Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017

10.5.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kävelykeskustan periaatesuunnitelma

Palautettiin äänin 7-2 niin, ettei tästä pyydetä lausuntoa, vaan koko hanke aloitetaan syksyllä strategianeuvottelujen jälkeen alusta. Vihreät vastaan koko muu lautakunta

Punavuoren Telakkaranta

Tämä on ihan hyvä kaava, mutta vähän kiusallista on, että silloin, kun Elmu oli ehdolla tähän, talon peruskorjaus terveelliseksi olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Lautakuntatyöskentelystä tulee vaikeata, jos päätöksen perustana oleviin tietoihin ei voi luottaa.

Asterintien asemakaava

Minun piti kysyä, miksi rakentamista ei tehdä tien viereen, jolloin tulisi isommat pihat ja katunäkymästä yhtenäisempi, mutta selvisi, että tontilla on suojeltu jalopähkinäpuu, joka ei ole ymmärtänyt kasvaa keskelle tonttia vaan sen laidalle.

Kruunuvuorenrannan Kaivoskallioiden huviloiden kaava

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kurvin tiivistyskaava

Hyväksyttiin keskusteluitta. Hämeentien toisella puolella kannattaa ryhtyä hakemaan lupaa rakennuksen korottamiseen, koska tässä suhtauduttiin joustavasti autopaikkanormiin.

Uimarannantien asemakaavaehdotus

Listan mukaan. Asukasjärjestöltä oli tullut kirje, jossa arvosteltiin lähinnä kiinteistöviraston toimintaa, mutta sehän ei kuulu meille, vielä. Kerroin olevani kirjeen kanssa samaa mieltä, että jos Tapaninvainiota aletaan tiivistää, siitä on tehtävä kokonaissuunnitelma.

Talon korottaminen Lauttasaaressa

Läpi keskusteluitta

Kruununhaan tiivistyskaava Liisankadulla

Tästä tulee kuulemma Kevan vuokrakohde. Se ei tiedä kovin edullista asumista, koska Kevan tuottovaatimus pääomalle on lähes yhtä korkea kuin seurakuntayhtymän.

Karhunkaatajan alueen kaava

Herttoniemen asukasyhdistys oli ansiokkaasti tehnyt vaihtoehtokaavan, mutta siinä oli virkamiesten mukaan ongelmia. Se perustui kahdeksankerroksisiin lamellitaloihin, jotka ovat tuohon ympäristöön vähän korkeita. Viilarinieltä ei voi olla tonttiliittymiä, koska pääkatu, joten pitäisi olla talojen takana kuitenkin tonttikatu ja sitten vakio-ongelma. Pysäköinnille ei ollut tilaa. Pelkät pääkatua reunustavat talorivit eivät oikein muodostaa toimivaa kaupunkia.

Asia pantiin viikoksi pöydälle

Autoliikenteen verkkoselvitys

Mielenkiintoinen ja hyvä raportti. Pari nostoa:

  • Koko tarkastelu perustuu ruuhkamaksuihin/sujuvuusmaksuihin/tietulleihin (vrt. kansalaissota/vapaussota/kapina), joita ilman liikenne ruuhkautuu pahasti.
  • Tunneleilla ei ole sanottavaa vaikutusta liikenteen sujuvuuteen, mutta liikenteen haittoihin maan päällä tietysti merkittävä.

 

 

 

Kommentit

47 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2017”

  1. nakki kirjoitti 10.5.2017 kello 16:58

    Miten istutettu puu voi saada suojelun? Mikä siitä tekee erikoisen verrattuna taimikaupasta haettuun uuteen puuhun, joka voidaan istuttaa parempaan kohtaan? Kun kaupunki tuhoaa uhanalaisten lajien elintilaa jatkuvasti, esimerkiksi kaivamalla puroja ojiksi, niin aivan mainiota että taimikaupasta hakemalla erikoisen puun saa alueellisen suojelun rakentamiselta. Lento-oravan papanagate komeassa potenssissa, kun ihmiset lähtevät taimitarhoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Veikko Rinne kirjoitti 10.5.2017 kello 17:19

    “Tunneleilla ei ole sanottavaa vaikutusta liikenteen sujuvuuteen, mutta liikenteen haittoihin maan päällä tietysti merkittävä.”

    En usko tätä väitettä. Kannattaa mennä tutustumaan vaikka Tarvontieltä Pasilan kautta itään tai päinvastoin pyrkivään liikenteeseen. Kyllä läpikulkuliikenteen saaminen tunneliin vähentää kaikkia haittoja maan päällä.

    Sama juttu keskustatunnelin kanssa. Jos ei haluta lisää autoja keskustaan, tehkää sellainen tunneli, jolla pääsee vain kaupungin toiselle puolelle eikä kaduille ollenkaan. Sekä parkkihalleihin. Samalla saadaan lisähaara Jätkäsaaren satamasta Länsiväylälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. toke kirjoitti 10.5.2017 kello 18:01

    Olis kiva kuulla perusteluita tohon kävelykseskustan torppaamiseen. Erityisesti niiden muiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. toke kirjoitti 10.5.2017 kello 18:02

    Voisko sitä metroliikenteen myöhäistämistä tehdä silleen ihan vain lisäämllä yhden vuoron kuusa ja lopettaa sitten, kun käyttö putoaa?
    Onko tässä joku paperiaikataulukustannus, joka kömpelöittää vuoropolitiikkaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. toke kirjoitti 10.5.2017 kello 18:06

    “…eikä metroasemilta ollut yömetron liikennöintiaikoina liityntäbussiyhteyksiä.”
    Siis w00t?
    Metrolla pääset asemalle, mutta et kotiin?
    Ihme juttu et käyttöä ei ollut enempää.
    Paljonkohan metroasemilla nousi taksikyytien suosio?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. toke kirjoitti 10.5.2017 kello 18:24

    Osmo Soininvaara: Ida Aalbergintien puiston asemakaava
    Lausunnoilta, ei olennaisia muutoksia.
    Kaava mahdollistaa päiväkodin rakentamisen. Kun nyt tuli otetuksi kynä käteen, parannetaan saman tien liikenneoloja rakentamalla mm. kiertoliittymä.

    Miksi muuten tohon liikenneympyrä?
    Sehän ei sujuvoita liikennettä varsinkaan ruuhka-aikoina ollenkaan, niin kauan kun Näyttelijäntietä pohjoiseen bussipysäkit on ajoradalla. Eli pysähtyneen bussin ohi ei pääse.
    Eli onko nyt suunnitelmissa palauttaa kunnolliset bussipysäkit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Toimivaa kaupunkia kirjoitti 10.5.2017 kello 20:14

    Herttoniemen asukasyhdistyksen vaihtoehtokaavassa oli ongelmia, koska pelkät pääkatua reunustavat talorivit eivät kuulemma oikein muodosta toimivaa kaupunkia.

    Eivät ne muodosta sitä kaupunkibulevardeillakaan. Tämän takia kaupunkibulevardeja rakennettaessa onkin tarkoitus ottaa käyttöön myös katua ympäröivät viheralueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. keskustelija kirjoitti 10.5.2017 kello 20:56

    Vähän ohi aiheen, mutta onko keskineliövaatimus uusilla asunnoilla voimassa koko Helsingin alueella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.5.2017 kello 12:47

    Meillä ei ole enää keskineliövaatimusta vaan vaatimus, että määräosa rakennusalasta on osoitettava perheasunnoille eli vähintään kolmen huoneen asunnoille. Se on voimassa koko kaupungin alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juupa joo kirjoitti 11.5.2017 kello 0:28

    Veikko Rinne:
    En usko tätä väitettä. Kannattaa mennä tutustumaan vaikka Tarvontieltä Pasilan kautta itään tai päinvastoin pyrkivään liikenteeseen. Kyllä läpikulkuliikenteen saaminen tunneliin vähentää kaikkia haittoja maan päällä.

    Mainitsemasi Hakamäentien tunneli ei ainakaan ollut mikään jättimenestys. http://yle.fi/uutiset/3-5891227
    “Kallis Hakamäentien remontti oli autoilijoille pettymys”

    Veikko Rinne:

    Sama juttu keskustatunnelin kanssa. Jos ei haluta lisää autoja keskustaan, tehkää sellainen tunneli, jolla pääsee vain kaupungin toiselle puolelle eikä kaduille ollenkaan. Sekä parkkihalleihin.

    Autoliikenne keskustassa on vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana merkittävästi. Tärkeimpänä syynä on läpiajon siirtyminen tarkoituksenmukaisemmille reiteille. Keskustatunnelia ei ole tarvittu. Linkin takana graafi, josta näkee Helsingin niemen rajan ylittävän autoliikenteen kehityksen 1988-2015: http://i.imgur.com/VhHWvjt.png

    Veikko Rinne:

    Samalla saadaan lisähaara Jätkäsaaren satamasta Länsiväylälle.

    Tuo on pelkkää fantasiointia. Jätkäsaaren satama-alue on täyttömaata, johon tunnelin rakentaminen olisi aivan järjettömän kallista. Lisäksi siinä on metrotunneli välissä vaikeuttamassa asioita. Minitunnelia Mechelininkadulle on kyllä suunniteltu, mutta se siis alkaisi noin kilometrin päässä laivaterminaalista, eikä sitäkään saisi keskustatunneliin mitenkään järkevästi liitettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville kirjoitti 11.5.2017 kello 13:51

    Juupa joo: Tuo on pelkkää fantasiointia. Jätkäsaaren satama-alue on täyttömaata, johon tunnelin rakentaminen olisi aivan järjettömän kallista. Lisäksi siinä on metrotunneli välissä vaikeuttamassa asioita. Minitunnelia Mechelininkadulle on kyllä suunniteltu, mutta se siis alkaisi noin kilometrin päässä laivaterminaalista, eikä sitäkään saisi keskustatunneliin mitenkään järkevästi liitettyä.

    Jos tunneli halutaan, miksei tehtäisi sitä Juutinrauman tunnelin tapaan merenpohjalla kulkevana betonitunnelina? Se voisi samalla korvata keskustatunnelin ohikulkutienä ja liittäisi satamat Länsi- ja Itäväylään.
    Mittaa tulisi 10 km, kun Juutinraumalla pituus on 4 km. Juutinrauman toteutuneita kustannuksia käyttäen hinnaksi tulisi 1,7 miljardia. Halvempi kuin Länsimetro jatkeineen ja todennäköisesti lähellä suunnitellun keskustatunnelin todellisia kustannuksia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.5.2017 kello 19:35

    toke:
    “…eikä metroasemilta ollut yömetron liikennöintiaikoina liityntäbussiyhteyksiä.”
    Siis w00t?
    Metrolla pääset asemalle, mutta et kotiin?
    Ihme juttu et käyttöä ei ollut enempää.
    Paljonkohan metroasemilla nousi taksikyytien suosio?

    Raideliikenne perustuu siihen, että se on joko sujuvampaa tai pystyy ajamaan korkeampaa nopeutta kuin kumipyöräliikenne. Koska yhdistelmässä yö + kaupunkiliikenne ei toteudu kumpikaan, suorat bussit on nopeampia kuin metron ja bussin yhdistelmä. Mukavampi metro on, ja näkisinkin, että suorien bussien ja puolen tunnin välein kulkevan metron yhdistelmä olisi paras.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seuraaja kirjoitti 11.5.2017 kello 19:41

    Osmo Soininvaara:
    Meillä ei ole enää keskineliövaatimusta vaan vaatimus, että määräosa rakennusalasta on osoitettava perheasunnoille eli vähintään kolmen huoneen asunnoille. Se on voimassa koko kaupungin alueella.

    Tämä määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Risto Koivunen kirjoitti 11.5.2017 kello 19:55

    nakki:
    Miten istutettu puu voi saada suojelun? Mikä siitä tekee erikoisen verrattuna taimikaupasta haettuun uuteen puuhun, joka voidaan istuttaa parempaan kohtaan?

    Esityslistan mukaan tuo Asteritien mantsurianjalopähkinäpuu on suojeltu luonnonmuistomerkkinä. Luonnonsuojelulaissa (23 §) todetaan tällaisen suojelun edellytyksistä:

    “Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi.”

    Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan myös, että “Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta Helsingissä päätöksen tekee ympäristölautakunta ympäristökeskuksen esityksen pohjalta.” (Lähde: http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/ )

    Juuri taimitarhasta haettu puunalku tuskin kelpaa luonnonmuistomerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle kirjoitti 11.5.2017 kello 21:33

    Osmo Soininvaara:
    Meillä ei ole enää keskineliövaatimusta vaan vaatimus, että määräosa rakennusalasta on osoitettava perheasunnoille eli vähintään kolmen huoneen asunnoille. Se on voimassa koko kaupungin alueella.

    On se upeaa, että meillä on niin fiksuja virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka tietävät tontin omistajaa paremmin, mitä kannattaa rakentaa! 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 11.5.2017 kello 23:12

    Juupa joo: …Tuo on pelkkää fantasiointia. Jätkäsaaren satama-alue on täyttömaata, johon tunnelin rakentaminen olisi aivan järjettömän kallista…

    Käsittääkseni Helsingin kaupunki on keksinyt tuohon lääkkeen, koska Malmin lentokenttäkin on kannattavaa rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2017 kello 11:18

    Rakentaminen Malmin lentäkentän alueelle on olennaisesti halvempaa kuin rakentaminen Jätkäsaareen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. hukkaan meni kirjoitti 12.5.2017 kello 8:29

    Juupa joo: Mainitsemasi Hakamäentien tunneli ei ainakaan ollut mikään jättimenestys

    Satunnaisen tallaajan kommentin referoiminen koko totuutena ja pelkän siitä tehdyn otsikon nosto koko totuudeksi on vähän liian helppoa kalastelua. Hakamäentien remontti saattoi olla pettymys vain niille jotka ajavat pääruuhkasuunnassa aamuin illoin, kaikki muut kiittelevät jos muistavat tilanteen ennen remonttia.

    Aiemmin Hakamäentie oli joka suuntaan matelevan liikenteen moodissa suuren osan päivästä eri suuntiin ja sen yli; Mannerheimintien päästä ei päässyt itäänpäin jonottamatta, Veturitien kohdalla liikennevaloissa seistiin yölläkin pari valokiertoa, Pasilasta pohjoiseen oli pitkät jonot jatkosuunnasta riippumatta.

    Nyt jos ei halua aamulla lännestä Pasilaan tai idästä Mannerheimintielle, tai iltapäivällä idästä Hämeenlinnanväylälle tai lännestä Tuusulanväylälle, Hakamäentien liikenne soljuu jouhevasti. Ennen kannatti välttää Hakamäentietä jos vain oli vaihtoehto olemassa, ja nytkin se on jopa ruuhkasuunnille stressittömin vaihtoehto vaikka jonoa olisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. N kirjoitti 12.5.2017 kello 11:22

    nakki:
    Miten istutettu puu voi saada suojelun? Mikä siitä tekee erikoisen verrattuna taimikaupasta haettuun uuteen puuhun, joka voidaan istuttaa parempaan kohtaan?

    Ikä? Taimitarhalta ei saa esimerkiksi 50-vuotiasta puuta ainakaan ihan halvalla. Mitä kookkaampi taimi, sitä kovempi hinta.

    En tiedä, millaisesta puusta tässä tapauksessa on kyse, mutta erityisen komea hyväkuntoinen vanha yksilö voi hyvinkin olla suojelemisen arvoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. N kirjoitti 12.5.2017 kello 11:29

    Kalle: On se upeaa, että meillä on niin fiksuja virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka tietävät tontin omistajaa paremmin, mitä kannattaa rakentaa!

    Tontin omistaja voi hyvinkin tietää, mitä hänen kannattaa tontilleen rakentaa, mutta lähes varmasti kaupunki tietää yksittäistä tontinomistajaa paremmin, mitä kaupungissa tarvitaan. Kas kun kaupunkiin saatetaan haluta muitakin kuin sinkkuja ja lapsettomia pareja.

    Jos tontinomistajat saisivat päättää, mitään muuta kuin yksiöitä ja kaksioita ei rakennettaisi, mutta asuntoja tarvitsevat myös perheet. Ei sekään ole järkevää, että perheet pakotetaan etsimään asuntoja jostain kehyskunnista, kun ahneet maanomistajat ovat tehneet paremmille alueille vain pieniä asuntoja ja olemassaolevien suurempien asuntojen hinnat ovat nousseet keskituloistenkin perheiden ulottumattomiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Lundvistin Julle kirjoitti 12.5.2017 kello 12:57

    N:
    Jos tontinomistajat saisivat päättää, mitään muuta kuin yksiöitä ja kaksioita ei rakennettaisi, mutta asuntoja tarvitsevat myös perheet. Ei sekään ole järkevää, että perheet pakotetaan etsimään asuntoja jostain kehyskunnista, kun ahneet maanomistajat ovat tehneet paremmille alueille vain pieniä asuntoja ja olemassaolevien suurempien asuntojen hinnat ovat nousseet keskituloistenkin perheiden ulottumattomiin.

    Ootko tietoinen, mitä ns. perheasunnot paremmilla alueilla maksavat ja oletko sitä mieltä, että hinnat ovat sellaisia, että kahdella keskituloisella ihmisellä, joilla on lapsi tai useampi, on niihin varaa ilman perintöjä tms. hopea-astiasto tuttipullona -kuvioita?

    Ts. saako kaksi keskituloista ihmistä puoli miljoonaa pankista lainaa?

    En usko.

    Asuntojen koko- tmssäätely on Helsingissä lähinnä tulonsiirtoa hyväosaisille, joilla on varaa yli puolen miljoonan asuntoihin. Jos markkinoita ei säädeltäisi, neliöhinta ei laskisi niin voimakkaasti asunnon koon kasvaessa, pieniä asuntoja olisi enemmän ja _keskituloisilla_ ihmisillä olisi varaa asua kantakaupungissa.

    En valita enempää, koska olen tässä puhalluksessa saamapuolella. Mutten sentään ole tekopyhä ja sössötä jotain keskituloisista perheistä ja heidän mahdollisuuksistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Risto kirjoitti 12.5.2017 kello 15:48

    N:
    En tiedä, millaisesta puusta tässä tapauksessa on kyse, mutta erityisen komea hyväkuntoinen vanha yksilö voi hyvinkin olla suojelemisen arvoinen.

    Valistuneena veikkauksena ja pienen googletuksen jälkeen, ikää lienee siinä 70-90 vuotta. Ilmeisesti omistaja on aikanaan itse moista suojelustatusta hakenut, joten kukaan tuskin on mitään vääryyttä koskaan kärsinyt.

    Yleisemmällä tasolla on hieman hankala ymmärtää, miksi noinkin nuori istutettu vieraslajinen puu, joka on kai sen verran komea mitä lajityypillistä on, erityisestä suojelua tarvitsisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 12.5.2017 kello 17:33

    N: Tontin omistaja voi hyvinkin tietää, mitä hänen kannattaa tontilleen rakentaa, mutta lähes varmasti kaupunki tietää yksittäistä tontinomistajaa paremmin, mitä kaupungissa tarvitaan. Kas kun kaupunkiin saatetaan haluta muitakin kuin sinkkuja ja lapsettomia pareja.

    Jos tontinomistajat saisivat päättää, mitään muuta kuin yksiöitä ja kaksioita ei rakennettaisi, mutta asuntoja tarvitsevat myös perheet. Ei sekään ole järkevää, että perheet pakotetaan etsimään asuntoja jostain kehyskunnista, kun ahneet maanomistajat ovat tehneet paremmille alueille vain pieniä asuntoja ja olemassaolevien suurempien asuntojen hinnat ovat nousseet keskituloistenkin perheiden ulottumattomiin.

    Miksi tontinomistaja rakentaisi pelkkiä yksiöitä ja kaksioita, olettaen että tällä hetkellä yksiöiden, kaksioiden ja kolmioiden tarjonta on tasapainossa? Ja jos se taas ei ole tasapainossa, eli yksiöistä ja kaksioista maksetaan enemmän, mitä vikaa tasapainoon saattamisessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Janne kirjoitti 13.5.2017 kello 8:08

    N: Ei sekään ole järkevää, että perheet pakotetaan etsimään asuntoja jostain kehyskunnista, kun ahneet maanomistajat ovat tehneet paremmille alueille vain pieniä asuntoja ja olemassaolevien suurempien asuntojen hinnat ovat nousseet keskituloistenkin perheiden ulottumattomiin.

    Nämä “paremmat” alueet on rakennettu kauan sitten. Ja ihan hyvin meni ilman vastaavia määräyksiä, sillä ovathan alueet edelleenkin parhaimpia 😊

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle kirjoitti 13.5.2017 kello 10:29

    Osmo Soininvaara:
    Rakentaminen Malmin lentäkentän alueelle on olennaisesti halvempaa kuin rakentaminen Jätkäsaareen.

    Uskotko itse tuohon? Taitaa olla yhtä halpaa, kuin Länsimetro. Jostain syystä poliittisesti joidenkin haluamat älynväläykset ovat päätösesittelyissä erittäin halpoja ja havainnekuvat kesäisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 13.5.2017 kello 14:24

    N: …varmasti kaupunki tietää yksittäistä tontinomistajaa paremmin, mitä kaupungissa tarvitaan…

    Vankkumaton usko virkamiesten ja poliitikkojen ohjaamaan suunnitelmatalouteen! No uskontoaan se onkin, sillä mitään näyttöjä toimivuudesta ei ole.

    N:

    Jos tontinomistajat saisivat päättää, mitään muuta kuin yksiöitä ja kaksioita ei rakennettaisi, mutta asuntoja tarvitsevat myös perheet. Ei sekään ole järkevää, että perheet pakotetaan etsimään asuntoja jostain kehyskunnista, kun ahneet maanomistajat ovat tehneet paremmille alueille vain pieniä asuntoja ja olemassaolevien suurempien asuntojen hinnat ovat nousseet keskituloistenkin perheiden ulottumattomiin.

    Nyt et oikein ymmärrä markkinatalouden perusteita. Sitä rakennetaan, mille on kysyntää. Se on totta, että hetki rakennettaisiin vain yksiöitä, koska ihailemasi suunnitelmatalous on vääristänyt pahasti asuntokantaa. Suurin puute on pienistä ja erittäin pienistä asunnoista. Sen jälkeen rakennettaisiin sitä, mistä on kysyntää, kuten perheasuntoja.

    Miksi asunnot nyt ovat kalliita? Siihen on syynä sääntely, kaupungin välistäveto ja tuet. Jos haluttaisiin halvempia asuntoja, toteutettaisiin seuraavat toimenpiteet:
    – lopetetaan sekä omistus- että vuokra-asumisen tukeminen
    – kielletään kunnilta maanomistus spekulatiivisissa tarkoituksissa ja
    – puretaan sääntely.

    Kaupungin kaavoitusmonopolin murtaminen tavalla tai toisella on oleellinen osa asumisen kustannusten laskemista. Se voidaan tehdä joko sallimalla kaikille osapuolille kaavoitus tai estämällä kaupunkien kaavoitusmonopolin väärinkäyttö. Samalla mahdolliset hämärät rahavirrat poliitikkojen ja rakennusliikkeiden välillä loppuvat. Viimeksikään siitä kärähtivät Vantaan demarit, mutta en vetäisi johtopäätöstä, ettei samaa tapahdu Helsingissä, vaikka kukaan ei ole ollut viime aikoina syytteessä.

    Kaupungin tehtävä on luoda edellytyksiä. Itse kaavoittamisen nyt koko Kehä I:n sisäpuolinen alueen ruutukaavaan ja jatkaisin siitä Kehä III:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville kirjoitti 13.5.2017 kello 15:52

    N: Tontin omistaja voi hyvinkin tietää, mitä hänen kannattaa tontilleen rakentaa, mutta lähes varmasti kaupunki tietää yksittäistä tontinomistajaa paremmin, mitä kaupungissa tarvitaan. Kas kun kaupunkiin saatetaan haluta muitakin kuin sinkkuja ja lapsettomia pareja

    Tontinomistaja ja kaupunki tietävät huonosti. Markkinat tietävät paremmin. Onhan nähty muun muassa, että kaupunki on aliarvioinut päiväkotien tarpeen ja tontinomistajat yliarvioineet toimistojen tarpeen.
    Jos perheasunnoista on pula, niiden hinta nouse ja niitä kannattaa tehdä.
    Jos halutaan kaupunkiin perheitä, kannattaa tukea suoraan rahallisesti eikä yrittää mikromanageroida asuntomarkkinoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. anonyymi kirjoitti 13.5.2017 kello 18:49

    toke: Miksi muuten tohon liikenneympyrä?

    Ihmetyttää tosiaan. Siinä on parhaimmillaan sen verran liikennettä, että oli se tukossa tai ei voi olla, ettei ympyrän laiton jälkeen jalankulkijat pääse risteyksestä lainkaan ylitse.

    N: Ikä? Taimitarhalta ei saa esimerkiksi 50-vuotiasta puuta ainakaan ihan halvalla. Mitä kookkaampi taimi, sitä kovempi hinta.

    Tämä lienee syynä siihen, miksi kaupunki itse kasvattaa Vihdintien varressa puita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. anonyymi kirjoitti 13.5.2017 kello 18:49

    anonyymi: varressa

    Tai oikeammin varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle kirjoitti 14.5.2017 kello 11:11

    toke:
    Olis kiva kuulla perusteluita tohon kävelykseskustan torppaamiseen. Erityisesti niiden muiden.

    Jos olet tutustunut suunnitelmaan, niin ymmärrät, miksi se torpattiin. Kuka oli se älyn vantaanjoki, joka valmisteli asian?

    anonyymi: Ihmetyttää tosiaan. Siinä on parhaimmillaan sen verran liikennettä, että oli se tukossa tai ei voi olla, ettei ympyrän laiton jälkeen jalankulkijat pääse risteyksestä lainkaan ylitse.

    Hassua, miten kaikkialla muualla Euroopassa kiertoliittymät toimivat! Ne ovat liikenteen kannalta erittäin joustavia, yleensä paljon parempi vaihtoehto kuin valot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. toke kirjoitti 14.5.2017 kello 19:24

    Osmo Soininvaara:
    Rakentaminen Malmin lentäkentän alueelle on olennaisesti halvempaa kuin rakentaminen Jätkäsaareen.

    Huono perustelu, minne tahansa on halvempaa rakentaa kuin Jätkäsaareen.
    Johon rakentaminen oli kallista, koska piti tehdä maailman kalleimmat parkkiluolat täyttömaalle merenpinnan alapuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle kirjoitti 15.5.2017 kello 0:50

    Ville: Tontinomistaja ja kaupunki tietävät huonosti. Markkinat tietävät paremmin. Onhan nähty muun muassa, että kaupunki on aliarvioinut päiväkotien tarpeen ja tontinomistajat yliarvioineet toimistojen tarpeen…

    Tämä on hyvä täsmennys! 🙂 Yksittäinen tontinomistajilta voi tehdä virheen samalla tavalla kuin kaupunkikin tyrii rakentamisen ohjauksessa. Markkinat ohjaavat lopulta tasapainoon kuluttajan tarpeiden ja tuotannon välillä, jos markkinoita ei häiritä. Samalla ne tuottavat edullisimman tuotteen kuluttajalle, tässä tapauksessa asukkaalle.

    Kaupungin tehtävä ei ole yrittää ohjata, koska se joka tapauksessa menee pieleen, kuten olemme nähneet. Helsingin ongelmat ovat ihan itse tehtyjä. Kaupungin tehtävä on luoda niin paljon edellytyksiä, että markkinat toimivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Syltty kirjoitti 15.5.2017 kello 15:37

    Kalle: Kaupungin kaavoitusmonopolin murtaminen tavalla tai toisella on oleellinen osa asumisen kustannusten laskemista.

    Jep, kaikenkattava suburban sprawlhan se onkin varsinainen avain onneen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. toke kirjoitti 15.5.2017 kello 15:54

    Kalle:
    Hassua, miten kaikkialla muualla Euroopassa kiertoliittymät toimivat! Ne ovat liikenteen kannalta erittäin joustavia, yleensä paljon parempi vaihtoehto kuin valot.

    Kai ne täälläkin yleensä toimii. Mutta toi Näyttelijäntie on torpattu ainoalla ajokaistalla olevilla bussipysäkeillä. Joten on aivan sama onko risteyksessä valot vai ympyrä, aina seisoo, kun dösä seisoo.
    Yleinen käsitys Haagassa on, että jumittamalla nykyruuhkadösämäärällä liikenne, vähennetään kauttakulkua. Kai joskus, kun jotkut isot väylät ovat ihan jumissa, Haagan (+ Maunulan tai Lassilan) läpi voi jotaan voittaa. Paikallisille tosta on vaan järjetön haitta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tapani K kirjoitti 15.5.2017 kello 21:20

    Makkaratalon Hautuumaa: Miksi tontinomistaja rakentaisi pelkkiä yksiöitä ja kaksioita, olettaen että tällä hetkellä yksiöiden, kaksioiden ja kolmioiden tarjonta on tasapainossa? Ja jos se taas ei ole tasapainossa, eli yksiöistä ja kaksioista maksetaan enemmän, mitä vikaa tasapainoon saattamisessa?

    Tontinomistaja rakentaa mielellään yksiöitä (ja kaksioita), koska ne menevät aina nopeammin kaupaksi kuin perheasunnot eli tontinomistajan tai rakennuttajan rahat ovat lyhyemmän aikaa kohteessa kiinni.

    Lisäksi yksiöt ja kaksiot tuottavat enemmän katetta per rakennusoikeuskerrosneliömetri kuin perheasunnot: ei kustannuksia sisäseinistä ja ostaja maksaa paremman neliöhinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tapani K kirjoitti 15.5.2017 kello 22:49

    Lundvistin Julle: Ootko tietoinen, mitä ns. perheasunnot paremmilla alueilla maksavat ja oletko sitä mieltä, että hinnat ovat sellaisia, että kahdella keskituloisella ihmisellä, joilla on lapsi tai useampi, on niihin varaa

    Ts. saako kaksi keskituloista ihmistä puoli miljoonaa pankista lainaa?

    Asuntojen koko- tmssäätely on Helsingissä lähinnä tulonsiirtoa hyväosaisille, joilla on varaa yli puolen miljoonan asuntoihin. Jos markkinoita ei säädeltäisi, neliöhinta ei laskisi niin voimakkaasti asunnon koon kasvaessa, pieniä asuntoja olisi enemmän ja _keskituloisilla_ ihmisillä olisi varaa asua kantakaupungissa.

    En valita enempää, koska olen tässä puhalluksessa saamapuolella. Mutten sentään ole tekopyhä ja sössötä jotain keskituloisista perheistä ja heidän mahdollisuuksistaan.

    Näissä väitteissä tulonsiirroista ja neliöhintojen laskusta on varmaan jokin logiikka, mutta selityksen puutteessa ne jäävät käsittämättömiksi, Julle.

    Eikö se, että uusiin taloihin on pakko rakentaa muutama isompi asunto, tuo asuntoja nimenomaan keskituloisten perheiden saataville? Verrataan puolen miljoonan uutta ja vanhaa asuntoa. Uudet asunnot myydään 40-80% velkaosuuden kanssa, joka maksetaan vähitellen taloyhtiölle. Olkoon meidän esimerkissä tavallinen 75% eli asunnon myyntihinnaksi jää 125t. Vanhassa asunnossa ei ole taloyhtiölainoja jäljellä, myyntihinta siis 500t. Keskituloisen perheen on paljon helpompi saada pankista 125t laina uuteen asuntoon kuin 500t vanhaan.

    25 vuoden päästä uuden asunnon velkaosuus sekä pankkilaina on maksettu, asunto on muuttunut vanhaksi ja se on keskituloisen saavuttamattomissa, kun koko hinta pitäisi maksaa kerralla. Mutta jostain muualta löytyy silloinkin uusia asuntoja ja putkirempan rasittamia vanhoja, joihin keskituloinen pääsee pankkilainalla.

    Jos uusia perheasuntoja ei rakennettaisi vaikka pakolla, kehyskuntiin virtaisi enemmän perheitä, kun Helsingissä pitäisi kerätä pitempään rahaa sen oman ostoon. Kuvio on toki riippuvainen siitä, että sallitaan nämä valtavat velkaosuudet uusien kaupassa, ilmiö jota 20 v. sitten ei tunnettu. Silloin maksettiin koko velaton hinta kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. toke kirjoitti 17.5.2017 kello 10:25

    Neliöhintojen vertailu asuntojen hinnoissa ja vaikka putkirempoissa on todella typerää.

    Fiksua olisi vertailla hintoja vaikka tyylillä: 1 keittiö + 1 kylpyhuone + wc + muut neliöt.
    Kylppärin rakentaminen maksaa 3k€ per neliö, keittiön ja wc:n 2k€ per neliö ja loput 1k€ neliö.
    Siihen sitten asunnon ulkopuolinen infra ja maan hinta, niin ollaan aika lähellä perushintaisen kerrostalon hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. toke kirjoitti 17.5.2017 kello 11:15

    toke:
    Neliöhintojen vertailu asuntojen hinnoissa ja vaikka putkirempoissa on todella typerää.

    Fiksua olisi vertailla hintoja vaikka tyylillä: 1 keittiö + 1 kylpyhuone + wc + muut neliöt.
    Kylppärin rakentaminen maksaa 3k€ per neliö, keittiön ja wc:n 2k€ per neliö ja loput 1k€ neliö.
    Siihen sitten asunnon ulkopuolinen infra ja maan hinta, niin ollaan aika lähellä perushintaisen kerrostalon hintaa.

    Tai siis, tein ite taas ton neliöhintavirheen. Perustasoisen kylppärin hinta on esim. 20k€ (riippumatta neliöistä), keittiön 10k€ ja vessa 5k€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Nimeetön kirjoitti 18.5.2017 kello 22:33

    “Tämä on ihan hyvä kaava, mutta vähän kiusallista on, että silloin, kun Elmu oli ehdolla tähän, talon peruskorjaus terveelliseksi olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi.”

    Tällaiseen peruskorjaukseen löytyy helposti rahaa, kunhan kaupungin sisäisten hankkeiden ja projektien kustannukset mitoitetaan vastaamaan syntyneitä tuotoksia. Näen kaupungin rahankäyttöä organisaation sisältä päin ja täytyy sanoa, että se on yrityselämästä tulleelle uskomaton kokemus. En voinut kuvitellakkaan minkälaista se on, vaikka jonkinlainen käsitys siitä on ollut.

    Hankkeet ja projektit ovat ylihinnoiteltuja, ei rahoille saatuja vastineita kukaan riippumaton ulkopuolinen taho arvioi. Laskuja maksellaan, eikä oikeasti tiedetä mistä on maksettu.

    Kaupunki on organisaationa siiloutunut ja yksiköt suorastaan laittavat rahaa savuna ilmaan hankkimalla päälekkäisiä asioita, kun voisi keskitetyin hankinnoin saavuttaa säästöjä.

    Kaupunki on vanhanaikainen ja ainakin 20 vuotta yrityselämän organisastioita jäljessä oleva organisastio.

    Valitettavasti en voi yksityiskohtia kertoa ja kirjoitan nimettömänä, koska näen asioita sisältä päin ja sellaista mitä Soininvaaran kaltaiset valtuutetut eivät näe, eivätkä tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Lundvistin Julle kirjoitti 19.5.2017 kello 15:28

    Tapani K: Näissä väitteissä tulonsiirroista ja neliöhintojen laskusta on varmaan jokin logiikka, mutta selityksen puutteessa ne jäävät käsittämättömiksi, Julle.

    Yksinkertaisesti viittasin siihen, että koska isoja asuntoja rakennetaan säädöksien vuoksi enemmän kuin markkinat rakentaisivat, niissä tarjonnan ja kysynnän suhde on ostajan kannalta edullisempi kuin pienissä asunnoissa.

    Mutta ei se keskituloisia varsinaisesti auta. Mediaanihinta Helsinki eteläisessä (ml Lähiö-Laru) on omalla tontilla olevan talon osakehuoneistoissa tällä hetkellä 560K. Karkeasti ottaen sillä saa pikkukolmion avokeittiöllä, usein kaksiosta muunnetun.

    Tapani K:Eikö se, että uusiin taloihin on pakko rakentaamuutama isompi asunto, tuo asuntoja nimenomaan keskituloisten perheiden saataville? Verrataan puolen miljoonan uutta ja vanhaa asuntoa. Uudet asunnot myydään 40-80% velkaosuuden kanssa, joka maksetaan vähitellen taloyhtiölle. Olkoon meidän esimerkissä tavallinen 75% eli asunnon myyntihinnaksi jää 125t. Vanhassa asunnossa ei ole taloyhtiölainoja jäljellä, myyntihinta siis 500t. Keskituloisen perheen on paljon helpompi saada pankista 125t laina uuteen asuntoon kuin 500t vanhaan.

    Laina on lainaa ihan riippumatta siitä, maksaako sitä taloyhtiölle vai pankille. En tiedä rahoituslaitosten nykykuvioista, mutta joskus vuonna miekka ja kivi niitä kiinnosti lähinnä asumismenot tietyllä korkotasolla ja kuinka suuren osan asumismenot muodostivat tuloista. Rahoitusvastike on asumismeno ihan siinä kuin hoitovastike ja pankille maksettavat korot ja lyhennykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Lundvistin Julle kirjoitti 19.5.2017 kello 15:46

    toke: Tai siis, tein ite taas ton neliöhintavirheen. Perustasoisen kylppärin hinta on esim. 20k€ (riippumatta neliöistä), keittiön 10k€ ja vessa 5k€.

    No ei o. On nimittäin jonkinlainen ero koossa, kun vertaa jonkun vanhan kivitalon pikkukaksion kylppäriä ja esim. nykyisiä esteettömiä kylppäreitä. Jälkimmäisessä on helposti tuplasti neliötä. Lisäksi edellisestä pönttö usein löytyy kylpyhuoneesta, eikä erillistä WC:tä ole. Kylpyhuoneremontin saa kolme-neljä neliöiseen suorakaiteeseen helposti 10-15Klla. Isommissa asunnoissa toki päästään 20K:n. Plus sitten se erillinen WC.

    Väittäisin myös, että keittokomeron ja 10+ yksiköisen perhekeittiön hinnassa saattaa olla joku ero.

    Toki sulla on pointtia sen suhteen, että 80 neliösessä asunnossa ei välttämättä ole kaksinkertaista määrää ns. kalliita neliötä 40 neliöseen kämppään verrattuna, mutta joku roti noihin yksinkertaistuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tapani K kirjoitti 19.5.2017 kello 23:21

    Lundvistin Julle:
    Yksinkertaisesti viittasin siihen, että koska isoja asuntoja rakennetaan säädöksien vuoksi enemmän kuin markkinat rakentaisivat, niissä tarjonnan ja kysynnän suhde on ostajan kannalta edullisempi kuin pienissä asunnoissa.

    Mutta ei se keskituloisia varsinaisesti auta. Mediaanihinta Helsinki eteläisessä (ml Lähiö-Laru) on omalla tontilla olevan talon osakehuoneistoissa tällä hetkellä 560K. Karkeasti ottaen sillä saa pikkukolmion avokeittiöllä, usein kaksiosta muunnetun.

    Markkinat ovat epätäydelliset yhteisen hyvän toteutumisen kannalta: nykyisessä muuttobuumissa gryndereitä miellyttää rakentaa pieniä kovan rahan asuntoja, jotka menevät nopeasti ja hyvällä hinnalla kaupaksi. Mutta jossain vaiheessa muuttajat perheellistyvät. Mihin he voivat asettua, jos tarjolla on vain pieniä koteja kuin Kalliossa? Kalliossa on suhteellisen vähän lapsia. Mihin ne mahtuisivat? Ullanlinnassa ja Punavuoressakin on enemmän.

    Jos ei keskituloinen pääse Larun oman tontin kolmioon kiinni, niin joku parempituloinen pääsee. Ja hänen asuntonsa vapautuu Töölöstä tai Pakilasta. Ja syntyy asunnonvaihtojen ketju, jossa joku pienempituloinen saa mahdollisuuden vaihtaa halutummalle paikalle. Koska parhaalla paikalla lisättiin tarjontaa.

    Todistin säätelemättömän kapitalismin mielettömyyttä tässä yksi päivä kävelemällä muualla Suomessa uudessa naapurustossa, jonka pörssiyhtiö oli poikkeusluvalla rakentanut siihen, mihin oli kaavassa aiottu kunnollisia rivitaloalueita: Pelkkiä yksiöitä yksiöiden perään, ei ensimmäistäkään kaksiota. Toisella puolella katua iso peruskoulu, leikkikentät ja urheilukenttä. Siinä meni hieno paikka perheellisiltä. Koska yhtiö haisti rahan paikan ja lobbasi kaupungilta luvan rakentaa opiskelijoille ja yksinäisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Pessi kirjoitti 20.5.2017 kello 0:15

    Lundvistin Julle: Laina on lainaa ihan riippumatta siitä, maksaako sitä taloyhtiölle vai pankille.

    Toisaalta taas lainaa ei myönnetä, jos velallisella ei ole tarpeeksi säästöjä. Taloyhtiöllä on säästöjä sen rakennuksen verran. Velkaosuutta ei huomioida oman rahoituksen osuutta arvioitaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Lundvistin Julle kirjoitti 23.5.2017 kello 11:51

    Tapani K: Markkinat ovat epätäydelliset yhteisen hyvän toteutumisen kannalta: nykyisessä muuttobuumissa gryndereitä miellyttää rakentaa pieniä kovan rahan asuntoja, jotka menevät nopeasti ja hyvällä hinnalla kaupaksi. Mutta jossain vaiheessa muuttajat perheellistyvät. Mihin he voivat asettua, jos tarjolla on vain pieniä koteja kuin Kalliossa? Kalliossa on suhteellisen vähän lapsia. Mihin ne mahtuisivat? Ullanlinnassa ja Punavuoressakin on enemmän.

    Mikä kohta sulla jäi siitä mun viestistä ymmärtämättä? Helsingin kantakaupungissa on hyvin tarjolla perheasuntoja, sen kun valitsee. Ne eivät välttämättä ole keskituloisen ulottuvissa, mutta se johtuu Helsingin asuntomarkkinoista ylipäänsä, ei tietyn asuntokoon tarjonnan puutteesta, eikä varsinkaan isojen asuntojen tarjonnan puutteesta.

    Pienistä asunnoista on pula. En oikein ymmärrä, miten tähän nykyiseen tilanteeseen auttaa se, että markkinoita ohjataan rakentamaan isoja asuntoja.

    En ole kuullut vähään aikaan mitään yhtä typerää kuin että ihmisten tulevaa perheiden perustamista varten on rakennettava juuri nyt perheasuntoja, vaikka niitä on. Tai siis olen kuullut. Kepulaisten maataloustukiperustelut vetävät vertoja.

    Tapani K:
    Jos ei keskituloinen pääse Larun oman tontin kolmioon kiinni, niin joku parempituloinen pääsee. Ja hänen asuntonsa vapautuu Töölöstä tai Pakilasta. Ja syntyy asunnonvaihtojen ketju, jossa joku pienempituloinen saa mahdollisuuden vaihtaa halutummalle paikalle. Koska parhaalla paikalla lisättiin tarjontaa.

    Pitäiskö tää ymmärtää niin, että Laru on paras paikka ja koska väki haluaa sinne, niin Töölöön pääsee halvalla?

    Sanattomaksi vetää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Lundvistin Julle kirjoitti 23.5.2017 kello 12:00

    Pekka Pessi: Toisaalta taas lainaa ei myönnetä, jos velallisella ei ole tarpeeksi säästöjä. Taloyhtiöllä on säästöjä sen rakennuksen verran. Velkaosuutta ei huomioida oman rahoituksen osuutta arvioitaessa.

    Toki pienemmällä alkupääomalla pääsee kiinni, mutta asumismenot huomioidaan silti. Toisaalta lainanhakijan alkupääoma ei ole pankeille ongelma säädöksistä huolimatta, jos vain tuloja riittää.

    Josta anekdoottina, että lääkiksessä opiskeleva tuttuni sai aikoinaan ensiasuntoon kantakaupungin pikkukolmion verran lainaa, 90 pinnaa asunnon arvosta, vaikka vakiduunia tai tuloja ei vielä ollut. Luotosta lopulta on kyse. Toisilla sitä on enemmän kuin keskituloisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tapani K kirjoitti 24.5.2017 kello 12:00

    Lundvistin Julle: Mikä kohta sulla jäi siitä mun viestistä ymmärtämättä? Helsingin kantakaupungissa on hyvin tarjolla perheasuntoja, sen kun valitsee. Ne eivät välttämättä ole keskituloisen ulottuvissa, mutta se johtuu Helsingin asuntomarkkinoista ylipäänsä, ei tietyn asuntokoon tarjonnan puutteesta, eikä varsinkaan isojen asuntojen tarjonnan puutteesta.

    Pienistä asunnoista on pula. En oikein ymmärrä, miten tähän nykyiseen tilanteeseen auttaa se, että markkinoita ohjataan rakentamaan isoja asuntoja..

    En ole kuullut vähään aikaan mitään yhtä typerää kuin että ihmisten tulevaa perheiden perustamista varten on rakennettava juuri nyt perheasuntoja, vaikka niitä on

    Pitäiskö tää ymmärtää niin, että Laru on paras paikka ja koska väki haluaa sinne, niin Töölöön pääsee halvalla?

    Pienten asuntojen markkinat ovat Kehä I sisällä ylikuumentuneet, niitä on epätavallisen vähän tarjolla. Lähivuosina saavutetaan taas hetkeksi saturaatiopiste, jossa yksityiset rakentajat eivät aloita uusia kohteita omalla riskillä. Nyt kaupunkilaistuneet nuoret aikuiset, tuottoa etsivät sijoittajat ja halpaa lainarahaa kauhovat pienet vuokranantajat kilpailevat niistä. (Ja valitettavan usein sijoittajat nappaavat uudiskohteiden asunnot muiden edestä.)

    Perheasuntoja on “normaalisti” tarjolla. Ne eivät kiinnosta sijoittajia. Silti perheetkin kuulemma haluaisivat keskeisemmille paikoille. Suhteellisesta tarjontaa ei kannata supistaa.

    Jos katsot Helsingin palvelukartasta esim. minne ala-aste-ikäisten perheet sijoittuvat, niin näet että kantakaupungin demografia eroaa jo muusta stadista. (Hyvätuloisten) lapsiperheiden muutto Hesasta on sentään kääntynyt heiveröiseksi nettovoitoksi 2000-luvun alun kepu-Nurmijärvi-ilmiön jälkeen. (ks. Seppo Laakson raportti v. 2016)

    Millaista monipuolisuutta naapurustoihin haluamme rakentaa? Vai yksipuolisuutta?
    Oletko käynyt sellaisen talon yhtiökokouksessa, jossa on pelkkiä yksiöiden ja kaksioiden asukkaita?
    Tai sijoittajia, jotka omistavat ne pienet asunnot?
    Grynderin horisontti on 10 vuotta (= takuukorjaukset), talon kestoikä 50+ vuotta ja kaupunkisuunnittelun jäljet näkyvät vielä pitempään. Yhteiskunnan kannalta ei ole hyvä rakentaa vain pelkän hetkellisen kysynnän huumassa. Espanjassa on liiallisesta rakentamisesta hyviä esimerkkejä. Tavaramarkkinat ovat toinen juttu, sinne sopii kysynnän ja tarjonnan laki.

    Nykyinen tapa säädellä asuntojen kokoa Helsingissä ei ole suinkaan viisain ratkaisu. Siitä on Osmokin kirjoittanut blogissa aiemmin.

    Lauttasaari-Töölö oli kuvitteellinen esimerkki. Yksi tykkää mansikasta, toinen mustikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. toke kirjoitti 24.5.2017 kello 12:02

    Lundvistin Julle: No ei o. On nimittäin jonkinlainen ero koossa, kun vertaa jonkun vanhan kivitalon pikkukaksion kylppäriä ja esim. nykyisiä esteettömiä kylppäreitä. Jälkimmäisessä on helposti tuplasti neliötä. Lisäksi edellisestä pönttö usein löytyy kylpyhuoneesta, eikä erillistä WC:tä ole. Kylpyhuoneremontin saa kolme-neljä neliöiseen suorakaiteeseen helposti 10-15Klla. Isommissa asunnoissa toki päästään 20K:n. Plus sitten se erillinen WC.

    Väittäisin myös, että keittokomeron ja 10+ yksiköisen perhekeittiön hinnassa saattaa olla joku ero.

    Toki sulla on pointtia sen suhteen, että 80 neliösessä asunnossa ei välttämättä ole kaksinkertaista määrää ns. kalliita neliötä 40 neliöseen kämppään verrattuna, mutta joku roti noihin yksinkertaistuksiin.

    No voidaan tietty hieroa yksinkertaistus sun mielestä sopivaksi. Mutta kylppärissä ei neliöt maksa, vaan se kaikki muu. Tietty kylppärin neliöt maksaa sen mitä muuallakin. Mutta siis, jos 4m2 kylppäri maksaa 10k€(kylppäri)+16k€(neliöt)=26k€ ja sitten kymmenen neliön kylppäri 10k€+40k€=50k€, niin se kylppäriosuus on sama. Miten keittiön koko vaikuttaa keittiötekniikan hintaan? Molempiin vedetään sama LVI+sähköt. Isommat ja kalliimmat koneet tietty maksaa enemmän ja sitten taas ne neliöt, mutta itse rakenteena keittiö on aivan sama. Pari metriä putkia enemmän tai vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus