Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

27.6.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Tulevaisuuden kunta, _ 

Tilastokeskus näyttää saaneen järjestelmänsä kuntoon ja pyöräytti ennakko-väkilukutiedot huhti- ja toukokuulta ennen juhannusta.

Suunta on jatkunut ja muuttoliike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylittää tasaisen vauhdin taulukon perusteella 20 000 rajan ja Helsingin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkaita uusiin pientaloihin ja nyt kaikki seudun kunnat ovat Keravaa lukuunottamatta plussalla.

 

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa”

  1. Mikko Nummelin kirjoitti 27.6.2017 kello 14:14

    Kerava olisi sinänsä fiksu paikka rakentaa lisää asuintaloja, koska se sijaitsee hyvän raideliikenneyhteyden päässä. Järvenpää, joka on kauempana saman radan varrella, mutta HSL-vyöhykkeen ulkopuolella, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka Vuori kirjoitti 27.6.2017 kello 17:38

    On mahdollista, että Helsingin alkuvuoden poikkeuksellisen nopeaan väestönkasvuun vaikuttaa myös vuonna 2015 maahan saapuneiden ja viime vuonna oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutot. Mikäli vastaanottokeskus on sijainnut muussa kunnassa, muutot Helsinkiin kirjautuvat pääsääntöisesti kuntienvälisiksi muutoiksi. Helsingin tammi-huhtikuun kasvusta näyttää noin kolmasosa olevan peräisin niistä kieliryhmistä, joihin suurin osa turvapaikanhakijoista kuuluu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. antti kirjoitti 27.6.2017 kello 18:50

    20 000 uutta asukasta vuodessa, 80 000 vaalikaudessa. Pari kolme lisäpaikkaa uudellemaalle ja stadiin eduskuntavaaleihin. Muutama kymmenen vuotta tätä linjaa ja hyvä tulee!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. erkki niini kirjoitti 27.6.2017 kello 19:52

    Mikko Nummelin:
    Kerava olisi sinänsä fiksu paikka rakentaa lisää asuintaloja, koska se sijaitsee hyvän raideliikenneyhteyden päässä. Järvenpää, joka on kauempana saman radan varrella, mutta HSL-vyöhykkeen ulkopuolella, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. erkki niini kirjoitti 27.6.2017 kello 20:03

    Mistä tuo kauempana lasketaan. Seudun tärkein resurssi on lentokenttä Vantaalla, sieltä varmaan.
    PS kävin ulkomailla, matkustin metrolla. Täytyi vain vilauttaa korttia, ei tarvinnut lukea ruutuaa eikä miettiä vyöhykerajoja, systeemi hoiti homman. Niin oli muuten automaattimetro, hyvin toimi. Miksi tuo Suomessa on niin vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 27.6.2017 kello 22:00

    Mikko Nummelin:
    Kerava olisi sinänsä fiksu paikka rakentaa lisää asuintaloja, koska se sijaitsee hyvän raideliikenneyhteyden päässä. Järvenpää, joka on kauempana saman radan varrella, mutta HSL-vyöhykkeen ulkopuolella, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

    Ainolan seisakkeen länsipuolelle on rakentunut valtava määrä kerrostaloja jo usean vuoden ajan. En oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua, sillä toisaalta tuonne pääsee raideliikenteellä, eli rakentaminen tuonne on kuitenkin parempi kuin vaikka johonkin Kuninkaantammeen, toisaalta tuolta keskustaan menee 27 minuuttia, eli kerrostaloalue on slummiutumisvaaran alla mikäli lähemmäs keskustaa rakentuu paljon asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 28.6.2017 kello 13:12

    Pekka Vuori:
    On mahdollista, että Helsingin alkuvuoden poikkeuksellisen nopeaan väestönkasvuun vaikuttaa myös vuonna 2015 maahan saapuneiden ja viime vuonna oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutot. Mikäli vastaanottokeskus on sijainnut muussa kunnassa, muutot Helsinkiin kirjautuvat pääsääntöisesti kuntienvälisiksi muutoiksi. Helsingin tammi-huhtikuun kasvusta näyttää noin kolmasosa olevan peräisin niistä kieliryhmistä, joihin suurin osa turvapaikanhakijoista kuuluu.

    Toisaalta Helsingin vetovoimaa tämäkin kuvastaa, että merkittävä osa maahanmuuttajista haluaa sinne muuttaa. Toki heille muuttaminen maan sisällä on helpompaa, kun ei ole esim. taloudellisia tai sosiaalisia siteitä muualla maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. GOLAJTTI kirjoitti 28.6.2017 kello 17:58

    Mielenkiintoista, että et ole kirjoittanut mielipidettäsi Vihreiden pjvaalista ja mitä mielestäsi vihreiden tulisi tavoitella kansallisesti ja kansainvälisesti politiikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. GOLAJTTI kirjoitti 28.6.2017 kello 19:45

    Vaikka en vihreä olekaan, näen itse vihreät Suomen tulevaisuuden kannalta merkitsevimpänä ja ykköspuolueena. Halla-aho saanee vähintään kymmenen prosenttia kannatausta ja jos kokoomus ei tee yhteistyötä halla-ahon kanssa, ei oikeisto voi saada valtaa. Kokoomus tippuu merkitsevästä puolueesta pois. Vaikka kokoomus olisi hallituksessa, ohjelman säänöt sanelee vasemmisto ja vihreät, koska kokoomusta ei tarvita.

    Vihreät ovat kasvava vasemmistopuolue, joten se on vasemmalta relevantein. Vihreiden kannatusta nostaa myös jatkuva tulijavirta ulkomailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. kommentoin kirjoitti 29.6.2017 kello 9:56

    ” Kevät on tuonut asukkaita uusiin pientaloihin ja nyt kaikki seudun kunnat ovat Keravaa lukuunottamatta plussalla.”

    Mihin väite uusiin pientaloihin asettumisesta perustuu? Uusia pientalotontteja on ollut jo monet vuodet aika rajatusti tarjolla. Tänä vuonna on valmitunut vuosina 2014-2016 aloitettuja hankkeita ja pientaloja on valmistunut alkuvuodesta 2017 lähes ennätyksellisen vähän (vuoden 2017 alussa on valmistunut kai tilastohistorian toiseksi pienin määrä pientaloasuntoja), ja niistäkin huomattava osa on Uudenmaan ulkopuolella, joten ei niihin muuttaneita kovin moni uusista kehyskuntien asukkaistakaan ole.

    Kevät on tuonut niin Järvenpäässä, Sipoossa kuin muissakin kehyskunnissa uusia asukkaita etenkin kerrostaloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.6.2017 kello 10:23

    Nurmijärvelle oli kuitenkn tulut yli sata asukasta lisää kuukaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. R.Silfverberg kirjoitti 29.6.2017 kello 11:22

    Se on se väestön ikääntyminen joka ajaa ihmisiä pientaloista kerrostaloihin ja toisaalta suoraan palvelutaloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. JY kirjoitti 29.6.2017 kello 12:58

    kommentoin:

    Mihin väite uusiin pientaloihin asettumisesta perustuu?

    Enemmistö lieneekin muuttanut tyhjillään olleisiin pientaloihin. Tai sitten ikäänytnyt pariskunta on antanut tilaa perheelle, muuttamalla rivi- tai kerrostaloon.

    Kevät on tuonut niin Järvenpäässä, Sipoossa kuin muissakin kehyskunnissa uusia asukkaita etenkin kerrostaloihin.

    Varmaankin näin. Kaikilla ei ole varaa tai halua asua pientalossa, vaikka kehyskunnassa haluaakin asua. Vihtikin näyttäisi sen ymmärtäneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. kommentoin kirjoitti 29.6.2017 kello 15:31

    Osmo Soininvaara:
    Nurmijärvelle oli kuitenkn tulut yli sata asukasta lisää kuukaudessa.

    Kyllä, mutta uudisasuntojen osalta ilmeisesti huomattavalta osin uusiin kerrostaloasuntoihin. Nurmijärven asuntotuotannosta on vuoden 2014 jälkeen noin 50 % on ollut kerrostaloasuntoja. Yhteensä kerrostalojen osuus Nurmijärven asuntokannassa on tällä hetkellä noin 24 %, eli asuntotuotanto on ollut vanhaa asuntokantaa selvästi kerrostalovaltaisempaa. Pientalojen osuus Nurmijärven uudisasuntotuotannosta on 2014-jälkeen ollut noin yksi kolmasosa ja rivitalojen loput. Pientaloja Nurmijärvelle tehtiin etenkin 2000-luvun alkuvuosina, ennätysvuoden ollessa 2003, jolloin uusia pientaloja tuli 381. Sen jälkeen pientalotonttitarjontaa on leikattu rajusti, ja uusien pientalojen vuosituotanto romahti esim. vuonna 2015 73:n tasolle. Tänä vuonna Nurmijärven asuntotuotannosta suurin osa saattaa olla kerrostaloasuntoja – jos asiaa katsotaan asuntojen määrinä, eikä neliöinä. Mutta saa nähdä.

    Kiikkaistenkujalle valmistui Nurmijärvellä juuri nyt kesän alussa 27 asunnon luhtikerrostalokokonaisuus. Elokuussa Nurmijärven kirkonkylälle valmistuu seuraava kerrostalo 36 asunnon kera, joista osa tulee myyntiin ja osa on Ålandsbanken Asuntorahaston vuokra-asuntoja. Uudet asunnot tarkoittavat käytännössä aikanaan myös uusia asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tuomas L. kirjoitti 29.6.2017 kello 15:34

    Mikko Nummelin:
    Kerava olisi sinänsä fiksu paikka rakentaa lisää asuintaloja, koska se sijaitsee hyvän raideliikenneyhteyden päässä. Järvenpää, joka on kauempana saman radan varrella, mutta HSL-vyöhykkeen ulkopuolella, on vetänyt väkeä sen sijaan hyvin.

    Keravan ja Järvenpään eroa taitaa selittää se, että Kerava päätti rakentaa radan varteen varasto/teollisuusalueen ja Järvenpää asuinalueen. Kehyskuntiin muuttajatkin taitavat haluta tätä nykyä raideliikenteen piiriin, Vanhasen Matin harmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pekka Vuori kirjoitti 29.6.2017 kello 15:49

    Osmo Soininvaara: kuukaudessa.

    Jostain syystä Nurmijärvi saa joka vuosi (2013-2017) kevään päätteksi tätä luokkaa olevan väestönkasvun. Muina kuukausina on yleensä hiljaisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 29.6.2017 kello 23:08

    Ville: Toisaalta Helsingin vetovoimaa tämäkin kuvastaa, että merkittävä osa maahanmuuttajista haluaa sinne muuttaa. Toki heille muuttaminen maan sisällä on helpompaa, kun ei ole esim. taloudellisia tai sosiaalisia siteitä muualla maassa.

    Pitää selvittää, paljonko tuossa on todellista työvoimaa ja paljonko pelkkiä kuluja. Väestönkasvu ei auta, jos se ei lisää käytettävissä olevaa työvoimaa. Onko tuollaista tilastoa käytettävissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 29.6.2017 kello 23:09

    Pekka Vuori: Jostain syystä Nurmijärvi saa joka vuosi (2013-2017) kevään päätteksi tätä luokkaa olevan väestönkasvun. Muina kuukausina on yleensä hiljaisempaa.

    Viittaisi kasvun liittymiseen kouluvuoteen, eli sinne siirtyy hyviä veronmaksajia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus