Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Het­emä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suuret kaupun­git, jot­ka kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä vetivät Suomea kasvu­un, ovat muut­tuneet kasvun jar­rut­ta­jik­si. Niiden osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta on laskenut.

Het­emä­ki on olen­naisen äärel­lä. Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouske­hi­tys ver­rat­tuna Ruot­si­in johtuu siitä, että talous on kehit­tynyt surkeasti Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tuna Tukhol­maan, Göte­borgi­in ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmi­in pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.

Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta ennen kaikkea muut­toa kaupunkei­hin. Kiinas­sa 300 000 ihmistä viikos­sa muut­taa kaupunkei­hin tuot­tavam­paan työhön.

Vaik­ka moni taivastelee Helsin­gin seudun läh­es 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tukhol­man, Oslon ja Kööpen­ham­i­nan väestönkasvu. Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle.

Kaik­ki vaa­ti­vatkin lisää kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Olen­nais­in­ta on kuitenkin saa­da lisää asun­to­ja. Ei muuten voi tul­la lisää väkeä.

Siinä ei ole mitään ihmeel­listä, että työt­tömyys on vaikka­pa Tam­pereel­la muu­ta maa­ta korkeampi. Jo Aris­tote­les sanoi, että työt­tömät kuu­lu­vat kaupunkei­hin, kos­ka kaupungeis­sa heil­lä on parem­mat mah­dol­lisu­udet men­estyä kuin maaseudul­la. Työt­tömiä on muut­tanut paljon Kymen­laak­sos­ta Tampereelle.

Kun työt­tömiä muut­taa kasvukeskuk­si­in työt­tömik­si tai mata­la­palkkaisi­in töi­hin, BKT henkeä kohden las­kee kasvukeskuk­sis­sa ja nousee muual­la. Sik­si BKT:n henkeä kohden ei pitäisi kas­vaa kasvukeskuk­sis­sa muu­ta maa­ta nopeammin.

Kaupunki­talousti­eteen suurimpi­in nimi­in kuu­lu­van Edward Glae­serin mukaan asukkai­ta houkut­tele­vis­sa kaupungeis­sa kulu­tus­ta­so on alem­pi kuin samaa työtä tekevil­lä muual­la. Tämä johtuu asum­is­menoista, jot­ka nou­se­vat, kunnes riit­tävän moni luop­uu muuttoaikeistaan.

Yhden henkilön muut­ta­mi­nen Helsinki­in mak­saa noin 200 000 euroa. Hän mak­saa siitä itse asum­is­menoina suurim­man osan – keskimäärin 120 000 euroa, työ­paikat ja palve­lut mak­sa­vat markki­nae­htois­es­ti oman osansa, mut­ta 30 000 euroa jää kaupun­gin mak­set­tavak­si kasvun vaa­tim­i­na investoin­teina. Tämä aset­taa rajat sille, kuin­ka suur­ta kasvua kaupunkien veron­mak­sa­jat suos­tu­vat rahoittamaan.

Kun­ta ei hyödy suures­ta muut­tovoitos­ta. Se saa lisää veron­mak­sajia, mut­ta myös palvelu­jen käyt­täjiä. Suurin hyö­tyjä on val­tio. Uuden­maan kaupunki­mai­sista kun­nista tuli 44 pros­ent­tia val­tion tuloveroista vuon­na 2014.

Jos halu­taan Suomen talous pysyvästi kasvu-uralle, val­tion tulisi osal­lis­tua kaupunkien kasvun vaa­timi­in investoin­tei­hin. Ruotsin val­tio tukee Tukhol­man kasvua kym­menker­taisel­la sum­mal­la ver­rat­tuna Helsin­gin kasvu­un. Niin­pä Tukhol­ma peseekin Helsin­gin talouske­hi­tyk­sessä 6–0.

Toinen vai­h­toe­hto olisi, että kasvukeskuk­set huole­hti­si­vat investoin­neis­taan itse ja val­tion rahoit­taisi köy­hien kun­tien tukemisen. Nyt Helsin­gin vero­tu­lo­ja siir­retään 300 miljoon­aa euroa vuodessa köy­hien kun­tien vero­tu­lo­ja täydentämään.

= = =

Het­emä­ki kiin­nit­tää huomio­ta pitkäaikaistyöt­tömyy­den nousu­un kasvukeskuk­sis­sa. Työt­tömyys on Helsingis­sä paljon pahempi ongel­ma kuin Tukhol­mas­sa. Työt­tömistä läh­es puo­let on ollut työt­tömänä yli vuoden.

Etnisin perustein tehtäviä tilas­toin­tia pide­tään moitit­ta­vana, mut­ta tässä sitä tarvit­taisi­in. Pitäisi tietää, mikä  on maa­han­muut­ta­jien osu­us työt­tömistä – ei sik­si, että maa­han­muut­ta­jien osu­us kävisi seli­tyk­ses­tä, vaan jot­ta osaisimme käyt­tää oikei­ta lääkkeitä. Maa­han­muut­ta­jien työl­listämisessä olemme eri­tyisen surkei­ta Ruot­si­in verrattuna.

Het­emä­ki perustelee kaupunkien työt­tömyy­del­lä hal­li­tuk­sen päätöstä velvoit­taa työt­tömät hake­maan töitä. Tämä voi jopa pahen­taa tilan­net­ta, kun yhä suurem­pi osa työ­paikoista täytetään ilman avoin­ta hakua hake­musvyöryn pelossa.

Korkei­den asumiskus­tan­nusten takia sosi­aal­i­tur­va on Helsingis­sä rik­ki. Pieni­palkkainen työ kan­nat­taa näis­sä olois­sa niin huonos­ti, ettei sitä vim­ma­tusti halu­ta. Kan­nustin­loukku­ja puret­taes­sa pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta eri­tyis­es­ti kan­nustin­loukkui­hin kaupungeissa.

On saata­va työ­nan­ta­jat alen­ta­maan rimaa. Jos hyvälle ja huonolle työn­tek­i­jälle pitää mak­saa yhtä paljon, huonol­la on heikot mah­dol­lisu­udet tul­la val­i­tuk­si. Ruot­sis­sa käytetään palkkatukea moninker­tais­es­ti Suomeen ver­rat­tuna. Sik­si vähän huonom­pikin työvoima pääsee töi­hin kehit­tämään osaamistaan.

= = =

Jos yhden henkilön muut­to kasvukeskuk­si­in mak­saa 200 000 euroa, puolen miljoo­nan muut­to seu­raavien 20 vuo­den aikana mak­saa sata mil­jar­dia.  Ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen ja infra­struk­tu­urin hylkäämi­nen on val­ta­va kansan­taloudelli­nen uhraus.

Sille ei voi mitään, että useim­mat kasvualoista voivat kas­vaa vain suuris­sa kaupungeis­sa. Silti kaiken ei pidä olla kasvukeskuksissa.

Palataan­pa siihen, että sama työ tuot­taa työn­tek­i­jälle kasvukeskusten ulkop­uolelle korkeam­man kulu­tus­ta­son. Oikeu­den­mukaisu­ut­ta ajatellen olisi siis tilaa suurem­mille alueel­lisille palkkaeroille.

Jos samas­ta työstä pitäisi kasvukeskuk­sis­sa mak­saa enem­män kuin niiden ulkop­uolel­la, siir­ty­isi Helsingis­sä maakun­ti­in sel­l­aisia työ­paikko­ja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingis­sä. Samal­la urbaanien elinkeino­jen kehi­tyk­selle tulisi Helsingis­sä enem­män tilaa.

.…

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

122 vastausta artikkeliin “Suuret kaupungit kasvun jarruna?”

  1. Tuskin kellekään on uut­ta eikä pitäisi olla Het­emäellekään että Nokian rom­ah­t­a­mi­nen vei osan suuren osan kasvus­ta pk-seudul­la, Tam­pereel­la ja Oulussa.

    Sen mä vaan sanon että mikään Pon­sse, Met­so, Out­otec tai muu per­in­teinen konepa­ja tai telak­ka ei ole Nokian kor­vaa­jak­si pitkäl­lä tähtäimel­lä vaan sen pitää olla kulut­ta­jalähtöisiä tuot­tei­ta valmis­ta­vat yri­tyk­set ja niiden verkos­tot. Ja ne inno­vaa­tiot syn­tyvät siel­lä mis­sä on paljon kulut­ta­jia eli suuris­sa kaupungeis­sa. Har­va maail­man suurkaupunkien asukkaista tietää mitään metsätraktoreista. 

    Ja se on myös tot­ta että Ruot­si ja Tan­s­ka ja Viro ovat kaupungis­tu­mises­sa pidem­mäl­lä kuin Suo­mi. Nämä maat eivät olisi pystyneet toteut­taa nyky­istä kasvua ja hyv­in­voin­tia jos olisi kehitet­ty etupäästä pien­imuo­toista ja per­in­teistä teol­lisu­ut­ta maaseudul­la ja pikkukaupungei­isa maan ääsikolkkia myöten. Nor­ja ja Venäjä ovat poikkeuuk­sia Euroopas­sa kos­ka niiden päävi­en­tiala ovat bulkki­raa­ka-aineet, etupäässä öljy ja kaasu.

    Mitä asun­to­jen hin­toi­hin tulee niin Espoos­ta ja Van­taal­ta ja myös pohjois- ja itä-Helsingis­sä löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon ihan kelpo­ja per­hea­sun­to­ja hin­talu­okas­sa 150.000–250.000. Kun jakaa hin­nan kahdel­la tai kolmel­la-neljäl­lä per­heen nnup­pilu­vus­ta riip­puen niin saadaan se sum­ma mikä jokainen muut­ta­ja joutu itse mak­samaan, tai nos­ta­maan lainaa jos ei ole säästöjä ennestään. 

    Moni maal­ta kaupunki­in muut­ta­va nuori saa van­hem­mil­taan pesä­mu­naksi joitakin ton­ne­ja jot­ka on peräisin puumyyn­nistä. Kaik­ki eivät tietenkään saa mut­ta aika yleinen tapa se on kum­minkin. Yhteiskun­nan ei sen takia tarvi­ti­sisi tukea muut­ta­jia suo­raan, kos­ka tuki val­uu suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin. Ain­oas­taan asun­to­jen ja palvelu­jen satatavu­ud­es­ta pitäisi huolehtia.

  2. Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että nyt on kysyn­tää enem­män muun Suomen tar­joamille tuot­teille ja palveluille. Joskus myöhem­min ehkä kaupungeil­la saat­taa olla enem­män tar­jot­tavaa, Eli kyse on nor­maal­ista talouden kier­toku­lus­ta. Jos kasvukeskuk­sis­sa on jo nyt run­saasti työt­tömiä, ei tilanne kor­jaan­nu, jos sinne rah­dataan niitä lisää. Heitä pitäisi päin­vas­toin rohkaista muut­ta­maan työn perässä, täl­lä ker­taa siis esim. Turku­un ja Uuuteenkaupunkiin.

  3. OS: “Maa­han­muut­ta­jien työl­listämisessä olemme eri­tyisen surkei­ta Ruot­si­in verrattuna.”

    Ai jaa vai?

    OECD: For­eign-born unemployment

    Pikaisel­la silmäyk­sel­lä ero­ja voisi luone­htia lähin­nä mar­gin­aal­isik­si maid­en ollessa sijoituk­sis­sa peräkanaa…

  4. Tim­oT: Heitä pitäisi päin­vas­toin rohkaista muut­ta­maan työn perässä, täl­lä ker­taa siis esim. Turku­un ja Uuuteenkaupunkiin.

    Ketä tarkkaan­ot­taen pitäisi rohkaista ja mik­si? Jos esimerkik­si Uudenkaupun­gin Autote­htaal­la on jokaista täytet­tävää paikkaa kohden 4–5 hak­i­jaa, pitäisikö kaikkia hak­i­joi­ta rohkaista muut­ta­maan Uuteenkaupunki­in, ja mitä täl­lä saavutettaisiin? 

    Avoimi­in paikkoi­hin valit­tu­ja ei var­maankaan tarvitse rohkaista muut­ta­maan kos­ka he muut­ta­vat muutenkin.

  5. Tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen toimi­alan sisäl­lä on vaikeaa. Sen sijaan tuot­tavu­u­den kas­vat­ta­mi­nenon help­poa jos duu­nar­iper­heen lapset luke­vat itsen­sä diplo­mi-insinööreik­si. Tun­tuu, että hal­li­tus pyrk­isi toim­i­maan juuri päin vastoin.

  6. OS:“Palataanpa siihen, että sama työ tuot­taa työn­tek­i­jälle kasvukeskusten ulkop­uolelle korkeam­man kulu­tus­ta­son. Oikeu­den­mukaisu­ut­ta ajatellen olisi siis tilaa suurem­mille alueel­lisille palkkaeroille.

    Jos samas­ta työstä pitäisi kasvukeskuk­sis­sa mak­saa enem­män kuin niiden ulkop­uolel­la, siir­ty­isi Helsingis­sä maakun­ti­in sel­l­aisia työ­paikko­ja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingis­sä. Samal­la urbaanien elinkeino­jen kehi­tyk­selle tulisi Helsingis­sä enem­män tilaa.”

    Tämähän se olisi helpoin ratkaisu, mut­ta kun työ­markki­na­jär­jestöt ja yleissitovuus. 

    Työ­markki­na­jär­jestö­jen kom­pro­mis­seina palkat aset­tuvat sys­temaat­tis­es­ti tasolle, jol­la Helsingis­sä hädin tuskin elää, mut­ta jot­ka ovat liian korkei­ta luo­dak­seen yri­tyk­sille kan­nustet­ta siirtää toim­into­jaan muualle. 

    Helsingis­sä voidaan toki vain mak­saa sopimuk­sia korkeampia palkko­ja, mut­ta se ei vält­tämät­tä auta maakun­tia, kos­ka jo tuo kom­pro­mis­si­ta­so on haastava.

  7. spot­tu: Ketä tarkkaan­ot­taen pitäisi rohkaista ja mik­si? Jos esimerkik­si Uudenkaupun­gin Autote­htaal­la on jokaista täytet­tävää paikkaa kohden 4–5 hak­i­jaa, pitäisikö kaikkia hak­i­joi­ta rohkaista muut­ta­maan Uuteenkaupunki­in, ja mitä täl­lä saavutettaisiin? 

    Avoimi­in paikkoi­hin valit­tu­ja ei var­maankaan tarvitse rohkaista muut­ta­maan kos­ka he muut­ta­vat muutenkin.

    Onhan siel­lä var­maan vai­h­tu­vu­ut­ta, mut­ta suurin ongel­ma Suomes­sa on keskinker­tainen tai huono johto. Ehdotankin, että suo­ma­laiset johta­jat kor­vataan sak­salailil­la ja nämä nykyiset siir­retään apulaisiksi.

    Huo­masiko muuten muut, että Pöyryn taloushallinto tulee maito­ju­nal­la takaisin Suomeen. Muitakin taitaa olla, mut­ta näis­sä tapauk­sis­sa on radiohiljaisuus.

    Sen sijaan, että kaup­pako­rkeak­ouluis­sa apinoitaisi­in jenkki­malle­ja, niin voitaisi­in kehit­tää Suomelle sopivia liik­keen­jo­htoma­lle­ja. Viimeisen 10 vuo­den aikana on paljon aivan hyvin kan­nat­tanut­ta liike­toim­intaa siir­ret­ty tai lopetet­tu talous­mi­esten ansiosta.

    Savolainen junt­ti pystyy tuhoa­maan liike­toimin­nan päivässä, mut­ta sen uudelleen­rak­en­t­a­mi­nen on joko mah­do­ton­ta tai sit­ten jumalat­toman kallista ja hidasta.

  8. Tukhol­man ja Helsin­gin työt­tömyys­lu­vut eivät tai­da olla ver­ran­nol­lisia. ‘I sys­sel­sät­tning’ määreen saa Ruot­sis­sa kun­han on ollut vähin­tään yhden=1 tun­nin viikos­sa töis­sä. Tämä tuskin on käytän­tö Suomessa.

  9. Sen mä vaan sanon että mikään Pon­sse, Met­so, Out­otec tai muu per­in­teinen konepa­ja tai telak­ka ei ole Nokian korvaajaksi. 

    Mis­tään ei ole Nokian kor­vaa­jak­si, se oli täysin poikkeuk­selli­nen onnenkan­ta­moinen joka ei enää koskaan toistu.
    Mut­ta telak­ka, autote­hdas tai paperite­hdas kyl­lä hyvinkin kor­vaa vaikka­pa Rovion tai Super­cellin kaltaiset sinän­sä ihan kivat inno­vati­iviset kasvuyritykset.

  10. Tim­oT:
    Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että nyt on kysyn­tää enem­män muun Suomen tar­joamille tuot­teille ja palveluille. Joskus myöhem­min ehkä kaupungeil­la saat­taa olla enem­män tar­jot­tavaa, Eli kyse on nor­maal­ista talouden kier­toku­lus­ta. Jos kasvukeskuk­sis­sa on jo nyt run­saasti työt­tömiä, ei tilanne kor­jaan­nu, jos sinne rah­dataan niitä lisää. Heitä pitäisi päin­vas­toin rohkaista muut­ta­maan työn perässä, täl­lä ker­taa siis esim. Turku­un ja Uuuteenkaupunkiin.

    Suomen BKT on siis selvästi alem­pi kuin vuon­na 2008, kymme­nen vuot­ta sitten.

  11. “Jos samas­ta työstä pitäisi kasvukeskuk­sis­sa mak­saa enem­män kuin niiden ulkop­uolel­la, siir­ty­isi Helsingis­sä maakun­ti­in sel­l­aisia työ­paikko­ja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingis­sä. Samal­la urbaanien elinkeino­jen kehi­tyk­selle tulisi Helsingis­sä enem­män tilaa.”
    Mitähän ovat työ­paikat joiden ei tarvitse olla Helsingis­sä? Entä mitä ovat urbaan­it elinkeinot joille olisi enem­män tilaa? Toivoisin konkreet­tisia esimerkke­jä töistä ja ammateista. Ajat­telin lähin­nä, että Helsingis­sä tarvi­taan määrä määrä oikei­ta veron­mak­sajia — yksi­ty­is­puolen työl­listämiä työn­tek­i­jöitä — jot­ta kaupungilla on varaa kaikki­in tule­vaisu­u­den suunnitelmiinsa.

  12. Kaupunkien kasvun rajoituk­set on jar­runa kaikkialla. 

    Hous­ing Con­straints and
    Spa­tial Mis­al­lo­ca­tion
    , Chang-Tai Hsieh, Enri­co Moretti. 

    We quan­ti­fy the amount of spa­tial mis­al­lo­ca­tion of labor across US cities and its aggre­gate costs. Mis­al­lo­ca­tion aris­es because high pro­duc­tiv­i­ty cities like New York and the San Fran­cis­co Bay Area have adopt­ed strin­gent restric­tions to new hous­ing sup­ply, effec­tive­ly lim­it­ing the num­ber of work­ers who have access to such high pro­duc­tiv­i­ty. Using a spa­tial equi­lib­ri­um mod­el and data from 220 met­ro­pol­i­tan areas we find that these con­straints low­ered aggre­gate US growth by more than 50% from 1964 to 2009. 

    Moret­ti ja Hsieh siis arvioi­vat, että Yhdys­val­to­jen vuosit­tainen kasvu olisi ollut läh­es pros­entin suurem­pi jos kaupugit oli­si­vat pystyneet kas­va­maan ilman rajaa. 

    7 Pol­i­cy Implications

    Hous­ing reg­u­la­tions have his­tor­i­cal­ly been per­ceived has hav­ing only local effects—affecting the qual­i­ty of life and hous­ing prices in the local community—and for this rea­son they have always been set at the munic­i­pal­i­ty lev­el. Our main point
    how­ev­er is that local hous­ing sup­ply con­straints can also have large effects on oth­er cites. Specif­i­cal­ly, we find that a major imped­i­ment to a more effi­cient allo­ca­tion of labor across U.S. cities is the con­straint to hous­ing sup­ply in high
    TFP cities. Although labor pro­duc­tiv­i­ty and labor demand grew most rapid­ly in New York, San Fran­cis­co, and San Jose, thanks to a con­cen­tra­tion of human cap­i­tal inten­sive indus­tries like high tech and finance, growth in these three cities had lim­it­ed ben­e­fits for the U.S. as a whole. In the pres­ence of strong labor demand, tight hous­ing sup­ply con­straints effec­tive­ly lim­it­ed employ­ment growth in these cities. We esti­mate that hold­ing con­stant land avail­abil­i­ty, low­er­ing reg­u­la­to­ry con­straints in New York, San Fran­cis­co, and San Jose cities to the lev­el of the medi­an city would increase aggre­gate out­put and wel­fare growth. 

    Kan­nat­taa lukea koko paperi.

  13. No, jät­ti­mar­ket­tien rak­en­t­a­mi­nen seis, kaup­po­jen kat­teesta 1/4 pois ensin ja se tuot­ta­jille. Antaa tuot­ta­jien mak­saa sil­lä velko­ja pois 15 vuot­ta. Sit­ten kau­pal­ta 1/5 pois taas. Mitäs sitten 🤗 ?

  14. Tilas­tokeskuk­sen työssäkäyn­ti­ti­las­ton mukaan vuon­na 2015 työt­tömiä muu­ta kuin suomea ja ruot­sia äidinkie­lenään puhu­via oli pääkaupunkiseudun kaik­ista työt­tömistä 28%, Helsin­gin seu­tukun­nas­sa 24% ja muus­sa Suomes­sa keskimäärin 8%.

  15. Ris­to:
    Tuot­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen toimi­alan sisäl­lä on vaikeaa. Sen sijaan tuot­tavu­u­den kas­vat­ta­mi­nenon help­poa jos duu­nar­iper­heen lapset luke­vat itsen­sä diplo­mi-insinööreik­si. Tun­tuu, että hal­li­tus pyrk­isi toim­i­maan juuri päin vastoin.

    Tuot­tavu­us voi paran­tua, jos lah­jakkaat nuoret luke­vat dip­pains­seik­si — sen sijaan sil­lä, että jokaises­ta halukkaas­ta jani-pet­ter­istä tai kuk­ka-maari­tista koulutet­taisi­in DI, voi olla jopa negati­ivi­nen vaiku­tus. Jo pitkään korkeak­ouluista on tul­lut sel­l­aista kuraa, että ihme­tyt­tää mihin järkevään työhön se heikoin seg­ment­ti oikein pystyy työl­listymään — siis muualle kuin SOL:n siivo­jak­si tai mäkkärin pihvinpaistajaksi.

    Toki osa ongelmista on syn­nytet­ty luon­non­ti­eteitä ja matem­ati­ikkaa syvästi halvek­su­vas­sa perusk­oulu­tusas­teessa, mut­ta kyl­lä tosi­a­sia on se, että yhdel­lä kansakun­nal­la on tiet­ty määrä lah­jakku­uspon­tenti­aalia ja kun DI-hom­mis­sa olisi suo­tavaa, että ÄO olisi enem­män kuin yhden keskipoikkea­man ver­ran keskiar­von parem­mal­la puolel­la ja muitakin lah­jakkuuk­sia tarvit­se­via alo­ja on, niin on täysin turha hai­hatel­la, että jokaises­ta aar­po­raa­jan ja vai­heom­peli­jan vesas­ta voisi tul­la DI (tms.) kos­ka tasa-arvo ja perustuslaki.

    Itseasi­as­sa joku Sveitsin jakau­ma nuorten koulu­tuk­ses­sa voisi olla parem­pi — pan­taisi­in riit­tävästi paukku­ja huip­pu­jen koulut­tamiseen mah­dol­lisim­man pitkälle ja annet­taisi­in muille käytän­nölli­nen (mut­ta samal­la per­in­po­h­jainen) koulu­tus suur­ta lisäar­voa tuot­tavi­in teollisuusammatteihin.

  16. Vaik­ka Ruot­sia her­rat Suomes­sa kehu­vatkin, niin Ruotsin tapa työl­listää on samoille her­roille suur­in­ta syn­tiä. Olisi­han se kauheaa jos ihmiset työl­lis­tet­täisi­in julkisel­la rahal­la, eikä pidet­täisi työt­töminä. Kun Ruotsin kasvukin hipoo jos­sain neljässä pros­en­tis­sa, niin johan se todis­taa Ruotsin ole­van sosial­is­mis­saan tuhon tiellä.

  17. Yksi selkeä ongel­ma on Helsin­gin “merel­lisen sil­huetin” (LUE = Tuomiokirkon säi­lyt­tämi­nen sil­huetis­sa), joka estää Helsinkiä kehit­tymästä ja kasvamasta.

    Kysyn­tää asuin­tor­ni­taloille olisi aivan Helsin­gin keskus­tas­sa vaik­ka kuin­ka paljon. Näkymät oli­si­vat kau­ni­it ja talo­jen korkeuk­sia voitaisi­in por­ras­taa siten, että keskelle jäi­sivät korkeim­mat tornit.

    Niitä ei tarvit­sisi rak­en­taa Man­hat­tanin tapaan aivan vieri viereen vaan siten, että jokaisen talon jokaiselta sivul­ta olisi jonkin­lainen maise­ma. Puh­taasti taso­ge­ometri­nen ongel­ma, jon­ka luki­o­lainenkin kyke­nee ratkaisemaan.

    Jos taas Helsin­gin “merelli­nen sil­huet­ti” on tärkein­tä tässä maail­mas­sa, on hyväksyt­tävä, että Helsin­ki ei voi kas­vaa niin suurek­si kuin on ennustet­tu. Täl­löin kasvu suun­tau­tuu pan­nukakun vuok­si pääkaupunkiseudun mui­hin kuntiin.

    Saadaan val­tavasti kuole­man­hil­jaisia nukku­malähiöitä, jois­sa ei ole palveluita.

  18. Suo­mi voisi myös olla “urbaanien pikkukaupunkien Suo­mi”, jos­sa on muu­ta­ma suuri kasvukeskus, kuten nytkin ja sit­ten joku satakun­ta pien­tä, mut­ta urbaa­nia ja elävää kaupunkia.

    Eri­tyis­es­ti vesistö­jen var­sil­la ole­vat kaupun­git oli­si­vat lois­tavia urbaaneik­si pikkukaupungeik­si. Tarkoi­tan täl­lä sitä, että nimeno­maan näis­sä tiivistämisel­lä saavutet­taisi­in etua. Siis, että sieltä maakun­tien maaseuduil­ta siir­ryt­täisi­in asumaan niihin maakun­tien pikkukaupunkeihin.

    Elin itse nuoruuteni 20–25 tuhan­nen asukkaan pienessä kaupungis­sa ja het­kit­täin siinä oli eloa. Poten­ti­aalia näis­sä olisi, kos­ka maa on suh­teel­lisen hal­paa, maise­mat vesistö­jen äärel­lä ovat loistavat.

    Ain­oa ongel­ma on se, että mil­lä nämä urbaan­it pikkukaupun­git yhdis­tet­täisi­in suuri­in urbaanei­hin kasvukeskuk­si­in siten, että liikku­mi­nen olisi nopeaa?

    Nykyisel­lään Helsingistä ei voi käy­dä tekemässä työkeikkaa näis­sä pikkukaupungeis­sa päiväseltään autol­la, junal­la tai lentäen.

    Moot­tori­ti­et tuo­vat eloa suurista kasvukeskuk­sista kauem­mak­si. Oulun seudul­la tämä on todet­tu, kuten myös 3‑tien ympäristössä. Mut­ta esimerkik­si Tam­pereen ja Turun välis­sä ei ole mitään. Tam­pereen, Jyväskylän ja Kuo­pi­on välis­sä ei ole mitään.

    Suomes­sa pitkät etäisyy­det ja hitaat kulkuy­htey­det ovat ongel­ma, johon nimeno­maan Keskus­tan luulisi “koko maan asut­tamisen” puolueena halu­a­van panos­taa. Mut­ta ei, heille tärkein­tä on yksi­ty­isautoilu. Mut­ta miten teet töitä, jos ajat? Robot­ti­au­toil­la tuskin ihan het­keen aje­taan suo­ma­laisil­la maanteillä.

    Suomes­sa pitäisi ymmärtää se, että koko maa­ta ei voi­da kehit­tää samal­la resep­til­lä. Helsin­gin pitää kil­pail­la Tukhol­maa, Tallinnaa ja Pietaria vas­taan. Mui­ta suo­ma­laisia suurem­pia keskuk­sia pitäisi kehit­tää maakun­tien­sa vetureik­si, joista olisi hyvät yhtey­det pienem­pi­in keskuksiin.

    Pitäisi myös ymmärtää se, että aivan koko maan mit­takaavas­sa olisi hyvä saa­da korkeastik­oulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia, jot­ka toisi­vat mah­dol­lis­es­ti mukanaan pait­si osaamisen­sa, niin myös yrityksensä.

    Jot­ta koko Suo­mi voitaisi­in pitää asutet­tuna siinä mielessä, että jokaises­sa maakun­nas­sa olisi ainakin yksi 100 000 asukkaan kaupun­ki, niin siihen tarvit­taisi­in koko maan mit­takaavas­sa ryhtili­iket­tä ja maa­han­muut­toa, jos­sa Suo­mi poimisi rusi­noi­ta pullasta.

    Ei maakun­tien Masa ja Pera kykene sil­lä perusk­oulupo­h­jal­la kehit­tämään liike­toim­intaa, jol­la muut Erk­it ja Rei­jot saadaan siel­lä maakun­nis­sa koulutet­tua ja töihin.

    Ei se elämä Helsin­gin lähiöis­sä eroa mitenkään minkään muun suo­ma­laisen kaupun­gin lähiöstä. Samat mar­ketit siel­lä on. Ain­oas­taan Helsin­gin kan­takaupungis­sa on sel­l­aista isom­man kaupun­gin tuntua.

    Lyhyesti: rak­en­ta­mal­la nopeat joukkoli­iken­ney­htey­det ja tiivistämäl­lä kauneimpia pikkukaupunke­ja Suomeen saataisi­in eloa muuallekkin kuin Helsinki­in ja Tam­pereelle. Koko Suomen ja Helsin­gin kehit­tämi­nen eivät pois­sul­je toisi­aan. Maaseudulle ei enää sent­tiäkään hajauttamistukea.

  19. Jotain hupaisaa on tuos­sa otsikos­sa, kun puhutaan suurista kaupungeista ja Suomes­ta. Kun olisi edes yksi keskisu­uri kaupun­ki, niin voitaisi­in jatkaa keskustelua.

  20. Olen­naista kai lie­nee havai­ta, että kaupungeis­sa toimivien työn­tek­i­jöi­den laatu­vaa­timuk­set kas­va­vat jatkuvasti.

    Iso ongel­ma on, että mon­et näistä kri­teereistä ovat ikäänkuin tun­tem­at­to­mia töitä välit­täville tahoille, joten on vaikea löytää pelkästään hake­musten tai ilmoi­tusten poh­jal­ta hyvin toisilleen sopivia työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia. Mut­ta jos tätä pros­es­sia voitaisi­in kohen­taa, löy­det­täisi­in var­masti paljon parem­min sopivia henkilötä sopivi­in tehtävi­in, etenkin jos pystyt­täisi­in jotenkin vaikka­pa tietyn­laista rekry­dataa anonyymisti louhi­mal­la pro­filoimaan työ­paikko­ja ja työn­tek­i­jöitä niin että vaikka­pa jo toteu­tunei­den val­in­to­jen poh­jal­ta voitaisi­in luo­da käsi­tys­tä (ilman ketään syyl­listämät­tä) siitä mil­laisia henkilöitä johonkin työ­paikkaan on aikaisem­min rekry­töi­ty ja siten luo­da mah­dol­lis­es­ti pro-akti­ivis­es­ti työn­hak­i­joille ehdo­tuk­sia työ­paikoista, joi­hin he voisi­vat olla sopivia.

  21. Kalle:
    Jotain hupaisaa on tuos­sa otsikos­sa, kun puhutaan suurista kaupungeista ja Suomes­ta. Kun olisi edes yksi keskisu­uri kaupun­ki, niin voitaisi­in jatkaa keskustelua.

    Kävin työkeikalla Helsingis­sä nyt toukoku­us­sa. Olin 4 yötä tor­nissa ja päivät kalasa­ta­man metroase­man kupeessa. Olen siis tänä vuon­na ollut Helsingis­sä enem­män kuin koko 2000 luvul­la yhteen­sä. Helsingis­sä olen asunut vuon­na 1996.

    Oma muis­tiku­vani Helsingistä oli eri­lainen. Kai se oli maalais­po­jalle aikoinaan suuri kaupun­ki. Nyt se näyt­ti lähin­nä auti­ol­ta ja verkkaiselta paikalta. Edes metroase­maa ei löytänyt ensim­mäisel­lä yrit­tämäl­lä, kun ajatuk­se­na oli vain kävel­lä muiden perässä. Kun niitä mui­ta metrolle meni­jöitä ei vain ollut…

  22. Tero Tolo­nen:
    Olen­naista kai lie­nee havai­ta, että kaupungeis­sa toimivien työn­tek­i­jöi­den laatu­vaa­timuk­set kas­va­vat jatkuvasti… 

    Jos Suomeen joskus syn­tyy kaupun­ki, niin väitän, että tuo ei pidä paikkansa. Syn­tyy paljon uusia, mata­la­palkkaisia ja vähän osaamista vaa­tivia työ­paikko­ja palvelu­aloille. Suomes­sa palvelu­ala on vielä täysin kehit­tymätön­tä ver­rat­tuna kaupungis­tuneisi­in yhteiskuntiin.

    Samal­la häviää tarve nykyisen laa­juiseen sosi­aal­i­tur­vaan, kos­ka nyky­istä use­ampi saa töitä. Tai toisin päin, liian hyvä sosi­aal­i­tur­va estää täl­lä het­kel­lä yhteiskun­nan kehittymisen.

  23. Otsikkoa pitem­mälle luke­mat­ta nyt ollaan oikeil­la jäljil­lä ja olen­naisen äärel­lä. Tukhol­man osu­us Ruotsin taloud­es­ta ei ole kas­vanut. Syy ei ole että pikkukylät oli­si­vat kas­va­neet. Vaan laa­jal­la rin­ta­mal­la koko Ruotsin kaupunkiekosys­teemit ovat kas­va­neet kuin synkat­tuna. Suomes­sa jostakin syys­tä pienikin pelkkään Helsinki­in panos­tamisen kyseenalais­t­a­mi­nen tarkoit­taa heti muka “äet­söjä”. Olemme aina vain yhden totu­u­den maa. Val­heessa ei voi­da elää pitkään. Tarkastele­mal­la vaikka­pa ruot­salaisia pörssiyri­tyk­siä. Aivan niitä kuumimpia kasvuyri­tyk­siäkin. Niitä tulee kaikkial­ta Ruot­sista kuin sieniä sateel­la. Suomes­sa ei. Siksi(kin) sijoi­tan Ruotsiin.

  24. max:
    … Olemme aina vain yhden totu­u­den maa. Val­heessa ei voi­da elää pitkään. Tarkastele­mal­la vaikka­pa ruot­salaisia pörssiyri­tyk­siä. Aivan niitä kuumimpia kasvuyri­tyk­siäkin. Niitä tulee kaikkial­ta Ruot­sista kuin sieniä sateel­la. Suomes­sa ei. Siksi(kin) sijoi­tan Ruotsiin. 

    Suomes­ta on verotet­tu yri­tys­toimin­nalle vält­tämät­tömät pääo­mat pois. Kenel­läkään ei saa olla parem­min kuin muil­la, on kasvun ja työl­lisyy­den kannal­ta kestämätön periaate.

    Viimeisin pääo­mia luonut lain­säädän­tö oli kiel­to­la­ki! Sen kansan­ter­vey­del­lis­es­ti vahin­got oli­vat kuitenkin niin suuret, ettei sitä voi suositella.

    NOKIA ja sen optiot olisi ollut mah­dol­lisu­us luo­da yksi­ty­isiä pääo­mia, mut­ta sekin sös­sit­ti­in verot­ta­mal­la optio­tu­lot palkkat­u­lona. Ei tarvitse olla idioot­ti päästäk­seen suun­nit­tele­maan suo­ma­laista vero­tus­ta, mut­ta jäl­jestä päätellen se on kuitenkin suositus.

  25. On luon­nol­lis­es­ti selvää, että Helsin­gin rooli on iso, ja Helsin­gin seudun kasvun pitäisi antaa tapahtua. 

    Mut­ta toinen tärkeä ja ehkä hie­man han­kalampi kysymys on se, mil­lainen Helsin­gin ulkop­uo­li­nen kaupunkiverkko olisi talouskasvun näkökul­mas­ta paras ja miten tuol­laiseen opti­maalisen kaupunkiverkos­ton suun­taan voitaisi­in päästä?

  26. Nyt kantsii sat­sa­ta Varsi­nais-Suomeen. Helsin­ki-Tam­pere-käytävä, hah! 

    Osmokin on dis­san­nut Turun-seu­tua enem­män kuin mitään muu­ta aluet­ta. Itse asi­as­sa hän ei ole kai suh­tatunut mihinkään kun­taan negati­ivis­es­ti pait­si Turkuun.

    Kun van­hak­si elää ja seu­raa maail­man tapah­tu­mia, ehkä sitä jotain oppii. Minä esimerkik­si olen oppin­ut, että näitä alueel­lisia into­hi­mo­ja on aina ja välil­lä yksi pääsee voitolle ja sit­ten toinen. 

    Kekko­nen halusi pitää koko Suomen asut­tuna. Ei onnistunut.

    Joku aika sit­ten oli Tukholma-Pietari-Väylä. 

    Sit­ten tam­pere­laiset sai­vatkin kaik­ki puhu­maan Helsin­ki-Tam­pere käytävästä. Sen­hän piti men­nä jos­sain visiois­sa Oulu­un ja sielä Jäämerelle! 

    Ja sit­ten on tiet­ty olleet nämä ajatuk­set siitä, miten kaik­ki lop­ul­ta muut­taa Helsin­gin tienoille — ja siitä tun­neli Berli­ini­in vai mihin se oli?

    Lop­ul­ta kai kaikkein vahin­gol­lisin alue­poli­ti­ik­ka on kuitenkin ollut kepun pyrkimys ja kyky hidas­taa kaupungistumista. 

    Ja kai sitä voi samaan syssyyn lytätä vasem­mis­ton ja per­su­jen jär­jet­tömän pyrkimyk­sen hidas­taa maa­han­muut­toa. Nyt sit­ten niitetään seu­raa­vatkin vuosikymmenet, mitä tyh­mät kylvivät.

  27. max: Aivan niitä kuumimpia kasvuyri­tyk­siäkin. Niitä tulee kaikkial­ta Ruot­sista kuin sieniä sateel­la. Suomes­sa ei. Siksi(kin) sijoi­tan Ruotsiin.

    Pitää huomioi­da maantiede. Ruotsin väestö on suurek­si osak­si Helsin­gin eteläpuolel­la — kolmios­sa Tukhol­ma — Oslo — Kööpen­ham­i­na (+ Ham­puri). Lisäk­si Ruot­sis­sa on his­to­ri­al­lis­es­ti asut­tu paljon urbaan­im­min kuin Suomes­sa, pikkukaupungeissakin.

  28. TA:

    Osmokin on dis­san­nut Turun-seu­tua enem­män kuin mitään muu­ta aluet­ta. Itse asi­as­sa hän ei ole kai suh­tatunut mihinkään kun­taan negati­ivis­es­ti pait­si Turkuun. 

    Turku oli viime vuon­na kovim­man kasvun tehnyt kaupunkikeskus­ta. Kakkos­ta en muista, mut­ta kol­mas oli Lappeenranta

  29. Niin mik­si duu­nar­i­työt ei mah­du enää Helsinki­in? Onko surkea yrityksille?
    Entä ovatko tukhol­malaiset helsinkiläisiä onnel­lisem­pia tai tyy­tyväisem­piä elämään?

  30. TA:
    Nyt kantsii sat­sa­ta Varsi­nais-Suomeen. Helsin­ki-Tam­pere-käytävä, hah! 

    Osmokin on dis­san­nut Turun-seu­tua enem­män kuin mitään muu­ta aluet­ta. Itse asi­as­sa hän ei ole kai suh­tatunut mihinkään kun­taan negati­ivis­es­ti pait­si Turkuun.

    Kun van­hak­si elää ja seu­raa maail­man tapah­tu­mia, ehkä sitä jotain oppii. Minä esimerkik­si olen oppin­ut, että näitä alueel­lisia into­hi­mo­ja on aina ja välil­lä yksi pääsee voitolle ja sit­ten toinen. 

    Kekko­nen halusi pitää koko Suomen asut­tuna. Ei onnistunut.

    Joku aika sit­ten oli Tukholma-Pietari-Väylä. 

    Sit­ten tam­pere­laiset sai­vatkin kaik­ki puhu­maan Helsin­ki-Tam­pere käytävästä. Sen­hän piti men­nä jos­sain visiois­sa Oulu­un ja sielä Jäämerelle! 

    Ja sit­ten on tiet­ty olleet nämä ajatuk­set siitä, miten kaik­ki lop­ul­ta muut­taa Helsin­gin tienoille – ja siitä tun­neli Berli­ini­in vai mihin se oli?

    Lop­ul­ta kai kaikkein vahin­gol­lisin alue­poli­ti­ik­ka on kuitenkin ollut kepun pyrkimys ja kyky hidas­taa kaupungistumista. 

    Ja kai sitä voi samaan syssyyn lytätä vasem­mis­ton ja per­su­jen jär­jet­tömän pyrkimyk­sen hidas­taa maa­han­muut­toa. Nyt sit­ten niitetään seu­raa­vatkin vuosikymmenet, mitä tyh­mät kylvivät.

    Helsin­gin seu­tu miljoona asukas­ta, Tam­pereen seu­tu puoli miljoon­aa asukas­ta, 3‑tien var­si junara­toi­neen on oikea elämän vir­ta, jos­sa kul­kee tavara, pen­delöi­jät ja raha.

    Varsi­nais-Suo­mi? Pari paat­tia, jot­ka ovat koh­ta taas valmi­ita, sit­ten itketään työt­tömyyt­tä. Yksi autote­hdas ei vielä maakun­taa pidä elossa.

    Varsi­nais-Suomel­la on tärkeämpi tehtävä maataloustuottajana..

  31. DVA:
    rak­en­ta­mal­la nopeat joukkoli­iken­ney­htey­det ja tiivistämäl­lä kauneimpia pikkukaupunke­ja Suomeen saataisi­in eloa muuallekkin kuin Helsinki­in ja Tampereelle.

    Nopea joukkoli­ikenne on niin kallista jär­jestää, että se ei toi­mi ilman joukko­ja. 200 km/h juhay­hteyt­tä edes ker­ran tun­nis­sa ei kan­na­ta ylläpitää muu­ta­man matkus­ta­jan takia. Maail­man mit­takaavas­sa super­har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa tämä onnis­tuu ain­oas­taan Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä. Johonkin Mikke­li­in pystytään aja­maan kan­natavasti IC:llä ja Onnibus­sil­la muu­ta­man ker­ran päivässä.

    Odotel­laan sitä aika pian koit­tavaa päivää, kun saadaan tänne tuhan­sien järvien maa­han satamiljoon­aa afrikkalaista ilmastopako­laista, niin alkaa ole­maan joukko­ja kul­jetet­tavak­si. Siitä alkaa todel­li­nen kasvu.

  32. “Nyt Helsin­gin vero­tu­lo­ja siir­retään 300 miljoon­aa euroa vuodessa köy­hien kun­tien vero­tu­lo­ja täydentämään.”

    Voin huo­jen­taa tätä huol­ta. Voi ajatel­la, että Suomessa(kin) on voimakas suku- tai ikäpolvikult­tuuri. Mut­ta sen sijaan, että nuoren työvoiman ikään­tyneet suku­laiset asute­taan myös eiroi­hin ja kata­janokki­in niin he jäävätkin kuin sanat­tomas­ta sopimuk­ses­ta kas­vat­ta­jaseu­ro­jen senior­i­jäseniksi äet­söi­hin. Mut­ta tästä jopa ain­ut­laa­tuisen voimakkaas­ta ikäpolvikult­tuuris­tamme johtuen heitä ei jätetä heit­teille vaan pari euroa per nup­pi aute­taan hoivas­sa. Hienoa! Tämä on suo­ma­laista kult­tuuria jos­ta voikin olla ylpeä. Joidenkin etnis­ten kult­tuurien suku- ja klaa­ni­a­jat­telu on ihan näperte­lyä mei­dän rin­nal­la. Hurraa!

  33. DVA: Varsi­nais-Suo­mi? Pari paat­tia, jot­ka ovat koh­ta taas valmi­ita, sit­ten itketään työt­tömyyt­tä. Yksi autote­hdas ei vielä maakun­taa pidä elossa.
    Varsi­nais-Suomel­la on tärkeämpi tehtävä maataloustuottajana..

    Jos Esko Ahoon on uskomi­nen, Turun tienoille pitäisi muut­taa muu­ta­mas­sa vuodessa ehkä noin 30 000 ihmistä täyt­tämään talouskasvun luo­mat työ­paikat (mukaan on siis las­ket­tu pait­si ne Aamule­hdessäkin maini­tut isot investoin­nin — telak­ka, Rolls Royce, autote­hdas — kuin myös muut uudet teol­liset työ­paikat plus vielä per­heet ja palvelui­hin syn­tyvät työpaikat). 

    Siinä on haaste, joka pitää ottaa tosis­saan myös pääkaupungis­sa varsinkin, kos­ka se 30 000 pitäisi Ahon mukaan pitkälti löy­tyä juuri sieltä. Vaik­ka Tam­pereel­la on isot työt­tömien mas­sat, Aho ei usko, että heistä on töi­den tek­i­jöik­si. Masen­ta­va näkökul­ma mutta …

    Jostain syys­tä Aho ei lehti­jut­tu­jen perus­teel­la myöskään uskonut, että muut­ta­jia riit­täisi ulko­mail­takaan. Ehkä siinä puhui enti­nen poliitikko.

  34. Mikä oikeasti on syy ja mikä seurausta? 

    Osmo:“Nykymaailmassa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua.” 

    Epäilen näin suo­ravi­ivaista lähtöko­htaa. Kaupunkien kasvu on eri asia kuin talouskasvu. Talouskasvun moot­tori saat­taakin olla muu­ta kuin kaupunkien kasvun seu­raus. Päin­vas­toin se voikin men­nä niin päin, että kaupun­git kas­va­vat, kun talous kas­vaa jos­sain muual­la tai koko maas­sa. Tätä tukee sekin havain­to, että Tukhol­ma kas­vaa nopeam­min kuin Helsin­gin seu­tu, sil­lä koko Ruotsin talouskasvu on ollut koko Suomen talouskasvua nopeampaa.

    Luu­len­pa, että kaupun­git kas­va­vat ripeästi niis­säkin mais­sa (tai use­an val­tion muo­dosta­mal­la alueel­la), mis­sä talous on kas­vanut kaukana aavikol­la tai merel­lä ole­vien öljylähtei­den varas­sa. Poh­jan­meren öljyn­po­rauk­sen huolto toki on paljolti lähimpi­en kaupunkien varas­sa ja tuo niihin väestönkasvua, mut­ta tämä öljy on osaltaan lisän­nyt myös öljyn­po­raus­laut­to­ja valmis­tanei­den maid­en talouskasvua ja sen seu­rauk­se­na kaupungis­tu­mista aivan muualla.

  35. DVA:

    Lyhyesti: rak­en­ta­mal­la nopeat joukkoli­iken­ney­htey­det ja tiivistämäl­lä kauneimpia pikkukaupunke­ja Suomeen saataisi­in eloa muuallekkin kuin Helsinki­in ja Tam­pereelle. Koko Suomen ja Helsin­gin kehit­tämi­nen eivät pois­sul­je toisi­aan. Maaseudulle ei enää sent­tiäkään hajauttamistukea.

    Suomes­sa pitäisi olla n 20 miljoon­aa asukas­ta niin voitaisi­in pikkukaupunkien verkko pitää pystyssä em kuvaile­mal­lasi tavalla. 

    Sen vaa­ti­man infran rak­en­t­a­mi­nen ja ylläp­pi­to eli luoti­ju­nara­to­jen ja moot­toritei­dn, mak­saa, eikä veron­mak­sa­jat ole halukkai­ta että ne meni­sivät ter­vey­den­hoidon ja koulu­tuk­sen edelle. Sik­si täl­laisia pikkukaupunkien verkko­ja näkee pääasi­as­sa vain tui­heään asu­tus­sa keski-Euroopassa.

    Suomen kaltaisen vähävälkisen ja har­vaan asu­tun maan kan­nat­taa pitää mah­dol­lisim­man isoa pääkaupunkia ja muu­ta­ma etäisem­pi iso aluekeskus jot­ka eivät kil­paile pääkaupun­gin kanssa. Mei­dän ver­rokki­maamme ovat Nor­ja, Kana­da, Aus­tralia ja tiety­iltä osil­ta myös Venäjä.

  36. Isa­iah:
    On luon­nol­lis­es­ti selvää, että Helsin­gin rooli on iso, ja Helsin­gin seudun kasvun pitäisi antaa tapahtua. 

    Mut­ta toinen tärkeä ja ehkä hie­man han­kalampi kysymys on se, mil­lainen Helsin­gin ulkop­uo­li­nen kaupunkiverkko olisi talouskasvun näkökul­mas­ta paras ja miten tuol­laiseen opti­maalisen kaupunkiverkos­ton suun­taan voitaisi­in päästä?

    Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on vielä help­poa, paljon suurem­pi ongel­ma on se, miten kuol­e­vat kun­nat saat­to­hoide­taan kun­ni­al­lis­es­ti erämaaksi.

  37. Eila er:
    Niin mik­si duu­nar­i­työt ei mah­du enää Helsinki­in? Onko surkea yrityksille? 

    Vas­taus riip­puu vähän siitä, mitä duu­nar­i­työl­lä tarkoi­tat. Jos tarkoi­tat laa­jamit­taista tavaran valmis­tus­ta tai logis­ti­ikkaa, niihin tarvi­taan maa-alaa tai vähin­täänkin ker­rosalaa, jot­ka ovat Helsingis­sä kalli­ita. Raskas liikenne on lisäk­si vähän tukkoista. Mate­ri­aalisen tuot­teen jalostusar­von pitää olla todel­la korkea, jot­ta sitä Helsingis­sä kan­nat­taa valmistaa.

    Imma­te­ri­aal­is­ten tuot­tei­den valmis­tus, m.l. palve­lut, hallinto, suun­nit­telu yms eivät yleen­sä vaa­di kovin suuria neliömääriä eivätkä raskas­ta liiken­net­tä. Näitä ei nyt pide­tä duu­nar­i­työnä, vaik­ka monis­sa palveluis­sa tarvi­taan (käsin tehtävää) suorit­tavaa työtä

    Rak­en­t­a­mi­nen ja kun­nos­s­api­to ovat sit­ten omat jut­tun­sa. Helsin­gin kokoises­sa, kas­vavas­sa kaupungis­sa tarvi­taan aikamoinen armei­ja raken­nus­miehiä sekä uud­is­rak­en­tamiseen, kun­nos­sati­toon että remontteihin.

  38. Yksi asia oli oikein Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa: olisi annet­ta­va mah­dol­lisu­us suurem­pi­in alueel­lisi­in palkkaeroi­hin. Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us tyh­jen­tää maaseu­tua ja pikkukaupunkeja.

  39. Toiv­ot­tavasti jos­sain välis­sä pohdit mitä merk­it­see kiihtyvä eläköi­tymisen — ennä­tysvu­osi oli jo 2016 ja lisää tulossa.
    Tämä kun vaikut­taa niin talouden reunae­htoi­hin kuin maahanmuuttoon. 

    Vero­tus, ay-liik­keen iso rooli, ikäih­mis­ten erot­tamisen mah­dot­to­muus ja palkkata­so kun eivät ole Ruot­sia hai­tan­neet vaan Tukhol­ma on Lon­toon ja Berli­inin jäl­keen parhai­ta paikko­ja kad­vuyit­täjille — tai ainakin Tukhol­ma heitä kut­suu. Malmö/Lund ja Göte­borg men­estyvät myös.

  40. JTS: ikäih­mis­ten erot­tamisen mah­dot­to­muus ja palkkata­so k

    Ruot­sis­sa ei juuri har­raste­ta yleisko­ro­tuk­sia, joten ikäih­mis­ten palkko­jen pitäisi olla lähempänä sitä, mikä on hei­dän tuottavuutensa.

  41. TA: Jos Esko Ahoon on uskomi­nen, Turun tienoille pitäisi muut­taa muu­ta­mas­sa vuodessa ehkä noin 30 000 ihmistä täyt­tämään talouskasvun luo­mat työ­paikat (mukaan on siis las­ket­tu pait­si ne Aamule­hdessäkin maini­tut isot investoin­nin – telak­ka, Rolls Royce, autote­hdas – kuin myös muut uudet teol­liset työ­paikat plus vielä per­heet ja palvelui­hin syn­tyvät työpaikat). 

    Eikös se sanan­lasku sano: “Esko Aho, lat­vas­ta laho”?

  42. DVA: Yksi selkeä ongel­ma on Helsin­gin “merel­lisen sil­huetin” (LUE = Tuomiokirkon säi­lyt­tämi­nen sil­huetis­sa), joka estää Helsinkiä kehit­tymästä ja kasvamasta.

    Ottmat­ta nyt muuten tähän lil­lukan­var­teen kan­taa, tuon rajoit­teen pois­tamisel­la ei olisi juuri mitään vaiku­tus­ta, kos­ka par­il­la has­sul­la vähän korkeam­mal­la tornil­la ei Helsin­gin raken­nuskan­nan mit­takaavas­sa ole mitään vaiku­tus­ta. Ole­tan siis, että et tarkoi­ta että puramme ja raken­namme Viron­niemen uud­estaan, jolle tosi­aan olisi kaiken­laisia juri­disi­akin esteitä.

  43. Sylt­ty: Ruot­sis­sa ei juuri har­raste­ta yleisko­ro­tuk­sia, joten ikäih­mis­ten palkko­jen pitäisi olla lähempänä sitä, mikä on hei­dän tuottavuutensa.

    Mitä tarkoi­tat yleiskorotuksilla?

  44. tpyy­lu­o­ma: Ottmat­ta nyt muuten tähän lil­lukan­var­teen kan­taa, tuon rajoit­teen pois­tamisel­la ei olisi juuri mitään vaiku­tus­ta, kos­ka par­il­la has­sul­la vähän korkeam­mal­la tornil­la ei Helsin­gin raken­nuskan­nan mit­takaavas­sa ole mitään vaiku­tus­ta. Ole­tan siis, että et tarkoi­ta että puramme ja raken­namme Viron­niemen uud­estaan, jolle tosi­aan olisi kaiken­laisia juri­disi­akin esteitä.

    Kat­so yle areenas­ta Maamme sar­jas­ta osa, jos­sa lennel­lään eteläran­nikol­la ja Helsingis­sä. Helikopteri saa­puu Helsinki­in mata­lal­la vet­tä viistäen ula­pal­ta ja kas kum­maa, mikäs siel­lä pais­tat­telee koko muun raken­nuskan­nan yläpuolel­la? Oikein pitkät por­taat, että koko tuomiokirkko nousee kaiken muun ylle.

    Koko Helsin­gin kan­takaupun­ki on pan­nukakku ja kysyn­tää olisi val­tavasti korkeam­mille asuin­torneille. Eivät ihmiset halua Helsin­gin kan­takaupunki­in rapis­tu­vien rötiskö­jen eli “arvotalojen“vuoksi vaan sen kaupun­gin, joka siel­lä on. 

    Tor­ni­taloi­hin sopii enem­män asukkai­ta ja kaupun­ki kas­vaisi nopeam­min. Yltiökris­til­lisessä maas­sa aja­tus maan matosen asumis­es­ta kirkon tor­nia korkeam­mal­la on kam­mot­ta­va mei­dän hih­huleille päättäjillemme.

  45. DVA: Koko Helsin­gin kan­takaupun­ki on pan­nukakku ja kysyn­tää olisi val­tavasti korkeam­mille asuintorneille. 

    Ei tor­ni­taloille niin val­tavasti kysyn­tää ole. Nykyaikaisille toim­i­tiloille ne eivät oikein sovel­lu ja asun­notkin menevät nihkeästi kaupaksi.
    Halvoille asun­noille olisi val­tavasti kysyn­tää, mut­ta tor­ni­talo­jen asun­not ovat yleen­sä taval­lista kalli­impia. Luul­tavasti paras ratkaisu on rak­en­taa lisää kun­nol­lista kaupunkia — niin, että syn­tyy monia houkut­tele­via keskus­to­ja — jol­loin kysyn­tä jakau­tuu laa­jem­malle alueelle. Se, miten tämä tehdään onnis­tuneesti, on tietenkin läh­es yhtä haas­ta­va tehtävä kuin kor­va­ta koko kan­takaupun­ki uusil­la korkeam­mil­la taloilla 😉

    1. Ei tor­ni­taloille niin val­tavasti kysyn­tää ole.

      …mut­ta tor­ni­talo­jen asun­not ovat yleen­sä taval­lista kalliimpia. ..

      Yrit­täisit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Yrit­täisit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita. 

    Kysyn­tää ei ole tarpeek­si, kos­ka rak­en­tamisen aloi­tus­ta siir­retään. Neliöhin­ta on hyvin korkea ylim­mis­sä ker­roksis­sa, alem­mis­sa jopa kohtu­ulli­nen. Pelkästään ylim­män ker­roksen asun­to­ja ei valitet­tavasti voi rakentaa…

  47. Osmo Soin­in­vaara: Yrit­täisit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita. 

    Tor­ni­talon rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa kuin mata­lampi­en talo­jen. Jos vain ylim­mistä ker­roksista saadaan hyvä hin­ta ja alem­mat joudu­taan myymään nor­maalia­sun­to­jen hin­taan, rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole kovin kannattavaa.

  48. Olen kaupunkien tukemis­es­ta aika lail­la samaa mieltä kuin Osmo Soin­in­vaara. Uskon, että yhteiskun­tien kan­nat­taa kokon­aise­tun­sa takia tukea kasvukeskuk­sia, sil­lä siihen suun­taan­han kehi­tys näyt­tää luon­nos­taan kulkevan.

    Tavalli­nen maal­likko, jol­la ei ole asian suh­teen eri­ty­isiä into­hi­mo­ja, on silti hie­man hämil­lään, sil­lä myös voimakkaan vas­tus­tavia kan­nan­ot­to­ja näkee. Tun­tuu kuitenkin siltä, että tämä vas­tus­tus tapah­tuu ennen kaikkea aate edel­lä. Täl­löin lie­nee ensin ole­mas­sa kaupunkikiel­teinen näke­mys, ja tosi­asi­at muo­toil­laan tai run­tataan sit­ten siihen sopiviksi.

    Taloudel­lisen men­estyk­sen ei kuitenkaan pidä olla ain­oa arvomme. Halu­amme esimerkik­si var­maan myös pitää koko maan pääosin asut­tuna. Tässä kan­nat­ta­nee, sopi­vasti ohjat­en, pan­na markki­nat töi­hin. Osa yhteiskun­nan toimin­noista sovel­tuu muualle kuin kasvukeskuk­si­in hyvin. Jopa taloudel­lis­es­ti, tai ainakin vähäisin yhteiskun­nal­lisin panostuksin.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Yrit­täisit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita.

    Kalli­ita rak­en­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bisnes onnis­tuu, kun raken­netaan sopiv­ina annoksi­na hyville paikoille, eli esim. Kalasa­ta­maan neljä tor­nia vuosikymme­nessä, joista matkalla yksi muute­taan vielä hotel­lik­si tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vielä kolme vuot­ta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asun­tosi­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tornin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­ti­in ja noin 50 näyt­tää ole­van edelleen myymättä.

  50. Ville: Ei tor­ni­taloille niin val­tavasti kysyn­tää ole. Nykyaikaisille toim­i­tiloille ne eivät oikein sovel­lu ja asun­notkin menevät nihkeästi kaupaksi.
    Halvoille asun­noille olisi val­tavasti kysyn­tää, mut­ta tor­ni­talo­jen asun­not ovat yleen­sä taval­lista kalli­impia. Luul­tavasti paras ratkaisu on rak­en­taa lisää kun­nol­lista kaupunkia – niin, että syn­tyy monia houkut­tele­via keskus­to­ja – jol­loin kysyn­tä jakau­tuu laa­jem­malle alueelle. Se, miten tämä tehdään onnis­tuneesti, on tietenkin läh­es yhtä haas­ta­va tehtävä kuin kor­va­ta koko kan­takaupun­ki uusil­la korkeam­mil­la taloilla 😉

    Asun­to­jen hin­tata­so ker­too, että miten halut­tua tuo alue on.

    Kun van­ha talo kor­vataan tor­ni­talol­la, tapah­tuu se markkinaehtoisesti.

    Kun raken­netaan uut­ta keskus­taa, tarvi­taan val­tion ja kun­nan rahoitusta.

  51. Lund­vistin Julle: Kalli­ita rak­en­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bisnes onnis­tuu, kun raken­netaan sopiv­ina annoksi­na hyville paikoille, eli esim. Kalasa­ta­maan neljä tor­nia vuosikymme­nessä, joista matkalla yksi muute­taan vielä hotel­lik­si tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vielä kolme vuot­ta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asun­tosi­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tornin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­ti­in ja noin 50 näyt­tää ole­van edelleen myymättä.

    Jos eläisimme markki­na­t­aloudessa, niin asun­to­jen hin­ta lask­isi nopeasti sille tasolle, ett­tä meni­sivät kaupaksi.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Yrit­täisit päät­tää. Ei kysyn­tää vai niin halut­tu­ja, että kalliita.

    Jos uskomme Kaup­pale­hden keskustelu­pal­staa, ja mik­si emme uskoisi, niin neliöko­htaiset rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat pien­im­mil­lään kahdek­sanker­roksises­sa pis­te­talos­sa. Korkeam­mis­sa raken­nuk­sis­sa tarvi­taan tupla­jär­jestelmiä ja ties mitä. 

    Jos myyn­ti­hin­ta on joka tapauk­ses­sa sijain­nista tms. johtuen riit­tävän suuri niin mik­sei korkeitakin talo­ja kan­na­ta rak­en­taa. Paras kate tulee kuitenkin mata­lam­mista taloista. Alimpi­en ker­rosten asun­not täy­tyy joka tapauk­ses­sa myy­dä samal­la markki­nahin­nal­la kuin mata­lan naa­pu­ri­talon kämpät.

  53. Lund­vistin Julle: Kalli­ita rak­en­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bisnes onnis­tuu, kun raken­netaan sopiv­ina annoksi­na hyville paikoille, eli esim. Kalasa­ta­maan neljä tor­nia vuosikymme­nessä, joista matkalla yksi muute­taan vielä hotel­lik­si tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vielä kolme vuot­ta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asun­tosi­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tornin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­ti­in ja noin 50 näyt­tää ole­van edelleen myymättä.

    Se kysyn­tä ei ole Kalasa­ta­mas­sa vaan keskustassa..

  54. Asun­nonos­ta­jaseg­ment­ti, joka on valmis mak­samaan reilusti ylimääräistä vain asuak­seen tor­ni­talos­sa on oletet­tavasti melko pieni Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa. Tor­ni­talo­jen asun­toi­hin on ollut patoutunut­ta kysyn­tää, joka nakyy korkeina hin­toina kun raken­nusko­rkeuk­sia on voimakkaasti rajoitet­tu. Nyt kun torne­ja nousee joka puolelle, tar­jon­ta las­kee hin­nat nopeasti tasolle, jol­la tornien rak­en­t­a­mi­nen ei enää kan­na­ta, kos­ka raken­nuskus­tan­nuk­set neliötä kohti ovat suurem­mat kuin mata­las­sa rakentamisessa.

    Kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen ja kan­takaupunki­maiset kaupunkikesku­s­tat raideli­iken­teen yhtey­dessä ovat ratkaisut, jol­la asun­tokysyn­tään oikeasti vastataan.

  55. Ville: Tor­ni­talon rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa kuin mata­lampi­en talo­jen. Jos vain ylim­mistä ker­roksista saadaan hyvä hin­ta ja alem­mat joudu­taan myymään nor­maalia­sun­to­jen hin­taan, rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole kovin kannattavaa.

    Kos­ka tor­ni­ta­lo tarvit­see kuitenkin jonkun ver­ran parkkipaikko­ja niin ehdotan että alim­mat n 7 ker­rosta on parkki­taloa ja sen pääl­lä ole­vat ker­rokset asuinker­roksia. Sil­loin kai­ikil­la asukkail­la on vähin­tään sen ver­ran näköalaa kuin 8‑kerroksisen talon ylim­mästä ker­rokses­ta on.

  56. R.Silfverberg: Mitä tarkoi­tat yleiskorotuksilla?

    Yleisko­ro­tus = jokaiselle työn­tek­i­jälle sama %-koro­tus.

    Van­hempi­en kohdal­la näkyy siinä, että jos työte­ho, ammat­ti­taito ja palkkaus siinä mukana on piikan­nut 40–50 vuo­den välis­sä, yleisko­ro­tuk­set nos­taa palkkaa vielä uran lop­pu­un saak­ka, vaik­ka tehot oli­si­vatkin jo menos­sa alaspäin. 

    Sama tietenkin virherekry­toin­tien taik­ka virhep­alkanko­ro­tusten kohdal­la. Mikään ei ole ärsyt­täväm­pää kuin nos­taa pätevä kaveri vaa­ti­vam­paan hom­maan parem­mal­la pal­ka­lla ja huo­ma­ta, että hyp­py olikin liian kova. Ja yleisko­ro­tusten takia on muuten pitkä tie kor­ja­ta tehtyjä virheitä, pait­si tietenkin irti­san­omis­ten kautta.

  57. Lund­vistin Julle: Kalli­ita rak­en­taa ja sen vuok­si hitai­ta myy­dä. Bisnes onnis­tuu, kun raken­netaan sopiv­ina annoksi­na hyville paikoille, eli esim. Kalasa­ta­maan neljä tor­nia vuosikymme­nessä, joista matkalla yksi muute­taan vielä hotel­lik­si tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noi­ta asun­to­ja käsis­sään vielä kolme vuot­ta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asun­tosi­joit­ta­ja ei pelas­ta ja osta könt­tää. Ekan tornin asun­not tuli­vat 16 kk sit­ten myyn­ti­in ja noin 50 näyt­tää ole­van edelleen myymättä.

    50 myymät­tä?

    Taloon muis­taak­seni tulee noin 280 asun­toa, joten alle 20% myymät­tä kun talon valmis­tu­miseen on 2 vuot­ta. Täl­lä perus­teel­la kohde on myynyt oikein hyvin. Hin­nat ovat kyl­lä korkeat (kuten kaikissa uusis­sa kovan rahan asun­nois­sa pk-seudul­la) ja asun­tosi­joit­ta­jana jätän ainakin ensim­mäisen tornin väliin.

    Sen ver­ran olen maail­mal­la majail­lut korkeal­la, että uskon tor­ni­a­sun­to­jen kysyn­nän jatku­van hyvänä myös jatkos­sa kun­han raken­nus­li­ikkei­den ahneus pysyy kurissa.

  58. Sylt­ty: Yleisko­ro­tus = jokaiselle työn­tek­i­jälle sama %-koro­tus.

    Van­hempi­en kohdal­la näkyy siinä, että jos työte­ho, ammat­ti­taito ja palkkaus siinä mukana on piikan­nut 40–50 vuo­den välis­sä, yleisko­ro­tuk­set nos­taa palkkaa vielä uran lop­pu­un saak­ka, vaik­ka tehot oli­si­vatkin jo menos­sa alaspäin. 

    Sama tietenkin virherekry­toin­tien taik­ka virhep­alkanko­ro­tusten kohdal­la. Mikään ei ole ärsyt­täväm­pää kuin nos­taa pätevä kaveri vaa­ti­vam­paan hom­maan parem­mal­la pal­ka­lla ja huo­ma­ta, että hyp­py olikin liian kova. Ja yleisko­ro­tusten takia on muuten pitkä tie kor­ja­ta tehtyjä virheitä, pait­si tietenkin irti­san­omis­ten kautta. 

    Suomen TES-yleisko­ro­tuk­set ovat nii­in pieniä että ne nip­pa nap­pa seu­raa rahan arvon tai elinkus­tan­nusten kehitystä. 

    En tiedä mil­lainen sys­tee­mi Ruot­sis­sa on. Kyl­lä heil­lä on var­maan kaikkia koske­via TES ja kuoppakorotuksia.

    Julkisen sek­torin ikälisät on sit­ten eri asia, niitä ei mielestäni pitäisi mak­saa työvu­osien mukaan vaan sen mukaan miten osaa, kuten yksi­tyisel­lä puolela.

  59. Taloon muis­taak­seni tulee noin 280 asun­toa, joten alle 20% myymät­tä kun talon valmis­tu­miseen on 2 vuot­ta. Täl­lä perus­teel­la kohde on myynyt oikein hyvin 

    Ne on varat­tu, ei muyty.

  60. vk: 50 myymättä?

    Taloon muis­taak­seni tulee noin 280 asun­toa, joten alle 20% myymät­tä kun talon valmis­tu­miseen on 2 vuot­ta. Täl­lä perus­teel­la kohde on myynyt oikein hyvin.

    Yhtään asun­toa ei ole myy­ty vaan alus­tavasti varat­tu: http://www.redi.fi/asunnot/asuntohaku/

    Ja se tarkoit­taa seu­raavaa: “Tee alus­ta­va varaus. Netis­sä tekemäsi varaus ei sido sin­ua, vaan saat miet­timi­saikaa ennen kaupantekoa.”

    Eipä tai­da toisen tornin työ­maa käyn­nistyä ihan heti.

  61. QTC: Yhtään asun­toa ei ole myy­ty vaan alus­tavasti varat­tu: http://www.redi.fi/asunnot/asuntohaku/

    Kor­jaus: Listal­la taita­vat olla vain myymät­tömät asun­not eli niitä todel­lakin on myy­ty. Mut­ta, myy­tyjä on vähem­män kuin aiem­min. Eli aika moni on perunut kau­pan ja kärsinyt käsirahan.

  62. QTC: Kor­jaus: Listal­la taita­vat olla vain myymät­tömät asun­not eli niitä todel­lakin on myy­ty. Mut­ta, myy­tyjä on vähem­män kuin aiem­min. Eli aika moni on perunut kau­pan ja kärsinyt käsirahan.

    On todel­lakin myy­ty. Lis­tan perus­teel­la noin 220 myy­ty. Vapaana 21 ja alus­tavasti varat­tu­ja 45 kpl.

    Jos nuo luvut pitävät paikkansa, niin lonkalta heit­täen yksikään iso asun­toko­hde ei ole pk-seudul­la myynyt noin hyvin 2 vuot­ta ennen valmistumistaan. 

    Nor­maal­isti täl­laises­sa aluer­ak­en­tamises­sa parhaat ton­tit säästetään viimeisek­si. Näin taitaa olla tässäkin tapauk­ses­sa. Erit­täin toden­näköis­es­ti seu­raa­va torni läh­tee markki­noin­ti­in ennen kuin ensim­mäi­nen valmistuu.

  63. R.Silfverberg: Suomen TES-yleisko­ro­tuk­set ovat nii­in pieniä että ne nip­pa nap­pa seu­raa rahan arvon tai elinkus­tan­nusten kehitystä. 

    Ihan viime vuosi­na ovat olleet, mut­ta esimerkik­si ennen 2008 kri­isiä vedelti­in 2% / vuosi yleisko­ro­tuk­sil­la. Oma­l­la alal­la 2007 vedet­ti­in hulp­peal­la 3,9% yleisko­ro­tuk­sel­la aivan suo­raan täy­teen taan­tu­maan, 2008 alku­vuodes­ta tuli 2,5% vapaasti jaet­ta­va koro­tus ja heti perään lop­pu­vuodes­ta 2,5% yleisko­ro­tus. Sit­ten taas 2009 2,5% yri­tysko­htainen korotus. 

    Ja mei­dän ala sen­tään on joustava.

  64. R.Silfverberg:

    En tiedä mil­lainen sys­tee­mi Ruot­sis­sa on. Kyl­lä heil­lä on var­maan kaikkia koske­via TES ja kuoppakorotuksia.

    Eikös ruot­salainen sys­tee­mi toi­mi niin, että ylem­mäl­lä tasol­la sovi­taan ain­oas­taan kus­tan­nus­vaiku­tusten suu­ru­ud­es­ta ja fir­mat voivat itse sit­ten päät­tää miten kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat palkanko­ro­tuk­si­in ja mui­hin toimi­in — ja tietysti myös sen kuka saa koro­tuk­set ja kuka ei.

  65. QTC: Kor­jaus: Listal­la taita­vat olla vain myymät­tömät asun­not eli niitä todel­lakin on myy­ty. Mut­ta, myy­tyjä on vähem­män kuin aiem­min. Eli aika moni on perunut kau­pan ja kärsinyt käsirahan. 

    Klikkaa­mal­la “näytä varatut” tulee kaik­ki näkyvi­in. Varat­tu­ja, alus­tavasti varat­tu­ja ja vapai­ta on 110. Onko lop­ut 170 siis myy­ty vai eivät ole vielä myynnissä?

  66. R.Silfverberg:
    Julkisen sek­torin ikälisät on sit­ten eri asia, niitä ei mielestäni pitäisi mak­saa työvu­osien mukaan vaan sen mukaan miten osaa, kuten yksi­tyisel­lä puolela.

    Ikälisät? Mitkä ihmeen ikälisät?

  67. tuen mak­sa­ja: Ikälisät? Mitkä ihmeen ikälisät?

    Nyt kai sen nimi on julkisel­la puolel­la työkoke­mus­lisä. Yksi­tyisel­lä puolel­la on vas­taavia lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä.

  68. Keskusteli­ja:
    Kaipaisin kan­nan­ot­toa eläke­jär­jestelmän reilu­u­teen nuorten näkökulmasta.

    Kun 65 vuot­ta täyt­tänei­den helsinkiläis­ten miesten eli­na­jan­odote on 83 ja nais­ten 86 vuot­ta (Net­ta Mäki, Kvart­tiblo­gi 2016), ja odote edelleen kas­vaa, hyvin suurel­la osal­la jäisi paljon ter­veitä eläke­vu­osia vaik­ka eläkeikä nos­tet­taisi­in heti 70 vuo­teen. Ja monel­la on myös halu tehdä töitä pitkään, se on jo nähtävissä.

  69. Pekka Vuori: Kun 65 vuot­ta täyt­tänei­den helsinkiläis­ten miesten eli­na­jan­odote on 83 ja nais­ten 86 vuot­ta (Net­ta Mäki, Kvart­tiblo­gi 2016), ja odote edelleen kas­vaa, hyvin suurel­la osal­la jäisi paljon ter­veitä eläke­vu­osia vaik­ka eläkeikä nos­tet­taisi­in heti 70 vuo­teen. Ja monel­la on myös halu tehdä töitä pitkään, se on jo nähtävissä.

    Jos luit jutun niin nuorten eläkeikä ampuu jo yli 70v:n ja hei­dän eläke­mak­sun­sa tule­vat ole­maan mas­si­ivisia ja mak­se­tu­ista varoista noin 70 % takaisin — ilman tuottoa!

  70. Pekka Vuori: Kun 65 vuot­ta täyt­tänei­den helsinkiläis­ten miesten eli­na­jan­odote on 83 ja nais­ten 86 vuot­ta (Net­ta Mäki, Kvart­tiblo­gi 2016), ja odote edelleen kas­vaa, hyvin suurel­la osal­la jäisi paljon ter­veitä eläke­vu­osia vaik­ka eläkeikä nos­tet­taisi­in heti 70 vuo­teen. Ja monel­la on myös halu tehdä töitä pitkään, se on jo nähtävissä.

    Kun nykyiset 30-vuo­ti­aat ovat 70-vuo­ti­a­ta on eläke­jär­jestelmämme jo aiko­ja sit­ten kaatunut. Pyra­midi­hui­jaus se on, eikä mitään muuta.

  71. Tapio: Nyt kai sen nimi on julkisel­la puolel­la työkoke­mus­lisä. Yksi­tyisel­lä puolel­la on vas­taavia lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä.

    Eiköhän se julkisel­la (ja puoli­julkisel­la) puolel­la riipu aika lail­la TESistä ja paikallis­es­ta palkkausjärjestelmästä.

    Monis­sa paikois­sa (ainakin jos työn­tek­i­jät ovat etupäässä pitkälle koulutet­tu­ja) on siir­ryt­ty nk. työn vaa­tivu­u­den mukaiseen palkkauk­seen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, ettei palk­ka nouse vaik­ka tehtävien vaa­tivu­us kas­vaisi — on näet niin, että kun sin­ulle on joku IPE- tms. ‑luok­ka jär­jestelmään siir­ry­tätessä arvot­tu, niin sitäpä ei niin vaan muute­takaan. (Ja sit­ten kun lop­ul­ta parin vuo­den tap­pelun jäl­keen muute­taan, niin palk­ka ei nouse vält­tämät­tä sit­tenkään — saat vain kuul­la, että kyseiselle vuodelle varat­tu palkanko­ro­tus­pot­ti on jo käytetty…)

  72. Tapio: Nyt kai sen nimi on julkisel­la puolel­la työkoke­mus­lisä. Yksi­tyisel­lä puolel­la on vas­taavia lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la palkanko­ro­tuk­sia saa­vat vain pomo­jen suosik­it. Tai ne jot­ka osaa­vat neu­votel­la itselleen parem­paa palkkaa.

  73. Keskusteli­ja:
    Kaipaisin kan­nan­ot­toa eläke­jär­jestelmän reilu­u­teen nuorten näkökul­mas­ta. Toiv­ot­tavasti tästä erit­täin tärkeästä aiheesta saisi kan­nan­oton esim blogikir­joituk­se­na. Esim. alla ole­van jutun tiedot ovat aika kylmääviä. 

    http://www.city.fi/blogit/7/mummot+vastaan+nuoriso/132894

    Luin äsken Eläke­tur­ma-kir­jan jota linkissäsi refer­oidaan. Kahdel­la viime eläkeu­ud­is­tuk­sel­la on leikat­tu 1/3 nuorten työeläkkeistä ja samaan aikaan suuret ikälu­okat ovat saa­neet pitää eläke-etun­sa. Ja sit­ten eläkeu­ud­is­tuk­si­in liit­tyen poli­itikot kirkkain silmin vale­htel­e­vat miten uud­is­tuk­sel­la paran­netaan nuorten ikälu­okkien eläke-etu­ja. Siis 30% leikkaus on paran­nus! Tässä on oikeasti tehty var­maankin Suomen his­to­ri­an suurin var­al­lisu­u­den siir­to ja har­vo­ja asia tun­tuu kiinnostavan.

    Suosit­te­len kaikille lämpimästi Teemu Muho­sen ja Jari Han­skan Eläke­tur­ma-kir­jaa. Vaadin sitä pakol­lisek­si lukemisek­si kaikille kansanedustajille.

    Se mitä Keskusteli­jan linkin jutus­sa ei tuo­da esi­in on se, että suurten ikälu­okkien eläke-etu­jen koske­mat­to­muus on myös syynä julkisen sek­torin menoleikkauk­si­in 90-luvun lamas­ta alka­en. Siis koulu­tus, ter­vey­den­huolto, poli­isi jne. Ja tule­va sote-uud­is­tus. Logi­ik­ka menee niin, että veroaste (johon eläke­mak­sut sisäl­tyvät) on perustel­lusti halut­tu pitää suun­nilleen samal­la tasol­la. Kun eläke­mak­su­ja on ollut lisään­tynei­den eläke­meno­jen vuok­si joudut­tu nos­ta­maan (1990 15%, nyt 24%), niin muu­ta vero­tus­ta on joudut­tu vas­taavasti keven­tämään. Ja kun vero­tu­lot ovat pienen­tyneet, niin tietysti julk­isia meno­ja on joudut­tu kurit­ta­maan ja siitä huoli­mat­ta lisäk­si viimeiset 10 vuot­ta otta­maan hir­muiset määrät lisävelkaa (val­tio +50 mil­jar­dia). Tämä kaik­ki siis jot­ta suurten ikälu­okkien eläk­keet saadaan maksettua.

    Eläke­menot ovat kas­va­neet sik­si, että suurten ikälu­okkien eläk­keet ovat aiem­paa paljon korkeam­mat. Ei siis juurikaan sik­si, että eläkeläisiä olisi niin paljon.

    Vielä suo­ra lain­aus kirjasta:

    “2010-luvul­la har­joite­tun leikkaus­poli­ti­ikan tarkoituk­se­na ei ole ollut “pelas­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta nuorem­mille” vaan pikem­minkin romut­taa sitä paljon kuin on tarpeen, jot­ta vuosikym­meniä sit­ten annetut (eläke-) lupauk­set pystytään var­masti lunas­ta­maan täysimääräisenä.”

    Siis aikoinaan luvat­tu liikaa ja poli­itikoil­la ei ole selkärankaa peru­ut­taa lupaus­ta, edes osittain.

    Nuo­ria äänestäjiä paljon keräävä Vihreätkin kan­nat­ti­vat voimakkaasti 2015 eläkeu­ud­is­tus­ta. Eikö siel­läkään ymmär­ret­ty miten surkei­ta eläkeu­ud­is­tuk­set nuorten kannal­ta ovat?

    Toivoisin myös blo­gistin kir­joit­ta­van aiheesta.

  74. Tapio: Vas­taus riip­puu vähän siitä, mitä duu­nar­i­työl­lä tarkoi­tat. Jos tarkoi­tat laa­jamit­taista tavaran valmis­tus­ta tai logis­ti­ikkaa, niihin tarvi­taan maa-alaa tai vähin­täänkin ker­rosalaa, jot­ka ovat Helsingis­sä kalli­ita. Raskas liikenne on lisäk­si vähän tukkoista. Mate­ri­aalisen tuot­teen jalostusar­von pitää olla todel­la korkea, jot­ta sitä Helsingis­sä kan­nat­taa valmistaa… 

    Nyt yksinker­tai­s­tat liikaa. Helsingis­sä on tyhjää tilaa vaik­ka muille jakaa, mut­ta ter­ve kaupungis­tu­miske­hi­tys katkaisti­in lop­ullis­es­ti sodan jäl­keen. Se aiheut­taa ongelmia.

    Ter­veessä kaupungis­sa on kaavoitet­tua maa­ta riit­tävästi ja se on kaavoitet­tu monikäyt­töiset taval­la. Paras esimerk­ki hyvästä, aikaa kestävästä kaavoituk­ses­ta on Man­hat­tan. Stan­dar­di kort­teli­in 80m * 270m saa raken­net­tua niin pil­ven­pi­irtäjiä, teol­lisu­ut­ta, asuinker­rostalo­ja, omakoti­talo­ja (!) kuin teol­lisu­u­takin. Ton­tin omis­ta­ja sit­ten käyt­tää tont­tia tarpeen mukaan. Lähempänä etelekärkeä on korkeam­paa kuin pohjoisempana.

    Sään­te­lyä on voim­maim­min pil­ven­pi­irtäjien osalta, jot­ka vaikut­ta­vat naa­pu­rus­ton val­on­saan­ti­in. Sään­te­lyä enem­män vaikut­taa todel­lisu­udessa maaperän laatu.

    Ter­ve kaupun­ki kyp­syy omako­tialueesta teol­lisu­uski­in­teistö­jen kaut­ta ker­rostaloalueek­si. Helsin­ki ei kyp­sy täl­lä het­kel­lä ter­veel­lä tavalla.

    Helsin­ki tarvit­see ruu­tukaa­va nykyisen puuhastelun sijaan. Vai­heessa 1. kaavoite­taan ruu­tu­un koko Kehä I:n sisäpuoli. Vai­heessa 2. kaavoite­taan Kehä III:n sisäpuoli. Siis oikeasti tehdään kaava.

  75. Pekka T.:
    Olen kaupunkien tukemis­es­ta aika lail­la samaa mieltä kuin Osmo Soin­in­vaara. Uskon, että yhteiskun­tien kan­nat­taa kokon­aise­tun­sa takia tukea kasvukeskuk­sia, sil­lä siihen suun­taan­han kehi­tys näyt­tää luon­nos­taan kulkevan… 

    Yhteiskun­nan tehtävä ei ole tukea vaan luo­da mah­dol­lisuuk­sia. Aja­tus tukien autu­aak­sitekevyy­destä on kovin sosialidemokraat­ti­nen, mut­ta johtanut aina lop­ul­ta konkurssi­in, kun niitä kivo­ja tuet­tavia asioi­ta löy­tyy aina lisää. Yksikään hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei ole ollut his­to­ri­al­lis­es­ti kovin pitkäikäinen.

    Kasvukeskuk­sien kasvulle ei pidä lait­taa rajoituk­sia ja esimerkik­si toim­into­jen hajasi­joit­ta­mi­nen on har­voin onnis­tunut, kos­ka se vaatisi yksi­ty­is­ten toim­i­joiden, hallinnon ja alan tiedey­hteisön kokoamista yhteen paikkaan niin, että kokon­aisu­us toimii aidosti. Poli­it­ti­nen ohjaus on har­voin aiheut­tanut muu­ta kuin vahinkoa.

    Omien ja poli­it­tis­ten kaverei­den voiton­mak­si­moin­ti kaavoituk­sel­li­sista keinoin leikkaa rajusti kasvukeskusten kasvua. Samaan tulok­seen päästään hait­taa­mal­la liiken­net­tä. Julki­nen liikenne on kaupunki­maisen ympäristön vai­h­toe­hto. Suomes­ta vain puut­tuu se kaupunki.

    Joku poli­isin tietotekni­ikkakeskus Rovaniemel­lä tai lääke­valvon­ta Kuo­pios­sa on jo ajatuk­se­na älytön. Käytän­nössä hajasi­joit­ta­mi­nen Helsin­ki — Tam­pere — Turku kolmion ulkop­uolelle on kuolleena syn­tynyt idea. Merik­lus­teri Turku­un olisi voin­ut onnis­tua, jos myös laivan­raken­nuk­sen ope­tus olisi siir­ret­ty Turkuun.

  76. O.S:” siir­ty­isi Helsingis­sä maakun­ti­in sel­l­aisia työ­paikko­ja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingis­sä. Samal­la urbaanien elinkeino­jen kehi­tyk­selle tulisi Helsingis­sä enem­män tilaa”

    Nyt alkaa S. olla oikeil­la , keskusta­laisil­la lin­joil­la. Maakun­nis­sa tehdään työ, jon­ka hedelmistä naut­ti­vat suuret kaupun­git . Nyt kun kaupunkien asukas­määrien kan­tokyky alkaa tul­la vas­taan, niin herätään huo­maa­maan tas­apain­oisen talousjär­jestelmän ylivertaisuus.

    Elin­voimaiset maakun­nat oavat avain kaupunkien hyv­in­voin­nin säi­lymiseen. Maakun­nis­sa tehtävien vien­ti- ja koti­maan kulu­tushyödykkei­den kaup­pa, hallinnoin­ti ja avus­ta­va (palvelu) infra­struk­tu­uri työl­listää ja tuo hyv­in­voin­tia kaupunkei­hin. Mitä elin­voimaisem­pi muusuo­mi, sitä parem­min menee isoil­la kaupungeilla.

    Hyvä Osmo ! Kauan se kesti, mut­ta nyt ollaan suurten oival­lus­ten äärellä.

  77. O.S:” Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua.”

    O.S:“Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.”

    O.S:“Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, ”

    Mitä ovat urbaan­it elinkeinot ? Suun­nit­telua, kaup­paa, palvelui­ta ja hallintoa.Mikään näistä, pl. palve­lut , ei vaa­di Suomen mit­takaa­van suurkaupunkiym­päristöä ollak­seen tehokas ja tuottava.

    Tuot­tavu­u­den nousu vain kaupungeis­sa sisältää sel­l­aisen harhan, että korkeasti koulutet­tu kaup­pa, hallinto ja liitän­näis­palve­lut mak­sa­vat työn­tek­i­jöilleen kovaa palkkaa.

    Esim.omalle yri­tyk­sel­leni nämä kaik­ki ovat kulu­ja, joiden kat­tamisek­si on tuotet­ta­va riit­tävästi. Isoille yri­tyk­sille vas­taa­vat kulut ovat moninker­taisia, ja mitä isom­pi yri­tys sitä kalli­im­paa näi­den ost­a­mi­nen on suhteellisesti. 

    Mik­si näin ? Syynä on globaali toim­intaym­päristö, jos­sa palve­lut ovat kallimpia, ajatel­laan­pa vaik­ka lakimiespalveluita. 

    Tuot­tavu­u­den nousu­un hyväksyn vain yhden ns. urbaanin ammatin. Se on suun­nit­telu, varsinkin eril. pros­essien suun­nit­telu, joil­la tehdään konkreet­tisia vien­ti­in ja koti­maan kulu­tuk­seen tähtääviä tuot­tei­ta. Tämänkään tehokku­us ei vaa­di suurkaupunkiym­päristöä, pikem­minkin se las­kee tuot­tavu­ut­ta kalli­im­man toim­intain­fran muodossa.

    Muut urbaan­it elinkeinot ovat businek­selle kulutek­i­jöitä, joiden tuot­tavu­ut­ta lisäävä panos on pieni. Se, että nämä elinkeinot lisäävät tuot­tavu­ut­ta kaupungeis­sa on harhainen kupla, jon­ka yri­tyk­set mak­sa­vat. Kaupungis­tu­mi­nen ei mak­sa yhtään ain­ut­ta palkkaa eikä sen toista sivuku­lu­jen puoliskoa.

  78. R.Silfverberg: Yksi­tyisel­lä puolel­la palkanko­ro­tuk­sia saa­vat vain pomo­jen suosik­it. Tai ne jot­ka osaa­vat neu­votel­la itselleen parem­paa palkkaa. 

    Yksi­tyisel­lä puolel­la työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen on usein paras tapa ede­tä ural­la. Julkisel­la puolel­la tilanne on päin­vas­toin tai ainakin voi ottaa virkavapaata…

  79. Kalle: Yhteiskun­nan tehtävä ei ole tukea vaan luo­da mah­dol­lisuuk­sia. Aja­tus tukien autu­aak­sitekevyy­destä on kovin sosialidemokraat­ti­nen, mut­ta johtanut aina lop­ul­ta konkurssi­in, kun niitä kivo­ja tuet­tavia asioi­ta löy­tyy aina lisää. Yksikään hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei ole ollut his­to­ri­al­lis­es­ti kovin pitkäikäinen. 

    Juuri uusi kansane­dus­ta­ja Harki­mo pelasi kau­pal­lisille uutisille miljoo­nan euron tuen. Hän on muuten kokoomuslainen. 

    Mitäpä mieltä nim­imerk­ki Kalle on Keskus­tan ajamista maat­alous­tu­ista ja Kokoomuk­sen ajamista yri­tys­tu­ista? Ovatko nekin sosi­aalidemokraat­tisia ajatuksia?

    Sosi­aalidemokraat­tien, johon toden­näköis­es­ti tässä viit­taat, hal­lus­sa val­ta on ollut viimek­si vuon­na 2003. Siis neljä­toista vuot­ta sitten. 

    Sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue vas­tus­taa muun muuas­sa perus­tu­loa, joka on tuki. Tätä taas muun muuas­sa Kokoomus kan­nat­taa ja suuri osa Keskustasta.

    Mut­ta on se vaan ihmeel­listä, että miten nämä oikeis­totrol­lit jak­sa­vat päivys­tää vuodes­ta toiseen näil­lä kom­ment­ti­pal­stoil­la puhu­mas­sa mus­taa valkoisek­si. Täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tätä sin­nikkyyt­tä. Töitä eivät liene tekevän, kos­ka ei työläisel­lä olisi aikaa vastaavaan.

  80. Kalle: Yhteiskun­nan tehtävä ei ole tukea vaan luo­da mah­dol­lisuuk­sia. Aja­tus tukien autu­aak­sitekevyy­destä on kovin sosialidemokraat­ti­nen, mut­ta johtanut aina lop­ul­ta konkurssi­in, kun niitä kivo­ja tuet­tavia asioi­ta löy­tyy aina lisää. 

    Käytin sanaa “tukea” sen laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä, siis tarkoit­ta­mas­sa muu­takin ja ennen kaikkea muu­ta kuin taloudel­lista tukea. Olen samaa mieltä siitä, että taloudel­lisen tuen varo­ma­ton käyt­tö johtaa hel­posti vääristymiin.

    Tukea on kuitenkin myös mainit­tu mah­dol­lisuuk­sien luomi­nen. Poli­itikko­jen tulee tehdä sel­l­aisia päätök­siä, että markki­navoimil­la on järkevä ympäristö toimia koko yhteiskun­taa hyödyt­täväl­lä taval­la. Niiden toim­intaa ei myöskään pidä aiheet­tomasti rajoittaa.

    Toisaal­ta markki­navoimat eivät tietenkään toi­mi luon­nos­taan yhteiskun­nan kokon­aise­dun vaan oman etun­sa puoles­ta. Sik­si niitä pitää jonkin ver­ran myös hark­i­tusti suit­sia. Tämä tarkoit­taa mm. eri­laisia ohjaavia ja rajoit­tavia toimia, joskus jopa niitä maint­tu­ja taloudel­lisia tukia.

  81. ksee: Eiköhän se julkisel­la (ja puoli­julkisel­la) puolel­la riipu aika lail­la TESistä ja paikallis­es­ta palkkausjärjestelmästä.

    Monis­sa paikois­sa (ainakin jos työn­tek­i­jät ovat etupäässä pitkälle koulutet­tu­ja) on siir­ryt­ty nk. työn vaa­tivu­u­den mukaiseen palkkauk­seen. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, ettei palk­ka nouse vaik­ka tehtävien vaa­tivu­us kas­vaisi – on näet niin, että kun sin­ulle on joku IPE- tms. ‑luok­ka jär­jestelmään siir­ry­tätessä arvot­tu, niin sitäpä ei niin vaan muute­takaan. (Ja sit­ten kun lop­ul­ta parin vuo­den tap­pelun jäl­keen muute­taan, niin palk­ka ei nouse vält­tämät­tä sit­tenkään – saat vain kuul­la, että kyseiselle vuodelle varat­tu palkanko­ro­tus­pot­ti on jo käytetty…) 

    Osaa­van ihmisen palk­ka nousee työ­paikkaa vai­h­ta­mal­la. Näin on aina ollut ja toden­näköis­es­ti tulee aina ole­maan. Niin kauan kunnes parhaat työn­tek­i­jät alka­vat jär­jestään ulos­mi­ta­ta arvon­sa vai­h­ta­mal­la työ­paikkaa parin vuo­den välein, hukkaamme kom­pe­tenssiä kun ihmiset tyy­tyvät nyky­isi­in tehtävi­in­sä ja palkkoihinsa.

  82. DVA: Kun nykyiset 30-vuo­ti­aat ovat 70-vuo­ti­a­ta on eläke­jär­jestelmämme jo aiko­ja sit­ten kaatunut. Pyra­midi­hui­jaus se on, eikä mitään muuta.

    Kohtu­ullisen hölmö jär­jestelmä, jos odote­taan kaikkien ole­van työkyky­isiä yhtä kauan. Eläkeikää ei ole tarvet­ta korot­taa, eräil­lä aloil­la kyl­läkin laskea, mut­ta samal­la pitää mah­dol­lis­taa työkyky­isille mah­dol­lisu­us olla töis­sä myöhempään. Sosialidemokra­tia = kaikille sama, tässä tapauk­ses­sa eläkeikä, on kelvo­ton järjestelmä.

  83. R.Silfverberg: Yksi­tyisel­lä puolel­la palkanko­ro­tuk­sia saa­vat vain pomo­jen suosik­it. Tai ne jot­ka osaa­vat neu­votel­la itselleen parem­paa palkkaa.

    Omien koke­musteni mukaan on suht har­vas­sa ne työn­tek­i­jät, jot­ka eivät osaa tul­la kysymään palkankorotusta.

  84. vk: Luin äsken Eläke­tur­ma-kir­jan jota linkissäsi refer­oidaan. Kahdel­la viime eläkeu­ud­is­tuk­sel­la on leikat­tu 1/3 nuorten työeläkkeistä ja samaan aikaan suuret ikälu­okat ovat saa­neet pitää eläke-etun­sa. Ja sit­ten eläkeu­ud­is­tuk­si­in liit­tyen poli­itikot kirkkain silmin vale­htel­e­vat miten uud­is­tuk­sel­la paran­netaan nuorten ikälu­okkien eläke-etu­ja. Siis 30% leikkaus on paran­nus! Tässä on oikeasti tehty var­maankin Suomen his­to­ri­an suurin var­al­lisu­u­den siir­to ja har­vo­ja asia tun­tuu kiinnostavan.

    Nuo­ria äänestäjiä paljon keräävä Vihreätkin kan­nat­ti­vat voimakkaasti 2015 eläkeu­ud­is­tus­ta. Eikö siel­läkään ymmär­ret­ty miten surkei­ta eläkeu­ud­is­tuk­set nuorten kannal­ta ovat?

    Toivoisin myös blo­gistin kir­joit­ta­van aiheesta.

    Nyt vain sit­ten odotel­laan josko Osmo vas­taisi äänestäjilleen. Tämän kysymyk­sen merk­i­tys­tä ei voi vähätel­lä ja olisi perin outoa, jos Vihreät tai Soin­in­vaara ei tässä ottaisi jotain kan­taa, kos­ka Vihreät ovat ain­oa edes jos­sain määrin nuorten puolue.

    1. Nyt vain sit­ten odotel­laan josko Osmo vas­taisi äänestäjilleen. 

      Kan­nat­taa kään­tyä ehkä jonkun vihreän kansane­dus­ta­jabn puoleen. Eläkekysymyk­sistä ei kun­nan­val­tu­us­tois­sa päätetä. Edukun­nas­sa on lähin­nä keskitet­ty tor­ju­maan demariesi­tys­tä käyt­tää eläk­er­a­has­to­jen rahat pikatahti­in nyky­is­ten eläkeläis­ten hyväk­si niin, että nuorten ase­ma heikkenisi edelleen.

  85. Maa­han­muut­ta­jien työl­listymis­es­tä saankin aasin­sil­lan mieltäni askar­rut­ta­neeseen kysymyk­seen. Osaatko Osmo sanoa, paljonko maa­han­muut­ta­jia tarvi­taan esim vuo­teen 2030 men­nessä, jos kan­taväestön syn­tyvyys säi­lyy nykyisel­lä tasol­la ja julkiset palve­lut, eläk­keet, sosi­aal­i­tur­va jne (ns pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio) halu­taan pitää nykyisel­lä tasol­la vero­ja merkit­tävästi nos­ta­mat­ta? Ts että työikäisen väestön määrä suh­teessa eläkeläisi­in ym huol­let­tavi­in säi­lyy riit­tävän suurena.

  86. Kyl­lä minä hak­isin kasvun jar­ru­ja muual­ta kuin suurista kaupungeista.

    Kysymys on pikem­minkin siitä, että investoin­te­ja, tuot­tavu­ut­ta ja työ­paikko­ja syn­nyt­tävät tek­i­jät vuo­ta­vat Suomes­ta ulkomaille.

    Peruste­lut:

    1) Suo­ma­laiset suuryri­tyk­set ovat paljolti jo hylän­neet Suomen, sijoit­ta­vat ja luo­vat työ­paikat pääosin ulkomaille.
    2) Parhaat pk-yri­tyk­set lähtevät / myy­dään Suomes­ta heti kun saa­vat uudet upeat tuot­teen­sa valmiiksi
    3) Vuosit­tain Suomes­ta läh­tee 15 000 ulko­maille. Tämä vas­taa 25% ikälu­okas­ta ja taita­vat olla paras­ta väkeä.

    Mik­si sit­ten ulko­maat näin houkut­tel­e­vat lähtemään?

    Tietenkin sik­si, että Suo­mi ei ole juurikaan houkut­tel­e­va maa investoi­da, kas­vaa ja työllistää. 

    Tähän ovat selvät syyt:
    Maail­man jäykim­mät työ­markki­nat, maail­man kol­man­nek­si korkein kokon­aisveroaste, ikään­tyvä väestö, ulkopar­la­men­taarisen ay-liik­keen käsit­tämät­tömi­in mit­toi­hin kas­vanut val­ta ja muu­tos-kyvyt­tömät poli­it­tiset johta­jat, sekä kaikesta tästä johtu­va holti­ton julkisen velan kasvu. 

    Mikä olisi ratkaisu:
    Suomes­sa on melkein 300 000 pk-yri­tys­tä. Jos kol­mannes niistä suor­tu­isi otta­maan vaikka­pa 2 työn­tek­i­jää, Suomen talous lähtisi raju­un nousuun!

    Ratkaisu on siis se, että annetaan pk-sek­to­rille laa­jat paikallisen sopimisen oikeudet ja tehtäisi­in niiden toim­intaolo­suhteista kan­sain­välis­es­ti ottaen kilpailukykyiset.

    Lisäys: Start-up hypetys on harhaan­jo­htavaa pop­ulis­mia, sil­lä niistä pör­pähtää yli 90%…ja parhaat kuitenkin lähtevät heti tilaisu­u­den tullen ulkomaille.

    Suomes­ta on siten tul­lut eri­no­mainen R&D‑maa, jon­ka parhaat tulok­set viedään maas­ta ilmaisek­si, hyödyt­tämään muit­ten mait­ten talouksia! 

    Mauno Kovis­ton sanoin: “Tart­tis tehrä jotakin…”

  87. Ville: Yksi­tyisel­lä puolel­la työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen on usein paras tapa ede­tä ural­la. Julkisel­la puolel­la tilanne on päin­vas­toin tai ainakin voi ottaa virkavapaata…

    Koko keskustelu lähti siitä että saa­vatko ikään­tyneet työn­tek­i­jät liikaa palkkaa suh­teessa siihen mitä he saa­vat aikaan.

    Min­un mielestäni eivät saa. Ikään­tyneil­lä on yksi­tyisel­lä puolel­la usein sel­l­ainen tilanne että joutu­vat tais­tele­maan siitä että ylipään­sä saa­vat olla töis­sä. YT-neu­vot­telu­ja kun käy­dään n joka toinen vuosi joka fir­mas­sa ja ulos potk­i­taan vanhimpia. 

    Nuo­rille mak­se­taan enem­män palkkaa kuin van­hoille jo kun he tule­vat töi­hin ja seu­raa­vat 10 vuot­ta hei­dän palkkansa tark­iste­taan muu­ta­man vuo­den välein. Sen jäl­keen he usein vai­h­ta­vat töitä että hei­dän palkkansa nousee vielä enem­män. Ikään­tynyt ei voi vai­h­taa töitä kos­ka kukaan ei palkkaisi hän­tä. Sik­si hei­dän palkkansa jää yleis­es­tä palkkake­hi­tyk­ses­tä jäl­keen viimeisen 10–20 työvuo­den ajaksi. 

    Nyt puhun siis nor­maaleista tal­laa­jista joil­la ei ole pomoase­maa tai eivät ole huip­pu­osaa­jia joista työ­nan­ta­jat tappelevat.

    Julkisel­la puolel­la on ns ikälisä / koke­mus­lisä automaat­ti joka takaa van­hoillekin työn­tek­i­jöille sen että palk­ka seu­raa yleistä kehi­tys­tä. Mut­ta se on kaiken kaikki­aan aika kallis jär­jestelmä veron­mak­sajille. Sen takia julkiselta puolelta ulkois­te­taan nyky­isin toim­into­ja ja työn­tek­i­jöitä jot­ka eität tee kyseisen laitok­sen ydi­nosaamiseen kuu­lu­via tehtäviä.

  88. Kalle: Kohtu­ullisen hölmö jär­jestelmä, jos odote­taan kaikkien ole­van työkyky­isiä yhtä kauan. Eläkeikää ei ole tarvet­ta korot­taa, eräil­lä aloil­la kyl­läkin laskea, mut­ta samal­la pitää mah­dol­lis­taa työkyky­isille mah­dol­lisu­us olla töis­sä myöhempään. Sosialidemokra­tia = kaikille sama, tässä tapauk­ses­sa eläkeikä, on kelvo­ton järjestelmä.

    No eihän kaikil­la ole sama eläkeikä.

  89. eemil:
    Mitä ovat urbaan­it elinkeinot ? Suun­nit­telua, kaup­paa, palvelui­ta ja hallintoa.Mikään näistä, pl. palve­lut , ei vaa­di Suomen mit­takaa­van suurkaupunkiym­päristöä ollak­seen tehokas ja tuottava.

    Tuot­tavu­u­den nousu vain kaupungeis­sa sisältää sel­l­aisen harhan, että korkeasti koulutet­tu kaup­pa, hallinto ja liitän­näis­palve­lut mak­sa­vat työn­tek­i­jöilleen kovaa palkkaa.

    Ehkä maalais(liittolaisella)järjellä voi noin hel­posti tun­tua, mut­ta suurkaupunkien tehokku­u­den taustal­la on ihan perus­tavaa laat­ua ole­via ilmiöitä, joi­ta ei tupail­to­jen vänkkäämisel­lä pysty olemat­tomak­si tekemään.

    A New Mod­el for Urban Scaling

  90. Sepi: Osaa­van ihmisen palk­ka nousee työ­paikkaa vai­h­ta­mal­la. Näin on aina ollut ja toden­näköis­es­ti tulee aina ole­maan. Niin kauan kunnes parhaat työn­tek­i­jät alka­vat jär­jestään ulos­mi­ta­ta arvon­sa vai­h­ta­mal­la työ­paikkaa parin vuo­den välein, hukkaamme kom­pe­tenssiä kun ihmiset tyy­tyvät nyky­isi­in tehtävi­in­sä ja palkkoihinsa.

    No, toki näin jatku­vasti tapah­tuu — muu­ta­ma har­va hyväuskoinen toki vielä sin­nit­tellee uskoes­saan tekevän­sä muka­mas jotenkin arvokas­ta ja omae­htoista työtä ja kuvitellen asioiden vielä kor­jaatu­van (ai, mää vai?), mut­ta taitaa näi­denkin kesku­udessa usko alkaa murentua.

    Tietysti voi aina kysyä, että tule­vatko verora­hat parhaaseen mah­dol­liseen käyt­töön, jos ja kun lafkas­ta läh­tee kaik­ki ahk­er­at ja osaa­vat — ja jäl­jelle jää vain täysin hukas­sa ole­via vas­tavalmis­tunei­ta ja eläkeikää odot­tele­via alisuo­ri­u­tu­jia, joille hyödytön puuhastelu on normi.

  91. DVA:
    … Mitäpä mieltä nim­imerk­ki Kalle on Keskus­tan ajamista maat­alous­tu­ista ja Kokoomuk­sen ajamista yri­tys­tu­ista? Ovatko nekin sosi­aalidemokraat­tisia ajatuksia? …

    Kak­si täysin eri­tyyp­pistä raken­nel­maa, joiden ongel­mati­ik­ka on täysin eri­lainen. Joten noi­ta ei voi niputtaa.

    Ensin­näkään en tunne yhtään yri­tysjo­hta­jaa, jon­ka mielestä yri­tystuet ovat järke­viä. Ain­oa jotenkin perusteltavis­sa ole­va osu­us ollee vien­ti­takauk­set. Yri­tystuethan ovat syn­tyneet sen takia, että yri­tysvero­tuk­semme on niin törkeän korkea, ettei tutkimuk­seen ja investoint­tei­hin tah­do löy­tyä rahaa. Oikea toimen­pide on laskea yri­tys­ten vero­tus jotenkin jär­jel­liselle tasolle, eikä kier­rät­tää rahaa tehot­tomasti val­tion kas­san kaut­ta. Mut­ta siis yri­tys tuet ovat ihan puh­das­ta sosialidemokratiaa.

    Maat­aloustuet nyky­muo­dos­saan ovat hölmöjä, mut­ta niiden osalta kysymys on paljon mon­imutkaisem­pi. Oma huolto­var­muus on äärim­mäisen tärkeä osa tur­val­lisu­us­poli­ti­ikkaa. Näimme sen esimerkik­si jatkoso­dan aikana, kun olimme riip­pu­vaisia Sak­san vil­ja­toim­i­tuk­sista. Eli taval­la tai toisel­la on maat­alous­tuotan­to Suomes­sa kyet­tävä ylläpitämään.

    EU:n tuk­i­jär­jestelmä sen sijaan on hölmö. Siinä tue­taan itse tuotan­toa, ei kykyä tuot­taa. Sveit­sis­sä on ollut hyvä tuk­i­jär­jestelmä. Sveit­si tukee kykyä tuot­taa, ei itse tuotan­toa. Siinä sivus­sa tuote­taan jonkin ver­ran korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta mak­sav­ille asi­akkaille. Halvem­pi bulk­ki sen sijaan oste­taan osin muual­ta. Sveit­sil­lä on var­muus­varas­toitu­na peruselin­tarvikkei­ta niin paljon, että oma tuotan­to saadaan tarvit­taes­sa nos­tet­tua täy­delle teholle.

    Maat­aloustuet ovat oppina ran­skalaista val­tio­jo­htoista yhteiskun­ta­jär­jestelmää sen huonoim­mas­sa muo­dos­sa. Samaa oppia kuin her­ra Piket­ty, jon­ka tek­ste­jä lukies­sa on vaikea päät­tää, itk­isikö vai nauraisiko.

    1. Kalle.
      Mis­sä maail­mas­sa oikein elät.
      Yri­tysvero­tuk­semme on hyvin mata­la kv. ver­tailus­sa ja maat­alous­tuotan­non pää­muo­to on hehtaar­itu­ki, joka ei siis tue tuotantoa?

  92. vk: Luin äsken Eläke­tur­ma-kir­jan jota linkissäsi refer­oidaan. Kahdel­la viime eläkeu­ud­is­tuk­sel­la on leikat­tu 1/3 nuorten työeläkkeistä ja samaan aikaan suuret ikälu­okat ovat saa­neet pitää eläke-etun­sa. Ja sit­ten eläkeu­ud­is­tuk­si­in liit­tyen poli­itikot kirkkain silmin vale­htel­e­vat miten uud­is­tuk­sel­la paran­netaan nuorten ikälu­okkien eläke-etu­ja. Siis 30% leikkaus on paran­nus! Tässä on oikeasti tehty var­maankin Suomen his­to­ri­an suurin var­al­lisu­u­den siir­to ja har­vo­ja asia tun­tuu kiinnostavan.

    Varsi­naisen aiheen sivus­sa on keskustel­tu jonkin ver­ran eläkkeistä. Josko nyt siis kevyesti minäkin, kun ker­ran uusi aihekin viipyy.

    Val­tio­varain­min­is­ter­iön osastopääl­likkö Markus Sovala kir­joit­ti pari vuot­ta sit­ten Helsin­gin Sanomis­sa, että “käyn­nis­sä on ennen näkemätön julk­isten meno­jen uudelleen kohden­nus muil­ta ikäryh­miltä ikääntyneille”. 

    Tämä ei näy mil­lään lail­la julkises­sa keskustelus­sa, jos­sa nykyiset eläkeläiset — ja aivan eri­tyis­es­ti vaalien alla — pitävät suur­ta meteliä siitä miten kaltoin kohdel­tu­ja he taloudel­lis­es­ti (muka) ovat. 

    Olen itse sitä mieltä, että van­hus­ten hoito pitää saa­da tolkulliselle tasolle, ja pikaises­ti, mut­ta tulo­jen siir­ron osalta kan­nat­taisi miet­tiä olisiko välil­lä jonkun muun ikäryh­män vuoro.

  93. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taa kään­tyä ehkä jonkun vihreän kansane­dus­ta­jabn puoleen. Eläkekysymyk­sistä ei kun­nan­val­tu­us­tois­sa päätetä. Edukun­nas­sa on lähin­nä keskitet­ty tor­ju­maan demariesi­tys­tä käyt­tää eläk­er­a­has­to­jen rahat pikatahti­in nyky­is­ten eläkeläis­ten hyväk­si niin, että nuorten ase­ma heikkenisi edelleen.

    Se Kiljusen han­ke on idioot­ti­maisu­udessaan typerryttävä.

    Kun Osmo olet eri­no­maisen pere­htynyt myös eläkea­sioi­hin, niin olisi tärkeää kuul­la kan­tasi Muho­nen & Han­skan kir­jas­saan esit­tämi­in näke­myk­si­in viimei­sistä eläkeuudistuksista. 

    HAn­s­ka & Muho­nen esit­tävät kor­jaavak­si toimek­si por­tait­taista, eri­tyis­es­ti suurem­pi­in työeläkkeisi­in kohdis­tu­vaa leikkuria. Mitä san­ot siitä?

    1. Jos suuri­in eläkkeisi­in tehdään leikkuri, se tulee myös eläke­mak­sui­hin, kos­ka olemme globaalis­sa maail­mas­sa, jos­sa eläke­jär­jestelmä ei voi olla kovin sol­i­daari­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­rit­u­lois­t­en kan­nat­taisi olla osa työuras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suuri­in eläkkeisi­in tehdään leikkuri, se tulee myös eläke­mak­sui­hin, kos­ka olemme globaalis­sa maail­mas­sa, jos­sa eläke­jär­jestelmä ei voi olla kovin sol­i­daari­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­rit­u­lois­t­en kan­nat­taisi olla osa työuras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    En vieläkään ymmär­rä tätä logi­ikkaa, mut­ta vaik­ka se olisi noin, niin ratkaisu on yksinker­tainen: Kiris­tetään suurien eläkkei­den verotusta.

    (Ja/tai lakkaute­taan koko julki­nen ansiosi­don­nainen eläke­jär­jestelmä jonkun kohtu­ullisen siir­tymäkau­den yli)

  95. Osmo Soin­in­vaara: Muus­sa tapauk­ses­sa suu­rit­u­lois­t­en kan­nat­taisi olla osa työuras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    Kestävyys­va­jeen kannal­ta voisi olla hyvä asia, että suu­rit­u­loiset käyvät välil­lä ulko­mail­la töis­sä: näin tule­vien sukupolvien eläke­mak­su­taak­ka keve­nee ja aikanaan ulko­mail­ta tule­vat eläk­keet lisäävät kulu­tus­ta koti­maas­sa… Elleivät sit­ten suu­rit­u­lois­t­en työelämässä aikaansaa­mat dynaamiset vaiku­tuk­set kas­va­ta talout­ta niin paljon enem­män, että hei­dät on hyvä pitää Suomessa…

  96. ksee: No, toki näin jatku­vasti tapah­tuu – muu­ta­ma har­va hyväuskoinen toki vielä sin­nit­tellee uskoes­saan tekevän­sä muka­mas jotenkin arvokas­ta ja omae­htoista työtä ja kuvitellen asioiden vielä kor­jaatu­van (ai, mää vai?), mut­ta taitaa näi­denkin kesku­udessa usko alkaa murentua.

    Tietysti voi aina kysyä, että tule­vatko verora­hat parhaaseen mah­dol­liseen käyt­töön, jos ja kun lafkas­ta läh­tee kaik­ki ahk­er­at ja osaa­vat – ja jäl­jelle jää vain täysin hukas­sa ole­via vas­tavalmis­tunei­ta ja eläkeikää odot­tele­via alisuo­ri­u­tu­jia, joille hyödytön puuhastelu on normi.

    Mielestäsi van­hem­mat työn­tek­i­jät ovat alisuo­ri­u­tu­jia. Mik­siköhän mieheni työan­ta­ja palkkasi hänet heti eläk­keelle päästyään uudel­la työ­sopimuk­sel­la? Eikä mieheni ollut ain­oa. Ja töitä on riit­tänyt niin koti­maas­sa kuin ulkomaillakin.
    Muual­la arvoste­taan pitkän koke­muk­sen omaavia ammat­ti­laisia. Ja näköjään arvos­tus­ta on myös Suomes­sa, siitä esimerkkinä vaik­ka Osmo(66v) jon­ka asiantun­te­mus­ta on viime aikoina tarvit­tu monis­sa selvitystöissä.

  97. Eläke­mak­su voidaan leika­ta kokon­aan pois. Jokainen säästäköön, sijoit­takoon ja vaku­ut­takoon mie­len­sä mukaan niin, että saa halutes­saan jotain perus­tu­lon päälle. 

    Onko se kaupunkien ja kansakun­nan etu, jos eläkeläiset muut­ta­vat maal­ta kaupunkiin?

  98. ksee: Ehkä maalais(liittolaisella)järjellä voi noin hel­posti tun­tua, mut­ta suurkaupunkien tehokku­u­den taustal­la on ihan perus­tavaa laat­ua ole­via ilmiöitä, joi­ta ei tupail­to­jen vänkkäämisel­lä pysty olemat­tomak­si tekemään.

    A New Mod­el for Urban Scaling

    Jos suurkaupun­ki on tehokas, niin siel­lä var­maan asukas saa edullisem­min ainakin tärkeimpiä asioi­ta kuten laadukkai­ta asuinneliöitä?

  99. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle.
    Mis­sä maail­mas­sa oikein elät.
    Yri­tysvero­tuk­semme on hyvin mata­la kv. ver­tailus­sa ja maat­alous­tuotan­non pää­muo­to on hehtaar­itu­ki, joka ei siis tue tuotantoa?

    EU:n hehtaar­ituet saa ilmeis­es­ti tuot­ta­mat­ta mitään. Min­un käsit­tääk­seni se ei tue tuotan­toa, mut­ta kyl­lä resurssien (siis pel­lon) säi­lyt­tämistä maat­alous­tuotan­non käytet­tävis­sä. Tukea ei siis saa pel­loille, jot­ka met­sitetään tai jäävät asu­tuk­sen tai tei­den alle. Ehkä näi­den tukien perus­teena on ain­oas­taan huolto­var­muu­den säi­lyt­tämi­nen, jot­ta tiukan paikan tullen ne voitaisi­in ottaa tehoviljelyyn.

  100. Kuten Ode tuos­sa kom­men­toi on sel­l­ainen malli, jos­sa suuria eläkkeitä leikataan ilman että eläke­mak­su­ja leikataan samal­la jär­jetön. Sehän käytän­nössä lisäisi vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta tilanteessa, jos­sa pro­gres­sio on jo yksi maail­man jyrkimmistä.

    Jos taas mak­su­ja leikataan, tarkoit­taa se oikeas­t­aan ain­oas­taan sitä, että hyvä­tu­loiset ryhtyvät eläkesäästämään jol­lain muul­la taval­la kuin lak­isääteisen eläke­jär­jestelmän kaut­ta. Kos­ka lak­isääteinen eläke­jär­jestelmä tuot­taa työikäisille huonom­man tuo­ton kuin vaikka­pa suo­ra sijoit­ta­mi­nen (kos­ka työeläke­jär­jestelmä siirtää osan nyky­i­sistä eläke­mak­su­ista suo­raan eläkeläis­ten hyväk­si) olisi kyseessä itse asi­as­sa tulon­si­ir­to hyvätuloisille!

  101. Kris­t­ian:
    Maa­han­muut­ta­jien työl­listymis­es­tä saankin aasin­sil­lan mieltäni askar­rut­ta­neeseen kysymyk­seen. Osaatko Osmo sanoa, paljonko maa­han­muut­ta­jia tarvi­taan esim vuo­teen 2030 men­nessä, jos kan­taväestön syn­tyvyys säi­lyy nykyisel­lä tasol­la ja julkiset palve­lut, eläk­keet, sosi­aal­i­tur­va jne (ns pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio) halu­taan pitää nykyisel­lä tasol­la vero­ja merkit­tävästi nos­ta­mat­ta? Ts että työikäisen väestön määrä suh­teessa eläkeläisi­in ym huol­let­tavi­in säi­lyy riit­tävän suurena.

    Tarkoi­tat var­maankin töitä teke­vien osu­ut­ta, et työikäis­ten osu­ut­ta? Maa­han­muut­toa­han on monenlaista.

  102. peruseläke: Jos suurkaupun­ki on tehokas, niin siel­lä var­maan asukas saa edullisem­min ainakin tärkeimpiä asioi­ta kuten laadukkai­ta asuinneliöitä?

    Tämän kom­mentin perus­teel­la tehokku­us näyt­täisi ole­van hui­pus­saan mm. Kuiv­aniemel­lä pohjoises­sa Suomes­sa. Sieltä näyt­tää irtoa­van 270 m² ver­ran ker­rostalop­in­ta-alaa 12000 eurol­la. Neliöhin­ta vaivaiset 44 €/m2. Erit­täin tehokasta.

  103. Leena: Mielestäsi van­hem­mat työn­tek­i­jät ovat alisuo­ri­u­tu­jia. Mik­siköhän mieheni työan­ta­ja palkkasi hänet heti eläk­keelle päästyään uudel­la työ­sopimuk­sel­la? Eikä mieheni ollut ain­oa. Ja töitä on riit­tänyt niin koti­maas­sa kuin ulkomaillakin.

    Taisit nyt vähän yli­t­ulki­ta kirjoitustani?

    En mis­sään väit­tänyt, että kaik­ki ikään­tyneet oli­si­vat alisuo­ri­u­tu­jua — totesin vain sen, että jos kaik­ki pätevät, motivoituneet ja ahk­er­at hakeu­tu­vat ennem­min tai myöhem­min muualle, niin jäl­jelle jää etupäässä niitä vähän lep­poisam­paa työ­tah­tia ja vaa­ti­mat­tomampia tavoit­tei­ta suosivia.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suuri­in eläkkeisi­in tehdään leikkuri, se tulee myös eläke­mak­sui­hin, kos­ka olemme globaalis­sa maail­mas­sa, jos­sa eläke­jär­jestelmä ei voi olla kovin sol­i­daari­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­rit­u­lois­t­en kan­nat­taisi olla osa työuras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    Voisi myös kuvitel­la, että suu­rit­u­lois­t­en eläkkei­den leikkuri olisi perus­tus­lain vas­tainen, jos he ovat mak­sun­sa mak­sa­neet. Pienem­mätkin epä tasa-arvoisu­udet ovat aiheut­ta­neet perus­tus­lail­lisia ongelmia.

    Tulo­jen pro­gres­si­ivi­nen vero­tus lie­nee ain­oa toimi­va vai­h­toe­hto, eikä siinäkään tasa-arvon nimis­sä voi eläkel­tuloille aset­taa suh­tee­ton­ta progressiota. 

    No, eläkeläis­ten vero­pros­ent­ti on jo nyt korkeampi kuin työelämässä ole­vien. Syynä kai ovat eri­laiset vähen­nyk­set. Siinä saat­taisi olla kehit­tämistä, kos­ka taval­lisen ihmisen töis­sä käyn­ti, asum­i­nen ja las­tenkas­va­tus aiheut­ta­vat kiis­tat­ta enem­män meno­ja kuin kohta­laisen ter­veen eläkeläisen tavalli­nen elämä.

    1. Suuris­sa eläkkeis­sä on jo nyt ylimääräi­nen pro­gres­sio niin, että eläke­tu­losta mar­gin­aaliv­ero on 60 %. Sitä voidaan kuitenkin per­iä vain Suomes­sa asuvil­ta eläkeläisiltä, joten sen korot­ta­mi­nen lisää ei ehkä toisi kovin paljon verotuloja.

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos suuri­in eläkkeisi­in tehdään leikkuri, se tulee myös eläke­mak­sui­hin, kos­ka olemme globaalis­sa maail­mas­sa, jos­sa eläke­jär­jestelmä ei voi olla kovin sol­i­daari­nen. Muus­sa tapauk­ses­sa suu­rit­u­lois­t­en kan­nat­taisi olla osa työuras­taan ulko­mail­la ja ansai­ta eläk­keen­sä sieltä.

    Aika har­valle näistä Suomen suu­rit­u­loi­sista on ulko­maisil­la työ­markki­noil­la kysyn­tää huip­puko­r­vaus­ta vas­taan. Korkein­taan suo­ma­laisi­in ulko­mail­la toimivi­in yrityksiin. 

    Leikkausten ideana olisi kohdis­tua eri­tyis­es­ti jo eläk­keelle ole­vi­in suuri­in ikälu­okki­in. Heil­lähän eläke-edut ovat paljon parem­mat ja eläke­mak­su­ja he ovat mak­sa­neet vähän­lais­es­ti. Tähän on 60-luvul­ta asti kek­sit­ty heilut­taa perus­tus­lakiko­rt­tia (omaisu­u­den suo­ja) perus­teet­tomasti. Tarvi­taan uusi päivitet­ty lausun­to tämän­päivän tilanteesta.

    Mut­ta niin kuin tääl­lä jo ehdit­ti­in tode­ta olisi asia yksinker­tais­es­ti hoidet­tavis­sa eläke­tu­lo­jen vero­tus­ta kiristämäl­lä ja lisäk­si vaikka­pa selvästi korote­tul­la sairaus­vaku­u­tus­mak­sul­la. Suurimpi­in eläkkeisi­in (yli ~4000/kk) kohdis­tuu jo nyt 5,85 %:n lisävero. Uusi malli voisi olla esim. 10 % yli 3000 ja 20 % yli 4000 euron eläkkeistä.

    Kerät­tävät lisävero­tu­lot käytet­tävä nuorem­pi­en sukupolvien eläkek­er­tymän paran­tamiseen. Eläkeu­ud­is­tuk­sil­la tehdyt nuori­in kohdis­tu­vat törkey­det täy­tyy kor­ja­ta ja saat­taa työeläke­jär­jestelmä tasapuolisemmaksi.

  106. Tapio: Voisi myös kuvitel­la, että suu­rit­u­lois­t­en eläkkei­den leikkuri olisi perus­tus­lain vas­tainen, jos he ovat mak­sun­sa maksaneet. 

    1960-luvul­lä työeläke­mak­su oli 5% palka­s­ta, nyt 24%. Täl­lä korkeal­la mak­sul­la mak­se­taan suurten ikälu­okkien eläkkeitä, ne rahat eivät jää säästöön työssäkäyville. Eli suuret ikälu­okat eivät ole itse mak­sa­neet eläkkeitään.

    Eläke­tur­vakeskuk­sen raportin mukaan 1940 syn­tynyt täy­den työu­ran tehnyt saa eläke­mak­sun­sa 5,09 ker­taise­na takaisin (sisältäen eläke­varo­jen tuo­ton). Ker­toimet kaikkiaan:

    Syn­tymävu­osi vs. eläke/eläkemaksut

    1940 5,09
    1945 3,78
    1950 3,20
    1955 2,72
    1960 2.41
    1965 2,24
    1970 2,14
    ..
    2000 2,08

    Eli suuret ikälu­okat ovat saa­neet pie­nil­lä mak­suil­la hyvät eläk­keet. Nuoret ikälu­okat joutu­vat tekemään paljon pitem­män työu­ran ja silti eläk­keet jäävät kehnon­laisik­si. Lisäk­si nuo­ril­la ikälu­okil­la työu­rat ovat tyyp­il­lis­es­ti rikkon­aisia mikä entis­es­tään heiken­tää työeläkkeitä. Ja vielä, nuorten eläk­keethän ovat kovin epä­var­mo­ja ja jot­ta ko. ker­toimi­in päästäisi­in tulee talouske­hi­tyk­sen olla hyvä tämän vuo­sisadan lopulle.

    Lukekaa se tuore Eläke­tur­ma-kir­ja niin silmänne avautuvat.

  107. Tapio: Nyt kai sen nimi on julkisel­la puolel­la työkoke­mus­lisä. Yksi­tyisel­lä puolel­la on vas­taavia lisiä, mut­ta ne ovat pienempiä. 

    Mitään koke­mus­lisiä ei val­ti­ol­lakaan ole. Palk­ka muo­dos­tuu vaa­tivu­us­lu­okas­ta ja suorituspisteistä.

    Vaa­tivu­us­lu­okat määräy­tyvät tehtävän mukaan. Var­maan monel­la vaa­tivu­us­lu­ok­ka nousee uran myötä, mut­tei automaat­tis­es­ti. Laskukaan ei ole täysin mah­do­ton asia.

    Suorituk­sen arvioin­nis­sa ei ole mitään ikälisän kaltaista. Ellei sik­si kat­so­ta sitä, että pääsään­töis­es­ti suori­tus­pis­teitä ei voi laskea ilman moni­vai­heista YT-menettelyä.

  108. Linkkisi puhuu kaupunki­lais­ten muo­dostamista verkos­toista, jot­ka ovat suuris­sa kaupungeis­sa merk­i­tyk­sel­li­sisä ja mon­i­naisia. So what, tuot­taak­seen taloudel­lista hyö­tyä niiden verkos­to­jen toim­into­jen on saata­va rahaa jostakin. Itse verkos­to ei luo uut­ta rahaa , se vain jakaa sitä eri taval­la ver­rat­tuna aikaisempaan.

    Itse taloudel­liseen taaaakan­jakoon maan sisäl­lä kseel­lä ei ole mitään riitautet­tavaa esit­tämääni malli­in. Heitol­la kepu­lais­ten tupail­loista ei ole mitään uut­ta annet­tavaa keskusteluun.

    City­hi­h­hulit ovat niin mehuis­sa kaupunki­laisu­ud­estaan, että luule­vat somev­erkos­to­jen ole­van jotakin muu­ta ja parem­paa kuin maaseudun ennnen­van­haiset tupaillat.

    Näis­sä vir­tu­aaliv­erkos­tois­sa saman­mieliset vahvis­tel­e­vat tois­t­en­sa mielip­iteitä ja alka­vat pitää niitä toteen todis­tet­tuina täl­lä perusteella.

  109. eemil:
    Linkkisi puhuu kaupunki­lais­ten muo­dostamista verkos­toista, jot­ka ovat suuris­sa kaupungeis­sa merk­i­tyk­sel­li­sisä ja mon­i­naisia. So what, tuot­taak­seen taloudel­lista hyö­tyä niiden verkos­to­jen toim­into­jen on saata­va rahaa jostakin. Itse verkos­to ei luo uut­ta rahaa , se vain jakaa sitä eri taval­la ver­rat­tuna aikaisempaan.

    Ai joo, sori — uno­hdin ihan kokon­aan, että oikeasti rahaa tulee vain sel­l­unkeitos­ta, sok­er­i­ju­urikkaan vil­jelystä ja tuo­hivir­su­jen virkkaamis­es­ta. Kaik­ki muu on silkkaa loisimista.

  110. eemil:
    Linkkisi puhuu kaupunki­lais­ten muo­dostamista verkos­toista, jot­ka ovat suuris­sa kaupungeis­sa merk­i­tyk­sel­li­sisä ja mon­i­naisia. So what, tuot­taak­seen taloudel­lista hyö­tyä niiden verkos­to­jen toim­into­jen on saata­va rahaa jostakin. Itse verkos­to ei luo uut­ta rahaa , se vain jakaa sitä eri taval­la ver­rat­tuna aikaisempaan.

    eemil höpere­htii jälleen.

    Kuka se tääl­lä tote­sikaan, että on aika outoa kuin liäar­von tuot­to ketjus­sa puu­nis­tut­ta­ja — motokus­ki — rekkakus­ki — sel­l­unkeit­täjä — paper­im­ies — rekkakus­ki — pain­okoneenkäyt­täjä on käsinkos­keteltavaa ja järisyt­tävää, mut­ta ne kaupungeis­sa asu­vat toimit­ta­jat, graafikot, val­oku­vaa­jat ja main­os­miehet, joka itseasi­as­sa luo­vat aivan kaiken mitä siinä paper­ille painet­tavas­sa lehdessä on luet­tavaa, ovat kaik­ki aivan tyhjän­päivisiä, eivätkä siten myöskään tuo­ta ollenkaan lisäarvoa.

    Ker­ro nyt mikä logi­ik­ka siinä on, että puh­das valkoinen lehti ilman niitä sanomia on arvokas, mut­ta sanomale­hden sanomat, main­ok­set ja kuvat ovatkin sit­ten täysin tyhjän­päiväistä? Minus­ta koko paperiketjun työ on arvo­ton­ta, jos ei ole mitään järkevää, mitä sille paper­ille painaa. 

    Ain­oa paperi, jol­la on käyt­töä ilman sisäl­lön­tuotan­toa, on ves­s­apa­peri kos­ka sen sisältö löy­tyy kaik­il­ta omas­ta takaa.

  111. Helsinki­in val­uu huo­mat­tavasti verovaro­ja muual­ta val­tion viras­to­jen yms. pyörittämiseen.

    1. Helsinki­in val­uu huo­mat­tavasti verovaro­ja muual­ta val­tion viras­to­jen yms. pyörittämiseen.

      Alan väsy tuo­hon väit­teeseen, joka tois­te­taan tois­tamiseen, vaik­ka se kuin­ka kumot­taisi­in. Helsingistä val­uu verovaro­ja ja jopa aika paljon muualle vaik­ka ote­taan huomioon virsto­jen henkilökun­nan palkat.

  112. Osmo Soin­in­vaara: Alan väsy tuo­hon väit­teeseen, joka tois­te­taan tois­tamiseen, vaik­ka se kuin­ka kumot­taisi­in. Helsingistä val­uu verovaro­ja ja jopa aika paljon muualle vaik­ka ote­taan huomioon virsto­jen henkilökun­nan palkat.

    Lai­ta Osmo asia ker­ral­la kuntoon.

    Teet omaan blogi­isi sivun, jos­sa asia esitetään juur­ta jak­sain + iso linkki. 

    Sit­ten aina kun kepu­loin­ti alkaa, ei tarvi kuin viita­ta siihen, kuin­ka val­tion vero­tu­lo­ja siir­retään maakun­ti­in enem­män mitä val­tio alueel­la käyttää.

  113. Sylt­ty: Lai­ta Osmo asia ker­ral­la kuntoon.

    Teet omaan blogi­isi sivun, jos­sa asia esitetään juur­ta jak­sain + iso linkki. 

    Sit­ten aina kun kepu­loin­ti alkaa, ei tarvi kuin viita­ta siihen, kuin­ka val­tion vero­tu­lo­ja siir­retään maakun­ti­in enem­män mitä val­tio alueel­la käyttää.

    Hyvä esimerk­ki kep­utal­is­mista on armas pääministerimme:

    Seu­ran selvi­tys: Juha Sip­ilästä tuli miljonääri val­tion tuel­la ja härskeil­lä tutunkaupoilla

    (Seu­ra! Tätä menoa suo­ma­laisen tutki­van zour­nal­is­min kär­ki löy­tyy Seiskas­ta — ja sen jäl­keen var­maan jostain MV:stäa??)

    Sinän­sä em. linkin takaa avau­tu­va tari­na ei tun­nu miltään yllä­tyk­seltä — sen ver­ran kauan tässä tul­lut seu­raut­tua mm. Tekesin kuvioi­ta ja välil­lä yritet­tyä jopa yhteistyötä Oulun seudun yri­tys­ten kanssa (= kaik­ki rahat tänne ja tehkää siihen päälle ilmaista työtä meille). Mitä jotain jut­tu­ja kuulee, niin yleisin ongel­ma lesto­jen ydi­nalueil­la on siinä, että miten kaik­ki koti­mainen ja EU:sta tule­va raha saadaan käytet­tyä määräaikaan mennessä.

  114. Sylt­ty: , mut­ta ne kaupungeis­sa asu­vat toimit­ta­jat, graafikot, val­oku­vaa­jat ja main­os­miehet, joka itseasi­as­sa luo­vat aivan kaiken mitä siinä paper­ille painet­tavas­sa lehdessä on luet­tavaa, ovat kaik­ki aivan tyhjän­päivisiä, eivätkä siten myöskään tuo­ta ollenkaan lisäarvoa.

    Paljonko näi­den tuot­tei­den vien­nin arvo on ?

    Se on: “Suomen palve­lu­tase oli vuon­na 2016 ali­jäämäi­nen. Palvelu­jen vien­nin arvo oli kansan­talouden tilin­pidon mukaan vuon­na 2016 noin 23 mil­jar­dia euroa eli 30 % kaik­ista vien­ti­t­u­loista. Eri­laiset tietotekni­ikka­palve­lut ovat suurin palveluerä.

    Palvelu­jen tuon­nin arvo oli vuon­na 2016 noin 26 mil­jar­dia euroa, mikä oli 33 % kaik­ista tuon­ti­menoista. Merkit­tävim­mät palve­lu­tuon­nin erät ovat liike-elämän palve­lut sekä tietotekni­ik­ka- ja infor­maa­tiopalve­lut. Tieto­val­tais­ten yri­tys­palvelu­jen tuon­nin osu­us palvelu­jen kokon­ais­tuon­nista on nous­sut viime vuosi­na voimakkaasti.” Lähde : Tilastokeskus.

    Siinä se tase on kaikessa karu­udessaan. Raha täy­tyy luo­da muil­la toimi­aloil­la, palve­lut sit­ten jaka­vat sitä keskenään.

  115. O.S:“Helsingistä val­uu verovaro­ja ja jopa aika paljon muualle vaik­ka ote­taan huomioon virsto­jen henkilökun­nan palkat.”

    Olen samaa mieltä Soin­in­vaaran kanssa kyseisessä asi­as­sa, viras­to­jen työn­tek­i­jöi­den palkat eivät ole kovin merkit­tävä kuluerä Suomen kansan­taloudessa. Merkit­täväm­pää on maakun­nis­sa tehtävä raha, jol­la nämäkin palkat maksetaan. 

    O.S:” Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle.” Tuos­ta en ole samaa mieltä. Koulute­tun työvo­man saa­ma korkeampi palk­ka ei ole talouskasvua. Se on mata­lam­man koulu­tuk­sen työvoiman työ­panok­sen tulon­si­ir­toa koulute­tulle väestönos­alle kaupunkeihin.

    Mekanis­mi on sukua siir­tomaa-aiko­jen riis­toon, jos­sa luon­non­va­ro­jen ja orjatyövoiman avul­la teol­lis­tuneet val­tiot rikastuivat. 

    Cityvihrei­den olisi vih­doin aika tun­nus­taa tosi­a­sia, että kaupunkien hyv­in­voin­nin perus­ta ja tae ovat elin­voimaiset maakun­nat. Vihreät eivät voi kuitenkaan tuo­da tätä jul­ki, sil­lä poli­it­ti­nen agen­da vaatii vas­takkainaset­telua. Täl­lä asetel­mal­la saadaan äänestäjät masi­noitua vihreän ilosanoman taakse.

    Maaseu­tu tuo­hoaa luon­toa monin eri tavoin. Lihan­tuotan­to, turk­istalous ja maat­alous­lomi­tus on lopetet­ta­va, samoin maat­aloustuet. Vero­tus­ta on lisät­tävä mm. met­sien vero­tuk­sel­la jne. Nämä ovat niitä täs­mä­työkalu­ja, joil­la vihreää vaa­likar­jaa ruokitaan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.