Suuret kaupungit kasvun jarruna?

26.5.2017 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _ 

Martti Hetemäki kirjoitti blogissaan, että suuret kaupungit, jotka kymmenen vuotta sitten vielä vetivät Suomea kasvuun, ovat muuttuneet kasvun jarruttajiksi. Niiden osuus kokonaistuotannosta on laskenut.

Hetemäki on olennaisen äärellä. Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouskehitys verrattuna Ruotsiin johtuu siitä, että talous on kehittynyt surkeasti Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmiin pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeissa, mutta kasvavat elinkeinot ovat voittopuolisesti urbaaneja.

Kasvu kaupungeissa on osin tuottavuuden nousua, mutta ennen kaikkea muuttoa kaupunkeihin. Kiinassa 300 000 ihmistä viikossa muuttaa kaupunkeihin tuottavampaan työhön.

Vaikka moni taivastelee Helsingin seudun lähes 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puolta hitaampaa kuin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan väestönkasvu. Helsingin asuntopula on tehokas este Suomen talouskasvulle.

Kaikki vaativatkin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Olennaisinta on kuitenkin saada lisää asuntoja. Ei muuten voi tulla lisää väkeä.

Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että työttömyys on vaikkapa Tampereella muuta maata korkeampi. Jo Aristoteles sanoi, että työttömät kuuluvat kaupunkeihin, koska kaupungeissa heillä on paremmat mahdollisuudet menestyä kuin maaseudulla. Työttömiä on muuttanut paljon Kymenlaaksosta Tampereelle.

Kun työttömiä muuttaa kasvukeskuksiin työttömiksi tai matalapalkkaisiin töihin, BKT henkeä kohden laskee kasvukeskuksissa ja nousee muualla. Siksi BKT:n henkeä kohden ei pitäisi kasvaa kasvukeskuksissa muuta maata nopeammin.

Kaupunkitaloustieteen suurimpiin nimiin kuuluvan Edward Glaeserin mukaan asukkaita houkuttelevissa kaupungeissa kulutustaso on alempi kuin samaa työtä tekevillä muualla. Tämä johtuu asumismenoista, jotka nousevat, kunnes riittävän moni luopuu muuttoaikeistaan.

Yhden henkilön muuttaminen Helsinkiin maksaa noin 200 000 euroa. Hän maksaa siitä itse asumismenoina suurimman osan – keskimäärin 120 000 euroa, työpaikat ja palvelut maksavat markkinaehtoisesti oman osansa, mutta 30 000 euroa jää kaupungin maksettavaksi kasvun vaatimina investointeina. Tämä asettaa rajat sille, kuinka suurta kasvua kaupunkien veronmaksajat suostuvat rahoittamaan.

Kunta ei hyödy suuresta muuttovoitosta. Se saa lisää veronmaksajia, mutta myös palvelujen käyttäjiä. Suurin hyötyjä on valtio. Uudenmaan kaupunkimaisista kunnista tuli 44 prosenttia valtion tuloveroista vuonna 2014.

Jos halutaan Suomen talous pysyvästi kasvu-uralle, valtion tulisi osallistua kaupunkien kasvun vaatimiin investointeihin. Ruotsin valtio tukee Tukholman kasvua kymmenkertaisella summalla verrattuna Helsingin kasvuun. Niinpä Tukholma peseekin Helsingin talouskehityksessä 6-0.

Toinen vaihtoehto olisi, että kasvukeskukset huolehtisivat investoinneistaan itse ja valtion rahoittaisi köyhien kuntien tukemisen. Nyt Helsingin verotuloja siirretään 300 miljoonaa euroa vuodessa köyhien kuntien verotuloja täydentämään.

= = =

Hetemäki kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömyyden nousuun kasvukeskuksissa. Työttömyys on Helsingissä paljon pahempi ongelma kuin Tukholmassa. Työttömistä lähes puolet on ollut työttömänä yli vuoden.

Etnisin perustein tehtäviä tilastointia pidetään moitittavana, mutta tässä sitä tarvittaisiin. Pitäisi tietää, mikä  on maahanmuuttajien osuus työttömistä – ei siksi, että maahanmuuttajien osuus kävisi selityksestä, vaan jotta osaisimme käyttää oikeita lääkkeitä. Maahanmuuttajien työllistämisessä olemme erityisen surkeita Ruotsiin verrattuna.

Hetemäki perustelee kaupunkien työttömyydellä hallituksen päätöstä velvoittaa työttömät hakemaan töitä. Tämä voi jopa pahentaa tilannetta, kun yhä suurempi osa työpaikoista täytetään ilman avointa hakua hakemusvyöryn pelossa.

Korkeiden asumiskustannusten takia sosiaaliturva on Helsingissä rikki. Pienipalkkainen työ kannattaa näissä oloissa niin huonosti, ettei sitä vimmatusti haluta. Kannustinloukkuja purettaessa pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti kannustinloukkuihin kaupungeissa.

On saatava työnantajat alentamaan rimaa. Jos hyvälle ja huonolle työntekijälle pitää maksaa yhtä paljon, huonolla on heikot mahdollisuudet tulla valituksi. Ruotsissa käytetään palkkatukea moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Siksi vähän huonompikin työvoima pääsee töihin kehittämään osaamistaan.

= = =

Jos yhden henkilön muutto kasvukeskuksiin maksaa 200 000 euroa, puolen miljoonan muutto seuraavien 20 vuoden aikana maksaa sata miljardia.  Olemassa olevien asuntojen ja infrastruktuurin hylkääminen on valtava kansantaloudellinen uhraus.

Sille ei voi mitään, että useimmat kasvualoista voivat kasvaa vain suurissa kaupungeissa. Silti kaiken ei pidä olla kasvukeskuksissa.

Palataanpa siihen, että sama työ tuottaa työntekijälle kasvukeskusten ulkopuolelle korkeamman kulutustason. Oikeudenmukaisuutta ajatellen olisi siis tilaa suuremmille alueellisille palkkaeroille.

Jos samasta työstä pitäisi kasvukeskuksissa maksaa enemmän kuin niiden ulkopuolella, siirtyisi Helsingissä maakuntiin sellaisia työpaikkoja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingissä. Samalla urbaanien elinkeinojen kehitykselle tulisi Helsingissä enemmän tilaa.

. . . .

Kirjoitus on julkaistu Näkökulma-artikkelina Suomen Kuvalehdessä

Kommentit

122 Vastausta artikkeliin “Suuret kaupungit kasvun jarruna?”

  1. R.Silfverberg kirjoitti 26.5.2017 kello 16:42

    Tuskin kellekään on uutta eikä pitäisi olla Hetemäellekään että Nokian romahtaminen vei osan suuren osan kasvusta pk-seudulla, Tampereella ja Oulussa.

    Sen mä vaan sanon että mikään Ponsse, Metso, Outotec tai muu perinteinen konepaja tai telakka ei ole Nokian korvaajaksi pitkällä tähtäimellä vaan sen pitää olla kuluttajalähtöisiä tuotteita valmistavat yritykset ja niiden verkostot. Ja ne innovaatiot syntyvät siellä missä on paljon kuluttajia eli suurissa kaupungeissa. Harva maailman suurkaupunkien asukkaista tietää mitään metsätraktoreista.

    Ja se on myös totta että Ruotsi ja Tanska ja Viro ovat kaupungistumisessa pidemmällä kuin Suomi. Nämä maat eivät olisi pystyneet toteuttaa nykyistä kasvua ja hyvinvointia jos olisi kehitetty etupäästä pienimuotoista ja perinteistä teollisuutta maaseudulla ja pikkukaupungeiisa maan ääsikolkkia myöten. Norja ja Venäjä ovat poikkeuuksia Euroopassa koska niiden päävientiala ovat bulkkiraaka-aineet, etupäässä öljy ja kaasu.

    Mitä asuntojen hintoihin tulee niin Espoosta ja Vantaalta ja myös pohjois- ja itä-Helsingissä löytyy vaikka kuinka paljon ihan kelpoja perheasuntoja hintaluokassa 150.000-250.000. Kun jakaa hinnan kahdella tai kolmella-neljällä perheen nnuppiluvusta riippuen niin saadaan se summa mikä jokainen muuttaja joutu itse maksamaan, tai nostamaan lainaa jos ei ole säästöjä ennestään.

    Moni maalta kaupunkiin muuttava nuori saa vanhemmiltaan pesämunaksi joitakin tonneja jotka on peräisin puumyynnistä. Kaikki eivät tietenkään saa mutta aika yleinen tapa se on kumminkin. Yhteiskunnan ei sen takia tarvitisisi tukea muuttajia suoraan, koska tuki valuu suoraan asuntojen hintoihin. Ainoastaan asuntojen ja palvelujen satatavuudesta pitäisi huolehtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. TimoT kirjoitti 26.5.2017 kello 17:08

    Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että nyt on kysyntää enemmän muun Suomen tarjoamille tuotteille ja palveluille. Joskus myöhemmin ehkä kaupungeilla saattaa olla enemmän tarjottavaa, Eli kyse on normaalista talouden kiertokulusta. Jos kasvukeskuksissa on jo nyt runsaasti työttömiä, ei tilanne korjaannu, jos sinne rahdataan niitä lisää. Heitä pitäisi päinvastoin rohkaista muuttamaan työn perässä, tällä kertaa siis esim. Turkuun ja Uuuteenkaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ksee kirjoitti 26.5.2017 kello 18:01

    OS: “Maahanmuuttajien työllistämisessä olemme erityisen surkeita Ruotsiin verrattuna.”

    Ai jaa vai?

    OECD: Foreign-born unemployment

    Pikaisella silmäyksellä eroja voisi luonehtia lähinnä marginaalisiksi maiden ollessa sijoituksissa peräkanaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 26.5.2017 kello 18:03

    TimoT: Heitä pitäisi päinvastoin rohkaista muuttamaan työn perässä, tällä kertaa siis esim. Turkuun ja Uuuteenkaupunkiin.

    Ketä tarkkaanottaen pitäisi rohkaista ja miksi? Jos esimerkiksi Uudenkaupungin Autotehtaalla on jokaista täytettävää paikkaa kohden 4-5 hakijaa, pitäisikö kaikkia hakijoita rohkaista muuttamaan Uuteenkaupunkiin, ja mitä tällä saavutettaisiin?

    Avoimiin paikkoihin valittuja ei varmaankaan tarvitse rohkaista muuttamaan koska he muuttavat muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Risto kirjoitti 26.5.2017 kello 18:55

    Tuottavuuden parantaminen toimialan sisällä on vaikeaa. Sen sijaan tuottavuuden kasvattaminenon helppoa jos duunariperheen lapset lukevat itsensä diplomi-insinööreiksi. Tuntuu, että hallitus pyrkisi toimimaan juuri päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tapio kirjoitti 26.5.2017 kello 19:29

    OS:”Palataanpa siihen, että sama työ tuottaa työntekijälle kasvukeskusten ulkopuolelle korkeamman kulutustason. Oikeudenmukaisuutta ajatellen olisi siis tilaa suuremmille alueellisille palkkaeroille.

    Jos samasta työstä pitäisi kasvukeskuksissa maksaa enemmän kuin niiden ulkopuolella, siirtyisi Helsingissä maakuntiin sellaisia työpaikkoja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingissä. Samalla urbaanien elinkeinojen kehitykselle tulisi Helsingissä enemmän tilaa.”

    Tämähän se olisi helpoin ratkaisu, mutta kun työmarkkinajärjestöt ja yleissitovuus.

    Työmarkkinajärjestöjen kompromisseina palkat asettuvat systemaattisesti tasolle, jolla Helsingissä hädin tuskin elää, mutta jotka ovat liian korkeita luodakseen yrityksille kannustetta siirtää toimintojaan muualle.

    Helsingissä voidaan toki vain maksaa sopimuksia korkeampia palkkoja, mutta se ei välttämättä auta maakuntia, koska jo tuo kompromissitaso on haastava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 26.5.2017 kello 19:38

    spottu: Ketä tarkkaanottaen pitäisi rohkaista ja miksi? Jos esimerkiksi Uudenkaupungin Autotehtaalla on jokaista täytettävää paikkaa kohden 4-5 hakijaa, pitäisikö kaikkia hakijoita rohkaista muuttamaan Uuteenkaupunkiin, ja mitä tällä saavutettaisiin?

    Avoimiin paikkoihin valittuja ei varmaankaan tarvitse rohkaista muuttamaan koska he muuttavat muutenkin.

    Onhan siellä varmaan vaihtuvuutta, mutta suurin ongelma Suomessa on keskinkertainen tai huono johto. Ehdotankin, että suomalaiset johtajat korvataan saksalaililla ja nämä nykyiset siirretään apulaisiksi.

    Huomasiko muuten muut, että Pöyryn taloushallinto tulee maitojunalla takaisin Suomeen. Muitakin taitaa olla, mutta näissä tapauksissa on radiohiljaisuus.

    Sen sijaan, että kauppakorkeakouluissa apinoitaisiin jenkkimalleja, niin voitaisiin kehittää Suomelle sopivia liikkeenjohtomalleja. Viimeisen 10 vuoden aikana on paljon aivan hyvin kannattanutta liiketoimintaa siirretty tai lopetettu talousmiesten ansiosta.

    Savolainen juntti pystyy tuhoamaan liiketoiminnan päivässä, mutta sen uudelleenrakentaminen on joko mahdotonta tai sitten jumalattoman kallista ja hidasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. hh kirjoitti 26.5.2017 kello 19:44

    Tukholman ja Helsingin työttömyysluvut eivät taida olla verrannollisia. ‘I sysselsättning’ määreen saa Ruotsissa kunhan on ollut vähintään yhden=1 tunnin viikossa töissä. Tämä tuskin on käytäntö Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Joo joo kirjoitti 26.5.2017 kello 19:44

    Sen mä vaan sanon että mikään Ponsse, Metso, Outotec tai muu perinteinen konepaja tai telakka ei ole Nokian korvaajaksi.

    Mistään ei ole Nokian korvaajaksi, se oli täysin poikkeuksellinen onnenkantamoinen joka ei enää koskaan toistu.
    Mutta telakka, autotehdas tai paperitehdas kyllä hyvinkin korvaa vaikkapa Rovion tai Supercellin kaltaiset sinänsä ihan kivat innovatiiviset kasvuyritykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. TA kirjoitti 26.5.2017 kello 20:10

    TimoT:
    Eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että nyt on kysyntää enemmän muun Suomen tarjoamille tuotteille ja palveluille. Joskus myöhemmin ehkä kaupungeilla saattaa olla enemmän tarjottavaa, Eli kyse on normaalista talouden kiertokulusta. Jos kasvukeskuksissa on jo nyt runsaasti työttömiä, ei tilanne korjaannu, jos sinne rahdataan niitä lisää. Heitä pitäisi päinvastoin rohkaista muuttamaan työn perässä, tällä kertaa siis esim. Turkuun ja Uuuteenkaupunkiin.

    Suomen BKT on siis selvästi alempi kuin vuonna 2008, kymmenen vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Alan Bridger kirjoitti 26.5.2017 kello 21:09

    “Jos samasta työstä pitäisi kasvukeskuksissa maksaa enemmän kuin niiden ulkopuolella, siirtyisi Helsingissä maakuntiin sellaisia työpaikkoja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingissä. Samalla urbaanien elinkeinojen kehitykselle tulisi Helsingissä enemmän tilaa.”
    Mitähän ovat työpaikat joiden ei tarvitse olla Helsingissä? Entä mitä ovat urbaanit elinkeinot joille olisi enemmän tilaa? Toivoisin konkreettisia esimerkkejä töistä ja ammateista. Ajattelin lähinnä, että Helsingissä tarvitaan määrä määrä oikeita veronmaksajia – yksityispuolen työllistämiä työntekijöitä – jotta kaupungilla on varaa kaikkiin tulevaisuuden suunnitelmiinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. diodi kirjoitti 26.5.2017 kello 21:29

    Kaupunkien kasvun rajoitukset on jarruna kaikkialla.

    Housing Constraints and
    Spatial Misallocation
    , Chang-Tai Hsieh, Enrico Moretti.

    We quantify the amount of spatial misallocation of labor across US cities and its aggregate costs. Misallocation arises because high productivity cities like New York and the San Francisco Bay Area have adopted stringent restrictions to new housing supply, effectively limiting the number of workers who have access to such high productivity. Using a spatial equilibrium model and data from 220 metropolitan areas we find that these constraints lowered aggregate US growth by more than 50% from 1964 to 2009.

    Moretti ja Hsieh siis arvioivat, että Yhdysvaltojen vuosittainen kasvu olisi ollut lähes prosentin suurempi jos kaupugit olisivat pystyneet kasvamaan ilman rajaa.

    7 Policy Implications

    Housing regulations have historically been perceived has having only local effects—affecting the quality of life and housing prices in the local community—and for this reason they have always been set at the municipality level. Our main point
    however is that local housing supply constraints can also have large effects on other cites. Specifically, we find that a major impediment to a more efficient allocation of labor across U.S. cities is the constraint to housing supply in high
    TFP cities. Although labor productivity and labor demand grew most rapidly in New York, San Francisco, and San Jose, thanks to a concentration of human capital intensive industries like high tech and finance, growth in these three cities had limited benefits for the U.S. as a whole. In the presence of strong labor demand, tight housing supply constraints effectively limited employment growth in these cities. We estimate that holding constant land availability, lowering regulatory constraints in New York, San Francisco, and San Jose cities to the level of the median city would increase aggregate output and welfare growth.

    Kannattaa lukea koko paperi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pekka- kirjoitti 26.5.2017 kello 21:36

    No, jättimarkettien rakentaminen seis, kauppojen katteesta 1/4 pois ensin ja se tuottajille. Antaa tuottajien maksaa sillä velkoja pois 15 vuotta. Sitten kaupalta 1/5 pois taas. Mitäs sitten 🤗 ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pekka Vuori kirjoitti 26.5.2017 kello 22:27

    Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2015 työttömiä muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia oli pääkaupunkiseudun kaikista työttömistä 28%, Helsingin seutukunnassa 24% ja muussa Suomessa keskimäärin 8%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ksee kirjoitti 26.5.2017 kello 23:31

    Risto:
    Tuottavuuden parantaminen toimialan sisällä on vaikeaa. Sen sijaan tuottavuuden kasvattaminenon helppoa jos duunariperheen lapset lukevat itsensä diplomi-insinööreiksi. Tuntuu, että hallitus pyrkisi toimimaan juuri päin vastoin.

    Tuottavuus voi parantua, jos lahjakkaat nuoret lukevat dippainsseiksi – sen sijaan sillä, että jokaisesta halukkaasta jani-petteristä tai kukka-maaritista koulutettaisiin DI, voi olla jopa negatiivinen vaikutus. Jo pitkään korkeakouluista on tullut sellaista kuraa, että ihmetyttää mihin järkevään työhön se heikoin segmentti oikein pystyy työllistymään – siis muualle kuin SOL:n siivojaksi tai mäkkärin pihvinpaistajaksi.

    Toki osa ongelmista on synnytetty luonnontieteitä ja matematiikkaa syvästi halveksuvassa peruskoulutusasteessa, mutta kyllä tosiasia on se, että yhdellä kansakunnalla on tietty määrä lahjakkuuspontentiaalia ja kun DI-hommissa olisi suotavaa, että ÄO olisi enemmän kuin yhden keskipoikkeaman verran keskiarvon paremmalla puolella ja muitakin lahjakkuuksia tarvitsevia aloja on, niin on täysin turha haihatella, että jokaisesta aarporaajan ja vaiheompelijan vesasta voisi tulla DI (tms.) koska tasa-arvo ja perustuslaki.

    Itseasiassa joku Sveitsin jakauma nuorten koulutuksessa voisi olla parempi – pantaisiin riittävästi paukkuja huippujen kouluttamiseen mahdollisimman pitkälle ja annettaisiin muille käytännöllinen (mutta samalla perinpohjainen) koulutus suurta lisäarvoa tuottaviin teollisuusammatteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. nakki kirjoitti 27.5.2017 kello 8:04

    Vaikka Ruotsia herrat Suomessa kehuvatkin, niin Ruotsin tapa työllistää on samoille herroille suurinta syntiä. Olisihan se kauheaa jos ihmiset työllistettäisiin julkisella rahalla, eikä pidettäisi työttöminä. Kun Ruotsin kasvukin hipoo jossain neljässä prosentissa, niin johan se todistaa Ruotsin olevan sosialismissaan tuhon tiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. DVA kirjoitti 27.5.2017 kello 12:06

    Yksi selkeä ongelma on Helsingin “merellisen silhuetin” (LUE = Tuomiokirkon säilyttäminen silhuetissa), joka estää Helsinkiä kehittymästä ja kasvamasta.

    Kysyntää asuintornitaloille olisi aivan Helsingin keskustassa vaikka kuinka paljon. Näkymät olisivat kauniit ja talojen korkeuksia voitaisiin porrastaa siten, että keskelle jäisivät korkeimmat tornit.

    Niitä ei tarvitsisi rakentaa Manhattanin tapaan aivan vieri viereen vaan siten, että jokaisen talon jokaiselta sivulta olisi jonkinlainen maisema. Puhtaasti tasogeometrinen ongelma, jonka lukiolainenkin kykenee ratkaisemaan.

    Jos taas Helsingin “merellinen silhuetti” on tärkeintä tässä maailmassa, on hyväksyttävä, että Helsinki ei voi kasvaa niin suureksi kuin on ennustettu. Tällöin kasvu suuntautuu pannukakun vuoksi pääkaupunkiseudun muihin kuntiin.

    Saadaan valtavasti kuolemanhiljaisia nukkumalähiöitä, joissa ei ole palveluita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. DVA kirjoitti 27.5.2017 kello 12:28

    Suomi voisi myös olla “urbaanien pikkukaupunkien Suomi”, jossa on muutama suuri kasvukeskus, kuten nytkin ja sitten joku satakunta pientä, mutta urbaania ja elävää kaupunkia.

    Erityisesti vesistöjen varsilla olevat kaupungit olisivat loistavia urbaaneiksi pikkukaupungeiksi. Tarkoitan tällä sitä, että nimenomaan näissä tiivistämisellä saavutettaisiin etua. Siis, että sieltä maakuntien maaseuduilta siirryttäisiin asumaan niihin maakuntien pikkukaupunkeihin.

    Elin itse nuoruuteni 20-25 tuhannen asukkaan pienessä kaupungissa ja hetkittäin siinä oli eloa. Potentiaalia näissä olisi, koska maa on suhteellisen halpaa, maisemat vesistöjen äärellä ovat loistavat.

    Ainoa ongelma on se, että millä nämä urbaanit pikkukaupungit yhdistettäisiin suuriin urbaaneihin kasvukeskuksiin siten, että liikkuminen olisi nopeaa?

    Nykyisellään Helsingistä ei voi käydä tekemässä työkeikkaa näissä pikkukaupungeissa päiväseltään autolla, junalla tai lentäen.

    Moottoritiet tuovat eloa suurista kasvukeskuksista kauemmaksi. Oulun seudulla tämä on todettu, kuten myös 3-tien ympäristössä. Mutta esimerkiksi Tampereen ja Turun välissä ei ole mitään. Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion välissä ei ole mitään.

    Suomessa pitkät etäisyydet ja hitaat kulkuyhteydet ovat ongelma, johon nimenomaan Keskustan luulisi “koko maan asuttamisen” puolueena haluavan panostaa. Mutta ei, heille tärkeintä on yksityisautoilu. Mutta miten teet töitä, jos ajat? Robottiautoilla tuskin ihan hetkeen ajetaan suomalaisilla maanteillä.

    Suomessa pitäisi ymmärtää se, että koko maata ei voida kehittää samalla reseptillä. Helsingin pitää kilpailla Tukholmaa, Tallinnaa ja Pietaria vastaan. Muita suomalaisia suurempia keskuksia pitäisi kehittää maakuntiensa vetureiksi, joista olisi hyvät yhteydet pienempiin keskuksiin.

    Pitäisi myös ymmärtää se, että aivan koko maan mittakaavassa olisi hyvä saada korkeastikoulutettuja maahanmuuttajia, jotka toisivat mahdollisesti mukanaan paitsi osaamisensa, niin myös yrityksensä.

    Jotta koko Suomi voitaisiin pitää asutettuna siinä mielessä, että jokaisessa maakunnassa olisi ainakin yksi 100 000 asukkaan kaupunki, niin siihen tarvittaisiin koko maan mittakaavassa ryhtiliikettä ja maahanmuuttoa, jossa Suomi poimisi rusinoita pullasta.

    Ei maakuntien Masa ja Pera kykene sillä peruskoulupohjalla kehittämään liiketoimintaa, jolla muut Erkit ja Reijot saadaan siellä maakunnissa koulutettua ja töihin.

    Ei se elämä Helsingin lähiöissä eroa mitenkään minkään muun suomalaisen kaupungin lähiöstä. Samat marketit siellä on. Ainoastaan Helsingin kantakaupungissa on sellaista isomman kaupungin tuntua.

    Lyhyesti: rakentamalla nopeat joukkoliikenneyhteydet ja tiivistämällä kauneimpia pikkukaupunkeja Suomeen saataisiin eloa muuallekkin kuin Helsinkiin ja Tampereelle. Koko Suomen ja Helsingin kehittäminen eivät poissulje toisiaan. Maaseudulle ei enää senttiäkään hajauttamistukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kalle kirjoitti 27.5.2017 kello 13:55

    Jotain hupaisaa on tuossa otsikossa, kun puhutaan suurista kaupungeista ja Suomesta. Kun olisi edes yksi keskisuuri kaupunki, niin voitaisiin jatkaa keskustelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tero Tolonen kirjoitti 27.5.2017 kello 15:10

    Olennaista kai lienee havaita, että kaupungeissa toimivien työntekijöiden laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti.

    Iso ongelma on, että monet näistä kriteereistä ovat ikäänkuin tuntemattomia töitä välittäville tahoille, joten on vaikea löytää pelkästään hakemusten tai ilmoitusten pohjalta hyvin toisilleen sopivia työntekijöitä ja työnantajia. Mutta jos tätä prosessia voitaisiin kohentaa, löydettäisiin varmasti paljon paremmin sopivia henkilötä sopiviin tehtäviin, etenkin jos pystyttäisiin jotenkin vaikkapa tietynlaista rekrydataa anonyymisti louhimalla profiloimaan työpaikkoja ja työntekijöitä niin että vaikkapa jo toteutuneiden valintojen pohjalta voitaisiin luoda käsitystä (ilman ketään syyllistämättä) siitä millaisia henkilöitä johonkin työpaikkaan on aikaisemmin rekrytöity ja siten luoda mahdollisesti pro-aktiivisesti työnhakijoille ehdotuksia työpaikoista, joihin he voisivat olla sopivia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ft maailmalta kirjoitti 27.5.2017 kello 22:58

    Kalle:
    Jotain hupaisaa on tuossa otsikossa, kun puhutaan suurista kaupungeista ja Suomesta. Kun olisi edes yksi keskisuuri kaupunki, niin voitaisiin jatkaa keskustelua.

    Kävin työkeikalla Helsingissä nyt toukokuussa. Olin 4 yötä tornissa ja päivät kalasataman metroaseman kupeessa. Olen siis tänä vuonna ollut Helsingissä enemmän kuin koko 2000 luvulla yhteensä. Helsingissä olen asunut vuonna 1996.

    Oma muistikuvani Helsingistä oli erilainen. Kai se oli maalaispojalle aikoinaan suuri kaupunki. Nyt se näytti lähinnä autiolta ja verkkaiselta paikalta. Edes metroasemaa ei löytänyt ensimmäisellä yrittämällä, kun ajatuksena oli vain kävellä muiden perässä. Kun niitä muita metrolle menijöitä ei vain ollut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 27.5.2017 kello 23:47

    Tero Tolonen:
    Olennaista kai lienee havaita, että kaupungeissa toimivien työntekijöiden laatuvaatimukset kasvavat jatkuvasti…

    Jos Suomeen joskus syntyy kaupunki, niin väitän, että tuo ei pidä paikkansa. Syntyy paljon uusia, matalapalkkaisia ja vähän osaamista vaativia työpaikkoja palvelualoille. Suomessa palveluala on vielä täysin kehittymätöntä verrattuna kaupungistuneisiin yhteiskuntiin.

    Samalla häviää tarve nykyisen laajuiseen sosiaaliturvaan, koska nykyistä useampi saa töitä. Tai toisin päin, liian hyvä sosiaaliturva estää tällä hetkellä yhteiskunnan kehittymisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. max kirjoitti 28.5.2017 kello 10:21

    Otsikkoa pitemmälle lukematta nyt ollaan oikeilla jäljillä ja olennaisen äärellä. Tukholman osuus Ruotsin taloudesta ei ole kasvanut. Syy ei ole että pikkukylät olisivat kasvaneet. Vaan laajalla rintamalla koko Ruotsin kaupunkiekosysteemit ovat kasvaneet kuin synkattuna. Suomessa jostakin syystä pienikin pelkkään Helsinkiin panostamisen kyseenalaistaminen tarkoittaa heti muka “äetsöjä”. Olemme aina vain yhden totuuden maa. Valheessa ei voida elää pitkään. Tarkastelemalla vaikkapa ruotsalaisia pörssiyrityksiä. Aivan niitä kuumimpia kasvuyrityksiäkin. Niitä tulee kaikkialta Ruotsista kuin sieniä sateella. Suomessa ei. Siksi(kin) sijoitan Ruotsiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalle kirjoitti 28.5.2017 kello 13:51

    max:
    … Olemme aina vain yhden totuuden maa. Valheessa ei voida elää pitkään. Tarkastelemalla vaikkapa ruotsalaisia pörssiyrityksiä. Aivan niitä kuumimpia kasvuyrityksiäkin. Niitä tulee kaikkialta Ruotsista kuin sieniä sateella. Suomessa ei. Siksi(kin) sijoitan Ruotsiin.

    Suomesta on verotettu yritystoiminnalle välttämättömät pääomat pois. Kenelläkään ei saa olla paremmin kuin muilla, on kasvun ja työllisyyden kannalta kestämätön periaate.

    Viimeisin pääomia luonut lainsäädäntö oli kieltolaki! Sen kansanterveydellisesti vahingot olivat kuitenkin niin suuret, ettei sitä voi suositella.

    NOKIA ja sen optiot olisi ollut mahdollisuus luoda yksityisiä pääomia, mutta sekin sössittiin verottamalla optiotulot palkkatulona. Ei tarvitse olla idiootti päästäkseen suunnittelemaan suomalaista verotusta, mutta jäljestä päätellen se on kuitenkin suositus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Isaiah kirjoitti 28.5.2017 kello 15:08

    On luonnollisesti selvää, että Helsingin rooli on iso, ja Helsingin seudun kasvun pitäisi antaa tapahtua.

    Mutta toinen tärkeä ja ehkä hieman hankalampi kysymys on se, millainen Helsingin ulkopuolinen kaupunkiverkko olisi talouskasvun näkökulmasta paras ja miten tuollaiseen optimaalisen kaupunkiverkoston suuntaan voitaisiin päästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. TA kirjoitti 28.5.2017 kello 15:11

    Nyt kantsii satsata Varsinais-Suomeen. Helsinki-Tampere-käytävä, hah!

    Osmokin on dissannut Turun-seutua enemmän kuin mitään muuta aluetta. Itse asiassa hän ei ole kai suhtatunut mihinkään kuntaan negatiivisesti paitsi Turkuun.

    Kun vanhaksi elää ja seuraa maailman tapahtumia, ehkä sitä jotain oppii. Minä esimerkiksi olen oppinut, että näitä alueellisia intohimoja on aina ja välillä yksi pääsee voitolle ja sitten toinen.

    Kekkonen halusi pitää koko Suomen asuttuna. Ei onnistunut.

    Joku aika sitten oli Tukholma-Pietari-Väylä.

    Sitten tamperelaiset saivatkin kaikki puhumaan Helsinki-Tampere käytävästä. Senhän piti mennä jossain visioissa Ouluun ja sielä Jäämerelle!

    Ja sitten on tietty olleet nämä ajatukset siitä, miten kaikki lopulta muuttaa Helsingin tienoille – ja siitä tunneli Berliiniin vai mihin se oli?

    Lopulta kai kaikkein vahingollisin aluepolitiikka on kuitenkin ollut kepun pyrkimys ja kyky hidastaa kaupungistumista.

    Ja kai sitä voi samaan syssyyn lytätä vasemmiston ja persujen järjettömän pyrkimyksen hidastaa maahanmuuttoa. Nyt sitten niitetään seuraavatkin vuosikymmenet, mitä tyhmät kylvivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville kirjoitti 28.5.2017 kello 16:34

    max: Aivan niitä kuumimpia kasvuyrityksiäkin. Niitä tulee kaikkialta Ruotsista kuin sieniä sateella. Suomessa ei. Siksi(kin) sijoitan Ruotsiin.

    Pitää huomioida maantiede. Ruotsin väestö on suureksi osaksi Helsingin eteläpuolella – kolmiossa Tukholma – Oslo – Kööpenhamina (+ Hampuri). Lisäksi Ruotsissa on historiallisesti asuttu paljon urbaanimmin kuin Suomessa, pikkukaupungeissakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ft maailmalta kirjoitti 28.5.2017 kello 23:07

    TA:

    Osmokin on dissannut Turun-seutua enemmän kuin mitään muuta aluetta. Itse asiassa hän ei ole kai suhtatunut mihinkään kuntaan negatiivisesti paitsi Turkuun.

    Turku oli viime vuonna kovimman kasvun tehnyt kaupunkikeskusta. Kakkosta en muista, mutta kolmas oli Lappeenranta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Eila er kirjoitti 28.5.2017 kello 23:09

    Niin miksi duunarityöt ei mahdu enää Helsinkiin? Onko surkea yrityksille?
    Entä ovatko tukholmalaiset helsinkiläisiä onnellisempia tai tyytyväisempiä elämään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. DVA kirjoitti 28.5.2017 kello 23:38

    TA:
    Nyt kantsii satsata Varsinais-Suomeen. Helsinki-Tampere-käytävä, hah!

    Osmokin on dissannut Turun-seutua enemmän kuin mitään muuta aluetta. Itse asiassa hän ei ole kai suhtatunut mihinkään kuntaan negatiivisesti paitsi Turkuun.

    Kun vanhaksi elää ja seuraa maailman tapahtumia, ehkä sitä jotain oppii. Minä esimerkiksi olen oppinut, että näitä alueellisia intohimoja on aina ja välillä yksi pääsee voitolle ja sitten toinen.

    Kekkonen halusi pitää koko Suomen asuttuna. Ei onnistunut.

    Joku aika sitten oli Tukholma-Pietari-Väylä.

    Sitten tamperelaiset saivatkin kaikki puhumaan Helsinki-Tampere käytävästä. Senhän piti mennä jossain visioissa Ouluun ja sielä Jäämerelle!

    Ja sitten on tietty olleet nämä ajatukset siitä, miten kaikki lopulta muuttaa Helsingin tienoille – ja siitä tunneli Berliiniin vai mihin se oli?

    Lopulta kai kaikkein vahingollisin aluepolitiikka on kuitenkin ollut kepun pyrkimys ja kyky hidastaa kaupungistumista.

    Ja kai sitä voi samaan syssyyn lytätä vasemmiston ja persujen järjettömän pyrkimyksen hidastaa maahanmuuttoa. Nyt sitten niitetään seuraavatkin vuosikymmenet, mitä tyhmät kylvivät.

    Helsingin seutu miljoona asukasta, Tampereen seutu puoli miljoonaa asukasta, 3-tien varsi junaratoineen on oikea elämän virta, jossa kulkee tavara, pendelöijät ja raha.

    Varsinais-Suomi? Pari paattia, jotka ovat kohta taas valmiita, sitten itketään työttömyyttä. Yksi autotehdas ei vielä maakuntaa pidä elossa.

    Varsinais-Suomella on tärkeämpi tehtävä maataloustuottajana..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Koti-isä kirjoitti 29.5.2017 kello 9:05

    DVA:
    rakentamalla nopeat joukkoliikenneyhteydet ja tiivistämällä kauneimpia pikkukaupunkeja Suomeen saataisiin eloa muuallekkin kuin Helsinkiin ja Tampereelle.

    Nopea joukkoliikenne on niin kallista järjestää, että se ei toimi ilman joukkoja. 200 km/h juhayhteyttä edes kerran tunnissa ei kannata ylläpitää muutaman matkustajan takia. Maailman mittakaavassa superharvaan asutussa Suomessa tämä onnistuu ainoastaan Helsingin ja Tampereen välillä. Johonkin Mikkeliin pystytään ajamaan kannatavasti IC:llä ja Onnibussilla muutaman kerran päivässä.

    Odotellaan sitä aika pian koittavaa päivää, kun saadaan tänne tuhansien järvien maahan satamiljoonaa afrikkalaista ilmastopakolaista, niin alkaa olemaan joukkoja kuljetettavaksi. Siitä alkaa todellinen kasvu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. max kirjoitti 29.5.2017 kello 9:27

    “Nyt Helsingin verotuloja siirretään 300 miljoonaa euroa vuodessa köyhien kuntien verotuloja täydentämään.”

    Voin huojentaa tätä huolta. Voi ajatella, että Suomessa(kin) on voimakas suku- tai ikäpolvikulttuuri. Mutta sen sijaan, että nuoren työvoiman ikääntyneet sukulaiset asutetaan myös eiroihin ja katajanokkiin niin he jäävätkin kuin sanattomasta sopimuksesta kasvattajaseurojen seniorijäseniksi äetsöihin. Mutta tästä jopa ainutlaatuisen voimakkaasta ikäpolvikulttuuristamme johtuen heitä ei jätetä heitteille vaan pari euroa per nuppi autetaan hoivassa. Hienoa! Tämä on suomalaista kulttuuria josta voikin olla ylpeä. Joidenkin etnisten kulttuurien suku- ja klaaniajattelu on ihan näpertelyä meidän rinnalla. Hurraa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. TA kirjoitti 29.5.2017 kello 10:21

    DVA: Varsinais-Suomi? Pari paattia, jotka ovat kohta taas valmiita, sitten itketään työttömyyttä. Yksi autotehdas ei vielä maakuntaa pidä elossa.
    Varsinais-Suomella on tärkeämpi tehtävä maataloustuottajana..

    Jos Esko Ahoon on uskominen, Turun tienoille pitäisi muuttaa muutamassa vuodessa ehkä noin 30 000 ihmistä täyttämään talouskasvun luomat työpaikat (mukaan on siis laskettu paitsi ne Aamulehdessäkin mainitut isot investoinnin – telakka, Rolls Royce, autotehdas – kuin myös muut uudet teolliset työpaikat plus vielä perheet ja palveluihin syntyvät työpaikat).

    Siinä on haaste, joka pitää ottaa tosissaan myös pääkaupungissa varsinkin, koska se 30 000 pitäisi Ahon mukaan pitkälti löytyä juuri sieltä. Vaikka Tampereella on isot työttömien massat, Aho ei usko, että heistä on töiden tekijöiksi. Masentava näkökulma mutta …

    Jostain syystä Aho ei lehtijuttujen perusteella myöskään uskonut, että muuttajia riittäisi ulkomailtakaan. Ehkä siinä puhui entinen poliitikko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jyrki Patomäki kirjoitti 29.5.2017 kello 10:50

    Mikä oikeasti on syy ja mikä seurausta?

    Osmo:”Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua.”

    Epäilen näin suoraviivaista lähtökohtaa. Kaupunkien kasvu on eri asia kuin talouskasvu. Talouskasvun moottori saattaakin olla muuta kuin kaupunkien kasvun seuraus. Päinvastoin se voikin mennä niin päin, että kaupungit kasvavat, kun talous kasvaa jossain muualla tai koko maassa. Tätä tukee sekin havainto, että Tukholma kasvaa nopeammin kuin Helsingin seutu, sillä koko Ruotsin talouskasvu on ollut koko Suomen talouskasvua nopeampaa.

    Luulenpa, että kaupungit kasvavat ripeästi niissäkin maissa (tai usean valtion muodostamalla alueella), missä talous on kasvanut kaukana aavikolla tai merellä olevien öljylähteiden varassa. Pohjanmeren öljynporauksen huolto toki on paljolti lähimpien kaupunkien varassa ja tuo niihin väestönkasvua, mutta tämä öljy on osaltaan lisännyt myös öljynporauslauttoja valmistaneiden maiden talouskasvua ja sen seurauksena kaupungistumista aivan muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. R.Silfverberg kirjoitti 29.5.2017 kello 10:52

    DVA:

    Lyhyesti: rakentamalla nopeat joukkoliikenneyhteydet ja tiivistämällä kauneimpia pikkukaupunkeja Suomeen saataisiin eloa muuallekkin kuin Helsinkiin ja Tampereelle. Koko Suomen ja Helsingin kehittäminen eivät poissulje toisiaan. Maaseudulle ei enää senttiäkään hajauttamistukea.

    Suomessa pitäisi olla n 20 miljoonaa asukasta niin voitaisiin pikkukaupunkien verkko pitää pystyssä em kuvailemallasi tavalla.

    Sen vaatiman infran rakentaminen ja ylläppito eli luotijunaratojen ja moottoriteidn, maksaa, eikä veronmaksajat ole halukkaita että ne menisivät terveydenhoidon ja koulutuksen edelle. Siksi tällaisia pikkukaupunkien verkkoja näkee pääasiassa vain tuiheään asutussa keski-Euroopassa.

    Suomen kaltaisen vähävälkisen ja harvaan asutun maan kannattaa pitää mahdollisimman isoa pääkaupunkia ja muutama etäisempi iso aluekeskus jotka eivät kilpaile pääkaupungin kanssa. Meidän verrokkimaamme ovat Norja, Kanada, Australia ja tietyiltä osilta myös Venäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. arkkitehti kirjoitti 29.5.2017 kello 14:55

    Isaiah:
    On luonnollisesti selvää, että Helsingin rooli on iso, ja Helsingin seudun kasvun pitäisi antaa tapahtua.

    Mutta toinen tärkeä ja ehkä hieman hankalampi kysymys on se, millainen Helsingin ulkopuolinen kaupunkiverkko olisi talouskasvun näkökulmasta paras ja miten tuollaiseen optimaalisen kaupunkiverkoston suuntaan voitaisiin päästä?

    Kaupunkien rakentaminen on vielä helppoa, paljon suurempi ongelma on se, miten kuolevat kunnat saattohoidetaan kunniallisesti erämaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tapio kirjoitti 29.5.2017 kello 18:20

    Eila er:
    Niin miksi duunarityöt ei mahdu enää Helsinkiin? Onko surkea yrityksille?

    Vastaus riippuu vähän siitä, mitä duunarityöllä tarkoitat. Jos tarkoitat laajamittaista tavaran valmistusta tai logistiikkaa, niihin tarvitaan maa-alaa tai vähintäänkin kerrosalaa, jotka ovat Helsingissä kalliita. Raskas liikenne on lisäksi vähän tukkoista. Materiaalisen tuotteen jalostusarvon pitää olla todella korkea, jotta sitä Helsingissä kannattaa valmistaa.

    Immateriaalisten tuotteiden valmistus, m.l. palvelut, hallinto, suunnittelu yms eivät yleensä vaadi kovin suuria neliömääriä eivätkä raskasta liikennettä. Näitä ei nyt pidetä duunarityönä, vaikka monissa palveluissa tarvitaan (käsin tehtävää) suorittavaa työtä

    Rakentaminen ja kunnossapito ovat sitten omat juttunsa. Helsingin kokoisessa, kasvavassa kaupungissa tarvitaan aikamoinen armeija rakennusmiehiä sekä uudisrakentamiseen, kunnossatitoon että remontteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. åke kirjoitti 29.5.2017 kello 22:33

    Yksi asia oli oikein Soininvaaran kirjoituksessa: olisi annettava mahdollisuus suurempiin alueellisiin palkkaeroihin. Työehtosopimusten yleissitovuus tyhjentää maaseutua ja pikkukaupunkeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. JTS kirjoitti 30.5.2017 kello 1:27

    Toivottavasti jossain välissä pohdit mitä merkitsee kiihtyvä eläköitymisen – ennätysvuosi oli jo 2016 ja lisää tulossa.
    Tämä kun vaikuttaa niin talouden reunaehtoihin kuin maahanmuuttoon.

    Verotus, ay-liikkeen iso rooli, ikäihmisten erottamisen mahdottomuus ja palkkataso kun eivät ole Ruotsia haitanneet vaan Tukholma on Lontoon ja Berliinin jälkeen parhaita paikkoja kadvuyittäjille – tai ainakin Tukholma heitä kutsuu. Malmö/Lund ja Göteborg menestyvät myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Syltty kirjoitti 30.5.2017 kello 9:23

    JTS: ikäihmisten erottamisen mahdottomuus ja palkkataso k

    Ruotsissa ei juuri harrasteta yleiskorotuksia, joten ikäihmisten palkkojen pitäisi olla lähempänä sitä, mikä on heidän tuottavuutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. DVA kirjoitti 30.5.2017 kello 10:02

    TA: Jos Esko Ahoon on uskominen, Turun tienoille pitäisi muuttaa muutamassa vuodessa ehkä noin 30 000 ihmistä täyttämään talouskasvun luomat työpaikat (mukaan on siis laskettu paitsi ne Aamulehdessäkin mainitut isot investoinnin – telakka, Rolls Royce, autotehdas – kuin myös muut uudet teolliset työpaikat plus vielä perheet ja palveluihin syntyvät työpaikat).

    Eikös se sananlasku sano: “Esko Aho, latvasta laho”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 30.5.2017 kello 10:48

    DVA: Yksi selkeä ongelma on Helsingin “merellisen silhuetin” (LUE = Tuomiokirkon säilyttäminen silhuetissa), joka estää Helsinkiä kehittymästä ja kasvamasta.

    Ottmatta nyt muuten tähän lillukanvarteen kantaa, tuon rajoitteen poistamisella ei olisi juuri mitään vaikutusta, koska parilla hassulla vähän korkeammalla tornilla ei Helsingin rakennuskannan mittakaavassa ole mitään vaikutusta. Oletan siis, että et tarkoita että puramme ja rakennamme Vironniemen uudestaan, jolle tosiaan olisi kaikenlaisia juridisiakin esteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. R.Silfverberg kirjoitti 30.5.2017 kello 13:17

    Syltty: Ruotsissa ei juuri harrasteta yleiskorotuksia, joten ikäihmisten palkkojen pitäisi olla lähempänä sitä, mikä on heidän tuottavuutensa.

    Mitä tarkoitat yleiskorotuksilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. DVA kirjoitti 30.5.2017 kello 13:37

    tpyyluoma: Ottmatta nyt muuten tähän lillukanvarteen kantaa, tuon rajoitteen poistamisella ei olisi juuri mitään vaikutusta, koska parilla hassulla vähän korkeammalla tornilla ei Helsingin rakennuskannan mittakaavassa ole mitään vaikutusta. Oletan siis, että et tarkoita että puramme ja rakennamme Vironniemen uudestaan, jolle tosiaan olisi kaikenlaisia juridisiakin esteitä.

    Katso yle areenasta Maamme sarjasta osa, jossa lennellään etelärannikolla ja Helsingissä. Helikopteri saapuu Helsinkiin matalalla vettä viistäen ulapalta ja kas kummaa, mikäs siellä paistattelee koko muun rakennuskannan yläpuolella? Oikein pitkät portaat, että koko tuomiokirkko nousee kaiken muun ylle.

    Koko Helsingin kantakaupunki on pannukakku ja kysyntää olisi valtavasti korkeammille asuintorneille. Eivät ihmiset halua Helsingin kantakaupunkiin rapistuvien rötisköjen eli “arvotalojen”vuoksi vaan sen kaupungin, joka siellä on.

    Tornitaloihin sopii enemmän asukkaita ja kaupunki kasvaisi nopeammin. Yltiökristillisessä maassa ajatus maan matosen asumisesta kirkon tornia korkeammalla on kammottava meidän hihhuleille päättäjillemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ville kirjoitti 30.5.2017 kello 16:27

    DVA: Koko Helsingin kantakaupunki on pannukakku ja kysyntää olisi valtavasti korkeammille asuintorneille.

    Ei tornitaloille niin valtavasti kysyntää ole. Nykyaikaisille toimitiloille ne eivät oikein sovellu ja asunnotkin menevät nihkeästi kaupaksi.
    Halvoille asunnoille olisi valtavasti kysyntää, mutta tornitalojen asunnot ovat yleensä tavallista kalliimpia. Luultavasti paras ratkaisu on rakentaa lisää kunnollista kaupunkia – niin, että syntyy monia houkuttelevia keskustoja – jolloin kysyntä jakautuu laajemmalle alueelle. Se, miten tämä tehdään onnistuneesti, on tietenkin lähes yhtä haastava tehtävä kuin korvata koko kantakaupunki uusilla korkeammilla taloilla 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2017 kello 16:38

    Ei tornitaloille niin valtavasti kysyntää ole.

    …mutta tornitalojen asunnot ovat yleensä tavallista kalliimpia. ..

    Yrittäisit päättää. Ei kysyntää vai niin haluttuja, että kalliita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Ville kirjoitti 30.5.2017 kello 17:08

    Osmo Soininvaara: Yrittäisit päättää. Ei kysyntää vai niin haluttuja, että kalliita.

    Kysyntää ei ole tarpeeksi, koska rakentamisen aloitusta siirretään. Neliöhinta on hyvin korkea ylimmissä kerroksissa, alemmissa jopa kohtuullinen. Pelkästään ylimmän kerroksen asuntoja ei valitettavasti voi rakentaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ville kirjoitti 30.5.2017 kello 17:15

    Osmo Soininvaara: Yrittäisit päättää. Ei kysyntää vai niin haluttuja, että kalliita.

    Tornitalon rakentaminen on kalliimpaa kuin matalampien talojen. Jos vain ylimmistä kerroksista saadaan hyvä hinta ja alemmat joudutaan myymään normaaliasuntojen hintaan, rakentaminen ei välttämättä ole kovin kannattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Pekka T. kirjoitti 30.5.2017 kello 19:09

    Olen kaupunkien tukemisesta aika lailla samaa mieltä kuin Osmo Soininvaara. Uskon, että yhteiskuntien kannattaa kokonaisetunsa takia tukea kasvukeskuksia, sillä siihen suuntaanhan kehitys näyttää luonnostaan kulkevan.

    Tavallinen maallikko, jolla ei ole asian suhteen erityisiä intohimoja, on silti hieman hämillään, sillä myös voimakkaan vastustavia kannanottoja näkee. Tuntuu kuitenkin siltä, että tämä vastustus tapahtuu ennen kaikkea aate edellä. Tällöin lienee ensin olemassa kaupunkikielteinen näkemys, ja tosiasiat muotoillaan tai runtataan sitten siihen sopiviksi.

    Taloudellisen menestyksen ei kuitenkaan pidä olla ainoa arvomme. Haluamme esimerkiksi varmaan myös pitää koko maan pääosin asuttuna. Tässä kannattanee, sopivasti ohjaten, panna markkinat töihin. Osa yhteiskunnan toiminnoista soveltuu muualle kuin kasvukeskuksiin hyvin. Jopa taloudellisesti, tai ainakin vähäisin yhteiskunnallisin panostuksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Lundvistin Julle kirjoitti 30.5.2017 kello 19:19

    Osmo Soininvaara: Yrittäisit päättää. Ei kysyntää vai niin haluttuja, että kalliita.

    Kalliita rakentaa ja sen vuoksi hitaita myydä. Bisnes onnistuu, kun rakennetaan sopivina annoksina hyville paikoille, eli esim. Kalasatamaan neljä tornia vuosikymmenessä, joista matkalla yksi muutetaan vielä hotelliksi tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noita asuntoja käsissään vielä kolme vuotta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asuntosijoittaja ei pelasta ja osta könttää. Ekan tornin asunnot tulivat 16 kk sitten myyntiin ja noin 50 näyttää olevan edelleen myymättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. DVA kirjoitti 30.5.2017 kello 20:30

    Ville: Ei tornitaloille niin valtavasti kysyntää ole. Nykyaikaisille toimitiloille ne eivät oikein sovellu ja asunnotkin menevät nihkeästi kaupaksi.
    Halvoille asunnoille olisi valtavasti kysyntää, mutta tornitalojen asunnot ovat yleensä tavallista kalliimpia. Luultavasti paras ratkaisu on rakentaa lisää kunnollista kaupunkia – niin, että syntyy monia houkuttelevia keskustoja – jolloin kysyntä jakautuu laajemmalle alueelle. Se, miten tämä tehdään onnistuneesti, on tietenkin lähes yhtä haastava tehtävä kuin korvata koko kantakaupunki uusilla korkeammilla taloilla 😉

    Asuntojen hintataso kertoo, että miten haluttua tuo alue on.

    Kun vanha talo korvataan tornitalolla, tapahtuu se markkinaehtoisesti.

    Kun rakennetaan uutta keskustaa, tarvitaan valtion ja kunnan rahoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. tuen maksaja kirjoitti 30.5.2017 kello 23:10

    Lundvistin Julle: Kalliita rakentaa ja sen vuoksi hitaita myydä. Bisnes onnistuu, kun rakennetaan sopivina annoksina hyville paikoille, eli esim. Kalasatamaan neljä tornia vuosikymmenessä, joista matkalla yksi muutetaan vielä hotelliksi tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noita asuntoja käsissään vielä kolme vuotta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asuntosijoittaja ei pelasta ja osta könttää. Ekan tornin asunnot tulivat 16 kk sitten myyntiin ja noin 50 näyttää olevan edelleen myymättä.

    Jos eläisimme markkinataloudessa, niin asuntojen hinta laskisi nopeasti sille tasolle, etttä menisivät kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. QTC kirjoitti 31.5.2017 kello 8:12

    Osmo Soininvaara: Yrittäisit päättää. Ei kysyntää vai niin haluttuja, että kalliita.

    Jos uskomme Kauppalehden keskustelupalstaa, ja miksi emme uskoisi, niin neliökohtaiset rakentamiskustannukset ovat pienimmillään kahdeksankerroksisessa pistetalossa. Korkeammissa rakennuksissa tarvitaan tuplajärjestelmiä ja ties mitä.

    Jos myyntihinta on joka tapauksessa sijainnista tms. johtuen riittävän suuri niin miksei korkeitakin taloja kannata rakentaa. Paras kate tulee kuitenkin matalammista taloista. Alimpien kerrosten asunnot täytyy joka tapauksessa myydä samalla markkinahinnalla kuin matalan naapuritalon kämpät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. DVA kirjoitti 31.5.2017 kello 8:49

    Lundvistin Julle: Kalliita rakentaa ja sen vuoksi hitaita myydä. Bisnes onnistuu, kun rakennetaan sopivina annoksina hyville paikoille, eli esim. Kalasatamaan neljä tornia vuosikymmenessä, joista matkalla yksi muutetaan vielä hotelliksi tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noita asuntoja käsissään vielä kolme vuotta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asuntosijoittaja ei pelasta ja osta könttää. Ekan tornin asunnot tulivat 16 kk sitten myyntiin ja noin 50 näyttää olevan edelleen myymättä.

    Se kysyntä ei ole Kalasatamassa vaan keskustassa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tuomas L. kirjoitti 31.5.2017 kello 8:51

    Asunnonostajasegmentti, joka on valmis maksamaan reilusti ylimääräistä vain asuakseen tornitalossa on oletettavasti melko pieni Helsingin kokoisessa kaupungissa. Tornitalojen asuntoihin on ollut patoutunutta kysyntää, joka nakyy korkeina hintoina kun rakennuskorkeuksia on voimakkaasti rajoitettu. Nyt kun torneja nousee joka puolelle, tarjonta laskee hinnat nopeasti tasolle, jolla tornien rakentaminen ei enää kannata, koska rakennuskustannukset neliötä kohti ovat suuremmat kuin matalassa rakentamisessa.

    Kantakaupungin laajentaminen ja kantakaupunkimaiset kaupunkikeskustat raideliikenteen yhteydessä ovat ratkaisut, jolla asuntokysyntään oikeasti vastataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. R.Silfverberg kirjoitti 31.5.2017 kello 8:54

    Ville: Tornitalon rakentaminen on kalliimpaa kuin matalampien talojen. Jos vain ylimmistä kerroksista saadaan hyvä hinta ja alemmat joudutaan myymään normaaliasuntojen hintaan, rakentaminen ei välttämättä ole kovin kannattavaa.

    Koska tornitalo tarvitsee kuitenkin jonkun verran parkkipaikkoja niin ehdotan että alimmat n 7 kerrosta on parkkitaloa ja sen päällä olevat kerrokset asuinkerroksia. Silloin kaiikilla asukkailla on vähintään sen verran näköalaa kuin 8-kerroksisen talon ylimmästä kerroksesta on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Syltty kirjoitti 31.5.2017 kello 12:24

    R.Silfverberg: Mitä tarkoitat yleiskorotuksilla?

    Yleiskorotus = jokaiselle työntekijälle sama %-korotus.

    Vanhempien kohdalla näkyy siinä, että jos työteho, ammattitaito ja palkkaus siinä mukana on piikannut 40-50 vuoden välissä, yleiskorotukset nostaa palkkaa vielä uran loppuun saakka, vaikka tehot olisivatkin jo menossa alaspäin.

    Sama tietenkin virherekrytointien taikka virhepalkankorotusten kohdalla. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin nostaa pätevä kaveri vaativampaan hommaan paremmalla palkalla ja huomata, että hyppy olikin liian kova. Ja yleiskorotusten takia on muuten pitkä tie korjata tehtyjä virheitä, paitsi tietenkin irtisanomisten kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. vk kirjoitti 31.5.2017 kello 18:12

    Lundvistin Julle: Kalliita rakentaa ja sen vuoksi hitaita myydä. Bisnes onnistuu, kun rakennetaan sopivina annoksina hyville paikoille, eli esim. Kalasatamaan neljä tornia vuosikymmenessä, joista matkalla yksi muutetaan vielä hotelliksi tjsp. Veikkaan, että SRV:llä on noita asuntoja käsissään vielä kolme vuotta siitä, kun viimeinen torni on pystyssä, jos joku suurehko asuntosijoittaja ei pelasta ja osta könttää. Ekan tornin asunnot tulivat 16 kk sitten myyntiin ja noin 50 näyttää olevan edelleen myymättä.

    50 myymättä?

    Taloon muistaakseni tulee noin 280 asuntoa, joten alle 20% myymättä kun talon valmistumiseen on 2 vuotta. Tällä perusteella kohde on myynyt oikein hyvin. Hinnat ovat kyllä korkeat (kuten kaikissa uusissa kovan rahan asunnoissa pk-seudulla) ja asuntosijoittajana jätän ainakin ensimmäisen tornin väliin.

    Sen verran olen maailmalla majaillut korkealla, että uskon torniasuntojen kysynnän jatkuvan hyvänä myös jatkossa kunhan rakennusliikkeiden ahneus pysyy kurissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. R.Silfverberg kirjoitti 31.5.2017 kello 22:41

    Syltty: Yleiskorotus = jokaiselle työntekijälle sama %-korotus.

    Vanhempien kohdalla näkyy siinä, että jos työteho, ammattitaito ja palkkaus siinä mukana on piikannut 40-50 vuoden välissä, yleiskorotukset nostaa palkkaa vielä uran loppuun saakka, vaikka tehot olisivatkin jo menossa alaspäin.

    Sama tietenkin virherekrytointien taikka virhepalkankorotusten kohdalla. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin nostaa pätevä kaveri vaativampaan hommaan paremmalla palkalla ja huomata, että hyppy olikin liian kova. Ja yleiskorotusten takia on muuten pitkä tie korjata tehtyjä virheitä, paitsi tietenkin irtisanomisten kautta.

    Suomen TES-yleiskorotukset ovat niiin pieniä että ne nippa nappa seuraa rahan arvon tai elinkustannusten kehitystä.

    En tiedä millainen systeemi Ruotsissa on. Kyllä heillä on varmaan kaikkia koskevia TES ja kuoppakorotuksia.

    Julkisen sektorin ikälisät on sitten eri asia, niitä ei mielestäni pitäisi maksaa työvuosien mukaan vaan sen mukaan miten osaa, kuten yksityisellä puolela.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Ville kirjoitti 31.5.2017 kello 23:10

    Taloon muistaakseni tulee noin 280 asuntoa, joten alle 20% myymättä kun talon valmistumiseen on 2 vuotta. Tällä perusteella kohde on myynyt oikein hyvin

    Ne on varattu, ei muyty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. QTC kirjoitti 1.6.2017 kello 11:15

    vk: 50 myymättä?

    Taloon muistaakseni tulee noin 280 asuntoa, joten alle 20% myymättä kun talon valmistumiseen on 2 vuotta. Tällä perusteella kohde on myynyt oikein hyvin.

    Yhtään asuntoa ei ole myyty vaan alustavasti varattu: http://www.redi.fi/asunnot/asuntohaku/

    Ja se tarkoittaa seuraavaa: “Tee alustava varaus. Netissä tekemäsi varaus ei sido sinua, vaan saat miettimisaikaa ennen kaupantekoa.”

    Eipä taida toisen tornin työmaa käynnistyä ihan heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. QTC kirjoitti 1.6.2017 kello 11:24

    QTC: Yhtään asuntoa ei ole myyty vaan alustavasti varattu: http://www.redi.fi/asunnot/asuntohaku/

    Korjaus: Listalla taitavat olla vain myymättömät asunnot eli niitä todellakin on myyty. Mutta, myytyjä on vähemmän kuin aiemmin. Eli aika moni on perunut kaupan ja kärsinyt käsirahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. vk kirjoitti 1.6.2017 kello 13:40

    QTC: Korjaus: Listalla taitavat olla vain myymättömät asunnot eli niitä todellakin on myyty. Mutta, myytyjä on vähemmän kuin aiemmin. Eli aika moni on perunut kaupan ja kärsinyt käsirahan.

    On todellakin myyty. Listan perusteella noin 220 myyty. Vapaana 21 ja alustavasti varattuja 45 kpl.

    Jos nuo luvut pitävät paikkansa, niin lonkalta heittäen yksikään iso asuntokohde ei ole pk-seudulla myynyt noin hyvin 2 vuotta ennen valmistumistaan.

    Normaalisti tällaisessa aluerakentamisessa parhaat tontit säästetään viimeiseksi. Näin taitaa olla tässäkin tapauksessa. Erittäin todennäköisesti seuraava torni lähtee markkinointiin ennen kuin ensimmäinen valmistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Syltty kirjoitti 1.6.2017 kello 14:05

    R.Silfverberg: Suomen TES-yleiskorotukset ovat niiin pieniä että ne nippa nappa seuraa rahan arvon tai elinkustannusten kehitystä.

    Ihan viime vuosina ovat olleet, mutta esimerkiksi ennen 2008 kriisiä vedeltiin 2% / vuosi yleiskorotuksilla. Omalla alalla 2007 vedettiin hulppealla 3,9% yleiskorotuksella aivan suoraan täyteen taantumaan, 2008 alkuvuodesta tuli 2,5% vapaasti jaettava korotus ja heti perään loppuvuodesta 2,5% yleiskorotus. Sitten taas 2009 2,5% yrityskohtainen korotus.

    Ja meidän ala sentään on joustava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. ksee kirjoitti 1.6.2017 kello 15:00

    R.Silfverberg:

    En tiedä millainen systeemi Ruotsissa on. Kyllä heillä on varmaan kaikkia koskevia TES ja kuoppakorotuksia.

    Eikös ruotsalainen systeemi toimi niin, että ylemmällä tasolla sovitaan ainoastaan kustannusvaikutusten suuruudesta ja firmat voivat itse sitten päättää miten kustannukset jakautuvat palkankorotuksiin ja muihin toimiin – ja tietysti myös sen kuka saa korotukset ja kuka ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Ville kirjoitti 1.6.2017 kello 15:19

    QTC: Korjaus: Listalla taitavat olla vain myymättömät asunnot eli niitä todellakin on myyty. Mutta, myytyjä on vähemmän kuin aiemmin. Eli aika moni on perunut kaupan ja kärsinyt käsirahan.

    Klikkaamalla “näytä varatut” tulee kaikki näkyviin. Varattuja, alustavasti varattuja ja vapaita on 110. Onko loput 170 siis myyty vai eivät ole vielä myynnissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Keskustelija kirjoitti 1.6.2017 kello 15:39

    Kaipaisin kannanottoa eläkejärjestelmän reiluuteen nuorten näkökulmasta. Toivottavasti tästä erittäin tärkeästä aiheesta saisi kannanoton esim blogikirjoituksena. Esim. alla olevan jutun tiedot ovat aika kylmääviä.

    http://www.city.fi/blogit/7/mummot+vastaan+nuoriso/132894

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. tuen maksaja kirjoitti 1.6.2017 kello 16:22

    R.Silfverberg:
    Julkisen sektorin ikälisät on sitten eri asia, niitä ei mielestäni pitäisi maksaa työvuosien mukaan vaan sen mukaan miten osaa, kuten yksityisellä puolela.

    Ikälisät? Mitkä ihmeen ikälisät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Tapio kirjoitti 1.6.2017 kello 19:33

    tuen maksaja: Ikälisät? Mitkä ihmeen ikälisät?

    Nyt kai sen nimi on julkisella puolella työkokemuslisä. Yksityisellä puolella on vastaavia lisiä, mutta ne ovat pienempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Pekka Vuori kirjoitti 1.6.2017 kello 20:37

    Keskustelija:
    Kaipaisin kannanottoa eläkejärjestelmän reiluuteen nuorten näkökulmasta.

    Kun 65 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten miesten elinajanodote on 83 ja naisten 86 vuotta (Netta Mäki, Kvarttiblogi 2016), ja odote edelleen kasvaa, hyvin suurella osalla jäisi paljon terveitä eläkevuosia vaikka eläkeikä nostettaisiin heti 70 vuoteen. Ja monella on myös halu tehdä töitä pitkään, se on jo nähtävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. keskustelija kirjoitti 1.6.2017 kello 23:48

    Pekka Vuori: Kun 65 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten miesten elinajanodote on 83 ja naisten 86 vuotta (Netta Mäki, Kvarttiblogi 2016), ja odote edelleen kasvaa, hyvin suurella osalla jäisi paljon terveitä eläkevuosia vaikka eläkeikä nostettaisiin heti 70 vuoteen. Ja monella on myös halu tehdä töitä pitkään, se on jo nähtävissä.

    Jos luit jutun niin nuorten eläkeikä ampuu jo yli 70v:n ja heidän eläkemaksunsa tulevat olemaan massiivisia ja maksetuista varoista noin 70 % takaisin – ilman tuottoa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. DVA kirjoitti 2.6.2017 kello 10:03

    Pekka Vuori: Kun 65 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten miesten elinajanodote on 83 ja naisten 86 vuotta (Netta Mäki, Kvarttiblogi 2016), ja odote edelleen kasvaa, hyvin suurella osalla jäisi paljon terveitä eläkevuosia vaikka eläkeikä nostettaisiin heti 70 vuoteen. Ja monella on myös halu tehdä töitä pitkään, se on jo nähtävissä.

    Kun nykyiset 30-vuotiaat ovat 70-vuotiata on eläkejärjestelmämme jo aikoja sitten kaatunut. Pyramidihuijaus se on, eikä mitään muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. ksee kirjoitti 2.6.2017 kello 10:22

    Tapio: Nyt kai sen nimi on julkisella puolella työkokemuslisä. Yksityisellä puolella on vastaavia lisiä, mutta ne ovat pienempiä.

    Eiköhän se julkisella (ja puolijulkisella) puolella riipu aika lailla TESistä ja paikallisesta palkkausjärjestelmästä.

    Monissa paikoissa (ainakin jos työntekijät ovat etupäässä pitkälle koulutettuja) on siirrytty nk. työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei palkka nouse vaikka tehtävien vaativuus kasvaisi – on näet niin, että kun sinulle on joku IPE- tms. -luokka järjestelmään siirrytätessä arvottu, niin sitäpä ei niin vaan muutetakaan. (Ja sitten kun lopulta parin vuoden tappelun jälkeen muutetaan, niin palkka ei nouse välttämättä sittenkään – saat vain kuulla, että kyseiselle vuodelle varattu palkankorotuspotti on jo käytetty…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. R.Silfverberg kirjoitti 2.6.2017 kello 14:19

    Tapio: Nyt kai sen nimi on julkisella puolella työkokemuslisä. Yksityisellä puolella on vastaavia lisiä, mutta ne ovat pienempiä.

    Yksityisellä puolella palkankorotuksia saavat vain pomojen suosikit. Tai ne jotka osaavat neuvotella itselleen parempaa palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. vk kirjoitti 2.6.2017 kello 18:43

    Keskustelija:
    Kaipaisin kannanottoa eläkejärjestelmän reiluuteen nuorten näkökulmasta. Toivottavasti tästä erittäin tärkeästä aiheesta saisi kannanoton esim blogikirjoituksena. Esim. alla olevan jutun tiedot ovat aika kylmääviä.

    http://www.city.fi/blogit/7/mummot+vastaan+nuoriso/132894

    Luin äsken Eläketurma-kirjan jota linkissäsi referoidaan. Kahdella viime eläkeuudistuksella on leikattu 1/3 nuorten työeläkkeistä ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat saaneet pitää eläke-etunsa. Ja sitten eläkeuudistuksiin liittyen poliitikot kirkkain silmin valehtelevat miten uudistuksella parannetaan nuorten ikäluokkien eläke-etuja. Siis 30% leikkaus on parannus! Tässä on oikeasti tehty varmaankin Suomen historian suurin varallisuuden siirto ja harvoja asia tuntuu kiinnostavan.

    Suosittelen kaikille lämpimästi Teemu Muhosen ja Jari Hanskan Eläketurma-kirjaa. Vaadin sitä pakolliseksi lukemiseksi kaikille kansanedustajille.

    Se mitä Keskustelijan linkin jutussa ei tuoda esiin on se, että suurten ikäluokkien eläke-etujen koskemattomuus on myös syynä julkisen sektorin menoleikkauksiin 90-luvun lamasta alkaen. Siis koulutus, terveydenhuolto, poliisi jne. Ja tuleva sote-uudistus. Logiikka menee niin, että veroaste (johon eläkemaksut sisältyvät) on perustellusti haluttu pitää suunnilleen samalla tasolla. Kun eläkemaksuja on ollut lisääntyneiden eläkemenojen vuoksi jouduttu nostamaan (1990 15%, nyt 24%), niin muuta verotusta on jouduttu vastaavasti keventämään. Ja kun verotulot ovat pienentyneet, niin tietysti julkisia menoja on jouduttu kurittamaan ja siitä huolimatta lisäksi viimeiset 10 vuotta ottamaan hirmuiset määrät lisävelkaa (valtio +50 miljardia). Tämä kaikki siis jotta suurten ikäluokkien eläkkeet saadaan maksettua.

    Eläkemenot ovat kasvaneet siksi, että suurten ikäluokkien eläkkeet ovat aiempaa paljon korkeammat. Ei siis juurikaan siksi, että eläkeläisiä olisi niin paljon.

    Vielä suora lainaus kirjasta:

    “2010-luvulla harjoitetun leikkauspolitiikan tarkoituksena ei ole ollut “pelastaa hyvinvointivaltiota nuoremmille” vaan pikemminkin romuttaa sitä paljon kuin on tarpeen, jotta vuosikymmeniä sitten annetut (eläke-) lupaukset pystytään varmasti lunastamaan täysimääräisenä.”

    Siis aikoinaan luvattu liikaa ja poliitikoilla ei ole selkärankaa peruuttaa lupausta, edes osittain.

    Nuoria äänestäjiä paljon keräävä Vihreätkin kannattivat voimakkaasti 2015 eläkeuudistusta. Eikö sielläkään ymmärretty miten surkeita eläkeuudistukset nuorten kannalta ovat?

    Toivoisin myös blogistin kirjoittavan aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Kalle kirjoitti 2.6.2017 kello 18:50

    Tapio: Vastaus riippuu vähän siitä, mitä duunarityöllä tarkoitat. Jos tarkoitat laajamittaista tavaran valmistusta tai logistiikkaa, niihin tarvitaan maa-alaa tai vähintäänkin kerrosalaa, jotka ovat Helsingissä kalliita. Raskas liikenne on lisäksi vähän tukkoista. Materiaalisen tuotteen jalostusarvon pitää olla todella korkea, jotta sitä Helsingissä kannattaa valmistaa…

    Nyt yksinkertaistat liikaa. Helsingissä on tyhjää tilaa vaikka muille jakaa, mutta terve kaupungistumiskehitys katkaistiin lopullisesti sodan jälkeen. Se aiheuttaa ongelmia.

    Terveessä kaupungissa on kaavoitettua maata riittävästi ja se on kaavoitettu monikäyttöiset tavalla. Paras esimerkki hyvästä, aikaa kestävästä kaavoituksesta on Manhattan. Standardi kortteliin 80m * 270m saa rakennettua niin pilvenpiirtäjiä, teollisuutta, asuinkerrostaloja, omakotitaloja (!) kuin teollisuutakin. Tontin omistaja sitten käyttää tonttia tarpeen mukaan. Lähempänä etelekärkeä on korkeampaa kuin pohjoisempana.

    Sääntelyä on voimmaimmin pilvenpiirtäjien osalta, jotka vaikuttavat naapuruston valonsaantiin. Sääntelyä enemmän vaikuttaa todellisuudessa maaperän laatu.

    Terve kaupunki kypsyy omakotialueesta teollisuuskiinteistöjen kautta kerrostaloalueeksi. Helsinki ei kypsy tällä hetkellä terveellä tavalla.

    Helsinki tarvitsee ruutukaava nykyisen puuhastelun sijaan. Vaiheessa 1. kaavoitetaan ruutuun koko Kehä I:n sisäpuoli. Vaiheessa 2. kaavoitetaan Kehä III:n sisäpuoli. Siis oikeasti tehdään kaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Kalle kirjoitti 2.6.2017 kello 19:18

    Pekka T.:
    Olen kaupunkien tukemisesta aika lailla samaa mieltä kuin Osmo Soininvaara. Uskon, että yhteiskuntien kannattaa kokonaisetunsa takia tukea kasvukeskuksia, sillä siihen suuntaanhan kehitys näyttää luonnostaan kulkevan…

    Yhteiskunnan tehtävä ei ole tukea vaan luoda mahdollisuuksia. Ajatus tukien autuaaksitekevyydestä on kovin sosialidemokraattinen, mutta johtanut aina lopulta konkurssiin, kun niitä kivoja tuettavia asioita löytyy aina lisää. Yksikään hyvinvointiyhteiskunta ei ole ollut historiallisesti kovin pitkäikäinen.

    Kasvukeskuksien kasvulle ei pidä laittaa rajoituksia ja esimerkiksi toimintojen hajasijoittaminen on harvoin onnistunut, koska se vaatisi yksityisten toimijoiden, hallinnon ja alan tiedeyhteisön kokoamista yhteen paikkaan niin, että kokonaisuus toimii aidosti. Poliittinen ohjaus on harvoin aiheuttanut muuta kuin vahinkoa.

    Omien ja poliittisten kavereiden voitonmaksimointi kaavoituksellisista keinoin leikkaa rajusti kasvukeskusten kasvua. Samaan tulokseen päästään haittaamalla liikennettä. Julkinen liikenne on kaupunkimaisen ympäristön vaihtoehto. Suomesta vain puuttuu se kaupunki.

    Joku poliisin tietotekniikkakeskus Rovaniemellä tai lääkevalvonta Kuopiossa on jo ajatuksena älytön. Käytännössä hajasijoittaminen Helsinki – Tampere – Turku kolmion ulkopuolelle on kuolleena syntynyt idea. Meriklusteri Turkuun olisi voinut onnistua, jos myös laivanrakennuksen opetus olisi siirretty Turkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. eemil kirjoitti 3.6.2017 kello 9:49

    O.S:” siirtyisi Helsingissä maakuntiin sellaisia työpaikkoja, joiden ei ole niin pakko olla Helsingissä. Samalla urbaanien elinkeinojen kehitykselle tulisi Helsingissä enemmän tilaa”

    Nyt alkaa S. olla oikeilla , keskustalaisilla linjoilla. Maakunnissa tehdään työ, jonka hedelmistä nauttivat suuret kaupungit . Nyt kun kaupunkien asukasmäärien kantokyky alkaa tulla vastaan, niin herätään huomaamaan tasapainoisen talousjärjestelmän ylivertaisuus.

    Elinvoimaiset maakunnat oavat avain kaupunkien hyvinvoinnin säilymiseen. Maakunnissa tehtävien vienti- ja kotimaan kulutushyödykkeiden kauppa, hallinnointi ja avustava (palvelu) infrastruktuuri työllistää ja tuo hyvinvointia kaupunkeihin. Mitä elinvoimaisempi muusuomi, sitä paremmin menee isoilla kaupungeilla.

    Hyvä Osmo ! Kauan se kesti, mutta nyt ollaan suurten oivallusten äärellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. eemil kirjoitti 3.6.2017 kello 11:24

    O.S:” Nykymaailmassa talouskasvu on lähes kokonaan kaupunkien kasvua.”

    O.S:”Kaiken ei tarvitse olla kaupungeissa, mutta kasvavat elinkeinot ovat voittopuolisesti urbaaneja.”

    O.S:”Kasvu kaupungeissa on osin tuottavuuden nousua, ”

    Mitä ovat urbaanit elinkeinot ? Suunnittelua, kauppaa, palveluita ja hallintoa.Mikään näistä, pl. palvelut , ei vaadi Suomen mittakaavan suurkaupunkiympäristöä ollakseen tehokas ja tuottava.

    Tuottavuuden nousu vain kaupungeissa sisältää sellaisen harhan, että korkeasti koulutettu kauppa, hallinto ja liitännäispalvelut maksavat työntekijöilleen kovaa palkkaa.

    Esim.omalle yritykselleni nämä kaikki ovat kuluja, joiden kattamiseksi on tuotettava riittävästi. Isoille yrityksille vastaavat kulut ovat moninkertaisia, ja mitä isompi yritys sitä kalliimpaa näiden ostaminen on suhteellisesti.

    Miksi näin ? Syynä on globaali toimintaympäristö, jossa palvelut ovat kallimpia, ajatellaanpa vaikka lakimiespalveluita.

    Tuottavuuden nousuun hyväksyn vain yhden ns. urbaanin ammatin. Se on suunnittelu, varsinkin eril. prosessien suunnittelu, joilla tehdään konkreettisia vientiin ja kotimaan kulutukseen tähtääviä tuotteita. Tämänkään tehokkuus ei vaadi suurkaupunkiympäristöä, pikemminkin se laskee tuottavuutta kalliimman toimintainfran muodossa.

    Muut urbaanit elinkeinot ovat businekselle kulutekijöitä, joiden tuottavuutta lisäävä panos on pieni. Se, että nämä elinkeinot lisäävät tuottavuutta kaupungeissa on harhainen kupla, jonka yritykset maksavat. Kaupungistuminen ei maksa yhtään ainutta palkkaa eikä sen toista sivukulujen puoliskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Ville kirjoitti 3.6.2017 kello 12:31

    R.Silfverberg: Yksityisellä puolella palkankorotuksia saavat vain pomojen suosikit. Tai ne jotka osaavat neuvotella itselleen parempaa palkkaa.

    Yksityisellä puolella työpaikan vaihtaminen on usein paras tapa edetä uralla. Julkisella puolella tilanne on päinvastoin tai ainakin voi ottaa virkavapaata…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. DVA kirjoitti 3.6.2017 kello 12:33

    Kalle: Yhteiskunnan tehtävä ei ole tukea vaan luoda mahdollisuuksia. Ajatus tukien autuaaksitekevyydestä on kovin sosialidemokraattinen, mutta johtanut aina lopulta konkurssiin, kun niitä kivoja tuettavia asioita löytyy aina lisää. Yksikään hyvinvointiyhteiskunta ei ole ollut historiallisesti kovin pitkäikäinen.

    Juuri uusi kansanedustaja Harkimo pelasi kaupallisille uutisille miljoonan euron tuen. Hän on muuten kokoomuslainen.

    Mitäpä mieltä nimimerkki Kalle on Keskustan ajamista maataloustuista ja Kokoomuksen ajamista yritystuista? Ovatko nekin sosiaalidemokraattisia ajatuksia?

    Sosiaalidemokraattien, johon todennäköisesti tässä viittaat, hallussa valta on ollut viimeksi vuonna 2003. Siis neljätoista vuotta sitten.

    Sosiaalidemokraattinen puolue vastustaa muun muuassa perustuloa, joka on tuki. Tätä taas muun muuassa Kokoomus kannattaa ja suuri osa Keskustasta.

    Mutta on se vaan ihmeellistä, että miten nämä oikeistotrollit jaksavat päivystää vuodesta toiseen näillä kommenttipalstoilla puhumassa mustaa valkoiseksi. Täytyy kyllä ihmetellä tätä sinnikkyyttä. Töitä eivät liene tekevän, koska ei työläisellä olisi aikaa vastaavaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Pekka T. kirjoitti 3.6.2017 kello 12:57

    Kalle: Yhteiskunnan tehtävä ei ole tukea vaan luoda mahdollisuuksia. Ajatus tukien autuaaksitekevyydestä on kovin sosialidemokraattinen, mutta johtanut aina lopulta konkurssiin, kun niitä kivoja tuettavia asioita löytyy aina lisää.

    Käytin sanaa “tukea” sen laajassa merkityksessä, siis tarkoittamassa muutakin ja ennen kaikkea muuta kuin taloudellista tukea. Olen samaa mieltä siitä, että taloudellisen tuen varomaton käyttö johtaa helposti vääristymiin.

    Tukea on kuitenkin myös mainittu mahdollisuuksien luominen. Poliitikkojen tulee tehdä sellaisia päätöksiä, että markkinavoimilla on järkevä ympäristö toimia koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Niiden toimintaa ei myöskään pidä aiheettomasti rajoittaa.

    Toisaalta markkinavoimat eivät tietenkään toimi luonnostaan yhteiskunnan kokonaisedun vaan oman etunsa puolesta. Siksi niitä pitää jonkin verran myös harkitusti suitsia. Tämä tarkoittaa mm. erilaisia ohjaavia ja rajoittavia toimia, joskus jopa niitä mainttuja taloudellisia tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Sepi kirjoitti 3.6.2017 kello 13:06

    ksee: Eiköhän se julkisella (ja puolijulkisella) puolella riipu aika lailla TESistä ja paikallisesta palkkausjärjestelmästä.

    Monissa paikoissa (ainakin jos työntekijät ovat etupäässä pitkälle koulutettuja) on siirrytty nk. työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei palkka nouse vaikka tehtävien vaativuus kasvaisi – on näet niin, että kun sinulle on joku IPE- tms. -luokka järjestelmään siirrytätessä arvottu, niin sitäpä ei niin vaan muutetakaan. (Ja sitten kun lopulta parin vuoden tappelun jälkeen muutetaan, niin palkka ei nouse välttämättä sittenkään – saat vain kuulla, että kyseiselle vuodelle varattu palkankorotuspotti on jo käytetty…)

    Osaavan ihmisen palkka nousee työpaikkaa vaihtamalla. Näin on aina ollut ja todennäköisesti tulee aina olemaan. Niin kauan kunnes parhaat työntekijät alkavat järjestään ulosmitata arvonsa vaihtamalla työpaikkaa parin vuoden välein, hukkaamme kompetenssiä kun ihmiset tyytyvät nykyisiin tehtäviinsä ja palkkoihinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Kalle kirjoitti 3.6.2017 kello 14:28

    DVA: Kun nykyiset 30-vuotiaat ovat 70-vuotiata on eläkejärjestelmämme jo aikoja sitten kaatunut. Pyramidihuijaus se on, eikä mitään muuta.

    Kohtuullisen hölmö järjestelmä, jos odotetaan kaikkien olevan työkykyisiä yhtä kauan. Eläkeikää ei ole tarvetta korottaa, eräillä aloilla kylläkin laskea, mutta samalla pitää mahdollistaa työkykyisille mahdollisuus olla töissä myöhempään. Sosialidemokratia = kaikille sama, tässä tapauksessa eläkeikä, on kelvoton järjestelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Syltty kirjoitti 3.6.2017 kello 16:16

    R.Silfverberg: Yksityisellä puolella palkankorotuksia saavat vain pomojen suosikit. Tai ne jotka osaavat neuvotella itselleen parempaa palkkaa.

    Omien kokemusteni mukaan on suht harvassa ne työntekijät, jotka eivät osaa tulla kysymään palkankorotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. keskustelija kirjoitti 3.6.2017 kello 19:57

    vk: Luin äsken Eläketurma-kirjan jota linkissäsi referoidaan. Kahdella viime eläkeuudistuksella on leikattu 1/3 nuorten työeläkkeistä ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat saaneet pitää eläke-etunsa. Ja sitten eläkeuudistuksiin liittyen poliitikot kirkkain silmin valehtelevat miten uudistuksella parannetaan nuorten ikäluokkien eläke-etuja. Siis 30% leikkaus on parannus! Tässä on oikeasti tehty varmaankin Suomen historian suurin varallisuuden siirto ja harvoja asia tuntuu kiinnostavan.

    Nuoria äänestäjiä paljon keräävä Vihreätkin kannattivat voimakkaasti 2015 eläkeuudistusta. Eikö sielläkään ymmärretty miten surkeita eläkeuudistukset nuorten kannalta ovat?

    Toivoisin myös blogistin kirjoittavan aiheesta.

    Nyt vain sitten odotellaan josko Osmo vastaisi äänestäjilleen. Tämän kysymyksen merkitystä ei voi vähätellä ja olisi perin outoa, jos Vihreät tai Soininvaara ei tässä ottaisi jotain kantaa, koska Vihreät ovat ainoa edes jossain määrin nuorten puolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2017 kello 10:25

    Nyt vain sitten odotellaan josko Osmo vastaisi äänestäjilleen.

    Kannattaa kääntyä ehkä jonkun vihreän kansanedustajabn puoleen. Eläkekysymyksistä ei kunnanvaltuustoissa päätetä. Edukunnassa on lähinnä keskitetty torjumaan demariesitystä käyttää eläkerahastojen rahat pikatahtiin nykyisten eläkeläisten hyväksi niin, että nuorten asema heikkenisi edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Kristian kirjoitti 3.6.2017 kello 21:09

    Maahanmuuttajien työllistymisestä saankin aasinsillan mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen. Osaatko Osmo sanoa, paljonko maahanmuuttajia tarvitaan esim vuoteen 2030 mennessä, jos kantaväestön syntyvyys säilyy nykyisellä tasolla ja julkiset palvelut, eläkkeet, sosiaaliturva jne (ns pohjoismainen hyvinvointivaltio) halutaan pitää nykyisellä tasolla veroja merkittävästi nostamatta? Ts että työikäisen väestön määrä suhteessa eläkeläisiin ym huollettaviin säilyy riittävän suurena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Seppo Korppoo kirjoitti 3.6.2017 kello 23:10

    Kyllä minä hakisin kasvun jarruja muualta kuin suurista kaupungeista.

    Kysymys on pikemminkin siitä, että investointeja, tuottavuutta ja työpaikkoja synnyttävät tekijät vuotavat Suomesta ulkomaille.

    Perustelut:

    1) Suomalaiset suuryritykset ovat paljolti jo hylänneet Suomen, sijoittavat ja luovat työpaikat pääosin ulkomaille.
    2) Parhaat pk-yritykset lähtevät / myydään Suomesta heti kun saavat uudet upeat tuotteensa valmiiksi
    3) Vuosittain Suomesta lähtee 15 000 ulkomaille. Tämä vastaa 25% ikäluokasta ja taitavat olla parasta väkeä.

    Miksi sitten ulkomaat näin houkuttelevat lähtemään?

    Tietenkin siksi, että Suomi ei ole juurikaan houkutteleva maa investoida, kasvaa ja työllistää.

    Tähän ovat selvät syyt:
    Maailman jäykimmät työmarkkinat, maailman kolmanneksi korkein kokonaisveroaste, ikääntyvä väestö, ulkoparlamentaarisen ay-liikkeen käsittämättömiin mittoihin kasvanut valta ja muutos-kyvyttömät poliittiset johtajat, sekä kaikesta tästä johtuva holtiton julkisen velan kasvu.

    Mikä olisi ratkaisu:
    Suomessa on melkein 300 000 pk-yritystä. Jos kolmannes niistä suortuisi ottamaan vaikkapa 2 työntekijää, Suomen talous lähtisi rajuun nousuun!

    Ratkaisu on siis se, että annetaan pk-sektorille laajat paikallisen sopimisen oikeudet ja tehtäisiin niiden toimintaolosuhteista kansainvälisesti ottaen kilpailukykyiset.

    Lisäys: Start-up hypetys on harhaanjohtavaa populismia, sillä niistä pörpähtää yli 90%…ja parhaat kuitenkin lähtevät heti tilaisuuden tullen ulkomaille.

    Suomesta on siten tullut erinomainen R&D-maa, jonka parhaat tulokset viedään maasta ilmaiseksi, hyödyttämään muitten maitten talouksia!

    Mauno Koviston sanoin: “Tarttis tehrä jotakin…”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. R.Silfverberg kirjoitti 4.6.2017 kello 10:59

    Ville: Yksityisellä puolella työpaikan vaihtaminen on usein paras tapa edetä uralla. Julkisella puolella tilanne on päinvastoin tai ainakin voi ottaa virkavapaata…

    Koko keskustelu lähti siitä että saavatko ikääntyneet työntekijät liikaa palkkaa suhteessa siihen mitä he saavat aikaan.

    Minun mielestäni eivät saa. Ikääntyneillä on yksityisellä puolella usein sellainen tilanne että joutuvat taistelemaan siitä että ylipäänsä saavat olla töissä. YT-neuvotteluja kun käydään n joka toinen vuosi joka firmassa ja ulos potkitaan vanhimpia.

    Nuorille maksetaan enemmän palkkaa kuin vanhoille jo kun he tulevat töihin ja seuraavat 10 vuotta heidän palkkansa tarkistetaan muutaman vuoden välein. Sen jälkeen he usein vaihtavat töitä että heidän palkkansa nousee vielä enemmän. Ikääntynyt ei voi vaihtaa töitä koska kukaan ei palkkaisi häntä. Siksi heidän palkkansa jää yleisestä palkkakehityksestä jälkeen viimeisen 10-20 työvuoden ajaksi.

    Nyt puhun siis normaaleista tallaajista joilla ei ole pomoasemaa tai eivät ole huippuosaajia joista työnantajat tappelevat.

    Julkisella puolella on ns ikälisä / kokemuslisä automaatti joka takaa vanhoillekin työntekijöille sen että palkka seuraa yleistä kehitystä. Mutta se on kaiken kaikkiaan aika kallis järjestelmä veronmaksajille. Sen takia julkiselta puolelta ulkoistetaan nykyisin toimintoja ja työntekijöitä jotka eität tee kyseisen laitoksen ydinosaamiseen kuuluvia tehtäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. DVA kirjoitti 4.6.2017 kello 11:04

    Kalle: Kohtuullisen hölmö järjestelmä, jos odotetaan kaikkien olevan työkykyisiä yhtä kauan. Eläkeikää ei ole tarvetta korottaa, eräillä aloilla kylläkin laskea, mutta samalla pitää mahdollistaa työkykyisille mahdollisuus olla töissä myöhempään. Sosialidemokratia = kaikille sama, tässä tapauksessa eläkeikä, on kelvoton järjestelmä.

    No eihän kaikilla ole sama eläkeikä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. ksee kirjoitti 4.6.2017 kello 16:02

    eemil:
    Mitä ovat urbaanit elinkeinot ? Suunnittelua, kauppaa, palveluita ja hallintoa.Mikään näistä, pl. palvelut , ei vaadi Suomen mittakaavan suurkaupunkiympäristöä ollakseen tehokas ja tuottava.

    Tuottavuuden nousu vain kaupungeissa sisältää sellaisen harhan, että korkeasti koulutettu kauppa, hallinto ja liitännäispalvelut maksavat työntekijöilleen kovaa palkkaa.

    Ehkä maalais(liittolaisella)järjellä voi noin helposti tuntua, mutta suurkaupunkien tehokkuuden taustalla on ihan perustavaa laatua olevia ilmiöitä, joita ei tupailtojen vänkkäämisellä pysty olemattomaksi tekemään.

    A New Model for Urban Scaling

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. ksee kirjoitti 4.6.2017 kello 16:14

    Sepi: Osaavan ihmisen palkka nousee työpaikkaa vaihtamalla. Näin on aina ollut ja todennäköisesti tulee aina olemaan. Niin kauan kunnes parhaat työntekijät alkavat järjestään ulosmitata arvonsa vaihtamalla työpaikkaa parin vuoden välein, hukkaamme kompetenssiä kun ihmiset tyytyvät nykyisiin tehtäviinsä ja palkkoihinsa.

    No, toki näin jatkuvasti tapahtuu – muutama harva hyväuskoinen toki vielä sinnittellee uskoessaan tekevänsä mukamas jotenkin arvokasta ja omaehtoista työtä ja kuvitellen asioiden vielä korjaatuvan (ai, mää vai?), mutta taitaa näidenkin keskuudessa usko alkaa murentua.

    Tietysti voi aina kysyä, että tulevatko verorahat parhaaseen mahdolliseen käyttöön, jos ja kun lafkasta lähtee kaikki ahkerat ja osaavat – ja jäljelle jää vain täysin hukassa olevia vastavalmistuneita ja eläkeikää odottelevia alisuoriutujia, joille hyödytön puuhastelu on normi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Kalle kirjoitti 4.6.2017 kello 19:03

    DVA:
    … Mitäpä mieltä nimimerkki Kalle on Keskustan ajamista maataloustuista ja Kokoomuksen ajamista yritystuista? Ovatko nekin sosiaalidemokraattisia ajatuksia? …

    Kaksi täysin erityyppistä rakennelmaa, joiden ongelmatiikka on täysin erilainen. Joten noita ei voi niputtaa.

    Ensinnäkään en tunne yhtään yritysjohtajaa, jonka mielestä yritystuet ovat järkeviä. Ainoa jotenkin perusteltavissa oleva osuus ollee vientitakaukset. Yritystuethan ovat syntyneet sen takia, että yritysverotuksemme on niin törkeän korkea, ettei tutkimukseen ja investointteihin tahdo löytyä rahaa. Oikea toimenpide on laskea yritysten verotus jotenkin järjelliselle tasolle, eikä kierrättää rahaa tehottomasti valtion kassan kautta. Mutta siis yritys tuet ovat ihan puhdasta sosialidemokratiaa.

    Maataloustuet nykymuodossaan ovat hölmöjä, mutta niiden osalta kysymys on paljon monimutkaisempi. Oma huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Näimme sen esimerkiksi jatkosodan aikana, kun olimme riippuvaisia Saksan viljatoimituksista. Eli tavalla tai toisella on maataloustuotanto Suomessa kyettävä ylläpitämään.

    EU:n tukijärjestelmä sen sijaan on hölmö. Siinä tuetaan itse tuotantoa, ei kykyä tuottaa. Sveitsissä on ollut hyvä tukijärjestelmä. Sveitsi tukee kykyä tuottaa, ei itse tuotantoa. Siinä sivussa tuotetaan jonkin verran korkealaatuisia elintarvikkeita maksaville asiakkaille. Halvempi bulkki sen sijaan ostetaan osin muualta. Sveitsillä on varmuusvarastoituna peruselintarvikkeita niin paljon, että oma tuotanto saadaan tarvittaessa nostettua täydelle teholle.

    Maataloustuet ovat oppina ranskalaista valtiojohtoista yhteiskuntajärjestelmää sen huonoimmassa muodossa. Samaa oppia kuin herra Piketty, jonka tekstejä lukiessa on vaikea päättää, itkisikö vai nauraisiko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2017 kello 11:46

    Kalle.
    Missä maailmassa oikein elät.
    Yritysverotuksemme on hyvin matala kv. vertailussa ja maataloustuotannon päämuoto on hehtaarituki, joka ei siis tue tuotantoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Pekka T. kirjoitti 4.6.2017 kello 21:47

    vk: Luin äsken Eläketurma-kirjan jota linkissäsi referoidaan. Kahdella viime eläkeuudistuksella on leikattu 1/3 nuorten työeläkkeistä ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat saaneet pitää eläke-etunsa. Ja sitten eläkeuudistuksiin liittyen poliitikot kirkkain silmin valehtelevat miten uudistuksella parannetaan nuorten ikäluokkien eläke-etuja. Siis 30% leikkaus on parannus! Tässä on oikeasti tehty varmaankin Suomen historian suurin varallisuuden siirto ja harvoja asia tuntuu kiinnostavan.

    Varsinaisen aiheen sivussa on keskusteltu jonkin verran eläkkeistä. Josko nyt siis kevyesti minäkin, kun kerran uusi aihekin viipyy.

    Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Markus Sovala kirjoitti pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa, että “käynnissä on ennen näkemätön julkisten menojen uudelleen kohdennus muilta ikäryhmiltä ikääntyneille”.

    Tämä ei näy millään lailla julkisessa keskustelussa, jossa nykyiset eläkeläiset – ja aivan erityisesti vaalien alla – pitävät suurta meteliä siitä miten kaltoin kohdeltuja he taloudellisesti (muka) ovat.

    Olen itse sitä mieltä, että vanhusten hoito pitää saada tolkulliselle tasolle, ja pikaisesti, mutta tulojen siirron osalta kannattaisi miettiä olisiko välillä jonkun muun ikäryhmän vuoro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. vk kirjoitti 4.6.2017 kello 22:29

    Osmo Soininvaara: Kannattaa kääntyä ehkä jonkun vihreän kansanedustajabn puoleen. Eläkekysymyksistä ei kunnanvaltuustoissa päätetä. Edukunnassa on lähinnä keskitetty torjumaan demariesitystä käyttää eläkerahastojen rahat pikatahtiin nykyisten eläkeläisten hyväksi niin, että nuorten asema heikkenisi edelleen.

    Se Kiljusen hanke on idioottimaisuudessaan typerryttävä.

    Kun Osmo olet erinomaisen perehtynyt myös eläkeasioihin, niin olisi tärkeää kuulla kantasi Muhonen & Hanskan kirjassaan esittämiin näkemyksiin viimeisistä eläkeuudistuksista.

    HAnska & Muhonen esittävät korjaavaksi toimeksi portaittaista, erityisesti suurempiin työeläkkeisiin kohdistuvaa leikkuria. Mitä sanot siitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2017 kello 11:45

    Jos suuriin eläkkeisiin tehdään leikkuri, se tulee myös eläkemaksuihin, koska olemme globaalissa maailmassa, jossa eläkejärjestelmä ei voi olla kovin solidaarinen. Muussa tapauksessa suurituloisten kannattaisi olla osa työurastaan ulkomailla ja ansaita eläkkeensä sieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tcrown kirjoitti 5.6.2017 kello 12:39

    Osmo Soininvaara:
    Jos suuriin eläkkeisiin tehdään leikkuri, se tulee myös eläkemaksuihin, koska olemme globaalissa maailmassa, jossa eläkejärjestelmä ei voi olla kovin solidaarinen. Muussa tapauksessa suurituloisten kannattaisi olla osa työurastaan ulkomailla ja ansaita eläkkeensä sieltä.

    En vieläkään ymmärrä tätä logiikkaa, mutta vaikka se olisi noin, niin ratkaisu on yksinkertainen: Kiristetään suurien eläkkeiden verotusta.

    (Ja/tai lakkautetaan koko julkinen ansiosidonnainen eläkejärjestelmä jonkun kohtuullisen siirtymäkauden yli)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Ville kirjoitti 5.6.2017 kello 13:02

    Osmo Soininvaara: Muussa tapauksessa suurituloisten kannattaisi olla osa työurastaan ulkomailla ja ansaita eläkkeensä sieltä.

    Kestävyysvajeen kannalta voisi olla hyvä asia, että suurituloiset käyvät välillä ulkomailla töissä: näin tulevien sukupolvien eläkemaksutaakka kevenee ja aikanaan ulkomailta tulevat eläkkeet lisäävät kulutusta kotimaassa… Elleivät sitten suurituloisten työelämässä aikaansaamat dynaamiset vaikutukset kasvata taloutta niin paljon enemmän, että heidät on hyvä pitää Suomessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Leena kirjoitti 5.6.2017 kello 15:57

    ksee: No, toki näin jatkuvasti tapahtuu – muutama harva hyväuskoinen toki vielä sinnittellee uskoessaan tekevänsä mukamas jotenkin arvokasta ja omaehtoista työtä ja kuvitellen asioiden vielä korjaatuvan (ai, mää vai?), mutta taitaa näidenkin keskuudessa usko alkaa murentua.

    Tietysti voi aina kysyä, että tulevatko verorahat parhaaseen mahdolliseen käyttöön, jos ja kun lafkasta lähtee kaikki ahkerat ja osaavat – ja jäljelle jää vain täysin hukassa olevia vastavalmistuneita ja eläkeikää odottelevia alisuoriutujia, joille hyödytön puuhastelu on normi.

    Mielestäsi vanhemmat työntekijät ovat alisuoriutujia. Miksiköhän mieheni työantaja palkkasi hänet heti eläkkeelle päästyään uudella työsopimuksella? Eikä mieheni ollut ainoa. Ja töitä on riittänyt niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
    Muualla arvostetaan pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia. Ja näköjään arvostusta on myös Suomessa, siitä esimerkkinä vaikka Osmo(66v) jonka asiantuntemusta on viime aikoina tarvittu monissa selvitystöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. peruseläke kirjoitti 5.6.2017 kello 16:30

    Eläkemaksu voidaan leikata kokonaan pois. Jokainen säästäköön, sijoittakoon ja vakuuttakoon mielensä mukaan niin, että saa halutessaan jotain perustulon päälle.

    Onko se kaupunkien ja kansakunnan etu, jos eläkeläiset muuttavat maalta kaupunkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. peruseläke kirjoitti 5.6.2017 kello 16:37

    ksee: Ehkä maalais(liittolaisella)järjellä voi noin helposti tuntua, mutta suurkaupunkien tehokkuuden taustalla on ihan perustavaa laatua olevia ilmiöitä, joita ei tupailtojen vänkkäämisellä pysty olemattomaksi tekemään.

    A New Model for Urban Scaling

    Jos suurkaupunki on tehokas, niin siellä varmaan asukas saa edullisemmin ainakin tärkeimpiä asioita kuten laadukkaita asuinneliöitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. TimoT kirjoitti 5.6.2017 kello 18:02

    Osmo Soininvaara:
    Kalle.
    Missä maailmassa oikein elät.
    Yritysverotuksemme on hyvin matala kv. vertailussa ja maataloustuotannon päämuoto on hehtaarituki, joka ei siis tue tuotantoa?

    EU:n hehtaarituet saa ilmeisesti tuottamatta mitään. Minun käsittääkseni se ei tue tuotantoa, mutta kyllä resurssien (siis pellon) säilyttämistä maataloustuotannon käytettävissä. Tukea ei siis saa pelloille, jotka metsitetään tai jäävät asutuksen tai teiden alle. Ehkä näiden tukien perusteena on ainoastaan huoltovarmuuden säilyttäminen, jotta tiukan paikan tullen ne voitaisiin ottaa tehoviljelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. nozick kirjoitti 5.6.2017 kello 18:03

    Kuten Ode tuossa kommentoi on sellainen malli, jossa suuria eläkkeitä leikataan ilman että eläkemaksuja leikataan samalla järjetön. Sehän käytännössä lisäisi verotuksen progressiota tilanteessa, jossa progressio on jo yksi maailman jyrkimmistä.

    Jos taas maksuja leikataan, tarkoittaa se oikeastaan ainoastaan sitä, että hyvätuloiset ryhtyvät eläkesäästämään jollain muulla tavalla kuin lakisääteisen eläkejärjestelmän kautta. Koska lakisääteinen eläkejärjestelmä tuottaa työikäisille huonomman tuoton kuin vaikkapa suora sijoittaminen (koska työeläkejärjestelmä siirtää osan nykyisistä eläkemaksuista suoraan eläkeläisten hyväksi) olisi kyseessä itse asiassa tulonsiirto hyvätuloisille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. peruseläke kirjoitti 5.6.2017 kello 18:06

    Kristian:
    Maahanmuuttajien työllistymisestä saankin aasinsillan mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen. Osaatko Osmo sanoa, paljonko maahanmuuttajia tarvitaan esim vuoteen 2030 mennessä, jos kantaväestön syntyvyys säilyy nykyisellä tasolla ja julkiset palvelut, eläkkeet, sosiaaliturva jne (ns pohjoismainen hyvinvointivaltio) halutaan pitää nykyisellä tasolla veroja merkittävästi nostamatta? Ts että työikäisen väestön määrä suhteessa eläkeläisiin ym huollettaviin säilyy riittävän suurena.

    Tarkoitat varmaankin töitä tekevien osuutta, et työikäisten osuutta? Maahanmuuttoahan on monenlaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. ??? kirjoitti 5.6.2017 kello 19:39

    peruseläke: Jos suurkaupunki on tehokas, niin siellä varmaan asukas saa edullisemmin ainakin tärkeimpiä asioita kuten laadukkaita asuinneliöitä?

    Tämän kommentin perusteella tehokkuus näyttäisi olevan huipussaan mm. Kuivaniemellä pohjoisessa Suomessa. Sieltä näyttää irtoavan 270 m2 verran kerrostalopinta-alaa 12000 eurolla. Neliöhinta vaivaiset 44 €/m2. Erittäin tehokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. ksee kirjoitti 5.6.2017 kello 20:09

    Leena: Mielestäsi vanhemmat työntekijät ovat alisuoriutujia. Miksiköhän mieheni työantaja palkkasi hänet heti eläkkeelle päästyään uudella työsopimuksella? Eikä mieheni ollut ainoa. Ja töitä on riittänyt niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

    Taisit nyt vähän ylitulkita kirjoitustani?

    En missään väittänyt, että kaikki ikääntyneet olisivat alisuoriutujua – totesin vain sen, että jos kaikki pätevät, motivoituneet ja ahkerat hakeutuvat ennemmin tai myöhemmin muualle, niin jäljelle jää etupäässä niitä vähän leppoisampaa työtahtia ja vaatimattomampia tavoitteita suosivia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Tapio kirjoitti 5.6.2017 kello 20:43

    Osmo Soininvaara:
    Jos suuriin eläkkeisiin tehdään leikkuri, se tulee myös eläkemaksuihin, koska olemme globaalissa maailmassa, jossa eläkejärjestelmä ei voi olla kovin solidaarinen. Muussa tapauksessa suurituloisten kannattaisi olla osa työurastaan ulkomailla ja ansaita eläkkeensä sieltä.

    Voisi myös kuvitella, että suurituloisten eläkkeiden leikkuri olisi perustuslain vastainen, jos he ovat maksunsa maksaneet. Pienemmätkin epä tasa-arvoisuudet ovat aiheuttaneet perustuslaillisia ongelmia.

    Tulojen progressiivinen verotus lienee ainoa toimiva vaihtoehto, eikä siinäkään tasa-arvon nimissä voi eläkeltuloille asettaa suhteetonta progressiota.

    No, eläkeläisten veroprosentti on jo nyt korkeampi kuin työelämässä olevien. Syynä kai ovat erilaiset vähennykset. Siinä saattaisi olla kehittämistä, koska tavallisen ihmisen töissä käynti, asuminen ja lastenkasvatus aiheuttavat kiistatta enemmän menoja kuin kohtalaisen terveen eläkeläisen tavallinen elämä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2017 kello 20:57

    Suurissa eläkkeissä on jo nyt ylimääräinen progressio niin, että eläketulosta marginaalivero on 60 %. Sitä voidaan kuitenkin periä vain Suomessa asuvilta eläkeläisiltä, joten sen korottaminen lisää ei ehkä toisi kovin paljon verotuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. vk kirjoitti 5.6.2017 kello 21:28

    Osmo Soininvaara:
    Jos suuriin eläkkeisiin tehdään leikkuri, se tulee myös eläkemaksuihin, koska olemme globaalissa maailmassa, jossa eläkejärjestelmä ei voi olla kovin solidaarinen. Muussa tapauksessa suurituloisten kannattaisi olla osa työurastaan ulkomailla ja ansaita eläkkeensä sieltä.

    Aika harvalle näistä Suomen suurituloisista on ulkomaisilla työmarkkinoilla kysyntää huippukorvausta vastaan. Korkeintaan suomalaisiin ulkomailla toimiviin yrityksiin.

    Leikkausten ideana olisi kohdistua erityisesti jo eläkkeelle oleviin suuriin ikäluokkiin. Heillähän eläke-edut ovat paljon paremmat ja eläkemaksuja he ovat maksaneet vähänlaisesti. Tähän on 60-luvulta asti keksitty heiluttaa perustuslakikorttia (omaisuuden suoja) perusteettomasti. Tarvitaan uusi päivitetty lausunto tämänpäivän tilanteesta.

    Mutta niin kuin täällä jo ehdittiin todeta olisi asia yksinkertaisesti hoidettavissa eläketulojen verotusta kiristämällä ja lisäksi vaikkapa selvästi korotetulla sairausvakuutusmaksulla. Suurimpiin eläkkeisiin (yli ~4000/kk) kohdistuu jo nyt 5,85 %:n lisävero. Uusi malli voisi olla esim. 10 % yli 3000 ja 20 % yli 4000 euron eläkkeistä.

    Kerättävät lisäverotulot käytettävä nuorempien sukupolvien eläkekertymän parantamiseen. Eläkeuudistuksilla tehdyt nuoriin kohdistuvat törkeydet täytyy korjata ja saattaa työeläkejärjestelmä tasapuolisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. vk kirjoitti 5.6.2017 kello 21:52

    Tapio: Voisi myös kuvitella, että suurituloisten eläkkeiden leikkuri olisi perustuslain vastainen, jos he ovat maksunsa maksaneet.

    1960-luvullä työeläkemaksu oli 5% palkasta, nyt 24%. Tällä korkealla maksulla maksetaan suurten ikäluokkien eläkkeitä, ne rahat eivät jää säästöön työssäkäyville. Eli suuret ikäluokat eivät ole itse maksaneet eläkkeitään.

    Eläketurvakeskuksen raportin mukaan 1940 syntynyt täyden työuran tehnyt saa eläkemaksunsa 5,09 kertaisena takaisin (sisältäen eläkevarojen tuoton). Kertoimet kaikkiaan:

    Syntymävuosi vs. eläke/eläkemaksut

    1940 5,09
    1945 3,78
    1950 3,20
    1955 2,72
    1960 2.41
    1965 2,24
    1970 2,14
    ..
    2000 2,08

    Eli suuret ikäluokat ovat saaneet pienillä maksuilla hyvät eläkkeet. Nuoret ikäluokat joutuvat tekemään paljon pitemmän työuran ja silti eläkkeet jäävät kehnonlaisiksi. Lisäksi nuorilla ikäluokilla työurat ovat tyypillisesti rikkonaisia mikä entisestään heikentää työeläkkeitä. Ja vielä, nuorten eläkkeethän ovat kovin epävarmoja ja jotta ko. kertoimiin päästäisiin tulee talouskehityksen olla hyvä tämän vuosisadan lopulle.

    Lukekaa se tuore Eläketurma-kirja niin silmänne avautuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Raeanus kirjoitti 5.6.2017 kello 21:55

    Tapio: Nyt kai sen nimi on julkisella puolella työkokemuslisä. Yksityisellä puolella on vastaavia lisiä, mutta ne ovat pienempiä.

    Mitään kokemuslisiä ei valtiollakaan ole. Palkka muodostuu vaativuusluokasta ja suorituspisteistä.

    Vaativuusluokat määräytyvät tehtävän mukaan. Varmaan monella vaativuusluokka nousee uran myötä, muttei automaattisesti. Laskukaan ei ole täysin mahdoton asia.

    Suorituksen arvioinnissa ei ole mitään ikälisän kaltaista. Ellei siksi katsota sitä, että pääsääntöisesti suorituspisteitä ei voi laskea ilman monivaiheista YT-menettelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. eemil kirjoitti 6.6.2017 kello 9:01

    Linkkisi puhuu kaupunkilaisten muodostamista verkostoista, jotka ovat suurissa kaupungeissa merkityksellisisä ja moninaisia. So what, tuottaakseen taloudellista hyötyä niiden verkostojen toimintojen on saatava rahaa jostakin. Itse verkosto ei luo uutta rahaa , se vain jakaa sitä eri tavalla verrattuna aikaisempaan.

    Itse taloudelliseen taaaakanjakoon maan sisällä kseellä ei ole mitään riitautettavaa esittämääni malliin. Heitolla kepulaisten tupailloista ei ole mitään uutta annettavaa keskusteluun.

    Cityhihhulit ovat niin mehuissa kaupunkilaisuudestaan, että luulevat someverkostojen olevan jotakin muuta ja parempaa kuin maaseudun ennnenvanhaiset tupaillat.

    Näissä virtuaaliverkostoissa samanmieliset vahvistelevat toistensa mielipiteitä ja alkavat pitää niitä toteen todistettuina tällä perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. ksee kirjoitti 6.6.2017 kello 11:13

    eemil:
    Linkkisi puhuu kaupunkilaisten muodostamista verkostoista, jotka ovat suurissa kaupungeissa merkityksellisisä ja moninaisia. So what, tuottaakseen taloudellista hyötyä niiden verkostojen toimintojen on saatava rahaa jostakin. Itse verkosto ei luo uutta rahaa , se vain jakaa sitä eri tavalla verrattuna aikaisempaan.

    Ai joo, sori – unohdin ihan kokonaan, että oikeasti rahaa tulee vain sellunkeitosta, sokerijuurikkaan viljelystä ja tuohivirsujen virkkaamisesta. Kaikki muu on silkkaa loisimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Syltty kirjoitti 6.6.2017 kello 13:03

    eemil:
    Linkkisi puhuu kaupunkilaisten muodostamista verkostoista, jotka ovat suurissa kaupungeissa merkityksellisisä ja moninaisia. So what, tuottaakseen taloudellista hyötyä niiden verkostojen toimintojen on saatava rahaa jostakin. Itse verkosto ei luo uutta rahaa , se vain jakaa sitä eri tavalla verrattuna aikaisempaan.

    eemil höperehtii jälleen.

    Kuka se täällä totesikaan, että on aika outoa kuin liäarvon tuotto ketjussa puunistuttaja – motokuski – rekkakuski – sellunkeittäjä – paperimies – rekkakuski – painokoneenkäyttäjä on käsinkosketeltavaa ja järisyttävää, mutta ne kaupungeissa asuvat toimittajat, graafikot, valokuvaajat ja mainosmiehet, joka itseasiassa luovat aivan kaiken mitä siinä paperille painettavassa lehdessä on luettavaa, ovat kaikki aivan tyhjänpäivisiä, eivätkä siten myöskään tuota ollenkaan lisäarvoa.

    Kerro nyt mikä logiikka siinä on, että puhdas valkoinen lehti ilman niitä sanomia on arvokas, mutta sanomalehden sanomat, mainokset ja kuvat ovatkin sitten täysin tyhjänpäiväistä? Minusta koko paperiketjun työ on arvotonta, jos ei ole mitään järkevää, mitä sille paperille painaa.

    Ainoa paperi, jolla on käyttöä ilman sisällöntuotantoa, on vessapaperi koska sen sisältö löytyy kaikilta omasta takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. JS kirjoitti 6.6.2017 kello 16:03

    Helsinkiin valuu huomattavasti verovaroja muualta valtion virastojen yms. pyörittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2017 kello 16:25

    Helsinkiin valuu huomattavasti verovaroja muualta valtion virastojen yms. pyörittämiseen.

    Alan väsy tuohon väitteeseen, joka toistetaan toistamiseen, vaikka se kuinka kumottaisiin. Helsingistä valuu verovaroja ja jopa aika paljon muualle vaikka otetaan huomioon virstojen henkilökunnan palkat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Syltty kirjoitti 9.6.2017 kello 9:59

    Osmo Soininvaara: Alan väsy tuohon väitteeseen, joka toistetaan toistamiseen, vaikka se kuinka kumottaisiin. Helsingistä valuu verovaroja ja jopa aika paljon muualle vaikka otetaan huomioon virstojen henkilökunnan palkat.

    Laita Osmo asia kerralla kuntoon.

    Teet omaan blogiisi sivun, jossa asia esitetään juurta jaksain + iso linkki.

    Sitten aina kun kepulointi alkaa, ei tarvi kuin viitata siihen, kuinka valtion verotuloja siirretään maakuntiin enemmän mitä valtio alueella käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. ksee kirjoitti 10.6.2017 kello 1:00

    Syltty: Laita Osmo asia kerralla kuntoon.

    Teet omaan blogiisi sivun, jossa asia esitetään juurta jaksain + iso linkki.

    Sitten aina kun kepulointi alkaa, ei tarvi kuin viitata siihen, kuinka valtion verotuloja siirretään maakuntiin enemmän mitä valtio alueella käyttää.

    Hyvä esimerkki keputalismista on armas pääministerimme:

    Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

    (Seura! Tätä menoa suomalaisen tutkivan zournalismin kärki löytyy Seiskasta – ja sen jälkeen varmaan jostain MV:stäa??)

    Sinänsä em. linkin takaa avautuva tarina ei tunnu miltään yllätykseltä – sen verran kauan tässä tullut seurauttua mm. Tekesin kuvioita ja välillä yritettyä jopa yhteistyötä Oulun seudun yritysten kanssa (= kaikki rahat tänne ja tehkää siihen päälle ilmaista työtä meille). Mitä jotain juttuja kuulee, niin yleisin ongelma lestojen ydinalueilla on siinä, että miten kaikki kotimainen ja EU:sta tuleva raha saadaan käytettyä määräaikaan mennessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. eemil kirjoitti 11.6.2017 kello 21:46

    Syltty: , mutta ne kaupungeissa asuvat toimittajat, graafikot, valokuvaajat ja mainosmiehet, joka itseasiassa luovat aivan kaiken mitä siinä paperille painettavassa lehdessä on luettavaa, ovat kaikki aivan tyhjänpäivisiä, eivätkä siten myöskään tuota ollenkaan lisäarvoa.

    Paljonko näiden tuotteiden viennin arvo on ?

    Se on: “Suomen palvelutase oli vuonna 2016 alijäämäinen. Palvelujen viennin arvo oli kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2016 noin 23 miljardia euroa eli 30 % kaikista vientituloista. Erilaiset tietotekniikkapalvelut ovat suurin palveluerä.

    Palvelujen tuonnin arvo oli vuonna 2016 noin 26 miljardia euroa, mikä oli 33 % kaikista tuontimenoista. Merkittävimmät palvelutuonnin erät ovat liike-elämän palvelut sekä tietotekniikka- ja informaatiopalvelut. Tietovaltaisten yrityspalvelujen tuonnin osuus palvelujen kokonaistuonnista on noussut viime vuosina voimakkaasti.” Lähde : Tilastokeskus.

    Siinä se tase on kaikessa karuudessaan. Raha täytyy luoda muilla toimialoilla, palvelut sitten jakavat sitä keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. eemil kirjoitti 12.6.2017 kello 16:38

    O.S:”Helsingistä valuu verovaroja ja jopa aika paljon muualle vaikka otetaan huomioon virstojen henkilökunnan palkat.”

    Olen samaa mieltä Soininvaaran kanssa kyseisessä asiassa, virastojen työntekijöiden palkat eivät ole kovin merkittävä kuluerä Suomen kansantaloudessa. Merkittävämpää on maakunnissa tehtävä raha, jolla nämäkin palkat maksetaan.

    O.S:” Helsingin asuntopula on tehokas este Suomen talouskasvulle.” Tuosta en ole samaa mieltä. Koulutetun työvoman saama korkeampi palkka ei ole talouskasvua. Se on matalamman koulutuksen työvoiman työpanoksen tulonsiirtoa koulutetulle väestönosalle kaupunkeihin.

    Mekanismi on sukua siirtomaa-aikojen riistoon, jossa luonnonvarojen ja orjatyövoiman avulla teollistuneet valtiot rikastuivat.

    Cityvihreiden olisi vihdoin aika tunnustaa tosiasia, että kaupunkien hyvinvoinnin perusta ja tae ovat elinvoimaiset maakunnat. Vihreät eivät voi kuitenkaan tuoda tätä julki, sillä poliittinen agenda vaatii vastakkainasettelua. Tällä asetelmalla saadaan äänestäjät masinoitua vihreän ilosanoman taakse.

    Maaseutu tuohoaa luontoa monin eri tavoin. Lihantuotanto, turkistalous ja maatalouslomitus on lopetettava, samoin maataloustuet. Verotusta on lisättävä mm. metsien verotuksella jne. Nämä ovat niitä täsmätyökaluja, joilla vihreää vaalikarjaa ruokitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus