Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi

5.6.2017 · Aihe: Kaupunkirakentamisen aika 

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä. Säätiö halusi tulita tulosta niin, että puheet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä kannattaa lopettaa, koska enemmistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa.

Minä luen tutkimusta aivan eri tavalla: tiivistämistä suosivat asenteet ovat voimistuneet nopeasti. Muutos neljässä vuodessa on ollut merkittävä.

Väitettä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna vastaajista 22 % ja vuonna 2017 31 %.  Siis peräti puoli miljoonaa aiempaa enemmän neljässä vuodessa!

Väitettä “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuki vuonna 2013 28 % ja nyt 35 %. Tämä 35 % on kaksi miljoonaa. Se on monta kertaa enemmän kuin se mitä urbaania elinympäristöä on Suomessa tarjolla. Siksi ratikkakaupungissa asuntojen hinnat jatkavat nousuaan.

Miten Kunnallisalan kehittämissäätiö onnistuikin tiedotteessaan vaikenemaan tästä nopeasta mielten muutoksesta!

Eikö jokaiselle pitäisi tarjota sellaista asumista, jota hän haluaa, eikä kaikille sitä, mitä enemmistö haluaa. Urbaani asumista halutaan moninkertaisesti enemmän kuin sit on tarjolla.

Kun mietimme Helsingin kaavoitusta, ei kannata kiinnittää huomiota siihen, miten ihmiset muualla Suomessa haluavat asumisensa järjestää vaan sitä, miten pääkaupunkiseudun asukkaat mieluiten asuisivat. Seuraavassa taulukossa on mieluisin ja toiseksi mieluisin asumismuoto. Tästä ei valitettavasti ole vertailutietoa vuodelta 2013. Sääli myös, ettei annettu mahdollisuutta haluta asua lähiössä.

Kaupungin keskusta   19 % + 19 %
Kerrostaloalue lähellä keskustaa 21 % + 24 %
Pientaloalue lähellä keskustaa 30 % + 19 %
Pientaloalue kauempana keskustasta 12 % + 8 %
Kuntakeskus tai muu taajama lähellä kaupunkia 4 % + 15 %
Kuntakeskus tai muu taajama kauempana kaupungista 3 % + 1 %
Maaseudun haja-asutusalue lähellä kaupunkia 9 % + 10 %
Maaseudun haja-asutusalue kaukana kaupungista 2 % + 4 %

Tuo suosituin pientaloalue lähellä keskustaa on näitä ongelmallisia vastauksia. Minä asuisin mielelläni pientalossa Kruununhaassa, jos se pientaloalue olisi vain yksi kortteli niin, että Kruununhaka olisi muuten vanha hyvä Kruununhaka. Hyvin pieni joukko voi asua pientaloalueella keskustan tuntumassa, koska jos keskusta muutettaisiin pientaloalueeksi, se ei olisi enää keskusta vaan keskusta olisi jossain muualla.

Tämä ristiriita käy erinomaisesti ilmi tutkimuksen johtopäätöksestä:

Tulosten mukaan suomalaiset haluaisivat asua lähellä kaupungin keskustaa, mieluiten pientalossa, rauhallisella alueella.

Kommentit

45 Vastausta artikkeliin “Asumistoiveet muuttuneet nopeasti urbaanimmiksi”

  1. arkkitehti kirjoitti 5.6.2017 kello 21:18

    Myös järvenranta merinäköalalla on suosittu asuinpaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. j-lu kirjoitti 5.6.2017 kello 21:25

    Kyselytutkimus on kyselytutkimus. Siinä on erittäin vaikea ottaa huomioon kaikkia reunaehtoja ja haluihin vaikuttavia asioita. Siksi se ei yleensä tuota tuloksia todellisuudesta.

    Asumispreferenssejäkin on lopulta helpoin tutkia markkinainformaation perusteella. Punavuori 7, Forssa 1.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Rolle kirjoitti 5.6.2017 kello 21:35

    “Tämä ristiriita käy erinomaisesti ilmi tutkimuksen johtopäätöksestä:

    Tulosten mukaan suomalaiset haluaisivat asua lähellä kaupungin keskustaa, mieluiten pientalossa, rauhallisella alueella.”

    Tuo ristiriitainen lähinnä helsinkiläisestä näkökulmasta. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa tuo ei ole mitenkään ristiriitainen tavoite. Pienissä kaupungeissa keskusta on tyypillisesti hyvin kompakti, ja pientaloalueet alkavat jo 1-2 km päästä keskustasta. Kannattaa käydä tutustumassa, ovat varsin viihtyisiä, ja matkailu avartaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 9:33

    Tuo ristiriitainen lähinnä helsinkiläisestä näkökulmasta. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa tuo ei ole mitenkään ristiriitainen tavoite.

    Nuo esittämäni luvut koskivat pääkaupunkiseudun vastaajista. Silloin lähellä keskustaa omakotialueella on kuin vanhan Äpy-lehden esittämä käsitteistö alkoholiton vodka, puolalainen realisti ja maalaisliittolainen teekkari. Kovin paljon arvoa ei ole tiedolla, jossa arvostetaan toisensa poissulkevia ominaisuuksia.
    Jos halutaan tutkia todellisia asumishaluja, kannattaisi kysyä vaikka näin. Voitat arpajaisissa oikeuden asua ilmaiseksi haluamallasi alueella pääkaupunkiseudulla ilmaiseksi seuraavat 20 vuotta. Valitse asuinalue, johon muuttaisit. Tämä oikeus asua on parempi kuin jos saisit asunnon lahjoituksena. Silloinhan kannattaa aina ottaa asunto Ullanlinnasta ja myydä.
    Tällaista tutkimusta odotellessa voi tyytyä katsomaan asuntojen hintanoteerausta. Yleisesti ottaen asunto, josta ollaan valmiit maksamaan paljon on halutumpi kuin asunto, josta ei haluta maksaa juuri mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. DVA kirjoitti 5.6.2017 kello 21:35

    Johtunee siitä, että vanhat kuolevat ja nuoret eivät enää halua omaan taloon.

    Suurten ikäluokkien kuoltua varmaankin huvittuneena luetaan rintamamiestaloista ja muista menneisyyden hupatuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Isaiah kirjoitti 5.6.2017 kello 22:30

    Ihan ok ja jopa hyödyllinen tutkimus, mutta jotenkin sellainen fiilis, että jotkut vetävät tuosta aika mielenkiintoisia ja pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen suhteen, millaista aluesuunnittelua pitäisi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. nakki kirjoitti 5.6.2017 kello 22:45

    Kun niin harva on asunut oikeassa kaupungissa, kuten Helsingin keskusta-alue, niin miten sitä tuon enempää osattaisiin kaivata? Pitäisi ehkä kysyä ovatko keskustassa nykyisin asuvat tyytyväisiä, eikä kysellä ihmisten ennakkoluuloja joita voi värittää vaikka vuosikymmenten takaiset lapsuusmuistot saasteisesta kaupungista tai kepun valhekampanjointi kaupunkia vastaan. Kun hintatasokin tiedetään, niin se jo pudottaa monelta halut vastata edes kysylyssä Krunikka, kun se on täysin ulottumattomissa.

    Toisaalta hintataso kertoo ihmisten haluista paljon enemmän kuin joku värittynyt kysely, vaikka poliitikoilta tämäkin itsestäänselvyys jää usein ymmärtämättä. Yksi hyvä indikaattori lienee se, että hitakset menevät keskustan lähellä heti ja halukkaita jää reilusti yli, mutta metsälähiöissä jäävät käsiin. Eli ihmiset ovat sitä mieltä että metsälähiö on huono sijoitus ja asuinpaikka, vaikka halvemmalla saisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kepsu kirjoitti 6.6.2017 kello 0:43

    Pari faktaa ja tulkintoja.
    1) KAKS:n 16-jäseninen hallitus koostuu henkilöistä, jotka asustelevat pienillä paikkakunnilla (todennäköisesti omakotitaloissa), suurin edustettu paikkakunta taitaa olla Jyväskylä, joka sekään ei kaupunkirakenteena ihan maailmanluokan saavutus ole. Jäsenten maantieteellinen painopiste lienee jossain Viitasaarella. Puheenjohtaja tulee Haapavedeltä, jossa koko kunnassa asukkaita yhtä paljon kuin Krunikassa. Haapavedellehän tiettävästi kerran suunniteltiin kerrostaloa, mutta ajatuksesta onneksi luovuttiin humpuukina. 😉
    2) Asiamies Mykkänen tienaa säätiöstä em. hallituksen siunauksella varmasti stressaavasta työstään suunnilleen saman verran kuin Suomen pääministeri, joten mitään haapaveteläisittäin poikkipuolista tulkintaa mistään tutkimuksesta ei hänen näppäimistöstä tule irtoamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. MSL kirjoitti 6.6.2017 kello 1:52

    Soininvaara:

    Tuo suosituin pientaloalue lähellä keskustaa on näitä ongelmallisia vastauksia. Minä asuisin mielelläni pientalossa Kruununhaassa, jos se pientaloalue olisi vain yksi kortteli niin, että Kruununhaka olisi muuten vanha hyvä Kruununhaka. Hyvin pieni joukko voi asua pientaloalueella keskustan tuntumassa, koska jos keskusta muutettaisiin pientaloalueeksi, se ei olisi enää keskusta vaan keskusta olisi jossain muualla.

    Helsingin mittakaavassa pientaloalueita läheltä keskustaa voisi olla esimerkiksi Kulosaari, Toukola, Kumpula, Käpylä, Lauttasaari -akselilla.
    Pientaloalueita kauempana keskustaa voisivat olla esimerkiksi Pakila tai Vartiokylä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Syltty kirjoitti 6.6.2017 kello 7:32

    Rolle: Tuo ristiriitainen lähinnä helsinkiläisestä näkökulmasta. Alle 50 000 asukkaan kaupungeissa tuo ei ole mitenkään ristiriitainen tavoite. Pienissä kaupungeissa keskusta on tyypillisesti hyvin kompakti, ja pientaloalueet alkavat jo 1-2 km päästä keskustasta.

    Silti alle 50 000 asukkaan kaupungit tuntuvat tyhjenevän.

    Lisäksi 10…20 km päässä suuresta keskuksesta pienten kaupunkien hinnat ovat kuitenkin matalat kun vertaa keskuskaupungin keskustaan.

    Asun itse kasvukeskuksen ympäryskunnasa okt-alueella noin 20 km päässä isosta keskustasta. Tänne voi aivan kuka tahansa tulla aivan milloin tahansa rakentamaan taloja, vapaita tontteja riittää. Tämän kyselytutkimuksen mukan niiden pitäisi mennä kuin kuumille kiville, mutta myyntitahti näyttää olevan pikemminkin lupsakan rauhallinen vaikka tonttien koko ja hintataso ovat ihan eri sfääreissä kuin keskuskaupungissa.

    Tuossa meidänkin tiellä on ollut rakennusliikkeellä kohta 10 v rakennusvalmis tontti, jota ei ole aloitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko H kirjoitti 6.6.2017 kello 7:42

    “Tämä 35 % on kaksi miljoonaa.”

    Kylläpäs kyselyyn oli saatu paljon vastauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. JY kirjoitti 6.6.2017 kello 7:53

    Pitäisi tietää mitä vastaajat ajattelevat käsitteistä kaupunki, lähellä ja kaukana. Tällä blogilla ajattelu on Helsinki -keskeistä, ja ei edusta koko Suomen valtavirtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 9:22

    Otin nuo luvut pääkaupunkiseudun vastaajista, en koko maasta, koska koko maan keskiarvoilla ei ole mitään järkevää tulkintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. JY kirjoitti 6.6.2017 kello 8:00

    nakki:
    Yksi hyvä indikaattori lienee se, että hitakset menevät keskustan lähellä heti ja halukkaita jää reilusti yli, mutta metsälähiöissä jäävät käsiin. Eli ihmiset ovat sitä mieltä että metsälähiö on huono sijoitus ja asuinpaikka, vaikka halvemmalla saisi.

    Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen HS:n mukaan:

    Vilkas kaupankäynti perustuu asuntorahastojen, institutionaalisten sijoittajien kuten vakuutusyhtiöiden sekä yksityisten sijoittajien aktivoitumiseen.

    ”Tavalliset mattimeikäläiset ovat uusien osakeasuntojen kaupoissa statisteja”, Lehtinen kirjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 8:49

    Hitas-asuntoja ei myydä sijoitusyhtiölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko H kirjoitti 6.6.2017 kello 9:42

    Palaan vielä: eiks nuo puoli miljoonaa ja kaksi miljoonaa ole tilastotieteilijältä melko löysiä heittoja? Tuommoisissa määrissä on jo mukana alle kolmevuotiaidenkin asumistoiveet erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 11:05

    Siinä ajateltiin asukasmääriä, joita nuo vastaajat edustavat. Kolmivuotiailla ei ole kovin voimakasta omaa mielipidettä, mutta seuraavat vanhempiaan. Oletin tietysti, että otos on tehty oikein niin että kymmen prosenttia vastaajista edustaa kymmentä prosenttia suomalaisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Urbaani Helsingissä kirjoitti 6.6.2017 kello 10:18

    Monet varmaan haluavat asua kaupunkien keskustoissa, monistakin syistä. Mutta eihän se silti tarkoita, että kaupungin kaikki viheralueet pitäisi rakentaa täyteen asuntoja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. j-lu kirjoitti 6.6.2017 kello 10:40

    Kepsu:
    Pari faktaa ja tulkintoja.
    1) KAKS:n 16-jäseninen hallitus koostuu henkilöistä, jotka asustelevat pienillä paikkakunnilla (todennäköisesti omakotitaloissa), suurin edustettu paikkakunta taitaa olla Jyväskylä, joka sekään ei kaupunkirakenteena ihan maailmanluokan saavutus ole. Jäsenten maantieteellinen painopiste lienee jossain Viitasaarella. Puheenjohtaja tulee Haapavedeltä, jossa koko kunnassa asukkaita yhtä paljon kuin Krunikassa. Haapavedellehän tiettävästi kerran suunniteltiin kerrostaloa, mutta ajatuksesta onneksi luovuttiin humpuukina.
    2) Asiamies Mykkänen tienaa säätiöstä em. hallituksen siunauksella varmasti stressaavasta työstään suunnilleen saman verran kuin Suomen pääministeri, joten mitään haapaveteläisittäin poikkipuolista tulkintaa mistään tutkimuksesta ei hänen näppäimistöstä tule irtoamaan.

    Hyvä, että toit esiin, ei varsinaisesti yllätä.

    Tämäkin osaltaan kertoo, että kepulaisten taistelu maailmankuvansa puolesta alkaa olla aika väsynyttä ja jopa trumplaista. Vasta joku viikko takaperin luin mtk:laisesta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kannattavat maataloustukia, tutkimus itsessään ihan huttua, ja näitä haja-asutushenkisiä asumismieltymystutkimuksiahan pukkaa nykyään yhtä säännöllisesti ja varmasti kuin kaljaa kärrätään Tallinnasta Helsinkiin.

    Melkein käy jopa sääliksi, mutta kun muistuttaa itseään verokortin lukemista, niin ei sitten kuitenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. R.Silfverberg kirjoitti 6.6.2017 kello 10:44

    JY:
    Pitäisi tietää mitä vastaajat ajattelevat käsitteistä kaupunki, lähellä ja kaukana. Tällä blogilla ajattelu on Helsinki -keskeistä, ja ei edusta koko Suomen valtavirtaa.

    Samaa mieltä. Kysymys koski koko Suomea ja vaikka kuinka haluaisi puhua urbanismin puolesta niin raportti ei tue sitä oikeastaan ollenkaan.
    Se kertoo siis suomalaisten kansanluonteesta, ja muutama seikka pisti silmään:
    – eniten asumiseensa tyytyväisiä ovat omakotitaloissa asuvat. Eli jos asuu omakotitalossa, siitä ei mielellään lähdetä pois.
    – Ihmiset haluavat asua hajallaan etteivät naapurit häiritse

    Jos itse ajatttelee omaa asumishistoriaa yli puolen vuosisadan ajalta, niin se on mennnyt näin: Lähiökerrostalo -> rivitalo – opiskelijaasunto lähiössä -> lähiökerrostalo -> rivitalo -> omakotitalo. Ei kertaakaan minkään kaupungin ruutukaava-alueella, vaikka suurin osa ajasta kuitenkin pk-seudulla.

    Ihmisten mahdollisuus tiettyyn asumiseen on aina täynnä kompromisseja. Siihen vaikuttaa myös perhe. Kaikilla ei ole puolisoa tai lapsia jotka haluaisi asua minkään kaupungin keskustassa. Suurin osa suomalaisista on yhä maalaistaustaisia ja heille monelle kaupunki on no no, vaikka perheessä esim isä haluaisi asua kaupungissa.

    Helsingin kannattaisi ajatella yleiskaavaansa toteuttemisessa, miten saadaan myös omakoti- ja pientaloasumista lisättyä, eikä vain kasvatettua kantakaupunkia. Espoo ja Vantaa ja Sipoo ja Kirkkonummi tekevät sen joka tapauksessa, mutta Helsingillä on valttina toimiva julkinen liikenne ja kattavat palvelut ja työpaikkojen läheisyys.

    Nopeiden raideliikenneyhteyksien kehittämistä ei pidä lopettaa kun länsimetro valmistuu, vaikka niiden rakentaminen maksaa. Eli metro- ja lähijunaverkostoa. Niiden keskinopeus on kuitenkin n kaksinkertainen busseihin ja raitiovaunuihin verrattuna. Lähijunilla olisi potentiaalia toiseksi metroksi jos Pisararata saataisiin vain rakennettua.

    Lähiöiden keskuksia kannattaa kehittää urbaaneimmiksi itsenäisiä pikkukaupunkeja muistuttaviksi kuten Vuosaari tai Espoon Leppävaara tai Vantaan Tikkurila. Vanhoja metsälähiöitä on varaa kehittää ja tiivistää niiden keskustoja, ja levittää niiden ympäri pientaloasutusta, niin silloin jokainen saisi mitä haluaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 11:03

    Optimaalisessa kaupunkirakenteessa kaupunki on tiivis lähellä keskustaa ja omakotialueet ovat sen alueen ulkopuolella. Helsinki rakentaa nyt tätä tiivistä aluetta eikä sillä oikein ole maata laajoille pientaloalueille. Pakila on kohtalaisen laaja alue, jossa asuu puolet Kallion asukasmäärästä. Ei mahdu.
    Hyvä kriteeri on maan hinta. Saako maasta paremman hinnan kerrostalo- vai pientalokaavalla. Kantakaupungissa pientalot eivät oikein pärjää tässä kilpailussa, mutta syrjemmällä pärjäävät, koska ajatus kerrostaloasumisesta kaukana ei houkuta ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. R.Silfverberg kirjoitti 6.6.2017 kello 11:10

    Tarkoitin sitä että vanhoja metsälähiöitä voisi kehittää: Sellasia kuten Munkkivuori, Haaga-Kannelmäki, Maunula, Jakomäki , …..
    Niiden ympärillä on yhä rakentamattomia alueita jonne voisi limittää pientalorakentamista kerrsotalorakentamisen väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 6.6.2017 kello 13:06

    R.Silfverberg: Lähiöiden keskuksia kannattaa kehittää urbaaneimmiksi itsenäisiä pikkukaupunkeja muistuttaviksi

    Miksi ihmeessä?

    Itsekin voimallisesti todistat että ihmiset haluavat asua huitsin nevadassa haja-asutusalueilla omakotitaloissa, eikä ainakaan missään pääkaupunkiseudulla ihmisvilinässä. Jos lähdetään siitä että tämä kysely pitää paikkansa, nini pks ei tarvitse rakentaa enää mitään, koska ihan kohta muuttovirrat siirtyvät pks -> maakuntiin. Tässä pitää nyt selvästi alkaa kaavoittamaan asumatonta Itä-suomen korpea omakotitalomatoksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. R.Silfverberg kirjoitti 6.6.2017 kello 14:53

    Syltty: Miksi ihmeessä?

    Itsekin voimallisesti todistat että ihmiset haluavat asua huitsin nevadassa haja-asutusalueilla omakotitaloissa, eikä ainakaan missään pääkaupunkiseudulla ihmisvilinässä. Jos lähdetään siitä että tämä kysely pitää paikkansa, nini pks ei tarvitse rakentaa enää mitään, koska ihan kohta muuttovirrat siirtyvät pks -> maakuntiin. Tässä pitää nyt selvästi alkaa kaavoittamaan asumatonta Itä-suomen korpea omakotitalomatoksi!

    Siksi että siellä asumattomassa korvessa ei pystytä kovin helposti järjestämään ihmisille töitä, tai ei mitään kannattavaa sellaista. Elämä on kompromisseja täynnä ja siksi moni valitsee enemmin muuton työn parään etelään, mutta heti kun on mahdollisuus muutetaan omakotitaloon.

    On outoa että jättikaupunkeihin kuten New York, Lontoo, Tokio ja Moskova on pystytty rakentamaan (tai säilyttämään) laajoja omakotialueita/pikkukaupunkimaisia keskustoja ihan muutaman kilsan päähän ydinkeskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 15:32

    Keskeisten alueiden varaaminen alihintaan pientaloalueiksi on kyllä aikamoinen tulonsiirto kaupungilta hyvätuloisille ja sortaa sitä paljon suurempaa määrää kerrostaloasukkaita, jotka joutuvat tämän takia väistymään syrjemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. R.Silfverberg kirjoitti 6.6.2017 kello 15:52

    Helsingillä on se etu Espooseen ja Vantaaseen verrattuna että se omistaa itse maa-alueensa. Voi itse päättää mihin hintaan ja mihin tarkoitukseen myy tai vuokraa tontteja. Joko se on sitten tulonsiirtoa hyvätuloisille tai sitten ei. Yhtä hyvin voi sanoa että Jätkäsaaren HITAS asunnot on tulonsiirtoa hyvätuloisille.

    Espoossa ja Vantaalla maajussit tai niiden perilliset omistavat suurimman osan rakentamattomasta rakennusmaasta ja kaikki menee markkinahintaan.

    Kerrostalohin muuttavat pääasiassa ne jotka tulevat ulkomailta Suomeen sekä nuoret joilla ei ole vielä lapsia.

    Ne joilla on, haluaisivat ehkä mielummin pientaloihin ja myös valistevat sellaisen jos sellaisia on kohtuullisen matkan päässä. Jos Helsingisä yhtäkkia alkaisi vapautua isoja määriä tontteja pientalorakentamiseen nin se näkyisi myös Vantaan ja Espoon hinnoissa. Ja myös vanhojen kerrostalojen hinnoissa.

    Ei se ole mikään muu kuin valintakyvymys halutaako joku kaupunki suosia pientaloja vai kerrostaloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 16:30

    Kerrostalohin muuttavat pääasiassa ne jotka tulevat ulkomailta Suomeen sekä nuoret joilla ei ole vielä lapsia.

    Älä nyt viitsi. Tule nyt joskus tänne kantakaupunkiin katsomaan, keitä täällä asuu. Kyllä, meidänkin talossa asuu kyllä yksi ulkomaalainen perhe, italialainen kemikaaliviraston virkamies, mutta kyllä täällä pääasiassa asuu kantasuomalaisia, nykyään paljon myös lapsiperheitä. Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungissa asumisesta ja inhoavat lumitöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. R.Silfverberg kirjoitti 6.6.2017 kello 17:01

    Rakentamalla paljon kerrostaloja yhtä tiiviisti kuin kantakaupungissa, esim vilkkaiden ulosmenoteiden varsille, ei saada aikaan samaa “sex appealia” kuin on vanhojen rauhallisten arvoalueiden taloissa, jotka vetää lähinnä niitä joilla on paksu lompakko tai jotka haluavat investoida kalliin asumisen luomaan mielikuvaan sosiaalisesta arvonnoususta.

    Fakta on myös että Helsingin seutu kasvaa pääosin maahanmuuttajista nykyään, joilla ei ole varaa tai haluja asua pientaloissa.

    Rakensi mihin tahansa kerrostaloja ns vanhojen arvoalueiden ulkopuolelle, niin niihin muuttaa pääsääntöisesti samanlaisia ihmisiä jotka nyt muuttavat Itä-Helsingin, Espoon ja Vantaan lähiöihin.

    Ratkaisevaa uusien kerrostaloalueiden haluttavuudelle myös kantasuomalaisille tulee olemaan saadaanko niihin palvelut lähemmäksi kuin yli puolen tunnin ratikka-/bussimatkan päähän, ja tuleeko alueiden mittakaava ja viheralueet olemaan inhimillisissä rajoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. vk kirjoitti 6.6.2017 kello 17:24

    Osmo Soininvaara:Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungissa asumisesta ja inhoavat lumitöitä.

    Joku voisi tehdä tutkimuksen siitä ovatko ok-taloissa asuvat keskimäärin parempikuntoisia kuin kerrostaloissa asuvat. Nääs kun lumityöt ja puutarhahommat ovat hyvää hyötyliikuntaa.

    Jos olen oikein ymmärtänyt Osmo perustelee suurten joukkojen voimakasta kiinnostusta Helsingin keskusta-asumiseen sillä, että keskustan asuntojen hintataso on korkea. Toki kysyntä ja tarjonta ovatkin määräävät tekijät asiassa. Mutta kaupungin asuntopolitiikka ja vuokra-asumisen erittäin kallis tukeminen ovat omalta osaltaan sotkemassa markkinatasapainoa

    Tupakkiaskin kanteen laskien vuokra-asumista tuetaan Helsingissä noin 0,5 miljardilla joka vuosi asumis- ja toimeentulotuella sekä alihintaisilla kaupungin omistamilla asunnoilla. Ilman näitä tukia vuokrataso ja asuntojen hinnat olisivat halvemmat.

    Erittäin kallis osa asuntopolitiikkaa on vuokratalojen rakentaminen esim. Jätkäsaareen, Arabianrantaan ja Kalasatamaan, parhaisiin lähellä keskustaa sijaitseviin kaupunginosiin. Jos vuokratalojen sijaan rakennettaisiin vapaarahoitteisia asuntoja, niin hintatason nousupaineet olisivat paljon pienemmät tarjonnan lisääntyessä. Toki vasemmisto ja Vihreät haluavat omille äänestäjille edullisia kämppiä lähelle keskustaa, mutta järkevää asuntopolitiikkaa se ei ole.

    Antaisin mieluummin markkinoiden toimia. Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille ja vähemmän äänten ostamista, kiitos. Tontit parhaiten maksaville. Jos siihen joku haluaa vuokratalon rakentaa niin siitä vaan. Niitä vuokrataloja voi sitten rakennella vähän kauemmas keskustasta, hyvien liikenneyhteyksien ääreen tietysti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Italialaisia virkamiehiä kirjoitti 6.6.2017 kello 17:26

    Osmo Soininvaara: Älä nyt viitsi. Tule nyt joskus tänne kantakaupunkiin katsomaan, keitä täällä asuu. Kyllä, meidänkin talossa asuu kyllä yksi ulkomaalainen perhe, italialainen kemikaaliviraston virkamies, mutta kyllä täällä pääasiassa asuu kantasuomalaisia, nykyään paljon myös lapsiperheitä. Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungissa asumisesta ja inhoavat lumitöitä.

    Meidänkin talossa asuu ulkomaalaisia perheitä lapsineen, mutta epäilen että ne eivät kyllä ole italialaisia virkamiehiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Diipas-sano-daapas (ja saapas) kirjoitti 6.6.2017 kello 19:46

    “Onko niin vaikea ymmärtää, että jotkut pitävät kaupungissa asumisesta ja inhoavat lumitöitä.”

    No sanotaan, että on se nyt ainakin sun olkiukon pieksämisen ymmärtämistä helpompaa. Aika kätevästi kun nimittäin väänsit sen “omis lähellä keskustaa”-homman krunalaiseks pientalokortteliks kerrostalokaupungin keskellä.

    Mutta ei se mitään. Koska kyllähän sä TIEDÄT, ettei jengi tota tarkottanu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mikko H kirjoitti 6.6.2017 kello 20:24

    Italialaisia virkamiehiä: Joku voisi tehdä tutkimuksen siitä ovatko ok-taloissa asuvat keskimäärin parempikuntoisia kuin kerrostaloissa asuvat. Nääs kun lumityöt ja puutarhahommat ovat hyvää hyötyliikuntaa.

    On tutkittukin, maailmalla varmaan enemmän kuin Suomessa. Tulokset viittaavat päinvastaiseen suuntaan, eli että auton varassa elävät ovat huonommassa kunnossa kuin joukkoliikennevälineiden perässä kävelevät ja pyöräilevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ft maailmalta kirjoitti 6.6.2017 kello 23:00

    Ei toiveen ja realismin välillä ole ristiriitaa. Me halutaan asua pientalossa, rauhallisella alueella lähellä keskustaa. Se on toive.

    Realismi on sitä, että esim. kauppoja on nykyisin noin viidennes jäljellä. Esim. oman taloni katolta näkyi vielä 80- luvulla 5 ruokakauppaa. Tänään lähimpään pitää mennä autolla.

    Lähinmmät neljä ala-astetta on lopetettu. Lähimmät kaksi ylä astetta on lopetettu. Lähin lukio on lopetettu.

    Ja tämä siis rauhallisella alueella lähellä keskustaa, kaupungissa joka on suomalaisia kasvukeskuksia. Yliopiston varjossa.

    Lapsena tässä oli 4 baaria. Nyt nolla. Lapsena oli osuuspankki ja postipankki. Nyt ei kumpaakaan. Lapsena oli kolme kioskia ja grilli. Nyt ei mitään näistä.

    Ja tämä siis alueella, jonka ostovoima on koko ajan kasvanut ja väkiluku lisääntynyt. Oikeaa keskiluokkaista porvariyhteiskuntaa.

    Se meininki on samaa koko suomessa. Wanhat ikäluokat kehuivat, kuinka kävelivät kouluun. Mutta se koulu oli vieressä. Kehuivat, miten pyöräilivät töihin. Ja se työpaikka löytyi fillarimatkan päästä. Ja jokainen suuren ikäluokan edustaja muistaa kehua juosseensa Cooperin testissä sen kolme tonnia, vaikka mr. Cooper ei ollut testiään edes kehittänyt ja suomeen se rantautui vasta kun suuret ikäluokat kasvattivat meitä laman lapsia. Ja laman lapset koittavat pyörittää tätä maata. Maksaa kaiken ilmaiseen ja helppoon elämään tottuneille sodan jälkeisille sukupolville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mikael M. kirjoitti 6.6.2017 kello 23:10

    Väite “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” on muotoilultaan aika huvittavan johdatteleva. Tässäpä samassa hengessä muita ehdotuksia tuleviin kyselytutkimuksiin:

    “Asuisin mieleläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja kulkisin siellä ruuhkabussissa.”

    “Omistaisin mielelläni auton ja maksaisin sen bensat ja vakuutukset.”

    Tai miksei jopa: “Asuisin mielelläni demokraattisessa maassa ja menisin talvisotaan.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Fillaristi kirjoitti 7.6.2017 kello 11:34

    Mikko H: On tutkittukin, maailmalla varmaan enemmän kuin Suomessa. Tulokset viittaavat päinvastaiseen suuntaan, eli että auton varassa elävät ovat huonommassa kunnossa kuin joukkoliikennevälineiden perässä kävelevät ja pyöräilevät.

    Aikamoinen yleistys.

    Asun ok-talossa ja tästä + lähinaapureista lähtee aamuisin 6 henkilöä polkupyörällä, 4-5 bussilla ja 2 autolla töihin.
    Saamme siis sekä lumitöiden että työmatkaliikunnan tuomat hyödyt.

    Niin ja toinen autoilijoista tarvitsee autoa työssään eli menisi autolla asuinpaikasta ja – tavasta riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2017 kello 20:56

    Kyllä tästä on olemassa ihan kunnon tutkimuksia. Omakotialueilla on keskimäärin enemmän ylipainoa ja muita liikunnan vähäisyyteen perustuvia terveysongelmia. Kyse on siis keskiarvoista eikä sitä tilastotulosta voi kumota yksittäisillä vastaesimerkeillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. DVA kirjoitti 7.6.2017 kello 17:15

    http://static.iltalehti.fi/kotimaa/helsinkietusk070617_u0.jpg

    Niin kauan, kunnes yllä kuvassa olevaa “merellistä silhuettia” (lue = tuomiokirkkoa) vaalitaan, niin mitään merkittävää määrää uusia kaupunkilaisia ei Helsinkiin saada, koska ylöspäin ei voida rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. JY kirjoitti 7.6.2017 kello 21:13

    DVA:
    http://static.iltalehti.fi/kotimaa/helsinkietusk070617_u0.jpg

    Niin kauan, kunnes yllä kuvassa olevaa “merellistä silhuettia” (lue = tuomiokirkkoa) vaalitaan, niin mitään merkittävää määrää uusia kaupunkilaisia ei Helsinkiin saada, koska ylöspäin ei voida rakentaa.

    Vaalikaa nyt hemmetissä sitä siluettia. Tornit voi rakentaa Pasilaan, se on jo valmiiksi pilalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Fllaristi kirjoitti 7.6.2017 kello 21:54

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä tästä onolemassa ihan kunnon tutkimuksia. Omakotialueilla on keskimäärin enemmän ylipainoa ja muita liikunnan vähäisyyteen perustuvia terveysongelmia. Kyse on siis keskiarvoista eikä sitä tilastotulosta voi kumota yksittäisillä vastaesimerkeillä.

    Saisikos linkkiä tutkimukseen. Tässä vastapalloksi artikkelista jossa käsiteltiin lasten lisääntyvää ylipaino-ongelmaa.

    ”Alle kouluikäinen tyttö alkoi käydä ylipainon vuoksi vastaanotolla. Seurantaa tehtiin ja yritystä päästä normaaliin painoon oli. Silti mitään ei oikein tapahtunut. Sitten eräänä kertana tytön painossa oli tapahtunut merkittävä muutos parempaan suuntaan. Siinä alettiin tietenkin miettiä ja selvittää syitä. Selvisi, että perhe oli muuttanut omakotitaloon ja lapsella oli ulko-oven vieressä luontainen leikki- ja liikkumisympäristö, jossa hän sai vapaasti temmeltää. Ei tietenkään suositella, että kaikkien pitäisi hankkia omakotitalo, mutta kaikki mikä tukee lapsen aktiivisuutta ja helpottaa oikeiden valintojen tekemistä voi johtaa merkittävään muutokseen myös painossa.”

    Asiantuntijalääkäri Jarmo Salo, THL”

    Toki ratikkakaupungissakin voi liikua mutta siellä on myös taloyhtiöitä joissa lapsille ei käytännössä ole leikkipaikkoja. Ja spåra lähtee oven edestä joten siinäkään ei tarvitse paljon jalkoja ojennella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. dipadapa kirjoitti 8.6.2017 kello 6:48

    “Me halutaan asua pientalossa, rauhallisella alueella lähellä keskustaa.”

    Mä onneks asun, fillarilla duuniin Vallilaan puolessa tunnissa. Umpirauhallista, väljää ja mukavaa. Kallioon, jossa asuin edelliset kolmekymmentä vuotta, en muuttas takas edes aseella uhaten.

    Homma on nimittäin niinkin, että nää isoimmalla äänellä urbanismista messuavat ovat joko vielä sen ikäisiä että älämölöö koetaan siistiksi ja baari olohuoneeksi, tai sitten Soininvaaran tapaisia ideologisilla motiiveilla käärmettä pyssyyn ajavia. Mutta me muut kyllä osaamme näin varttuneehkolla iällä arvostaa jo ihan muita asioita – ja tää pätee myös Helsingissä.

    Kyllä mäkin kolmekymppisenä hehkutin Kalliota vaikken enää koskis pitkällä tikullakaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.6.2017 kello 12:17

    Se on hyvä, että joku muuttaa vapaaehtoisesti pois ratikkakaupungista ja tekee tilaa niille, jotka sinne haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. DVA kirjoitti 8.6.2017 kello 13:42

    JY: Vaalikaa nyt hemmetissä sitä siluettia. Tornit voi rakentaa Pasilaan, se on jo valmiiksi pilalla.

    Ei. Asia on juuri päinvastoin, koska kysyntä on keskustassa, eikä Pasilassa.

    Tuomiokirkko sopeutuu kyllä tornien sekaan, kunhan vain uskovaiset ymmärtävät, ettei se “jumala” siitä ole moksiskaan, jos se nyt olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Fillaristi kirjoitti 8.6.2017 kello 18:14

    Mikko H: On tutkittukin, maailmalla varmaan enemmän kuin Suomessa. Tulokset viittaavat päinvastaiseen suuntaan, eli että auton varassa elävät ovat huonommassa kunnossa kuin joukkoliikennevälineiden perässä kävelevät ja pyöräilevät.

    Saiskos linkin muutamaan tutkimukseen kiitos. Lasten liikunnan kohdalla tulokset ovat käsittääkseni ennemminkin päinvastaisia ainakin sen osalta mitä Nuori Suomi on asiaa pöyhinyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. DVA kirjoitti 11.6.2017 kello 0:47

    Näin Turussa:

    http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005247937.html

    Ei tornia, koska tuomiokirkko. Ja vuosi on 2017.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ville kirjoitti 11.6.2017 kello 10:34

    Fillaristi: Saiskos linkin muutamaan tutkimukseen kiitos. Lasten liikunnan kohdalla tulokset ovat käsittääkseni ennemminkin päinvastaisia ainakin sen osalta mitä Nuori Suomion asiaa pöyhinyt.

    THL:n aineistojen mukaan pääkaupunkiseudulla on vähiten ylipainoisia ja harvaanasutuissa maakunnissa eniten (esim. Finriski-tutkimus). Tosin tulkintaa häiritsee se, että enemmän koulutetut ovat hoikempia kuin vähemmän koulutetut ja nuoremmat sukupolvet ovat hoikempia kuin vanhemmat sukupolvet – eli sosioekonomiset ja ikärakenteen erot voivat selittää alueellisia eroja. Nuortenkin kohdalla kehitys menee joka tapauksessa huonoon suuntaan – myös pääkaupunkiseudulla – eli lihavuus lisääntyy.
    Seinäjoki on ollut julkisuudessa Lihavuus laskuun -ohjelmansa ansiosta. Helsingissä on joku Sutjakka stadi -ohjelma, mutta se on jäänyt julkisuudessa vähän pimentoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus