Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.

Talousti­eteet eivät maineestaan huoli­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lainen tieteenala. Min­un opiskel­lessani useim­mat johta­vat kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat demare­i­ta. Nyky­isin julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista talousti­eteil­i­jöistä huo­mat­ta­va osa on asen­teeltaan oikeis­to­laisia, mikä leimaa koko tiedet­tä vähän virheellisesti.

Talousti­eteen poh­jal­ta ei oikeis­to­laista maail­manku­vaa voi osoit­taa oikeak­si sen parem­min kuin vasem­mis­to­lais­takaan, kos­ka tämä raja menee arvokysymyk­sis­sä, eikä talousti­eteen keinoin voi osoit­taa toista arvoväitet­tä parem­mak­si kuin toista.

Vaik­ka talousti­eteen keinoin ei voi­da osoit­taa yhtä maail­mankat­so­mus­ta oikeak­si, sen avul­la voidaan osoit­taa mon­ta väitet­tä vääräk­si – ja näistä asioista oikeis­to­lais­es­ti ja vasem­mis­to­lais­es­ti ajat­tel­e­vat talousti­eteil­i­jät ovat yleen­sä yhtä mieltä. Julkises­sa keskustelus­sa nämä väit­teet silti voivat hyvin. Vääräk­si osoitet­tavia väit­teitä esit­tävät sekä oikeis­to­laiset poli­itikot että vasem­mis­to­laiset ja joskus jotkut vihreätkin. Sik­si on hyvä, että talousti­eteen osaa­jis­sa on eri­laista arvo­maail­maa edus­tavia. Eri­tyisen hienoa on, että meil­lä on Six­ten Kork­man, jol­la on varaa ja auk­tori­teet­tia kumo­ta vääriä väit­teitä niin oikeal­ta kuin vasemmalta.

 Tulo­ero­jen kan­natet­tavu­us – arvokysymys ja tutkimuskysymys

Kysymys esimerkik­si tuloista on kuitenkin yhtä aikaa sekä arvos­tusa­sia että tieteen piiri­in kuu­lu­va asia. Sitä, onko tulo­eroista hyö­tyä vai hait­taa talouskasvulle, voidaan tutkia empi­iris­es­ti. Vaik­ka moni oikeis­to­lainen poli­itikko uskot­telee meille, että tulo­erot edis­tävät talouskasvua, kos­ka ne luo­vat kan­nus­timia toimia, viimeaikaiset tieteel­liset näytöt puhu­vat pikem­minkin tulo­ero­jen suo­si­ol­lisu­ut­ta vastaan.

Vaik­ka suuret tulo­erot edis­täi­sivät talouskasvua, niitä voi silti pitää arvope­rusteis­es­ti huonona asiana. Kai sel­l­ainenkin arvo­maail­ma löy­tyy, jon­ka mukaan suuret tulo­erot ovat kan­natet­tavia, vaik­ka voitaisi­in osoit­taa, että talouden toimin­nalle niistä on lähin­nä vain haittaa.

= = =

Olin kuun­tele­mas­sa Talousti­eteel­lisen seu­ran sem­i­naaria korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ista. En kuitenkaan jäänyt seu­raa­maan lop­un panee­likeskustelua, joka ilmeis­es­ti kär­jistyi pahan­lais­es­ti. Lähdin pois, kos­ka keskustelu alkoi olla ikävän­tun­tu­ista inttämistä.

On pakko sanoa, että alus­tus­puheen­vuorossaan Markus Jänt­ti ei ollut parhaim­mil­laan.  Yleen­sä hän on ollut lois­ta­va argu­men­toi­ja, mut­ta int­tämi­nen mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon määrit­telystä oli minus­ta saivartelua. Varsinkin kun Jän­til­lä oli puheen­vuorossaan ihan hyviäkin argu­ment­te­ja lukukausi­mak­su­ja vas­taan, jot­ka kuitenkin jäivät vähän sivuosaan.

Paras Jäntin argu­menteista oli se, ettei kukaan ollut perustel­lut, mik­si lukukausi­mak­sut mil­lään tavoin paran­taisi­vat korkeak­oulu­jen taloudel­lista tilan­net­ta, kos­ka hal­li­tus voi vähen­tää bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­ta lukukausi­mak­su­jen tuoton.

Vaik­ka var­maankin yhteiskun­nal­lisen tasa-arvon kannal­ta panos­t­a­mi­nen perusk­oulu­un ja varhaiskas­vatuk­seen olisi tehokkaam­paa, lukukausi­mak­su­jen tuot­to ei mene näi­hin tarkoituk­si­in. Ja on vähän kapea-alaista laskea koulu­tuk­sen hyö­tyjä vain sen perus­teel­la, miten ne vaikut­ta­vat opiske­li­joiden tule­vi­in tuloihin.

Jäntin lähdön syistä paljon vakavampi on se Jäntin perustelu, että tutk­i­jal­la on paljon parem­mat olo­suh­teet Ruot­sis­sa kuin Suomes­sa. Sik­si nuo­ria lah­jakkai­ta tutk­i­joi­ta läh­tee ulko­maille kiihtyväl­lä tahdil­la. On hyvä, jos käyvät verkos­toi­tu­mas­sa ulko­mail­la, mut­ta ei ole hyvä, jos lähtevät surin joukoin lop­ullis­es­ti. Nyt moni läh­tee Norjaan.

Jänt­ti myös kiin­nit­ti huomio­ta siihen, että talousti­etei­den tilanne heikke­nee entis­es­tään, kun Aal­to-yliopis­to katkaisee Arka­di­ankadun Eco­nom­icumis­sa har­joite­tun talousti­eteen laitosten yhteistyön eristäy­tyäk­seen Otaniemeen. Se on ikävä päätös, vaik­ka Otanie­mi onkin neljän metropy­säkin päässä.

Sitäkin Jäntin huo­mau­tus­ta kan­nat­taisi pohtia, että tutkimuk­sen vaikut­tavu­us Ruot­sis­sa on paljon suurem­paa, kos­ka päät­täjät eivät avoimesti halvek­si tutkit­tua tietoa niin kuin Suomessa.

106 vastausta artikkeliin “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”

  1. Kokoomus­laiselle (oikeis­to­laiselle) markki­na­t­alous on sitä, että istu­taan hir­ven­metsästyk­sen lomas­sa nuo­ti­olle ja piir­retään makkaratikuil­la maa­han markki­noiden rajat.

    Sit­ten ote­taan konjakit.

    Markki­na­t­alous ei toteudu Suomes­sa, mut­ta eipä sitä kaverikap­i­tal­isti haluaisikaan.

  2. Talousti­eteil­i­jöi­den kan­nao­tois­sa näkyvät usein hei­dän taus­ta-aat­teen­sa, ja sik­si on tärkeää, että julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vat eri­laisen aate­taus­tan omaa­vat talousti­eteil­i­jät. Valveu­tunut kansalainen saa sit­ten tästä keskustelus­ta eväitä omaan ajat­telu­un­sa ja mielip­i­teen­sä kehittämiseen.

    Takavu­osi­na ehdotet­ti­in, että toimit­ta­jat ker­toisi­vat julkises­ti poli­it­tisen kan­tansa, jot­ta luk­i­jat voisi­vat sijoit­taa hei­dän kan­naot­ton­sa tähän puit­teeseen. Aja­tus on taval­laan älytön, mut­ta sitä soveltaen vielä tärkeäm­pää olisi, että talousti­eteil­i­jät sen tek­i­sivät. Ainakin sil­loin, kun he otta­vat kan­taa poli­it­tis­lu­on­toisi­in arvokysymyksiin.

  3. Mik­si yleen­sä har­joite­taan pseudo­talout­ta johon kuu­lu­vat kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmä, yliopis­to­jen rahoi­tus ja ihan kaik­ki muu, jos­sa käy­dään val­tion kukkarolla? 

    Ja vas­tauk­sek­si ei kel­paa “tehokku­us”, kos­ka jatku­vat raha­pu­la ja rahoituk­sen haal­im­i­nen muual­ta osoit­ta­vat kyl­lä hom­man järjettömyyden.

  4. Yksi vihrei­den suosi­ma lause on: “Jokainen varhaiskas­vatuk­seen laitet­tu euro tuo itsen­sä 7 ker­taise­na takaisin”. Ei tarvitse olla talousti­eteil­i­jä, että huo­maa tuon ole­van puppua.

  5. Min­u­ta tuos­sa tulo­eroasi­as­sa ei ole mitään väiteltävää eikä se ole kiis­teltävis­sä, vaan asia on aivan yksinkertainen. 

    Kuvitel­laan korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuken ala, jos­sa joutuu kar­si­maan ajankäyt­töä mukav­ista asioista, kavereista, har­ras­tuk­sista, sosi­aalis­es­ta elämästä jne. Jos joku val­it­see korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen alan ja jos tulot uudelleen­jae­taan ja tulo­erot pois­te­taan, tuon valin­nan tehnyt käytän­nössä antaa vapaa-aikansa jollekkin muulle. Joku ottaa hänen paikkansa sosi­aal­i­sis­sa piireis­sä. Joku muu vietää mukavaa aikaa toisen siiv­el­lä. Jot­ta korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen ala kan­nat­taa vali­ta, pitää siihen olla kan­nuste ja lupaus siitä, että palkkio­ta ei myöhem­min varaste­ta pois.

  6. Jos taas siir­rymme yhteiskun­taan, mis­sä korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töitä ei ole, vaan ne on automa­ti­soitu pois, voidaan tulo­erot tasa­ta vaik­ka kokon­aan ja töi­hin on tuli­joi­ta sosi­aal­is­ten virikkei­den ohjaamana.

  7. En ole näh­nyt perustelu­ja sille, mik­si lukukausi­mak­sut pitäisi ottaa käyt­töön. Itseasi­as­sa perussyy­ana­lyysimenetelmäl­lä päästään hyvin nopeasti kiin­ni taustal­la ole­vi­in arvoihin.

    Mik­si lukukausi­mak­sut pitäisi ottaa käyt­töön? Kos­ka opiske­li­ja hyö­tyy taloudel­lis­es­ti aka­teemis­es­ta koulu­tuk­ses­ta, hän pitäisi se myös itse kustantaa.
    Eli tuos­sa tarkastel­laan asi­aa yksilön näkökul­mas­ta, mikä sopii oikeis­to­laiseen ajatteluun.

    Mik­si yliopis­to-opiskelun pitäisi olla ilmaista? Kos­ka yhteiskun­ta hyö­tyy aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista kansalai­sista, sen kan­nat­taa kus­tan­taa aka­teem­i­nen koulu­tus. Eli tuos­sa taas tarkastel­laan asi­aa vasem­mis­to­lais­es­ti yhteiskun­nan näkökulmasta.

    Todis­telun siitä, että aka­teemis­es­ta koulu­tuk­ses­ta on hyö­tyä yhteiskun­nalle jätän vasem­mis­to­laisille tutkimuskeskuk­sille. Perustelu­na voi toki myös käyt­tää ETLAn käyt­tämää tutkimus­ta, jon­ka mukaan akteemis­es­ti koulute­tut saa­vat korkeam­paa palkkaa.

    Kos­ka aka­teemis­es­ti koulute­tut saa­vat korkeam­paa palkkaa, he mak­sa­vat enem­män vero­ja, mis­tä on hyö­tyä yhteiskun­nalle. Sen lisäk­si, jot­ta heille kan­nat­taisi mak­saa korkeam­paa palkkaa, täy­tyy hei­dän olla tuot­tavampia, mikä taas tarkoit­taa talouskasvua, mis­tä myös on hyö­tyä yhteiskunnalle.

  8. Mis­sä se on määrät­ty, että lukukausi­mak­sut eivät voisi jäädä yliopis­ton kassaan?

    1. Mis­säänei ole ker­rot­tu mik­si hal­li­tus ei vähen­täisi yliopis­to­jen rahoi­tus­ta lukukausi­mak­su­jen ver­ran. Se olisi jopa johdonmukaista.

  9. JY:
    Yksi vihrei­den suosi­ma lause on: “Jokainen varhaiskas­vatuk­seen laitet­tu euro tuo itsen­sä 7 ker­taise­na takaisin”. Ei tarvitse olla talousti­eteil­i­jä, että huo­maa tuon ole­van puppua.

    Mikä sit­ten omas­ta mielestäsi on varhaiskas­vatuk­sen ker­roin­vaiku­tus? Toki 7‑kertaistuminen on epä­taval­lisen suuri tuot­to sijoituk­selle, mut­ta uskot­tavu­ut­ta lisää se, että sijoi­tus ehtii vaikut­ta­maan läh­es koko ihmiselämän ajan. Min­un havain­to­jeni mukaan pitää nimeno­maan olla talousti­eteil­i­jä, että ymmärtää makro­talouden ker­roin­vaiku­tuk­set oikein.

  10. Niin siis täähän on se vasem­mis­toli­it­to­lainen. Oli oikein joskus kut­sut­tu johonkin vaaliväit­te­lyyn “asiantun­ti­jak­si”. Arhin­mä­ki hieroi hymy­illen taustal­la kar­vaisia käsiään yhteen.

    Kohti pro­le­tari­aatin diktatuuria!

  11. Kysymys esimerkik­si tuloista on kuitenkin yhtä aikaa sekä arvos­tusa­sia että tieteen piiri­in kuu­lu­va asia. Sitä, onko tulo­eroista hyö­tyä vai hait­taa talouskasvulle, voidaan tutkia empi­iris­es­ti. Vaik­ka moni oikeis­to­lainen poli­itikko uskot­telee meille, että tulo­erot edis­tävät talouskasvua, kos­ka ne luo­vat kan­nus­timia toimia, viimeaikaiset tieteel­liset näytöt puhu­vat pikem­minkin tulo­ero­jen suo­si­ol­lisu­ut­ta vastaan.

    Niin kauan kuin tulo­eroista keskustel­laan yksi­u­lot­teise­na ilmiönä min­un on vaikea nähdä, että keskustelu pää­ty­isi mihinkään kovin hyödyl­liseen. Aivan vähin­tään pitää ymmärtää, että on “hyvää” ja “huonoa” tulo­eroa. Oma, ter­veeseen jär­keen perus­tu­va, täysin lähde­vi­it­teetön työhy­po­teesi­ni on, että keskilu­okan (san­o­taan vaik­ka 30%-95% tulofrak­ti­ili) sisäl­lä tulo­erot ovat pääsään­töis­es­ti suo­tavampia kuin Suomen nykyti­lanne, kun taas tulo­jakau­man huipun ja keskilu­okan väliset tulo­erot ovat haitallisia.

    Ja todet­takoon vielä, että min­un on aika vaikea ymmärtää että oikeal­la ole­vien talousti­eteil­i­jöi­den näke­myk­set tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta talouskasvun suh­teen voisi­vat kum­mu­ta mis­tään muual­ta kuin älyl­lis­es­ti epäre­hellis­es­tä ide­olo­gias­ta. Kyse ei ole vain viimeaikai­sista tieteel­li­sistä näytöistä, vaan koko maail­man­his­to­ri­an aikaises­ta päivän­selvästä kor­re­laa­tios­ta, että talouskasvu on ollut vahvim­mil­laan yhteiskunnnis­sa, jois­sa on suh­teel­lisen tasainen tulon­jako. (Ei viit­teitä, saa toki osoit­taa tuon päivän­selvyy­den ennakkolu­u­lok­seni jonkin­laisel­la tilastotiedolla.)

  12. JY:
    Yksi vihrei­den suosi­ma lause on: “Jokainen varhaiskas­vatuk­seen laitet­tu euro tuo itsen­sä 7 ker­taise­na takaisin”. Ei tarvitse olla talousti­eteil­i­jä, että huo­maa tuon ole­van puppua. 

    Var­masti on niin, että jokainen euro ei tuo­ta yhtä hyvin. Jos koulu­tuk­seen / varhaiskas­vatuk­seen tms. ei käytet­täisi yhtään rahaa, ja alat­taisi­in lisätä rahoi­tus­ta vähitellen, ensim­mäiset eurot vaikut­taisi­vat var­masti kaikkein eniten. Jos­sain vai­heessa lisära­ha ei enää tuo­ta lisää hyvää.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Sitäkin Jäntin huo­mau­tus­ta kan­nat­taisi pohtia, että tutkimuk­sen vaikut­tavu­us Ruot­sis­sa on paljon suurem­paa kos­ka päät­täjät eivät avoimesti halvek­si tutkit­tua tietoa niin kuin Suomessa.

    Mon­et päät­täjät ja poli­itikot kun­nioit­ta­vat tutkit­tua tietoa Suomes­sakin, mut­ta var­maankin sit­ten syys­tä tai tois­es­ta saa­vat vaaleis­sa vähem­män ääniä ja ajau­tu­vat räksyt­tämään vähälukuisi­na oppo­si­tioon. Ruot­salaiset tuskin ovat meitä älykkäämpiä saati­ka parem­min koulutet­tu­ja, joten seli­tyk­sen täy­tyy liit­tyä poli­it­tiseen kult­tuuri­in. Suomes­sa on ehkä totut­tu siihen, että puolueet aja­vat härkäpäis­es­ti oman etu­ryh­män­sä asi­aa vähät vält­tämät­tä muista ryh­mistä, kun taas yhteiskun­nan kokon­aise­tu vaatisi ihan muu­ta. Tot­takai fak­tati­etoa alkaa havek­si­maan, jos se on usein omaa agan­daa vas­taan. Olisiko sil­loin aika muut­taa omaa agen­daansa vas­taa­maan tutkit­tua tietoa? Kaik­ki eivät ole tähän valmiita.

    Min­un silmin nähtynä poli­ti­ik­ka on ollut “järkeväm­pää” Suomes­sa aikaisem­min, mut­ta 2010-luvun aikana Suo­ma­laiseen poli­ti­ikkaan on ilmaan­tunut merkil­lisiä piirteitä, enkä tarkoi­ta ain­oas­taan Perus­suo­ma­lais­ten jytkyjä. Yhtäkkiä meil­lä puhutaan siitä, miten esim. päämin­is­teri rajoit­taa sanan­va­paut­ta. Yhtäkkiä hal­li­tus run­noo väk­isin läpi omi­tu­isia lake­ja, joi­ta vas­taan puhuu asiantun­ti­joiden läh­es yksimieli­nen joukko. Yhtäkkiä hal­li­tus­ta arvostel­laan poikkeuk­sel­lisen heikos­ta lain­valmis­telus­ta. Mitä Suomen poli­ti­ikas­sa oikein tapah­tuu? Pitääkö tässä pelätä, että 5 vuo­den kulut­tua Suo­mi on kuin Turk­ki, että demokra­tia romute­taan täysin? Joku dik­taat­tori ottaa medi­an hal­tu­un­sa ja säätää lait uusik­si oman pään­sä mukaan? Suo­ma­laiset eivät näytä tajua­van, että demokra­t­ian voi menet­tää. Se on saavu­tus eikä itses­tään­selvyys. Sik­si jokaises­sa vaalis­sa pitäisi kieli keskel­lä miet­tiä, kenelle äänen­sä antaa. Tuskin Turkissakaan on aikoinaan osat­tu pelätä Erdo­ganin nousua dik­taat­torik­si. Nyt Turk­ki siten taan­tuu yhteiskun­tana läh­es kivikau­teen, kun koulute­tu­in ja edis­tys­mielisin osa väestöstä on telkien takana ja alis­te­tul­la kansal­la on hirvit­tävä työ edessä demokra­t­ian palauttamiseksi.

  14. tcrown: Oma, ter­veeseen jär­keen perus­tu­va, täysin lähde­vi­it­teetön työhy­po­teesi­ni on, että keskilu­okan (san­o­taan vaik­ka 30%-95% tulofrak­ti­ili) sisäl­lä tulo­erot ovat pääsään­töis­es­ti suo­tavampia kuin Suomen nykyti­lanne, kun taas tulo­jakau­man huipun ja keskilu­okan väliset tulo­erot ovat haitallisia.

    Tai sit­ten niin, että kaikkein alim­mat ja korkeim­mat tulot ovat haitallisia, mut­ta keskikas­tia tulo­erot voivat kan­nus­taa suorit­ta­maan enem­män. Toki enem­män suorit­tamisen voi nähdä haitallise­na, jos vaik­ka ajateltaisi­in, että koko ajan kas­va­va kulu­tus on haitallista.

  15. tcrown:
    Ja todet­takoon vielä, että min­un on aika vaikea ymmärtää että oikeal­la ole­vien talousti­eteil­i­jöi­den näke­myk­set tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta talouskasvun suh­teen voisi­vatkum­mu­ta mis­tään muual­ta kuin älyl­lis­es­ti epäre­hellis­es­tä ide­olo­gias­ta. Kyse ei ole vain viimeaikai­sista tieteel­li­sistä näytöistä, vaan koko maail­man­his­to­ri­an aikaises­ta päivän­selvästä kor­re­laa­tios­ta, että talouskasvu on ollut vahvim­mil­laan yhteiskunnnis­sa, jois­sa on suh­teel­lisen tasainen tulon­jako. (Ei viit­teitä, saa toki osoit­taa tuon päivän­selvyy­den ennakkolu­u­lok­seni jonkin­laisel­la tilastotiedolla.)

    Useim­miten suurien tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta saar­naavien sylt­tyte­htaak­si pal­jas­tuu Mis­es Insti­tuten, Cato Insti­tuten ja Her­itage Foun­da­tion­in kaltaisia aja­tus­pa­jo­ja. Jokainen asi­aan pere­htynyt tietää, että näil­lä aja­tus­pa­joil­la on äärim­mäisen voimakas poli­it­ti­nen agen­da taustal­laan ja tuskin kukaan niitä riip­pumat­tom­i­na ere­htyy pitämään — pait­si ehkä Suomes­sa tai jos on valmis tekemään suurehko­ja älyl­lisiä kuperkeikkoja.

    Omas­ta näkökul­mas­tani poli­it­tisen talousti­eteen tärkein tehtävä on ihmis­ten hyv­in­voin­nin mak­si­moin­ti niukku­u­den val­lites­sa. Edel­lä maini­tut lib­er­taris­tiset (huom. eivät siis lib­er­aalit) aja­tus­pa­jat halu­a­vat väk­isin yksinker­tais­taa talousti­eteel­lisen keskustelun keskusteluk­si yksilön­va­pauk­sien mak­si­moimis­es­ta. Toki suurin mah­dolli­nen yksilön­va­paus var­maan jonkin­laisen talouskasvun varmis­taa, mut­ta joil­lakin muil­la inhimil­lisen kehi­tyk­sen mittareil­la voisi syn­tyä myös suur­ta kärsimystä. 

    Suurin osa keski­tien talousti­eteil­i­jöistä var­masti hyväksyy kuitenkin väit­tämän, että opti­mip­iste löy­tyy jostain ääripäi­den (talous­lib­er­al­is­mi-kom­mu­nis­mi) välistä. Kukaan ei enää ehdo­ta kom­mu­nis­tista val­lanku­mous­ta vakavis­saan, joten on kum­mallista että julkises­sa keskustelus­sa annetaan kuitenkin edelleen tilaa toiselle ääripäälle.

  16. No nyt tuli Soin­in­vaar­al­ta mon­ta fik­sua point­tia! Sivistymätön junt­ti­hal­li­tus ja kovako­r­vainen VM eivät väl­itä tutkimustiedos­ta pätkääkään. Koh­ta tutkimusti­etoa ei ole tääl­lä enää kukaan tuot­ta­mas­sakaan, kun kaik­ki yliopis­toih­miset pak­enevat ulko­maille. Olemme kovaa vauh­tia taan­tu­mas­sa sivistyk­sen kehitysmaaksi.

    Julkises­sa keskustelus­sa tosi­aankin äänekkäim­min pää­sevät huu­ta­maan oikeis­to­lais­es­ti suun­tau­tuneet talousti­eteil­i­jät. Oleel­lis­in­ta on taju­ta, että t ä m ä e i o l e s a t t u m a a. Media nos­taa tarkoituk­sel­la oikeis­to­laisia, uusklas­sisen koulukun­nan ekon­o­mis­te­ja ja vai­men­taa (ei haas­tatel­la, ei päästetä julk­isu­u­teen) vai­h­toe­htoisia, vasem­mis­to­laisia talous­tutk­i­joi­ta. Esimerkik­si Mat­ti Tuo­ma­la näyt­tää ole­van medi­an mustal­la listalla.

    Yle­gate-kir­jas­sa kuvail­laan Ylen tj. Kivisen lausah­dus­ta toimit­ta­jien veroparati­isi­ju­tus­ta: “Täl­laiset jutut eivät edis­tä yrit­täjyyt­tä eivätkä talouskasvua”. Tässä on hyvin edustet­tuna se media pääl­likkö­ta­son oikeis­to­lainen talouside­olo­gia, joka löy­tyy tietysti vielä vahvem­pana kau­pal­liselta puolelta. Elinkei­noelämän aatemaail­man itseen­sä ime­neet medi­an port­in­var­ti­jat päästävät suo­dat­times­ta läpi pääasi­as­sa ide­ol­o­gis­es­ti oikeis­to­laista talous­puhet­ta. Tilaa annetaan pankkien ja elinkei­noelämän ekon­o­mis­teille, joil­ta löy­tyy “oikei­ta” mielip­iteitä. Hei­dät glo­ri­fioidaan “oikeik­si asiantuntijoiksi”. 

    Nyt tul­laan sit­ten d e m o k r t i a n k a n n a l t a r a t k a i s e v a a n a s i a a n: Kun oikeis­to­lainen talous­puhe vyöryy päälle vuodes­ta toiseen (lop­u­ton nar­i­na bud­jet­tikurista, kil­pailukyvys­tä, ahneista työn­tek­i­jöistä, veronalen­nusten vält­tämät­tömyy­destä jne.), sil­lä on selkeä vaiku­tus kansan mielip­i­teeseen ja sitä kaut­ta äänestyskäyt­täy­tymiseen eli siihen ketkä tätä maa­ta hal­lit­se­vat. Ei ollut sat­tumaa, että viime eduskun­ta vaalien alla media mieliku­varak­en­si jät­timäisen velkapeikon.

    Markus Jän­tille vetoomus, että osal­lis­tu­isi kuitenkin jatkos­sa kaikin mah­dol­lisin käytössään olevin keinoin koti­maiseen talouskeskustelu­un. Ei saa jät­tää meitä tänne vain oikeis­to­lais­ten talous­dem­a­gogien armoille!

  17. Oikeis­to-vasem­mis­tolin­ja on tässä ehkä siinäkin mielessä harhaan­jo­htavaa, että enem­män kiin­nos­taisi kunkin tutk­i­jan tulokul­ma kansan­talouden kysymyk­si­in. Joil­lakin se tulee yhteiskun­tapoli­ti­ikas­ta, toisil­la taas taloustieteestä. 

    Koulu­tus­val­in­tapoli­ti­ik­ka puolestaan ei ole aiem­min kuu­lunut talousti­eteen tutkimuk­si­in lainkaan, vaan sitä on selvitel­ty lähin­nä kas­va­tusti­eteen, nyky­isin käyt­täy­tymisti­eteen paris­sa. Aiheesta julkais­sei­ta tutk­i­joi­ta ovat ainakin Piia Sep­pä­nen Turus­ta ja Ven­la Bernelius Helsingistä. Jot­ta kyke­nee hah­mot­ta­maan lukukausi­mak­su­jen vaiku­tuk­sia täy­tyy myös ymmärtää ne mekanis­mit, joil­la koulu­tus­val­in­to­ja tehdään.

  18. tcrown:
    Ja todet­takoon vielä, että min­un on aika vaikea ymmärtää että oikeal­la ole­vien talousti­eteil­i­jöi­den näke­myk­set tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta talouskasvun suh­teen voisi­vatkum­mu­ta mis­tään muual­ta kuin älyl­lis­es­ti epäre­hellis­es­tä ide­olo­gias­ta. Kyse ei ole vain viimeaikai­sista tieteel­li­sistä näytöistä, vaan koko maail­man­his­to­ri­an aikaises­ta päivän­selvästä kor­re­laa­tios­ta, että talouskasvu on ollut vahvim­mil­laan yhteiskunnnis­sa, jois­sa on suh­teel­lisen tasainen tulon­jako. (Ei viit­teitä, saa toki osoit­taa tuon päivän­selvyy­den ennakkolu­u­lok­seni jonkin­laisel­la tilastotiedolla.)

    Val­taosa tulo­ero­tutkimuk­ses­ta on älyl­lis­es­ti niin noloa, ettei voi muu­ta kuin tun­tea myötähäpeää siihen sotkeu­tunei­den tutk­i­joiden puoles­ta. Eiväthän tulo­erot ole kuin pelkkä “oire” eikä niiden haital­isu­ud­es­ta tai hyödyl­lisyy­destä pitäisi pyrk­iä sanomaan juu­ta tai jaata.

    Lie­nee sanomat­takin selvää, että leop­ar­disuikka­maid­en mm. vääristyneestä maan­omis­tuk­ses­ta, etuoikeusjär­jestelmistä jne. johtu­vat tulo­erot ovat haitallisia. Pitäisi kuitenkin olla aika ilmeistä, ettei tilanne ole mitään ver­ra­nolli­nen vapaas­sa län­si­maises­sa esim. tulok­sel­lisen yrit­täjyy­den syn­nyt­tämi­in tuloeroihin.

    Tästä huoli­mat­ta mei­dän “viisaat” talousero­tutk­i­jat heit­tävät kaik­ki maat samaan kori­in ja lähtevät etsimään lin­eaarisia kor­re­laa­tioi­ta talouskasvun ja tulo­ero­jen välille…

    No, ehkäpä juurisyi­den ymmärtämi­nen voisi olla mon­elle tutk­i­jalle ide­ol­o­gis­es­ti vas­ten­mielistä — olisi­han oikea lääke kehi­tys­maille siir­tyä vapaaseen markki­na­t­alouteen sosial­is­min lisäämisen sijaan.

    1. Hyvin suuret tulo­erot johta­vat tehot­to­muu­teen, kos­ka sosi­aa­li­nen liikku­vu­us pysähtyy ja vain kapea eli­it­ti on rekry­toin­tipo­h­jana tärkeisi­in tehtävi­in, kos­ka muut elävät köy­hyy­dessä eivätkä pysty koulut­ta­maan lapsiaan.
      Yhdys­val­lat on voin­ut selvitä sosi­aalisen liikku­vu­u­den puut­teesta tuo­ma­l­la lah­jakkai­ta ihmisiä muual­ta, eri­tyis­es­ti Aasi­as­ta. Ilman sitä maa olisi aika heikos­sa hapessa.

      Lisäk­si suuret tulo­erot johtu­vat yleen­sä suuras­ta pääo­mat­u­lo­jen osu­ud­es­ta. Alun perin pääo­mat­u­lot ovat voineet syn­tyä nerokkaan yrit­täjän työn tulok­se­na, mut­ta myöhem­min omaisu­us siir­tyy laiskoille per­i­jöille, jot­ka imevät kansan­taloud­es­ta elin­voimaa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pain­ot­tuu ihan muual­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä heiken­tää talout­ta siinä, mis­sä ahne verottajakin.
      mitä suurem­pi osu­us kansan­tu­losta jae­taan pääo­mat­u­loina, sitä heikom­mat ovat työn­teon kannustimet.
      Lati­nalainen Amerik­ka on hyvä esimerk­ki suurten tulo­ero­jen tehokku­ut­ta heiken­tävästä vaiku­tuk­ses­ta — ja Venäjä.

  19. Jos Ruot­sis­sa on parem­mat olot, niin tot­ta kai sinne kan­nat­taa muut­taa. Eikö tämä ole sitä työvoiman vapaa­ta liikku­vu­ut­ta? Jääkiekkoil­i­jat lähtevät NHL: ään, ja Suomes­sa ollaan hyvin onnel­lisia hei­dän pär­jäämis­es­tään. Olisiko Bengt Holm­ström saanut talouden Nobelia, jos olisi jäänyt Suomeen?

  20. Prometheus:
    Niin siis täähän on se vasem­mis­toli­it­to­lainen. Oli oikein joskus kut­sut­tu johonkin vaaliväit­te­lyyn “asiantun­ti­jak­si”. Arhin­mä­ki hieroi hymy­illen taustal­la kar­vaisia käsiään yhteen.

    Kohti pro­le­tari­aatin diktatuuria!

    Ajatel­la, juuri tänään Tam­pereen TTY:ltä marssi uudet tohtorit Tuomiokirkkoon juhlajumalanpalvelukseen.

    Ensin tehdään tiedet­tä, sit­ten palvotaan sat­uo­len­toa ilman minkään­laista kritiikkiä.

    Noh, moni vetoaa per­in­teisi­in. Sitähän se pro­mootio on: tunkkaista pönötystä.

    Kuitenkin aika moni tieteen tek­i­jä on usko­vainen. Eri­tyis­es­ti Suomes­sa kovin moni tutk­i­ja on usko­vainen, johta­jista puhumattakaan.

    Silti aika moni Prometheuk­sen kaltainen pitää heitä aivan täysipäisin

    Eräskin tun­te­mani tutk­i­ja tekee tutkimus­ta fysi­ikan ja matem­ati­ikan raja­maas­tossa, mut­ta kuitenkin kiit­tää jumalaa muun muuas­sa omas­sa väitöskir­jas­saan. Eikä hänen tutkimuk­sia sen vuok­si jätetä viit­taa­mat­ta tai lukematta.

  21. tcrown: Niin kauan kuin tulo­eroista keskustel­laan yksi­u­lot­teise­na ilmiönä min­un on vaikea nähdä, että keskustelu pää­ty­isi mihinkään kovin hyödyl­liseen. Aivan vähin­tään pitää ymmärtää, että on “hyvää” ja “huonoa” tuloeroa. 

    Tot­ta. ERi­tyiseti yksilöi­den väliset het­kel­liset tulo­erot johta­vat harhaan, kun pitäisi kat­soa elinkaar­it­u­lo­ja ja sitä, mitä niille on tapahtunut.

    Jos nos­te­taan koulu­tus­ta­soa, yksilöi­den väliset tulo­erot kas­va­vat kos­ka entistä suurem­pi osa ihmi­sistä on köy­hiä opiske­li­joi­ta ja toisaal­ta suurem­pi osa siten hyvä­tu­loisia asiantun­ti­joi­ta. Kaik­ki mit­tar­it näyt­tävät täl­löin tulo­ero­jen kasvua. Tasaisim­paan tuloi­hin päästään maas­sa, jos­sa kaik­ki menee ammat­tik­oulu­un ja siten jon­nekin suorit­tavaan työhön. 

    Asiantun­ti­jay­hteiskun­nas­sa, jos­sa opiskel­laan­pidem­pään, tulo­ero­jen on pakos­ta olta­va korkeammat.

    Näis­sä tulo­eroa­siois­sa pitäisi aina erot­taa toi­sis­taan opieli­joiden määrän kasvu ja pitäisi ver­ra­ta vaikka­pa niitä elinkaar­it­u­lo­ja. Ovatko elinkaar­it­u­lo­erot kas­va­neet ja kuin­ka paljon? Ja onko tulo­erot kas­va­neet esimerkik­si 30-vuo­ti­aiden joukos­sa? Entä jos puhdis­te­taan luvuista opiskelijat?

  22. Olen yhtä mieltä blo­gistin kanssa siitä, että tuk­i­joiden lähtö ulko­maille huonon ilmapirin tai huono­jen työsken­te­ly­olo­jen takia on tosi huono juttu.

    Maal­likkona sanois­in kuitenkin, että talousti­eteil­i­jöi­den aat­teel­lisen taus­tan vaiku­tus­ta koroste­taan liiak­si. Helsin­gin yliopis­ton Stu­dia Gen­er­alia ‑luen­tosar­jaan kut­sut­ti­in helmiku­us­sa 2016 prof. Markus Jänt­ti ja Aja­tus­pa­ja Lib­er­an tomin­nan­jo­hta­ja Heik­ki Pur­si­ainen. Ennal­ta odotet­ti­in, että tutk­i­jat kiis­televät kaikesta, mis­tä suinkin voi. Erim­ielisyyk­siä ja suur­ta kahakkaa ei syn­tynyt mil­lään. Tutkimuk­sen perus­lähtöko­hdista, tutkimus­menetelmistä ja tieteen peru­so­le­tuk­sista her­rat hyri­sivät täysin yksimielis­inä. Ero­ja ehkä tulee siitä, että eri taus­toista tule­vat tutk­i­jat tutki­vat eri ilmiöitä, mut­ta menetelmät, tieteen ratio­naal­isu­us ja mon­et muut asi­at ovat ihan samo­ja. Tältä se minus­ta kuu­losti. Ymmärsinkö jotain väärin?

    Videot Jäntin ja Pur­si­aisen esitelmistä ovat kat­sot­tavis­sa tässä:

    https://www.youtube.com/watch?v=452oDqqHEmU

  23. David Jon­stad kir­joit­ti kir­jan nimeltä Sivil­i­sa­tion lop­pu. Hän ennusti luon­non­va­ro­jen ehtymisen aiheut­ta­maa keskilu­okan lev­ot­to­muut­ta. Tuo luok­ka siis ajat­telee rak­en­ta­neen­sa hyv­in­voin­nin perus­tan. Luon­non­va­ro­ja riit­tää, mut­ta talousongelmia on syn­tynyt muista syistä. Niin­pä keskilu­okan lev­ot­to­muut­ta on Suomes­sa, muual­la Euroopas­sa ja Usas­sa. Talousti­eteil­i­jät ajat­tel­e­vat, että kasvu­un tarvi­taan työvoimaa ja pääo­maa, pelkään etteivät ymmär­rä ratkai­se­vaa tek­i­jää. Sik­si en täysin luo­ta heihin.

  24. Osmo Soin­in­vaara:

    Lati­nalainen Amerik­ka on hyvä esimerk­ki suurten tulo­ero­jen tehokku­ut­ta heiken­tävästä vaiku­tuk­ses­ta – ja Venäjä.

    Juu — tietenkäään sil­lä, että kyseiset maat (pl. Chile) löy­tyvät taloudel­lisen vapau­den indek­silis­to­jen hän­täpäästä, ei voi olla mitään vaiku­tus­ta asiaan?

  25. Mitä käyt­töar­voa on vasem­mis­to­laiselle talousti­eteil­i­jäl­lä? Kohtu­ullisen hyödyt­tömiä yhteiskun­nan kannal­ta, vai pitäisikö sel­l­aisia olla ihan sen takia, että muut voivat loistaa?

  26. Markus Jänt­ti on aikaisem­minkin arvostel­lut val­tion­va­rain­min­is­ter­iötä siitä, että se ei ota talousti­eteel­listä tutkimusti­etoa ollenkaan huomioon. Voi olla suo­ma­lainen perin­nekin viis veisa­ta tutk­i­tus­ta tiedos­ta, mut­ta parin viime vuosikymmene­nen ajan kokoomus on saanut näp­pin­sä peli­in kun virkamiehiä on valit­tu. Min­is­ter­iö on saas­tutet­tu ide­ol­o­gis­es­ti oikeis­to­laisel­la talous­poli­ti­ikalla. VM ajaa härkäpäis­es­ti kokoomus­laista poli­it­tista agen­daa, vaik­ka se olisi idioot­ti­maista val­tion­talouden näkökul­mas­ta. Hallintarek­ister­i­la­ki on esimerk­ki tästä. Miten ihmeessä val­tion­talout­ta tai koko yhteiskun­taa hyödyt­tää veronkier­toa, omis­tusten piilot­tamista ja rikol­lista toim­intaa edis­tävä laki?

    VM pitäisi puhdis­taa kokoomus­lai­sista vaikut­teista. Jot­ta tässä onnis­tu­taan, kokoomus pitää sulkea oppo­si­tioon pitkäk­si aikaa.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin suuret tulo­erot johta­vat tehot­to­muu­teen, kos­ka sosi­aa­li­nen liikku­vu­us pysähtyy ja vain kapea eli­it­ti on rekry­toin­tipo­h­jana tärkeisi­in tehtävi­in, kos­ka muut elävät köy­hyy­dessä eivätkä pysty koulut­ta­maan lapsiaan.
    Yhdys­val­lat on voin­ut selvitä sosi­aalisen liikku­vu­u­den puut­teesta tuo­ma­l­la lah­jakkai­ta ihmisiä muual­ta, eri­tyis­es­ti Aasi­as­ta. Ilman sitä maa olisi aika heikos­sa hapessa.

    Lisäk­si suuret tulo­erot johtu­vat yleen­sä suuras­ta pääo­mat­u­lo­jen osu­ud­es­ta. Alun perin pääo­mat­u­lot ovat voineet syn­tyä nerokkaan yrit­täjän työn tulok­se­na, mut­ta myöhem­min omaisu­us siir­tyy laiskoille per­i­jöille, jot­ka imevät kansan­taloud­es­ta elin­voimaa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pain­ot­tuu ihan muual­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä heiken­tää talout­ta siinä, mis­sä ahne verottajakin.
    mitä suurem­pi osu­us kansan­tu­losta jae­taan pääo­mat­u­loina, sitä heikom­mat ovat työn­teon kannustimet.
    Lati­nalainen Amerik­ka on hyvä esimerk­ki suurten tulo­ero­jen tehokku­ut­ta heiken­tävästä vaiku­tuk­ses­ta – ja Venäjä.

    Etelä-Amerikan giniker­roin ilmeis­es­ti johtuu juuri suurista pääo­mat­u­loista ja luonnonvaroista.

    Mut­ta kyl­lä suuri syylli­nen etelä-amerikas­sa on nimeno­maan sosial­is­mi. Mik­si kukaan val­it­sisi korkean vai­h­toe­htokus­tan­nusten teitä, jos tulot ja var­al­lisu­us tasa­taan ja on val­tion kon­trol­lis­sa? Ei korkean vai­h­toe­htokus­tan­nusten teis­sä ole järkeä, kir­joitithan siitä itsekin kirjan.

    Laf­ferin käyrä on lämpimis­sä mais­sa alu­perinkin ilmas­ton takia enem­män vasem­mal­la kuin monis­sa muis­sa mais­sa. Myös eri ajan­jak­soina käyrän huip­pu on eri paikois­sa. Kun vapaa-aika lisään­tyy ja ihmis­ten arvot muut­tuvat, myös käyrän paik­ka muuttuu.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio on umpiku­ja. Mik­si kenenkään kan­nat­taa vali­ta korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sent tie? ESimerk­ki opiskelul­njoista: mik­si matem­ati­ikan lin­jat ovat tyhjiä ja taide­alat täyn­nä opiske­li­joi­ta? Sik­si kos­ka matem­ati­ik­ka on tyl­sää ja aikaavievää ja useille sil­lä on korkeat vaihtoehtokustannukset.

    Voi olla, että automaa­tio tuo meille sosial­is­min, kun ihmisiä ei enää tarvi­ta töis­sä. Mut­ta hyv­in­voin­ti­val­tio on umpiku­ja vai­h­toe­htokus­tan­nusten takia. Mik­si vali­ta korkean vai­h­toe­htous­tan­nuk­set tie, kuten kysyt vau­raudessa ja ajassa.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Lisäk­si suuret tulo­erot johtu­vat yleen­sä suuras­ta pääo­mat­u­lo­jen osu­ud­es­ta. Alun perin pääo­mat­u­lot ovat voineet syn­tyä nerokkaan yrit­täjän työn tulok­se­na, mut­ta myöhem­min omaisu­us siir­tyy laiskoille per­i­jöille, jot­ka imevät kansan­taloud­es­ta elin­voimaa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pain­ot­tuu ihan muual­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä heiken­tää talout­ta siinä, mis­sä ahne verottajakin.

    Moni maail­man rikkaim­mista ihmi­sistä on ymmärtänyt, ettei liian iso per­in­tö tee jälkikasvulle hyvää ja sen sijaan käyt­tää tai tes­ta­ment­taa omaisuuten­sa eri­laisi­in hyvi­in tarkoituk­si­in, jot­ka eivät saa riit­tävää rahoi­tus­ta valtioilta.
    Yhdys­val­lois­sakin parhaat talouskasvun vuodet oli­vat sil­loin, kun oli iso keskilu­ok­ka ja sitä kaut­ta tasainen tulon­jako. Keskilu­okan kur­jis­tu­mi­nen ja “työssäkäyvien köy­hien” luokan kasvu ovat niitä iso­ja ongelmia. Huonos­ti tuot­ta­vat työt ovat asia, johon pitäisi etsiä ratkaisua, mut­ta kaikkia kiin­nos­ta­vat vain korkean tuo­ton kasvuyritykset.

  29. Kalle:
    Mitä käyt­töar­voa on vasem­mis­to­laiselle talousti­eteil­i­jäl­lä? Kohtu­ullisen hyödyt­tömiä yhteiskun­nan kannal­ta, vai pitäisikö sel­l­aisia olla ihan sen takia, että muut voivat loistaa?

    Mitä käyt­töar­voa on usko­vaisel­la taloustieteilijällä?

  30. Ville:
    Yhdys­val­lois­sakin parhaat talouskasvun vuodet oli­vat sil­loin, kun oli iso keskilu­ok­ka ja sitä kaut­ta tasainen tulon­jako. Keskilu­okan kur­jis­tu­mi­nen ja “työssäkäyvien köy­hien” luokan kasvu ovat niitä iso­ja ongelmia. Huonos­ti tuot­ta­vat työt ovat asia, johon pitäisi etsiä ratkaisua, mut­ta kaikkia kiin­nos­ta­vat vain korkean tuo­ton kasvuyritykset.

    Juuei… Yes, America’s mid­dle class has been disappearing….into high­er income groups

    Stat­ed dif­fer­ent­ly, the share of Amer­i­can house­holds earn­ing $100,000 or more per year (in 2014 dol­lars) increased more than three-fold from 8.1% in 1967 to 24.7% in 2014. If the 8.1% share of house­holds in 1967 earn­ing $100,000 or more hadn’t increased over time to 24.7%, there would only be about 10 mil­lion US house­holds today (out of 123.2 mil­lion) earn­ing $100,000 or more, instead of the actu­al num­ber of more than 30 mil­lion Amer­i­can house­holds in that high income cat­e­go­ry. Thanks to America’s eco­nom­ic dynamism, upward mobil­i­ty and ris­ing incomes, there are now 20+ mil­lion more Amer­i­can house­holds earn­ing annu­al incomes of +$100,000 annu­al­ly today (30.4 mil­lion) than there would be if the 8.1% share of high-income house­holds that pre­vailed in 1967 hadn’t changed (only 10 mil­lion households).

  31. Vasem­mis­to­lainen talousti­eteil­i­jä var­maan löytää parem­min vas­takaikua Ruot­sista, kos­ka Ruot­sis­sa hal­li­tuk­set tup­paa­vat ole­maan demarien miehit­tämiä. Päät­täjät ja talousti­eteil­i­jät ovat vasem­mis­to­laisia = yhteisymmärrys.

    Mitä tulee lukukausi­mak­sui­hin niin mielestäni yliopis­tot voivat aivan hyvin olla ilmaisia. Tämä sopii hyvin kaltaisil­leni laiskoille opiskelijoille.

    Jos pohdin asi­aa teo­reet­tis­es­ti niin mak­su­jen puoles­ta puhuu pari asiaa:
    1- mak­sullista arvoste­taan, ilmainen ote­taan välin­pitämät­tömästi vas­taan. Panos/tuotossuhde selkiy­tyy mak­su­jen myötä
    2- tarpee­ton mais­terik­oulu­tus lop­puu, opin­not nopeu­tu­vat ja yliopis­to-ope­tus muut­tuu kandipainotteiseksi
    3‑maksuton ylipois­to on tulon­si­ir­to hyvien aka­teemis­ten per­hei­den lap­sille (sopii hyvin, olen itsekin sel­l­ainen, eikä tämä edes näytä ärsyt­tävän ei-aka­teemisia perheitä)

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin suuret tulo­erot johta­vat tehot­to­muu­teen, kos­ka sosi­aa­li­nen liikku­vu­us pysähtyy ja vain kapea eli­it­ti on rekry­toin­tipo­h­jana tärkeisi­in tehtävi­in, kos­ka muut elävät köy­hyy­dessä eivätkä pysty koulut­ta­maan lapsiaan.
    Yhdys­val­lat on voin­ut selvitä sosi­aalisen liikku­vu­u­den puut­teesta tuo­ma­l­la lah­jakkai­ta ihmisiä muual­ta, eri­tyis­es­ti Aasi­as­ta. Ilman sitä maa olisi aika heikos­sa hapessa.

    Lisäk­si suuret tulo­erot johtu­vat yleen­sä suuras­ta pääo­mat­u­lo­jen osu­ud­es­ta. Alun perin pääo­mat­u­lot ovat voineet syn­tyä nerokkaan yrit­täjän työn tulok­se­na, mut­ta myöhem­min omaisu­us siir­tyy laiskoille per­i­jöille, jot­ka imevät kansan­taloud­es­ta elin­voimaa omaan kulu­tuk­seen­sa, joka pain­ot­tuu ihan muual­la kuin kulu­tuk­sek­si koti­maas­sa. Tämä heiken­tää talout­ta siinä, mis­sä ahne verottajakin.
    mitä suurem­pi osu­us kansan­tu­losta jae­taan pääo­mat­u­loina, sitä heikom­mat ovat työn­teon kannustimet.
    Lati­nalainen Amerik­ka on hyvä esimerk­ki suurten tulo­ero­jen tehokku­ut­ta heiken­tävästä vaiku­tuk­ses­ta – ja Venäjä.

    Hatun­nos­to Osmolle joka har­voin yhtä selvästi avaa näkemyksiään.

    Pitäisi erot­taa hyvin selkeästi klep­tokra­ti­as­ta, oikeusval­tion perus­pe­ri­aat­tei­den puut­teesta ja markki­noiden ylireg­u­loin­nista aiheutu­vat tulo­erot sel­l­ai­sista tulo­eroista jot­ka johtu­vat tuot­tavu­useroista ja vapaahkon markki­na­t­alouden mukaises­ta voit­tamis­es­ta ja häviämisestä.

    Se, että Venäjäl­lä, Lati­nalaises­sa Amerikas­sa tai Afrikas­sa on val­ta­vat var­al­lisu­us- ja tulo­erot ei johdu siitä, että glob­al­isaa­tio jyl­läisi, vaan puh­taasti siitä, että varkaat ja omis­ta­va luok­ka suo­jel­e­vat omaisu­ut­taan eivätkä päästä kil­pailua syn­tymään. Talouseli­itin omis­tamil­la vaki­in­tuneil­la toim­i­joil­la on oli­gop­o­lit joi­ta suo­jel­laan ulko­maisen pääo­man ja koti­mais­ten star­tup­pi­en kil­pailul­ta ja tämä se vas­ta törkeään tehot­to­muu­teen johtaakin.

    Mik­si laiskat per­i­jät eivät hal­vaan­nu­ta Yhdys­val­tain talout­ta? Tulo- ja var­al­lisu­userot ovat val­ta­vat, mut­ta niin on myös BKT. Tuotan­non hedelmät val­u­vat omis­tavalle luokalle ja piilaak­son kovim­mille osaa­jille, ensin maini­tut investoi­vat raivoisas­ti sekä star­tup­pei­hin samal­la siirtäen tuotan­toa köy­hi­in mai­hin. Ensin mainit­tu on nos­tanut älykkäi­den ja työteliäi­den ihmis­ten palkkata­son meil­lä tun­tem­at­tomi­in sfäärei­hin piilaak­sos­sa ja jälkim­mäi­nen ainakin mil­jar­di ihmistä köy­hyy­destä kohti keskituloja.

    Ilman jyrkkiä tulo­ero­ja Yhdys­val­lat ei pysty­isi tuo­maan osaavia ihmisiä. Jos piilaak­sos­sa ei voisi tien­ata 10k-15k dol­lar­in kuukausi­palkko­ja, sinne ei olisi läh­eskään vas­taavaa tunkua työn­tek­i­jöi­den puolelta. Ja vas­taavasti jos siel­lä ei olisi val­tavia enke­lisi­joi­tus­pääo­mia, ei siel­lä olisi start­up-skeneäkään. Piilaak­son houkut­tele­vu­us työ­paikkana ja yri­tys­ten perus­tami­s­paikkana ovatkin nähdäk­seni suo­raa seu­raus­ta tulon­jaon ja var­al­lisu­u­den vinoumista.

    En minäkään halua Suomes­ta USA 2.0:aa, mut­ta on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä leima­ta Yhdys­val­to­jen, Venäjän ja Sin­ga­poren about samal­la tasol­la ole­vat GINI-ker­toimet yhdek­si ja samak­si asi­ak­si. Kaik­ki ovat oire­i­ta ja seu­raus­ta aivan eri­lai­sista laeista ja kult­tuuri­sista ympäristöistä ja val­it­sen tuhat ker­taa tuhannes­ta USA tai Sin­ga­poren noista kolmes­ta Venäjän sijaan.

    Suomen Gini-ker­roin johtaa val­tavaan tehot­to­muu­teen kun kirur­git ja DI:t remp­paa­vat ja siivoa­vat mielum­min omia asun­to­jaan kuin osta­vat jonkun tekemään nuo hom­mat ja tekevät tun­nin viikos­sa lisää töitä.

    1. Yhdys­val­tain tulo­ero­ja eivät ole kas­vat­ta­neet 10 — 15 k kuukausi­t­u­lot, vaan sato­jen miljoonien vuosi­t­u­lot, jois­sa on selvästi hyödytet­ty markki­noiden epätäy­del­lisyyt­tä ja onnis­tu­mista tosi­asial­liseen monop­o­liase­maan pääsemisessä. Jos jokin euroop­palainen taho omis­taisi Googlen tai Face­bookin, yhtiöitä vas­taan olisi nos­tet­tu ja syyt­teet määräävän markki­na-ase­man väärinkäytöstä.

  33. Kalle:
    Mitä käyt­töar­voa on vasem­mis­to­laiselle talousti­eteil­i­jäl­lä? Kohtu­ullisen hyödyt­tömiä yhteiskun­nan kannal­ta, vai pitäisikö sel­l­aisia olla ihan sen takia, että muut voivat loistaa?

    Mitä käyt­töar­voa on toisaal­ta oikeis­to­laisel­la talousti­eteil­i­jäl­lä? Tai talousti­eteil­i­jöil­lä ylipäätään? Taloustiede­hän on tietei­den joukos­sa jonkin­lainen kum­ma­jainen, jon­ka tieteel­liset totu­udet jäävät kovin usein esit­täjän­sä arvo­jen jalkoihin.

    Toisaal­ta ehkä me kuitenkin tarvit­semme heitä? Talousti­eteil­i­jöi­den yhteisäänestä ja keskustelus­ta ehkä sit­tenkin muo­dos­tuu se, mitä voimme taloud­es­ta tietää ja ymmärtää? Sik­si on tärkeää, että kokon­aisu­udessa kuu­luu eri aat­tei­den ääni.

    Mei­dän taval­lis­ten kansalais­tenkin taloudel­lis­ten kan­nan­ot­to­jen taustal­la kuu­luu usein omat aat­teemme. Nim­imerk­ki Kalle antoi näyt­teen omastaan.

    On toki yksit­täisiä talousvi­i­sai­ta, joiden näke­myk­seen minäkin olen oppin­ut luot­ta­maan. Osmo Soin­in­vaaran mainit­se­ma Six­ten Kork­man kuu­luu heihin.

  34. ksee: Stat­ed dif­fer­ent­ly, the share of Amer­i­can house­holds earn­ing $100,000 or more per year (in 2014 dol­lars) increased more than three-fold from 8.1% in 1967 to 24.7% in 2014.

    Niin, ja jos medi­aani on jos­sain $54000 paikkeil­la, yli puo­let joutuu seu­raa­maan sivus­ta kun yli viides­osa ansait­see tuplas­ti, asuu omil­la alueil­laan, käyt­tää omia ter­veyspalveluitaan ja pystyy han­kki­maan lap­sille kelvol­liset opiskelupaikat.

    Ollaan siis trump­is­min juurilla.

    On makua­sia pitäisikö keski­t­u­lois­t­en (2/3 — 2x medi­aanista) olla enem­mistö, mut­ta jos ei ole, kan­nat­taa varautua keski­t­u­lois­t­en protestiin. 

    Ylipäätään, jos yli puo­let putoaa kyy­dis­tä, osoit­taa protesti vaal­i­u­urnil­la pikem­minkin demokra­t­ian toimivu­ut­ta kuin toim­i­mat­to­muut­ta. Kokon­aan toinen kysymys on osaa­vatko keski­t­u­loiset äänestää etu­jen­sa mukaises­ti, tai onko esi­vaa­likier­roksel­la mitään tekemistä demokra­t­ian kanssa.

  35. Pekka T.: Mitä käyt­töar­voa on toisaal­ta oikeis­to­laisel­la talousti­eteil­i­jäl­lä? Tai talousti­eteil­i­jöil­lä ylipäätään? 

    Talousti­eteil­i­jöi­den ansiok­si voidaan laskea, ettei päät­täjät täl­lä jät­tikri­isin iskiessä ker­taa saa­neet aikaan 30-luku­laista lamaa.

  36. jfo: Omas­ta näkökul­mas­tani poli­it­tisen talousti­eteen tärkein tehtävä on ihmis­ten hyv­in­voin­nin mak­si­moin­ti niukku­u­den vallitessa.

    Tuo­han se per­in­teis­es­ti on ollut. Mut­ta jonkun pitäisi ottaa harteilleen myös sen tutkimi­nen, miten ihmis­ten hyv­in­voin­tia mak­si­moidaan run­sauden val­lites­sa. Se kun tun­tuu nykypäivänä ole­van yhteiskun­nal­lis­es­ti paljon merkit­tävämpi kysymys. Kovin merkit­tävää tar­jon­nan run­saut­ta (kysyn­tään ver­rat­tuna) on esimerkik­si mata­lan tuot­tavu­u­den työvoimas­sa ja eri­lai­sis­sa immateriaalioikeuksissa.

  37. GOLAJTTI: Mut­ta kyl­lä suuri syylli­nen etelä-amerikas­sa on nimeno­maan sosial­is­mi. Mik­si kukaan val­it­sisi korkean vai­h­toe­htokus­tan­nusten teitä, jos tulot ja var­al­lisu­us tasa­taan ja on val­tion kontrollissa?

    Sen parem­min Kuu­ba kuin Nicaragua eivät ole min­un maanti­etoni mukaan Etelä-Amerikas­sa, ja muis­sa Lati­nalaisen Amerikan mais­sa ei ole ollut sosial­is­mia. Per­in­teinen kuvio Lati­nalaises­sa Amerikas­sa ei ole ollut se, että var­al­lisu­us tasa­taan vaan se, että se, jol­la on val­ta, ottaa sen var­al­lisu­u­den omak­seen, kos­ka mik­si ei ottaisi? Alansa huiput (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käytän­nössä omisti­vat kaiken omis­tamisen arvoisen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­lakin ter­mil­lä, mut­ta sosial­is­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­ty­istämi­nen yhden henkilön omaisu­udek­si on hyvinkin oikeis­to­lainen projekti.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­tain tulo­ero­ja eivät ole kas­vat­ta­neet 10 – 15 k kuukausitulot 

    Piket­tyn datan mukaan Jenkeis­sä nimeno­maan 10 % on rikas­tunut eniten, enem­män kuin rikkain 1 %. Suu­rit­u­loisem­paan pros­ent­ti­in Yhdys­val­lois­sa pääsee n. 24 k$ kuukausituloilla.

  39. Pekka Pes­si: Piket­tyn datan mukaan Jenkeis­sä nimeno­maan 10 % on rikas­tunut eniten, enem­män kuin rikkain 1 %. Suu­rit­u­loisem­paan pros­ent­ti­in Yhdys­val­lois­sa pääsee n. 24 k$ kuukausituloilla.

    …ja sit­ten kun vielä muis­te­taan, etteivät tulolu­okat ole mitään sul­jet­tu­ja ker­ho­ja ja sik­si esim. ylimpään 10% tulolu­okkaan pääsee elämän­sä aikana (vähin­tään vuodek­si) aika merkit­tävä osa väestöstä, niin tarkastelu alkaa ole­maan jok­seenkin mielekäs.

    Toki vasem­mis­to­laiseen retori­ikkaan kuu­luu erot­tamt­tomana osana tulolu­okkien esit­tämi­nen sul­jet­tuina ryh­minä — eihän sitä luokka­so­taa muuten saisi lietsottua…

  40. Käsit­tääk­seni mikään hal­li­tus tai edes puolue ei ole ehdot­tanut (vakavis­saan) lukukausi­mak­su­ja Suo­ma­laisille yliopisto-opiskelijoille.

    Tosin jos aikoo opiskel­la opiskelun vuok­si usei­ta eri tutk­in­to­ja niin siitä hyvästä voi jo jotain mak­saakin- siis myös opiske­li­ja itse.

    Mitä tulee ajatuk­seen, että lisää rahaa peru­sopetuk­seen, niin mihin sinne?

    Nykyään on koulunkäyn­ti­avus­ta­jat, har­joit­teli­jat, psykolog­it, pää­toimiset kuraat­torit ja pää­toimiset opot sekä lisäk­si rehtorit har­vas­sa paikas­sa enää osal­lis­tu­vat opetuk­seen itse vaan pyörit­tävät sitä kuu­luisaa byrokra­ti­aa (tuos­sa rehtoris­sa muuten mallies­imerk­ki miten byrokra­tia hil­jalleen ajan saatossa on päässyt kasvamaan).

    Ryh­mäkoot oli­vat (sil­loin “van­haan” hyvään aikaan) 30–40 hlöä luokass­sa ja oppi meni perille.

    Kyl­lä ennen oli kaik­ki parem­min. Nykyään ei osa­ta muu­ta kuin valit­taa ja vinkua lisää rahaa.

    Yksinker­tainen paran­nuse­hdo­tus joka ei mak­sa mitään jos ker­ta peru­sope­tus vaatii lisää rahaa. Olkoon syynä Pisat tms. :

    Höl­len­netään vähän sitä tah­tia sit­ten ja muute­taan peru­sope­tusase­tus­ta siten, että luku­vuo­den koulu­työ päät­tyy viikon 24 viimeisenä arkipäivänä.

    Tämähän var­maan kaikille sopii- pait­si tietysti niille lapsille/ opiske­li­joille jot­ka kär­sivät suun­nat­tomasti ties mis­tä…, kun “toipumis­lo­maa” ei ole kuin noin 7 viikkoa.

    (kir­joituk­seni viimeinen virke on ironiaa)

  41. Kai sel­l­ainenkin arvo­maail­ma löy­tyy, jon­ka mukaan suuret tulo­erot ovat kan­natet­tavia, vaik­ka voitaisi­in osoit­taa, että talouden toimin­nalle niistä on lähin­nä vain haittaa. 

    Var­maan löy­ty­isi useinkin, mut­ta ei kai kukaan nyt niin type­rä ole, että sanoisi sen ääneen? Kun­han todis­teit­ta int­tävät, että se on valitet­tavasti niin kovin hyödyl­listä tai jopa vält­tämätön­tä eivätkä hai­tat yksilöille ole kovin suuria ja he ansait­se­vat sen.

    jfo: Jokainen asi­aan pere­htynyt tietää, että näil­lä aja­tus­pa­joil­la on äärim­mäisen voimakas poli­it­ti­nen agen­da taustallaan 

    Agen­dan kut­sum­i­nen poli­it­tisek­si on jopa tarpeet­toman kohtelias­ta. Noiden aja­tus­pa­jo­jen taustal­la on lop­ul­takin vain pari erit­täin rikas­ta rahoit­ta­jaa, jot­ka hyö­tyvät paljon taloudel­lis­es­ti tuon nk. ide­olo­gian toteutumisesta.

    GOLAJTTI: Mut­ta kyl­lä suuri syylli­nen etelä-amerikas­sa on nimeno­maan sosialismi. 

    Et tai­da tun­tea maanosan his­to­ri­aa — varsinkaan suh­teessa Yhdys­val­to­jen ulkopoli­ti­ikkaan (ja etenkin CIA:n harjoittamana).

    ksee: Juuei… Yes, America’s mid­dle class has been disappearing….into high­er income groups 

    Tuos­sa on taas ns. pien­tä tilas­to­harhaa ja markki­noin­tia, kos­ka reaalian­siot eivät tun­netusti ole siel­lä nousseet 70-luvun jälkeen.

    Osmo Soin­in­vaara: Alun perin pääo­mat­u­lot ovat voineet syn­tyä nerokkaan yrit­täjän työn tuloksena 

    Tämä kai lähin­nä 1900-luvun aikana. Sitä ennen pääo­mat domi­noi­vat pait­si erit­täin sat­un­nais­es­ti. Ihan Piket­tyn mukaan.

  42. anon­il­li: Sen parem­min Kuu­ba kuin Nicaragua eivät ole min­un maanti­etoni mukaan Etelä-Amerikas­sa, ja muis­sa Lati­nalaisen Amerikan mais­sa ei ole ollut sosial­is­mia. Per­in­teinen kuvio Lati­nalaises­sa Amerikas­sa ei ole ollut se, että var­al­lisu­us tasa­taan vaan se, että se, jol­la on val­ta, ottaa sen var­al­lisu­u­den omak­seen, kos­ka mik­si ei ottaisi?

    Etelä-Amerikkaa leimasi viime­vu­o­sisadal­la tiuk­ka pro­tek­stion­is­mi, val­tio­jo­htoinen talous ja yri­tys­ten sosial­isoi­ni (tai siirtämi­nen hal­li­tuk­sen kavereille). Monis­sa mais­sa kokeilti­in lisäk­si kaiken­laisia sosi­aal­isia ohjelmia, hin­tasään­nöste­lyä yms.

    Import sub­sti­tu­tion industrialization

    Toki voidaan kiis­tel­lä, että voiko tätä kut­sua jonkin sortin sosial­is­mik­si vai ei — mut­ta ainakin vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta tuo oli varsin kaukana.

    Alansa huiput (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käytän­nössä omisti­vat kaiken omis­tamisen arvoisen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­lakin ter­mil­lä, mut­ta sosial­is­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­ty­istämi­nen yhden henkilön omaisu­udek­si on hyvinkin oikeis­to­lainen projekti.

    Eli siis oikeis­to­laisu­u­den ydin on omis­tu­soikeu­den romut­ta­mi­nen, yksilön­va­pauk­sien ja oikeuk­sien riistämi­nen, oikeusjär­jestelmän vääristämi­nen yms.? Mielenkiintoista…

  43. anon­il­li: Sen parem­min Kuu­ba kuin Nicaragua eivät ole min­un maanti­etoni mukaan Etelä-Amerikas­sa, ja muis­sa Lati­nalaisen Amerikan mais­sa ei ole ollut sosial­is­mia. Per­in­teinen kuvio Lati­nalaises­sa Amerikas­sa ei ole ollut se, että var­al­lisu­us tasa­taan vaan se, että se, jol­la on val­ta, ottaa sen var­al­lisu­u­den omak­seen, kos­ka mik­si ei ottaisi? Alansa huiput (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käytän­nössä omisti­vat kaiken omis­tamisen arvoisen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­lakin ter­mil­lä, mut­ta sosial­is­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­ty­istämi­nen yhden henkilön omaisu­udek­si on hyvinkin oikeis­to­lainen projekti.

    No vasem­mis­to­laisia kokeilu­ja siel­lä on ollut. Oleel­lista on kan­nus­teet yrit­tävälle luokalle ja eteen­päin pyrki­vivlle. Tosin itse uskon, että tuo rahalli­nen kan­nuste tulee epäolleel­lisek­si, kun koneet voivat tehdä työt, jois­sa on per­in­teis­es­ti ollut korkeat vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set. Ehkä sil­loin siir­rymme sosial­is­mi­in eri nimel­lä kutsuttuna.

  44. Huvit­tavaa että vasem­mis­to­lainen tutk­i­ja pak­e­nee Ruot­si­in. Ainakin minus­ta Ruot­si on ollut aina oikeis­to­lainen suurten tulo­ero­jen ja suur­pääo­ma-por­varei­den maa. Mod­er­a­ter­na on tehnyt fik­sua poli­ti­ikkaa. Valitet­tavasti Ruotsin vasem­mis­to tun­tuu ole­van pahasti ide­olo­gian sokaisemaa.

    Mut­ta Ruot­sis­sa ei ole mm. per­in­tövero­ja, ja rikkaat ovat Ruot­sis­sa aivan eri taval­la rikkai­ta kuin Suomes­sa. On varaa ostel­la noi­ta fir­mo­ja Suomesta:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiinnostavimpia-yrityskauppoja

    En tajua mik­si suomes­sa palvotaan työ­paikko­ja pääomien sijaan, kun moinen on täy­del­listä hölmöläis­renkien puuhaa.

  45. anon­il­li:Alansa huiput (Tru­jil­lo, Somoza, Papa Doc) käytän­nössä omisti­vat kaiken omis­tamisen arvoisen koko maas­saan. Tätä voi kut­sua monel­lakin ter­mil­lä, mut­ta sosial­is­mik­si sitä ei oikein voi sanoa. Päin­vas­toin: val­tion yksi­ty­istämi­nen yhden henkilön omaisu­udek­si on hyvinkin oikeis­to­lainen projekti.

    Kum­masti sosial­is­mia käytän­töön sovel­let­taes­sa on pääasi­as­sa päädyt­ty val­tioi­hin, jois­sa kaik­ki omaisu­us on har­vo­jen ja valit­tu­jen hal­lus­sa (Pohjois-Korea, Neu­vos­toli­it­to ja Kuu­ba ovat tästä oikein hyviä esimerkke­jä). Olisiko kuitenkin niin, että oikeis­to­laisu­udel­la tai vasem­mis­to­laisu­udel­la ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan ongel­man on autoritääri­sis­sä jär­jestelmis­sä, riip­pumat­ta siitä onko kyse oikeis­to­lais­es­ta autoritäärisu­ud­es­ta tai vasemmistolaisesta?

  46. Pekka Pes­si: Piket­tyn datan mukaan Jenkeis­sä nimeno­maan 10 % on rikas­tunut eniten, enem­män kuin rikkain 1 %. 

    Mitähän sinä tarkoi­tat? 10% (joka sisältää 1%:n) on toki yhteen­sä rikas­tunut taalois­sa enem­män kuin osajoukkon­sa, mut­ta kehi­tys on ollut voimakkaam­paa huipulla.

    Tässä paperi häneltä tältä vuodelta. Graafin 1a perus­teel­la USAs­sa top 10% osu­us kaik­ista tuloista kasvoi noin 34% -> 47% välil­lä 1980–2015. Top 1%:n osu­us (graafi 1b) kasvoi samal­la n. 10,5% -> 20%. Jos tekee vähen­nys­laskun noiden välil­lä niin huo­maa, että sen noiden väli­in­jäävän top 10%; “köy­hem­män” 90%:n osu­us kasvoi vain (tai “vain”) muu­tamia prosenttiyksikköjä.

    Viimeis­es­tä taulukos­ta näkee myös, että tulo­jen kasvu on ollut sitä vauhdikkaam­paa, mitä korkeam­malle jakau­mas­sa men­nään (top 0,1% top 0,01%

  47. “Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.”

    Jänt­ti on kyl­lä talous­tutk­i­jak­si esi­in­tynyt julk­isu­udessa harv­inaisen poli­it­tise­na näke­myk­siltään. Olisiko­han ollut viime eduskun­tavaalien yhtey­dessä muu­tamis­sa ohjelmis­sa tv:ssä ja itse kyl­lä hätkähdin hänen näke­myk­siään. YLEltä erikoinen val­in­ta ja mielestäni virhe. Poli­it­tis­es­ti voimakkaasti värit­tyneitä talousti­eteil­i­jöitä ei pitäisi käyt­tää “asiantun­ti­joina” ker­tomat­ta hei­dän poli­it­tista taus­taansa. Sinäl­lään Jänt­ti lie­nee talous­tutk­i­jana pätevä.

    Jänt­ti on kaiketi ollut perus­ta­mas­sa Vasem­mis­toli­it­toa, mikä selit­tää värittyneisyyden.

    1. Jos poli­it­tis­es­ti värit­tyneet talousti­eteil­i­jät pitää pitää pois­sa tele­vi­sios­ta, aika vähän haas­tateltavia jää jäljelle.

  48. Pekka Pes­si: Piket­tyn datan mukaan Jenkeis­sä nimeno­maan 10 % on rikas­tunut eniten, enem­män kuin rikkain 1 %. Suu­rit­u­loisem­paan pros­ent­ti­in Yhdys­val­lois­sa pääsee n. 24 k$ kuukausituloilla. 

    Kun val­i­taan tarkastelun aikaväli sopi­vasti, kehi­tys on ollut myös toisen­laista.

  49. TL:
    Ainakin minus­ta Ruot­si on ollut aina oikeis­to­lainen suurten tulo­ero­jen ja suur­pääo­ma-por­varei­den maa. 

    Kun­non tim­o­soin­i­mainen kommentti!

    Ainakin minus­ta maa on aina ollut lit­teä ja Kuu juustoa.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville,
    Mitähän tuo kuva osoit­taa? Reaalian­sioiden kasvu mil­lä aikavälil­lä. Ei ainakaan yhden vuo­den aikana. 

    2015 oli poikkeusvu­osi, mut­ta sil­loin USA:n koti­talousko­htainen medi­aan­i­t­u­lo nousi (<a href=“https://www.nytimes.com/2016/09/14/business/economy/us-census-household-income-poverty-wealth-2015.html?_r=0&quot; NYT:n juttu.
    Sinän­sä nois­sa koti­talousko­htai­sis­sa tulois­sa on huomioita­va, että alle 100 k tulois­sa työl­lisyysas­teel­la on huo­mat­ta­va merk­i­tys (eli mon­tako työssäkäyvää keskimäärin on per koti­talous), eli työl­lisyysas­teen nousu on selit­tävä tek­i­jä ei niinkään tulo­jen nousu.

  51. Jukkis: Olisiko kuitenkin niin, että oikeis­to­laisu­udel­la tai vasem­mis­to­laisu­udel­la ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan ongel­man on autoritääri­sis­sä jär­jestelmis­sä, riip­pumat­ta siitä onko kyse oikeis­to­lais­es­ta autoritäärisu­ud­es­ta tai vasemmistolaisesta?

    Olet oike­as­sa.

    Sosial­isti­nen suun­nitel­mat­alous on talousjär­jestelmänä niin teho­ton, että sen pystyssä pitämi­nen tarvit­see autoritäärisen järjestelmän. 

    Demokra­ti­as­sa kun­non suun­nitel­mat­alous ei jää pitkäikäisek­si. Taloudel­lisia vapauk­sia kaipaa­vat kansalaiset jos­sain vai­heessa aivan pakko lait­taa kuri­in voimakeinoin, kun eivät muuten ymmär­rä omaa paras­taan (kuten Venezue­las­takin huo­mataan). Ja kun vaalit pois­ta­mal­la takaisinkytken­tä huonos­ta hallinnos­ta pois­te­taan, alkaa kor­rup­tio rehottamaan.

  52. GOLAJTTI:
    Hyv­in­voin­ti­val­tio on umpiku­ja. Mik­si kenenkään kan­nat­taa vali­ta korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sent tie? ESimerk­ki opiskelul­njoista: mik­si matem­ati­ikan lin­jat ovat tyhjiä ja taide­alat täyn­nä opiske­li­joi­ta? Sik­si kos­ka matem­ati­ik­ka on tyl­sää ja aikaavievää ja useille sil­lä on korkeat vaihtoehtokustannukset. 

    Mik­si matem­ati­ikkaa pide­tään tyl­sänä ja aikaavievänä? Eihän se sitä oikeasti ole.

    Syynä on suo­ma­lainen kult­tuuri, joka ei vas­toin mon­en luu­lo­ja arvos­ta oppineisu­ut­ta. Onhan tääl­läkin sivistyneistöä, joka arvostaa koulu­tus­ta, mut­ta huo­mat­ta­va osa väestöstä vielä nykyään­ki suo­ras­taan halvek­sii koulu­tus­ta ja etenkin aka­teemista koulu­tus­ta. Siitä koulu­tuk­sen halvek­sumis­es­ta ker­to­vat puheet “oikeista töistä”, “turhista dosen­teista”, “nol­latutkimuk­ses­ta” ja vastaavista.

    Suo­mi on myös niitä mai­ta, jois­sa sivistyneistö on arvostanut kieli­taitoa ja suos­in­ut taidet­ta ja human­is­tisia alo­ja. Esimerkik­si min­un nuoru­udessani 1980-luvul­la kielistä kiin­nos­tuneen oli huo­mat­tavasti helpom­pi saa­da tavoitel­lut kuusi ällää, kos­ka kaik­ki reaali­aineet oli­vat yhdessä ain­oas­sa reaa­liko­keessa, mut­ta jokainen kieli taas omas­sa kokeessaan. Jos luon­non­ti­eteistä kiin­nos­tunut halusi saa­da kuusi ällää, oli pakko lukea myös kolmea kieltä men­estyk­sekkäästi (kokeina siis matem­ati­ik­ka, reaali, äidinkieli ja kolme vieras­ta kieltä). Jos äidinkieli las­ke­taan kielek­si, 2/3 YO-tutkin­nos­ta oli kielikokei­ta myös luon­non­ti­eteil­i­jäl­lä. Kieli-ihmi­nen taas saat­toi pudot­taa matem­ati­ikan lyhyek­si ja vali­ta reaalis­sa helpoim­mat aineet ja panos­taa itselleen help­poi­hin kieli­in eli samaiset 2/3 YO-tutkin­nos­ta oli suosikki­ainei­ta. Tämä näkyy yhä vieläkin, kun kieli­in suun­tau­tu­mista suosineil­la 1970- ja 1980-luvuil­la kir­joit­ta­neet ovat olleet vallankahvassa.

    Nyt toki on ainereaalit, mut­ta samaan aikaan yhä suurem­pi osa ikälu­okas­ta on halut­tu lukioon. Kun käytössä on vielä luoka­ton lukio, joka antaa liian helpon mah­dol­lisu­u­den hidas­taa opiskelua, tulok­se­na on ollut lukion vaa­timus­ta­son lasku. Luki­o­lai­sista aivan liian mon­elle tärkeää ei ole oppimi­nen, vaan tutkin­non suorit­ta­mi­nen ja se on johtanut help­poina pidet­ty­jen ainei­den opiskelu­un ja kir­joit­tamiseen, kun samal­la on opiskel­tu vaikeina pidet­tyjä ainei­ta vain pakolli­nen minimimäärä.

    Mik­si sit­ten taide­alat pullis­tel­e­vat, kun taas luon­non­ti­eteis­sä kär­sitään hak­i­japu­las­ta? Syyt ovat oikeas­t­aan aika yksinkertaisia.

    1) Mon­et pitävät taiteen tekemis­es­tä. Helpon lukion jäl­keen käsi­tys omista lahjoista saat­taa olla epäre­al­isti­nen, joten taide­aloille haetaan paljon. Toisaal­ta ei ole mitään kan­nustet­ta olla hake­mat­ta alalle, kos­ka ilman paikkaa jäämi­nen ei ole haitak­si uud­estaan yritettäessä.

    2) Luon­non­ti­etei­den vaikea maine vähen­tää hak­i­joi­ta. Toisaal­ta ennen luon­non­ti­eteitä käytet­ti­in prep­pau­s­paikkana, kun odotet­ti­in uut­ta hakuk­er­taa esimerkik­si lääkik­seen. Osa prep­paa­jista ehti huo­ma­ta, että luon­non­ti­eteet ovat kiin­nos­tavia, eikä enää hakeu­tunut muualle.

    Kun alan vai­h­t­a­mi­nen on tehty läh­es mah­dot­tomak­si, näitä prep­pau­sopiske­li­joi­ta ei enää ole. Kaik­ki keskit­tyvät hake­maan yhä uud­estaan ja uud­estaan juuri sille tavoitel­lulle oma­lle toivealalle, kos­ka opiskelu­paikan saami­nen joltakin toiselta alal­ta huonon­taisi ratkai­sev­asti mah­dol­lisuuk­sia tul­la val­i­tuk­sia uud­estaan yritet­täessä. Kun ei ole prep­paa­jia, ei ole myöskään niitä, jot­ka huo­maisi­vat alan kiin­nos­tavak­si vas­ta sitä opiskeltuaan.

    Onnek­si posi­ti­ivisi­akin merkke­jä on havait­tavis­sa. Huo­masin äsket­täin, että tänä vuon­na luokanopet­ta­jak­oulu­tuk­seen ennakkopis­teitä annetaan äidinkielestä ja matem­ati­ikas­ta ja vieläpä niin, että pitkä matem­ati­ik­ka tuo huo­mat­ta­van edun, sil­lä pitkän matem­ati­ikan m tuo enem­män pis­teitä kuin lyhyen matem­ati­ikan l. Aiemp­ina vuosi­na pis­teitä on annet­tu use­am­mista aineista. Ehkä tämä muu­tos tuo luokanopet­ta­jik­si enem­män ihmisiä, jot­ka ovat opiskelleet matem­ati­ikkaa lukios­sa ja ehkä se lop­ul­ta näkyy myös kouluis­sa matem­ati­ikan arvos­tuk­sen kasvuna.

  53. ksee:
    Eli siis oikeis­to­laisu­u­den ydin on omis­tu­soikeu­den romut­ta­mi­nen, yksilön­va­pauk­sien ja oikeuk­sien riistämi­nen, oikeusjär­jestelmän vääristämi­nen yms.? Mielenkiintoista…

    Riip­puu min­un nähdäk­seni siitä, kuin­ka oikealle mennään.

    Minus­ta voisi pitää oikeis­to­laise­na sitä, että ihmisil­lä on oikeus saa­da oma osansa työn­sä tulok­sista. Jos työn tulok­set jae­taan oikeu­den­mukaises­ti suh­teessa siihen, kuin­ka suuri osu­us kenel­läkin on tulok­sen syn­tymiseen ollut, päädytään tulon­jakoon, jota moni pitäisi aika vasem­mis­to­laise­na (reilut palkat, reilut työe­hdot, vero­tus, joka takaa, että on ole­mas­sa yhteiskun­ta, joka huole­htii kaikkia hyödyt­tävästä infrasta). 

    Jos taas hyväksytään se, että osa ihmi­sistä (johta­jat, rahoit­ta­jat, yms.) otta­vat itselleen vähän enem­män kuin heille oikeas­t­aan kuu­luu, päästään keskustele­maan siitä, mik­si he saa­vat niin tehdä. Vedo­taanko siihen, että rahoit­ta­jat otta­vat isom­man riskin ja sik­si hei­dän pitää saa­da onnistues­saankin suh­teessa suurem­pi osa tulok­sista? Vai ovatko johta­jat niin paljon tuot­teliaampia, että hei­dän pitää saa­da paljon mui­ta suurem­paa palkkaa? Vai ovatko he vain ase­mas­sa, joka sal­lii tulon­jaon kään­tämisen itseään suo­si­vak­si? Onko oikeis­to­laista yrit­tää saa­da enem­män kuin oma oikeu­den­mukainen osansa?

    Jos on oikeis­to­laista yrit­tää saa­da itselleen suurem­pi osa työn tulok­sista kuin kohtu­ullista, ääripäässä päädytään siihen, että se, joka voi, kah­mii itselleen kaiken mah­dol­lisen, myös muiden omaisu­u­den ja siinä sivus­sa vielä muu­tat­taa lait sel­l­aisik­si, että myös poli­it­ti­nen val­ta on hänel­lä. Toki saman voi tehdä päin­vas­taises­sa järjestyksessä.

    Minus­ta sosial­is­mia olisi äärim­mäisil­lään se, että tulot ja var­al­lisu­us jae­taan tasan kaikille tai että kaik­ki omaisu­us on val­tion hallinnas­sa ja val­tios­sa päätös­val­taa käyt­tää oikeasti koko kansa. Toises­sa ääripäässä äärim­mäisessä kap­i­tal­is­mis­sa omaisu­us ja tulot ovat keskit­tyneet muu­ta­malle tai vain yhdelle ihmiselle tai val­ti­olle, jos­sa kansal­la ei ole val­taa, vaan val­ta täysin yhdel­lä ihmisel­lä, joka tietysti käyt­tää val­taansa omak­si edukseen.

    Elämä kum­mankaan ääripään lähel­lä ei ole kovin mukavaa suurim­malle osalle ihmi­sistä. Jos­sain keski­vai­heil­la lie­nee mukav­in­ta, etenkin jos talouden lisäk­si ote­taan huomioon muutkin hyv­in­voin­ti­in vaikut­ta­vat tekijät.

    Se, mitä nimeä mil­loinkin jär­jestelmästä käytetään on sit­ten aivan eri asia. Neu­vos­toli­iton jär­jestelmä ei var­masti ollut sosial­is­mia, mut­ta eipä ole Yhdys­val­to­jen jär­jestelmä kapitalismia.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Yhdys­val­tain tulo­ero­ja eivät ole kas­vat­ta­neet 10 – 15 k kuukausi­t­u­lot, vaan sato­jen miljoonien vuosi­t­u­lot, jois­sa on selvästi hyödytet­ty markki­noiden epätäy­del­lisyyt­tä ja onnis­tu­mista tosi­asial­liseen monop­o­liase­maan pääsemisessä. Jos jokin euroop­palainen taho omis­taisi Googlen tai Face­bookin, yhtiöitä vas­taan olisi nos­tet­tu ja syyt­teet määräävän markki­na-ase­man väärinkäytöstä.

    Pitäsikö poik­abän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tien­aa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tulo­ero­ja. Kuin­ka hoide­taan Tay­lor Swiftin, Rihan­nan ja Lionel Messin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syyte J. K. Rowlin­gin markki­na-ase­man käytöstä?

  55. N: Jos on oikeis­to­laista yrit­tää saa­da itselleen suurem­pi osa työn tulok­sista kuin kohtuullista, 

    Minus­ta vasem­mis­to­laisu­us on juuri sitä, että yrit­tää saa­da itselleen suurem­man osan tois­t­en työn tulok­sista, kuin on kohtuullista.

    Sem­moinen kohtu­ullisu­us tulon­jaos­sa, se taas on oikeis­to­laisu­ut­ta. Ja auringonpaiste ja kesä ja rän­täsade on tietysti vasem­mis­to­lainen ilmiö.

  56. Sylt­ty: Ja auringonpaiste ja kesä ja rän­täsade on tietysti vasem­mis­to­lainen ilmiö.

    Niin siis sel­ven­nyk­senä auringonpaiste ja kesä ovat oikeis­to­laista ja rän­täsade vasemmistolaista. 

    Jäi hiukan vähän epä­selväk­si kun edi­toin huonos­ti (virheet ovat tietenkin kaik­ki vasemmistolaisia).

  57. Rolling Heurlin: Pitäsikö poik­abän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tien­aa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tulo­ero­ja. Kuin­ka hoide­taan Tay­lor Swiftin, Rihan­nan ja Lionel Messin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syyte J. K. Rowlin­gin markki­na-ase­man käytöstä?

    Itse asi­as­sa mainit­se­masi “ammatit” ovat sellaisia(ehkä rowlin­gia luku­unot­ta­mat­ta), joi­ta ihmiset tek­i­sivät vaik­ka niistä ei saisi palkkaa. Näis­sä töis­sä ei ole vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia tai ne ovat oikeas­t­aan positiiviset:saa olla ihailun kohteena, tavat asaman­henkisiä ihmisiä työn merkeis­sä, jne…

    Jos tule­vaisu­u­den maail­ma olisi sel­l­ainen, että korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen työt olisi automa­ti­soitu pois ja rikkaak­si voisi tul­la posi­ti­ivisen vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töis­sä, sosial­is­mi voisi toi­mi ihan hyvin. Töi­hin olisi silti tulijoita.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin suuret tulo­erot johta­vat tehottomuuteen… 

    Osmo on jälleen ker­ran oike­as­sa, mut­ta uno­htaa maini­ta, että myös liian pienet tulo­erot ja varsinkin pääo­mat­u­lo­jen rokot­ta­mi­nen estävät vielä tehokkaam­min yhteiskun­nan nor­maalin toimin­nan. Jos­sain Ruotsin, Sak­san tai USA:n paikkeil­la on tehokku­us­mak­si­mi. Eli pääo­mavero­tuk­sen tulee olla huo­mat­tavasti suo­ma­laiset keveäm­pään ja tulo­ero­jen ainakin jonkin ver­ran suurempia.

    USA on huono esimerk­ki tässä tapauk­ses­sa. Sen ongel­mat ovat muual­la ja liit­tyvät osit­tain mainit­tuun sää­tykier­ron heiken­tymiseen. Kun kysyt amerikkalaiselta yrit­täjältä, niin suurin syy on liian kovas­sa sään­telystä — mikä pitänee paikkansa.

  59. Rolling Heurlin: Pitäsikö poik­abän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tien­aa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tulo­ero­ja. Kuin­ka hoide­taan Tay­lor Swiftin, Rihan­nan ja Lionel Messin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syyte J. K. Rowlin­gin markki­na-ase­man käytöstä?

    Ei pidä hajot­taa, mut­ta tek­i­jänoikeustu­lo­jen pois­tamis­es­ta voitaisi­in kyl­lä keskustella.

  60. Den­ve­g­alt: Kun­non tim­o­soin­i­mainen kommentti!

    Ainakin minus­ta maa on aina ollut lit­teä ja Kuu juustoa.

    En tiedä mitä yrität kom­men­til­lasi ilmaista, mut­ta Ruot­si on todel­lakin suur­pääomien maa, luokkay­hteiskun­ta on ollut voimis­saan ja Riks­da­genin ylähuoneeseen pääsi vain tietyn var­al­lisu­u­den omis­ta­va henkilö 1970-luvun alku­un asti. Ruot­sis­sa on edelleen torp­pare­i­ta ja suur­maan­omis­ta­jia. Ylälu­okalla on omat asuinalueen­sa ja koulun­sa, joista men­nään heit­tämäl­lä jatko-opin­toi­hin ja näis­sä ei yleen­sä edes tava­ta ns. heikom­paa aines­ta. Öster­malmil­la on edelleen asun­to-osakey­htiöitä ja näitä kun ei enää voi perus­taa, bostad­srätt on varat­tu rah­vaalle. Van­hat raha­su­vut elävät täysin eri maail­mas­sa kuin muu Ruot­si. Ikean perus­ta­ja ei kuu­lu tuo­hon porukkaan vaan on nousukas.

  61. Den­ve­g­alt: Kun­non tim­o­soin­i­mainen kommentti!

    Ainakin minus­ta maa on aina ollut lit­teä ja Kuu juustoa.

    Et sit­ten ole tutus­tunut koskaan ruot­salaiseen yhteiskun­taan? 😀 😀 😀 Ruot­sis­sa on aina hoidet­tu ennen kaikkea ruot­salaisen, yksi­tyisen pääo­man etu. Sil­loin muinoinkin, kun demar­it yrit­tivät verot­taa palkkat­u­lo­ja, ei pääo­maan kos­ket­tu. Sen takia ruot­salaisil­la on parem­pi elin­ta­so kuin suo­ma­laisil­la. Kan­nat­taa käyt­tää veropoli­ti­ikan poh­jana jotain muu­takin kuin kateutta.

    Jos­ta tulikin mieleeni, että sana­pari “vasem­mis­to­lainen talous­tutk­i­ja” ei voi oikein käytän­nössä toimia.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos poli­it­tis­es­ti värit­tyneet talousti­eteil­i­jät pitää pitää pois­sa tele­vi­sios­ta, aika vähän haas­tateltavia jää jäljelle.

    Jänt­ti esi­in­tyi poikkeuk­sel­lisen poliittisesti. 

    Toimit­ta­jat ja talousasiantun­ti­jat vaalio­hjelmi­in neu­traaleina, kiitos. Tai sit­ten edus­ta­mansa puoluekan­ta reilusti esi­in vaik­ka lippalakissa.

  63. Sylt­ty: Minus­ta vasem­mis­to­laisu­us on juuri sitä, että yrit­tää saa­da itselleen suurem­man osan tois­t­en työn tulok­sista, kuin on kohtuullista.

    Sem­moinen kohtu­ullisu­us tulon­jaos­sa, se taas on oikeistolaisuutta.

    Käsit­tääk­seni kovin suuri osa ihmi­sistä yrit­tää saa­da itselleen tulon­jaos­sa enem­män kuin on kohtu­ullista. He edus­ta­vat sekä oikeis­toa että vasem­mis­toa. Ja vihre­itä yhtä lailla.

    Näen esimerkik­si työ­markki­na­neu­vot­te­lut varsi­naisi­na ahneu­den markki­noina. Eivät osa­puo­let pyri kohtu­ullisu­u­teen, vaan ne yrit­tävät saa­da vastapuolelta irti niin paljon kuin mah­dol­lista. Lop­putu­los syn­tyy jonkin­laise­na kauhun tas­apain­ona, ja sitä kai voi pitää kohtu­ullisen kohtuullisena…

    Kaikki­han me, tai ainakin läh­es kaik­ki, kan­natamme kohtu­ullisu­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Ongel­ma vain on, että noi­ta käsit­teitä ei ole help­po määritel­lä siten, että sen voisi­vat kaik­ki hyväksyä. Niin­pä keskustelu jatkuu.

  64. OS: “Sitäkin Jäntin huo­mau­tus­ta kan­nat­taisi pohtia, että tutkimuk­sen vaikut­tavu­us Ruot­sis­sa on paljon suurem­paa, kos­ka päät­täjät eivät avoimesti halvek­si tutkit­tua tietoa niin kuin Suomessa.”

    Olikos tälle jotain lähdettä?

    Vai onko tässä nyt kyse siitä, että vas­saripro­fes­sori on närkästynyt, kun jotain hänen sanomaansa ei suo­raan kir­joite­takaan laki­in? Ylin­tä päätän­tä­val­taa Suomes­sa­han käyt­tävät pro­fes­sorit, eri­tyis­es­ti vasem­man laidan sellaiset.

    OS: “Jos poli­it­tis­es­ti värit­tyneet talousti­eteil­i­jät pitää pitää pois­sa tele­vi­sios­ta, aika vähän haas­tateltavia jää jäljelle.”

    Lähde?

  65. Jänt­ti oli muuten keskustelus­sa syytel­lyt lukukausi­mak­su­jen puo­lus­ta­jia oppor­tunis­teik­si. Sat­tumoisin kyseinen haukku­masana oli myös Leninin suosikkeja.

  66. anonyy­mi:

    Tuos­sa on taas ns. pien­tä tilas­to­harhaa ja markki­noin­tia, kos­ka reaalian­siot eivät tun­netusti ole siel­lä nousseet 70-luvun jälkeen.

    Höpö, höpö — tilan­nehan on jopa parem­pi kuin noista luvuista voisi päätel­lä — keskimääräi­nen koti­talouk­sien koko USAs­sa kun on piene­tynyt vuo­den 1960 3,33 hegestä vuo­den 2016 2,53 henkeen.

  67. Eli siis oikeis­to­laisu­u­den ydin on omis­tu­soikeu­den romut­ta­mi­nen, yksilön­va­pauk­sien ja oikeuk­sien riistämi­nen, oikeusjär­jestelmän vääristämi­nen yms.? Mielenkiintoista…

    Rah­vaan ja ns. alem­piro­tu­is­ten heikom­mat oikeudet ja heikom­mat mah­dol­lisu­udet oikeuk­sien­sa valvom­iseen kuu­lu­vat olen­naise­na osana eräisi­in oikeis­to­laisu­u­den muotoihin.

  68. Sylt­ty: Minus­ta vasem­mis­to­laisu­us on juuri sitä, että yrit­tää saa­da itselleen suurem­man osan tois­t­en työn tulok­sista, kuin on kohtuullista.

    Kohtu­ullisu­ud­es­ta ja oikeu­den­mukaisu­ud­esta­han tulon­jaos­sa on kysymys. Se, mitä yksi pitää oikeu­den­mukaise­na, on toisen mielestä suuri vääryys. Hihas­ta rav­is­taen tun­tu­isi siltä, että oikeis­to­laiset liioit­tel­e­vat yksilöi­den osu­ut­ta men­estyk­sessä, vasem­mis­to­laiset taas vähät­televät yksilöi­den merkitystä.

    Ongel­ma syn­tyy sit­ten siitä, että ei tai­da olla objek­ti­ivista tapaa määritel­lä oikeu­den­mukaista ja kohtuullista.

    Jos nyt ajatel­laan ääries­imerkke­jä, voi miet­tiä sitä, onko todel­la kohtu­ullista ja oikeu­den­mukaista, että parhaat jalka­pal­loil­i­jat, suosi­tu­im­mat muusikot tai men­estyskir­jail­i­jat saa­vat kym­me­nien miljoonien tulot ja toisaal­ta taas, onko esimerkik­si siivoo­jan työ todel­la niin merk­i­tyk­setön­tä, että työstä on oikeu­den­mukaista mak­saa 8 tai 9€/h.

    En väitä, että esimerkik­si J.K. Rowl­ing ei olisi oikeutet­tu saa­maan osaansa kir­jo­jen myyn­nistä ja eloku­vien lip­putu­loista, mut­ta onko muu­ta­man kir­jan kir­joit­ta­mi­nen todel­la ollut sato­jen miljoonien arvoista?

    Minus­ta on jonk­i­nasteinen ongel­ma, että nyky­maail­mas­sa suo­sio saat­taa johtaa läh­es tähti­ti­eteel­lisi­in ansioi­hin, vaik­ka objek­ti­ivis­es­ti tarkastel­tuna tehty työ ei ole ollut mitenkään poikkeuk­sel­lisen vaa­ti­vaa tai poikkeuk­sel­lisen laadukas­ta. Suo­sio vain kasaa tulo­ja yhteen kohteeseen niin paljon, että kaik­ki kohtu­u­den rajat ylitetään. Tämä pätee myös yrityksiin.

    Samaan aikaan on val­tavasti ihmisiä, jot­ka tekevät hyvää ja tuot­tavaa työtä, mut­ta joiden tulosten arvos­tus ei näy tulota­son nousuna. Hei­dän työn­sä arvoa vähätel­lään ja he eivät saa omaa osu­ut­taan. En esimerkik­si mil­lään usko, että jonkin fir­man johta­jan työ olisi todel­la 100 tai jopa 1000 ker­taa tuot­tavam­paa kuin taval­lisen työn­tek­i­jän työ. Jos niin olisi, eikö fir­man pyörit­tämiseen riit­täisi pelkkä johtaja?

  69. Pidän aika kum­mallise­na, että näis­säkin kom­menteis­sa on mainit­tu use­asti vasem­mis­to­lais­ten maid­en esimerkkeinä Kuubaa, Pohjois-Kore­aa, Nicaraguaa ynnä mui­ta kehi­tys­mai­ta. Jopa Neu­vos­toli­it­to on mainit­tu, her­ran vuon­na 2017. Huh.

    Nämä maat ovat aivan totaal­isia olk­iukko­ja, jos keskustel­laan vaikka­pa siitä, mikä on opti­maa­li­nen veropiste kehit­tyneis­sä län­si­mai­sis­sa sekat­alouk­sis­sa esimerkik­si työn kan­nustei­den kannalta. 

    Jos keskustel­laan fak­toil­la eikä men­nei­den aiko­jen dik­tatu­ure­ja kauhis­tele­mal­la, niin voidaan tode­ta että esimerkik­si Pohjo­is­mais­sa on keskimääräistä OECD-maa­ta korkeam­mat tuloverot. Keskimääräi­nen tulovero vuon­na 2015 (tilas­to):

    Nor­ja 36,62 %
    Suo­mi 43,54 %
    Ruot­si 42,61 %
    Tan­s­ka 36,44 %
    **
    OECD 36,08 %
    Sak­sa 49,38 %
    USA 31,57 %

    Suomes­sa ollaan siis pohjo­is­maisit­tainkin korkeal­la, mut­ta esimerkik­si Sak­sas­sa tulovero on vielä korkeampi. Entä miten vero vaikut­taa (näin karkeasti arvioiden) työsken­te­ly­halukku­u­teen? Kat­so­taan­pa keskimääräisiä työ­tun­te­ja per työn­tek­i­jä vuon­na 2015 (tilas­to):

    Nor­ja 1424
    Suo­mi 1646
    Ruot­si 1612
    Tan­s­ka 1457
    **
    OECD 1766
    Sak­sa 1371
    USA 1790

    Suo­ma­laiset ja ruot­salaiset näyt­täi­sivät paina­van pidem­pää päivää kuin tan­skalaiset ja nor­jalaiset kol­le­gansa, vaik­ka Suomen ja Ruotsin veroaste on korkeampi. Sen sijaan sak­salaiset jäävät koti­in. Amerikkalaiset käyvät tien­aa­mas­sa rahaa, ilmeis­es­ti mata­lan veroas­t­een innostamana.

    Tietysti voi aina heit­tää moraal­isia kan­nan­ot­to­ja, että ei ole reilua kun val­tio vie niin paljon suo­ma­laisen palka­s­ta. Talousti­eteil­i­jää voisi kuitenkin täl­laisia heit­to­ja ennem­min kiin­nos­taa se, tek­isikö suo­ma­lainen yhtä paljon työtä kuin amerikkalainen, jos veroaste olisi yhtä mata­la, vai yhtä vähän kuin nor­jalainen, jos veroaste olisi yhtä matala? 

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on myös se, että mik­si Pohjo­is­maat ovat yleis­es­ti ottaen pär­jän­neet kan­sain­välisessä kil­pailus­sa aika mukavasti, vaik­ka veroaste on keskimääräistä korkeampi. Korkea veroaste ei ole vaikut­tanut hai­tan­neen kil­pailukykyä, joskin on mah­do­ton­ta jälkivi­isas­tel­la, olisim­meko pär­jän­neet vielä parem­min, jos veroaste olisi ollut matalampi.

    Tah­too sanoa, että jos on lukenut muitakin talousti­eteel­lisiä kir­jo­ja kuin Friedrich von Hayekin (sinän­sä ansiokas­ta) Road to Serf­do­mia saat­taa huo­ma­ta, että talousjär­jestelmien taustal­la vaikut­taa paljon mon­imutkaisem­pia mekanis­me­ja kuin yksinker­tais­tet­tu (taloudel­lisen) vapau­den määrä.

    Juuri tämän seikan takia yksinker­tais­te­tut poli­ti­ikka­su­osi­tuk­set tyyli­in “alen­takaa vero­ja” aiheut­ta­vat lähin­nä myötähäpeää.

  70. N: En esimerkik­si mil­lään usko, että jonkin fir­man johta­jan työ olisi todel­la 100 tai jopa 1000 ker­taa tuot­tavam­paa kuin taval­lisen työn­tek­i­jän työ. Jos niin olisi, eikö fir­man pyörit­tämiseen riit­täisi pelkkä johtaja?

    Johta­jan työ voi olla tuhan­sia ker­taa tuhoavam­paa kuin yksit­täisen työn­tek­i­jän, vai mitä mieltä olet Son­eras­ta ja Relanderista ? 

    Ainakin koko fir­man pystyy tuhoa­maan ihan yksit­täi­nen kuupo johtaja.

    Btw, julkises­sa keskustelus­sa tyyp­illi­nen jaot­telu menee niin, että tulos tehdään aina yhdessä, mut­ta tap­pi­oi­hin on syylli­nen vain ja ain­oas­taan johto, esimerkik­si Nokian johto­ryh­mä, joka oli rak­en­tanut liian byrokraat­tisen koneis­ton (johdon mielestä syynä on aina tietenkin vaikea markkinatilanne).

  71. Rolling Heurlin: Pitäsikö poik­abän­di One Direc­tion hajoit­taa, kun tien­aa­vat niin hyvin ja kas­vat­ta­vat tulo­ero­ja. Kuin­ka hoide­taan Tay­lor Swiftin, Rihan­nan ja Lionel Messin hajoit­ta­mi­nen. Entä kos­ka nos­te­taan syyte J. K. Rowlin­gin markki­na-ase­man käytöstä? 

    Messin osalta on asia hoi­dos­sa

  72. N: En esimerkik­si mil­lään usko, että jonkin fir­man johta­jan työ olisi todel­la 100 tai jopa 1000 ker­taa tuot­tavam­paa kuin taval­lisen työn­tek­i­jän työ. Jos niin olisi, eikö fir­man pyörit­tämiseen riit­täisi pelkkä johtaja?

    Taita­van johta­jan työ voi olla hyvin arvokas­ta, ilman sitä “taval­lisille työn­tek­i­jöille” ei olisi töitä ollenkaan.
    Siihen suun­taan ollaan kyl­lä menos­sa, että fir­man pyörit­tämiseen riit­tää pelkkä johta­ja (tai johta­jat), kun ulkois­te­taan oper­ati­ivi­nen toim­inta ali­hankki­joille ja/tai automaa­tio kor­vaa työntekijät…

  73. Suo­ma­laista talouskeskustelua leimaa se, että kaiken­maail­man yrit­täjiä esitel­lään talousti­etäjinä vaikkei heil­lä vält­tämät­tä ole edes ylem­pää korkeakoulututkintoa.

    Vrt. met­sästäjä asiantun­ti­jana biolo­gian alalla.

  74. GOLAJTTI: Itse asi­as­sa mainit­se­masi “ammatit” ovat sellaisia(ehkä rowlin­gia luku­unot­ta­mat­ta), joi­ta ihmiset tek­i­sivät vaik­ka niistä ei saisi palkkaa. Näis­sä töis­sä ei ole vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia tai ne ovat oikeas­t­aan positiiviset:saa olla ihailun kohteena, tavat asaman­henkisiä ihmisiä työn merkeis­sä, jne…

    Mie­lenki­in­toinen ja toimi­va näkökul­ma suures­sa osas­sa “ammat­te­ja”.

    GOLAJTTI: Jos tule­vaisu­u­den maail­ma olisi sel­l­ainen, että korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen työt olisi automa­ti­soitu pois ja rikkaak­si voisi tul­la posi­ti­ivisen vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töis­sä, sosial­is­mi voisi toi­mi ihan hyvin. Töi­hin olisi silti tulijoita.

    Ei sosial­i­mi, mut­ta joku “sosdem.2”. Hehän ovat tehneet ainakin teo­ri­as­sa sen eron, ettei “jokaiselta kyky­jen­sä mukaan”, vaan “jokainen kyky­jen­sä mukaan”.

  75. jfo: Mie­lenki­in­toinen kysymys on myös se, että mik­si Pohjo­is­maat ovat yleis­es­ti ottaen pär­jän­neet kan­sain­välisessä kil­pailus­sa aika mukavasti, vaik­ka veroaste on keskimääräistä korkeampi. 

    Olen mietinyt veroas­t­een, vaau­rauaden ja yhteiskun­nan välistä yhteyttä.

    Yhteys on tietenkin mon­imutkainen, mut­ta minus­taa tun­tuu että ainakin seu­raaa­van­laiset yhtey­det ovat yhtä aikaa olemassa: 

    yhteiskun­ta jaa insti­tuu­tiot toimi­vat hyvin -> demokra­tia toimii hyvin -> julki­nen talaous ei ole kor­rup­toitunut­taa jaa teho­ton­ta -> ihmiset äänestävät suurem­man julkisen talaoude

    insti­tuu­tiot toimi­vat hyvin -> kansan koulu­tus­ta­so nousee -> vauraus

    insti­tuu­tiot toimi­vat hyvin -> ei kor­rup­tio­ta eikä poli­it­tisia riske­jä -> talouselämä voi hyvin 

    Jos­sain toises­sa maas­sa, jos­sa on heikot insti­tuu­tiot, vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen ja julkisen sek­torin kas­vat­ta­mi­nen johtaaa vain siihen, että suurem­pi osa rahoista ryöstetään.

    Ja ain­oas­taan vau­raat ja hyvin toimi­vat maat voivat ylläpitää korkeaa veroasatetta.

    PS pahoit­te­len mahd lyön­tivirheitä, kaik­ki a‑kirjaimet tulostu­vat näp­päimistöltäni kaksin kappalein!

  76. N: Ongel­ma syn­tyy sit­ten siitä, että ei tai­da olla objek­ti­ivista tapaa määritel­lä oikeu­den­mukaista ja kohtuullista.

    Mun point­ti­ni oli, että eri­tyis­es­ti vasem­mis­ton tapa määritel­lä kaik­ki ikävä oikeis­to­laisek­si on aivan nau­ret­ta­va. Jopa Ode har­ras­taa jos­sain määrin tä, vaik­ka on min­un mielestäni itse tämän blo­gin perus­teel­la aivan selvästi enem­män oikeis­to­lainen kuin vasemmistolainen.

    Ei tämä eroa peri­aat­teel­lisel­la tasol­la yhtään siitä hom­malais­ten ajat­telumasllista, että vasem­mis­to on suo­ma­laisen yhteiskun­nan mädät­täjiä, joiden tarkkaan mietit­ty tavoite on tuho­ta tämä maa. Eli kaik­ki ikävä pro­jisoidaan poli­it­tiseen vastapuoleen.

    Minä pidän vasem­mis­to­laista talous­poli­ti­ikkaa idioot­ti­ma­iase­na, mut­ta en sen­tään kuvit­tele että hei­dän poli­ti­ikka­su­osi­tuk­sen­sa kumpua­vat ilkey­destä. Tämä taas on ihan default-posi­tio vasem­mis­tossa, oikeis­to­laiset ovat sor­ta­jia, riistäjiä ja ties mitä muuta.

  77. Ja mitä tulee tulovero­tuk­seen, niin suo­ma­laisen palka­nsaa­jan verot + verolu­on­toiset mak­sut ovat ihan samal­la tasol­la kuin tulovero­tuk­sen huip­pu­vu­osi­na (pois­lukien 90-luvun laman veropi­ik­ki) kos­ka samaan aikaan kun tulovero­tus­ta on nos­tet­tu, työeläke­mak­sut ovat nousseet raketin lail­la. 1985 tyel-mak­su oli alle 12%, nyt se on jo yli 22%. Kyl­lä siinä val­tion vero saa tul­la vauhdil­la alaspäin tuo­ta kompensoidakseen.

    Lop­putu­lok­se­na suun­nilleen yhtä suuri osa palka­s­ta menee julkiseen kulu­tuk­seen ja tulon­si­ir­toi­hin kuin ennenkin, mut­ta enem­män menee eläkkeisi­in ja vähem­män val­tion kassaan.

  78. Sylt­ty: Mun point­ti­ni oli,että eri­tyis­es­ti vasem­mis­ton tapa määritel­lä kaik­ki ikävä oikeis­to­laisek­si on aivan naurettava. 

    Tot­ta. Yhtä nau­ret­ta­va on tosin oikeis­ton tapa määritel­lä kaik­ki ikävä vasem­mis­to­laisek­si. Mei­dän kaikkien kan­nat­taisi muis­taa, että eri­laiset arvot johta­vat eri­laisi­in näke­myk­si­in, myös taloudel­li­sis­sa kysymyk­sis­sä. Tosi­a­sioiden sietäisi kuitenkin olla kaikkien arvo­jenkin poh­jal­la, mikä saat­taa olla ylikäymätön toive näin totu­u­den­jälkeis­inä aikoina.

    Talous- ja talous­poli­it­ti­nen keskustelu on vaikeaa sik­sikin, että taloustiede ei ole luon­non­ti­etei­den tapaan lainkaan eksak­tia. Talouden maail­ma on lisäk­si niin mon­imuo­toinen, että har­va sitä kovin kat­tavasti hal­lit­see. Mon­elle ovat jopa talouden peruskäsit­teet epä­selviä eikä mon­imutkaisia syy- ja seu­raus­suhtei­ta ymmär­retä ollenkaan, mikä ei näköjään estä joitakin otta­mas­ta kan­taa hyvinkin jyrkästi.

    Kehen voi tavalli­nen kansalainen luot­taa, kun taloudel­liset auk­tori­teetit ovat niin har­vas­sa ja mon­et sen sijaan häm­men­tävät tahal­laan tosi­a­sioi­ta (en nyt tarkoi­ta nim­imerk­ki Sylttyä).

  79. Tääl­lä on keskustel­tu siitä onko oikeis­to­lainen vai vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka idioot­ti­maista. Ikään kuin kumpikaan sinän­sä olisi, sil­lä kyse­hän on arvoista.

    Jopa vihre­itä poli­itikko­ja jae­taan sen mukaan ovatko he enem­män oikeal­la vai vasem­mal­la. Minä olen toivonut, että vihreät voisi­vat olla jotain muu­ta, vähän Osmo Soin­in­vaaran tapaan.

    Siis ymmärtäi­sivät ja hyväksy­i­sivät talouden reali­teetit, mut­ta pitäi­sivät tiukasti kiin­ni ihmis­ten välis­es­tä sol­i­daarisu­ud­es­ta. Voisiko sel­l­ainen olla mahdollista?

  80. Sylt­ty:
    Lop­putu­lok­se­na suun­nilleen yhtä suuri osa palka­s­ta menee julkiseen kulu­tuk­seen ja tulon­si­ir­toi­hin kuin ennenkin, mut­ta enem­män menee eläkkeisi­in ja vähem­män val­tion kassaan.

    Tästä tulee mieleen, että mik­sei sit­ten mak­set­taisi eläkkeitä val­tion budjetista.

  81. TL:
    Huvit­tavaa että vasem­mis­to­lainen tutk­i­ja pak­e­nee Ruot­si­in. Ainakin minus­ta Ruot­si on ollut aina oikeis­to­lainen suurten tulo­ero­jen ja suur­pääo­ma-por­varei­den maa. Mod­er­a­ter­na on tehnyt fik­sua poli­ti­ikkaa. Valitet­tavasti Ruotsin vasem­mis­to tun­tuu ole­van pahasti ide­olo­gian sokaisemaa.

    Mut­ta Ruot­sis­sa ei ole mm. per­in­tövero­ja, ja rikkaat ovat Ruot­sis­sa aivan eri taval­la rikkai­ta kuin Suomes­sa. On varaa ostel­la noi­ta fir­mo­ja Suomesta:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiinnostavimpia-yrityskauppoja

    En tajua mik­si suomes­sa palvotaan työ­paikko­ja pääomien sijaan, kun moinen on täy­del­listä hölmöläis­renkien puuhaa.

    Joo, tot­ta. Ruot­sis­sa demar­it ovat halun­neet pitää kiin­ni ruot­salais­es­ta pääo­mas­ta. Tääl­lä on säädet­ty demarien toimes­ta uusia lake­ja, kun rikkaat omis­ta­ja­su­vut ovat uhan­neet muut­taa Lon­tooseen. Ehkäpä siinä kohti ruot­salaiset ovat olleet fik­sumpia kuin Suo­ma­laiset. Koti­maiset rikkaat ovat kuitenkin parem­pia omis­ta­jia kuin sak­salaiset eläkerahastot.

  82. jfo: Keskimääräi­nen tulovero vuon­na 2015 (tilas­to):

    Nor­ja 36,62 %
    Suo­mi 43,54 %
    Ruot­si 42,61 %
    Tan­s­ka 36,44 %
    **
    OECD 36,08 %
    Sak­sa 49,38 %
    USA 31,57 %

    Suomes­sa ollaan siis pohjo­is­maisit­tainkin korkeal­la, mut­ta esimerkik­si Sak­sas­sa tulovero on vielä korkeampi. Entä miten vero vaikut­taa (näin karkeasti arvioiden) työskentelyhalukkuuteen? 

    Kuvaa­vatko nuo luvut tuloveroast­ei­ta? Ne näyt­tävät enem­mänkin veroki­ilapros­en­teil­ta. Täl­löin mukana ovat myös työ­nan­ta­jan mak­samat verolu­on­teiset maksut.

    1. Eivät nuo ole veroki­ilapros­ent­te­ja vaan niis­sä ovat mukana kaik­ki verot. Sis verotulot/BKT. Sil­lä nyt ei ole mitään eroa, kut­su­taanko sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja työ­nan­ta­jan vain työn­tek­i­jän maksuiksi.

  83. Sylt­ty: Sosial­isti­nen suun­nitel­mat­alous on talousjär­jestelmänä niin teho­ton, että sen pystyssä pitämi­nen tarvit­see autoritäärisen järjestelmän. 

    Voisitko sanoa yhden sosial­is­tisen val­tion, joka olisi saanut kokeil­la jär­jestelmään­sä rauhas­sa ilman ulkop­uolisia yri­tyk­siä tuho­ta val­tio alku­un­sa? Mikä hyvän­sä val­tio- tai yhteiskun­ta­jär­jestelmä pistää poikkeusti­lan päälle siinä vai­heessa, kun vieraiden val­tioiden tiedustelu­palve­lut masi­noi­vat val­lankaap­pauk­sia ja ter­ror­is­mia. Tai jos ei pistä, niin eipä ole kauan elävien kirjoissa.

  84. Pekka T.:
    Tääl­lä on keskustel­tu siitä onko oikeis­to­lainen vai vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka idioot­ti­maista. Ikään kuin kumpikaan sinän­sä olisi, sil­lä kyse­hän on arvoista.

    Jopa vihre­itä poli­itikko­ja jae­taan sen mukaan ovatko he enem­män oikeal­la vai vasem­mal­la. Minä olen toivonut, että vihreät voisi­vat olla jotain muu­ta, vähän Osmo Soin­in­vaaran tapaan.

    Siis ymmärtäi­sivät ja hyväksy­i­sivät talouden reali­teetit, mut­ta pitäi­sivät tiukasti kiin­ni ihmis­ten välis­es­tä sol­i­daarisu­ud­es­ta. Voisiko sel­l­ainen olla mahdollista?

    Idioot­ti­maista on vain se, että taloustiedet­tä joku kut­suu tieteeksi.

  85. Pekka T.: Tääl­lä on keskustel­tu siitä onko oikeis­to­lainen vai vasem­mis­to­lainen talous­poli­ti­ik­ka idioot­ti­maista. Ikään kuin kumpikaan sinän­sä olisi, sil­lä kyse­hän on arvoista.

    Kyl­lähän talous­poli­ti­ik­ka voi olla objek­ti­ivis­es­tikin kat­soen aivan idioot­ti­maista. Objek­ti­ivis­es­ti kat­soen = arvot ovat edes etäis­es­ti järke­viä. Esimerkik­si SDP:n taan­noinen pankkiveronko­ro­tus tuskin oli hei­dän arvo­jen­sa mukaista, kos­ka se johti vero­tu­lo­jen lasku­un. Ei kai vero­jen korot­tamisen tarkoituk­se­na (pl. hait­taverot) ole vero­tuot­to­jen lasku eli ei kai se vero­tuk­sen korkea taso ole itseisarvo? 

    Yleen­sä idioot­ti­maiseen talous­poli­ti­ikkaan eivät joh­da arvot, vaan ymmärtämät­tömyys talouden toimin­nas­ta. Ymmärtämät­tömyys talouden toimin­nas­ta on keskimäärin paljon syvem­pää vasem­mal­la kuin oikeal­la. Vasem­mis­tossa kun moni yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyy usko­mas­ta taloudel­lisia fak­to­ja, kuten sitä että hin­ta vaikut­taa menekki­in, kan­nus­teet työl­lisyy­teen ja niin edelleen. 

    Monien johtavien vasem­mis­to­lais­ten talousa­jat­telul­la ei ker­takaikkises­ti pysty pää­tymään järkevään talous­poli­ti­ikkaan, ei edes hei­dän omien arvo­jen­sa mukaiseen talous­poli­ti­ikkaan, kun he eivät ymmär­rä yhtään miten talous toimii. Vasen­nustikuu­ti rivikansane­dus­ta­ja ei tajua senkään ver­taa tlaoud­es­ta ja siel­lä kukkii talous­de­nial­is­mi ihan yhtä paljon kuin amerikkalaises­sa oikeis­tossa ilmastodenialismi.

    Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä ote­taan esille oikeasti todel­la merkit­tävä vika suo­ma­laises­sa oikeistossa:
    Oikeis­ton yksit­täi­nen pahin sokea piste on kaupunkisu­un­nit­telu. Kaavoituk­ses­sa pin­ta­puo­li­nen markki­na­t­alouden tun­tem­i­nen ei auta mitään, pikem­minkin päin­vas­toin. Täl­läkin blogilla on muu­tamia kir­joit­ta­jia, joiden vakio­ratkaisu kaupungis­tu­misen ongelmi­in on äly­va­paa “vapaat markki­nat maankäyt­töön”. Ja kos­ka Suomen kaupunki­as­teen­pitäisi kas­vaa nopeasti, tämä on suuri ongel­ma. Vasem­mis­tolle kaupunkive­toisen suun­nitel­mat­alouden hyväksymi­nen ei tietenkään tuo­ta minkään­laisia ongelmia, he kun julkisen sek­torin inter­ven­tioi­ta aivan joka paikkaan ja kaavoit­tamises­sa tämä into osuu ker­rankin kohdilleen.

    Väitän että vasem­mis­to ei kykene toteut­ta­maan arvo­jen­sa mukaista talous­poli­ti­ikkaa kovinkaan hyvin, kos­ka siel­lä ei ymmär­retä talouden toim­intaa. Eiäk oikeis­to kykene suun­nit­tele­maan kaupunke­ja sel­l­aisik­si, kuin olisi hei­dän arvo­jen­sa mukaista, kos­ka siel­lä ei ymmär­retä kaupunkisuunnittelua.

    Dis­claimer: edelli­nen ei tarkoi­ta että kukaan vasem­mis­to­lai­sista ei ymmärtäisi talout­ta tai kukaan oikeis­to­lai­sista kaupunkisu­un­nit­telua. Yleis­es­ti ottaen vasem­mis­to ymmärtää talout­ta heikom­min kuin oikeis­to ja oikeis­to kaupunkisu­un­nit­telua heikom­min kuin vasemmisto.

    1. Ymmärtämät­tömyys talouden toimin­nas­ta on keskimäärin paljon syvem­pää vasem­mal­la kuin oikeal­la. Vasem­mis­tossa kun moni yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyy usko­mas­ta taloudel­lisia fak­to­ja, kuten sitä että hin­ta vaikut­taa menekki­in, kan­nus­teet työl­lisyy­teen ja niin edelleen. 

      Olen tuos­ta kyl­lä eri mieltä. Ymmärtämät­tömyys (kansan)talouden toimin­nas­ta on yhtä syväl­listä myös oikeis­tossa. Oikeis­ton helmäsyn­ti on kuvitel­la, että yri­tys­talouden osaami­nen antaisi eväitä ymmärtää kansan­talouden toim­intaa. Suomen taloushis­to­ri­an kolme pahin­ta virhet­tä viime vuosikym­meninä on oikeis­to­laisen poli­ti­ikan tulosta. 1989 kun val­tion kas­saan tuli suh­dan­tei­den yliku­umen­e­misen takaa rahaa ovista ja ikkunoista, sen sijaan, että olisi hillit­ty suh­dan­tei­ta vero­ja korot­ta­mal­la, men­ti­in kiilu­vasilmäisen ide­olo­gian aja­mana laske­maan vero­ja, mikä johti kaiken kukku­rak­si markan revalvoitu­miseen (virhe sekin). Tämä syven­si edessä ole­vaa lamaa pahasti. Sama tois­tui vuon­na 2007. Edessä ole­vaa rom­ah­dus­ta pahen­si voimakkaasti suh­dan­tei­den yliku­umen­t­a­mi­nen — taas aivan hölmösti ajoite­tu­il­la veronalennuksilla.
      Samat yri­tys­talousih­miset syven­sivät lamaa 1990-luvun alus­sa, kos­ka oli­vat oppi­neet, että sil­loin pitää säästää, kun tulot pienenevät. Hyvin ide­olo­gien vah­van (revalvoidun) markan puo­lus­t­a­mi­nen pahen­si asi­aa ja johti mon­en yri­tyk­sen ja koti­talouden talousahdinkoon korko­jen nous­tua 20 pros­entin tietämille.
      Vasem­mis­tossa on yhtä paljon kansan­talouden ymmärtäjiä kuin oikeis­tossakin, mut­ta vasem­mis­tossa talouden reali­teeteistä varot­ta­ja on pahis, kun oikeis­tossa saa edes vähän ymmär­rystä — pait­si, jos vas­tus­taa vero­jen alen­tamista mis­sään suhdannevaiheessa.

  86. Niil­lä havain­noil­la mitä min­ul­la on, ongel­mak­seni sekä vasem­mis­ton että oikeis­ton kanssa on tul­lut se, että molem­mil­la tun­tuu ole­van samat lääk­keet, niin talouden kuin mon­en muun asian suh­teen, huoli­mat­ta siitä mikä on ongel­ma. Toisin sanoen sat­un­naiseen ongel­maan oikeis­ton vas­taus on aina markki­nat ja yksi­ty­istämi­nen, vasem­mis­tol­la päin­vas­toin. Huoli­mat­ta siitä mikä saat­taisi olla oikea vas­taus kuhunkin ongel­maan on help­poa huo­ma­ta etteivät molem­mat voi olla _aina_ oikeassa.

  87. Osmo Soin­in­vaara: Ymmärtämät­tömyys (kansan)talouden toimin­nas­ta on yhtä syväl­listä myös oikeis­tossa. Oikeis­ton helmäsyn­ti on kuvitel­la, että yri­tys­talouden osaami­nen antaisi eväitä ymmärtää kansan­talouden toim­intaa. Suomen taloushis­to­ri­an kolme pahin­ta virhet­tä viime vuosikym­meninä on oikeis­to­laisen poli­ti­ikan tulosta. 1989 kun val­tion kas­saan tuli suh­dan­tei­den yliku­umen­e­misen takaa rahaa ovista ja ikkunoista, sen sijaan, että olisi hillit­ty suh­dan­tei­ta vero­ja korot­ta­mal­la, men­ti­in kiilu­vasilmäisen ide­olo­gian aja­mana laske­maan veroja, 

    Kokoomusko siel­lä yksin oli Holk­erin hal­li­tuk­ses­sa? Ja miten on SDP:ltä onnis­tunut key­ne­siläisyys? Ei mitenkään.

    “mikä johti kaiken kukku­rak­si markan revalvoitu­miseen (virhe sekin).”

    No eikö yliku­umen­e­misti­lanteessa val­u­u­tan juuri pidäkin revalvoitua?

    “Sama tois­tui vuon­na 2007. ”

    Juu, kyl­lä vasem­mis­to olisi Eero Heinälu­o­man lanseer­aa­man “jako­varan” kanssa pitänyt pussin suut tiukemmalla.

    Myön­nän että olet ehkä makromielessä oike­as­sa, mut­ta kun taloud­es­ta ymmärtämi­nen on muu­takin kuin makro­teo­ri­aa ja kokon­aiskysyn­nän sääte­lyä. Makromielessä ei ole juurikaan väliä, mis­tä se kysyn­tä muo­dos­tuu, kun­han se muo­dos­tuu jostakin. Ihmis­ten hyv­in­voin­nille on kuitenkin aika olen­naista, raken­netaanko rahoil­la johta­jan mau­soleu­mia vai saa­vatko ihmiset itse päät­tää omista rahois­taan. Mut­ta kokon­aiskysyn­tä on tyy­tyväi­nen vaik­ka kansakun­nan kaik­ki kulu­tuk­seen varaa­mat rahat kaadet­taisi­in kansalais­ten sijas­ta johdon hau­ta­paikoik­si tarkoitet­tui­hin pyramideihin.

    Sama kos­kee kil­pailua. Jos kan­nat­taa kil­pailun vapaut­tamista, on keskimäärin koko ajan enem­män oike­as­sa kuin suun­nitel­mat­alouden kan­nat­ta­ja, vaik­ka ei tajuaisi taloud­es­ta yhtikäs mitään. 

    Ehkä oikeis­ton eduk­si voidaan laskea, että vaik­ka ei tajuaisi taloud­es­ta mitään, on siitä huoli­mat­ta keskimäärin enem­män oike­as­sa kuin vasemmistolainen?

  88. Osmo Soin­in­vaara: Suomen taloushis­to­ri­an kolme pahin­ta virhet­tä viime vuosikym­meninä on oikeis­to­laisen poli­ti­ikan tulosta

    Ja ~5 % palkanko­ro­tuk­set vuosi­na 2008-09 kun tuot­tavu­us putosi ~1.5% ei ollut mikään virhe? 

    Vasem­mis­toli­iton vuokrasään­nöste­ly­vaa­timus on kanssa sel­l­aista talous­poli­ti­ikkaa mitä kukaan muu kuin Vasem­mis­toli­it­to ei voi ymmärtää. Jospa joku hen­gen­heimo­lainen selit­täisi miten vuokrasään­nöste­ly ei aiheut­taisi vuokra-asun­to­jen myyn­tiä, sään­nöste­lyn kier­toa, rak­en­tamisen vähen­tämistä, kun­nos­s­api­dos­ta tin­kimistä yms toimia mitkä vähen­tävät vuokra-asun­to­jen tarjontaa.

  89. Sylt­ty:

    Monien johtavien vasem­mis­to­lais­ten talousa­jat­telul­la ei ker­takaikkises­ti pysty pää­tymään järkevään talous­poli­ti­ikkaan, ei edes hei­dän omien arvo­jen­sa mukaiseen talous­poli­ti­ikkaan, kun he eivät ymmär­rä yhtään miten talous toimii. Vasen­nustikuu­ti rivikansane­dus­ta­ja ei tajua senkään ver­taa tlaoud­es­ta ja siel­lä kukkii talous­de­nial­is­mi ihan yhtä paljon kuin amerikkalaises­sa oikeis­tossa ilmastodenialismi.

    Nomutku… eihän taloud­es­ta tarvitse mitään ymmärtää, kos­ka kaik­ki ongel­mat ratkeaisi­vat kädenkään­teessä jos vain olisi riit­tävästi poli­it­tista tah­toa — ainakin, jos mm. usei­den vaseemis­to­lais­ten kansane­dus­ta­jien puheen­vuoroi­hin on uskominen.

  90. Sylt­ty:

    Oikeis­ton yksit­täi­nen pahin sokea piste on kaupunkisu­un­nit­telu. Kaavoituk­ses­sa pin­ta­puo­li­nen markki­na­t­alouden tun­tem­i­nen ei auta mitään, pikem­minkin päin­vas­toin. Täl­läkin blogilla on muu­tamia kir­joit­ta­jia, joiden vakio­ratkaisu kaupungis­tu­misen ongelmi­in on äly­va­paa “vapaat markki­nat maankäyt­töön”. Ja kos­ka Suomen kaupunki­as­teen­pitäisi kas­vaa nopeasti, tämä on suuri ongelma.

    Itse ainakin vai­h­dan heti kan­taa, jos pystytään osoit­ta­maan selvä yhteys kaupun­gin / metropolin toimivu­u­den ja kaupunkisu­un­nit­telun kun­ni­an­hi­moisu­u­den, laa­ju­u­den ja yksi­tyisko­htaisu­u­den välil­lä. (Jos tämä on jo aiko­ja sit­ten tehty, niin saa naka­ta viit­teel­lä otsaan…)

    Ihan vain keskustelun herät­tämisek­si voisi heit­tää ilmoille sel­l­aisen ihmette­lyn, että jos nyt kiro­taan har­taasti esim. 60- ja 70-luku­jen kaupungisu­un­nit­telua pahi­iman­lais­es­ta idi­o­tismista, niin onko luul­tavaa, että tämän päivän tuo­tok­sia kovasti kehut­taisi­in joskus 2067? Onko kaupunkien GOS­PLANien kristal­li­pal­lot nykyään niin selkeästi kirkkaampia?

  91. Sylt­ty:
    Sama kos­kee kil­pailua. Jos kan­nat­taa kil­pailun vapaut­tamista, on keskimäärin koko ajan enem­män oike­as­sa kuin suun­nitel­mat­alouden kan­nat­ta­ja, vaik­ka ei tajuaisi taloud­es­ta yhtikäs mitään. 

    Ehkä oikeis­ton eduk­si voidaan laskea, että vaik­ka ei tajuaisi taloud­es­ta mitään, on siitä huoli­mat­ta keskimäärin enem­män oike­as­sa kuin vasemmistolainen?

    Onko tälle jotain puoltavia todis­tei­ta? Siis teo­ri­as­sa kai oikeis­to­laisen pitäisi kan­nat­taa kil­pailun edis­tämistä, mut­ta ei se kyl­lä käytän­nössä näy missään.

    Kokoomus on ollut hal­li­tuk­ses­sa nyt 10v put­keen ja en kyl­lä äkkiseltään huo­maa oikein mitään talouden vapaut­tamis­toimia, mitä olisi joidenkin sat­un­nais­ten pien­ten yksi­ty­istämis­ten lisäk­si saatu aikaan. Koti­talousvähen­nys ehkä vähän buus­tasi markki­na­t­alout­ta kun veroki­ilaa kodin huolto ja remp­pausju­tu­is­fa vähän leikattiin.

    Muuten on vaan lyö­ty enem­män punaista teip­piä ja sään­te­lyä. Rak­soil­la ja palvelu­aloil­la kaiken­lais­ten pätevyysko­rt­tien vaa­timus­määrät ovat aivan jär­jet­tömiä ja pien­in­täkään lovea ei ole saatu työe­htosop­parei­den yleis­si­tovu­u­teen tai mihinkään muuhunkaan oikeasti merkitykselliseen.

    Eli ehkä teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä sanois­in kokkarei­den nou­dat­ta­neen lähin­nä auk­toritääristä kil­pailua suit­si­vaa poli­ti­ikkaa joka erik­seen tähtää ole­mas­saole­vien markki­na­toim­i­joiden ase­man semen­toin­ti­in. Oikea markki­na­t­alous­puolue toimisi aivan toisin hallituksessa.

  92. Sepi:

    Eli ehkä teo­ri­as­sa, mut­ta käytän­nössä sanois­in kokkarei­den nou­dat­ta­neen lähin­nä auk­toritääristä kil­pailua suit­si­vaa poli­ti­ikkaa joka erik­seen tähtää ole­mas­saole­vien markki­na­toim­i­joiden ase­man semen­toin­ti­in. Oikea markki­na­t­alous­puolue toimisi aivan toisin hallituksessa.

    Eihän kansalli­nen sekoomus ole mikään markki­nal­ib­er­aali puolue (yksi eli­nale­pomä­ki ja pari sekoomus­nuor­ta ei siihen riitä) — sekoomuk­sen ydin­tä on van­ha mädän­tynyt jätkä­porukan keskenään pyörit­tämä sulle-mulle ‑kap­i­tal­is­mi, jos­sa pikkukaupun­gin rotareis­sa, lion­seis­sa ja urheiluseu­ro­jen joh­dos­sa ole­vat kihot jaka­vat markki­nat ja val­tion tuki­aiset keskenään.

    Kun mukaan sop­paan heit­etään vielä julkean sek­torin koulutet­tu­jen kosiskelu, niin muu­ta­mas­ta huu­tavas­ta äänestä huoli­mat­ta sekoomus on 110% “big gov­ern­ment” ‑puolue.

  93. Sylt­ty:

    Yleen­sä idioot­ti­maiseen talous­poli­ti­ikkaan eivät joh­da arvot, vaan ymmärtämät­tömyys talouden toimin­nas­ta. Ymmärtämät­tömyys talouden toimin­nas­ta on keskimäärin paljon syvem­pää vasem­mal­la kuin oikeal­la. Vasem­mis­tossa kun moni yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyy usko­mas­ta taloudel­lisia faktoja.

    Olen­naista on, että talouden toim­intaa ymmär­retään tavat­toman huonos­ti niin oikeal­la kuin vasem­mal­lakin. Molem­mil­la puo­lil­la löy­tyy toki heitäkin, jot­ka ymmärtävät. Jopa sen, että yritys‑, julkis- ja kansan­talous ovat eri asioita.

    Vasem­mis­ton ongel­ma todel­lakin on, että siel­lä ei halu­ta uskoa ikäviä taloudel­lisia tosi­a­sioi­ta, ja sik­si minäkin luotan hie­man enem­män oikeis­ton kuin vasem­mis­ton talous­poli­ti­ikkaan. Tärkeää on kuitenkin kuul­la myös vasem­mis­toa, sil­lä kyl­lä kokon­aisuuk­sia ymmärtävien vasem­mis­to­lais­ten talousa­jat­telijoiden näke­myk­set pain­ot­ta­vat tärkeäl­lä taval­la oikeis­ton usein yksioikoisia ajatuksia.

    Ja arvot siel­lä ovat kuitenkin aina taustal­la. Ei edes se, että talouden pitää aina kas­vaa, puhu­mat­takaan siitä että kasvulle voisi uhra­ta kaiken muun, ole tosi­a­sia vaan arvo.

  94. DVA
    Vrt. met­sästäjä asiantun­ti­jana biolo­gian alalla.

    tai joskus jopa biolo­gi met­sästyk­sen asiantun­ti­ja! Tuli vain joitakin “peto­tutk­i­joi­ta” mieleen.

    Ei se, että on tutk­i­ja, todista mitään siitä, että ymmärtäisi jotain tutki­mas­taan aiheesta. Ei se tosin ker­ro myöskään siitä, ettei ymmär­rä aiheesta. 

    Suomes­sa ei kovin monel­la tutkimuk­sen alueel­la ole riit­tävää kri­ti­ikkiä. Tieteelli­nen yhteisö on pieni ja kie­limuuri korkea. Vaik­ka uno­hdet­taisi­in hybridi­vaikut­ta­mi­nen his­to­ri­an ja yhteiskun­tati­etei­den alal­la, niin kyl­lä kaiken­laista menee läpi.

  95. GOLAJTTI:
    Min­u­ta tuos­sa tulo­eroasi­as­sa ei ole mitään väiteltävää eikä se ole kiis­teltävis­sä, vaan asia on aivan yksinkertainen. 

    Kuvitel­laan korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuken ala, jos­sa joutuu kar­si­maan ajankäyt­töä mukav­ista asioista, kavereista, har­ras­tuk­sista, sosi­aalis­es­ta elämästä jne. Jos joku val­it­see korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen alan ja jos tulot uudelleen­jae­taan ja tulo­erot pois­te­taan, tuon valin­nan tehnyt käytän­nössä antaa vapaa-aikansa jollekkin muulle. 

    Tämä on se van­ha ns. “ahkeru­usar­gu­ment­ti”, eli on oikein, että ahk­er­ille, eli paljon työtä tekeville, mak­se­taan enem­män kuin laiskoille, eli vähän tai ei lainkaan työtä tekeville. Tämä var­maan päteekin. Samoin pätee se, että on oikein, että ikävää työtä tekeville on oikein mak­saa enem­män kuin kivaa työtä tekeville. 

    Argu­ment­ti menee kuitenkin pahem­man ker­ran met­sään, kun kast­so­taan, mis­tä nyky­maail­man tulo­erot pääosin koos­t­u­vat. Mitään 100- tai jopa 1000-ker­taisia tulo­ero­ja ei voi mitenkään selit­tää ahkeru­udel­la tai työn ikävyy­del­lä, vaan niis­sä seli­tys on ennen kaikkea niukku­u­den myymisessä. Markki­noil­la on kysyn­tää jollekin työlle paljon enem­män kuin jollekin toiselle, mikä mah­dol­lis­taa kysy­tyn työn tek­i­jöi­den hyvin korkeat palkat. 

    Tässäkään tilanteessa ei sinäl­lään olisi mitään ongel­maa, jos jokainen voisi vapaasti vali­ta minkä työn tahansa. Täl­löin­hän markki­nat suo­raan kor­jaisi­vat tilanteen tuo­ma­l­la tar­jon­ta­puolelle lisää työläisiä niihin töi­hin, jois­sa on älyt­tömän korkeat palkat. Ja näin touhu on men­neisyy­dessä toimin­utkin. Tämä oli se tek­i­jä, joka sai ihmiset siir­tymään maat­aloud­es­ta teol­lisu­u­teen ja sit­ten palveluihin. 

    Väitän kuitenkin, että nyky­isin ja etenkin tule­vaisu­udessa tämä ei enää kuitenkaan toi­mi, vaan niis­sä korkean palkan töis­sä tarvi­taan sel­l­aista osaamista, että suurel­la osal­la väestöä ei sitä ole tar­jo­ta ja niis­sä vähem­mäl­lä osaamisel­la (jopa yhdis­tet­tynä suureen ahkeru­u­teen) ei tee juuri mitään. Maail­ma on täyn­nä jalka­pal­loil­i­joi­ta, jot­ka har­joit­tel­e­vat ihan yhtä paljon kuin Mes­si tai Ronal­do, mut­ta kel­lään heistä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta samoi­hin tuloi­hin, kos­ka eivät vain pysty samaan kuin nämä kak­si. Ja ns. win­ner-takes-all ‑talous on entistä enem­män tämäntyylistä. 

    Tässä tilanteessa tulo­ero­ja ei enää siis voi moraalis­es­ti perustel­la sil­lä, mitä markki­nat ovat valmi­ita mak­samaan, kos­ka tämä ei enää kuvas­ta “vai­h­toe­htokus­tan­nusten” määrää. 3 miljoon­aa vuodessa repivä yri­tysjo­hta­ja ei todel­lakaan mak­sa lähellekään sitä vai­h­toe­htokus­tan­nus­ta muus­ta elämästään, että oikeut­taisi hänen 100 ker­taa siivoo­jaa korkeam­man palkan.

  96. GOLAJTTI: Hyv­in­voin­ti­val­tio on umpiku­ja. Mik­si kenenkään kan­nat­taa vali­ta korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sent tie? ESimerk­ki opiskelul­njoista: mik­si matem­ati­ikan lin­jat ovat tyhjiä ja taide­alat täyn­nä opiske­li­joi­ta? Sik­si kos­ka matem­ati­ik­ka on tyl­sää ja aikaavievää ja useille sil­lä on korkeat vaihtoehtokustannukset.

    Itse väit­täisin, että ennem­minkin syynä on se, että matem­ati­ikan lin­jan suorit­tamiseen ei suuri osa ihmi­sistä ker­ta kaikki­aan kykene. Kyse ei ole tyl­syy­destä tai ajan­viemis­es­tä, vaan siitä, että mon­elle siihen paper­ille ei syn­ty­isi yhtään mitään kotite­htäväkysymyk­sen alle, vaik­ka kuin­ka kauan siinä istu­isi. Sen sijaan lah­jakkaalle matemaatikolle ongelmien ratkaisu voi olla help­poa, nopeaa ja jopa kiinnostavaa. 

    Tietenkään kaik­ista ei ole taiteiljoik­sikaan, mut­ta sen alan korkei­den opiske­li­jaluku­jen kohdal­la selit­täjänä lie­nee se, että moni elää siinä harhalu­u­los­sa, että juuri hän on lois­ta­va taiteil­i­ja, kun taas harvem­pi elää harhalu­u­los­sa, että juuri hän on lois­ta­va matemaatikko. 

    Yksi opiske­li­jamääri­in vaikut­ta­va tek­i­jä on tietenkin sit­ten pääsyko­keet. Jos joillekin aloille opiskele­maan ei pääse kuin pieni mur­to-osa alalle halu­avista, eivät kyseisen alan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set mitenkään voi selit­tää sitä, mik­si sil­lä alal­la olisi olta­va korkeat palkat. Ennem­minkin vaikea opiskele­maan pääsy hei­jastelee juuri sitä, että mon­en nuoren mielestä juuri kyseisel­lä alal­la palk­ka on hyvä ja vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set pienet, joten sinne kan­nat­taa juuri pyrk­iä. Silti kaik­ki halukkaat eivät pääse opiskelemaan.

  97. ksee: Höpö, höpö – tilan­nehan on jopa parem­pi kuin noista luvuista voisi päätel­lä – keskimääräi­nen koti­talouk­sien koko USAs­sa kun on piene­tynyt vuo­den 1960 3,33 hegestä vuo­den 2016 2,53 henkeen. 

    Jos lähtöko­hdak­si ote­taan vuosi 1960, niin sit­ten koti­talouden koon pienen­e­m­i­nen selit­tyy puh­taasti lap­silu­vun vähen­e­misel­lä läh­es neljästä reilu­un kah­teen per nainen. Täl­lä taas ei ole mitään tekemistä aikuis­ten palkko­jen kanssa. 

    Todel­lisu­udessa USA:ssa eivät miesten reaali­palkat ole käytän­nössä nousseet lainkaan sit­ten 1970-luvun. Tämän mukaan:https://en.wikipedia.org/wiki/Personal_income_in_the_United_States#Over_time.2C_by_ethnicity_and_sex USA:n miesten medi­aa­ni­palk­ka oli 1970 n. 28 000 dol­lar­ia ja 2004 n. 30 000 dol­lar­ia. Reaa­li­nen BKT/henki ‑luku on samaan aikaan yli kaksinker­tais­tunut. Koti­talouk­sien tulot eivät ole siis nousseet sik­si, että 1970-luvul­ta asti työtä teke­vien miesten palkat oli­si­vat nousseet, vaan sik­si, että koti­taloudet ovat heit­täneet kehi­in enem­män työvoimaa, ennen kaikkea naiset. Nais­ten työssäkäyn­tio­su­us on nous­sut 1970-luvun 43%:sta nykyiseen 57%:in. Miehillä kehi­tys on ollut ennem­minkin laskeva.

Vastaa käyttäjälle TTK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.