Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

Tilas­tokeskus näyttää saa­neen jär­jestelmän­sä kun­toon ja pyöräyt­ti ennakko-väk­iluku­tiedot huhti- ja toukoku­ul­ta ennen juhannusta.

Suun­ta on jatkunut ja muut­toli­ike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylit­tää tasaisen vauhdin taulukon perus­teel­la 20 000 rajan ja Helsin­gin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkai­ta uusi­in pien­taloi­hin ja nyt kaik­ki seudun kun­nat ovat Ker­avaa luku­unot­ta­mat­ta plussalla.

 

19 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa”

  1. Ker­a­va olisi sinän­sä fik­su paik­ka rak­en­taa lisää asuin­talo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän raideli­iken­ney­htey­den päässä. Jär­ven­pää, joka on kauem­pana saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyöhyk­keen ulkop­uolel­la, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

    Vastaa

  2. On mah­dol­lista, että Helsin­gin alku­vuo­den poikkeuk­sel­lisen nopeaan väestönkasvu­un vaikut­taa myös vuon­na 2015 maa­han saa­punei­den ja viime vuon­na oleskelu­lu­van saanei­den tur­va­paikan­hak­i­joiden muu­tot. Mikäli vas­taan­ot­tokeskus on sijain­nut muus­sa kun­nas­sa, muu­tot Helsinki­in kir­jau­tu­vat pääsään­töis­es­ti kun­tien­välisik­si muu­toik­si. Helsin­gin tam­mi-huhtiku­un kasvus­ta näyt­tää noin kol­ma­sosa ole­van peräisin niistä kieliryh­mistä, joi­hin suurin osa tur­va­paikan­hak­i­joista kuuluu.

    Vastaa

  3. 20 000 uut­ta asukas­ta vuodessa, 80 000 vaa­likaudessa. Pari kolme lisä­paikkaa uudelle­maalle ja stadi­in eduskun­tavaalei­hin. Muu­ta­ma kymme­nen vuot­ta tätä lin­jaa ja hyvä tulee!

    Vastaa

  4. Mikko Num­melin:
    Ker­a­va olisi sinän­sä fik­su paik­ka rak­en­taa lisää asuin­talo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän raideli­iken­ney­htey­den päässä. Jär­ven­pää, joka on kauem­pana saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyöhyk­keen ulkop­uolel­la, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

    Vastaa

  5. Mis­tä tuo kauem­pana las­ke­taan. Seudun tärkein resurssi on lento­kent­tä Van­taal­la, sieltä varmaan.
    PS kävin ulko­mail­la, matkustin metrol­la. Täy­tyi vain vilaut­taa kort­tia, ei tarvin­nut lukea ruu­tu­aa eikä miet­tiä vyöhyk­er­a­jo­ja, sys­tee­mi hoiti hom­man. Niin oli muuten automaat­timetro, hyvin toi­mi. Mik­si tuo Suomes­sa on niin vaikeaa.

    Vastaa

  6. Mikko Num­melin:
    Ker­a­va olisi sinän­sä fik­su paik­ka rak­en­taa lisää asuin­talo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän raideli­iken­ney­htey­den päässä. Jär­ven­pää, joka on kauem­pana saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyöhyk­keen ulkop­uolel­la, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

    Ain­olan seisak­keen län­sipuolelle on rak­en­tunut val­ta­va määrä ker­rostalo­ja jo use­an vuo­den ajan. En oikein tiedä miten tähän pitäisi suh­tau­tua, sil­lä toisaal­ta tuonne pääsee raideli­iken­teel­lä, eli rak­en­t­a­mi­nen tuonne on kuitenkin parem­pi kuin vaik­ka johonkin Kuninkaan­tam­meen, toisaal­ta tuol­ta keskus­taan menee 27 min­u­ut­tia, eli ker­rostaloalue on slum­mi­u­tu­mis­vaaran alla mikäli lähem­mäs keskus­taa rak­en­tuu paljon asuntoja.

    Vastaa

  7. Pekka Vuori:
    On mah­dol­lista, että Helsin­gin alku­vuo­den poikkeuk­sel­lisen nopeaan väestönkasvu­un vaikut­taa myös vuon­na 2015 maa­han saa­punei­den ja viime vuon­na oleskelu­lu­van saanei­den tur­va­paikan­hak­i­joiden muu­tot. Mikäli vas­taan­ot­tokeskus on sijain­nut muus­sa kun­nas­sa, muu­tot Helsinki­in kir­jau­tu­vat pääsään­töis­es­ti kun­tien­välisik­si muu­toik­si. Helsin­gin tam­mi-huhtiku­un kasvus­ta näyt­tää noin kol­ma­sosa ole­van peräisin niistä kieliryh­mistä, joi­hin suurin osa tur­va­paikan­hak­i­joista kuuluu. 

    Toisaal­ta Helsin­gin vetovoimaa tämäkin kuvas­taa, että merkit­tävä osa maa­han­muut­ta­jista halu­aa sinne muut­taa. Toki heille muut­ta­mi­nen maan sisäl­lä on helpom­paa, kun ei ole esim. taloudel­lisia tai sosi­aal­isia siteitä muual­la maassa.

    Vastaa

  8. Mie­lenki­in­toista, että et ole kir­joit­tanut mielipi­det­täsi Vihrei­den pjvaal­ista ja mitä mielestäsi vihrei­den tulisi tavoitel­la kansal­lis­es­ti ja kan­sain­välis­es­ti politiikassa.

    Vastaa

  9. Vaik­ka en vihreä olekaan, näen itse vihreät Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta merk­it­se­vim­pänä ja ykköspuolueena. Hal­la-aho saa­nee vähin­tään kymme­nen pros­ent­tia kan­nataus­ta ja jos kokoomus ei tee yhteistyötä hal­la-ahon kanssa, ei oikeis­to voi saa­da val­taa. Kokoomus tip­puu merk­it­sevästä puolueesta pois. Vaik­ka kokoomus olisi hal­li­tuk­ses­sa, ohjel­man säänöt sanelee vasem­mis­to ja vihreät, kos­ka kokoomus­ta ei tarvita.

    Vihreät ovat kas­va­va vasem­mistop­uolue, joten se on vasem­mal­ta rel­e­van­tein. Vihrei­den kan­na­tus­ta nos­taa myös jatku­va tuli­javir­ta ulkomailta.

    Vastaa

  10. ” Kevät on tuonut asukkai­ta uusi­in pien­taloi­hin ja nyt kaik­ki seudun kun­nat ovat Ker­avaa luku­unot­ta­mat­ta plussalla.”

    Mihin väite uusi­in pien­taloi­hin aset­tumis­es­ta perus­tuu? Uusia pien­talo­tont­te­ja on ollut jo mon­et vuodet aika raja­tusti tar­jol­la. Tänä vuon­na on valmi­tunut vuosi­na 2014–2016 aloitet­tu­ja han­kkei­ta ja pien­talo­ja on valmis­tunut alku­vuodes­ta 2017 läh­es ennä­tyk­sel­lisen vähän (vuo­den 2017 alus­sa on valmis­tunut kai tilas­to­his­to­ri­an toisek­si pienin määrä pien­taloa­sun­to­ja), ja niistäkin huo­mat­ta­va osa on Uuden­maan ulkop­uolel­la, joten ei niihin muut­tanei­ta kovin moni uusista kehyskun­tien asukkaistakaan ole. 

    Kevät on tuonut niin Jär­ven­päässä, Sipoos­sa kuin muis­sakin kehyskun­nis­sa uusia asukkai­ta etenkin kerrostaloihin.

    Vastaa

  11. Se on se väestön ikään­tymi­nen joka ajaa ihmisiä pien­taloista ker­rostaloi­hin ja toisaal­ta suo­raan palvelutaloihin.

    Vastaa

  12. kom­men­toin:

    Mihin väite uusi­in pien­taloi­hin aset­tumis­es­ta perustuu? 

    Enem­mistö lie­neekin muut­tanut tyhjil­lään olleisi­in pien­taloi­hin. Tai sit­ten ikäänyt­nyt pariskun­ta on antanut tilaa per­heelle, muut­ta­mal­la rivi- tai kerrostaloon.

    Kevät on tuonut niin Jär­ven­päässä, Sipoos­sa kuin muis­sakin kehyskun­nis­sa uusia asukkai­ta etenkin kerrostaloihin.

    Var­maankin näin. Kaikil­la ei ole varaa tai halua asua pien­talos­sa, vaik­ka kehyskun­nas­sa halu­aakin asua. Vihtikin näyt­täisi sen ymmärtäneen.

    Vastaa

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Nur­mi­järvelle oli kuitenkn tulut yli sata asukas­ta lisää kuukaudessa.

    Kyl­lä, mut­ta uud­is­as­un­to­jen osalta ilmeis­es­ti huo­mat­taval­ta osin uusi­in ker­rostaloa­sun­toi­hin. Nur­mi­jär­ven asun­to­tuotan­nos­ta on vuo­den 2014 jäl­keen noin 50 % on ollut ker­rostaloa­sun­to­ja. Yhteen­sä ker­rostalo­jen osu­us Nur­mi­jär­ven asun­tokan­nas­sa on täl­lä het­kel­lä noin 24 %, eli asun­to­tuotan­to on ollut van­haa asun­tokan­taa selvästi ker­rostalo­val­taisem­paa. Pien­talo­jen osu­us Nur­mi­jär­ven uud­is­as­un­to­tuotan­nos­ta on 2014-jäl­keen ollut noin yksi kol­ma­sosa ja riv­i­talo­jen lop­ut. Pien­talo­ja Nur­mi­järvelle tehti­in etenkin 2000-luvun alku­vu­osi­na, ennä­tysvuo­den ollessa 2003, jol­loin uusia pien­talo­ja tuli 381. Sen jäl­keen pien­talo­tont­ti­tar­jon­taa on leikat­tu rajusti, ja uusien pien­talo­jen vuosi­tuotan­to rom­ahti esim. vuon­na 2015 73:n tasolle. Tänä vuon­na Nur­mi­jär­ven asun­to­tuotan­nos­ta suurin osa saat­taa olla ker­rostaloa­sun­to­ja — jos asi­aa kat­so­taan asun­to­jen määrinä, eikä neliöinä. Mut­ta saa nähdä.

    Kiikkaistenku­jalle valmis­tui Nur­mi­järvel­lä juuri nyt kesän alus­sa 27 asun­non luhtik­er­rostalokokon­aisu­us. Eloku­us­sa Nur­mi­jär­ven kirkonkylälle valmis­tuu seu­raa­va ker­rosta­lo 36 asun­non kera, joista osa tulee myyn­ti­in ja osa on Ålands­banken Asun­tora­has­ton vuokra-asun­to­ja. Uudet asun­not tarkoit­ta­vat käytän­nössä aikanaan myös uusia asukkaita.

    Vastaa

  14. Mikko Num­melin:
    Ker­a­va olisi sinän­sä fik­su paik­ka rak­en­taa lisää asuin­talo­ja, kos­ka se sijait­see hyvän raideli­iken­ney­htey­den päässä. Jär­ven­pää, joka on kauem­pana saman radan var­rel­la, mut­ta HSL-vyöhyk­keen ulkop­uolel­la, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin. 

    Ker­a­van ja Jär­ven­pään eroa taitaa selit­tää se, että Ker­a­va päät­ti rak­en­taa radan var­teen varasto/teollisuusalueen ja Jär­ven­pää asuinalueen. Kehyskun­ti­in muut­ta­jatkin taita­vat halu­ta tätä nykyä raideli­iken­teen piiri­in, Van­hasen Matin harmiksi.

    Vastaa

  16. Ville: Toisaal­ta Helsin­gin vetovoimaa tämäkin kuvas­taa, että merkit­tävä osa maa­han­muut­ta­jista halu­aa sinne muut­taa. Toki heille muut­ta­mi­nen maan sisäl­lä on helpom­paa, kun ei ole esim. taloudel­lisia tai sosi­aal­isia siteitä muual­la maassa.

    Pitää selvit­tää, paljonko tuos­sa on todel­lista työvoimaa ja paljonko pelkkiä kulu­ja. Väestönkasvu ei auta, jos se ei lisää käytet­tävis­sä ole­vaa työvoimaa. Onko tuol­laista tilas­toa käytettävissä?

    Vastaa

  17. Pekka Vuori: Jostain syys­tä Nur­mi­järvi saa joka vuosi (2013–2017) kevään päät­tek­si tätä luokkaa ole­van väestönkasvun. Muina kuukausi­na on yleen­sä hiljaisempaa.

    Viit­taisi kasvun liit­tymiseen koulu­vuo­teen, eli sinne siir­tyy hyviä veronmaksajia?

    Vastaa

  18. Sin­ul­la on twit­teris­sä Helsin­gin seudun asukaslu­vun kasvu­lu­vut tam­mi-eloku­ul­ta. Minä sain eri luvut kun vähensin 12/2016 asukaslu­vut 8/2017 luvuista.

    Sipoo .… . .+402 . 2,02%
    Jär­ven­pää . . +821 . 1,98%
    Van­taa .…+2625 . 1,20%
    Espoo .… +2853 . 1,04%
    Helsin­ki … +6454 . 1,02%
    Kau­ni­ainen …+83 . 0,88%
    Vihti .… …+150 . 0,52%
    Por­nainen .…+22 . 0,43%
    Nurmijärvi…+167 . 0,40%
    Kirkkon­um­mi +147 . 0,38%
    Mäntsälä .… +34 . 0,16%
    Tuusu­la .… . +42 . 0,11%
    Hyvinkää .… . . 0 . 0,00%
    Ker­a­va .… … ‑74 . ‑0,21%

    Hkiseu­tu. . +13726 . 0,94%

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.