Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.4.2017

Meri-Rasti­lan täydennyskaava

Tästä ääneste­limme aika paljon. Vasem­mis­toli­iton Eija Louhela olisi halun­nut palaut­taa asian valmis­teltavak­si niin, että rak­en­tamista vähen­netään yhteen­sä 700 asukkaan ver­ran. Kan­noin samaa huol­ta, mut­ta Eijan ehdo­tus oli liian ehdo­ton ja vähen­si liikaa asun­to­ja alueelta. Loukoilan ehdo­tus­ta kan­nat­ti­vat hänen itsen­sä lisäk­si demarien Jape Lovén ja vihrei­den Eli­na Moisio. Itse tein palau­tus­esi­tyk­sen vai­h­toe­hdok­si päätök­seen lisäyksen

Lop­ullista kaavaa valmis­teltaes­sa tulee harki­ta vih­ery­hteyk­sien parem­paa säi­lyt­tämistä kuitenkin niin. ettei asukasluku­tavoite alene olen­nais­es­ti.  Tämä hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.4.2017”

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungn­er pur­ki eilen pet­tymys­tään face­book-sivuil­laan  vaalitulokseensa.

”Arve­len että Helsingis­sä lib­er­aali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, pait­si jos on demari.”

Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minus­ta Jungn­er on väärässä puolueessa. Sosialidemokra­tia olisi voin­ut Lip­posen kau­den jäl­keen ottaa Jungner­in edus­ta­man suun­nan, mut­ta ei ottanut.

Jungn­er ei ole ain­oa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat kuu­lua urbaa­nia lib­er­al­is­mia edus­tavaan puolueeseen, mut­ta ovat hajal­laan eri puolueissa.

Myös Juhana Var­ti­ainen havait­si ole­vansa väärässä puolueessa. Pelkään pahoin, että hän joutuu tekemään saman johtopäätök­sen uud­estaan, kos­ka kokoomus ei ole se lib­er­aali urbaani puolue, jota Var­ti­ainen ajat­teli, eikä siitä sel­l­aista tule, kos­ka kon­ser­vati­ivis­es­ta puolueesta ei voi tul­la lib­er­aalia puoluet­ta ja kos­ka kokoomus on muutenkin menos­sa rajusti oikealle. Jat­ka lukemista “Jungn­er ja urbaani liberalismi”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 11.4.2017

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Meri­rasti­lan tiivistyskaavaluonnos

(Pöy­dältä)

Kaaval­u­on­nos on epävi­ralli­nen asi­akir­ja. Tässä kok­ouk­ses­sa ohjeis­tamme varsi­naisen kaa­van tekemistä. On painei­ta vähän raja­ta rak­en­tamisa­lo­ja. Selvitetään, voisiko sen tehdä menet­tämät­tä kovin paljon kerrosalaa.

Peri­aat­teet toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asunnoiksi

Pöy­dältä.

Ehkä me annamme tämän men­nä keho­tuksin seu­ra­ta tilan­net­ta. Uudet päät­täjät päät­tävät tästä uud­estaan puolen vuo­den kulut­tua. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nan lista 11.4.2017”

Vihreät hävisivät suurituloisilla alueilla ja voittivat Itä-Helsingissä

Use­ampi tun­tem­aton henkilö (4 kpl) pysäyt­ti min­ut tänään kadul­la ja sanoi, että tämä pormes­tarik­isa vei teiltä paljon ääniä. Hänenkin piti äänestää kokoomus­ta, kos­ka Anni Sin­nemä­ki ei ollut hänen mielestään hyvä ehdokas pormes­tarik­si. Nämä oli­vat muuten kaik­ki neljä noin nelikymp­pisiä miehiä.

Kir­joitin jo aiem­min, että min­ul­lakin on ollut Annia kohtaan ennakkolu­u­lo­ja, mut­ta ne ovat osoit­tau­tuneet väärik­si. Äänestäjien moti­vaa­tioista ja ennakkolu­u­loista ei kuitenkaan voi valit­taa minnekään.

Niin­pä päätin kat­soa äänestysalueko­htais­es­ti, mitä näis­sä vaaleis­sa oikein tapahtui.

Kokoomus pär­jäsi erit­täin hyvin Töölössä ja Pitkän­sil­lan eteläpuolel­la.  Esimerkik­si Kata­janokalla kokoomus veti peräti kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä kaulaa vihreisi­in edel­lisi­in kun­nal­lis­vaalei­hin ver­rat­tuna. Samoin kävi joil­lakin varakkail­la esikaupunkialueil­la, kuten Tam­misa­los­sa. Jat­ka lukemista “Vihreät hävi­sivät suu­rit­u­loisil­la alueil­la ja voit­ti­vat Itä-Helsingissä”

Miksi demarien kannatus arvioitiin taas yläkanttiin?

Sar­jas­samme tilas­toti­eteil­i­jä naputtaa.

Mielipi­de­tutkimuk­sia ei tehdä niin, että kysytään tuhan­nelta vas­taa­jal­ta, ketä kan­natat­te ja jos 250 kan­nat­taa demare­i­ta, demarien kan­na­tusarvio olisi 25 %. Täl­lainen johtaisi otan­ta­virhei­den takia aivan metsään.

Vas­taa­jil­ta kysytään, ketä äänestäisit nyt ja ketä äänestit viimek­si. Vas­tauk­set, jois­sa kan­natet­ti­in demare­i­ta viimek­si ja kan­nate­taan nytkin, eivät vaiku­ta tulok­seen (juuri) mitään, vaan laskel­ma perus­tuu puoluekan­taansa vai­h­taneisi­in. Jos kukaan ei ker­toisi vai­h­ta­neen­sa puoluet­ta, kan­na­tusarviok­si tulisi edel­lis­ten vaalien tulos. Jat­ka lukemista “Mik­si demarien kan­na­tus arvioiti­in taas yläkanttiin?”

Liberaalivihreä nainen

Moni helsinkiläi­nen ja espoolainen on kysynyt min­ul­ta, mis­tä löytäisi lib­er­aalivihreän naisen; ketä vihreää naista voisi äänestää, sel­l­aista, joka ymmärtää elinkei­noelämää eikä ole punav­ihreä, nyt kun Tui­ja Brax ei ole ehdolla.

Helsingis­sä helpoim­min mieleen tule­va on val­tu­us­ton puheen­jo­hta­ja Tuuli Kousa (660), työu­ral­laan yri­tys­maail­mas­sa hyvin men­estynyt nuori nainen, jon­ka tähtäimessä on olla vielä joskus pörssiyri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja. Työsken­telee täl­lä het­kel­lä johta­jana OP-Pohjolassa.

Vähän räväkäm­pää lin­jaa edus­taa Lil­ja Tam­mi­nen (722), jos­ta oli puhe jo aiem­min ja jon­ka main­os on tuos­sa oikessa palkissa.

Kirsi_Louhelainen_KP-1WebEspoos­sa luon­te­va val­in­ta on Kir­si Louhe­lainen (244), tietotekni­ik­ka-alan asiantun­ti­ja ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan varapuheenjohtaja.

 

 

 

 

 

Pormestari valittakoon ensi kerralla suoralla kansanvaalilla

Pormes­tari­vaali voi sotkea kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­män kokoon­panon pahan kerran

Lau­ri Tarasti sanoo päivän Hesaris­sa, että pormes­tari pitäisi vali­ta suo­ral­la kansan­vaalil­la. Hänen perus­teenaan on se vähän huono asetel­ma, johon val­tu­us­ton pienem­mät puolueet ovat joutuneet, kun hyvin tärkeässä äänestyk­sessä pormes­tarik­si voi vaikut­taa vain äänestämäl­lä kokoomus­ta, vihre­itä tai tyhjää.

(Oma vika. Pitikö pienem­pi­en puoluei­den väk­isin aset­taa oma ehdokas? Oli­si­vat ilmoit­ta­neet kumpaa pääe­hdokas­ta he tukevat.)

On kuitenkin toinenkin syy, mik­si nämä vaalit pitäisi irrot­taa toi­sis­taan. Pormes­tari­vaali voi sotkea pääpuoluei­den val­tu­us­to­ryh­mien sisäisen paikka­jaon. Jat­ka lukemista “Pormes­tari valit­takoon ensi ker­ral­la suo­ral­la kansanvaalilla”

Esimerkiksi näitä voisi äänestää Helsingissä

Alla on neljä sel­l­aista vihrei­den ehdokas­ta, jot­ka eivät ole nyt val­tu­us­tossa, mut­ta joi­ta suuresti toivoisin näkeväni tulevas­sa vihreässä val­tu­us­to­ryh­mässä. Ylipään­sä kehot­taisin kaikkia miet­timään tarkoin ei ain­oas­taan puoluet­ta vaan myös ehdokas­ta. Olen myös pyytänyt heiltä main­ok­sen tuo­hon oikeaan palkkiin.

 

Mikko Särelä, tekniikan tohtori, 721 Helsinki

Mikko Särelä on vaikut­tanut val­tavasti Helsin­gin kehi­tyk­seen. Hän perusti Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑sivus­ton, jos­sa käytäväl­lä korkeata­soisel­la kaupun­gin kehit­tämistä koske­val­la keskustelul­la on ollut paljon suurem­pi vaiku­tus Helsin­gin päätök­si­in kuin vaikka­pa Suomen keskus­tan val­tu­us­to­ryh­mäl­lä. Ansiois­taan Mikko on valit­tu myös vuo­den kaupunkilaiseksi.

Särelä on ollut vara­jäse­neni kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Tänä aikana hän on oppin­ut myös poli­it­tisen vaikut­tamisen, vaik­ka alus­sa siinä olikin vähän opet­tamista.  Me olemme olleet todel­la hyvä pari, kos­ka osaamme niin eri asioita.

Tästä työsken­telystä tulok­se­na on blog­itek­steistämme muokat­tu kir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika.

Mikko on tekni­ikan tohtori ja työsken­telee pro­jek­tipääl­likkönä Aal­to-yliopis­ton taitei­den ja suun­nit­telun korkeakoulussa.

Mikko Särelä on jok­seenkin pakko saa­da valtuustoon.

Lilja Tamminen, yrittäjä, Helsinki 722

Lil­ja Tam­mi­nen  on eri­lainen nuori vihreä nainen.- Hän kuu­luu lib­er­aalivihreisi­in, toimii yrit­täjänä ja on paneu­tunut syväl­lis­es­ti työn muu­tok­seen dig­i­tal­isoitu­vas­sa ja robo­t­i­soitu­vas­sa maailmassa.

Hänen vahvuuk­sis­taan ker­to­vat myös luot­ta­mus­toimet: HKL:n johtokun­nan jäsen ja kaupung­in­hal­li­tuk­sen IT-jaos­ton varajäsen.

Hän on kir­joit­tanut kir­jan Oli­pa ker­ran työ  yhdessä Juu­so Pesälän kanssa. Vaik­ka min­ul­la on kir­jas­ta myös vähän huo­mautet­tavaa, se ker­too vaku­ut­tavasti siitä, että asioi­ta on pohdit­tu syväl­lis­es­ti ja oival­tavasti. Eri­tyisen ihas­tunut olin siihen, miten määritel­lään kansan kesku­udessa paljon käytet­ty ter­mi ”Oikea työ”. Se on työ, joka on help­po automatisoida.

Kir­jan voi halutes­saan ostaa tästä.

Kir­jas­sa on monia omaperäisiä asioi­ta. Siinä kan­nate­taan muun muas­sa ydin­voimaa vas­tauk­se­na ilmas­ton­muu­tok­seen, Joten jos etsii ydin­voimamyön­teistä vihreää ehdokas­ta niin…

Lil­jas­sa min­ua miel­lyt­tää pait­si asi­akeskeisyys ja mod­ernisu­us, myös taloudelli­nen ajat­telu ja lib­er­al­is­min per­in­teen kun­nioi­tus. Eri­tyis­es­ti min­ua kuitenkin tyy­dyt­tää pyrkimys pois aat­teel­li­sista kuplista ja ymmärtää eri­lais­ten ihmis­ten ajat­telua. Myös maahanmuuttokysymyksissä.

Pankaa nimi muis­ti­in. Lil­jas­ta kuul­laan vielä!

Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, 643 Helsinki

Kati Juva on vihrei­den kan­tavia voimia ter­vey­den­huol­lon kysymyk­sis­sä. Hän on ollut paljon lääkärei­den aat­teel­lises­sa työssä mm. Duodec­im-seu­ran kaut­ta. Erit­täin syvälli­nen ja tas­apain­oinen alan osaa­ja. Hyvästä työnäyt­teestä käynee tämä nose­bo-ilmiötä koske­va tek­sti Viit­teen sivuilla. 

Kati juva on voimakkaasti mukana myös rauhan­li­ik­keessä, eri­tyis­es­ti lääkärin ydin­so­taa vas­taan ‑jär­jestössä.

Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että tutus­tu­in Kati Juvaan ensim­mäi­nen ker­ran Koijärvi-liikkeessä.

Pekka Salmi, tekniikan lisensiaatti, 708 Helsinki

Pekka Sal­mi olisi oiva vahvis­tus vihrei­den talousosaa­jien joukkoon. Näitä meil­lä tarvi­taan, kos­ka vihrei­den vas­tuu Helsin­gin johtamises­sa tullee joka tapauk­ses­sa kas­va­maan. Hän toi­mi aiem­min Sitrassa kestävän talouden ja liike­toimin­nan kehit­täjänä. Hän on ollut yli 30 yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa ja toimii nyky­isin yri­tys­ten neuvonantajana.

Pekan yri­tysak­ti­ivi­su­udessa yhdis­tyy aat­teelli­nen pyrkimys – sik­si hän onkin vihrei­den eikä kokoomuk­sen ehdokkaana. Hän on esimerkik­si toimin­ut aiem­min Helsin­ki Allas oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana pitämässä Kata­janokalle tule­van allashankkeen talout­ta pystyssä.

Juoru­osas­tolle tiedok­si, että Pekka on naimi­sis­sa Veera Mus­tosen kanssa, joka oli vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mässä vuosi­na 1996 – 2000.

= = = =

Niin, tietysti min­u­akin saa äänestää.

Ode, 716 Helsinki

Tampereella äänestäisin Jaakko Stenhälliä (257)

Jaakko Stenhäll, Tampere (257)

Diplo­mi-insinööri yllät­tää ja ymmärtää varsin hyvin talout­ta. Hän on yksi vihrei­den talous­poli­ti­ikan arkkite­hdeistä, jota toivoisin puolue­jo­hdon kuun­tel­e­van enemmänkin.

Jaakko on ollut Tam­pereen yhdyskun­ta­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­ja (helsingik­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta) ja ajanut siel­lä mod­er­nia kaupunkipoli­it­tista ajattelua.

Jos Sten­hällin kaltaisia olisi maakun­tapääkaupungeis­sa enem­mänkin, meil­lä Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat eivät olisi niin kalli­ita. Urbaa­nia elämää arvostavien ei tarvit­sisi kaikkien muut­taa Helsinkiin.

Espoossa äänestäisin Tiina Eloa

Tiina Elo, Espoo 194

Tiina Elo on tolkullis­es­ti ajat­tel­e­va ja aikaansaa­va. Sik­si hänelle onkin uskot­tu tärkeitä luot­ta­muste­htäviä. Edel­lisel­lä kaudel­la hän oli Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vpj (ne ovat yleen­sä kovaa porukkaa 😊) ja nyt peräti kaupung­in­hal­li­tuk­sen 1. vara­puheen­jo­hta­ja. Kiin­nos­tus kaupunkisu­un­nit­telu­un näyt­tää jatku­van, kos­ka hän on kaupung­in­hal­li­tuk­sen valvo­jana lau­takun­nas­sa. Hän on myös kaupung­in­hal­li­tuk­sen tila- ja asun­to­jaos­ton puheen­jo­hta­ja. Siinä hän on joutunut rankasti paneu­tu­maan sisäilmaongelmiin.

Jos Tiina Elon kaltaisia poli­itikko­ja olisi pääkaupunkiseudul­la enem­män, seudun kaupunkien yhteistyö sujuisi paljon parem­min – ja sen mukana kaik­ki muukin sujuisi paremmin.