niiden kas­vatuk­ses­ta Suomen Lapis­sa ja kasvi­huoneessa. Yri­tys on var­masti taas johonkin sarkas­mi­in, mut­ta nämä yri­tyk­set flop­paa­vat aina. Osmo on var­masti hyvä tilas­tomies tai talous­nak­ki, mut­ta kome­di­akykyjä ei juurikaan ole.

  45. Suo­mi on per­ifer­i­nen maa: kaukana, met­säi­nen, ikävä ilmas­to, har­vaan asut­tu, pienet kaupun­git eli inno­vaa­tiokeskuk­set jne. Glob­al­isoitu­va maail­ma, EU, euro ei kohtele per­iferisiä mai­ta hyvin, “kuusamois­tu­mi­nen” on väistämätöntä. 

    Mut­ta jot­ta Suo­mi voisi säi­lyä edes EU:n “mon­tanana”, pitäisi luon­non­va­ro­ja saa­da käyt­tää tehokkaasti. EU-Suo­mi ei saa, jos EU-par­la­ment­ti saa päättää.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Rans­d­ka nyt ainakin hakkaa Suomen net­topäästö­jebn pienu­udessa men­nen tullen. 

    Ran­skalla on vaka­va vaje hiil­i­jalan­jälken­sä ja maan ekosys­teemin välil­lä. Suomel­la ei täl­laista vajet­ta ole yhdessä mm. Kanadan ja Aus­tralian kanssa. Ei Ran­skaa saisi kehua ja palki­ta totaalis­es­ta ylikan­soituk­ses­ta. Ran­skankaltais­ten maid­en ongel­ma on, että ne joutu­vat olet­ta­maan siperi­at ja kana­dat ja myös siis Suomen. Hait­to­jen ulkois­tuk­sen koulukir­ja­mainen mallies­imerk­ki. Jos Ran­skas­sa tah­too asua noinkin paljon väkeä tulisi elin­ta­son olla hyvin matala.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivätkö dop­ing­pal­jas­tuk­set vahin­goit­ta­neet venäläisiä?

    Venäjäl­lä lie­nee paljon “henkeä” jon­ka mukaan pal­jas­ta­jat oli­vat epäisän­maal­lisia. Itse en aikanaan pitänyt Lah­den dop­ingkäry­jen selvit­tämistä epäisän­maal­lise­na, sik­sikin että puh­das urheilu on lähin­nä jeesustelua ja.
    Mut­ta dop­ingkäryt ovat enem­mänkin imago­hait­ta ver­rat­tuna siihen että kansan elin­ta­soa las­ke­taan sik­si että taas halu­taan “olla mukana” talkois­sa jos­sa tyh­mim­män eväät syödään ensin.
    Epäisän­maal­lista on pela­ta rehtiä pelis­sä jos­sa vastapuolel­la on ässiä hihassa.

  48. Sylt­ty: Tuol­la logi­ikalla kaik­ki CO2-päästö­jen vähen­tämiseen tähtäävä poli­ti­ik­ka on aina lähtöko­htais­es­ti epäisänmaallista.

    Ei kaik­ki ole, toim­into­jen tehost­a­mi­nen ja turhan kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen helpot­taa yleis­es­ti luon­non kuor­mi­tus­ta. en ymmär­rä mik­si tuo hyvä tavoite pitää häm­men­tää omi­tuisel­la hiilenkier­ron demon­isoin­nil­la, varsinkin kun se lyö kor­valle oikeaa luon­non­suo­jelua rankaise­mal­la hyviksiä ja palk­it­se­mal­la pahoja.

  49. Jyr­ki Patomä­ki: OS ”Itse puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män kuin kivi­hi­ili, ilmais­es­ti jopa enem­män kuin turve.”

    Onko­han näin?

    On se näin. Taulukoidut päästök­er­toimet ovat: maakaa­su 56.1, kivi­hi­ili 94.6, jyrsin­turve 105.9, hake 109.6 tCO2/TJ. Käytän­nössä puun ja turpeen järjestys voi vai­hdel­la, sil­lä polt­toon menevän ainek­sen kos­teus ei ole vakio. Varsinkin turpeel­la on taipumus sitoa vettä.

  50. Kes­ki ja etelä Euroop­pa on tuhon­nut met­sän­sä jo vuo­sisato­ja sit­ten. Mata­lal­ta lähtö­ta­sol­ta on help­po osoit­taa parannusta.

    Tuhot­tu­jen met­sien tilal­la on pel­toa, Välimeren alueel­la ei aina sitäkään. Euroop­pa on pel­tomaan humus­pi­toisu­ut­ta (hiiltä) lisäävässä suo­rakylvötekni­ikas­sa jälk­i­ju­nas­sa. Suo­mi on tässäkin ollut edis­tyk­selli­nen. Suomes­sa muokkaa­mat­toman vil­je­lyn osu­us on noin 20% kevätviljois­sa. Muual­la Euroopas­sa parin pros­entin luokkaa. Etelä-Amerikas­sa suo­rakylvön osu­us on yli puolet. 

    Kes­ki-Euroopan maat­alous­maat pää­sevät tässäkin osoit­ta­maan “kehi­tys­tä” kun alka­vat nol­lata­sol­ta. Sak­sa ja Ran­s­ka voivat muut­taa Eu-maat­alous­poli­ti­ikan itselleen edullisek­si. Suo­rakylvön tuet mak­sate­taan muil­la ja samal­la maat voivat kui­tata hiilen­si­d­on­tata­van alka­mal­la toimia samoin kuin edis­tyk­sel­lisem­mät maat jo kauan aiemmin.

  51. Mitä tarkoit­taa puun polt­toon tähtäävä bios­trate­gia? Sel­l­aista ei ole ainakaan Suomes­sa. Polt­top­u­u­ta on tarkoi­tus ottaa vain muun talous­toimin­nan sivu­vir­roista. Koti­tarvekäyt­töä luku­unot­taat­ta (joka tosin toisi­naan vaikut­taa aika teol­liselta) yhtään puu­ta ei ole tarkoi­tus kaataa sik­si, että se poltet­taisi­in. Joku voi sanoa, että näin kuitenkin tapah­tuu, mut­ta nyt siis puhutaan strate­gias­ta, eli siitä, mitä on tarkoi­tus tehdä.

  52. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Kes­ki ja etelä Euroop­pa on tuhon­nut met­sän­sä jo vuo­sisato­ja sitten. 

    Mie­lenki­in­toinen sivu­seik­ka on, että suures­sa osas­sa Euroop­paa suurin osa met­sistä kaadet­ti­in tuhan­sia vuosia sit­ten, rautakaudel­la maan­viel­je­lyk­sen lev­iämisen myötä. 

    Pom­pei­jin raken­nus­pu­ut Anti­ikin aikana tuoti­in osin Sveit­sistä, kun lähempänä ei enää ollut käyt­tökelpoista met­sää riit­tävän halvalla. 

    Jopa per­iferisessä (varsi­naises­sa) Suomes­sa joki­var­sien puut kaade­ti­in jo rautakaudel­la mon­en kilo­metrin säteel­lä. Lop­ut tam­mimet­sistä vede­ti­in rin­ta­mail­la mata­lik­si suur­val­takaudel­la laivo­jen raken­nu­saineik­si. Tai, no, onhan sitä tam­mimet­sää vieläkin jäl­jel­lä siel­lä täällä.

  53. Muuten olen peri­aat­teessa aika lail­la samaa mieltä, mut­ta kun peri­aat­teet eivät auta epäreilus­sa maail­mas­sa kovin pitkälle. Suomen met­sä­talout­ta on vuosikaudet esimerkik­si moitit­tu ylite­hokkaak­si, vaik­ka se on jät­tänyt käyt­tämät­tä 15–20 pros­ent­tia kestävästä hakku­upo­ten­ti­aal­is­taan. Samaan aikaan Ruot­si on käyt­tänyt koko poten­ti­aalin, mut­ta sitä ei ole tästä arvostel­tu. Nyt Suo­mi pan­naan kär­simään siitä, että se nimeno­maan ei ole ollut tehokas, kun taas Ruotsin ei tarvitse kär­siä, kos­ka se nimeno­maan on ollut tehokas. Tämä vain esimerkkinä. Toinen kysymys on se, että jät­tämäl­lä met­sät käyt­tämät­tä emme saa myöskään käyt­töön lukuisia bio­talouden tuot­tei­ta, joil­la on val­ta­va poten­ti­aali ihmiskun­nan ongelmien ratkaisemises­sa. Kuten tek­sti­ilien tuotan­to — ensim­mäi­nen suo­raan puus­ta tek­sti­il­iä valmis­ta­va pilot­tite­hdas aloit­ti kesäku­us­sa VTT:llä Kivenlahdessa.

  54. Yksi näkökul­ma tun­tuu kokon­aan uno­htuneen met­säkeskustelus­sa niin koti­maisel­la kuin EU-tasol­lakin ja se on met­sä­pal­sto­jen omis­ta­jien oikeudet ja omaisu­u­den suo­ja. Lähtöko­htais­es­ti met­sän omis­ta­ja päät­tää met­sän­sä hakkuista ja tukkipu­un myyn­nistä eikä kukaan muu. Mikäli met­sää pakkol­u­naste­taan val­ti­olle tai met­sän käyt­tö estetään suo­jelupäätöksin, kajo­taan perus­tus­lain takaa­maan omaisu­u­den suo­jaan ja val­tion on mak­set­ta­va siitä korvaus.

  55. Jyr­ki Patomä­ki: OS ”Itse puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män kuin kivi­hi­ili, ilmais­es­ti jopa enem­män kuin turve.”

    Onko­han näin?

    On se näin. Taulukoidut päästök­er­toimet ovat: maakaa­su 56.1, kivi­hi­ili 94.6, jyrsin­turve 105.9, hake 109.6 tCO2/TJ. Käytän­nössä puun ja turpeen järjestys voi vai­hdel­la, sil­lä polt­toon menevän ainek­sen kos­teus ei ole vakio. Varsinkin turpeel­la on taipumus sitoa vettä.

    Mikko Num­melin:
    Yksi näkökul­ma tun­tuu kokon­aan uno­htuneen met­säkeskustelus­sa niin koti­maisel­la kuin EU-tasol­lakin ja se on met­sä­pal­sto­jen omis­ta­jien oikeudet ja omaisu­u­den suo­ja. Lähtöko­htais­es­ti met­sän omis­ta­ja päät­tää met­sän­sä hakkuista ja tukkipu­un myyn­nistä eikä kukaan muu. Mikäli met­sää pakkol­u­naste­taan val­ti­olle tai met­sän käyt­tö estetään suo­jelupäätöksin, kajo­taan perus­tus­lain takaa­maan omaisu­u­den suo­jaan ja val­tion on mak­set­ta­va siitä korvaus.

    Tämä taitaa olla kaik­ista pienin murhe tässä kokon­aisu­udessa. Asia hoide­taan päästöoikeuk­sien ja vero­tuk­sen kaltaisil­la toimenpiteillä.

  56. Kor­vauk­sia on syytä mak­saa jos lais­sa niin san­o­taan, mut­ta on myös syytä pitää mielessä, että ilmas­ton­muu­tos­ta pitää tor­jua vaik­ka se tarkoit­taisi omaisu­u­den suo­jan loukkaamista. Niin tärkeä asia on kyseessä.

    Mikko Num­melin:
    Yksi näkökul­ma tun­tuu kokon­aan uno­htuneen met­säkeskustelus­sa niin koti­maisel­la kuin EU-tasol­lakin ja se on met­sä­pal­sto­jen omis­ta­jien oikeudet ja omaisu­u­den suo­ja. Lähtöko­htais­es­ti met­sän omis­ta­ja päät­tää met­sän­sä hakkuista ja tukkipu­un myyn­nistä eikä kukaan muu. Mikäli met­sää pakkol­u­naste­taan val­ti­olle tai met­sän käyt­tö estetään suo­jelupäätöksin, kajo­taan perus­tus­lain takaa­maan omaisu­u­den suo­jaan ja val­tion on mak­set­ta­va siitä korvaus.

  57. Tapio: On se näin. Taulukoidut päästök­er­toimet ovat: maakaa­su 56.1, kivi­hi­ili 94.6, jyrsin­turve 105.9, hake 109.6 tCO2/TJ. Käytän­nössä puun ja turpeen järjestys voi vai­hdel­la, sil­lä polt­toon menevän ainek­sen kos­teus ei ole vakio. Varsinkin turpeel­la on taipumus sitoa vettä.

    Muis­te­taan nyt kuitenkin , että nämä ker­toimet las­ke­taan vain piipun päästä. Niis­sä ei huomioi­da puun ja turpeen kasvua, hiilen­si­d­on­taa, mil­lään taval­la. Se johtuu poli­ti­ikas­ta. On tärkeää, että kivi­hi­ilen fos­si­il­isu­us, uusi­u­tu­mat­to­muus, ei joudu huonoon valoon.

  58. eemil: Muis­te­taan nyt kuitenkin , että nämä ker­toimet las­ke­taan vain piipun päästä. Niis­sä ei huomioi­da puun ja turpeen kasvua, hiilen­si­d­on­taa, mil­lään taval­la. Se johtuu poli­ti­ikas­ta. On tärkeää, että kivi­hi­ilen fos­si­il­isu­us, uusi­u­tu­mat­to­muus, ei joudu huonoon valoon.

    Tot­ta, mut­ta nuo päästöt/energiayksikkö ovat tärkeitä päästöpuolel­la, mainit­se­masi asi­at nielupuolella.

    Kyl­lä kaik­ki järkevät toim­i­jat ymmärtävät, että Suomen met­sät ja koko lulucf-sek­tori toimii CO2-nielu­na. Kiista on siitä, pitääkö tuo­ta nielua kas­vat­taa ja kuin­ka paljon, t.s. kuin­ka paljon met­siä saa haka­ta. Lisäon­gel­mana on se, että ENVI äännesti ver­tailu­jak­sok­si vuodet 2000–2010, jol­loin Suomen met­sä­te­ol­lisu­us oli ongelmis­sa ja hakku­ut pieniä. M.m. vuon­na 2005 sel­lu- ja paperite­htaat seisoi­vat viikkokau­sia työ­su­lun takia.

  59. karvi­nen: ilmas­ton­muu­tos­ta pitää tor­jua vaik­ka se tarkoit­taisi omaisu­u­den suo­jan loukkaamista

    Suomen yksi­ty­is­met­sien sosial­isoin­ti on jo todel­la pitkäl­lä vero­tuk­sen kaut­ta. Nyt vielä uusi peruste sosial­isoin­ti­in. Demarithan jo esit­tivät met­si­in kiin­teistövero­ja. Vaik­ka Suomen kaik­ki met­sät sosial­isoitaisi­in ilmas­ton­muu­tok­sen veruk­keel­la se ei pelas­ta maa­pal­loa. Se ver­ran pieni plänt­ti Suo­mi on maailmankartalla.

  60. Tapio: M.m. vuon­na 2005 sel­lu- ja paperite­htaat seisoi­vat viikkokau­sia työ­su­lun takia.

    Ja taas AY-liike on on rak­en­tanut Suomes­ta hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Se tekemät laskut ulot­tuvat nyt taas yhdessä muo­dos­sa 2020-luvulle asti. Kil­pailukyvyn romut­tumi­nen täy­den­tää jo teh­dyn tuhon määrää.

    Tapio: Lisäon­gel­mana on se, että ENVI äännesti ver­tailu­jak­sok­si vuodet 2000–2010,

    Jär­jetön­tä, hiilen­si­d­on­taa on tarkastelta­va pitkäl­lä aikavälil­lä ilmas­ton­muu­tok­sen tapaan. Suomen met­sien nielu kas­vaa tule­vaisu­udessa pienen notkah­duk­sen jälkeen.

    Las­ket­takoon samal­la miten paljon muu Euroop­pa on aiheut­tanut met­säka­toa anti­ikin ajoista läh­tien. Miten paljon se on polt­tanut bio­mas­saa kivi­hi­ilen muo­dos­sa, vuosim­il­jar­di­en kertymästä.

    Ilmas­ton­muu­tos ei ole tapah­tunut tänä vuon­na eikä se ole hidas­tunut 2000 — 20010. Pitkäjän­teisem­pää työtä tarvitaan.

  61. eemil: Suomen yksi­ty­is­met­sien sosial­isoin­ti on jo todel­la pitkäl­lä vero­tuk­sen kaut­ta. Nyt vielä uusi peruste sosial­isoin­ti­in. Demarithan jo esit­tivät met­si­in kiinteistöveroja.Vaikka Suomen kaik­ki met­sät sosial­isoitaisi­in ilmas­ton­muu­tok­sen veruk­keel­la se ei pelas­ta maa­pal­loa. Se ver­ran pieni plänt­ti Suo­mi on maailmankartalla.

    Täl­lä logi­ikalla Suomen ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan vaan pieni plänt­ti muuhun maail­maan ver­rat­tuna. Turvet­ta uuni­in vaan.

  62. karvi­nen: Täl­lä logi­ikalla Suomen ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan vaan pieni plänt­ti muuhun maail­maan ver­rat­tuna. Turvet­ta uuni­in vaan.

    Jos kyse olisi jostain yhtei­sistä pon­nis­tuk­sista, niin sil­loin oman osu­u­den hoit­a­mi­nen olisi perustel­tua. Käytän­nössä tilanne on kuitenkin se, että samaan aikaan, kun Suomes­sa pitäisi tehdä hyvin radikaale­ja päästöleikkauk­sia, mon­et maat lisäävät päästöjä val­tavasti — ja ihan sopimuk­sia noudattaen.

    Jopa EU:n sisäl­lä meille tulee paskaa käteen — vaik­ka uusi­u­tu­vien osu­us on meil­lä maail­man huip­pua ja teol­lisu­u­den pros­es­sit ener­giate­hokkai­ta, niin tästä huoli­mat­ta meille asete­taan jatku­vasti suurimpia päästövähen­nys­tavoit­tai­ta. Samaan aikaan met­sän­sä hakan­neet ja van­hen­tunut­ta tuotan­toa pyörit­tävät maat pää­sevät kuin koira veräjästä. Varsi­naista taakanjakoa…

    Suomen toimil­la ei siis ole mitään merk­i­tys­tä ja meille määrä­tyt tavoit­teet ovat täysin epäreilu­ja, mut­ta eipä tässä auta muu­ta kuin lusikoi­da kiltisti lau­ta­nen tyhjäk­si — kv. poli­ti­ikas­sa kun isot vie ja pienet vikisee kuten aina ennenkin.

    On kuitenkin täysin kor­nia ja älyl­lis­es­ti epäre­hellistä vaa­tia kansalaisia ylistämään ilmastopoli­ti­ikkaamme jotenkin hyödyl­lisek­si ja taakkaamme oikeudenmukaiseksi.

  63. Me jokainen 7,5 mil­jar­dia Maan asukas­ta kulutamme/tuhlaamme luon­non­va­ro­ja vai­htel­ev­asti. Varakas suo­ma­lainen voi lennähdel­lä maa­pal­lon ääri­in rajoit­ta­mat­tomasti tai krui­sail­la pikave­neel­lä. Kehi­tys­maan köy­hä tuprut­taa savua nuo­tios­sa. En ole ymmärtänyt päästökaup­paa. Kuka ostaa tai myy ja mitä? Voiko säästäväi­nen Pihtiputaan mum­mo myy­dä ilman saas­tut­tamisoikeuk­sia juppiveneilijälle?
    Jot­ta vas­tu­u­ta voitaisi­in oikeu­den­mukaistaa ehdotan pro­gres­si­ivista ener­giavero­tus­ta. Jokaisel­la on kaup­po­jen bonusko­rt­tien tapaan ener­giako­rt­ti. Huoltoase­mal­la kort­ti mit­tari­in ja tankat­tu litramäärä menee suo­raan verot­ta­jan tiedos­toon. Lentoase­mal­la matka­selvi­tyk­sessä kort­ti tiskiin.Kyseisen lennon las­ket­tu p.a.-määrä per matkus­ta­ja menee verot­ta­jalle. Samoin läm­mi­tysöljy. Samoin sähkönku­lu­tus. Alan ammat­ti­laiset laske­vat eri sähkön­tuot­to­muodoille ker­toimet sen mukaan kuin­ka puh­das­ta sen tuot­to on. Poli­itikko­jen tehtävä on riidel­lä ammat­ti­lais­ten esit­tämistä ker­toimista. Ker­rostalos­sa mit­taus huoneis­toko­htaisel­la mit­tar­il­la tai asun­toneliöi­den mukaan jaet­tuna. Eri ener­giat muute­taan kulut­ta­jan seu­ran­nan helpot­tamisek­si samak­si yksikök­si, olkoon vaik­ka kWh tai öljylitra.
    Jär­jestelmä on mielestäni toteutet­tavis­sa, vrt. kaup­pali­ikkei­den bonusko­r­tit, joil­la vain pyritään houkut­tele­maan asi­akkai­ta. Pie­nil­läkin puti­ikeil­la on nyky­isin mak­supäät­teet, joi­hin jär­jestelmän voi liittää.
    Mielestäni jär­jestelmä olisi oikeu­den­mukainen ja kan­nus­ta­va energiansäästöön.
    Ideaa ei ole paten­toitu, se on vapaasti käytet­tävis­sä ja kehitet­tävis­sä. Toiv­ot­tavasti viisaat päät kehit­tävät ideaa.

    karvi­nen: Täl­lä logi­ikalla Suomen ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan vaan pieni plänt­ti muuhun maail­maan ver­rat­tuna. Turvet­ta uuni­in vaan.

  64. Tapio: Lisäon­gel­mana on se, että ENVI äännesti ver­tailu­jak­sok­si vuodet 2000–2010, jol­loin Suomen met­sä­te­ol­lisu­us oli ongelmis­sa ja hakku­ut pieniä. M.m. vuon­na 2005 sel­lu- ja paperite­htaat seisoi­vat viikkokau­sia työ­su­lun takia.

    Mut­ta kun esi­etään, että 90-luku oli huono laman takia ja 2000-luku myös, niin en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

    Joka ikisel­lä vuosikymmenel­lä on joku lama. Var­maan myös nykyisellä.

  65. eemil: Muis­te­taan nyt kuitenkin , että nämä ker­toimet las­ke­taan vain piipun päästä. Niis­sä ei huomioi­da puun ja turpeen kasvua, hiilen­si­d­on­taa, mil­lään taval­la. Se johtuu poli­ti­ikas­ta. On tärkeää, että kivi­hi­ilen fos­si­il­isu­us, uusi­u­tu­mat­to­muus, ei joudu huonoon valoon.

    Jos nielut las­ke­taan, on selvää että polt­tamisen päästöt pitää myös laskea. Muuten ne tulee las­ket­tua kah­teen ker­taan. Jos taas polt­tamisen päästöjä ei las­ke­ta, nielu­jen vähen­nys pitää tietenkin laskea.

  66. Osmo voi kesämökil­lään tehdä kokeen kasvu­ti­hey­den vaiku­tuk­ses­ta hiilen sidon­taan: Kylvä tiheään kak­si riv­iä porkkanaa. Toinen rivi har­ven­netaan nor­maal­isti, toinen jätetään kas­va­maan ylti­heäk­si. Syksyl­lä pun­nit­set sadot molem­mista riveistä naat­tei­neepn ja juuri­neen. Kumpi rivi kasvoi enemmän?

  67. karvi­nen: Täl­lä logi­ikalla Suomen ei tarvitse tehdä mitään, kun ollaan vaan pieni plänt­ti muuhun maail­maan ver­rat­tuna. Turvet­ta uuni­in vaan.

    Mit­ta­suhtei­ta:

    Vuon­na 2015 Indone­sian maastopalo­jen arvioidaan päästäneen ilmake­hään kasvi­huonekaa­su­ja 1,7 mil­jardin hiilid­iok­sidi­ton­nin edestä. Indone­sia ohit­ti tänä vuon­na Japanin maail­man viiden­nek­si suurim­pana hiilid­iok­sidipäästö­jen tuottajana.

    Suomel­la kestäisi nyky­vauhdil­la 28 vuot­ta tuot­taa yhtä paljon kasvihuonekaasuja.

    Maastopalot ovat tuhon­neet arvi­ol­ta 20 miljoon­aa hehtaaria met­sää ja turvesoi­ta. Se vas­taa läh­es koko Kain­u­un maakun­nan pin­ta-alaa tai Uut­ta­maa­ta ja Varsi­nais-Suomea yhteensä.

    Suomen maa-alas­ta kolme neljä­sosaa eli 22,8 miljoon­aa hehtaaria on met­sää (met­sä- ja kitu­maan ala yhteen­sä). Suomen met­sien osu­us Euroopan met­sistä on n. 14, 5 % .

    Täl­läkö pin­ta-alal­la globaali ilmas­ton­muu­tos pysäytetään ? Halu­am­meko nyt nähdä itsemme kokoomme näh­den aivan liian tärkeänä palase­na ? Ruotsin ja Venäjän välis­sä näytämme pote­van Napoleon- kompleksia.

    Euroopas­sa on n. 1000 milj. ha met­siä, Pohjois-Amerikas­sa 500 milj. ha. Se on niin vähän, että Trump sanou­tui irti Pari­isin ilmas­tosopimuk­ses­ta. Amerikkalaisel­la logi­ikalla kaik­ki, mikä heiken­tää kil­pailukykyä on väärin. 

    Kan­sain­välisiä metsätilastoja:
    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2011/vsk11_13.pdf

  68. Logi­ik­ka hoi. Bio­taloushössö­tyk­sen peruste­lut liitt­tyvät ilmas­ton­muu­tok­seen. Jos argu­ment­ti on, ettei sit kan­na­ta tor­jua niin ainakin ener­gia­pu­us­ta tipah­taa poh­ja pois. Hiili parem­pi polttoaine.

  69. Osmo Soin­in­vaara: soi

    Tark­istin lasku­ja yhden, tuoreen läh­teen poh­jal­ta: kasvi­huonekaa­su­jen net­topäästöis­sä Ran­s­ka ei hakkaa Suomea vuo­den 2015 tilas­tois­sa (EEA Report, toukokuu 2017; taulukot 2.3, 2.6 ja 6.2).

    Ran­s­ka: päästöt 457, nielu 39, net­to 418 eli 6.2 tonnia/asukas.

    Suo­mi: päästöt 56, nielu 28, net­to 28 eli 5.1 tonnia/asukas.

    Luvut C02-ekv. mega­ton­ne­ja; Ran­skan ja Suomen asukaslukuina käytet­ty 67 ja 5.5 miljoonaa.

  70. Asi­aa valai­se­va ana­lyysi löy­tyy Carbonbrief.org alta https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-new-eu-rules-could-hide-climate-impact-harvesting-forests
    Euroopan (EU) met­sänielu on ollut luokkaa 400 MtCO2/a. Monista syistä mm. bioen­er­gian käytön lisäämisen takia tuo nielu vähe­nee 2030 men­nessä luokkaan 300 MtCO2/a. Suo­mi halu­aisi vähen­tää omaa nielu­aan ~20 MtCO2/a eli 2030 nielu vähenisi 280 MtCO2/a. Kun nielu vähe­nee niin polton CO2 pitäisi pienen­tää jot­ta EU kokon­aislu­paus voitaisi­in toteut­taa. Kun on jo sovit­tu polton päästö­jen vähen­tämi­nen on haas­teel­lista repiä se uud­estaan auki. Sik­si poli­it­tis­es­ti on helpom­pi sanoa ei Suomelle.
    Lisäon­gel­ma on jo aiem­min sovi­tut asi­at. Lasken­nal­lis­es­ti Suomel­la EI ole EUn mielestä nielua, vaan Suo­mi joutuu mak­samaan 3–4 MtCO2/a vas­taa­van sum­man. Tämä johtuu siitä poli­it­tis­es­ta valin­nas­ta että nielun lisäyk­ses­tä ei ole halut­tu mak­saa eikä nielun lisäämi­nen ole saanut vaikut­taa polton päästö­jen vähentämisvelvoitteeseen.

  71. Aika ajatel­la: Ran­s­ka: päästöt 457, nielu 39, net­to 418 eli 6.2 tonnia/asukas.

    Suo­mi: päästöt 56, nielu 28, net­to 28 eli 5.1 tonnia/asukas.

    Kyl­lä Suo­mi on jo hoi­tanut osansa hiilen sidon­nas­sa. Ran­skan nielu on 0.6 ton­nia per asukas. Suomen vas­taa­va on 5,1 ton­nia per asukas. Kun­han ran­skalaiset hoita­vat nielu­velvoit­teen­sa kun­toon, niin sit­ten voidaan tarkastel­la suo­ma­lais­ten velvoitteita.

    Onhan selvää, että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa pitää hiilen sidon­taa lisätä, pelkäl­lä supis­tamisel­la ei saa­da hyviä tulok­sia aikaan. Asukasluku­un suh­teutet­tu net­to ei anna täy­del­listä kuvaa päästö­jen määrästä. Maid­en elin- ja ilmas­to-olo­suh­teet ovat niin paljon toi­sis­taan poikkeav­ia ver­sus pohjoinen ja etelä. 

    Onko­han Ran­skan väk­ilu­vus­sa mukana merentakaiset alueetkin? Ilman niitä väk­iluku on jotain 63 miljoon­aa. Tietysti troop­pis­ten saarten elämän­muo­to ja luon­to on hyvinkin hiilineu­traalia. Toisaal­ta maan sisäi­nen liikenne (ter­ri­to­ri­ot) on todel­la ener­giain­ten­si­ivistä lentoli­iken­teen muo­dos­sa. Mut­ta täl­laiset tek­i­jät on kai huomioitu vien­tikau­pan osuute­na muil­lakin mail­la. Suomen kohdal­la vien­ti on suht. pien­tä suur­val­toi­hin verrattuna.

  72. eemil: Kyl­lä Suo­mi on jo hoi­tanut osansa hiilen sidon­nas­sa. Ran­skan nielu on 0.6 ton­nia per asukas. Suomen vas­taa­va on 5,1 ton­nia per asukas. Kun­han ran­skalaiset hoita­vat nielu­velvoit­teen­sa kun­toon, niin sit­ten voidaan tarkastel­la suo­ma­lais­ten velvoitteita.

    Mielestäni tuol­lainen maa-alan kiin­tiöimi­nen on lähtöko­htais­es­ti tyh­mää. Ei suo­ma­laisel­la voi olla suurem­paa “oikeut­ta” saas­tut­tamiseen vain sen vuok­si, että suo­ma­laisia on niin vähän suh­teessa pin­ta-alaan että saas­teen “laimenevat” olemattomiksi.

    Met­sät ovat met­siä, ja ne ovat ilmas­ton­muu­tok­sen näkökul­mas­ta sama­nar­voisia asui niiden ympäril­lä 5 tai 50 miljoon­aa ihmistä. Helsinkiläisen päästöt eivät ole yhtään vähem­män haitallisia kuin pari­isi­laisen vaik­ka Suomes­sa onkin val­ta­vat määrät erä­maa­ta, ja vas­taavasti kain­u­u­laisen päästöt eivät eroa mil­lään lail­la helsinkiläisen päästöistä, vaik­ka lasken­nal­lis­es­ti kain­u­u­laisel­la olisikin enem­män “hiilin­ielua” ympäril­lään. Samoin on ihan sama hakataanko maan tasalle suo­ma­lainen vai ran­skalainen met­sähe­htaari — sil­lä erol­la, että suo­ma­laisen met­sän kasvu takaisin net­tomääräis­es­ti yhtä paljon hiiltä sito­vak­si ekosys­teemik­si kestää muu­ta­man vuosikymme­nen pidempään.

    Itse kan­natan met­sien ottamista mukaan päästökaup­paan: met­sän kasvus­ta saa päästöoikeuk­sia, ja met­sän hakaamista varten joutuu han­kki­maan vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia. Met­siään säästävä met­sän­o­mis­ta­ja voit­taa, pikavoit­to­ja kaipaa­va avo­hakkaa­ja häviää.

    1. Mie­lenki­in­toinen luku muuten tuo Ran­skan nielu 0,6 ja Suomen 5,1 asukas­ta kohden. Ran­skan nielu on siis absolu­ut­tis­es­ti suurempi.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Mie­lenki­in­toinen luku muuten tuo Ran­skan nielu 0,6 ja Suomen 5,1 asukas­ta kohden. Ran­skan nielu on siis absolu­ut­tis­es­ti suurempi. 

    Sidon­ta per pin­ta-ala on moninker­tainen ainakin lasken­nal­lis­es­ti. Kai se paikkansa pitää. (Pienen varauk­sen kyl­lä jätän, että on houku­tus määritel­lä kaik­ki risukot tuuheakasvuisek­si lehtimet­säk­si niin Sak­sas­sa kuin Ran­skas­sakin. Kaiken paisut­teluhan on muotia.)

    1. Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä.

  74. arkkite­hti:

    Itse kan­natan met­sien ottamista mukaan päästökaup­paan: met­sän kasvus­ta saa päästöoikeuk­sia, ja met­sän hakaamista varten joutuu han­kki­maan vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia. Met­siään säästävä met­sän­o­mis­ta­ja voit­taa, pikavoit­to­ja kaipaa­va avo­hakkaa­ja häviää.

    Tuo­ta voisi vielä kehit­tää niin, että päästöoikeudet mak­saisikin sen hakatun puu­tavaran käyt­täjä, sit­ten kun hiili vapau­tuu takaisin ilmake­hään. Tämä lask­isi välit­tömästi esim. ener­gia­pu­un ja ves­s­apa­peripu­un kan­to­hin­taa, mut­ta raken­nus­pu­un hin­ta suh­teessa nousisi, kos­ka sen päästöt tuli­si­vat mak­su­un vas­ta raken­nusten elinkaaren päässä.

  75. arkkite­hti: Mielestäni tuol­lainen maa-alan kiin­tiöimi­nen on lähtöko­htais­es­ti tyh­mää. Ei suo­ma­laisel­la voi olla suurem­paa “oikeut­ta” saas­tut­tamiseen vain sen vuok­si, että suo­ma­laisia on niin vähän suh­teessa pin­ta-alaan että saas­teen “laimenevat” olemattomiksi.

    Ei se ole sen tyh­mem­pää kuin asukas­ta kohden kiin­tiöit­tämi­nenkään. Jos jokainen ran­skalaista kohti olisi yhtä suuri nielu kuin suo­ma­laista kohden , niin ilmas­ton­muu­tos hidas­tu­isi oleel­lis­es­ti. Nimeno­maan sil­loin kun näin toimit­taisi­in globaalisti.

    Maa-alaa kohti kiin­tiöit­tämi­nen on perustel­tua sik­si, että maankäytön muu­tok­si­a­han nyt ollaan sank­tioimas­sa. Liiken­teen päästötkin las­ke­taan ilmeis­es­ti vain maan sisäl­lä, vienti/tuontikauppaliikenne ja matkailu jää ulkop­uolelle, vai ?

    arkkite­hti: suo­ma­laisen met­sän kasvu takaisin net­tomääräis­es­ti yhtä paljon hiiltä sito­vak­si ekosys­teemik­si kestää muu­ta­man vuosikymme­nen pidempään.

    Tuos­sa se ero juuri piileekin, ran­skalaiset eivät har­joi­ta hiilin­ielu­ja kas­vat­tavaa met­säpoli­ti­ikkaa samal­la osu­udel­la kuin suo­ma­laiset. Vuoris­toiset ja merentakaiset alueet ovat heil­lä vajaatuot­toisia hiilen­si­d­on­nan suh­teen. Tästä vajaatuot­toisu­ud­es­ta pitäisi heitä sank­tioi­da raakasti.

  76. max: Sidon­ta per pin­ta-ala on moninker­tainen ainakin laskennallisesti. 

    Ran­skaan las­ke­taan mukaan sen merentakaiset alueet, kuten alhaisen väestöti­hey­den Ran­skan Guayana, jol­loin pin­ta-ala on läh­es kaksinker­tainen Suomen pin­ta-alaan ver­rat­tuna. Vas­taavasti absolu­ut­ti­nen nielu on läh­es kaksinker­tainen (vai­htelee riip­puen vuodes­ta ja laskijasta).

  77. arkkite­hti: Mielestäni tuol­lainen maa-alan kiin­tiöimi­nen on lähtöko­htais­es­ti tyh­mää. Ei suo­ma­laisel­la voi olla suurem­paa “oikeut­ta” saas­tut­tamiseen vain sen vuok­si, että suo­ma­laisia on niin vähän suh­teessa pin­ta-alaan että saas­teen “laimenevat” olemattomiksi.

    Met­sät ovat met­siä, ja ne ovat ilmas­ton­muu­tok­sen näkökul­mas­ta sama­nar­voisia asui niiden ympäril­lä 5 tai 50 miljoon­aa ihmistä. Helsinkiläisen päästöt 

    Olen samaa mieltä. Sademet­sien alku­peräisväestö­jen ja Siper­ian aro­jen pai­men­to­lais­ten tulee han­kkia päästöoikeuk­sia Gold­man Sachsilta.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä.

    Har­vak­seltaan kas­vavas­ta tukkimet­sästä voidaan haka­ta pääte­hakku­us­sa 400 m³ runk­op­u­u­ta hehtaar­il­ta, par­il­la har­ven­nushakku­ul­la ensin esim 40, toisel­la 100 m³ tuon lisäk­si, 60 v kier­toa­jal­la. Aika vankkaa ja sankkaa saa risukko olla että samoi­hin kuu­tioi­hin menisi.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä. 

    Tarkoitin pikem­min että on uskot­tavaa Kes­ki-Euroopan met­sien ole­van hiilen­si­d­onnal­taan moniker­to­ja pohjoiseen met­sään näh­den. Mut­ta houku­tus laskea mitä moni­tuisem­pia seu­tu­ja ja aluei­ta, pilkku­ja sel­l­aisik­si voi olla suuri. Jopa Bri­tann­ian nielu nousee lähelle Suomea kos­ka sikäläisen met­sä­tyypin on las­ket­tu ole­van pohjoisen monikerta.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä.

    Nimeno­maan saat­ta­vat sillä,elävän puus­ton hiilen­si­d­on­ta läh­estyy nol­laa 200–250 vuo­den iäl­lä, minkä jäl­keen kuolleen puuainek­sen määrä lisään­tyy vielä 50–100 vuot­ta. Hiilen net­tosi­don­ta lakkaa 250–350 vuo­den iällä.

    Etelä-Euroopan puis­tom­aiset, yli-ikästä puus­toa sisältävät met­sät ovat hiilen­si­d­onnal­taan arvot­to­mia, tuot­ta­mat­to­mia räsikköjä.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä.

    Nuo risukot taita­vat suurim­mak­si osak­si olla tas­apain­oti­las­sa, sil­lä niistä ei ole sataan vuo­teen otet­tu muu­ta kuin takka­pui­ta. Kes­ki-Euroopas­sa on toki jonkin ver­ran talous­met­siä ja niiden kuu­tiomäärä per hehtaari sekä kasvu­vauhti on oleel­lis­es­ti suurem­pi kuin täällä.

  82. arkkite­hti: Ei suo­ma­laisel­la voi olla suurem­paa “oikeut­ta” saas­tut­tamiseen vain sen vuok­si, että suo­ma­laisia on niin vähän suh­teessa pin­ta-alaan että saas­teen “laimenevat” olemattomiksi.

    Yksilöi­den oikeuk­sien tarkastelu on epäoleel­lista, kos­ka kyse on val­tioiden toimista. Muutenkaan kan­tasi ei vaiku­ta kestävältä: siitähän muun muas­sa seu­raisi, että val­tion kan­nat­taisi kas­vat­taa asukaslukuaan, jos sil­lä tavoin asukasko­htaiset päästöt vähenevät, vaik­ka kokon­ais­päästöt lisään­ty­i­sivät. Jos kan­ta ei ole kestävä, se kan­nat­taa hylätä. 

    Oikein olisi, että jokainen val­tio mak­saa net­topäästö­jen määrään ver­ran­nol­lisen sakon, joka on niin suuri, että sil­lä saadaan katet­tua net­topäästöistä aiheutu­va haitta. 

    Jokaisen val­tion tulee saa­da naut­tia luon­non­rikkauk­sis­taan, kos­ka se kan­nus­taa val­tio­ta pitämään huol­ta rikkauk­sis­taan. Eri kan­soil­la ja val­tioil­la on ollut eri­laisia strate­gioi­ta. Yhdet ovat panos­ta­neet suureen väestöti­hey­teen ja hakan­neet met­sän­sä; toiset ovat toim­i­neet toisin. Ei Suomen met­siä voi eikä tule sosial­isoi­da koko maail­malle. Eihän Nor­jan öljyäkään sosial­isoi­da koko maailmalle. 

    Jos 50 vuo­den kulut­tua on globaali puute puh­taas­ta vedestä, niin onko jokaisel­la maail­man ihmisel­lä yhtäläi­nen oikeus (Suomen) puh­taaseen veteen?

  83. Aika ajatel­la: Jos 50 vuo­den kulut­tua on globaali puute puh­taas­ta vedestä, niin onko jokaisel­la maail­man ihmisel­lä yhtäläi­nen oikeus (Suomen) puh­taaseen veteen? 

    On ilman muu­ta. Van­ho­ja syn­te­jä ei las­ke­ta. Muu­takuin, että tuos­sa tapauk­ses­sa ne muun maail­man ihmiset ovat ryssi­neet asiansa niin pahasti että veden­jakelun ja ‑toimit­tamisen pitäisin kansal­lise­na monop­o­li­na. En oikein tiedä mitään hom­maa jon­ka heille voisi enää vastuuttaa.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä.

    Mon­en­laisia risukoi­ta on tul­lut nähtyä. 30 vuot­ta sit­ten kävin Aracruzis­sa sel­l­ute­htaal­la Brasil­ias­sa kat­so­mas­sa mm. vil­je­ly­met­siä. Euca­lyp­tus kasvoi 70 m³/ha/vuosi ja kier­toai­ka 7 vuot­ta. Pitkän vuosit­taisen kasvukau­den ja kasv­in­jalostuk­sen ansio­ta. Suomeen ver­rat­tuna hehtaarikasvu on 10–20 ker­taa suurempi.

    Muu­ta­ma viikko sit­ten näin Kali­for­ni­as­sa puun (Sequoia), jon­ka runk­otilavu­us on noin 1500 m³. Siis sama kuin 4–5 hehtaar­il­la suo­ma­laista tukkimet­sää. Hiukan pitem­pi kasvuai­ka eli noin 2500 vuotta.

    Jos ja kun halu­taan sitoa hiilid­iok­sidia kasvil­lisu­u­teen niin, että vaiku­tuk­set näkyvät vielä mei­dän eli­naikana niin kan­nat­taa sat­sa­ta tropi­ikin syys­tä tai tois­es­ta puut­tomi­in alueisi­in. Samal­la rahal­la saa siel­lä 10-ker­taisen vaiku­tuk­sen Suomen olo­suhteisi­in ver­rat­tuna pelkän kasvun kaut­ta. Kun lisäk­si huomioidaan maan alhaisem­pi hin­ta ja työ­panok­sen pilkkahin­taisu­us Suomeen ver­rat­tuna on ero monikym­menker­tainen Suomeen verrattuna. 

    Kan­nat­taisiko Suomen vaik­ka ostaa pilkkahin­taisia troop­pisia maaplänt­te­jä met­si­tyk­seen niin saataisi­in “Suomen” hiil­i­tase kuntoon?

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt jokaisel­la maail­man ihmisel­lä on yhtäläi­nen oikeus Suomen malmivaroihin.

    Suomen kaivosla­ki onkin liian globaali-kap­i­tal­isti­nen, ja se pitäisi kor­ja­ta pikim­miten, aivan kuten blo­gis­tikin on esit­tänyt kir­joituk­ses­saan 11.9.2013. Yleisem­minkin Suo­mi ja suo­ma­laiset luovut­ta­vat tai myyvät liian hel­posti ulko­maille omis­tuk­si­aan: min­er­aaliesi­in­tymiä, kasvuyri­tyk­siä, sähköverkko­ja — ei mal­te­ta vaurastua.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt jokaisel­la maail­man ihmisel­lä on yhtäläi­nen oikeus Suomen malmivaroihin.

    Ei asia ole noin yksinker­tainen. Mut­ta toisaal­ta olit vuosikau­sia lakia säätävässä elimessä. Ei tul­lut mieleen muut­taa asi­ain­ti­laa? Tai tehdä edes aloite?

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo “risukot” voivat näyt­tää talous­met­siä kas­vat­ta­van silmis­sä haask­ioil­ta, mut­ta ne saat­ta­vat sitoa hiilid­iok­sidia parem­min, kuin har­vak­seltaan kas­va­va tukkipuumetsä.

    Risukos­sa kasvu ja lahoami­nen ovat tas­apain­os­sa eli se ei todel­lisu­udessa sido ollenkaan uut­ta hiiltä. Tukkipu­us­sa hiili säi­lyy tal­lessa sato­ja vuosia vielä puun kaatamisen jäl­keenkin. Tukkipu­un kas­vat­ta­mi­nen vaatii risukon har­ven­tamista. Tämä hiili kyl­lä vapau­tuu joko lahoa­mal­la maaperässä tai otta­mal­la se hyö­tykäyt­töön ener­giak­si, jol­loin se kor­vaa fos­si­ilista hiiltä.

    1. Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta van­ha met­sä, joka ei sido enää hiiltä, kos­ka varas­ton on täysi, on paras mah­dolli­nen, kos­ka siihen on varas­toituneena mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä. Jos met­sä ensin polte­taan taivaan tuuli­in ja sit­ten kas­vaa uut­ta met­sää, se kyl­lä sitoo hiiltä, mut­ta tavoit­teena on vain päästä tilanteeseen, joka val­lit­si ennen kuin met­sä poltet­ti­in taivaan tuuliin.

  88. max: Olen samaa mieltä. Sademet­sien alku­peräisväestö­jen ja Siper­ian aro­jen pai­men­to­lais­ten tulee han­kkia päästöoikeuk­sia Gold­man Sachsilta.

    Min­un ehdo­tuk­ses­sani Gold­man Sachsin pitäisi ostaa päästöoikeuk­sia sademet­sien alku­peräisväestöltä, joka saisi niitä ilmaisek­si vasti­neek­si met­sän kasvusta.

  89. arkkite­hti: Min­un ehdo­tuk­ses­sani Gold­man Sachsin pitäisi ostaa päästöoikeuk­sia sademet­sien alku­peräisväestöltä, joka saisi niitä ilmaisek­si vasti­neek­si met­sän kasvusta.

    Anteek­si. Sit­ten ymmärsin väärin. Ajat­telin että et halua huomioi­da absolu­ut­tista inten­si­teet­tiä (lähi)ympäristön resurs­sei­hin. Vaan suh­teu­tat inten­si­teetin väestön­määrään. Täl­löin alku­peräisväestö saisi syn­nin­päästön kas­vat­taes­saan väestön mil­jardi­in nuppiin.

  90. “Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta van­ha met­sä, joka ei sido enää hiiltä, kos­ka varas­ton on täysi, on paras mah­dolli­nen, kos­ka siihen on varas­toituneena mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä. Jos met­sä ensin polte­taan taivaan tuuli­in ja sit­ten kas­vaa uut­ta met­sää, se kyl­lä sitoo hiiltä, mut­ta tavoit­teena on vain päästä tilanteeseen, joka val­lit­si ennen kuin met­sä poltet­ti­in taivaan tuuli­in on”

    Helsinkiläi­nen Helenin päät­täjä, joka pitää kiin­ni kivi­hi­ilestä ja maakaa­sus­ta voi ajatel­la noin.

    Kivi­hi­ilen paras mah­dolli­nen käyt­tö olisi pitää se varas­tossaan maan alla. Se ei kas­va takaisin ja uusiudu.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta van­ha met­sä, joka ei sido enää hiiltä, kos­ka varas­ton on täysi, on paras mah­dolli­nen, kos­ka siihen on varas­toituneena mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä. Jos met­sä ensin polte­taan taivaan tuuli­in ja sit­ten kas­vaa uut­ta met­sää, se kyl­lä sitoo hiiltä, mut­ta tavoit­teena on vain päästä tilanteeseen, joka val­lit­si ennen kuin met­sä poltet­ti­in taivaan tuuliin.

    Tot­ta, mut­ta kokon­ais­tu­los riip­puu sitä, vähen­sikö puun polt­to fos­si­ilis­ten polt­toa. Har­va sitä met­sää lystik­seen polttelee.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta van­ha met­sä, joka ei sido enää hiiltä, kos­ka varas­ton on täysi, on paras mah­dolli­nen, kos­ka siihen on varas­toituneena mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä. Jos met­sä ensin polte­taan taivaan tuuli­in ja sit­ten kas­vaa uut­ta met­sää, se kyl­lä sitoo hiiltä, mut­ta tavoit­teena on vain päästä tilanteeseen, joka val­lit­si ennen kuin met­sä poltet­ti­in taivaan tuuliin.

    Vieläkö met­sien polt­tamis­es­ta puhutaan? Kask­ivil­je­ly oli 1700-luvul­la yleisin maanvil­jelystekni­ik­ka ja vielä 1800-luvul­la kas­ket­ti­in jonkin ver­ran. Sen jäl­keen met­sää on palanut salam­oiden ja huoli­mat­toman tulenkäytön takia. Ja kun­nos­tus­mielessä suo­jelu­alueil­la. Ei voi olla tot­ta, että joku vieläkin argu­men­toi met­sä­talout­ta vas­taan tuol­la tavoin. Eihän met­siä polteta!

    Van­ha met­sä ei tosi­aan sido hiiltä, päin vastoin.

    1. Vieläkö met­sien polt­tamis­es­ta puhutaan? 

      Voi olla, että siitä tehdään ensin pape­ria ja polte­taan sit­ten, mut­ta ilmake­hään se met­sän hiili sil­loin joutuu

  93. arkkite­hti: Min­un ehdo­tuk­ses­sani Gold­man Sachsin pitäisi ostaa päästöoikeuk­sia sademet­sien alku­peräisväestöltä, joka saisi niitä ilmaisek­si vasti­neek­si met­sän kasvusta.

    Alku­peräiskansat jäänevät valitet­tavasti nuole­maan näppe­jään, kos­ka oikeudet on horit­tu jo parem­pii suihin:

    WWF hopes to find $60 bil­lion grow­ing on trees

    “The aim was that the NGOs, led by the WWF, should admin­is­ter chunks of the Brazil­ian rain­for­est to ensure either that they were left alone or man­aged “sus­tain­ably”. ”

    (Onnek­si noista suun­nitelmista ei lop­ul­ta tain­nut tul­la mitään…?)

  94. Osmo Soin­in­vaara: Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta van­ha met­sä, joka ei sido enää hiiltä, kos­ka varas­ton on täysi, on paras mah­dolli­nen, kos­ka siihen on varas­toituneena mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä

    Ja katin kon­tit, ei ole. . Met­sään jätet­ty puu mätänee. Mätäne­misessä syn­tyy metaa­nia ja hiilid­iok­sidia. Metaani on 23 ker­taa pahempi kasvi­huonekaa­su kuin hiilid­iok­si­di mut­ta säi­lyy vain 12 vuot­ta ilmake­hässä kun taas hiilid­iok­si­di säi­lyy 50 ‑200 vuot­ta. Ole­tamme hiilid­iok­sidin säi­lymisek­si sata vuot­ta. Täl­löin mätäne­misen ilmas­toa läm­mit­tävä vaiku­tus on 1,8 ker­taa suurem­pi kuin palamisen. (Auvo Rou­vi­nen , vas.)

    Kun puu on saavut­tanut hiilen sidon­nan päätepis­teen, se alkaa toimia päästönä. Se tulee kaataa, jatko­jalostaa, sekä istut­taa uusia tilalle. Tämä on oikeaa met­sän vil­je­lyä, jol­la on ilmas­ton­muu­tos­ta ehkäi­sevää vaikutusta. 

    Ran­s­ka sun muut tulisi saat­taa kor­vaus­vas­tu­useen met­sien vuodoista ja ilma­s­toresurssin vajaakäytöstä.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta van­ha met­sä, joka ei sido enää hiiltä, kos­ka varas­ton on täysi, on paras mah­dolli­nen, kos­ka siihen on varas­toituneena mak­si­maa­li­nen määrä hiiltä. Jos met­sä ensin polte­taan taivaan tuuli­in ja sit­ten kas­vaa uut­ta met­sää, se kyl­lä sitoo hiiltä, mut­ta tavoit­teena on vain päästä tilanteeseen, joka val­lit­si ennen kuin met­sä poltet­ti­in taivaan tuuliin.

    Puulle löy­tyy toki paljon parem­piakin varas­toin­tipaikko­ja kuin met­sässä säi­den armoil­la. Edel­lä ker­ro­tun raken­nusten lisäk­si puu­ta voi varas­toi­da vaik­ka kivi­hi­ilenä tai öljynä maan alla jät­tämäl­lä ne vain sinne ja polt­ta­mal­la puu­ta niiden sijaan. Näin siis talon­poikaisjär­jel­lä ajatel­tuna, mut­ta päästökaup­pa­jär­ki ilmeis­es­ti käs­kee toisin.

  96. max: Sademet­sien alku­peräisväestö­jen ja Siper­ian aro­jen pai­men­to­lais­ten tulee han­kkia päästöoikeuk­sia Gold­man Sachsilta.

    Ja olet myös sitä mieltä, että suo­ma­laisen met­sän­o­mis­ta­jan on ostet­ta­va päästöoikeuk­sia EU:lta. Samat­en vihreät pitävät yksi­ty­i­somis­ta­jien met­sä­pal­sto­ja omaisuute­naan ilmastomielessä. 

    Mie­lenki­in­toista on se, että puo­let yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jista on kaupunki­laisia. Nythän he voivat osal­lis­tua oma­l­la kukkarol­laan vihrei­den metsä/ilmastopolitiikan toteut­tamiseen. Toiv­ot­tavasti aate vihrey­destä kestää ja vihrei­den nousu puolueena jatkuu.

  97. Osmo Soin­in­vaara: Voi olla, että siitä tehdään ensin pape­ria ja polte­taan sit­ten, mut­ta ilmake­hään se met­sän hiili sil­loin joutuu

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa valmis­te­taan paperikasse­ja, muovi sen­tään säi­lyy val­tameris­sä tuhan­sia vuosia mut­ta paperi lahoaisi muu­ta­mas­sa viikossa!

  98. Tämän päivän Kalevas­sa on mie­lenki­in­toinen tieto: Ruot­si hakkaa met­sien­sä vuosikasvus­ta yli 80%, Suo­mi noin 60%. (Prof. Timo Toko­la & Juk­ka Kantola)

  99. antti: Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa valmis­te­taan paperikasse­ja, muovi sen­tään säi­lyy val­tameris­sä tuhan­sia vuosia mut­ta paperi lahoaisi muu­ta­mas­sa viikossa!

    Juuei… 99% val­tameri­in oletet­tavasti pää­tyneestä muo­vista on tutk­i­joil­ta hukas­sa. Ilmeis­es­ti suuri osa muo­vista hajoaa merivedessä muu­ta­mas­sa vuodessa.

  100. ksee: Juuei… 99% val­tameri­in oletet­tavasti pää­tyneestä muo­vista on tutk­i­joil­ta hukas­sa. Ilmeis­es­ti suuri osa muo­vista hajoaa merivedessä muu­ta­mas­sa vuodessa.

    Ei juu, muovit hajoa­vat pienem­mik­si mikropar­tikkeleik­si, mut­ta pysyvät muov­ina edelleen. Sel­l­aista roskakalan ruokaa.

  101. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si puu kaade­taan, ei vaiku­ta tähän nielu­laskel­maan mitenkään. Poikkeuk­sen muo­dosta­vat hir­si­talot, mut­ta niidebn osu­us tästä on sen ver­ran vähäi­nen, ettei se vaiku­ta laskel­maan käytän­nössä mitään.

    Osmo Soin­in­vaara: Voi olla, että siitä tehdään ensin pape­ria ja polte­taan sit­ten, mut­ta ilmake­hään se met­sän hiili sil­loin joutuu

    Mikä osa Suomes­sa hakat­tavas­ta puus­ta las­ke­taan Suomen päästöiksi?

    Sahatavaras­ta viedään noin 70 % ulko­maille, paperi­sta yli 90%. Eli val­taosa Suomes­sa hakat­tavas­ta puus­ta viedään tuot­teina ulko­maille. Onko tämä vien­ti Suomen päästöis­sä mukana? Jos on niin miksi?

    Kun Nor­jan päästöt ovat Suomea alhaisem­mat niin sisäl­tyykö Nor­jan päästöi­hin sen poraa­ma raakaöljy ja kaa­su niiden vien­nin osalta?

    1. Päästöjä voidaan laskea joko syn­ty­maan tai kulut­ta­ja­maan mukaan. Suomwen vien­nin yhteen­las­ke­tut “päästöt” lienevät pienem­mät, kuin tuon­nin, joten päästö­ta­van muu­tos ei taitaisi paran­taa Suomen ase­maa. Tämä nor­jalainen tutkimus on ilmeis­es­ti tehty sen perus­teel­la, että päästö­jen syn­nit ovat kulut­ta­ja­maan asia, jol­loin kiinalais­ten tuot­te­di­en päästöt Suomes­sa las­ke­taan Suomen päästöiksi.
      Tästä nor­jalais­es­ta tutkimuk­ses­ta ei muuten ole ollut vielä yhtään sel­l­aista ana­lyysia, jos­sa analysoi­ja ei olisi lopuk­si toden­nut, että itse tutkimuk­seen en ole tutustunut.

  102. Tuskin koskaan taloudel­lis­es­ti järkevä tilanne, mut­ta eikö peri­aat­teessa olisi ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta paras­ta antaa met­sän kas­vaa ja sitoa hiiltä siihen saak­ka, kun sen kyky sitoa hiiltä rupeaa laske­maan. Tämän pis­teen saavutet­tuaan lana­ta se met­sä lau­doik­si ja lait­taa lau­dat vaik­ka johonkin väestön­suo­jaan varas­toon / käyt­tää jonkun raken­nuk­sen / leikkipuis­ton rak­en­tamiseen ja istut­taa uusi met­sä siihen sit­o­maan lisää hiiltä ilmakehästä?

    Täl­löin samoil­la hehtaareil­la olisi mah­dol­lista päästä jopa parem­paan tilanteeseen kuin sil­loin, kun siinä oli täysin ihmisen koske­ma­ton­ta met­sää -> pystyt­täisi­in pois­ta­maan ihmisen maan uumenista ilmake­hään polt­ta­maa hiiltä.

  103. Jukkis:
    Tuskin koskaan taloudel­lis­es­ti järkevä tilanne, mut­ta eikö peri­aat­teessa olisi ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta paras­ta antaa met­sän kas­vaa ja sitoa hiiltä siihen saak­ka, kun sen kyky sitoa hiiltä rupeaa laske­maan. Tämän pis­teen saavutet­tuaan lana­ta se met­sä lau­doik­si ja lait­taa lau­dat vaik­ka johonkin väestön­suo­jaan varas­toon / käyt­tää jonkun raken­nuk­sen / leikkipuis­ton rak­en­tamiseen ja istut­taa uusi met­sä siihen sit­o­maan lisää hiiltä ilmakehästä?

    Täl­löin samoil­la hehtaareil­la olisi mah­dol­lista päästä jopa parem­paan tilanteeseen kuin sil­loin, kun siinä oli täysin ihmisen koske­ma­ton­ta met­sää -> pystyt­täisi­in pois­ta­maan ihmisen maan uumenista ilmake­hään polt­ta­maa hiiltä.

    Esit­tämäsi puun kas­va­tus ja varas­toin­ti sopisi hyvin tropi­ikkin, jos­sa on helpohkosti saavutet­tavis­sa kak­sikym­men­tä ker­taa nopeampi puun kasvu kuin Suomessa.

    Mut­ta jos nyt met­sien osalta aloitet­taisi­in niistä tärkeim­mistä ja vaikut­tavim­mista asioista. Tropi­ikissa ja myös Euroopas­sa on hakat­tu pal­jaak­si kym­meniä miljoo­nia hehtaare­ja met­sää. Niihin sitoutunut hiili on karkeasti ottaen ilmake­hässä (ja meris­sä). Mitä jos velvoitet­taisi­in vaikka­pa Kes­ki-Euroopan maat ja Bri­tan­nia met­sit­tämään takaisin hakkaa­mansa met­sät sen sijaan että EU:ssa saivar­rel­laan Suomen met­sien käytön lisäämisestä. 

    Suomen met­sät kas­va­vat enem­män kuin koskaan ja Suomen met­sis­sä on enem­män puu­ta kuin koskaan ainakin sit­ten viimeisen jääkau­den. Suo­mi on Euroopan tasol­la hoi­tanut met­sän­sä esimerkil­lisen hyvin ja tekee sen jatkos­sakin. Muut EU-maat voitaisi­in velvoit­taa palaut­ta­maan met­sän­sä jääkau­den jälkeiselle ennä­tys­ta­solleen, niin saataisi­in sieltä ilmake­hään hukat­tu hiili takaisin metsiin.

  104. Osmo Soin­in­vaara: päästö­jen syn­nit ovat kulut­ta­ja­maan asia, jol­loin kiinalais­ten tuot­te­di­en päästöt Suomes­sa las­ke­taan Suomen päästöiksi.

    Mitä tuo tarkoit­taa ? Sitäkö, että kiinalainen hiil­isähköl­lä tehty esim. teknolo­gian tuote on Suomen päästöjä ? Siis , että Kiinas­sa valmis­tuk­seen käytet­ty ener­gia olisi Suomen päästöjä, ja esineestä , elinkaaren­sa jäl­keeen vapau­tu­va hiili olisi Suomen päästöjä.

    Näin ollen suo­ma­lainen ulko­maille viety puuaines jalostus­muo­toi­neen ja enr­giapäästöt eivät olisi suo­ma­laista päästöä.

    Ruot­sis­sa ajatel­laan näin :“Nyky­istä korkeam­mat puun kan­to­hin­nat ovat edel­ly­tys sille, että Ruot­si voisi muut­tua bio­talouteen nojaavak­si yhteiskun­tat­aloudek­si, arvioi nykyi­nen met­sän­o­mis­ta­ja ja Ruotsin enti­nen päämin­is­teri Göran Pers­son ruot­salaisen Lantbruk.com ‑verkkole­hden haastattelussa.

    “Jokainen uusi puukuu­tio, jon­ka hakkaamme, aut­taa kamp­pailus­sa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan”, hän sanoo.

    Perssonin mielestä Ruotsin met­sien kasvu ja hakku­ut on saata­va nousu­un, jot­ta ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa saataisi­in käänne aikaan. Kimmoket­ta täl­laiseen muu­tok­seen ei hänen mukaansa kuitenkaan nykyisel­lään ole, kos­ka raaka­pu­un hin­ta on liian alhainen.”

    Ruot­salaiset eivät nöyris­tele EU:n edessä ja samaa vaadin myös Suomen poliitikoilta.

  105. eemil:
    Ruot­salaiset eivät nöyris­tele EU:n edessä ja samaa vaadin myös Suomen poliitikoilta.

    Kan­nate­taan.

    Pysty­isikö joku selkok­ielis­es­ti ja lyhyesti avaa­maan EU:n päästölasken­nan peri­aat­tei­ta. Eli mm. sitä miltä osin puu­tuot­tei­den vien­ti huomioiden Suomen met­sien hakku­ut las­ke­taan Suomen päästöiksi.

    On totaalisen käsit­tämätön­tä jos vaikka­pa Nor­jaa (tosin ei EU:ssa) ei ran­gaista öljyn ja kaa­sun tuot­tamis­es­ta, vain sen kuluttamisesta.

    Toinen käsit­tämätön koh­ta on, että nyt kun mon­et maat ovat hakan­neet met­sän­sä vuo­sisato­jen kulues­sa (ja päästäneet hiilen ilmake­hään), niin niitä palk­i­taan päästölasken­nas­sa met­sien takaisinkas­vat­tamis­es­ta. Eli met­si­tyk­ses­tä saa ymmärtääk­seni päästöoikeuk­sia muille sek­tor­eille. Taas ne maat jot­ka ovat pitäneet met­sistään hyvä huol­ta saa­vat ran­gais­tuk­sia hyvin hoidet­tu­jen met­sien tas­apain­ois­es­ta käytöstä.

    Päästölasken­nas­sa ja siitä seu­raa­van “mak­su­velvol­lisu­u­den” määräämisessä pitää ottaa huomioon myös se, kuin­ka ympäristöä tuhoavaa kunkin maan toim­inta on aiem­min ollut. Eli öljyä, kaa­sua, hiiltä, met­siä ja mui­ta luon­non­va­ro­ja raiskan­neet ja siten ilmake­hään hiiltä ja mui­ta kasvi­huonekaa­su­ja päästäneet pitää lait­taa mak­samaan aiheut­ta­mas­taan vahingosta.

  106. vk: Muut EU-maat voitaisi­in velvoit­taa palaut­ta­maan met­sän­sä jääkau­den jälkeiselle ennä­tys­ta­solleen, niin saataisi­in sieltä ilmake­hään hukat­tu hiili takaisin metsiin.

    Juuri näin, ja nyt muun EU:n pitäisi mak­saa Suomelle ja Ruot­sille hiilen sidon­nas­ta tun­tu­vat kor­vauk­set. Mut­ta ei, Suo­mi mak­saa hiilipäästöistä. M.O.T. mus­ta onkin valkoista.

    Sekamet­sien suosimi­nen on ilmastoystävällistä

    Tutkimuk­sen mukaan met­sien viilen­tävä vaiku­tus kas­vaa, kun siir­ry­tään kohti rehevämpiä kasvu­paikko­ja. Rehe­vien kasvu­paikko­jen lehtipu­umet­siköt lisäävät ilmas­toa viilen­tävien hiukkas­ten muo­dos­tu­mista (aeroso­li­vaiku­tus) ja lisäk­si hei­jas­ta­vat havumet­siä enem­män säteilyä takaisin avaru­u­teen (albedovaiku­tus).

    Havupu­ut viilen­tävät ilmas­toa vähem­män kuin lehtipu­ut, vaik­ka eri­tyis­es­ti kuusimet­si­in sitoutuu kier­toa­jan aikana enem­män hiilid­iok­sidia kuin lehtimet­si­in. Rav­in­teikkail­la kasvu­paikoil­la myös havupuiden viilen­tävä aeoroso­li­vaiku­tus on suurem­pi kuin karuil­la. Karum­mil­la kasvu­paikoil­la havumet­sien aeroso­li­vaiku­tus ja albedovaiku­tus läh­es kumoa­vat toisensa.

    Ilmas­ton läm­pen­e­misen myötä lehtipuiden aeroso­li­vaiku­tuk­set kas­va­vat enem­män kuin havupuiden. Vuo­den 2050 ilmas­tossa on mah­dol­lista, että lehtimet­sien aikaansaa­ma viilen­tävä aeroso­li­vaiku­tus jopa ylit­tää hiilid­iok­sidi­vaiku­tuk­sen met­sikkö­ta­sol­la. Aerosoli­t­u­losten epä­var­muus on kuitenkin huo­mat­ta­va, kos­ka tieteelli­nen ymmär­rys muun muas­sa aerosolien vaiku­tuk­ses­ta pil­vien muo­dos­tu­miseen on puutteellista.

    – Tutkimus osoit­taa, että met­sien käyt­töä mietit­täessä pelkän hiilen­si­d­on­nan tarkastelu ei anna oikeaa kokon­aisku­vaa met­sien merk­i­tyk­ses­tä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa. Tarkastelu­un on tärkeää ottaa mukaan myös puuhun perus­tu­vat tuot­teet sekä albe­do- ja aeroso­li­vaiku­tuk­set, Kalliokos­ki pain­ot­taa. (Tuo­mo Kalliokos­ki, Luke, 2015)

    Suo­ma­lais­ten met­sien mon­imuo­toisu­us on vielä entis­es­täänkin lisään­tynyt uusien met­sänkas­vatuk­sen käytän­tö­jen kautta.

  107. eemil: Ja katin kon­tit, ei ole. . Met­sään jätet­ty puu mätänee. 

    Kun puu on saavut­tanut hiilen sidon­nan päätepis­teen, se alkaa toimia päästönä. Se tulee kaataa, jatko­jalostaa, sekä istut­taa uusia tilalle. Tämä on oikeaa met­sän vil­je­lyä, jol­la on ilmas­ton­muu­tos­ta ehkäi­sevää vaikutusta. 

    Puut eivät Suomes­sa ehdi joitakin luon­non­suo­jelu­aluei­ta luku­un otta­mat­ta saavut­taa hiilen sidon­nan päätepis­tet­tä. Talous­met­sien puu­pel­lois­sa “hakkuukyp­sät” tuk­it kaade­taan pääte­hakkuis­sa n. 60–80 vuotiaina.
    Van­hat (suo­jel­lut) met­sät, jois­sa hiilen­si­d­on­ta on päätepis­teessä ovat kes­ki-iältään n. 160 — 200 vuo­ti­ai­ta. Tehomet­sä­taloudelta suo­jat­tuna esim. män­ty elää n. 250 ja pohjoisem­mis­sa osis­sa maa­ta jopa 500 vuotiaaksi.
    Met­sien hiilen­si­d­on­nan kannal­ta avainkysymys onkin se, mik­si meil­lä talous­met­siä kas­vate­taan kuin broil­ere­i­ta. Niiden van­him­mat “uud­is­tuskyp­sätkin” met­sät hakataan aukioik­si jo met­sän varhaisiässä. Täl­lainen teho­tuote­tun puun hiilen­si­d­on­taom­i­naisu­udet esim. jatko­jalostet­tuna lau­tana ovat myös paljon huonom­mat kuin van­han ja hitaasti kas­va­neen tiivis­syisen puun.

  108. Markku: Talous­met­sien puu­pel­lois­sa “hakkuukyp­sät” tuk­it kaade­taan pääte­hakkuis­sa n. 60–80 vuotiaina.

    Kuitenkin Suomen met­sien hiilen­si­d­on­ta kas­vaa koko ajan, kuten seur:n raportin yhteenve­dos­ta voi päätellä:

    Kun met­siä tarkastel­laan ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnän näkökul­mas­ta, on tarkoituksenmukainen
    tarkasteluyk­sikön koko alue- tai maata­so. Pitkän aikavälin seu­ran­nat ovat osoit­ta­neet, että Suomen
    met­sistä voidaan otta puu­ta ener­giantuotan­toon 300 PJ vuosit­tain teol­lisu­u­den sivutuotevirtojen
    ja suo­ran ener­gia­pu­un han­k­in­nan kaut­ta. Samaan aikaan met­sien hiili­varas­to kas­vaa 30–40 Tg CO2 ekv. vuo­si­vauh­tia. Tämän julka­isun ske­naar­i­olu­vus­sa on tarkastel­laan koko Suomen met­sien met­sä­varo­jen ja hiili­varas­to­jen kehit­tymistä met­sien käsit­te­lyn eri inten­si­teeteil­lä ja myös muut­tuvan ilmas­ton olo­suhteis­sa. Laskel­mat osoit­ta­vat, että nyky­istä merkit­tävästi suurem­pi aines- ja
    ener­gia­pu­un han­k­in­ta on mah­dol­lista eri­tyis­es­ti läm­penevän ilmas­ton olo­suhteis­sa met­sien netto-
    hiilen­si­d­on­taa vaarantamatta. 

    Suomen met­säen­er­gia- ja hiili­varat ja niiden
    käyt­tö ilmas­ton­muu­tok­seen sopeutumisessa
    Ris­to Sievä­nen, Antti Asikainen, Eli­na Vapaavuori, Han­nu Ilves­nie­mi , 2012, Metla.

    Suo­ma­laisen havu/ sekamet­sän hiilen­si­d­on­tanopeus las­kee 80 vuo­den kohdal­la . On tarkoituk­sen­mukaista, että siinä vai­heessa met­sä uud­is­te­taan. Näin saavute­taan opti­maa­li­nen kasvu ja hiilen sidon­ta pysyy tehokkaana.

    Vuo­den 2014 alus­sa voimaan tul­lut met­sälain muutos
    antaa maan­omis­ta­jalle vapaam­mat kädet ja mahdol-
    lis­taa entistä parem­min met­sän­o­mis­ta­jien monipuolis­ten tavoit­tei­den yhteenso­vit­tamisen. Seur. linkissä tietoa moni-ikäiskasvatuksesta:

    http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/wp-content/uploads/2014/07/YTF-puheenvuoroja_1_2014_small.pdf

    Nyt ei voi enää puhua luon­to­jär­jestö­jen van­hoil­la slo­ganeil­la, tehomet­sä­talous, puu­pel­lot, mon­imuo­toisu­u­den vähen­tymi­nen jne. Olisi aika tul­la 2000-luvulle.

    1. Sor­ry eemil, muta vetoat väärään tilastoon.
      Ilmas­toa ei kiin­nos­ta se, paljonko on bio­mssaa sitoutuneena puiden runk­oi­hin vaan se, paljonko on bio­mas­saa sitoutuneena yhteen­sä. Runk­oi­hin sitoutunut on tietysti taloudel­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen, mut­ta se on eri asia.
      Js tuho­taan kymme­nen metriä syvä suo ja istute­taan sen paikalle met­sää, runk­oi­hin on sitoutunut enem­män bio­mas­saa kuin aiem­min, mut­ta hehtaar­ille selvästi vähemmän-
      Suomes­sa on enää hyvin vähän met­siä jäl­jel­lä, kos­ka ne on läh­es kaik­ki muutet­tu puu­pel­loik­si (kut­suuko joku Etelä-Amerikan eukaplyp­tusvil­jelmiä met­sik­si?) Puu­pel­los­sa on enem­män puu­ta — soti­laal­lisen suoris­sa riveis­sä — mut­ta vähem­män bio­mas­saa. Mustikat on usein jätet­ty jäl­jelle, mut­ta ei juuri mitään muuta.

  109. Mis­sä olet Suomes­sa näh­nyt suo­ria puurive­jä? Se on nor­maali muual­la, mut­ta aika ongel­malli­nen. Eläimet ei elä siel­lä, kun ne näkyy kilo­metrin päähän.

  110. vk: Muut EU-maat voitaisi­in velvoit­taa palaut­ta­maan met­sän­sä jääkau­den jälkeiselle ennä­tys­ta­solleen, niin saataisi­in sieltä ilmake­hään hukat­tu hiili takaisin metsiin.

    Muut EU.maat tietenkin sanovat, että sato­ja vuosia sit­ten poltet­tu­jen met­sien hiili on jo ehtinyt sitoutua takaisin ties mihin. 

    Tuos­ta aikaisemin toimite­tus­ta linkistä:

    “In the EU, how­ev­er, forests cur­rent­ly grow more than they are har­vest­ed. This means they, on bal­ance, act as a ”car­bon sink”. Over­all, they remove more than 400 mil­lion tonnes of CO2 from the atmos­phere each year – equiv­a­lent to 10% of total EU green­house gas emissions.

    But some mem­ber states have asked to increase the har­vest thresh­old to 100%. While this could be sus­tain­able, in the sense that there would be no net for­est emis­sions, it reduces the for­est sink beyond what would have hap­pened with­out that pol­i­cy. This leads to an increase in CO2 con­cen­tra­tions in the atmos­phere, which is effec­tive­ly the same as an increase in emis­sions. A review of these dif­fer­ent approach­es found that between 53 and 376 Mt CO2/year could poten­tial­ly be left unaccounted.”

    Bio­jut­tu­ja markki­noidaan ilmas­to­vaiku­tuk­sil­la, jot­ka sit­ten napakasti kiel­letään kun huo­mataan ettei nämä ilmas­to­vaiku­tuk­set olleetkaan kovin hyviä.

  111. Kaik­ki on suh­teel­lista; Suo­jel­tu­ja met­siä on Suomes­sa kaikki­aan 2,7 miljoon­aa hehtaaria, eli 12,0 pros­ent­tia met­sä- ja kitu­maan pin­ta-alas­ta. Suo­jel­tu­jen met­sien pin­ta-ala koos­t­uu lak­isääteis­ten suo­jelu­aluei­den met­sistä sekä talous­met­sien mon­imuo­toisu­u­den suo­jeluko­hteista. Lak­isääteis­ten suo­jelu­aluei­den met­siä on 2,4 miljoon­aa hehtaaria (10,6 % met­sä- ja kitu­maan pin­ta-alas­ta) ja talous­met­sien mon­imuo­toisu­u­den suo­jeluko­htei­ta met­siä 0,3 miljoon­aa hehtaaria (1,5 %). (LuKe)

    Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on enää hyvin vähän met­siä jäl­jel­lä, kos­ka ne on läh­es kaik­ki muutet­tu puu­pel­loik­si (kut­suuko joku Etelä-Amerikan eukaplyp­tusvil­jelmiä metsiksi?) 

    Suomes­sa on siis paljon luon­non­ti­laisia met­siä suo­jel­tuna, eikä Etelä-Amerikan puu­pel­lot ole suo­ma­l­is­ten verovaroil­la viljeltyjä.

    Osmo Soin­in­vaara: Js tuho­taan kymme­nen metriä syvä suo ja istute­taan sen paikalle met­sää, runk­oi­hin on sitoutunut enem­män bio­mas­saa kuin aiem­min, mut­ta hehtaar­ille selvästi vähemmän-

    Suo on taasen eri ekosys­tee­mi kuin met­sä, eikä suo­ta tuho­ta kym­men­tä metriä. Hiilikai­vok­set sen sijaan ovat sato­ja mtere­jä syvyy­deltään. Eivätkä niiden vuosim­il­jardis­et hiili­varat uusi­udu koskaan. Ne on tuhot­tu täältä ikuisuuteen.

    eemil:

    Kaik­ki on suh­teel­lista; Suo­jel­tu­ja met­siä on Suomes­sa kaikki­aan 2,7 miljoon­aa hehtaaria, eli 12,0 pros­ent­tia met­sä- ja kitu­maan pin­ta-alas­ta. Suo­jel­tu­jen met­sien pin­ta-ala koos­t­uu lak­isääteis­ten suo­jelu­aluei­den met­sistä sekä talous­met­sien mon­imuo­toisu­u­den suo­jeluko­hteista. Lak­isääteis­ten suo­jelu­aluei­den met­siä on 2,4 miljoon­aa hehtaaria (10,6 % met­sä- ja kitu­maan pin­ta-alas­ta) ja talous­met­sien mon­imuo­toisu­u­den suo­jeluko­htei­ta met­siä 0,3 miljoon­aa hehtaaria (1,5 %). (LuKe)

    Suomes­sa on siis paljon luon­non­ti­laisia met­siä suo­jel­tuna, eikä Etelä-Amerikan puu­pel­lot ole suo­ma­l­is­ten verovaroil­la viljeltyjä.

    Suo on taasen eri ekosys­tee­mi kuin met­sä, eikä suo­ta tuho­ta kym­men­tä metriä. Hiilikai­vok­set sen sijaan ovat sato­ja mtere­jä syvyy­deltään. Eivätkä niiden vuosim­il­jardis­et hiili­varat uusi­udu koskaan. Ne on tuhot­tu täältä ikuisuuteen.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Sor­ry eemil, muta vetoat väärään tilastoon.
    Ilmas­toa ei kiin­nos­ta se, paljonko on bio­mssaa sitoutuneena puiden runk­oi­hin vaan se, paljonko on bio­mas­saa sitoutuneena yhteen­sä. Runk­oi­hin sitoutunut on tietysti taloudel­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen, mut­ta se on eri asia.
    Js tuho­taan kymme­nen metriä syvä suo ja istute­taan sen paikalle met­sää, runk­oi­hin on sitoutunut enem­män bio­mas­saa kuin aiem­min, mut­ta hehtaar­ille selvästi vähemmän-
    Suomes­sa on enää hyvin vähän met­siä jäl­jel­lä, kos­ka ne on läh­es kaik­ki muutet­tu puu­pel­loik­si (kut­suuko joku Etelä-Amerikan eukaplyp­tusvil­jelmiä met­sik­si?) Puu­pel­los­sa on enem­män puu­ta – soti­laal­lisen suoris­sa riveis­sä –mut­ta vähem­män bio­mas­saa. Mustikat on usein jätet­ty jäl­jelle, mut­ta ei juuri mitään muuta.

    Runk­op­u­us­sa bio­mas­sa säi­lyy met­sässäkin pitk­iä aiko­ja, vaik­ka sen 200 vuot­ta lahoa­mat­ta. Ilmas­ton kannal­ta se kan­nat­taa toki kor­ja­ta aikaisem­min, mikäli sille on hiilin­ielukäyt­töä ja aloit­taa uuden bio­mas­san kerryttäminen.
    Sen sijaan muu bio­mas­sa (risut ja oksat) ovat hel­posti lahoavia eivätkä sido hiiltä pikik­si ajoik­si. Ne kyl­lä kan­nat­taa ilmas­ton kannal­ta kerätä pois met­sästä lahomas­ta, jos niil­lä voidaan säästää uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen käyttöä.

  113. Jos suur­in­ta (tule­vaisu­udessa) kasvi­huonepäästöjä aiheut­tavaa ongel­maa, eli väestönkasvua, ei huomioi­da, niin kaik­ki lasken­tata­vat ovat Suomelle vahin­gol­lisia ja perus­teeltaan muutenkin kyseenalaisia.

    1. Pekka Num­mi­nen. Syn­tyvyys on Suomes­sa ollut kärk­i­ta­soa Euroopas­sa, vai­ka se nyt on jonkin ver­ran lähen­tynyt euroop­palaista tasoa.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Sor­ry eemil, muta vetoat väärään tilastoon.
    Ilmas­toa ei kiin­nos­ta se, paljonko on bio­mssaa sitoutuneena puiden runk­oi­hin vaan se, paljonko on bio­mas­saa sitoutuneena yhteen­sä. Runk­oi­hin sitoutunut on tietysti taloudel­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen, mut­ta se on eri asia.
    Js tuho­taan kymme­nen metriä syvä suo ja istute­taan sen paikalle met­sää, runk­oi­hin on sitoutunut enem­män bio­mas­saa kuin aiem­min, mut­ta hehtaar­ille selvästi vähemmän-
    Suomes­sa on enää hyvin vähän met­siä jäl­jel­lä, kos­ka ne on läh­es kaik­ki muutet­tu puu­pel­loik­si (kut­suuko joku Etelä-Amerikan eukaplyp­tusvil­jelmiä met­sik­si?) Puu­pel­los­sa on enem­män puu­ta – soti­laal­lisen suoris­sa riveis­sä –mut­ta vähem­män bio­mas­saa. Mustikat on usein jätet­ty jäl­jelle, mut­ta ei juuri mitään muuta.

    Suomen met­säpin­ta-ala ei ole viime vuosikym­meninä juuri muut­tunut. Lisään­tynyt kasvu johtuu parem­mas­ta met­sien hoi­dos­ta ja lämpimäm­mistä kasvukau­sista. Tuo suonäkökul­ma siis vähän ontuu, sil­lä soi­ta ei enää laa­jas­sa mitas­sa ojite­ta ja metsitetä. 

    On aivan selvää, ettei EU tule hyväksymään sitä, että vuo­tu­inen met­sänkasvu voitaisi­in haka­ta kokon­aan pois. Järkeväm­pää olisi tavoitel­la esim Ruotsin nyky­istä 80%:n hakku­umääriä, ja sitä, että myös kasvun nopeu­tu­mi­nen huomioidaan.

  115. “lehtipu­umet­siköt lisäävät ilmas­toa viilen­tävien hiukkas­ten muo­dos­tu­mista (aeroso­li­vaiku­tus) ja lisäk­si hei­jas­ta­vat havumet­siä enem­män säteilyä takaisin avaruuteen”

    Lehtipuiden, kuten koivun ja hybridi­haa­van, kas­va­tus on vain teo­ri­aa nykyisel­lä ylisu­urel­la hirvikan­nal­la. Vähänkään etääm­mäl­lä vilkkaista maan­teistä syövät suihinsa.

    Kymme­nen vuot­ta sit­ten meille ker­rot­ti­in Suomen lehmien (270 000) röy­htäi­lyn syn­nyt­tävän enem­män haitallisia kasvi­huonekaa­su­ja kuin Suomen autot.
    Sit­tem­min uusien auto­jen CO2 päästöt ovat alentuneet.
    Hirvikan­ta on nyky­isin saman­ta­soinen kasvi­huonekaa­su­jen lähde kuin automme. Hirvi on märe­hti­jä kuten lehmäkin. Met­sis­sä on 100 000 hirveä joista jokainen tuot­taa 100 kiloa metaa­nia vuodessa (olete­taan samaa määrää kuin lehmällä).

    Hirvi on myös hiilin­ielu­tuho­lainen, sil­lä se syö päivit­täin 50 kiloa met­säbio­mas­saa. Vuodessa hirvet muut­ta­vat 1825 000 ton­nia hiilin­ielua 10 000 ton­niksi metaania.

    Hirvikan­nan pienen­tämi­nen esim viides­osaan nykyis­es­tä met­sä­taloudel­lis­es­ti haitallis­es­ti määrästä olisi val­ta­va ilmastoteko.

  116. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    Hirvikan­nan pienen­tämi­nen esim viides­osaan nykyis­es­tä met­sä­taloudel­lis­es­ti haitallis­es­ti määrästä olisi val­ta­va ilmastoteko.

    Jospa aloitet­taisi­in valko­hän­täpeuras­ta. Vierasla­jista, joka ei kuu­lu suo­ma­laiseen fau­naan. Lajin elim­i­noin­nil­la tulisi ympäristö­vaiku­tuk­sia, vaar­al­liset kolar­it väheni­sivät ja ennen kaikkea tärkeä väli-isän­tä punkeille poistuisi.

  117. Maan­omis­ta­jan oikeus tehdä met­säl­lään mitä itse halu­aa?   Vrt. vesialueen omis­ta­jan oikeudet. Onko met­sän­o­mis­ta­jan oikeus todel­lakin ehdo­ton? Yhteiskun­ta tukee verovaroin met­sän “uud­is­tamista” , met­sätei­den rak­en­tamista, maan­muokkaus­ta, istuttamista.

  118. Tim­oT: Sen sijaan muu bio­mas­sa (risut ja oksat) ovat hel­posti lahoavia eivätkä sido hiiltä pikik­si ajoiksi. 

    Mikä on “pitkä aika” ja “hel­posti lahoava”?

    Tätä on nimit­täin tutkit­tu Suomes­sa. Lainaan itseäni tuol­ta ylempää:

    “Jopa 2 cm halka­isi­jais­es­ta oksas­ta on E‑Suomessa 20v kulut­tua jäl­jel­lä n. 20%, 10 cm ranka­pu­us­ta melkein puo­let. Kan­nos­ta P‑Suomessa on 100v jäl­keen jäl­jel­lä vielä yli 35%.”

    1. Olen­naista ilmas­ton kannal­ta on, kuin­ka paljon bio­mas­saan on sitoutunut hiiltä ei se, kuin­ka nopeasti tämä varas­to kiertää. Vaik­ka risut lahoa­vat nopeasti, se ei hait­taa, jos uusia tulee tilalle.

  119. Tämä kepuske­naario on muuten *täysin* järjetön.

    Leikon olen­naiset koh­dat raportista, jon­ka nimi on:

    “Ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian vaiku­tusarviot: Yhteenvetoraportti”

    Seu­raa­va koh­ta on tiivistelmästä:
    Ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen vaikut­taa taloudel­liseen ohjauk­seen ja kansan­talouteen. Vaiku­tusarviois­sa kansan­tuote supis­tu­isi 2030 noin 0,6 pros­ent­tiyk­sikköä ver­rat­tuna perusuraan. 

    —————

    Ener­gia- ja ilmas­tostrate­gia mak­saa siis selvää rahaa ver­rat­tuna perusske­naar­i­oon. Noh, kaipa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mis­es­ta kan­nat­taa jotain mak­saakin? Varmaankin.

    Mut­ta sivu 78 onkin karua luettavaa:

    “Vuo­teen 2030 men­nessä Suomen net­topäästö­jen arvioidaan pysyvän suurin piirtein vuo­den 2014 tasolla.”

    ————

    SIIS MITÄ? “Ilmas­tostrate­giamme” mak­saa mil­jarde­ja ja lop­putu­lok­se­na on, etteivät päästöt vähene tippaakaan?

    Mikä ihmeen ilmas­tostrate­gia tämä on? Kuu­lostaa enem­mänkin rahan­polt­tostrate­gial­ta, ihan vas­taaval­ta vir­i­tyk­seltä kuin sak­salais­ten energiewende. 

    Seli­tys on raportisssa:
    “Tämä johtuu siitä, että vaik­ka päästökaup­pasek­torin päästö­jen arvioidaan vähen­tyvän reilut 25 % ja taakan­jakosek­torin päästö­jen noin 15 % (WEM) tai 30 % (WAM), met­sä­maan hiilin­ielu piene­nee strate­gias­sa tavoitel­lul­la koti­maisen puun käytön tasol­la 55 % (WEM) tai jopa 65 % (WAM) vuo­den 2014 tasos­ta, toteu­tu­vas­ta puunkäytöstä riippuen. ”

    WEM = perusskenaario
    WAM = lisä­toimien ske­naario (ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian mukainen skenaario)

    Toisin sanoen hal­li­tuk­sen met­säs­trate­gia tor­pe­doi aivan kaik­ki muut ilmas­to­teot kum­mas­sakin ske­naar­ios­sa, mut­ta lisä­toimis­sa se vain mak­saa enem­män ja lop­putu­loskin on ilmas­ton kannal­ta huonompi. 

    Mitä ihmeen järkeä täl­lai­sis­sa strate­giois­sa on?

    http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16902

  120. Pent­ti Kallio: . Onko met­sän­o­mis­ta­jan oikeus todel­lakin ehdo­ton? Yhteiskun­ta tukee verovaroin met­sän “uud­is­tamista” , met­sätei­den rak­en­tamista, maan­muokkaus­ta, istuttamista.

    Minne kyseinen tuki kohden­tuu ? Se menee urakoit­si­joille, MHY:lle , met­säy­htiöille ja kaikille met­sänvil­je­lyketjun osal­lisille. Itse met­sän­o­mis­ta­jalle jää veron­mak­su­velvol­lisu­us ja kartel­lisoidut puunhinnat.

    Met­säau­toti­et ovat yhteiskun­nan käytössä monin tavoin samoinkuin met­sät jokamiehenoikeuk­sien kaut­ta. Met­sän­o­mis­ta­jat vas­taa­vat tei­den kun­nos­sa — ja ylläpi­dos­ta var­masti oman käytön osuuden.

    Sylt­ty: While this could be sus­tain­able, in the sense that there would be no net for­est emis­sions, it reduces the for­est sink beyond what would have hap­pened with­out that policy

    Miten sit­ten huomioidaan eteläisen Euroopan met­sien tuhoami­nen varhaisi­na vuosikym­meninä. Nyt Suomen kaltais­ten met­säis­ten val­tioiden pitäisi mak­saa nuo ryöstöhakku­ut, ei ole röyhkey­del­lä rajaa.

  121. “Vaik­ka risut lahoa­vat nopeasti, se ei hait­taa, jos uusia tulee tilalle.”

    ???? — met­sään lahoa­maan jäte­tyt risut eivät hait­taa. Samat risut ovat kuitenkin lasken­nal­lis­es­ti rasite jos ne polte­taan öljyn/kivihiilen sijas­ta tai risu­ista tehdään muovia kor­vaavia tuotteita?

    Yhtä nopeasti niitä kor­vaavia risu­ja kas­vaa tilalle annetaan risu­jen laho­ta met­sässä tai ote­taan ne met­sästä pois. 

    Met­sä­taloudessa puhutaan myös luon­non­pois­tu­mas­ta. Luon­non­pois­tu­ma tarkoit­taa sitä puus­ton määrää, joka häviää luon­non­mukai­sista syistä, esimerkik­si luon­non­tuho­jen kaut­ta. Ensin kuolee, ja sen jäl­keen lahoaa. Met­sän hoito­toimen­piteil­lä pyritään lisäämään met­sän puiden järeän run­gon osu­ut­ta ja otta­maan talouskäyt­töön bio­mas­saa joka menetet­täisi­in luonnonpoistumana.

    1. ???? – met­sään lahoa­maan jäte­tyt risut eivät hait­taa. Samat risut ovat kuitenkin lasken­nal­lis­es­ti rasite jos ne polte­taan öljyn/kivihiilen sijas­ta tai risu­ista tehdään muovia kor­vaavia tuotteita?

      Eivät ole, juuri sik­si, että ne lahoaisi­vat joka tapauk­ses­sa. Met­sän sisältämän yhteen­las­ke­tun bio­mas­sa pienen­e­m­i­nen — tai hitaampi kasvu — on.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Js tuho­taan kymme­nen metriä syvä suo ja istute­taan sen paikalle met­sää, runk­oi­hin on sitoutunut enem­män bio­mas­saa kuin aiem­min, mut­ta hehtaar­ille selvästi vähemmän-

    Mon­tako puu­ta Osmo tiedät istute­tun hiilikai­vok­sen, oljy- tai kaa­suläh­teen paikalle mis­sään päin maailmaa? 

    eemil:
    Miten sit­ten huomioidaan eteläisen Euroopan met­sien tuhoami­nen varhaisi­na vuosikym­meninä. Nyt Suomen kaltais­ten met­säis­ten val­tioiden pitäisi mak­saa nuo ryöstöhakku­ut, ei ole röyhkey­del­lä rajaa.

    EU-neu­vot­telupöy­dis­sä heikoin tai tyh­min pää­tyy mak­sum­iehek­si. Valitet­ta­van usein Suomen edus­ta­jat ovat olleet heikko­ja tai tyh­miä. Kaikki­in ytimi­in halu­ami­nen jo yksi­no­maan johtaa mak­sum­iehen rooliin.

    Mik­si EU ei ase­ta tiukko­ja rajoituk­sia hiilen, öljyn ja maakaa­su­varo­jen hyö­dyn­tämiselle sen sijaan että näpertelee rajoituk­sia uusi­u­tu­vien (kuten Suomen met­sät) luon­non­va­ro­jen käytölle?

  123. Sylt­ty: Mikä on “pitkä aika” ja “hel­posti lahoava”?

    Tätä on nimit­täin tutkit­tu Suomes­sa. Lainaan itseäni tuol­ta ylempää:

    “Jopa 2 cm halka­isi­jais­es­ta oksas­ta on E‑Suomessa 20v kulut­tua jäl­jel­lä n. 20%, 10 cm ranka­pu­us­ta melkein puo­let. Kan­nos­ta P‑Suomessa on 100v jäl­keen jäl­jel­lä vielä yli 35%.”

    Pitkä aika tarkoit­taa fos­sil­i­sis­sa polt­toaineis­sa todel­la pitkää aikaa, miljoo­nia vuosia. Nuo mainit­se­masi ajat ovat vain silmäräpäys siihen ver­rat­tuna, jos uusi­u­tuvil­la halu­taan säästää hiiltä. Mut­ta jos kivi­hi­ilen ja öljyn polt­ta­mi­nen on parem­pi vai­h­toe­hto, niin kyl­lä se min­ulle käy. Enem­mistö päät­tää maa­pal­lon itsemurhastakin.

    1. Emme me voi tehdä ilmastopoli­ti­ikkaa miljoo­nan vuo­den per­spek­ti­ivil­lä, kos­ka ongel­ma on aku­ut­ti. Sik­si on kat­sot­ta­va, mitä poli­ti­ikkamme vaikut­taa seu­raavien vuosikym­menten aikavälillä.
      Tässä suh­teessa puun polt­ta­mi­nen on han­kala asia. Saavutet­tua ener­giayk­sikköä kohden se tuot­taa selvästi enem­män hiilid­iok­sidia kuin kivi­hi­ili. Sitou­tu­mien takaisi paran­taa puun polton tilan­net­ta niin, että noin kol­menkym­men vuo­den kulut­tua pun­tit ovat tasan ja siitä eteen­päin puu voit­taa kivi­hi­ilen. Puus­ta valmis­te­tut liiken­nepolt­toaineet ovat vielä hitaampia, kos­ka niiden valmis­t­a­mi­nen polt­toaineek­si kulut­taa ener­giaa ja tuot­taa päästöjä.

  124. eemil: Miten sit­ten huomioidaan eteläisen Euroopan met­sien tuhoami­nen varhaisi­na vuosikymmeninä. 

    Ehdo­tatko, että las­ke­taan kaik­ki päästöt kaik­il­ta ajoil­ta, ml koko Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den his­to­ria, ja lähde­tään sit­ten näistä luvuista liikkeelle? 

    Enpä tiedä olisiko tuo meille mitenkään edullista, tääl­lä kun on pitänyt aina läm­mit­tää talo­ja ja sitä tehti­in ainakin 70-luvul­la pitkälti öljyllä.

    Vai ehdo­tatko että mei­dän tulee tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta mut­ta ei oikeas­t­aan kan­natakaan tor­jua sitä? Siinä tapauk­ses­sa en ymmär­rä, mihin me näitä met­sä- risu yms. kalli­ik­si tule­via risu­paket­te­ja oikein tarvitaan. 

    Kyl­lä minä hyväksyn sel­l­aisen mielip­i­teen, ettei nyky­isil­lä ehdoil­la Suomen kan­na­ta tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta, kos­ka se on epäreilua meitä kohtaan. Siinä tapauk­ses­sa en kuitenkaan hyväksy minkän­laisia puo­lus­telu­ja sille, että met­sään käytetään sent­tiäkään verovaro­ja “ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan” nimissä.

    Eli et voi olla samaan aikaan sitä mieltä, että:
    1) Met­säs­trate­gia tulee toteut­taa, kos­ka ilmastomuutos
    JA
    2) Met­säs­trate­gian päästöistä ei tarvitse välit­tää, kos­ka se on epäreilua meitä kohtaan

    Eli voisitko päät­tää, pitääkö ilmas­ton­muu­tos­ta tor­jua vai ei? Kyllä/ei riit­tää val­lan mainiosti.

  125. Sylt­ty: “Tämä johtuu siitä, että vaik­ka päästökaup­pasek­torin päästö­jen arvioidaan vähen­tyvän reilut 25 % ja taakan­jakosek­torin päästö­jen noin 15 % (WEM) tai 30 % (WAM), met­sä­maan hiilin­ielu piene­nee strate­gias­sa tavoitel­lul­la koti­maisen puun käytön tasol­la 55 % (WEM) tai jopa 65 % (WAM) vuo­den 2014 tasos­ta, toteu­tu­vas­ta puunkäytöstä riippuen. ”

    WEM = perusskenaario
    WAM = lisä­toimien ske­naario (ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian mukainen skenaario)

    No ei men­nyt kauan, kun julka­isti­in uusi VNK julka­isu 59/2017, jos­sa tode­taan mm:

    “Tuor­eim­mas­sa kasvihuonekaasuinventaariossa
    44 met­sä­maan nielu on ollut joidenkin tilas­to-vuosien osalta selvästi suurem­pi kuin aiem­mas­sa inven­taar­ios­sa 31 on arvioitu. Esimerkik­si vuo­den 2014 met­sä­maan nielu on tuor­eim­man arvioin­nin mukaan 7,6 Mt CO2-
    ekv. suurem­pi kuin edel­lisessä inven­taar­ios­sa arvioitiin. …
    Uusim­mat inven­taar­i­o­tu­lok­set eivät kuitenkaan ole ver­ran­nol­lisia WEM-ja WAM-ske­naar­i­o­laskelmi­in, jot­ka on tehty VMI11-aineis­toon perustuen. Jot­ta ske­naar­i­o­laskel­mat oli­si­vat ver­ran­nol­lisia uusimpi­en inven­taar­i­o­tu­losten kanssa, tulisi ske­naar­i­o­laskelmien puus­ton kehi­tysarviot päivit­tää vas­taa­maan uus­in­ta inventaariota.”

  126. Osmo Soin­in­vaara:
    Emme me voi tehdä ilmastopoli­ti­ikkaa miljoo­nan vuo­den per­spek­ti­ivil­lä, kos­ka ongel­ma on aku­ut­ti. Sik­si on kat­sot­ta­va, mitä poli­ti­ikkamme vaikut­taa seu­raavien vuosikym­menten aikavälillä.
    Tässä suh­teessa puun polt­ta­mi­nen on han­kala asia. Saavutet­tua ener­giayk­sikköä kohden se tuot­taa selvästi enem­män hiilid­iok­sidia kuin kivi­hi­ili. Sitou­tu­mien takaisi paran­taa puun polton tilan­net­ta niin, että noin kol­menkym­men vuo­den kulut­tua pun­tit ovat tasan ja siitä eteen­päin puu voit­taa kivi­hi­ilen. Puus­ta valmis­te­tut liiken­nepolt­toaineet ovat vielä hitaampia, kos­ka niiden valmis­t­a­mi­nen polt­toaineek­si kulut­taa ener­giaa ja tuot­taa päästöjä.

    Sik­sipä juuri kan­nat­taisi siir­tyä uusi­u­tu­vi­in polt­toaineisi­in nyt heti eikä vas­ta 30 vuo­den päästä. Tuol­loin siitä saataisi­in hyö­tyä vas­ta 60 vuo­den päästä.

  127. Sylt­ty: Ehdo­tatko, että las­ke­taan kaik­ki päästöt kaik­il­ta ajoil­ta, ml koko Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­den his­to­ria, ja lähde­tään sit­ten näistä luvuista liikkeelle? 

    Enpä tiedä olisiko tuo meille mitenkään edullista, tääl­lä kun on pitänyt aina läm­mit­tää talo­ja ja sitä tehti­in ainakin 70-luvul­la pitkälti öljyllä. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että Suomen met­sis­sä on hyvän met­sän­hoidon ansios­ta puu­ta täl­lä het­kel­lä enem­män kuin koskaan sit­ten viimeisen jääkau­den. Ja että puus­ton määrän kasvu on suurem­paa kuin koskaan. Suo­mi on siten hoi­tanut esimerkil­lisen hyvin omat met­sän­sä ja niiden hiilinielun.

    Samaa ei voi sanoa suurim­mas­ta osas­ta Euroopan mai­ta. Esim. Englan­nis­sa met­sät peit­tävät nykyään maa-alas­ta vajaat 15% kun aiem­min koko saari on ollut met­sien peitossa. On perustel­tua vaa­tia kaikkia mai­ta tekemään enem­män met­sien takaisinkas­vat­tamisek­si, met­sien bio­mas­san lisäämisek­si (tihey­tymi­nen ja järey­tymi­nen) ja sil­lä tavoin hiilen palaut­tamisek­si kasvillisuuteen.

    Muis­te­len, että ilmake­hässä on nyt kolme ker­taa enem­män hiiltä kuin mitä maa­pal­lon met­sis­sä on. Teol­lis­tu­misen aikana hiilen määrä ilmake­hässä on kaiketi lisään­tynyt noin 40%. Siten palatak­semme teol­lis­tu­mista edeltävään aikaan ilmake­hästä pitäisi pois­taa noin kol­mannes hiilestä. 

    Jos uno­hde­taan meri­in sitoutuva/vapautuva hiilid­iok­si­di, niin tuo­hon tavoit­teeseen päästäisi­in niin, että met­sien bio­mas­san määrä lisät­täisi­in noin kaksinkertaiseksi. 

    Esim. Englan­ti pysty­isi met­si­tyk­sel­lä moninker­tais­ta­maan met­sien bio­mas­san. Suomes­sa lisäämis­mah­dol­lisu­us on paljon vähäisem­pi kos­ka olemme jo niin met­säi­nen maa. Suurin met­si­tyspo­ten­ti­aali on ilmeis­es­ti Afrikas­sa, pääosin edulli­sis­sa kasvuolosuhteissa. 

    Met­si­tyk­sil­lä ja jo ole­mas­sa ole­vien met­sien hyväl­lä hoidol­la (tihey­tymi­nen ja järey­tymi­nen) olisi saatavis­sa merkit­tävä hiilen/hiilidioksidin määrän vähen­nys ilmake­hässä. Real­is­mia voisi olla jopa kol­mannes ilmake­hän ylimäärähi­ilid­iok­sidista. Tropi­ikissa puiden kasvu on 10–20 ker­taa Suomea nopeam­paa, joten vaiku­tus olisi saatavis­sa muu­tamis­sa vuosikymmenissä.

  128. Sylt­ty: Eli voisitko päät­tää, pitääkö ilmas­ton­muu­tos­ta tor­jua vai ei? Kyllä/ei riit­tää val­lan mainiosti.

    Kyl­lä pitää tor­jua, mut­ta kan­nat­taa säi­lyt­tää suh­teel­lisu­u­den taju globaalis­sa mitas­sa. Ensik­sikin Trump vetäy­tyi ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta, kos­ka se heiken­tää amerikkalais­ten kil­pailukykyä. Kyse on aivan eri kokolu­okan päästöistä ja nieluista Suomeen verrattuna.

    Toisek­si Yhdis­tynei­den kansakun­tien (YK) elin­tarvike- ja maat­alousjär­jestön (FAO) tuor­eim­man met­sä­varain­ven­toin­nin (Glob­al For­est Resources Assess­ment 2010 – FRA 2010)
    mukaan maail­man met­säpin­ta-ala on 4,03 mil­jar­dia hehtaaria eli 31 pros­ent­tia maa­pal­lon maap­in­taalas­ta. Viidennes maail­man metsäalasta,kaikkiaan 809 miljoon­aa hehtaaria, sijait­see Venäjäl­lä. Seu­raavak­si eniten metsää
    on Brasil­ias­sa, Kanadas­sa, USA:ssa ja Kiinas­sa. Näi­den viiden maan alueel­la kas­vaa yli puo­let maail­man metsistä. 

    Pari­isin ilmas­tosopimuk­ses­sa mon­et nyt sopimuk­seen liit­tyneistä maista ovat pieniä, joten sopimuk­ses­sa ole­vat maat vas­taa­vat täl­lä erää vas­ta 47,5 pros­en­tista maail­man päästöistä.

    Esimerkik­si Venäjä on ilmoit­tanut, ettei se ei aio nopeut­taa rat­i­fioin­tia vain muiden maid­en tahdis­sa pysyäk­seen. Venäjän pres­i­dentin ilma­s­toneu­vo­nan­ta­ja Alek­san­dr Bredrit­s­ki sanoi, että Venäjän on vielä otet­ta­va aske­lia kansal­lises­sa lain­säädän­nössään ennen kuin sopimus voidaan ratifioida.

    Suomes­sa on met­sää 22,8 miljoon­aa hehtaaria, siis häviävän pieni osa kaik­ista maail­man met­sistä. Siis karu totu­us on , että vaik­ka Suo­mi olisi hakkaa­mat­ta 100 % met­sistään, niin ilmas­ton­muu­tos ei hidas­tu­isi pätkääkään, käytän­nösssä. Jo yksistään hidas­tunut hiilen­si­d­on­ta nol­laisi nielun globaalisti.

    Sen sijaan met­sä­taloudel­la on ratkai­se­va merk­i­tys Suomen kansan­taloudelle. Met­sä­te­ol­lisu­us on keskeinen hyv­in­voin­nin tuo­ja Suomes­sa. Ala tuo yli 20 pros­ent­tia Suomen vien­ti­t­u­loista ja työl­listää eri­tyis­es­ti maakunnissa. 

    Kos­ka Suomen met­sien päästö/nieluvaikutus on maail­man mit­takaavas­sa niin pieni, niin herää epäi­ly lasken­na tarkoi­tus­peri­stä. Ja sehän on varmis­taa muiden EU-maid­en kil­pailukykyä ver­rat­tuna Suomeen ja mui­hin met­säisi­in val­tioi­hin. Se ja vain ain­oas­taan se on tämän met­säsek­toripäästöpoli­ti­ikan päämäärä.

    Joten ei Suomen pidä luul­la marssi­vansa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan etur­in­ta­man uljaana rita­ri­na. Meille on varat­tuna tyh­män Don Quioten rooli.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Emme me voi tehdä ilmastopoli­ti­ikkaa miljoo­nan vuo­den per­spek­ti­ivil­lä, kos­ka ongel­ma on aku­ut­ti. Sik­si on kat­sot­ta­va, mitä poli­ti­ikkamme vaikut­taa seu­raavien vuosikym­menten aikavälillä.
    Tässä suh­teessa puun polt­ta­mi­nen on han­kala asia. Saavutet­tua ener­giayk­sikköä kohden se tuot­taa selvästi enem­män hiilid­iok­sidia kuin kivi­hi­ili. Sitou­tu­mien takaisi paran­taa puun polton tilan­net­ta niin, että noin kol­menkym­men vuo­den kulut­tua pun­tit ovat tasan ja siitä eteen­päin puu voit­taa kivi­hi­ilen. Puus­ta valmis­te­tut liiken­nepolt­toaineet ovat vielä hitaampia, kos­ka niiden valmis­t­a­mi­nen polt­toaineek­si kulut­taa ener­giaa ja tuot­taa päästöjä. 

    Ongel­ma pitää ratkaista sekä pienel­lä että pitkäl­lä aikavälil­lä. Toisin sanoen: ei kan­na­ta selviy­tyä seu­raavas­ta paris­takymmen­estä vuodes­ta vain huo­matak­seen, että on tuhon­nut mah­dol­lisu­u­den selvitä sitä seu­raavas­ta paris­takymmen­estä vuodesta.

    Täl­lä per­spek­ti­ivil­lä fos­si­ilis­ten polt­tamisen lopet­ta­mi­nen on tärkeäm­pää kuin puun käytön lopettaminen.

    Ja viimeistään sadan vuo­den tähtäimel­lä suuri osa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön vapaut­ta­mas­ta hiilestä pitää saa­da palautet­tua maan sisään vaikkana sit­ten puu­na. Toki tähän pitää ensin kehit­tää sel­l­ainen teknolo­gia, että hiili ei pääse vapau­tu­maan maan kuores­ta takaisin ilmakehään..

  130. Osmo Soin­in­vaara: kos­ka ongel­ma on akuutti.

    Tuo ei ole absolu­ut­ti­nen totu­us, sil­lä:” Sato­ja miljoo­nia vuosia sit­ten ilmake­hän CO2 pitoisu­u­soli moninker­tainen nykyiseen pitoisu­u­teen ver­rat­tuna. 300 miljoon­aa vuot­ta sit­ten, aikana jol­loin nykyiset fos­si­iliset polt­toaineresurssien ajatel­laan syntyneen,
    ilmake­hän CO2 pitoisu­us oli ehkä kaksinker­tainen nykyiseen verrattuna,
    jos­ta se on laskenut nykyaikaa edeltäneeseen n 300 ppm:n pitoisu­u­teen, jos­ta se on uudelleen kään­tynyt nousu­un täl­lä vuosisadalla.”

    Ed. on ote päät­täjien met­säakatemi­as­ta, johon link­ki seur:
    https://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2015/02/PMA30-HannuIlvesniemi_teksti.pdf

    Nyt ei todel­lakaan ole kiire tehdä hätiköi­tyjä, vääri­in ole­tuk­si­in perus­tu­via päätök­siä. Autokaup­pi­askin halu­aa kiire­htiä ostopäätöstä ker­toma­l­la hin­nan nou­se­van tai autoa kysellyn.

  131. eemil: Tuo ei ole absolu­ut­ti­nen totu­us, sil­lä:” Sato­ja miljoo­nia vuosia sit­ten ilmake­hän CO2 pitoisu­u­soli moninker­tainen nykyiseen pitoisu­u­teen ver­rat­tuna. 300 miljoon­aa vuot­ta sit­ten, aikana jolloinnykyisetfossiilisetpolttoaineresurssienajatellaansyntyneen,
    ilmakehänCO2pitoisuusoliehkä kaksinkertainennykyiseenverrattuna,
    jostaseonlaskenutnykyaikaaedeltäneeseenn300ppm:npitoisuuteen,josta se on uudelleen kään­tynyt nousu­un täl­lä vuosisadalla.”

    Ed. on ote päät­täjien met­säakatemi­as­ta, johon link­ki seur:
    https://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2015/02/PMA30-HannuIlvesniemi_teksti.pdf

    Nyt ei todel­lakaan ole kiire tehdä hätiköi­tyjä, vääri­in ole­tuk­si­in perus­tu­via päätök­siä. Autokaup­pi­askin halu­aa kiire­htiä ostopäätöstä ker­toma­l­la hin­nan nou­se­van tai autoa kysellyn.

    En ymmär­rä tämän kom­mentin point­tia. Joo, on hiilid­iok­sidia var­maan ollut 300 milj. vuot­ta sit­ten ilmake­hässä enem­män. Tarkoit­taako se sitä, että ei hait­taa, vaik­ka se nyt nos­tet­taisi­in samalle tasolle? Samal­la logi­ikalla voisi sanoa, että on ihan ok antaa Suomen peit­tyä man­ner­jään alle, kos­ka näin oli 20 000 vuot­ta sitten.

  132. “Ja viimeistään sadan vuo­den tähtäimel­lä suuri osa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön vapaut­ta­mas­ta hiilestä pitää saa­da palautet­tua maan sisään vaikkana sit­ten puu­na. Toki tähän pitää ensin kehit­tää sel­l­ainen teknolo­gia, että hiili ei pääse vapau­tu­maan maan kuores­ta takaisin ilmakehään..”

    Puuhi­ili on tuote, jota saadaan kun orgaanista ainet­ta (esimerkik­si puu­ta) kuumen­netaan hapet­tomas­sa tilas­sa eli kui­v­atis­lataan. Pros­es­sia kut­su­taan myös pyrolyysiksi.

    Tietokir­jail­i­ja Ris­to Isomäen mukaan puuhi­ili olisi tehokkain tapa pois­taa hiiltä ilmake­hästä, kos­ka biol­o­gis­es­ti hajoam­a­ton hiili ei siir­ry kuor­mit­ta­maan ilmake­hää. Pel­loille levitet­ty puuhi­ili paran­taa maaperän ravinne- ja kos­teu­som­i­naisuuk­sia vil­je­lyn kannalta.

  133. Ensin Eemil sanoo, että pitää tor­jua muu­tos­ta ja heti perään, että Suomen ei pidä eikä siitä oikeas­t­aan hait­taa ole. 

    Joopa­joo. Taitaa vain oman met­sätilo­jen arvo kiin­nos­taa, kun tor­jun­ta ei oikeas­t­aan kiin­nos­ta mut­ta met­sät täy­tyy kyl­lä par­tur­oi­da ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi. 

    Ymmär­rätkö Eemil että tämä met­säs­trate­gia siis mak­saa rahaa? Jos mei­dän ei kan­na­ta tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta, sitä ei kan­na­ta toteut­taa, vaik­ka sen vaiku­tus olisi plus­san puolella.

  134. Huo­mat­takoon, että maail­ma oli kivi­hi­ilikaudel­la (n. 360 — 300 miljoon­aa vuot­ta sit­ten) kovin toisen­lainen kuin nykyään. Heinäkasve­ja (esim. vil­jat ja heinä) ja koisokasve­ja (esim. peruna ja tomaat­ti) ei ollut, ei muitakaan kop­pisiemenisiä kasve­ja. Ilmake­hän hap­pi- ja hiilid­iok­sidip­i­toisu­udet oli­vat korkei­ta (yli 30 % hap­pea, 800 ppm hiilid­iok­sidia), maaselkärankaiset oli­vat sam­makkoeläim­iä ja alkeel­lisia matelijoi­ta. Hapekas ilmake­hä mah­dol­listi harakan kokoiset sudenko­ren­not (petoeläim­iä) ja sian kokoiset tuhat­jalkaiset (kasvin­syöjiä), toisaal­ta kaiken­laiset maastopalot syt­tyivät paljon herkem­min. Nykyiset eliöt eivät selviy­ty­isi hyvin kivi­hi­ilikaudel­la, eivätkä kivi­hi­ilikau­den eliöt nykyaikana.

  135. Jaakko: En ymmär­rä tämän kom­mentin point­tia. Joo, on hiilid­iok­sidia var­maan ollut 300 milj. vuot­ta sit­ten ilmake­hässä enem­män. Tarkoit­taako se sitä, että ei hait­taa, vaik­ka se nyt nos­tet­taisi­in samalle tasolle?

    Ei ole niin kiire, että pitäisi tehdä hätiköi­tyjä , vääriä päätök­siä. Niistä karmein on suo­ma­laisen hyvän , hiiltä sito­van met­sänvil­je­lyn kriminalisointi.

    Ja point­ti on siinä, että ilman Co2 pitoisu­us on vai­hdel­lut vuosim­il­jar­di­en aikana luon­nol­lis­es­ti. Ihmisen toim­inta tosin vaikut­taa sitä kiihdyt­tävästi, mut­ta muu­tok­set on tehtävä pitkäl­lä tähtäimel­lä . Ensim­mäi­nen toi­mi on kivi­hi­ilen polton lopet­ta­mi­nen, sit­ten muut fos­si­iliset polt­toaineet. Niihin ei kuu­lu turve.

    On myös estet­tävä talous­poli­tikoin­ti ilmas­ton­muu­tok­sen var­jol­la. Johta­vat val­tiot näyt­tävät sanel­e­van ilmas­ton­muu­tok­sen omak­si edukseen.

  136. Sylt­ty: Taitaa vain oman met­sätilo­jen arvo kiin­nos­taa, kun tor­jun­ta ei oikeas­t­aan kiin­nos­ta mut­ta met­sät täy­tyy kyl­lä par­tur­oi­da ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi. 

    Tietysti kiin­nos­taa, ja met­sää vil­jel­lään siten, että hiilen­si­d­on­ta on ideaa­li­nen. Sylt­ty ja EU:n johta­vat val­tiot ovat kyl­lä met­säs­trate­gian kan­nal­la voimakkaasti. Molem­mille on yhteistä se, että toisen kus­tan­nuk­sel­la on niin help­po tehdä ilmastopoli­ti­ikkaa, eikä kum­mal­lakaan ei ole metsiä. 

    Sylt­ty: Ymmär­rätkö Eemil että tämä met­säs­trate­gia siis mak­saa rahaa? J

    Kyl­lä ymmär­rän ja koen sen konkreet­tis­es­ti omas­sa lom­pakos­sani. Syl­tynkin lom­pakolle tul­laan jos Union­in pähkähul­lu suun­nitel­ma toteu­tuu. Nimit­täin Suo­mi joutuu osta­maan päästöoikeuk­sia mail­ta, jot­ka ovat omat met­sän­sä hakanneet. 

    Elinkeino­min­is­teri Mika Lin­tilä (kesk.) arvioi Ylen haas­tat­telus­sa, että lasku saat­taisi olla 10–20 miljoon­aa euroa vuodessa. Elinkei­noelämän keskus­li­iton (EK) asiantun­ti­jan Mikael Ohlströmin mukaan lasku saat­taa olla pahim­mas­sa tapauk­ses­sa olla vuosit­tain jopa 300 miljoon­aa euroa. (MT 26.7.)

    Lehti jatkaa:“On valitet­tavaa, että osa europar­la­men­taarikois­tamme toimii Suomen etu­jen vas­tais­es­ti. Kokoomuk­sen europar­la­men­taarikon Sir­pa Pietikäisen mielestä ympäristö­valiokun­nan kan­ta on oikean­su­un­tainen, mut­ta riit­tämätön. Pietikäisen mielestä esi­tys­tä ei ole tehty Suomen kiusak­si, vaan ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi.

    Vihrei­den Hei­di Hau­ta­lan mielestä Suomes­sa ei ymmär­retä, mihin suun­taan EU:n ilmastopoli­ti­ik­ka on menos­sa. Hau­ta­la ei ymmär­rä, mik­si veron­mak­sajien raho­ja käytet­täisi­in ylimääräis­ten päästöoikeuk­sien ostamiseen.”

    Hau­ta­lan ja Pietikäisen pitäisi aset­taa Suomen etu oman edun edelle ja vaikut­taa tämän esi­tyk­sen kaatamiseen. Suomen met­sien vaiku­tus isos­sa mit­takaavas­sa on häviävän pieni , mut­ta taloudelli­nen vaiku­tus on maallemme suuri. Kos­ka esi­tyk­sel­lä ei ole mitään käytän­nön vaiku­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­tu­miseen, täy­tyy edus­ta­jien moti­ive­ja hakea jostakin muusta. 

    Toiv­ot­tavasti he avaa­vat toim­intansa per­im­mäiset syyt. EU:n poli­tikoin­nil­la on huono maine, läpinäkyvyy­den lisäämi­nen on ain­oa keino paran­taa kansalais­ten luottamusta.

  137. eemil: Ei ole niin kiire, että pitäisi tehdä hätiköi­tyjä , vääriä päätök­siä. Niistä karmein on suo­ma­laisen hyvän , hiiltä sito­van met­sänvil­je­lyn kriminalisointi.

    Ja point­ti on siinä, että ilman Co2 pitoisu­us on vai­hdel­lut vuosim­il­jar­di­en aikana luon­nol­lis­es­ti. Ihmisen toim­inta tosin vaikut­taa sitä kiihdyt­tävästi, mut­ta muu­tok­set on tehtävä pitkäl­lä tähtäimel­lä . Ensim­mäi­nen toi­mi on kivi­hi­ilen polton lopet­ta­mi­nen, sit­ten muut fos­si­iliset polt­toaineet. Niihin ei kuu­lu turve.

    On myös estet­tävä talous­poli­tikoin­ti ilmas­ton­muu­tok­sen var­jol­la. Johta­vat val­tiot näyt­tävät sanel­e­van ilmas­ton­muu­tok­sen omak­si edukseen.

    Vaiku­tat isän­maal­liselta mieheltä (ole­tan, että olet mies, kos­ka käytät nim­imerkkiä Eemil), halu­at ajaa kansal­lista etua. Ikävä vain, että niin tekevät kaik­ki muutkin ja siinä pelis­sä Suo­mi on pieni tek­i­jä. Näen, että Suomen kannal­ta on edullisem­paa olla sovit­tel­e­va ja pyrk­iä kom­pro­mis­si­in kuin lähteä esit­tämään kovia vaa­timuk­sia isoille pojille.

    Mitä hätiköin­ti­in tulee, niin onhan tässä ollut n. 150 vuot­ta aikaa seu­ra­ta mitä tapah­tuu kun hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä nousee – maa­pal­lo läm­pe­nee. Vielä eivät ole ran­nikkokaupun­git jääneet meren alle, mut­ta se ei nähdäk­seni takaa sitä, että ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ts. maa­pal­lon läm­pen­e­mis­es­tä ei voisi olla huo­mat­tavia hait­tavaiku­tuk­sia. Myös Suomelle, myös taloudel­lisia. Kyse on melko moni­ta­hois­es­ta asiasta.

  138. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    Puuhi­ili on tuote, jota saadaan kun orgaanista ainet­ta (esimerkik­si puu­ta) kuumen­netaan hapet­tomas­sa tilas­sa eli kui­v­atis­lataan. Pros­es­sia kut­su­taan myös pyrolyysiksi.

    Tietokir­jail­i­ja Ris­to Isomäen mukaan puuhi­ili olisi tehokkain tapa pois­taa hiiltä ilmake­hästä, kos­ka biol­o­gis­es­ti hajoam­a­ton hiili ei siir­ry kuor­mit­ta­maan ilmake­hää. Pel­loille levitet­ty puuhi­ili paran­taa maaperän ravinne- ja kos­teu­som­i­naisuuk­sia vil­je­lyn kannalta.

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus, sil­lä pyroly­y­sis­sä syn­tyy pait­si puuhi­iltä myös polt­tokelpoista kaa­sua ja ter­vaa, tär­pät­tiä yms, joista puolestaan voidaan tehdä yhtä sun toista. Asi­aa tutkit­ti­in Suomes­sa maail­man­so­dan aikana.

    OK, pyrolyysi vaatii ener­giaa ja pyrolyysikaa­su­jen polt­ta­mi­nen vapaut­taa CO2:ta. Olisi kuitenkin mie­lenki­in­toista tietää, pros­esssin ener­gia ja CO2-taseet. 

    Tuo puuhi­ilen maa­ta paran­ta­va vaiku­tus on ollut tun­net­tu Suomes­sa iki­a­joista (mm. kaskeami­nen). Ennen van­haan myös liesien, uunien ja kiukaiden tuhkat kerät­ti­in huolel­lis­sti ja sirotelti­in kasvi­maalle. Pesis­sä ei ollut ari­noi­ta, joten tuhkan seassa oli paljon hiiltä.

  139. Mie­lenki­in­toinen keskustelu. Osal­lis­tu­jia voisi kiin­nos­taa myös tämä: https://www.luke.fi/suomalaisen-suon-mikrobit-tekevat-teollisuuspaastoista-puhdasta-energiaa/ ja tämä: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/yksimielisyys-metsien-ilmastovaihtoehdoista-vaihtoehtoinen-totuus/ ja vielä yksi: “Met­sien käytön kestävyys ja hiilin­ielut” ‑sem­i­naari: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20632

    Ter­veisin: Anneli Jalka­nen, met­sän­hoitoti­eteen tohtori, Espoo

  140. eemil: Suomen met­sien vaiku­tus isos­sa mit­takaavas­sa on häviävän pieni , mut­ta taloudelli­nen vaiku­tus on maallemme suuri. 

    Niin ja tästä taas kier­retään kehää, kos­ka koko hal­li­tuk­sen met­säs­trate­gias­sa ei ole mitään järkeä, jos:
    1) se kas­vat­taa Suomen päästöjä (kyl­lä, näke­mys on että kasvattaa)
    tai
    2) me emme edes väl­itä päästöistä (olet jo usas­sa puheen­vuorossa perustel­lut, minkä takia mei­dän ei tarvitse välit­tää kohdas­ta 1)

    Kohdan 1 peruste­lut lienevät selvät:
    Rahaa mak­savia ilmas­toteko­ja ei kan­na­ta tehdä, jos ne eivät ole ilmastotekoja.

    Kohdan 2 peruste­lut lienevät myös ilmiselvät:
    Rahaa mak­savia ilmas­toteko­ja ei kan­na­ta tehdä, jos emme edes halua tehdä ilmastotekoja.

    Sinä ehdo­tat että tek­isimme kalli­ik­si tule­via näen­näisil­mas­toteko­ja ja perustelet sitä taloudel­la. Miten ihmeessä kan­nat­tam­a­ton­ta toim­intaa voi voi perustel­la taloudel­lisil­la näköko­hdil­la? Eikö kansan­talo­du­elle tap­pi­ol­liselle toimin­nalle pitäisi olla mui­ta kuin taloudel­lisia perustelui­ta? Vaikka­pa ilmasto‑, alue­poli­it­tisia tai jotain mui­ta vastaavia.

    Mei­dän met­säs­trate­giamme, jon­ka tulee maallemme kalli­ik­si ja perus­tuu ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, on ihan jär­jetön ellei sen tavoit­teena ole jotain muu­ta. Etkö uskalla sanoa ääneen, että oikeasti tämä on puh­das­ta alue­poli­ti­ikkaa ja kaik­ki muu on toisisijaista?

    “taloudelli­nen vaiku­tus on maallemme suuri.”

    Tot­ta. Näm hakkuiden lisäämiset aiheut­ta­vat taloudellemme vahinkoa, kos­ka ne eivät ole kan­nat­tavia. aivan eri­tyisen kan­nat­ta­mat­to­mia ne ovat, kun niil­lä ei edes saavute­ta ilmas­to­hyö­tyjä ja aiheutetut “ilmas­to­tuhot” täy­tyy mitä ilmeisim­min lapi­oi­da umpeen osta­mal­la päästöoikeuksia.

  141. Onko Vihrei­den näke­mys siis että Ruot­si voi lisätä met­sien hakkui­ta 80% -> 90% vuo­tuis­es­ta kasvus­ta, ja Suomes­sa hakku­ut tulee jäädyt­tää nykyiselle 60% tasolle? Ja tämä on Vihrei­den mielestä reilu, oikeu­den­mukainen ja ilmas­ton kannal­ta tarkoituk­sen­mukainen ratkaisu?

  142. antti:
    Onko Vihrei­den näke­mys siis että Ruot­si voi lisätä met­sien hakkui­ta 80% -> 90% vuo­tuis­es­ta kasvus­ta, ja Suomes­sa hakku­ut tulee jäädyt­tää nykyiselle 60% tasolle? Ja tämä on Vihrei­den mielestä reilu, oikeu­den­mukainen ja ilmas­ton kannal­ta tarkoituk­sen­mukainen ratkaisu?

    En ole vihreä, mut­ta minus­ta nuo kak­si näyt­tävät ihan eri asioil­ta. Ts. kumpaankin voi olla täysin päin­vas­tainen kanta.

    Oma kan­tani on, että mikäli tois­t­en mielestä ilmas­ton­muu­tok­sen­tor­jun­ta on turhaa hump­paa, niin ei sit­ten tor­ju­ta. Eli ei laite­ta sent­tiäkään mihinkään metsähöpötykseen.

  143. Anneli Jalka­nen: “Met­sien käytön kestävyys ja hiilin­ielut” ‑sem­i­naari: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20632

    Kiitok­sia linkistä!

    Sylt­ty ja mon­et muut asi­as­ta kiin­nos­tuneet, kuun­nelka­a­pa ainakin prof. Markku Ollikaisen kom­ment­tipuheen­vuoro, joka alkaa noin 2.32. Myös aivan ensim­mäi­nen, SITRA:n puheen­vuoro on mielenkiintoinen.

  144. Luken hiilin­ielusem­i­naarista jäi käteen ainakin se, että päätök­sen­teko tule­vaisu­ut­ta ennus­tavien malli­tarkastelu­jen poh­jal­ta on vähin­täänkin haas­teel­lista, kun lasken­taa tehdään niin mon­es­ta lähtöko­hdas­ta käsin. Kuten SITRAn Mat­ti Kahra ker­toi, lähivu­osikym­meninä olisi päästävä pait­si nol­lapäästöi­hin, myös siitä eteen­päin NEGATIIVISIIN päästöi­hin. Hannes Män­tyran­ta kiteyt­ti aika hyvin sen ajatuk­sen, että elet­tävä olisi 2050 jäl­keenkin, eli jos halu­taan met­si­in lisää hiilin­ielua vuo­sisadan lop­pupuolelle, met­sien käyt­töä ja hoitoa olisi tehostet­ta­va nyt:

    http://www.smy.fi/artikkeli/nakokulma-lulucf-kestavan-metsatalouden-painajainen/#comment-22205

Vastaa käyttäjälle Juha Kinnunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.