Tilastokeskus näyttää saaneen järjestelmänsä kuntoon ja pyöräytti ennakko-väkilukutiedot huhti- ja toukokuulta ennen juhannusta. Suunta on jatkunut ja muuttoliike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylittää tasaisen vauhdin taulukon perusteella 20 000 rajan ja Helsingin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkaita uusiin pientaloihin ja nyt kaikki seudun kunnat ovat Keravaa lukuunottamatta plussalla.
Tulin sanoneeksi Uuden Suomen haastattelijalle, että muuttopaine Helsinkiin on käynyt hallitsemattomaksi. Helsingin asuntotuotanto ei pysty vastamaan kysyntään ja asumisen hinta nousee kohtuuttomaksi. Tilannetta voi parantaa lisäämällä muiden kehityskelpoisten kaupunkien vetovoimaisuutta ja nopeuttamalla asuntotuotantoa Helsingissä. Olisi hyvä, jos meillä olisi menestyviä kaupunkeja eri puolilla Suomea. Nyt on Helsingin lisäksi oikeastaan vain yksi hyvin menestyvä, Tampere, ja muutama kohtuullisesti menestyvä. Siksi muuttopaine…
Tilastokeskus on lopultakin saanut valmiiksi väestömuutosten ennakkotiedot tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä. Koko maassa kuolleisuus ylittää syntyvyyden jo reilusti, 2252 hengellä, mutta muuttovoitto ulkomailta pitää väkiluvun kasvun vielä positiivisena. Helsingin seudulla luonnollinen väestönlisäys sentään oli positiivinen 859 hengen verran. Kuolleisuus ylitti syntyvyyden vain kolmessa kunnassa, Pornaisilla, Kauniaisissa ja Hyvinkäällä. Vuosi sitten luonnollnen väestönlisäys oli lähes 300 suurempi, joten tahti on hidastumassa…
Olen käyttänyt Windowsin salkkutoimintaa tietojen siirtämiseen tietokonneltta toisella – ja myös varmujuskopioon viimeisimpien tiedostojen osalta, jos vaikka joskus tallettaisi jonkin tiedoston päälle. Windows 10:ssä tätä toimintoa ei ollut, mutta sen sai takaisin, kun osasi. Blogini kommentoijat auttoivat tässä suuresti. Uusimmassa päivityksessä salkku näyttää siirtyneen lopullisesti historiaan. Vai onko jollakin taas teoria, miten sen saa henkiin. Onko tarkoitus pakottaa käyttämään Microsoftin…
Vuokra-asuntotilanteen kärjistyminen ja asumistukimenojen voimakas kasvu on nostanut yhteiskunnan asumiseen maksamia tukia niin paljon, että paineet muuttaa tukijärjestelmää ovat kasvaneet. Niillä voi olla suuri vaikutus asuntopolitiikkaan ja asuinalueiden eriytymiseen. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen esitti, että kuntien pitäisi vastata asumistuesta, jotta niille tulisi kannustien pitää asumismenot matalalla. Ainakaan Helsingissä asumistuki ei riipu lainkaan vuokran suuruudesta. Korkein hyväksyttävä vuokra on niin matala,…
Segregaation torjuminen on tärkeä tavoite. Sen merkityksen huomaa, kun vertaa Helsingin kehitystä kaupunkeihin, joissa segregaatiota ei ole yhtä tehokkaasti torjuttu – Tukholmaan, Pariisiin tai vaikka Turkuun. VATT:in tutkijat Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että Helsinki rakentaa ARA-asuntoja myös kalliisiin kaupunginosiin, esimerkiksi Jätkäsaareen. On vähän makuasia, kuinka paljon tukea ARA-asunto saa Jätkäsaaressa – Paavo Arhinmäen mukaan ei…
Kannatan esitystä enkä aio äänestää vasemmistoliiton hylkäysesityksen puolesta, vaikka tästä puheenvuorosta voisi muutakin päätellä. Pidän tästä aiheesta vähän perusteellisemman puheenvuoron, koska olemme valmistautumassa strategianeuvotteluihin ja haluan muuttaa politiikkaamme suhteessa tonttien myymiseen ja vuokraamiseen. Kesken kaiken yhden toimijan osalta emme voi varoituksetta käytäntöjämme muuttaa, koska yritys on perustellusti voinut olettaa meidän kohtelevan sitä, kuten olemme kohdelleet muitakin. Olemme myymässä tontin noin…
Pidin THL:n asuntokysymys -seminaarissa puheenvuoron aiheena Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana Julkaisen sen palasteltuna muutamaan artikkeliin, koska yhtenä kirjoituksena se olisi liian pitkä. Blogini ahkerille lukijoille monet argumenttini ovat ennestään tuttuja. = = = Asumisen korkea hinta Helsingissä on paha ongelma. Se on sosiaalisena ongelmana suuri vääryys. Se ei vain estä ihmisiä muuttamasta työttömyysalueilta työn äärelle Helsinkiin. Se myös vie motivaation hakea…
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä. Säätiö halusi tulita tulosta niin, että puheet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä kannattaa lopettaa, koska enemmistö ei halua asua kaupunkien keskustoissa. Minä luen tutkimusta aivan eri tavalla: tiivistämistä suosivat asenteet ovat voimistuneet nopeasti. Muutos neljässä vuodessa on ollut merkittävä. Väitettä “Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna vastaajista 22 % ja vuonna 2017 31 %. Siis…
