Helsingin väkiluvun kasvu on kiihtynyt selvästi

Tilas­tokeskus on lop­ul­takin saanut valmi­ik­si väestö­muu­tosten ennakkotiedot tämän vuo­den ensim­mäiseltä neljännekseltä.

Koko maas­sa kuolleisu­us ylit­tää syn­tyvyy­den jo reilusti, 2252 hen­gel­lä, mut­ta muut­tovoit­to ulko­mail­ta pitää väk­ilu­vun kasvun vielä positiivisena.

Helsin­gin seudul­la luon­nolli­nen väestön­lisäys sen­tään oli posi­ti­ivi­nen 859 hen­gen ver­ran. Kuolleisu­us ylit­ti syn­tyvyy­den vain kolmes­sa kun­nas­sa, Por­naisil­la, Kau­ni­ai­sis­sa ja Hyvinkääl­lä. Vuosi sit­ten luon­noll­nen väestön­lisäys oli läh­es 300 suurem­pi, joten tahti on hidas­tu­mas­sa täälläkin.

Väk­iluku las­ki kahdessa seudun kun­nas­sa, Nur­mi­järvel­lä ja Ker­aval­la. Näi­den kah­den ohel­la muut­to­tap­piokun­ti­in kuu­lui nipin napin myös Tuusu­la, mut­ta Tuusu­las­sa syn­tyvyys piti väk­ilu­vun kasvun niukasti posi­ti­ivise­na. Kymme­nen vuot­ta sit­ten Nur­mi­järvi oli sym­boli yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­miselle kehyskuntiin.

Helsin­gin seudun asukasluku kasvoi 4 296 hen­gel­lä. Viime vuo­den ensim­mäiseen neljän­nek­seen tässä on lisäys­tä 700 henkeä, eli muut­to Helsin­gin seudulle on kiihtynyt selvästi.

Tästä kasvus­ta syn­tyvyy­den enem­myyt­tä oli 859 henkeä, muut­tovoit­toa muual­ta Suomes­ta 1900 ja muut­tovoit­toa ulko­mail­ta 1 537 henkeä.

Helsin­gin asun­to­tuotan­non kiihtymi­nen näkyy väk­ilu­vun kasvun nopeu­tu­mise­na. Kolmes­sa kuukaudessa asukasluku kasvoi 2 247 hen­gel­lä, mikä on noin tuhat enem­män kun viime vuon­na samaan aikaan. Tämä tietäisi tasaisen vauhdin taulukon mukaan noin 9 000 hen­gen väestön lisäys­tä vuodessa. Opiske­li­jat tule­vat kuitenkin lop­pukesästä, joten näyt­tää siltä, että päästään ensim­mäisen ker­ran yli kymme­nen tuhan­nen hen­gen. Helsin­gin osalta väestön kasvun päälähde on muut­tovoit­to muual­ta Suomes­ta, 1 366 henkeä. Muut­tovoit­to ulko­mail­ta on vain puo­let tästä, 680 henkeä.

Yli puo­let seudun väk­ilu­vun kasvus­ta suun­tau­tui siis Helsinkiin.

Helsin­gin yleiskaa­va tehti­in niin san­otun nopean väestönkasvun ennus­teen mukaises­ti. Nyt näyt­tää, että tämäkin ennuste oli aivan liian hidas.

Seudun kun­nista suh­teessa nopein kas­va­ja oli Jär­ven­pää. Myös Vihdis­sä ker­ran jo pysähtynyt kasvu on käyn­nistynyt uudestaan.

68 vastausta artikkeliin “Helsingin väkiluvun kasvu on kiihtynyt selvästi”

  1. Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista teo­reti­soi­da, miten kasvu tulee men­emään jatkos­sa. Nythän esim. korkean osaamis­ta­son työt ovat PK-seudul­la vetävä tek­i­jä. IT-mil­jardööri Vin­do Khosla ennus­taa kuitenkin robot­tien vievän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töistä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Onko­han työn lop­ul­la ja korkeak­oulutet­tu­jen urien häviämisel­lä vaiku­tuk­sia kaupungis­tu­miseen tulevaisuudessa?

  2. GOLAJTTI:
    …ennus­taa kuitenkin robot­tien vievän 80% töistä… 

    Jos kat­so­taan työn tehos­tu­mista lähi­men­neisyy­dessä niin tuon ver­ran töistä on “kadon­nut” ennenkin.

    Eli yhden työn­tek­i­jän työ­panok­sel­la on työvä­linei­den (eli “robot­tien”) käyt­tämisel­lä saatu enem­män aikaan. 

    Se on hyvä suun­ta jatkossakin.

  3. Yksi seik­ka kun kat­soo koko seudun asukaslukua (1.46 milj) niin se on jo jonkin aikaa sit­ten ohit­tanut koko Viron asukasluvun. 

    Toinen omaa kieltään puhu­va luku on Kau­ni­ais­ten net­tomaa­han­muut­to ‑4 henkeä. 

    GOLAJTTI:
    Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista teo­reti­soi­da, miten kasvu tulee men­emään jatkos­sa. Nythän esim. korkean osaamis­ta­son työt ovat PK-seudul­la vetävä tek­i­jä. IT-mil­jardööri Vin­do Khosla ennus­taa kuitenkin robot­tien vievän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töistä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Onko­han työn lop­ul­la ja korkeak­oulutet­tu­jen urien häviämisel­lä vaiku­tuk­sia kaupungis­tu­miseen tulevaisuudessa? 

    Yleis­maail­mallis­es­ti ei, kos­ka noi­ta värkke­jä suun­nit­tele­maan tarvi­taan korkeasti koulutet­tu­ja vain enem­män. Töitä niille löy­tyy tosin vain niistä suurkaupungeista jois­sa on sitä varten sovel­tu­vat verkostoitumismahdollisuudet. 

    Kaupun­git joil­la ei ole sitä ja joiden asukasluku jää alle miljoo­nan voivat heit­tää pyyh­keet kehään ja alkaa sopeu­tua raskaan teol­lisu­u­den, kaivos­alan tai maat­alouden työvoiman kouluttamiseen.

  4. R.Silfverberg:
    Yksi seik­ka kun kat­soo koko seudun asukaslukua (1.46 milj) niin se on jo jonkin aikaa sit­ten ohit­tanut koko Viron asukasluvun. 

    Toinen omaa kieltään puhu­va luku on Kau­ni­ais­ten net­tomaa­han­muut­to ‑4 henkeä. 

    Yleis­maail­mallis­es­ti ei, kos­ka noi­ta värkke­jä suun­nit­tele­maan tarvi­taan korkeasti koulutet­tu­ja vain enem­män. Töitä niille löy­tyy tosin vain niistä suurkaupungeista jois­sa on sitä varten sovel­tu­vat verkostoitumismahdollisuudet. 

    Kaupun­git joil­la ei ole sitä ja joiden asukasluku jää alle miljoo­nan voivat heit­tää pyyh­keet kehään ja alkaa sopeu­tua raskaan teol­lisu­u­den, kaivos­alan tai maat­alouden työvoiman kouluttamiseen.

    Ei niitä tarvi­ta enem­pää, vaan nimeno­maan vähem­män. Khoslan mukaan viidennes nykyis­es­tä. Toinen Amerikkalainen it-mijardööri Mark Cuban ennus­taa, että kym­men­nessä vuodessa ohjeloi­jille on vähem­män kysyn­tää kuin lib­er­al arts-tutkin­noille. Mikko Hyp­pö­nen antoi ohjel­moi­jille enin­tään kak­sikym­men­tä vuot­ta aikaa.

    Korkeak­oulu­tus on tulos­sa turhak­si. Jos olisi itse nuori, niin menisin opiskele­maan ehkä kir­jal­lisu­ut­ta tai filosofi­aa ja yhdis­täisin ne tilas­toti­eteeseen. En sik­si, että uskoisin työl­listyväni tuol­la kom­bol­la hyvin vaan kos­ka niiden opiskelu olisi mukavaa. Ja kos­ka töitä ei enää tule­vaisu­udessa ole, mik­si ottaa ikävä tie?

  5. Jos kaupung­in­val­tu­us­to ei nyt saa asun­to­jen määrää rajaavia sään­töjään pois, kuten autopaikkanormia, niin hin­tata­so menee ihan nau­ret­tavak­si joka paikas­sa, eikä vain keskus­ta-alueil­la. Toden­näköis­es­ti tulee jokin vesitet­ty ratkaisu jota main­os­te­taan main­iona kom­pro­missi­na, joka ei kuitenkaan toimi.

  6. Tiet­tyä sym­bol­i­ikkaa Nur­mi­järvi-ilmiölle anta­nee kun Jär­ven­pään väk­iluku ohit­taa Nur­mi­jär­ven. On saat­tanut tapah­tua jo vaik­ka tilas­tot laa­haa­vatkin jäl­jessä. Samal­la Jär­ven­pää nousee väk­ilu­vul­taan Suomen 25. suurim­mak­si kun­naksi nimeno­maan rautatiease­man ympärille tiivistyvän keskus­ta-asumisen kautta.

  7. GOLAJTTI:
    Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista teo­reti­soi­da, miten kasvu tulee men­emään jatkos­sa. Nythän esim. korkean osaamis­ta­son työt ovat PK-seudul­la vetävä tek­i­jä. IT-mil­jardööri Vin­do Khosla ennus­taa kuitenkin robot­tien vievän 80% korkeakouutettujen(it-ala,lääkärit,lakityö,kirjanpito,…) töistä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Onko­han työn lop­ul­la ja korkeak­oulutet­tu­jen urien häviämisel­lä vaiku­tuk­sia kaupungis­tu­miseen tulevaisuudessa?

    Älä höpötä.

    Tekoä­ly ja koneop­pimi­nen vievät lakimiehiltä pois tyl­sät työte­htävät, kuten sopimus­pa­perei­den lukemisen. Lop­ulliset päätök­set tehdään kuitenkin ihmisvoimin.

    Samoin tekoä­ly aut­taa lääkäriä diag­noosin muo­dostamises­sa ja jät­tää pois tyl­sän kir­jo­jen ja tutkimusten pläräämisen.

    On huomionar­voista, että vaik­ka ihmi­nen on lois­ta­va tun­nista­maan hah­mo­ja, niin ihmi­nen ei ole yhtä hyvä sisäistämään val­tavaa määrää dataa kerrallaan.

    Viimeisen 15 vuo­den aikana kir­jan­pito on sähköistynyt ja edelleen on jatku­va pula ammat­ti­taitoi­sista kir­jan­pitäjistä. Mik­si? Kos­ka olen­naista ei ole se numeroiden naput­ta­mi­nen numpadil­la vaan tilin­päätök­sen muo­dost­a­mi­nen ja asi­akkaiden palvelem­i­nen esimerkik­si ana­lyysien kautta.

    Tekoä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois. Eli ne koh­dat, jois­sa tois­te­taan vain samaa mantraa rivi riv­iltä. Sen sijaan ohjel­moi­jalle jää se mie­lenki­in­toinen osa eli ohjelmis­ton mallint­a­mi­nen ja sen varmis­t­a­mi­nen, että ohjel­makoo­di toteut­taa tämän ohjelmis­tos­ta muo­doste­tun mallin.

    Mitään korkeak­oulutet­tu­jen joukko­työt­tömyyt­tä ei ole luvas­sa automaa­tion ja tekoä­lyn vuoksi.

    Suurin syy korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyy­teen on yksinker­tais­es­ti se, että koulute­taan alan X osaa­jia suomen kielel­lä Suomes­sa sijait­se­vi­in tehtävi­in. Täl­löin kyseisen X alan osaa­ja ei ole kelvolli­nen tekemään työtä mis­sään muual­la kuin Suomessa.

    Jos ymmär­ret­täisi­in koulut­taa human­is­tit, hallintoti­eteil­i­jät ja taiteli­jat englan­niksi, ran­skak­si, sak­sak­si tai kiinaksi, niin korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyyspros­ent­ti rom­ah­taisi, kos­ka he oli­si­vat kelvol­lisia muualle maail­maan, jos Suomes­ta ei löy­ty­isi paikkaa.

    PK-seudun kysyn­tä korkeak­oulute­tu­ille tulee räjähtämään käsi­in nyt, kos­ka talous kas­vaa huimaa vauh­tia ver­rat­tuna viime vuosi­in. Tämän voi havai­ta muun muuas­sa rekry­il­moituk­sia seuraamalla.

    Nyt vain pitäisi heit­tää ALL-IN ja kerätä maail­mal­ta kaik­ki mah­dol­liset mod­ernin teknolo­gian yri­tyk­set Suomeen aina avaru­us­te­ol­lisu­ud­es­ta vir­tu­aal­i­todel­lisu­u­teen. Yhteisövero 10 pros­ent­ti­in ja alv 20 pros­ent­ti­in. Hajasi­joit­tamiselle lop­pu ja suurin osa Suomen infra­s­ta yksityiseksi.

  8. 2020-luvul­la ikäkuolleisu­us räjähtää käsi­in. Jotain 20000 vuodessa. Mikähän kri­isi on tulos­sa? Hau­taus­maakri­isi? Voisimme tuo­da lisää hiekkaa Saha­ras­ta jo etukä­teen var­muu­den vuok­si. Hau­dankaiva­japu­laan olemme jo tarpeek­si varautuneet.

  9. Sep­po Ryväs:
    2020-luvul­la ikäkuolleisu­us räjähtää käsi­in. Jotain 20000 vuodessa. Mikähän kri­isi on tulos­sa? Hau­taus­maakri­isi? Voisimme tuo­da lisää hiekkaa Saha­ras­ta jo etukä­teen var­muu­den vuok­si. Hau­dankaiva­japu­laan olemme jo tarpeek­si varautuneet.

    Hau­dankaivuu on yksi näistä töistä joka voidaan robo­t­i­soi­da. Hau­tais­mail­la on yleen­sä ‑täl­läkin pal­stal­la suosit­tu- ruu­tukaa­va, joka voidaan algo­rit­meil­la tehdä robotin työk­si. Van­has­ta lapi­o­hom­mas­ta on jo pitkälti luovut­tu pait­si jos pitää kaivaa oikein kapea ja syvä hau­ta esimerkik­si uur­naa varten.

  10. DVA: Älä höpötä.

    Tekoä­ly ja koneop­pimi­nen vievät lakimiehiltä pois tyl­sät työte­htävät, kuten sopimus­pa­perei­den lukemisen. Lop­ulliset päätök­set tehdään kuitenkin ihmisvoimin.

    Samoin tekoä­ly aut­taa lääkäriä diag­noosin muo­dostamises­sa ja jät­tää pois tyl­sän kir­jo­jen ja tutkimusten pläräämisen.

    On huomionar­voista, että vaik­ka ihmi­nen on lois­ta­va tun­nista­maan hah­mo­ja, niin ihmi­nen ei ole yhtä hyvä sisäistämään val­tavaa määrää dataa kerrallaan.

    Viimeisen 15 vuo­den aikana kir­jan­pito on sähköistynyt ja edelleen on jatku­va pula ammat­ti­taitoi­sista kir­jan­pitäjistä. Mik­si? Kos­ka olen­naista ei ole se numeroiden naput­ta­mi­nen numpadil­la vaan tilin­päätök­sen muo­dost­a­mi­nen ja asi­akkaiden palvelem­i­nen esimerkik­si ana­lyysien kautta.

    Tekoä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois. Eli ne koh­dat, jois­sa tois­te­taan vain samaa mantraa rivi riv­iltä. Sen sijaan ohjel­moi­jalle jää se mie­lenki­in­toinen osa eli ohjelmis­ton mallint­a­mi­nen ja sen varmis­t­a­mi­nen, että ohjel­makoo­di toteut­taa tämän ohjelmis­tos­ta muo­doste­tun mallin.

    Mitään korkeak­oulutet­tu­jen joukko­työt­tömyyt­tä ei ole luvas­sa automaa­tion ja tekoä­lyn vuoksi.

    Suurin syy korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyy­teen on yksinker­tais­es­ti se, että koulute­taan alan X osaa­jia suomen kielel­lä Suomes­sa sijait­se­vi­in tehtävi­in. Täl­löin kyseisen X alan osaa­ja ei ole kelvolli­nen tekemään työtä mis­sään muual­la kuin Suomessa.

    Jos ymmär­ret­täisi­in koulut­taa human­is­tit, hallintoti­eteil­i­jät ja taiteli­jat englan­niksi, ran­skak­si, sak­sak­si tai kiinaksi, niin korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyyspros­ent­ti rom­ah­taisi, kos­ka he oli­si­vat kelvol­lisia muualle maail­maan, jos Suomes­ta ei löy­ty­isi paikkaa.

    PK-seudun kysyn­tä korkeak­oulute­tu­ille tulee räjähtämään käsi­in nyt, kos­ka talous kas­vaa huimaa vauh­tia ver­rat­tuna viime vuosi­in. Tämän voi havai­ta muun muuas­sa rekry­il­moituk­sia seuraamalla.

    Nyt vain pitäisi heit­tää ALL-IN ja kerätä maail­mal­ta kaik­ki mah­dol­liset mod­ernin teknolo­gian yri­tyk­set Suomeen aina avaru­us­te­ol­lisu­ud­es­ta vir­tu­aal­i­todel­lisu­u­teen. Yhteisövero 10 pros­ent­ti­in ja alv 20 pros­ent­ti­in. Hajasi­joit­tamiselle lop­pu ja suurin osa Suomen infra­s­ta yksityiseksi.

    Niin, mietitään­pä miten tässä käy

    Kun Tekoä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois, niin heitä tarvi­taan mur­to-osa nykyis­es­tä. Työvoiman tarve vähe­nee. Juuri niin kuin Khosla sanoi.
    Kun kone tekee diag­noosit ja kir­jan­pidot, tarvi­taan ihmistä palvelus­sa ja tuo­maan ihmise­le­ment­ti työhön. Mut­ta tästä päästäänkin mie­lenki­in­toiseen mietemään.

    Kun kone tekee tieto­työn, ei ihmiseltä tarvi­ta enää muodol­lista koulu­tus­ta vaan mm. sosi­aal­isia taito­ja. Nämä taas arvioidaan aika pitkälle ulkonäön perus­teel­la eikä kaikil­la ole muutenkaan ekstro­vert­ti luonne. Pärstää voi toki leikel­lä, mut­ta aika moni on työelämän ulkop­uol­la jo pelkästään esteti­ikkansa vuoksi. 

    Soikun suosikkikir­jas­sa Rise of Mer­i­toc­ra­cy ennustet­ti­in, että lah­jakku­us kasautuu ja se johtaa kap­inaan. His­tori­joit­si­ja Will Durant teok­ses­saan lessons of his­to­ry tiivisti hiso­ri­an opetuk­sia. Yksi ope­tus oli seu­raa­va: kun yhteiskun­ta kehit­tyy, ihmis­ten lah­jakku­usero­jen vaiku­tus elin­ta­so­eroi­hin kasvaa. 

    Näin siinä käykin. Tule­vaisu­udessa on töitä vain lah­jakkaille, kau­ni­ille, ter­veille ja verkos­toituneille ihmisille. Fak­tati­eto­jen pänt­täyk­ses­tä tulee epäolen­naisa ja siir­rymme megamer­i­tokra­ti­aan, mitä aiem­mis­sa teok­sis­sa ennustettiin.

    Kivikaudel­la syöti­in samal­la nuo­ti­ol­la pais­tia, nyt lah­jakkaat verkos­toitu­vat netis­sä ja viet­tävät aikaa tois­t­en­sa kanssa ja vievät kaik­ki työt.Tulevaisuudessa on töitä vain lah­jakkaille eikä koulu­tuk­sel­l­la ole paljoa väliä.

  11. Mik­si netis­sä verkos­toi­tu­mi­nen edel­lyt­täisi hyvää luomu-ulkonäköä…?

  12. GOLAJTTI:

    Kivikaudel­la syöti­in samal­la nuo­ti­ol­la pais­tia, nyt lah­jakkaat verkos­toitu­vat netis­sä ja viet­tävät aikaa tois­t­en­sa kanssa ja vievät kaik­ki työt.Tulevaisuudessa on töitä vain lah­jakkaille eikä koulu­tuk­sel­l­la ole paljoa väliä.

    Tosi lah­jakas verkos­toituu muual­la kuin netissä!

  13. GOLAJTTI: Niin, mietitään­pä miten tässä käy

    Kun Tekoä­ly vie ohjel­moi­jal­ta ne tyl­sät koh­dat pois, niin heitä tarvi­taan mur­to-osa nykyis­es­tä. Työvoiman tarve vähe­nee. Juuri niin kuin Khosla sanoi.
    Kun kone tekee diag­noosit ja kir­jan­pidot, tarvi­taan ihmistä palvelus­sa ja tuo­maan ihmise­le­ment­ti työhön. Mut­ta tästä päästäänkin mie­lenki­in­toiseen mietemään.

    Kun kone tekee tieto­työn, ei ihmiseltä tarvi­ta enää muodol­lista koulu­tus­ta vaan mm. sosi­aal­isia taito­ja. Nämä taas arvioidaan aika pitkälle ulkonäön perus­teel­la eikä kaikil­la ole muutenkaan ekstro­vert­ti luonne. Pärstää voi toki leikel­lä, mut­ta aika moni on työelämän ulkop­uol­la jo pelkästään esteti­ikkansa vuoksi. 

    Soikun suosikkikir­jas­sa Rise of Mer­i­toc­ra­cy ennustet­ti­in, että lah­jakku­us kasautuu ja se johtaa kap­inaan. His­tori­joit­si­ja Will Durant teok­ses­saan lessons of his­to­ry tiivisti hiso­ri­an opetuk­sia. Yksi ope­tus oli seu­raa­va: kun yhteiskun­ta kehit­tyy, ihmis­ten lah­jakku­usero­jen vaiku­tus elin­ta­so­eroi­hin kasvaa. 

    Näin siinä käykin. Tule­vaisu­udessa on töitä vain lah­jakkaille, kau­ni­ille, ter­veille ja verkos­toituneille ihmisille. Fak­tati­eto­jen pänt­täyk­ses­tä tulee epäolen­naisa ja siir­rymme megamer­i­tokra­ti­aan, mitä aiem­mis­sa teok­sis­sa ennustettiin.

    Kivikaudel­la syöti­in samal­la nuo­ti­ol­la pais­tia, nyt lah­jakkaat verkos­toitu­vat netis­sä ja viet­tävät aikaa tois­t­en­sa kanssa ja vievät kaik­ki työt.Tulevaisuudessa on töitä vain lah­jakkaille eikä koulu­tuk­sel­l­la ole paljoa väliä.

    Huoh..

    Ei. Ei. Ei.

    Kun tyl­sät työt viedään pois, niin tilalle tulee mielekkäitä töitä.

    Ymmär­rä jo, ettei mielekkäi­den töi­den määrä ole vakio!

  14. Tilas­tokeskus julkaisee huhtiku­un ennakkotiedot 16.6. ja toukoku­un 22.6. Niistä tiedoista voidaan arvioi­da kehi­tys­tä vielä vähän varmem­mal­ta pohjalta.

  15. DVA: Huoh..

    Ei. Ei. Ei.

    Kun tyl­sät työt viedään pois, niin tilalle tulee mielekkäitä töitä.

    Ymmär­rä jo, ettei mielekkäi­den töi­den määrä ole vakio!

    Min­un näke­myk­seni asi­as­ta on se, että automa­ti­saa­tio ei vie työ­paikko­ja mitenkään tasais­es­ti. Juuri kuten sanoit, niille, joiden kap­a­siteet­ti riit­tää mielekkäi­den töi­den tekemiseen, automa­ti­saa­tio vain lisää tuot­tavu­ut­ta ja tuot­taa uusia työmah­dol­lisuuk­sia. Ongel­ma on siel­lä tuot­tavu­us­mit­taris­ton alapäässä. Automa­ti­saa­tion lisään­tymi­nen kas­vat­taa niiden ihmis­ten määrää, jot­ka eivät kykene tuot­ta­maan _mitään_ (per­in­teistä) lisäar­voa _millään_ hin­nal­la robot­ti­in ver­rat­tuna. Tuo rima nousee hitaasti, mut­ta vääjäämät­tömästi, ja siitä tulee yhteiskun­nal­lisia ongelmia, jos siihen ei jol­lain taval­la puu­tu­ta. Itse en kek­si muu­ta kuin että lisäar­von ja työn käsitet­tä pitää ruka­ta niin että riman ala­puolel­lakin ole­vat koke­vat ole­vansa tarpeel­lisia ja täy­si­val­taisia yhteiskun­nan jäseniä. Ikävä kyl­lä min­ul­la ei ole mitään kovin konkreet­tisia ajatuk­sia miten siihen päästäisi­in. Opti­misti voi toki ajatel­la, että tuo on juuri se, mitä markki­na­t­alous on viimeiset sadat vuodet tehnyt, muut­tanut työn kasitet­tä, eikä ole mitään syytä olet­taa, että “this time it is dif­fer­ent”. Itse ehkä en kuitenkaan tuo­hon opti­mis­mi­in täysin osaa luottaa.

  16. PRNDL:
    Mik­si netis­sä verkos­toi­tu­mi­nen edel­lyt­täisi hyvää luomu-ulkonäköä…?

    Kos­ka some-seu­raa­jien määrä on riip­pu­vainen esteti­ikas­tasi. Seu­raa­jien määrä taas ker­too statuksestasi

  17. DVA: Huoh..

    Ei. Ei. Ei.

    Kun tyl­sät työt viedään pois, niin tilalle tulee mielekkäitä töitä.

    Ymmär­rä jo, ettei mielekkäi­den töi­den määrä ole vakio!

    Mut­ta nois­sa mielekkäis­sä töis­sä ei tarvi aivo­ja, vaan sosi­aal­isia taitoja.Aivotyö kuu­luu koneelle tule­vaisu­udessa. Sosi­aaliset taidot taas riip­pu­vat val­tavasti esteti­ikas­ta. Tule­vaisu­us kuu­luu kau­ni­ille ihmisille.

  18. R.Silfverberg: Tosi lah­jakas verkos­toituu muual­la kuin netissä!

    Kyl­lä ja tosi­lah­jakkaat verkos­toitu­jat ovat esteettisiä.

  19. Onko kukaan lukenut mitä Bengt Holm­ström on sanonut tule­vaisu­u­den työ­paikoista? Hänen työym­päristössään Cam­bridge MA) ainakin on huip­puyliopis­to­ja, jois­sa asi­aa tutkitaan.
    Muis­taak­seni Bengt on sanonut, että tule­vaisu­ut­ta on paha ennus­taa, mut­ta pitää kuitenkin yrit­tää tehdä oikean­su­un­taisia toimenpiteitä.
    PS Yhtä asi­aa en lainkaan ymmär­rä, mik­si vihreät pitävät väestönkasvua positiivisena.

  20. GOLAJTTI: Mut­ta nois­sa mielekkäis­sä töis­sä ei tarvi aivo­ja, vaan sosi­aal­isia taitoja.Aivotyö kuu­luu koneelle tule­vaisu­udessa. Sosi­aaliset taidot taas riip­pu­vat val­tavasti esteti­ikas­ta. Tule­vaisu­us kuu­luu kau­ni­ille ihmisille.

    Annap­pa kun vään­nän rautalangasta.

    Ohjel­moin­nis­sa tylsin­tä on se itse naput­telem­i­nen ja saman toistaminen.

    Mie­lenki­in­tois­in­ta on se, että miten se työstet­tävä ohjelmis­to mallinnetaan. Tämä on täysin abstrak­tia, johon ei tarvi­ta sosi­aal­isia taito­ja vaan nimeno­maan loogista ja matemaat­tista päättelykykyä.

    Jos ohjelmis­to täy­tyy toteut­taa omi­naisu­udet X ja Y, niin ei voi­da vain alkaa koodaa­maan hik­i­ha­tus­sa. Pitää mallintaa se ohjelmis­to, jon­ka jäl­keen aloite­taan ohjelmointi.

    Se tarkoit­taa sitä, että ensik­si luo­daan malli, ja taval­laan jae­taan työt. Yksi koodaa tuo­ta, toinen tätä ja kol­mas sitä sun tätä. Kun näistä koodaamis­vai­heista pois­te­taan ne tyl­sät osu­udet voivat nämä kolme koodaria käyt­tää aivo­jaan siihen mielekkääm­pään osu­u­teen eli sen pohtimiseen, että miten siitä ohjelmis­tos­ta saisi paremman.

    Se varsi­nainen ohjel­makood­in tuot­ta­mi­nen käsien, sormien, silmien ja näp­päimistön avul­la ei ole se koodauk­sen suo­la ja mie­lenki­in­toinen osa vaan se, että miten ja mik­si koo­dataan juuri tietyl­lä tavalla. 

    Sen lisäk­si jää enem­män aikaa ohjelmis­to­jen tes­tauk­seen ja vielä siihenkin, että voidaan toteut­taa eri­laisia ver­sioi­ta ja tes­ta­ta niitä, ja vali­ta niistä parhaim­min toimivat.

    Väit­teesi siitä, että aiv­o­työ kuu­luu koneelle tule­vaisu­udessa on väärä. Ei koneop­pimi­nen tai syväop­pimi­nen edelleenkään vas­taa ihmi­saivo­jen ajat­telemista. Päät­telem­i­nen on edelleenkin täysi mys­teeri tietokoneelle.

  21. ” Kymme­nen vuot­ta sit­ten Nur­mi­järvi oli sym­boli yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­miselle kehyskuntiin.”

    Odote­taan nyt 2–3 vuot­ta, vas­ta­han tuo talous lähti nousu­un. Poten­ti­aal­isia nur­mi­järveläisiä muut­taa Helsinki­in koko ajan. Jos talouden nousu jatkuu use­am­man vuo­den, omakoti­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen alkaa taas ja var­maan lap­si­akin syn­tyy enem­män. Syn­tyvyys on edelleen laskus­sa, tuskin loputtomiin.

  22. JY:
    ” Kymme­nen vuot­ta sit­ten Nur­mi­järvi oli sym­boli yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­miselle kehyskuntiin.”

    Odote­taan nyt 2–3 vuot­ta, vas­ta­han tuo talous lähti nousu­un. Poten­ti­aal­isia nur­mi­järveläisiä muut­taa Helsinki­in koko ajan. Jos talouden nousu jatkuu use­am­man vuo­den, omakoti­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen alkaa taas ja var­maan lap­si­akin syn­tyy enem­män. Syn­tyvyys on edelleen laskus­sa, tuskin loputtomiin.

    Voihan sen omakoti­talon rak­en­taa muuallekin Helsin­gin seu­tua kuin Nur­mi­järvelle, ja toivoisin että paikko­ja löy­ty­isi, nimeno­maan paikoista jos­sa ei olla autoista riippuvaisia.

  23. Osmo Soin­in­vaara: . Näi­den kah­den ohel­la muut­to­tap­piokun­ti­in kuu­lui nipin napin myös Tuusu­la, mut­ta Tuusu­las­sa syn­tyvyys piti väk­ilu­vun kasvun niukasti positiivisena

    Ehkä tulk­itsin yo väärin. Kuvit­te­len, että väestönkasvu on ylivoimais­es­ti suurin uhka, mut­ta tun­tuu ole­van arka aihe, jos­ta har­vat uskalta­vat puhua.

    1. Analysoin vain Helsin­gin seudun kasvun tek­i­jöitä. Minus­ta Suomen syn­tyvyys on aika opti­maalisel­la tasol­la. Johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun vähen­e­miseen. Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä. 

    Huolto­suh­teen kannal­ta nykyi­nen maa­han­muut­to tuot­taa enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Suht hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­to kehi­tys­maista + jäykät työ­markki­nat = liian iso osa maa­han­muut­ta­jista ei työl­listy oikeasti tuot­tavi­in töihin.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Analysoin vain Helsin­gin seudun kasvun tek­i­jöitä. Minus­ta Suomen syn­tyvyys on aika opti­maalisel­la tasol­la. Johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun vähen­e­miseen. Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.

    Nykyi­nen syn­tyvyys, noin 1,7–1,8 las­ta naista kohden, on liian pieni ja johtaa hal­lit­se­mat­toman nopeaan suo­ma­laisväestön pienen­e­miseen ja kult­tuurin häviämiseen; 1,9–2,0 olisi paljon parem­pi. Ei ole merkke­jä siitä, että Suo­mi voisi ylläpitää taloudel­lista huolto­suhdet­ta muut­toli­ik­keel­lä; koulutet­tu­ja muut­taa pois, koulut­ta­mat­to­mia ja vaikeasti työl­listyviä tulee tilalle.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Analysoin vain Helsin­gin seudun kasvun tek­i­jöitä. Minus­ta Suomen syn­tyvyys on aika opti­maalisel­la tasol­la. Johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun vähen­e­miseen. Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.

    Jos robo­t­i­saa­tio hävit­tää työ­paikko­ja merkit­tävästi, niin miten ne maa­han­muut­ta­jat voivat työl­listyä ylläpitämään huolto­suhdet­ta? Vai onko aja­tus, että työt eivät kan­ta­suo­ma­laisille kel­paa ja me taas elätämme itsemme jol­lakin perustulolla?

  27. vk: Jos robo­t­i­saa­tio hävit­tää työ­paikko­ja merkit­tävästi, niin miten ne maa­han­muut­ta­jat voivat työl­listyä ylläpitämään huolto­suhdet­ta? Vai onko aja­tus, että työt eivät kan­ta­suo­ma­laisille kel­paa ja me taas elätämme itsemme jol­lakin perustulolla? 

    Jos automaa­tio on tule­vaisu­u­den öljy ja kehi­tys menee samaa rataa kuin ara­bi­mais­sa, kan­ta­suo­ma­laiset voivat elel­lä kansalais­pal­ka­lla ja vierastyöläiset tekevät työt…
    Real­is­tisem­paa lie­nee, että jos automaa­tio tuot­taa lisää jaet­tavaa, sitä ei jae­ta vaan toim­i­taan kuten Nor­jas­sa (ja Suomes­sakin sil­loin kun meni liian lujaa — Val­tion eläk­er­a­has­to) eli rahas­toidaan ylimääräiset varat.

  28. Ville: Jos automaa­tio on tule­vaisu­u­den öljy ja kehi­tys menee samaa rataa kuin ara­bi­mais­sa, kan­ta­suo­ma­laiset voivat elel­lä kansalais­pal­ka­lla ja vierastyöläiset tekevät työt…
    Real­is­tisem­paa lie­nee, että jos automaa­tio tuot­taa lisää jaet­tavaa, sitä ei jae­ta vaan toim­i­taan kuten Nor­jas­sa (ja Suomes­sakin sil­loin kun meni liian lujaa – Val­tion eläk­er­a­has­to) eli rahas­toidaan ylimääräiset varat.

    Mis­tä jotain ylimääräistä jaet­tavaa syn­ty­isi Suomessa???

    Yksi keskeinen EU:n (ja glob­al­isaa­tion) peruse­le­ment­ti on se, että var­al­lisu­us keskit­tyy myös jatkos­sa yri­tyk­sille ja varakkaim­mille. Tähän väistämät­tä johtaa verokil­pailu ja pääomien vapaa liikku­vu­us Näistä “perusar­voista” ei taa­tusti olla nyky­menol­la luop­umas­sa, vaik­ka suuren yleisön edun kannal­ta pitäisi. 

    Per­in­teisen työn ja pääo­man välisen tulon­jako­tais­telun on voit­tanut pääo­ma, ja murskavoitolla.

    Turha toivoa, että kansa voisi Suomes­sa korkean elin­ta­son säi­lyt­täen makoil­la koton­aan tai puuhastel­la jotain kivaa kansalaispalkalla.

  29. vk: Jos robo­t­i­saa­tio hävit­tää työ­paikko­ja merkit­tävästi, niin miten ne maa­han­muut­ta­jat voivat työl­listyä ylläpitämään huolto­suhdet­ta? Vai onko aja­tus, että työt eivät kan­ta­suo­ma­laisille kel­paa ja me taas elätämme itsemme jol­lakin perustulolla?

    Maa­han­muu­ton lisäämi­nen perus­tuu niin san­ot­tuun työlin­jaan mis­sä työ­teon määrää pry­itään lisäämään maa­han­muu­tol­la ja kan­nusteil­la. Alun­perin tätä toteutet­ti­in Ruot­sis­sa. Suomes­sa Juhana Var­ti­ainen kut­sut­ti­in tekemään kokoomuk­selle tuo­ta työlinjaa.

    Nyt tuo työlin­jan arkkite­hti Ruot­sista Per Sching­man sanoo kuitenkin, että työlin­ja on kuol­lut ja van­hanaikainen idea, kos­ka automaa­tio syö työt: http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/

    Tuo­hon työlin­jaan ja maa­han­muut­toon ei usko enää sen pio­neer­itkaan Ruotsista.

  30. vk: Jos robo­t­i­saa­tio hävit­tää työpaikkoja. 

    Työn tehost­a­mi­nen “hävit­tää” ammat­te­ja joo. Tekemisen tarvet­ta ja töitä se ei kuitenkaan poista.

    Jostain syys­tä meil­lä ei ole täl­lä het­kel­lä kolmeasa­taatuhat­ta työtön­tä met­suria, kah­tasa­taatuhat­ta sata­matyömi­estä, kym­men­tä­tuhat­ta reikäko­rt­ti­op­er­aat­to­ria tai viit­tä­tuhat­ta puhelun­välit­täjää keskuudessamme.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Eniten maa­han­muut­ta­jia tulee Viros­ta. Helsin­gin raken­nus­toim­inta ei toimisi koti­maisin voimin mitenkään.

    Kyl­lä toimisi ja paljon parem­min. Viro­laiset ja viron­venäläiset jop­par­it ja ali­hankki­jat ali­palkkoi­neen ja hanslankar­i­työvoim­i­neen tekevät melkoista sut­ta eikä aikataulukaan näyt­täsi ole­van tut­tu käsite. Jär­jet­tömäl­lä hin­tak­il­pailul­la on saatu osaa­vat suo­ma­la­is­fir­mat pois markki­noil­ta ja ne tekevät muual­la Suomes­sa hyvää työtä vaik­ka mak­sa­vatkin hie­man enemmän. 

    Nim­im. viro­laiset putkiremp­paa­jat vieraisilla.

  32. Anony­mous: Kyl­lä toimisi ja paljon parem­min. Viro­laiset ja viron­venäläiset jop­par­it ja ali­hankki­jatal­i­palkkoi­neen ja hanslankar­i­työvoim­i­neen tekevät melkoista sut­ta eikä aikataulukaan näyt­täsi ole­van tut­tu käsite. Jär­jet­tömäl­lä hin­tak­il­pailul­la on saatu osaa­vat suo­ma­la­is­fir­mat pois markki­noil­ta ja ne tekevät muual­la Suomes­sa hyvää työtä vaik­ka mak­sa­vatkin hie­man enemmän. 

    Nim­im. viro­laiset putkiremp­paa­jat vieraisilla.

    No ei toimisi, kun suo­ma­lainen ei viit­si tehdä DDD-töitä.

  33. Anony­mous: ne tekevät muual­la Suomes­sa hyvää työtä vaik­ka mak­sa­vatkin hie­man enemmän. 

    toisin sanoen ne “muun suomen tyt” jäi­sivät ilman viro­laisia tekemättä.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Analysoin vain Helsin­gin seudun kasvun tek­i­jöitä. Minus­ta Suomen syn­tyvyys on aika opti­maalisel­la tasol­la. Johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun vähen­e­miseen. Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.

    Ei tai­da kan­nat­taa haikail­la Dubain mallia, jos­sa kansalaiset ovat paljolti jouti­lai­ta ja vier­aat tekevät työt. Suo­ma­laiset kuo­lut­tau­tu­vat kiitet­tävästi ja liikaakin. Siis mais­tereik­si jol­lain alal­la, mis­tä tykkäävät ja val­tion pitäisi mak­saa palk­ka. Muu työ ei sit­ten kel­paa. Öljy­mail­la on tuol­laiseen varaa.

  35. Tätä “robo­t­i­saa­tio vie työ­paikat” ‑mantraa toitotet­taes­sa uno­htuu monikin seik­ka sel­l­ai­sista työte­htävistä, jois­sa robot­it ja automaa­tio eivät ole omim­mil­laan. Eikä puhuta pelkästään yliopis­tok­oulutet­tu­jen työte­htävistä. Joku laitossi­ivous voidaan ehkä automa­ti­soi­da hyvinkin pitkälle (koneis­tet­tu on jo), mut­ta esim. koti­palvelusi­ivouk­ses­sa joutuu joku ne tasot pyyhkimään, vaik­ka lat­ti­at imuroisi robot­ti automaat­tis­es­ti. Mitä pienem­pään ja ihmisille opti­moidumpaan mit­takaavaan men­nään, sitä vaikeam­paa on pois­taa sitä suorit­ta­van por­taan työn­tek­i­jää kuvioista. Joku postin jakelu lie­nee suh­teessa jopa melko help­po automatisoitava.

    Eikä kyse ole vain ns. vähäisen lisäar­von työte­htävistä. Pitkälle erikois­tuneen teol­lisu­u­den konei­den huolto on yksi esimerk­ki erit­täin vaikeasti automa­ti­soitavista tehtävistä. Kone voi olla ain­oa laat­u­aan maail­mas­sa, kenenkään hyllystä ei löy­dy sopi­vaa varaosaa. CNC-lait­teet voivat kyl­lä aut­taa esim. kuluneen laak­erip­in­nan täyt­töhit­sauk­ses­sa ja koneis­tuk­ses­sa, mut­ta jonkun tarvit­see mita­ta ja suun­nitel­la korjaustoimenpide.

    Tekoä­ly voi kyl­lä aut­taa täl­lai­sis­sakin työte­htävis­sä varmis­ta­maan, ettei valit­tu työmenetelmä ole jo joskus aiem­min jos­sain toisaal­la kelvot­tomak­si todet­tu. Mut­ta esimerkik­si kor­jaustöitä tekevän koneis­ta­jan työ­panos ei silti kor­vaudu automatiikalla.

  36. Helsin­gin väk­ilu­vun kasvuhan on melkein suo­raan riip­pu­vainen asun­to­jen valmis­tu­mis­es­ta, sil­lä kaik­ki täytetään jot­ka valmi­ik­si saadaan.

    Voi olla, että jos­sain vai­heessa Itä-Helsin­gin perukoil­la jotkut ker­rostalot alka­vat muut­tua niin epäha­lu­tuik­si, että niille ei ole otta­jia enää ole, mut­ta tois­taisek­si se ei kyl­lä näytä lähi­t­ule­vaisu­u­den huolelta. Siihen asti valmis­tu­vien asun­to­jen määrä ratkaisee Helsin­gin kasvun.

    Sanois­inkin, että nykyisel­lään väk­ilu­vun kasvu on aika huono mit­tari Helsin­gin koti­paikka­ha­lut­tavu­ud­es­ta kokon­aisuute­na. Parem­pi mit­tari on Helsin­gin huonoimpi­en asun­to­jen hin­ta / vuokrata­so. Jos syr­jem­mäl­lä vuokrat alka­vat pudo­ta kovin alas, niin sit­ten markki­nat alka­vat olla sat­ur­oituneet sen suh­teen, että moniko oikeasti stadi­in / pk-seudulle halu­aa tulla.

    Espoon Suve­lat ja jotkin Van­taan syr­jäisim­mät alka­vat paikat alka­vat osoit­taa merkke­jä siitä, että jos­sain se halut­tavu­u­den raja kulkee.

  37. Tuo Grani on tilas­tol­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen. Siis mik­si tilas­to näyt­tää tuol­ta? Tyyp­illi­nen esimerk­ki siitä, että tilas­ton takaa tulee kyetä analysoimaan syy.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitävätkö vihreät väestön kasvua posi­ti­ivise­na? Kuka?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Analysoin vain Helsin­gin seudun kasvun tek­i­jöitä. Minus­ta Suomen syn­tyvyys on aika opti­maalisel­la tasol­la. Johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun vähen­e­miseen. Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.

    Minus­takin ioi­va väk­ilu­vun alen­e­m­i­nen on hyvä ja vihreä asia, mut­ta kum­mal­la kan­nal­la sinä oikein olet, kun yhdessä lauseessa vas­tu­s­tat väestön kas­vat­tamista ja pidät pien­tä vähe­memistä hyvänä, mut­ta seu­raavas­sa lauseessa vaa­dit huolto­suh­teen paran­tamista, eli nuoren väestön määrän kas­vat­tamista aiem­pi­en ikälu­okkien elin­ta­soa turvaamaan?

    Minus­ta elin­ta­somme on niin korkea, eri­tyis­es­ti suh­teessa mui­hin mai­hin, että mei­dän ei tulisi tähdätä suurem­paan väkimäärään. Kir­joit­ta­masi perus­teel­la voisi epäil­lä, että halu­at muiden maid­en kas­vat­ta­van väk­ilukuaan niin run­saasti, että niiden kas­va­va väestö kyke­nee tur­vaa­maan edullisen huolto­suh­teen sekä omis­sa mais­saan että Suomessa.

    Eikö olisi hyvä, jos kaikissa maail­man mais­sa päädyt­täisi­in tasaiseen tai lievästi laske­vaan väkimäärään? Huolto­suhde olisi se mikä se on, ja sil­lä tul­taisi­in toimeen. Eikö olisi jo aika luop­ua (luon­non ja ihmiselonkin toim­intaa hait­taavas­ta) mak­si­maalisen kasvun ideologiasta?

    Jos Helsin­ki ja muut maail­man pääkaupun­git halu­a­vat kas­vaa, se kai tarkoit­taisi tässä tilanteessa sitä, että muun Suomen ja muiden maid­en pienem­pi­en paikkakun­tien väkimäärä vähe­nee. Jos halu­at pitää muutkin kaupun­git nykyisel­lä tasol­laan, sin­un tulisi kai luop­ua Helsin­gin run­saan väestönkasvun tavoitteesta.

  39. Helsin­gin asun­to­tuotan­non kiihtymi­nen näkyy väk­ilu­vun kasvun nopeutumisena. 

    Asun­to­tuotan­toa ja tiivistämistä perustel­laan koval­la väk­ilu­vun kasvul­la tule­vaisu­udessa, joka nyt sit­ten “yllät­täen” johtuu asun­to­tuotan­nos­ta ja tiivistämis­es­tä. Joko­han blo­gisti itsekin näk­isi tässä jo jotain ongelmaa?

    1. Asun­to­tuotan­toa ja tiivistämistä perustel­laan koval­la väk­ilu­vun kasvul­la tule­vaisu­udessa, joka nyt sit­ten ”yllät­täen” johtuu asun­to­tuotan­nos­ta ja tiivistämis­es­tä. Joko­han blo­gisti itsekin näk­isi tässä jo jotain ongelmaa?

      Tarkoi­tat var­maankin asun­to­jen kaavoituk­ses­ta. Moni muukin kun­ta on kaavoit­tanut asun­to­ja, esimerkik­si Nur­mi­järvel­lä tont­te­ja olisi yllin kyllin, mut­ta asukasluku ei nouse. Kaavoit­ta­mal­la ei voi nos­taa asukaslukua, ellei halukkai­ta tuli­joi­ta ole, mut­ta sitä jar­rut­ta­mal­la voi estää halukka­ia tuli­joi­ta tule­mas­ta. Helsin­ki ei ole asun­to­ja kaavoit­ta­mal­la kas­vat­tanut asukaslukuaan vaan kaavoituk­ses­sa pih­taa­mal­la estänyt sitä kasvamasta.

  40. > … ennus­teen mukaisesti.
    > Nyt näyttää …

    Ennen kuningas kään­tyi oraakke­lin puoleen tarvites­saan ennustet­ta. Nykyään tilas­tokeskuk­sen. Turhuuk­sien turhu­us yhtä kaik­ki molemmat.

    Ain­oa oikea tapa ennus­taa tule­vaisu­us on lyödä vetoa sen puoles­ta. — Kukin oma­l­la rahallaan.

  41. anonyy­mi: Asun­to­tuotan­toa ja tiivistämistä perustel­laan koval­la väk­ilu­vun kasvul­la tule­vaisu­udessa, joka nyt sit­ten “yllät­täen” johtuu asun­to­tuotan­nos­ta ja tiivistämis­es­tä. Joko­han blo­gisti itsekin näk­isi tässä jo jotain ongelmaa? 

    Ei niitä asun­to­ja tuotet­taisi ellei olisi kysyn­tää. Väk­iluku kas­vaa vain sen ver­ran kuin uusien asun­to­jen määrä kas­vaa. Kysyn­tää olisi enemmillekin.

  42. Juho Laatu:
    Minus­takin ioi­va väk­ilu­vun alen­e­m­i­nen on hyvä ja vihreä asia, mut­ta kum­mal­la kan­nal­la sinä oikein olet, kun yhdessä lauseessa vas­tu­s­tat väestön kas­vat­tamista ja pidät pien­tä vähe­memistä hyvänä, mut­ta seu­raavas­sa lauseessa vaa­dit huolto­suh­teen paran­tamista, eli nuoren väestön määrän kas­vat­tamista aiem­pi­en ikälu­okkien elin­ta­soa turvaamaan?

    Eikö olisi hyvä, jos kaikissa maail­man mais­sa päädyt­täisi­in tasaiseen tai lievästi laske­vaan väkimäärään? Huolto­suhde olisi se mikä se on, ja sil­lä tul­taisi­in toimeen. Eikö olisi jo aika luop­ua (luon­non ja ihmiselonkin toim­intaa hait­taavas­ta) mak­si­maalisen kasvun ideologiasta?

    Juho Laatu on tääl­lä niitä har­vo­ja keskustelijoi­ta, jot­ka ymmärtävät nykyisen kasvuide­olo­gian tuhoisu­u­den. Sehän kos­kee yhtä lail­la niin väestön kuin taloudenkin kasvua.

    Tietysti nämäkin ovat mon­imutkaisia kysymyk­siä. Talouskasvus­sa tulisi aina erotel­la taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den eri lajit sen mukaan kuin­ka paljon ne rasit­ta­vat ympäristöä. En oikein osaa nähdä taloudel­lista lamaa hyvänä ratkaisuna, vaik­ka se yleen­sä vähen­tääkin myös ympäristön kuor­mi­tus­ta. Mei­dän pitäisi osa­ta sovit­taa ympäristöä kuor­mit­ta­va toim­intamme sen kestokykyyn. Mis­sion impos­si­ble, varmaankin?

    Väestönkasvua on nykyaikana vaikea nähdä myön­teisenä asiana muu­ta kuin enin­tään jois­sain poikkeusti­lanteis­sa. Onko yksi sel­l­ainen Helsin­gin kasvu muun Suomen kus­tan­nuk­sel­la, johonkin rajaan asti, jos se hyödyt­tää maan kokonaisuutta?

    Tämä väestönkasvu on muuten niitä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa joskus olen suuresti arvosta­mani Osmo Soin­in­vaaran kanssa eri mieltä. Tun­tuu, että hänenkään ajat­telun­sa ei tätä vaikeaa yhtälöä oikein hal­litse, kuten Juho Laatu huomioi (sor­run samaan var­maan itsekin).

    Eihän voi olla niin, että kat­somme väestön- ja talouden kasvua eril­lis­inä asioina ympäristöon­gelmista? Eikä voi olla niin, että maa­pal­lon ihmis­määrää pohdi­taan vain siltä kannal­ta, että kuin­ka paljon ihmisiä maa­pal­lo pystyy elät­tämään? Muus­ta luon­nos­ta välittämättä?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen syn­tyvyys on aika opti­maalisel­la tasol­la. Johtaa hal­lit­tuun väk­ilu­vun vähenemiseen.

    1) Suo­ma­lais­peräisen väestön määrä vähen­e­m­i­nen posi­ti­ivs­ta. Sinän­sä perusteltavis­sa ekol­o­gisil­la argumenteilla.

    Huolto­suhdet­ta voidaan ylläpitää muut­toli­ik­keel­lä nin kuin koo Euroopan on tehtävä.

    2) Väestön ei halu­ta kuitenkaan vähenevän (ekolo­gia lentää ilmeis­es­ti romukoppaan)

    1 + 2 = tavoit­teena siis puh­taasti Suomen (ja muun Euroopan) västöpo­h­jan vai­h­t­a­mi­nen ei-euroop­palaisek­si. Mik­si? Eikö sitä maal­i­maan yhtä Suomeakin mah­tu­isi? Ara­bi­mai­ta on jo aika mon­ta (Viros­ta on edes Suomen osalta pitkäl­lä tähtäimel­lä turha puhua tässä, heil­lä vähe­nee omakin väestönsä).

  44. Pekka T.: Mei­dän pitäisi osa­ta sovit­taa ympäristöä kuor­mit­ta­va toim­intamme sen kestokykyyn. Mis­sion impos­si­ble, varmaankin? 

    Teknis­es­ti tämä olisi erit­täin help­poa. Jos väestönkasvun tavoit­teek­si laitet­taisi­in lievä lasku, fos­si­ilien käytölle asetet­taisi­in riit­tävät verot/maksut niiden käytön ajamisek­si lähelle nol­laa, ja sovit­taisi­in että ihmi­nen ei enää val­taa lisää tilaa luon­nol­ta talouden resurs­seik­si (eikä lisää nykyisen käytön inten­si­teet­tiä), ongel­ma olisi jo suurim­mak­si osak­si ratkaistu. Mut­ta se onkin sit­ten toinen kysymys, onko täl­lais­ten järke­vien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen poli­it­tis­es­ti mahdollista.

    Teknis­es­ti ei siis esteitä, mut­ta poli­ti­ik­ka yrit­tää elää väk­isin sekä uudessa (ihmisen toim­intaa tulisi jo rajoit­taa) että van­has­sa (ihmisen tulee ottaa maa­pal­losta ja luon­nos­ta kaik­ki mah­dolli­nen hyö­ty irti) maail­mas­sa. Ihmis­la­ji ei näytä vielä oikein kyp­sältä maail­man­her­ru­u­den rooliinsa.

  45. Sel­l­ai­sis­sa län­si­sis­sä teol­lisu­us­mais­sa jois­sa asuu paljon ihmisiä suht tiivi­isti ja keskite­tysti isois­sa kaupungeis­sa, on korkeampi elin­ta­so kuin har­vaan asu­tuis­sa mais­sa jois­sa iso­ja kaupunke­ja ei juuri nimek­sikään ole. Vrt esim Ruot­si ja Suo­mi. Tai Iso-Bri­tan­nia ja Irlan­ti. Tai Tan­s­ka ja Islanti.

    Alue­poli­it­tisil­la keinoil­la ei saa juuri mitään järkevää aikaisek­si. Vrt mon­et sil­ta­hankkeet saaris­tossa ja järvi-Suomes­sa jot­ka palvelee vain har­vo­ja paikkakun­ta­laisia ja kesälo­ma­laisia. Ei ne Helsin­gin eikä muiden kasvukeskusten liiken­neru­uhkia tai asun­toti­lan­net­ta auta mil­lään tavalla.

  46. Ris­to: 1 + 2 = tavoit­teena siis puh­taasti Suomen (ja muun Euroopan) västöpo­h­jan vai­h­t­a­mi­nen ei-eurooppalaiseksi. 

    Hohhoi­jakkaa, eiköhän tämän tahal­lisen väärinymmärtämisen hom­ma-lin­jan voisi saman tien sensuroida?

    Muuten vaarana on, että tuhat­päiset hom­panssi­lau­mat ryn­täävät tänne pilaa­maan vaival­la raken­netun Soin­in­vaaran blo­giekosys­teemin. Ei kai ajatuk­se­na ole Oden blo­gin nykyisen luk­i­jakun­nan vai­h­t­a­mi­nen hommalaisiin? 

    Hom­ma-foo­ru­mi on jo ole­mas­sa, mik­seivät hom­malaiset pysy väärinymmärtämässä siel­lä, mis­sä on heille kaikkein parhait­en sopi­va keskustelukulttuuri. 

    Eikö maail­maan tosi­aan mah­tu­isi yksi Oden blo­gi ilman näitä väärinymmärtäjiä? Kiin­tiöblago­laisi­na voidaan ottaa korkein­taan pari entiseltä keskustelu­pal­stal­taan ulosajet­tua ja uut­ta paikkaa etsivää uuvattia.

  47. Maa­han­muut­to ja robot­it muo­dosta­vat mon­imutkaisen ongelman.

    Suomen kaltais­ten maid­en suurin ongel­mana on siinä, että kaik­ki maa­han­muut­to voi olla käytän­nössä pysyvää.

    Jos 40+ vuo­tias Viro­lainen bus­sikus­ki työsken­telee Suomes­sa muu­ta­man vuo­den niin hän saa pysyvän oleskelu­lu­van ja kansalaisu­u­den. Mitä tapah­tuu joskus 10 vuo­den päästä kun bus­sikuske­ja ei enää tarvi­ta? Tästä nyt 50+ vuo­ti­aas­ta Viro­lais­es­ta tulee Suomelle riip­pakivi koko lop­puelämäk­si, uudelleenk­oulu­tus tuos­sa iässä tulee ole­maan hyvin vaikeaa varsinkin kun har­voista työ­paikoista kil­pailee suuri joukko (mm. nuoret, joiden oppimis/mukautumiskyky on huo­mat­tavasti parem­pi). Eli kun työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja on ollut töis­sä 5–10v, niin Suo­mi joutuu elät­tämään sitä 20–30v, tämä ei ole kovin kan­nat­tavaa huolta­suh­teen kannalta. 

    Tule­vaisu­udessa voit­ta­jia tule­vat ole­maan Dubain ja Sin­ga­poren kaltaiset paikat, jois­sa edes pysyviä oleskelulu­pia ei jae­ta avokä­tis­es­ti. Maa­han­muut­ta­jia palkataan aina tarvit­taes­sa, ja viisu­mi myön­netään vuodek­si. Sit­ten kun työtä ei enää robot­tien ansios­ta enää ole, niin viisum­ia ei enää uusi­ta ja ulko­maalais­es­ta ei koidu yhteiskun­nalle kuluja.

    Suomenkin pitäisi uud­is­taa nopeasti jär­jestelmää tähän suun­taan. Oleskelulu­pia ja kansalaisuuk­sia myön­net­täessä pitäisi kat­soa koulu­tus­ta, työkoke­mus­ta, mak­set­tu­ja vero­ja, jne. Vain reilusti keskiver­toa parem­min men­estyneille pitäisi myön­tää oleskelulu­pa ja kansalaisu­us vielä harvemmille.

    Robot­tien ansios­ta meil­lä tulee ole­maan val­tavasti Suo­ma­laisia työt­tömiä, turhaa on han­kkia lisää elätet­täviä ulkomailta.

  48. Väestönkasvu ei todel­lakaan ole mikään ongel­ma ihmiskun­nalle, eikä maapallolle.

    Ihmiskun­nal­la on kak­si suur­ta aku­ut­tia kri­isiä: ihmisen aiheut­ta­ma osu­us ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja työttömyyskriisi.

    Ihmisen vaiku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen tulee pysähtymään jo ensi vuosikymmenel­lä johtuen mas­si­ivi­sista panos­tuk­sista uusi­u­tu­vaan ener­giaan ja teknolo­giaan. Lop­ul­ta myös läm­pen­e­m­i­nen tait­tuu vuo­sisadan loppupuolella.

    Työt­tömyyskri­isi ratkaistaan sosi­aal­ista jär­jestelmää muut­ta­mal­la. Esimerkik­si siten, että kaikkein rikkaim­mat mak­sa­vat kaikken köy­him­mille erään­laista perustuloa.

    Esimerkik­si nyt mas­samuut­to­jen aikakaudel­la kan­nat­taisi län­si­maid­en alkaa mak­samaan perus­tu­loa suo­raan lähtö­mai­hin. Se on halvem­paa kuin se, että mak­se­taan län­si­mais­sa sosi­aal­i­tukia tai koulute­taan uusi­in ammatteihin.

    Esimerkik­si 100 euroa kuukaudessa on val­ta­va raha­sum­ma jos­sain Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa. Mut­ta jos sieltä henkilö saa­puu Suomeen, niin sosi­aal­i­tukia mak­se­taankin jo 1000 euroa kuukaudessa (asum­is­tu­ki, toimeen­tu­lo­tu­ki ja työmarkkinatuki).

    Län­si­maat ovat osaltaan aiheut­ta­neet Afrikan ongelmia siir­tomaid­en aikakaudel­la, eikä Afrik­ka itses­tään muu­tu. Afrik­ka tarvit­see apua, mut­ta kehi­tys­a­pu ei ole siihen oikea ratkaisu.

    On saatu hyviä alus­tavia tulok­sia eri­lai­sista perus­tu­lokokeiluista, jois­sa Afrikan köy­häl­lä maaseudul­la pienel­lä sum­mal­la on saatu paran­nuk­sia alueen väestön elintasoon.

    Suomes­sa perus­tu­loa voisi mak­saa maaseu­tukun­nis­sa. Se voisi osaltaan siirtää työt­tömiä pois kaupungeista. Siis osa työt­tömistä on yksinker­tais­es­ti pysyvästi työt­tömiä, eikä mikään sitä asi­aa tule muut­ta­maan. Sik­si olisi parem­pi, että nämä ihmiset siir­ty­i­sivät halvem­malle alueelle, jos­sa heille voidaan tar­jo­ta peruselin­ta­so halvemmalla.

    Nyt pelkästään asum­is­ten tukemiseen kuluu läh­es 2 mil­jar­dia euroa, joka johtuu suurim­mak­si osak­si siitä, että per­sauk­isia asuu kaupungeissa.

    Ei ole mitään mieltä yrit­tää pitää kaik­ista köy­himpiä jos­sain Helsingis­sä. Se on type­r­ää, eikä hyödytä edes heitä köy­himpiä. He voisi­vat elää paljon parem­paa elämää jos­sain pienessä kaupungis­sa, jos­sa hei­dän tukem­i­nen tulisi edullisemmaksi.

    On usko­ma­ton­ta, että miten syvässä suo­ma­laises­sa keskustelus­sa istuu erään­lainen joukko­tuhon­taan viit­taa­va sävy, kun on kyse ihmiskun­nan koos­ta ja väestönkasvus­ta. Lie­nee seu­raus­ta Nat­si-Sak­san liit­to­laisu­ud­es­ta. En kek­si muu­ta syytä tälle sairaalle fiksaatiolle.

  49. Juho Laatu: Teknis­es­ti tämä olisi erit­täin help­poa. Jos väestönkasvun tavoit­teek­si laitet­taisi­in lievä lasku, fos­si­ilien käytölle asetet­taisi­in riit­tävät verot/maksut niiden käytön ajamisek­si lähelle nol­laa, ja sovit­taisi­in että ihmi­nen ei enää val­taa lisää tilaa luon­nol­ta talouden resurs­seik­si (eikä lisää nykyisen käytön inten­si­teet­tiä), ongel­ma olisi jo suurim­mak­si osak­si ratkaistu. Mut­ta se onkin sit­ten toinen kysymys, onko täl­lais­ten järke­vien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­nen poli­it­tis­es­ti mahdollista.

    Teknis­es­ti ihmiskun­nan kestävä ja järkevä toim­inta olisi todel­lakin jopa help­poa. Ei se vaatisi edes mitään uut­ta, tule­vaisu­udessa kehitet­tävää teni­ikkaa, jol­la moni uskoo ongelmien joskus ratkeavan.

    Ongel­ma on psykologi­nen. Pystyykö ihmiskun­ta sovit­ta­maan toim­intansa ympäristön kestokyvyn määrit­telemään puit­teeseen? En näe tästä edes mitään vahvo­ja merkke­jä, sen enem­pää demokra­tiois­sa kuin autori­taari­sis­sakaan yhteiskunnissa. 

    On vaikea vält­tyä ajatuk­selta, että ihmi­nen havah­tuu vas­ta kun on pakko, ja sil­loin saat­taa jo olla liian myöhäistä. Tai vähin­täänkin paljon kor­vaam­a­ton­ta on jo menetetty.

  50. DVA:
    Väestönkasvu ei todel­lakaan ole mikään ongel­ma ihmiskun­nalle, eikä maapallolle.

    Ihmisen vaiku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen tulee pysähtymään jo ensi vuosikymmenel­lä johtuen mas­si­ivi­sista panos­tuk­sista uusi­u­tu­vaan ener­giaan ja teknolo­giaan. Lop­ul­ta myös läm­pen­e­m­i­nen tait­tuu vuo­sisadan loppupuolella.

    On usko­ma­ton­ta, että miten syvässä suo­ma­laises­sa keskustelus­sa istuu erään­lainen joukko­tuhon­taan viit­taa­va sävy, kun on kyse ihmiskun­nan koos­ta ja väestönkasvus­ta. Lie­nee seu­raus­ta Nat­si-Sak­san liit­to­laisu­ud­es­ta. En kek­si muu­ta syytä tälle sairaalle fiksaatiolle.

    Nämä “sairaat fik­saa­tiot”, joi­ta myös kri­it­tisek­si ajat­teluk­si kut­su­taan, johtunevat siitä, että maail­man tila on aidosti huolestut­ta­va. Puolestani ihmette­len ihmisen lop­u­ton­ta kykyä sulkea määräti­etois­es­ti silmän­sä tosiasioilta.

    Tot­ta kai on mah­dol­lista, että ihmiskun­ta kek­sii teknolo­gian, jol­la ongel­mat ratkaistaan. Ja löytää viisauden, jol­la se myös tehdään. Merkke­jä täl­lais­es­ta ei vain suo­ras­taan silmis­sä vilise. Viime aikoina päin­vas­toin ovat yhä enem­män nousseet esi­in ns. vai­h­toe­htoiset tosi­asi­at, jois­sa ongel­mat “ratko­taan” kiistämäl­lä ne.

    Ihmiskun­nal­la on jo täl­lä het­kel­lä kovin paljon ongelmia, joiden yhteis­vaiku­tus on arvaam­a­ton. Mah­tion­gelmia ei ole yksi tai kak­si, vaan lukuisia, ja voimme toki keskustel­la lop­ut­tomasti siitä mitkä niistä ovat pahim­mat. Ja onko meil­lä todel­lakin aikaa odotel­la vuo­sisadan lop­pupuolelle ennen kuin tilanne saadaan hallintaan? Pelkään, että ongel­mat kri­isiy­tyvät jo paljon ennen sitä.

    Min­un moraali­ni ei myöskään hyväksy sitä, että ihmiskun­ta juuri ja juuri itse selviy­tyäk­seen tuhoaa suuren osan ympäröivästä ekosys­teemistä. Mikä mei­dät on moraalis­es­ti ylen­tänyt moi­seen ase­maan? Mikä siu­naus se alati kas­va­va ihmis­määrä muka on?

  51. Pekka T.: Teknis­es­ti ihmiskun­nan kestävä ja järkevä toim­inta olisi todel­lakin jopa help­poa. Ei se vaatisi edes mitään uut­ta, tule­vaisu­udessa kehitet­tävää teni­ikkaa, jol­la moni uskoo ongelmien joskus ratkeavan.

    Ei tosi­aan vaa­di mitään uut­ta tekniikkaa.

    Yksi kier­ou­tu­ma on se, että nykyään vaa­di­taan lisää uusi­u­tu­vaa ener­giaa sit­o­mat­ta noi­ta tavoit­tei­ta mitenkään fos­si­ilisen ener­gian alasajoon. Hyväl­lä toden­näköisyy­del­lä tämä johtaa kulut­tamisen lisään­tymiseen (uusi­u­tu­vat lisään­tyvät, fos­si­iliset säi­lyvät), eikä saavute­tus­ta uud­es­ta kulu­tus­ta­sos­ta ole sen jäl­keen yhtään helpom­paa luop­ua kuin nykyis­es­täkään. Uusi­u­tu­vat eivät tarvitse tukia niiden käytön lisäämiseen, vaan pitäisi päin­vas­toin aset­taa rajoituk­sia fos­si­ilis­ten käyt­töön niin, että ne pois­tu­vat käytöstä.

    Ongel­ma on psykologi­nen. Pystyykö ihmiskun­ta sovit­ta­maan toim­intansa ympäristön kestokyvyn määrit­telemään puit­teeseen? En näe tästä edes mitään vahvo­ja merkke­jä, sen enem­pää demokra­tiois­sa kuin autori­taari­sis­sakaan yhteiskunnissa. 

    Tois­taisek­si psykolo­gia taitaa toimia niin, että osa ihmi­sistä sanoo halu­a­vansa muu­tok­sia, ja jotkut säästävätkin nipelia­sisois­sa, mut­ta uskallus­ta ei usein riitä edes näil­lä maini­tu­il­la vihertävästi ajat­televil­la siihen, että oikeasti rajoitet­taisi­in keskeisiä hait­to­ja yhteisin päätöksin nyt heti, eikä vain tule­vaisu­u­den toiveissa.

    Mainit­sit myös eri yhteiskun­ta­jär­jestelmät. Ihmisen voi ajatel­la kehit­tyvän viidakon laeista kohti jotain parem­min hal­lit­tua. Jos­sain vai­heessa sovit­ti­in, että ei saa varas­taa. Myöhem­min tuli esim. demokra­tia. Nyt olisi aika ottaa yksi merkit­tävä askel ja luop­ua yhteiskun­ta­mallista, joka olet­taa luon­non ole­van ihmisen toim­intaan ver­rat­tuna ääret­tömän suuri vapaasti riis­tet­tävis­sä ole­va resurssi. Ihmisel­lä on nyt aseet ja työka­lut, joil­la voi tuho­ta koko ekosys­teemin. Tuol­lais­ten työkalu­jen kanssa hiekkalaatikol­la ei saa enää leikkia aivan miten vain.

    On vaikea vält­tyä ajatuk­selta, että ihmi­nen havah­tuu vas­ta kun on pakko, ja sil­loin saat­taa jo olla liian myöhäistä. Tai vähin­täänkin paljon kor­vaam­a­ton­ta on jo menetetty.

    Se lie­nee selvä, että olemme jo vai­heessa, jos­sa kor­vaam­a­ton­ta vahinkoa syn­tyy koko ajan. Yksi vai­h­toe­hto olisi järkevämpi­en käyt­täy­tymis­sään­tö­jen omak­sum­i­nen. Toinen voisi olla ajau­tu­mi­nen mood­i­in, jos­sa katas­trofien iskiessä kukin pitää huol­ta vain itses­tään miten parhait­en taitaa. Sekin on valitet­tavasti mah­dol­lista, että siinä vai­heessa, kun ihmiset halu­aisi­vat toimia, järkipuhe ei enää auta. Ja tietenkin sekin, että kaik­keen van sopeudu­taan ja väitetään kehi­tyk­sen kehit­tyvän kuten ennenkin. Minus­ta olisi fik­sua käyt­täy­tyä niin, että maa­pal­lon resurssien rajal­lisu­us ote­taan huomioon jo yhteikun­nan perussään­nöis­sä (eikä vain has­suina vihreinä elämän­ta­pal­isukkeina). Paras tule­vaisu­us kaikille näin.

  52. Sylt­ty: Hohhoi­jakkaa, eiköhän tämän tahal­lisen väärinymmärtämisen hom­ma-lin­jan voisi saman tien sensuroida?

    Etkö olisi voin­ut osoit­taa asial­lis­es­ti argu­men­toiden, mik­si suo­ma­lais­ten syn­tyvyy­den vähen­e­m­i­nen ja sen paikkaami­nen maa­han­muu­tol­la ei tarkoi­ta “väestöpo­h­jan muu­tos­ta” pitkäl­lä aikavälil­lä? Eikö hohhoi­jakoimisen sijaan olisi hyvä edis­tää asial­lista keskustelua edes jos­sakin mediassa?

  53. DVA:
    Väestönkasvu ei todel­lakaan ole mikään ongel­ma ihmiskun­nalle, eikä maapallolle.

    […]

    Esimerkik­si nyt mas­samuut­to­jen aikakaudel­la kan­nat­taisi län­si­maid­en alkaa mak­samaan perus­tu­loa suo­raan lähtö­mai­hin. Se on halvem­paa kuin se, että mak­se­taan län­si­mais­sa sosi­aal­i­tukia tai koulute­taan uusi­in ammatteihin. 

    Blo­gis­tille kiitos siitä, että julkaisee täl­laisenkin ääri­laidan mielipiteen. 

    Tietenkään suo­ma­laisen ei tule mak­saa perus­tu­loa sinne, mis­sä suo­ma­laisel­la ei ole lain­säädän­tö­val­taa eli Suomen rajo­jen ulkopuolelle.

  54. Juho Laatu: Yksi kier­ou­tu­ma on se, että nykyään vaa­di­taan lisää uusi­u­tu­vaa ener­giaa sit­o­mat­ta noi­ta tavoit­tei­ta mitenkään fos­si­ilisen ener­gian alasajoon. Hyväl­lä toden­näköisyy­del­lä tämä johtaa kulut­tamisen lisään­tymiseen (uusi­u­tu­vat lisään­tyvät, fos­si­iliset säi­lyvät), eikä saavute­tus­ta uud­es­ta kulu­tus­ta­sos­ta ole sen jäl­keen yhtään helpom­paa luop­ua kuin nykyisestäkään. 

    Kyl­lä tässä niin käy, että panos­ta­mal­la sat­un­naisi­in uusi­u­tu­vi­in tulemme lukit­tau­tu­maan pitkäk­si aikaa kaa­sul­la hoidet­tavaan säätövoimaan. 

    Kat­ta­va kulu­tuk­sen­säätö ja laa­jat varas­toin­ti­ratkaisut ovat täl­lä het­kel­lä “toiv­otaan, toiv­otaan että joku nämäkin tekni­ikat hatus­ta vetäisee”-osastoa.

  55. Pekka T.: Nämä “sairaat fik­saa­tiot”, joi­ta myös kri­it­tisek­si ajat­teluk­si kut­su­taan, johtunevat siitä, että maail­man tila on aidosti huolestut­ta­va. Puolestani ihmette­len ihmisen lop­u­ton­ta kykyä sulkea määräti­etois­es­ti silmän­sä tosiasioilta.

    Min­un moraali­ni ei myöskään hyväksy sitä, että ihmiskun­ta juuri ja juuri itse selviy­tyäk­seen tuhoaa suuren osan ympäröivästä ekosys­teemistä. Mikä mei­dät on moraalis­es­ti ylen­tänyt moi­seen ase­maan? Mikä siu­naus se alati kas­va­va ihmis­määrä muka on?

    Ympäristöon­gel­mat ratkea­vat reip­paal­la talouskasvul­la ja teknolo­gian kehit­tymisel­lä. Olo­jen kur­jis­tamisel­la ja kehi­tyk­sen kään­tämisel­lä taak­sepäin saadaan vain hal­lit­se­ma­ton­ta tuhoa aikaiseksi.

    Con­trary to pop­u­lar belief, eco­nom­ic growth may be good for biodiversity

    Why Growth Is the Environment’s Best Friend

    The sin­gle best thing we could do to min­i­mize energy’s impact on the envi­ron­ment is to not only max­i­mize our own eco­nom­ic growth but also to help devel­op­ing coun­tries increase theirs.

    POPULATION GROWTH IS NOT BAD FOR HUMANITY

  56. DVA: Esimerkik­si nyt mas­samuut­to­jen aikakaudel­la kan­nat­taisi län­si­maid­en alkaa mak­samaan perus­tu­loa suo­raan lähtö­mai­hin. Se on halvem­paa kuin se, että mak­se­taan län­si­mais­sa sosi­aal­i­tukia tai koulute­taan uusi­in ammatteihin.

    Tätä tarkoi­tus­ta varten on muuten ole­mas­sa hyvän­tekeväisyysjär­jestö https://www.givedirectly.org/ . Tuo on kokon­aisu­udessaan hyvä idea ja uskon itsekin että isom­pi osa (tai jopa kaik­ki?) hädä­nalais­ten ihmis­ten aut­tamis­es­ta pitäisi tehdä tähän tyyliin.

  57. Sylt­ty: Kyl­lä tässä niin käy, että panos­ta­mal­la sat­un­naisi­in uusi­u­tu­vi­in tulemme lukit­tau­tu­maan pitkäk­si aikaa kaa­sul­la hoidet­tavaan säätövoimaan. 

    Kat­ta­va kulu­tuk­sen­säätö ja laa­jat varas­toin­ti­ratkaisut ovat täl­lä het­kel­lä “toiv­otaan, toiv­otaan että joku nämäkin tekni­ikat hatus­ta vetäisee”-osastoa.

    Näin on.

    Uusi­u­tu­vien tukem­i­nen on turhaa, sil­lä kyl­lä niiden käyt­tö lisään­ty­isi joka tapauk­ses­sa, jos fos­si­ilis­ten käyt­töä vähen­net­täisi­in. Uusi­u­tuville mak­se­tu­sista tuista osa ote­taan kai fos­si­ile­ja käyt­tävän teol­lisu­u­den veroeu­roista (ja hiilid­iok­sidia syn­tyy samas­sa suhteessa).

  58. ksee: Ympäristöon­gel­mat ratkea­vat reip­paal­la talouskasvul­la ja teknolo­gian kehit­tymisel­lä. Olo­jen kur­jis­tamisel­la ja kehi­tyk­sen kään­tämisel­lä taak­sepäin saadaan vain hal­lit­se­ma­ton­ta tuhoa aikaiseksi.

    Voi kun­pa nim­imerk­ki Ksee olisikin oike­as­sa. Olo­jen kur­jis­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä olekaan mikään ratkaisu. Sen sijaan voisimme tehdä paljonkin nykyisen ker­skaku­lu­tuskult­tuurimme hillitsemiseksi.

    Englan­nin­taitoni ei valitet­tavasti oikein riitä täl­lais­ten artikke­lien syväl­liseen ymmärtämiseen. Econ­o­mist on kuitenkin käsit­tääk­seni laat­ule­hti. Se on toki myös lib­er­aali talousle­hti, joka kan­nat­taa vapaakaup­paa ja taloudel­lista kasvua, joten se myös puhuu omas­sa asiassaan. 

    Ympäristöon­gelmien kokon­aisu­us on tavat­toman laa­ja, ja siihen liit­tyy luke­mat­to­mia eri suun­ti­in vaikut­tavia tek­i­jöitä. Tämä antaa halukkaille mah­dol­lisu­u­den poimia ne tek­i­jät, jot­ka tuke­vat hei­dän ennakkokantaansa. 

    Toiselta puolen me pohdiske­li­jat halu­amme etsiä totu­ut­ta, niin epämääräi­nen kuin se voi ollakin, ja haemme kaikkea mah­dol­lista tietoa muo­dostaak­semme niistä oman näke­myk­semme (joka myös elää tiedon lisääntyessä).

    Kun kat­somme ympäristön ja ihmiskun­nan tilaa, on vaikea olla kovin opti­misti­nen. Se ei silti tarkoi­ta sitä, etteivätkö myön­teiset kehi­tysku­lut olisi mah­dol­lisia. Yksit­täi­sis­sä asiois­sa niitä onkin, mut­ta kokon­aisu­us on täl­lä het­kel­lä vähin­täänkin huolestuttava. 

    Tekni­nen kehi­tys ja talouskasvuko siis ratkai­si­si­vat ne ongel­mat, joi­ta ne ovat olleet luo­mas­sa? Kuten tuol­la aikaisem­mis­sa kom­menteis­sa on todet­tu, olisi ongelmien ratkaisu jopa hel­posti mah­dol­lista nykytekniikalla. 

    Ongel­ma on siinä, että ihmisel­lä ei ole viisaut­ta tehdä sitä. Mon­et viime aiko­jen ilmiöt (kuten Trump ja totu­u­den­jälkeinen aika) viit­taa­vat pikem­minkin siihen suun­taan, että viisaus on vähen­emään päin.

  59. nak­ki:
    Jos kaupung­in­val­tu­us­to ei nyt saa asun­to­jen määrää rajaavia sään­töjään pois…

    Juur­inäin, mut­ta autopaikkanor­mi ei ole edes pahim­mas­ta päästä. Koko­ra­joituk­set ja välistäve­to raken­nu­soikeud­es­ta ovat paljon pahempia.

  60. Aika ajatel­la: Etkö olisi voin­ut osoit­taa asial­lis­es­ti argu­men­toiden, mik­si suo­ma­lais­ten syn­tyvyy­den vähen­e­m­i­nen ja sen paikkaami­nen maa­han­muu­tol­la ei tarkoi­ta “väestöpo­h­jan muu­tos­ta” pitkäl­lä aikavälil­lä? Eikö hohhoi­jakoimisen sijaan olisi hyvä edis­tää asial­lista keskustelua edes jos­sakin mediassa? 

    Toise­na ihan taloudel­lise­na aspek­ti­na olisi voin­ut myös ker­toa, mitä järkeä on ensin julis­taa luon­taisen uud­is­tu­misen tason ala­puolel­la ole­va syn­tyvyys hyväk­si asi­ak­si ja sit­ten suh­tau­tua tästä luon­tais­es­ti seu­raavaan väestön van­hen­e­miseen, ei jon­akin, mihinkä pitää sopeu­tua (kuten eläkeiässä), vaan johonkin johon pitää vas­ta­ta lisäämäl­lä sitä väestöä, jon­ka vähen­e­misen juuri julisti toivottavaksi.

  61. Pekka T.:

    Englan­nin­taitoni ei valitet­tavasti oikein riitä…

    Toiselta puolen me pohdiske­li­jat halu­amme etsiä totu­ut­ta, niin epämääräi­nen kuin se voi ollakin, ja haemme kaikkea mah­dol­lista tietoa muo­dostaak­semme niistä oman näke­myk­semme (joka myös elää tiedon lisääntyessä).

    Niin­pä. En nyt halua mitenkään iva­ta ketään tai halvek­sua kenenkään näke­myk­siä, mut­ta hel­posti­han tuos­ta välit­tyy mieliku­vat, että “pohdiske­li­jat” tarkastelisi­vat maail­maa ahtaan oksan­silmän läpi ja että “kaik­ki mah­dolli­nen tieto” olisi lähin­nä jotain Linkolan ja muiden uus­malthusi­lais­ten maail­man­lop­pua maalaile­via vuodatuksia.

    Ehkä mieliku­va on väärä (ja jopa hive­nen ilkeä), mut­ta jos ei edes tiedä, että aiheesta saate­taan olla maail­mal­la ihan perustel­lustikin täysin päin­vas­taista mieltä, niin se omas­sa päässä kyp­sytel­ty “totu­us” voi jäädä vähän vinoutuneeksi…

  62. ksee: Niin­pä. En nyt halua mitenkään iva­ta ketään tai halvek­sua kenenkään näke­myk­siä, mut­ta hel­posti­han tuos­ta välit­tyy mieliku­vat, että “pohdiske­li­jat” tarkastelisi­vat maail­maa ahtaan oksan­silmän läpi ja että “kaik­ki mah­dolli­nen tieto” olisi lähin­nä jotain Linkolan ja muiden uus­malthusi­lais­ten maail­man­lop­pua maalaile­via vuodatuksia.

    Ehkä mieliku­va on väärä (ja jopa hive­nen ilkeä), mut­ta jos ei edes tiedä, että aiheesta saate­taan olla maail­mal­la ihan perustel­lustikin täysin päin­vas­taista mieltä, niin se omas­sa päässä kyp­sytel­ty “totu­us” voi jäädä vähän vinoutuneeksi…

    Juu, onhan tuo vähän ilkeä mieliku­va. Tun­nistan toki tyypin, jota se kuvaa, mut­ten itsessäni. 

    Voisin ehkä palaut­taa yhtä lail­la ken­ties vähän ilkeän mieliku­van. Mon­et seu­raa­vat koti­maisen keskustelun lisäk­si vain englan­ninkielistä keskustelua ja pitävät itseään kovastikin kan­sain­välis­inä. He löytävät maail­mal­ta omia, lukkoon lok­sah­tanei­ta ennakkoasen­teitaan tuke­via kir­joituk­sia — maail­mal­ta­han löy­tyy mitä vain — ja nimeävät ne totu­udek­si. He linkkaa­vat johonkin englan­ninkieliseen kir­joituk­seen vaivau­tu­mat­ta sen enem­pää sel­ven­tämään omia ajatuk­si­aan. Hei­dän mie­len­sä ei ole avoin tosi­a­sioille, sil­lä he jo “tietävät”, mikä oikeut­taakin hei­dät vähät­telemään eri mieltä ja siis väärässä ole­via. Avoimeen keskustelu­un he eivät alen­nu, eikä se olisi tarkoituk­sen­mukaistakaan, sil­lä jo kevyel­lä tutkailul­la hei­dän ajat­telun­sa logi­ikas­ta löy­tyy ammot­tavia aukkoja.

    Oma “pohdiskelu­ni”, jota on toki help­po vähätel­lä mök­inukon oman pään sisäisek­si fun­deer­auk­sek­si, on avoin sekä Linkolan, nim­imerk­ki Kseen että kenen tahansa huomionar­voisen keskusteli­jan ajatuk­sille. Mitään niistä etukä­teen ihan­noimat­ta tai tuomit­se­mat­ta. Kuu­lostaa ehkä itses­tään selvältä, mut­ta on häm­mästyt­tävän harvinaista.

    Min­ulle “kaik­ki mah­dolli­nen tieto” tarkoit­taa todel­lakin kaikkea mah­dol­lista tietoa, siis myös ja ennen kaikkea eri­laisia näke­myk­siä asioi­hin. En myöskään julista tietäväni lop­ullista totu­ut­ta enkä pyri “voit­ta­maan” keskustelu­ja. Pyrkimyk­seni on nimeno­maan keskustel­la. Yllät­tävän harv­inaista sekin, myös tässä blogissa.

    Mikä siis on maail­man tila? Se, joka sanoo tietävän­sä, on väärässä, sil­lä ei meistä kukaan var­mak­si tiedä.

  63. Mik­si Jär­ven­pään asukasluku kas­vaa ja Ker­a­van las­kee. Syitä: Jär­ven­pään keskus­taan on raken­net­tu viime vuosi­na paljon uusia laadukkai­ta asun­to­ja. Keskus­tan uusia asun­to­ja ovat osta­neet van­hem­mat henkilöt jot­ka ovat myyneet omakoti­talon­sa. VR:n eläkeläis­lip­pu Jär­ven­päästä on paljon halvem­pi kuin Ker­a­va HSL lippu.

Vastaa käyttäjälle Anonymous Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.