Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.5.2017

8.5.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Esityslistaa pääsee katsomaan tästä

Kävelykeskustan periaatesuunnitelma

(Pöydältä)

Kokoomus haluaisin torpata koko esityksen. Demarit ratkaisevat. Paljon pelissä.

 Yleiskaavan toteuttamissuunnitelma

(Pöydältä)

Paljon on tullut postia, että se tai tämä alue pitäisi ottaa tästä pois. Ei oteta mitään, koska tämä on lista strategianeuvotteluihin. Siellä otetaan.

Telakkarannan asemakaavaehdotus

(Pöydältä)

Pelattiinko Elmu tästä pois liioitelluilla korjauskustannuksilla? Toisaalta, kun henkisen elämän painopiste on siirtymässä Kallioon, Suvilahti ei ole huono paikka sekään.

Asterintien asemakaava

Täydennysrakentamiskohde Malmilla aivan radan tuntumassa. Vajaat sata uutta malmilaista.

Näissä aluekeskuksissa rakentaisi mielellään kaupunkimaista ympäristöä, mikä tarkoittaa katuun kiinni rakentamista, mutta sitten se taas poikkeaisi ympäristöstään. Tässä on keskellä tonttia olevia pistetaloja. Tonttitehokkuus yksi.

Kruunuvuorenrannan Kaivoskallioiden huviloiden asemakaava

Kaava on tullut lausunnoilta ja muistutuskierrokselta eikä siihen tehdä kuin vähäisiä muutoksia.

Luonnonsuojelijat, mutta ymmärtääkseni vain osa heistä, ovat olleet vähän kallella kypärin siitä, että rakentamien tulee liian lähelle luonnonsuojelualuetta.

Vähän juridiikkaa. Muistutuksissa on valitettu, että kaava olisi maakuntakaavan vastainen. Koska alueella on voimassa oleva yleiskaava, maakuntakaava ei ole siellä voimassa. Kun tehdään asemakaavaa, katsotaan yleiskaavaa ja jos yleiskaavaa muutetaan, katsotaan maakuntakaavaa. Juridisesti virheellinen muistutus on vaikutukseltaan vaatimaton.

Tässä muuttuu käyttötarkoitus. Alunperin oli tarkoitus, että tyhjillään olevat huvilat jäisivät yleiseen käyttöön, mutta kun tällaista ei ole ilmaantunut, ne otetaan asumiskäyttöön ja rakennetaan saman tien vähän enemmän.

Ida Aalbergintien puiston asemakaava

Lausunnoilta, ei olennaisia muutoksia.

Kaava mahdollistaa päiväkodin rakentamisen. Kun nyt tuli otetuksi kynä käteen, parannetaan saman tien liikenneoloja rakentamalla mm. kiertoliittymä.

Alppiharjun Harjuportin asemakaavaehdotus

Kurvissa olevan korttelin rakennuksia korotetaan viistosti kapenevilla kerroksilla. Uusia asukkaita vajaa sata.

Koska naapurissa rakennuksen korottaminen oli tyssännyt autopaikkavaatimukseen (nykyisetkin on vuokrattu ulos, Kallio) katsoin, mikä tässä on autopaikkavaatimus. Yhteensä 17 autopaikkaa, eli 1/430 k-m2 . Hyvä että joskus joustetaan.

Uimarannantie 8 asemakaava

Tapaninvainiossa yleisten rakennusten tontti muutetaan asuntokäyttöön. Yksikerroksinen hoivakoti ja kaksi kolmekerroksista asuintaloa.

Vattuniementiellä korotetaan asuntaloa kerroksella

Täydennysrakentamishanke Liisankadulla

Minä kun kuvittelin, että Kruununhaka olisi täyteen rakennettu, mutta vielä sieltäkin pieni kolo löytyi. Pihalta puretaan liikuntahalli ja tilalle tulee asuntoja. 60 lisäasukasta.

Karhunkaatajantien asemakaavaluonnos

Nyt tämä näpertely loppui ja päästiin tositoimiin. 150 000 k-m2 Karhunkaatajantielle Herttoniemen ja Myllypuron väliin. Aika iso asia tuotavaksi toiseksi viimeiseen kokoukseen, mutta tämä on ollut meillä periaatetasolla aiemminkin. Raide-Jokeria palveleva kaava.

Lisää kaupunkia Itä-Helsinkiin! (Lopultakin)

Herttoniemen keskustan liikennesuunnitteluperiaatteet

Hankala juttu. Kun halvan ostaa, halvan saa. Vaikka en kannata sitä mahtavaa tunneliviritelmää, 100 M€, täytyy sanoa, että Herttoniemi ansaitsisi parempaa. En nyt kuitenkaan ryhdy itse suunnittelemaan.

Somerikkotielle liikenneympyrä.

(Onko kiertoliittymän nimi taas liikenneympyrä? Jos on, niin hyvä!)

Somerikkotiellä on niin kelvoton pyörätie, että toivoisin laillistakin oikeutta ajaa ajoradalla.

Autoliikenteen verkkoselvitys

Tämä merkitään vain tiedoksi, joten otamme sen informaationa, emmekä tee tästä mitään päätöksiä. Seuraava lautakunta saa tehdä.

Verkkoselvityksen mukaan helsinkiläisillä työpaikoilla on tyypillisesti 500 000 – 800 000 asukasta 20 minuutin automatkan tai 30 minuutin joukkoliikennematkan päässä. Olisi kiva kuulla nämä luvut naapurikaupungeista.

Kun yleiskaava bulevardeineen tuo lisää asukkaita kehä I:n sisäpuolelle, saavutettavuus autolla heikkenee ja joukkoliikenteellä paranee. Suunnitellut liikennetunnelit eivät olennaisesti paranna autoliikenteen sujuvuutta, mutta vähentävät haittoja muulle elämiselle. Simulointitekniikka paranee koko ajan, joten opimme ymmärtämään liikenteen lainalaisuuksia aina vain paremmin.

Lisäksi lautakunnan listalla on joukko ns. b-asioita (ei valmistelijaa paikalla), joista aika moni on vastauksia valtuustossa tehtyihin ponsiin.

 

 

 

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.5.2017”

  1. Siperia kirjoitti 8.5.2017 kello 17:49

    “Kun yleiskaava bulevardeineen tuo lisää asukkaita kehä I:n sisäpuolelle, saavutettavuus autolla heikkenee ja joukkoliikenteellä paranee.”

    Väärin tässä kohtaa. Saavutettavuus bulevardisoinnissa paranee myös henkilöautolla verrattuna vaihtoehtoon, ettei bulevardisoitaisi. Toki joukkoliikenteellä paranee suhteessa enemmän. Tästä voi lukea Helsingin kaupungin raportista Kaupunkibulevardien tavoitelähtöinen vaikutusten arviointi. http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-25.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. vk kirjoitti 8.5.2017 kello 18:12

    “…henkisen elämän painopiste on siirtymässä Kallioon…”

    Naurattaa niin paljon, etten keksi mitään nasevaa vastausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. vk kirjoitti 8.5.2017 kello 18:40

    “Somerikkotielle liikenneympyrä.”

    Katualueiden kustannuksiksi on alustavasti arvioitu 700 000 euroa (ALV 0).

    Huh!

    Keskustellaanko/ihmetelläänkö lautakunnassa näiden liikenneympyröiden kustannuksia? Onko jälkilaskelmilla selvitetty jonkun ympyrän todellisia rakennuskustannuksia?

    Kyseisen liikenneympyrän sijaan liikenneturvallisuus olisi hoidettavissa kolmella korotetulla suojatiellä ja nopeusrajoituksella 40 km/h. Tulisi noin 670.000 euroa halvemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.5.2017 kello 22:05

    Nämä kustanukset ihmetyttävät minuakin. Toki tässä tehdään muutakin kuin se liikenneympyrä, mutta ison paritalon hinta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. R. V. kirjoitti 9.5.2017 kello 6:39

    Osmo Soininvaara:

    Koska naapurissa rakennuksen korottaminen oli tyssännyt autopaikkavaatimukseen (nykyisetkin on vuokrattu ulos, Kallio) katsoin, mikä tässä on autopaikkavaatimus. Yhteensä 17 autopaikkaa, eli 1/430 k-m2 . Hyvä että joskus joustetaan.

    Hyvä, että joskus joustetaan. Toisaalta huono, että toisille joustetaan ja toisille ei. Mistä perusteella jouston kohteet on päätetty eli miksi tämä päätös ei ole piilokorruptiota?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. hupsis kirjoitti 9.5.2017 kello 10:49

    Henkisen elämän keskus ? Tsik tsik, Ehkä vihreiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jalankulkija kirjoitti 9.5.2017 kello 12:21

    hupsis:
    Henkisen elämän keskus ? Tsik tsik, Ehkä vihreiden.

    No kyse on tietysti poliittisesta propagandasta, jos joku ei sitä huomannut. Kannattajia pitää vaalienkin välillä kehuskella (eli siis mielistellä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko Nummelin kirjoitti 9.5.2017 kello 21:53

    Ei ole ihme, että kävelykatusuunnitelmat eivät poliittisesti enää vedä, koska nyt ollaan menossa siihen pisteeseen asti, etteivät kaavasuunnitelmat enää anna järkevää vastausta siihen, miten esimerkiksi Itäväylän ja Lahdenväylän suunnilta on tarkoitus ajaa Helsingin keskustaan linja-autoaseman ja päärautatieaseman tienoille tai miten Katajanokan satamasta päästään länteen.

    Kysymys on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä liikenneyhteyksistä ja keskustan liikkeiden huoltoliikenteestä. Joku järkevä reitti on autoille ja rekoillekin jätettävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Koti-isä kirjoitti 10.5.2017 kello 7:59

    Mikko Nummelin:
    …etteivät kaavasuunnitelmat enää anna järkevää vastausta siihen, miten esimerkiksi Itäväylän ja Lahdenväylän suunnilta on tarkoitus ajaa Helsingin keskustaan linja-autoaseman ja päärautatieaseman tienoille tai miten Katajanokan satamasta päästään länteen.

    Kyllä siellä vastaus on, jos haluaa lukea ja ymmärtää: metrolla ja ratikalla. Ja yleisemminkin yhä suuremmassa määrin kävellen, pyörällä ja julkisilla. Elämantapa- ja mukavuusautoilijat voivat harrastaa Kehä I:n ulkopuolella. Sieltä löytyy myös Vuosaaren satama, josta pääsee suoraan moottoritielle. Keskustassa hyötyliikenteelle riittävät joukkoliikennekaistat.

    “Kokoomus haluaisin torpata koko esityksen. Demarit ratkaisevat. Paljon pelissä.” Niin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. N kirjoitti 10.5.2017 kello 11:19

    Mikko Nummelin:
    Ei ole ihme, että kävelykatusuunnitelmat eivät poliittisesti enää vedä, koska nyt ollaan menossa siihen pisteeseen asti, etteivät kaavasuunnitelmat enää anna järkevää vastausta siihen, miten esimerkiksi Itäväylän ja Lahdenväylän suunnilta on tarkoitus ajaa Helsingin keskustaan linja-autoaseman ja päärautatieaseman tienoille tai miten Katajanokan satamasta päästään länteen.

    Kysymys on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeistä liikenneyhteyksistä ja keskustan liikkeiden huoltoliikenteestä. Joku järkevä reitti on autoille ja rekoillekin jätettävä.

    Tilaa riittää hyvin niille, joiden on pakko kulkea autolla, kun ne, jotka voivat käyttää jalkojaan, polkupyörää tai joukkoliikennettä, eivät enää ole tukkimassa teitä omalla autolla.

    Luulisi niiden, joiden on työn tai muun vastaavan todellisen syyn takia pakko käyttää autoa, olevan ensimmmäisinä kiittelemässä kaikkia muutoksia, jotka vähentävät autoilua, sillä hehän siitä eniten hyötyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko Nummelin kirjoitti 10.5.2017 kello 12:02

    Koti-isä: Sieltä löytyy myös Vuosaaren satama, josta pääsee suoraan moottoritielle. Keskustassa hyötyliikenteelle riittävät joukkoliikennekaistat.

    Jos keskusta-alueen satamista aiheutuisi enemmän ongelmia kuin hyötyjä, miksi niiden kapasiteettia ollaan sitten viime vuosina laajennettu supistamisen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien satamien käyttöönoton sijasta? Ei kai Länsisataman uutta terminaaliakaan olla purkamista varten rakennettu.

    Joukkoliikenne, pyöräily tai kävely ei myöskään ole ratkaisu, jos kohde tai lähtöpiste on pääkaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen ulkopuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Lundvistin Julle kirjoitti 10.5.2017 kello 14:45

    Mikko Nummelin: Jos keskusta-alueen satamista aiheutuisi enemmän ongelmia kuin hyötyjä, miksi niiden kapasiteettia ollaan sitten viime vuosina laajennettu supistamisen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien satamien käyttöönoton sijasta?

    Helsingin Satama tekee bisnestä, kuuntelee asiakasta. Helsingin Satamalle on myös se ja sama, minkälaiset ulkoisvaikutukset sen toiminnalla on, koska se ei maksa niistä.

    Kaupunki ei jostain syystä halua ohjata omistamansa Sataman toimintaa. Se on ehkä jopa vähän epäilyttävää maassa ja kunnassa, jossa julkisella sektorilla on tarvetta säädellä ihan kaikkea, myös sitä, sopiiko yksittäinen tontti asumiseen, toimitilaksi, vai puistoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Koti-isä kirjoitti 10.5.2017 kello 16:08

    Mikko Nummelin: Joukkoliikenne, pyöräily tai kävely ei myöskään ole ratkaisu, jos kohde tai lähtöpiste on pääkaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen ulkopuolella.

    On ihan normaalia liikkua keskusta-alueella yhdistellen eri liikkumismuotoja. Jos tämä onnistuu kävelyn, pyöräilyn ja eri julkisen liikenteen välineiden välillä, miksei myös autolla. Sen vuoksi on esimerkiksi kaupunkipyöriä tai liityntäpysäköintipaikkoja. Autoilijat vaan jostain syystä usein olettavat, että heidän pitäisi päästä omistamallaan peltilaatikolla kulkemaan ovelta ovelle. Tästä asenteesta pitäisi päästä eroon. Osittain tämä on sukupolvikysymys.

    Satamien osalta ihmiset voidaan kuljettaa suoraan keskustaan, autot jättää sen ulkopuolelle. Oluen haku omalla autolla Virosta ei ole välttämätöntä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. ksee kirjoitti 10.5.2017 kello 18:28

    Koti-isä:
    Satamien osalta ihmiset voidaan kuljettaa suoraan keskustaan, autot jättää sen ulkopuolelle. Oluen haku omalla autolla Virosta ei ole välttämätöntä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

    Entäs ne laivojen kyydissä kulkevat rekat? Kerätään kilometrien jonoiksi katukuiluihin nytkyttelemään metri metriltä enteenpäin kunnes kunnes jonon peräpääkin saavuttaa moottoritien alun joskus tunti pari laivan saapumisen jälkeen?

    Jo nyt esim. Länsisatama – Länsiväylän alku näyttää olevan aika “mielenkiintoinen” – ja jos Länskäri vielä bulevardisoidaan, niin sittenhän siitä riemu repeää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.5.2017 kello 23:01

    Kävelykeskusta ei vaikuta laivojen kyydissä oleviin rekkoihin tuon taivaallista, koska eivät ne nytkään saa ajaa keskustan kautta. Koko alue kielletty yli 12 metriä pitkiltä kuorma-autoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kuu kiurusta kesään kirjoitti 10.5.2017 kello 19:46

    Koti-isä: On ihan normaalia liikkua keskusta-alueella yhdistellen eri liikkumismuotoja. Jos tämä onnistuu kävelyn, pyöräilyn ja eri julkisen liikenteen välineiden välillä, miksei myös autolla. Sen vuoksi on esimerkiksi kaupunkipyöriä tai liityntäpysäköintipaikkoja.

    Kaupunkipyörien yhdistäminen joukkoliikenteeseen on kätevä liikkumistapa kaupungissa, jos asia ei ole kovin kiireellinen. Pyörät ovat käytettävissä vain kuusi kuukautta vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. LD kirjoitti 10.5.2017 kello 20:35

    Koti-isä: On ihan normaalia liikkua keskusta-alueella yhdistellen eri liikkumismuotoja. Jos tämä onnistuu kävelyn, pyöräilyn ja eri julkisen liikenteen välineiden välillä, miksei myös autolla. Sen vuoksi on esimerkiksi kaupunkipyöriä tai liityntäpysäköintipaikkoja. Autoilijat vaan jostain syystä usein olettavat, että heidän pitäisi päästä omistamallaan peltilaatikolla kulkemaan ovelta ovelle. Tästä asenteesta pitäisi päästä eroon. Osittain tämä on sukupolvikysymys.

    Satamien osalta ihmiset voidaan kuljettaa suoraan keskustaan, autot jättää sen ulkopuolelle. Oluen haku omalla autolla Virosta ei ole välttämätöntä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

    Myös viinit ja vahvemmat alkoholit lähikauppaan siis sitten! Ja kunnon veroale kyytipojaksi.

    Samoin polttoaineen verotusta olisi syytä laskea. Nykyisellään kun suomalainen häviää aina :/.

    Toisaalta ei satamien liikennettä nyt pelkillä kaupunkipyörillä hoideta. Ja monilla suomalaisilla, virolaisilla ja muillakin kansallisuuksilla on aivan pätevät syyt kuljettaa autonsa laivalla Suomenlahden yli. Olutlaatikoiden kuljettaminen näyttelee aika pientä osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 10.5.2017 kello 20:56

    Koti-isä: miten Katajanokan satamasta päästään länteen.

    Koti-isä: On ihan normaalia liikkua keskusta-alueella yhdistellen eri liikkumismuotoja. Jos tämä onnistuu kävelyn, pyöräilyn ja eri julkisen liikenteen välineiden välillä, miksei myös autolla. Sen vuoksi on esimerkiksi kaupunkipyöriä tai liityntäpysäköintipaikkoja. Autoilijat vaan jostain syystä usein olettavat, että heidän pitäisi päästä omistamallaan peltilaatikolla kulkemaan ovelta ovelle. Tästä asenteesta pitäisi päästä eroon. Osittain tämä on sukupolvikysymys.

    Satamien osalta ihmiset voidaan kuljettaa suoraan keskustaan, autot jättää sen ulkopuolelle. Oluen haku omalla autolla Virosta ei ole välttämätöntä, kun samaa tavaraa saa lähikaupasta.

    Onhan se todella näppärä ratkaisu estää autolla ajo autolauttaan. Auto vain liityntäpysäköintiin ja perheen tavarat ensin junaan ja sitten seikkailun vuoksi vaikka kaupunkifillariin. Kyllä siinä Helsingin sataman houkuttelevuus nousee uusii sfääreihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 10.5.2017 kello 23:51

    ksee: Entäs ne laivojen kyydissä kulkevat rekat?

    Menköön vaikka Sea Windillä. Laivoja ja vuoroja tullee Vuosaaren reitille lisää jos keskustan kautta ajaminen käy vaivalloiseksi ja/tai kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ville kirjoitti 11.5.2017 kello 9:53

    Osmo Soininvaara:
    Kävelykeskusta ei vaikuta laivojen kyydissä oleviin rekkoihin tuon taivaallista, koska eivät ne nytkään saa ajaa keskustan kautta. Koko alue kielletty yli 12 metriä pitkiltä kuorma-autoilta.

    Joko sitä kieltoa ei noudateta, tai erityislupia jaetaan paljon, koska Google Mapsiinkin on osunut peräkkäin pari rekkaa tässä tai tässä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Anonymous kirjoitti 11.5.2017 kello 16:11

    spottu: Menköön vaikka Sea Windillä. Laivoja ja vuoroja tullee Vuosaaren reitille lisää jos keskustan kautta ajaminen käy vaivalloiseksi ja/tai kalliiksi.

    Rahtiliikenne maksaa noiden lauttojen toiminnan. Matkustajaliikenne on vain paise rahtarin perseessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Helsinki hoi älä jätä kirjoitti 11.5.2017 kello 17:05

    Ville: Joko sitä kieltoa ei noudateta, tai erityislupia jaetaan paljon, koska Google Mapsiinkin on osunut peräkkäin pari rekkaa tässä tai tässä

    Kuva taitaa olla vanhempi kuin kielto.
    Liikenteenlaskennan mukaan kielto puree varsin hyvin. Mestatkin tosin alkaa olla sellaisia että ei tuonne kukaan ajoneuvoyhdistelmällä ehdoin tahdoin halua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Mikko Nummelin kirjoitti 11.5.2017 kello 21:57

    spottu: Menköön vaikka Sea Windillä. Laivoja ja vuoroja tullee Vuosaaren reitille lisää jos keskustan kautta ajaminen käy vaivalloiseksi ja/tai kalliiksi.

    Kyllä rekkoja paljon rahtilaivoilla Vuosaaren kautta meneekin, mutta ongelmaksi tulee se, että talviaikaan pelkän henkilöliikenteen vieminen Suomenlahden yli mistään satamasta, myöskään sen kannalta kaikkein tärkeimmistä kuten Länsisatamasta ja Katajanokalta, ei kannata. Linda Linen kaarnapurret eivät sovi jääoloihin ja silloin on pakko ajattaa Helsingin ja Tallinnan välillä vähintään niin isoja aluksia, että niihin on ollut logistisesti mielekästä tehdä autokannet henkilöautojen ja rekkojen kuljetuskapasiteetteineen.

    Kylmän sodan aikana oli tietysti niin, ettei niillä muutamilla harvoilla Viron laivoilla ollut autokansia siksi, että Neuvostoliiton viranomaiset eivät Suomen ja Neuvosto-Viron välille autoliikennettä halunneet, mutta nyt elämme EU- ja Schengen-aikaa, jolloin taloudelliset intressit ja ajoneuvoliikenteen sujuvuus tällaisella vesistörajallakin on tärkeää. Suuret laivat ovat niin isoja investointeja, että niiden liikennöinnin taloudellisessa optimoinnissa tulee muiden osapuolten tulla vastaan. Ei kävelykeskusta ja polkupyöräily niin arvokkaita Helsingin niemellä voi olla, että niiden hinnaksi hyväksyttäisiin valtiolle ja liike-elämälle vuotuiset miljardien tehokkuustappiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2017 kello 11:22

    Miljardien vuotuiset tehokkuustappiot? Harkitse nesimaalipisteen paikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ville kirjoitti 12.5.2017 kello 12:12

    Helsinki hoi älä jätä: Kuva taitaa olla vanhempi kuin kielto.
    Liikenteenlaskennan mukaan kielto puree varsin hyvin. Mestatkin tosin alkaa olla sellaisia että ei tuonne kukaan ajoneuvoyhdistelmällä ehdoin tahdoin halua.

    Kuvat on otettu 2012 ja 2014, rajoitusalue oli jo silloin. Mutta hyvä, jos kielto toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ville kirjoitti 12.5.2017 kello 12:22

    Mikko Nummelin: Suuret laivat ovat niin isoja investointeja, että niiden liikennöinnin taloudellisessa optimoinnissa tulee muiden osapuolten tulla vastaan.

    Kun EU halusi kieltää verovapaan myynnin, laivayhtiöt uhkasivat lopettaa liikennöinnin, koska se olisi niiden mukaan muuttunut kannattamattomaksi.
    Hyvin tuntuu kuitenkin Tallinnan liikenne sujuvan, vaikka verovapautta ei enää ole…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lundvistin Julle kirjoitti 12.5.2017 kello 13:07

    Mikko Nummelin:Suuret laivat ovat niin isoja investointeja, että niiden liikennöinnin taloudellisessa optimoinnissa tulee muiden osapuolten tulla vastaan.

    No siis tämähän on perinne, että julkinen sektori takaa bisneksen. Aseveliakselin politiikkaa viimeiset puoli vuosisataa. Vaikea tässä maassa on yrittääkin, jos viranomainen ei ns. ole suopea. Ei välttämättä suoraa tukea tarvitse saada, mutta sen verran hyvät välit pitää olla, että viranomainen ainakin ummistaa silmänsä bisneksen ulkoishaitoilta.

    Helsingin kannalta kuitenkin olisi järkevämpää jatkaa metrolinjaa Vuosaareen ja hoitaa autolauttaliikenne sieltä. Jostain syystä niin ei tehdä ja korvennun kyllä halusta tietää miksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mikko Nummelin kirjoitti 12.5.2017 kello 13:47

    Osmo Soininvaara:
    Miljardien vuotuiset tehokkuustappiot? Harkitse desimaalipisteen paikkaa.

    Ehkä suuruusluokan voi supistaa satoihin miljooniin, muttei kyllä sitä pienemmäksi. Suomen ja Viron välillä tapahtuu vuosittain vajaa 10 miljoonaa henkilömatkasuoritusta ja jos niissä tapahtuu keskimäärin 100€ kulutus pelkästään laivoilla, se generoi miljardin verran liikevaihtoa. Useamman miljardin suuruusluokkaan liikevaihdossa päästään kun huomioidaan rahti ja henkilöautoliikenne. Nämä ovat pelkkiä laivamatkojen liikevaihtoja eivätkä ota huomioon esimerkiksi virolaisen työvoiman välillistä vaikutusta Suomen kansantaloudelle ja suomalaisten hotelliyöpymisten ja muun turismin välillistä vaikutusta Viron kansantaloudelle.

    Mikäli kaikki rahti ja henkilöautoliikenne pakotetaan Vuosaareen, sen matkustajaliikennekapasiteetti ei riitä nykyisen liikenteen hoitamiseen, koska metro ei ulotu sinne asti eikä sitä satamaa ole kunnolla matkustajaliikennettä varten edes suunniteltu. Laivayhtiöt eivät suostu ajattamaan autolauttojaan Helsingin niemellä olevista satamista tyhjin autokansin, joten nykyisestä Viron liikenteestä yli puolet estyisi.

    Isosta ja taloudellisesti epäedullisesta liikennetoimintaekosysteemin muutoksesta ainakin puhuttaisiin. Pidemmällä aikavälillä liikenteen palauttaminen nykytasolleen Suomen ja Viron välillä sellaisella reunaehdolla, ettei Helsingin keskustan liikenneverkko olisi missään määrin rahdin käytettävissä, tarkoittaisi suuren osan laivaliikenteestä kansallistamista valtionyhtiöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. antti kirjoitti 12.5.2017 kello 15:05

    Mikko Nummelin: Ei kävelykeskusta ja polkupyöräily niin arvokkaita Helsingin niemellä voi olla, että niiden hinnaksi hyväksyttäisiin valtiolle ja liike-elämälle vuotuiset miljardien tehokkuustappiot.

    No jos tälle linjalle lähdetään, ei myöskään himoautoilijoiden huviajelut Helsingin niemellä niin tärkeää ole että sen vuoksi kannattaa miljarditappiot hyväksyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tapani K kirjoitti 16.5.2017 kello 9:52

    Lundvistin Julle:
    No Helsingin kannalta kuitenkin olisi järkevämpää jatkaa metrolinjaa Vuosaareen ja hoitaa autolauttaliikenne sieltä. Jostain syystä niin ei tehdä ja korvennun kyllä halusta tietää miksi.

    Mikko Nummelin:
    Mikäli kaikki rahti ja henkilöautoliikenne pakotetaan Vuosaareen, sen matkustajaliikennekapasiteetti ei riitä nykyisen liikenteen hoitamiseen, koska metro ei ulotu sinne asti

    Muut itämetron käyttäjät eivät haluaisi laivamatkustajia matkalaukkuineen ja oluttuliaisineen metroon, jos linja kulkisi satamaan. Hyvä, jos saadaan ylipäätään kapasiteetti riittämään muille käyttäjille, vaikka saataisiin automatisoidut junat ja lyhyet vuorovälit. Aika kauheaa olisi Itä-Helsinkiin töistä palaavilla iltapäiväruuhkassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus