Hurraa! Robotit vievät työmme

Kuvitelka­amme, että suo­ma­lainen yhteiskun­tati­eteil­i­jä – kut­sukaamme hän­tä vaik­ka Väinök­si – olisi viime vuo­sisadan alus­sa saanut tietää nyky-Suomes­ta yhden asian: työn tuot­tavu­us on viisi­tois­tak­er­tais­tunut. Miten hän olisi varas­sa kuvitel­lut mei­dän elävän tietäen, että viikon työt tehdään kolmes­sa tunnissa?

Luulisi Väinön kuvitelleen mei­dän elävän kiireetön­tä ja yltäkyl­läistä elämää kuin vapaat kreikkalaiset, joiden elämä oli vauras­ta ja huo­le­ton­ta, kos­ka orjat tekivät työt. Ei kuitenkaan olisi orjia eikä köy­hiä, vaan koneet. Tuskin hän olisi kuvitel­lut, että taloudel­liset huo­let ovat yleisiä ja että kiire ja stres­si pilaa­vat mon­en elämän. 

Jouti­laisu­ut­ta ennus­taes­saan Väinö ei olisi ollut yksin. Lor­di Keynes osasi aikanaan ennus­taa tuot­tavu­u­den kasvun. Hän kuvit­teli, että nyky­ih­mi­nen tek­isi töitä vain kolme tun­tia päivässä, kos­ka se riit­täisi kaiken tarpeel­lisen tuottamiseen. 

Toisaal­ta Väinö olisi voin­ut pää­tyä täysin päin­vas­taiseen käsi­tyk­seen, jos hän olisi kuun­nel­lut lud­di­it­te­ja, koneen­särk­i­jöitä. Väinön aikana väestön val­taosa sai elan­ton­sa maanvil­je­lyk­ses­tä, mut­ta tuot­tavu­u­den 15-ker­tais­tut­tua maat­aloudessa riit­täisi töitä enää viidelle pros­en­tille väestöstä. Lop­pu väestöstä olisi lähin­nä tila­ton­ta ryysyköy­hälistöä, joka kiertäisi ker­ju­ul­la kar­tanos­ta toiseen. Maat­aloustyö väheni tätäkin nopeam­min, mut­ta se ei tuot­tanut kur­ju­ut­ta vaan vaurautta. 

Talouden eri vai­heis­sa Väinön ja Key­nesin opti­mis­mi ja lud­di­it­tien pes­simis­mi ovat vuorotelleet. Opti­mis­mi oli voitol­la 1980-luvul­la, kun kehi­tys meni kaikkien kannal­ta hyvään suun­taan. Sit­tem­min keskilu­okan kui­h­tu­mi­nen on painanut vaakaa vah­vasti lud­di­it­tien suuntaan. 

= = = =

Ei juuri kuule val­i­tuk­sia siitä, että automaat­tiset pesukoneet, pölyn­imu­rit ja astian­pe­sukoneet ovat vie­neet koti­työt. Kodinkoneet ovat lisän­neet vapaa-aikaa. 

Robot­tien kor­vates­sa palkkatyötä ne vievät aina työ­paikan joltain.  Yhteen­las­ket­tuna ne helpot­ta­vat elämää, mut­ta joillekin se merk­it­see uhkaa toimeen­tu­lolle ja sitä, että on etsit­tävä uusi työ­paik­ka tai joskus jopa uusi ammat­ti. Sik­si lud­di­it­tien maalaa­ma uhkaku­va on läs­nä digitalisaatiossa. 

= = = =

Kohua herät­tänei­den ennustei­den mukaan dig­i­tal­isaa­tio uhkaa lähivu­osikym­meninä jopa puol­ta nyky­i­sistä työ­paikoista. Tämä on aika vaa­ti­ma­ton­ta siihen näh­den, että Väinön ajan töistä on hävin­nyt ainakin yli 90 %.

Vuon­na 1920 70 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista sai elan­ton­sa maat­aloud­es­ta, nyt maanvil­jeli­jöitä on noin kolme pros­ent­tia.  Vielä 1950-luvul­la Suomen met­sis­sä rämpi joka talvi liki 300 000 met­suria puunko­r­ju­us­sa. Nyt pää­toimisia met­sure­i­ta on noin 4 000. 

Aika har­va ihan­noi vaa­ti­ma­ton­ta mut­ta raskas­ta elämään pien­tiloil­la. Maal­ta­paon hur­jimp­ina vuosi­na ahdis­tus kuitenkin oli suuri. Vuon­na 1970 SMP sai 18 paikkaa eduskuntaan. 

 Pien­tilo­jen köy­hyy­destä nousti­in taloudel­lis­es­ti parem­pi­in oloi­hin teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin. Näin ei enää ole tai ei siihen ainakaan voi­da luottaa. 

Moni hyvä­palkkainen ammat­ti­lainen pelkää aiheel­lis­es­ti oman ase­mansa heikkenevän. Se aiheut­taa vähän saman­laisia poli­it­tisia reak­tioi­ta kuin maal­ta­pako 1960-luvulla. 

Ihmis­ten väli­nen eri­ar­voisu­us pyrkii kas­va­maan, kun tuotan­nos­sa valmis­tamiseen tarvit­ta­van työn merk­i­tys vähe­nee ja tuot­tei­den suun­nit­telun merk­i­tys lisään­tyy. Myös valmis­tavas­sa työssä toiset ovat parem­pia kuin toiset, mut­ta kaik­ki saa­vat aikaan jotain. Uuden luomises­sa yksilöi­den väliset erot ovat val­tavia. Suurin osa ei saisi aikaan mitään myyn­tikelpoista. Ammat­ti­jalka­pal­loil­i­joiden tulon­jako ker­too, mitä on odotet­tavis­sa, kun avain­osaa­jat oppi­vat hin­noit­tele­maan osaamisen­sa. 

 Key­nesin ennuste työa­jan lyhen­tymis­es­tä tuot­tavu­u­den noustes­sa meni aivan met­sään, kos­ka hän ei osan­nut ennus­taa uusia ihmeel­lisiä tuot­tei­ta. Sik­si hän luuli kaiken tarpeel­lisen valmis­tu­van niin vähäl­lä työllä. 

Mut­ta siihen toinenkin syy, että vapaa-aika on lisään­tynyt niin vähän. 

Jos ihmiset osaisi­vat tehdä ris­ti­in tois­t­en­sa työtä, tuot­tavu­u­den kasvus­ta huo­mat­tavasti suurem­pi osa olisi toden­näköis­es­ti ulos­mi­tat­tu vapaa-aikana. Aivokirur­gi ei voi lyhen­tää työaikaansa, kun varas­to­työn automaiti­soin­ti vie työt tuhan­sil­ta varas­to­työn­tek­i­jöiltä. Varas­to­työn­tek­i­jöille on kehitet­tävä uut­ta työtä sen sijaan, että yleistä vapaa-aikaa lisät­täisi­in. Työ­markki­noiden tas­apain­oa ei saavute­ta ilman kasvua ja uuden työn luomista automa­ti­soidun tilalle.

= = =

On kai pakko myön­tää, että ihmis­ten elämä ei ole niin auvoista kuin Väinö olisi kuvitel­lut saat­u­aan tietää tuot­tavu­u­den 15-ker­tais­tu­mis­es­ta. Kum­mas­sa on vika, Väinön kuvitelmis­sa vai todel­lisu­udessa? Ihmiskun­ta on haaveil­lut pitkään palu­us­ta parati­isi­in, jos­sa elet­tään ylel­listä elämää työtä tekemät­tä. Miten siis siitäkin voidaan saa­da aikaan ongel­ma, että robot­it tekevät mei­dän työmme?

Talousjär­jestelmämme on men­estynyt yli odotusten taloudel­lis­ten resurssien ja uusien ihmeel­lis­ten tuot­tei­den syn­nyt­tämisessä, mut­ta aika huonos­ti vau­rau­den muut­tamises­sa inhimil­lisek­si onneksi. 

Markki­na­t­alouden pitäisi olla ren­ki ja kansalais­ten yhteisen tah­don, poli­ti­ikan, sen isäntä. 

Talousjär­jestelmä odot­taa uud­is­tus­ta, joka olisi merk­i­tyk­seltään vähin­tään samaa luokkaa kuin oli hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen toisen maail­man­so­dan jälkeen.

= = =

Artikke­lit on julka­istu Suomen Kuvalehdessä.

 

186 vastausta artikkeliin “Hurraa! Robotit vievät työmme”

  1. “Vielä 1950-luvul­la Suomen met­sis­sä rämpi joka talvi liki 300 000 met­suria puunko­r­ju­us­sa. Nyt pää­toimisia met­sure­i­ta on noin 4 000.”

    Met­surit tekevät nykyään hakku­u­työtä vuosit­tain parisa­taa henkilö­työvuot­ta. Hakkuukoneen kul­jet­ta­jien ja kuor­ma­trak­torin kul­jet­ta­jien työ­panos on molem­mil­la noin 2000 henkilötyövuotta.
    (Met­säti­las­tolli­nen vuosikir­ja 2014)

  2. Sekä key­ne­siltä että väinöltä jäi ymmärtämät­tä se, että ihmi­nen ei ulos­mit­taa teol­lisen tuotan­non ja teknolo­gian (ja tieteen) tuo­maa tuot­tavu­us­loikkaa vapaa-aikana vaan joko kval­i­tati­ivise­na tai kvan­ti­tati­ivisenä tuotan­non kasvu­na. Kun pystytään saa­maan enem­män aikaan niin sil­loin myös käytetään se tilaisuus. 

    Jos meil­lä ei olisi tätä sisään­raken­net­tua uut­teru­ut­ta, kil­pailuhenkisyyt­tä ja draivia, niin meil­lä ei tänä päivänä olisi myöskään kaupunke­jamme, blo­ge­ja, led-lamp­pu­ja eikä gore­tex han­sikkai­ta. Teolli­nen ja teknologi­nen kehi­tys olisi stopan­nut sil­lä sekun­nil­la kun olisi saavutet­tu taso jos­sa ylipäätään saadaan vat­sa täy­teen pien­im­mäl­lä vaivalla. 

    Osa ihmiskun­nas­ta var­masti vetäisi mielel­lään lonkkaa 3h työpäivän jäl­keen, mut­ta ne ketkä asioi­ta vievät eteen­päin tup­paa­vat ole­maan kun­ni­an­hi­moi­sem­pia. Voitko kuvitel­la että Thomas Edi­son, Väinö Lin­na, Steve Jobs tai Elon Musk lait­taisi läp­pärin kiin­ni tehtyään töitä klo 9–12 ja toteaisi että “eiköhän käytetä lop­puåpäivä kroketin pelu­useen ja saunan läm­mi­tyk­seen”? Ja siis joka päivä. 

    Se mitä itse veikkaan joka tapauk­ses­sa var­mal­si on se, että alamme ajatel­la työtä hie­man eri­lail­la ja samal­la yksilön vas­tuu oman (työ)elämänsä ja osaamisen­sa ohjaamis­es­ta ja ajan­ta­saise­na pitämis­es­tä kas­vaa entis­es­tään. Aja­tus siitä on että joku mysti­nen “työ­nan­ta­ja” (itsel­leni tulee koko sanas­ta aina mieleen ns car­go kult­ti) tulee ja antaa kaikille työtä ja man­naa poh­jat­tomas­ta laaris­taan katoaa tai ainakin haal­is­tuu voimakkaasti. 

    Tilalle kas­vaa itsenäis­ten ja primääristi itselleen vas­taavien ammat­ti­lais­ten verkos­to­ja ja arvoketju­ja jot­ka muo­doste­taan tai muo­dos­tu­vat eri­lais­ten han­kkei­den ympärille paljon jois­tavam­min kuin tämän päivän 1:1 työ­suhteisi­in ja työ­nan­ta­ja-palka­nsaa­ja malli mah­dol­lis­taa. Ammat­til­li­itot tule­vat menet­tämään merk­i­tys­tään ja ammat­tikil­lat koke­vat rene­sanssin (tosin ver­siona 2.0). Kysymys­tä “mis­sä sä oot töis­sä” paljon rel­e­vantimpi ja yleisem­pi tulee ole­maan kysymys “mis­sä han­kkeis­sa sä oot ollut mukana”.

  3. Ongel­ma on roboti­ikan lisään­tymiseen liit­tyvä taloudel­lisen eri­ar­voisu­u­den kasvu. Vapaa-aika ei ole ongelma.

  4. Asi­aaMi­et­tinyt: Se mitä itse veikkaan joka tapauk­ses­sa var­mal­si on se, että alamme ajatel­la työtä hie­man eri­lail­la ja samal­la yksilön vas­tuu oman (työ)elämänsä ja osaamisen­sa ohjaamis­es­ta ja ajan­ta­saise­na pitämis­es­tä kas­vaa entis­es­tään. Aja­tus siitä on että joku mysti­nen “työ­nan­ta­ja” (itsel­leni tulee koko sanas­ta aina mieleen ns car­go kult­ti) tulee ja antaa kaikille työtä ja man­naa poh­jat­tomas­ta laaris­taan katoaa tai ainakin haal­is­tuu voimakkaasti.

    Tilalle kas­vaa itsenäis­ten ja primääristi itselleen vas­taavien ammat­ti­lais­ten verkos­to­ja ja arvoketju­ja jot­ka muo­doste­taan tai muo­dos­tu­vat eri­lais­ten han­kkei­den ympärille paljon jois­tavam­min kuin tämän päivän 1:1 työ­suhteisi­in ja työ­nan­ta­ja-palka­nsaa­ja malli mah­dol­lis­taa. Ammat­til­li­itot tule­vat menet­tämään merk­i­tys­tään ja ammat­tikil­lat koke­vat rene­sanssin (tosin ver­siona 2.0). Kysymys­tä “mis­sä sä oot töis­sä” paljon rel­e­vantimpi ja yleisem­pi tulee ole­maan kysymys “mis­sä han­kkeis­sa sä oot ollut mukana”.

    Samaa mieltä. Vielä 50 vuot­ta sit­ten tähän tapaan toimi­vat nuo met­sä­työ­maat, uit­to, sata­mat, talon­raken­nus jne, ja se on tul­lut uud­estaan toim­intavak­si monil­la luovil­la aloil­la, m.l. R&D. Parin sukupol­ven ajan elet­ti­in demarien vak­i­nais­ten työ­suhtei­den unel­mas­sa, mihin tuskin on paluuta.

  5. Kun vapaa-aika lisään­tyy, työn­teon vai­h­toe­htokus­tan­nus nousee. Kun kaver­it juh­li­vat, ei kukaan halua olla luke­mas­sa tai töis­sä. Laf­ferin käyrä siir­tyy koko ajan vasem­malle vapaa-ajan lisään­tyessä. Tästä päästäänkin mie­lenki­in­toiseen ajatukseen.

    Pohjo­is­mainen sosi­aalidemokra­tia perus­tuu siihen, että hyvä­tu­loisil­ta äänestetään vaal­i­u­urnil­la rahat(joka on konkreet­tises­sa muo­dos­sa ole­vaa vapaa-aikaa) ja siis vapaa-aika pois. Olem­meko yhteiskun­nas­sa siinä pis­teessä, että korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen teitä(pitkä työai­ka tai kuor­mit­ta­va opiskelu­ala) ei kan­na­ta enää vali­ta? Lukion suo­sio on rom­ah­tanut ja kovat, korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen aineet eivät kiin­nos­ta enää ketään:
    ‑lu­kio­kou­lu­tuk­sen suo­sio laskus­sa(http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkija-huolissaan-lukiokoulutuksen-suosion-laskusta-uskomatonta-etta-tasta-ei-puhuta-enemman/755789/)
    ‑Kovien luon­non­ti­etei­den suo­sio rom­ah­tanut yliopis­tois­sa(http://yle.fi/uutiset/3–8818335)

    Jos investoit aikasi korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen tei­hin, annat kir­jaimel­lis­es­ti vapaa-aikasi jollekin muulle. Paljon parem­pi strate­gia on vali­ta mata­lan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töitä ja opiskelulin­jo­ja ja jakaa muiden tuot­ta­ma var­al­lisu­us ja itse viet­tää aikaa vapaa-ajan teil­lä. Ope­tus­min­is­ter­it ovat huolis­saan syr­jäy­tyneistä nuorista, jot­ka ovat reis­sus­sa kaverei­den­sa kanssa pati­ol­la juo­mas­sa kal­jaa. Nuo­ril­la taitaa olla eri käsi­tys syr­jy­tymis­es­tä. 2000-luvul­la syr­jäy­tyvät uraih­miset ja korkean vai­h­toe­htokus­tan­nusten alo­jen val­it­si­jat. Eihän rehellis­es­ti san­ot­tuna esimerkik­si tekni­ikan opiskelus­sa Suomes­sa ole enää yhtään minkään­laista jär­jen­hiven­tä nuorille.

  6. Uusim­mas­sa Arvopa­peri-lehdessä on kiin­nos­ta­va graafi tuot­tavu­u­den ja palkko­jen kehi­tyk­ses­tä USA:ssa ajal­la 1947–2009. 1980-luvun alku­un saak­ka tuot­tavu­us (+119%), kokon­aisan­siot (+100%) ja palkat (+72%) kehit­tyivät jok­seenkin samaa tahtia.

    Sen jälkeisel­lä ajal­la vuo­teen 2009 tuot­tavu­u­den nousu oli 80%, kokon­aisan­sioiden ja palkko­jen jäädessä pahasti jäl­keen (8% ja 7%).

    Tek­stin mukaan ”tuot­tavu­u­den nousu on men­nyt val­taosin osak­keen­o­mis­ta­jien taskui­hin. Osakeomis­tus keskit­tyy rikkaim­malle kym­menyk­selle. Keskilu­okan suh­teelli­nen ase­ma on heiken­tynyt, eikä se enää pysty vahvis­ta­maan kansan­talouden kysyn­tää ja kasvua entiseen tapaan.”

    War­ren Buf­fett on asi­aan liit­tyen toden­nut, että meil­lä on ollut käyn­nis­sä luokka­so­ta ainakin 20 vuot­ta ja Buf­fet­tin luok­ka on sen voit­tanut. Lisäk­si Buf­fett viit­taa super­rikkaiden saami­in masi­ivisi­in vero­helpo­tuk­si­in (taisi olla Bush nuorem­man aikaansaannoksia).

    Ekon­o­misti ei tai­da nähdä erit­täin voimakkaasti vinoutuneessa tulon­jaos­sa ongel­maa, kos­ka tuot­tavu­u­den nousun myötä tuot­tei­den hin­nat ovat pudon­neet. Eli olkoon keskilu­ok­ka tyy­tyväi­nen kun saa paikallaan polkeneil­la tuloil­laan ostet­tua tarvit­se­mansa roinat.

    Em. kehi­tyk­sen voi var­maan nähdä osatek­i­jänä Trumpin voitolle ja myös pop­ulis­min nousulle Euroopas­sa. No, Trump on jo kään­tänyt selkän­sä äänestäjilleen ja ver­ou­ud­is­tuk­set tule­vat antavaan vielä entistä suurem­man palan kakus­ta rikkaille. Buf­fet­tin aja­tus­ta jatkaen rikkaille ei riitä voit­to vaan pitää saa­da murskavoitto.

    Saman­ta­painen kehi­tys on tain­nut tapah­tua Suomes­sakin. Rikkaat ovat pystyneet lob­baa­maan poli­itikoil­ta itselleen merkit­tävät vero­helpo­tuk­set ja tietysti hyö­dyn­tävät kaik­ki veroparati­isien tar­joa­mat mah­dol­lisu­udet. EU:n tuo­ma pääomien vapaa liikku­vu­us ja yri­tysvero­tuk­sen kil­pailu pelaa nimeno­maan rikkaiden pus­si­in. Keski­t­u­loinen on kuin maa­han sidot­tu torp­pari eikä pääse vero­ja pakoon (mm. ALV, kiin­teistövero, ansio­tu­lo­jen pro­gres­sio). Köy­hille vero­tuk­sel­la ei ole niin väliä kun­han sosi­aal­i­tur­vaan riit­tää rahaa.

    Roboti- ja dig­i­tal­isaa­tio tulee entis­es­tään kär­jistämään kehi­tys­tä keskilu­okan ollessa suurin kär­si­jä työ­paikko­jen kadotes­sa ja rikkaiden viedessä vielä suurem­man osa kansan­taloudessa syn­tyvästä jako­varas­ta. Julk­isten talouk­sien ali­jäämät ja velka­an­tu­mi­nen tule­vat vain pahen­e­maan. Eläke­jär­jestelmä on Suomes­sa suures­sa vaaras­sa kun mak­sut jär­jestelmään rom­ah­ta­vat ja suuret ikälu­okat tyh­jen­tävät rahastot. 

    Jos rikkain kym­menys ei vapaae­htois­es­ti hok­saa pitää ahneut­taan kuris­sa, niin edessä on aseelli­nen var­al­lisu­u­den uusjako.

  7. GOLAJTTI:
    Kun vapaa-aika lisään­tyy, työn­teon vai­h­toe­htokus­tan­nus nousee. Kun kaver­it juh­li­vat, ei kukaan halua olla luke­mas­sa tai töis­sä. Laf­ferin käyrä siir­tyy koko ajan vasem­malle vapaa-ajan lisään­tyessä. Tästä päästäänkin mie­lenki­in­toiseen ajatukseen.

    Pohjo­is­mainen sosi­aalidemokra­tia perus­tuu siihen, että hyvä­tu­loisil­ta äänestetään vaal­i­u­urnil­la rahat(joka on konkreet­tises­sa muo­dos­sa ole­vaa vapaa-aikaa) ja siis vapaa-aika pois. Olem­meko yhteiskun­nas­sa siinä pis­teessä, että korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen teitä(pitkä työai­ka tai kuor­mit­ta­va opiskelu­ala) ei kan­na­ta enää vali­ta? Lukion suo­sio on rom­ah­tanut ja kovat, korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen aineet eivät kiin­nos­ta enää ketään:
    ‑lu­kio­kou­lu­tuk­sen suo­sio laskus­sa(http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tutkija-huolissaan-lukiokoulutuksen-suosion-laskusta-uskomatonta-etta-tasta-ei-puhuta-enemman/755789/)
    ‑Kovien luon­non­ti­etei­den suo­sio rom­ah­tanut yliopis­tois­sa(http://yle.fi/uutiset/3–8818335)

    Jos investoit aikasi korkean vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen tei­hin, annat kir­jaimel­lis­es­ti vapaa-aikasi jollekin muulle. Paljon parem­pi strate­gia on vali­ta mata­lan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töitä ja opiskelulin­jo­ja ja jakaa muiden tuot­ta­ma var­al­lisu­us ja itse viet­tää aikaa vapaa-ajan teil­lä. Ope­tus­min­is­ter­it ovat huolis­saan syr­jäy­tyneistä nuorista, jot­ka ovat reis­sus­sa kaverei­den­sa kanssa pati­ol­la juo­mas­sa kal­jaa. Nuo­ril­la taitaa olla eri käsi­tys syr­jy­tymis­es­tä. 2000-luvul­la syr­jäy­tyvät uraih­miset ja korkean vai­h­toe­htokus­tan­nusten alo­jen val­it­si­jat. Eihän rehellis­es­ti san­ot­tuna esimerkik­si tekni­ikan opiskelus­sa Suomes­sa ole enää yhtään minkään­laista jär­jen­hiven­tä nuorille.

    Ja lisät­täköön, että automaa­tion on ennustet­tu vievän 80% nimeno­maan korkeak­oulutet­tu­jen töistä, mikä vähen­tää entis­es­tään koulut­tau­tu­misen järkevyyttä.

  8. Sopii min­ulle aivan hyvin, kun­han kansalais­palk­ka tulee käyt­töön. Antaa robot­tien uurastaa.

  9. Hyvää pohdiskelua aikamme suurista kysymyk­sistä. Ainakin voinee tode­ta, että yhteiskun­ta ei ole osan­nut uud­is­tua maail­man muuttues­sa ja tuot­tavu­u­den kas­vaes­sa. Se on juut­tunut kiin­ni men­neen ajan käytän­töi­hin ja asenteisiin.

    Ongel­ma on todell­nen ja se lisää demokraat­tis­ten yhteiskun­tien vaaleis­sa pop­ulistien kan­na­tus­ta. Valitet­tavasti pop­ulis­teil­la ei kuitenkaan ole ratkaisua ongel­maan, sil­lä he halu­a­vat (yleen­sä) vain palu­u­ta men­neisyy­teen, aikaan jol­loin kaik­ki oli mon­es­sa suh­teessa parem­min kuin nyky­isin. Tai siltä hei­dän kan­nat­ta­jis­taan ainakin tuntuu.

    Mitä pitäisi tehdä? Val­lanku­mouk­sel­la iso­ja muu­tok­sia on ennen tehty. Vai olisiko meil­lä viisaut­ta tehdä muu­tok­set hal­li­tusti? Tosi­asi­at tun­nus­taen, kaikkien kansalais­ten eduista huolehtien?

  10. GOLAJTTI:
    Eihän rehellis­es­ti san­ot­tuna esimerkik­si tekni­ikan opiskelus­sa Suomes­sa ole enää yhtään minkään­laista jär­jen­hiven­tä nuorille.

    Olet muuten niin väärässä kuin olla ja voi. Teknil­lisi­in yliopis­toi­hin pääsee hel­posti sisään ja töitä on suurim­malle osalle jo kan­di­vai­heen jäl­keen. Mikäli opiskelet muiden opin­to­jen ohes­sa kieliä, niin ei ole pelkoa työt­tömyy­destä täl­lä planeetalla.

  11. Min­ul­la on jotenkin sel­l­ainen käsi­tys, ettei halu­takaan elämän ole­van helpom­paa (enem­män vapaa-aikaa), kos­ka jouti­laisu­u­den ajatel­laan ole­van ihmiselle pahas­ta. Jos ei ole painet­ta, ei pysytä kuris­sa ja nuh­teessa vaan saate­taan ruve­ta kehit­telemään ties mitä kolt­tosia. Pon­nis­telu pitää yhteiskun­nan dynaamise­na. Tosin tämä robo­t­i­saa­tio tulee luul­tavasti johta­maan tältä osin jonkin­laiseen dilem­maan. Pian voi olla vaikea kek­siä mitään järkevää tekemistä, mitä kuvaa hyvin erään poli­itikon taan­noinen ehdo­tus risu­jen keräämisestä.

  12. Tuskin Väinö tai edes Keynes osan­nut ennakoi­da sitä, että val­tavas­ta tuot­tavu­u­den nousus­ta huoli­mat­ta kaik­ki län­si­maat ovat korvi­aan myöten velois­saan ja lop­pua ei näy. 

    Samal­la rikkain pros­ent­ti omis­taa jo koko maa­pal­losta enem­män kuin lop­ut 99% (Oxfam 18.1.2016).

    Tähän meni vain vuo­sisa­ta eli suun­nilleen sen ver­ran kuin “län­si­maista” demokra­ti­aa on ollut.

    Meitä Hyödyl­lisiä idiootteja/ äänestäjiä lie­nee siis 99% väestöstä.

  13. Voisi­han sitä kansakun­taa vauras­tut­taa vaik­ka pois­ta­mal­la per­in­töveron. Olisi sit­ten use­am­mal­la puskuria. Itse en ymmär­rä mik­si kansankap­i­tal­is­mi on pahas­ta, kun nyt nähdään miten suurkap­i­taali vie köy­hää kansaa kuusnolla. 

    Ei kai robo­tis­sa vikaa ole, jos sen avul­la voi nous­ta pankolle kissan viereen, eikä joudu jonkun palkkaor­jak­si. Sit­ten on vikaa, jos joku tulee heit­tämään kadulle, kun joku her­ra halu­aa raho­jaan. Sitä kai tässä moni pelkää.

  14. Hesaris­sa oli kuukausi sit­ten mielestäni varsin ansiokas vieraskynä — pääkir­joi­tus työl­lisyy­den­hoitoon liit­tyvistä asioista: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005122721.html

    Kir­joit­ta­jat kuvaa­vat työl­lisyy­den­hoitoon liit­tyviä tilantei­ta mielestäni tarkem­min kuin monikaan toinen maas­samme tähän asti työvoimapoli­ti­ikkaa kom­men­toin­ut. He nojaa­vat tutkimus­tu­lok­si­in omas­sa analyysissään. 

    “On kyseenalaista motivoi­da pitkäaikaistyöt­tömiä osal­lis­tu­mis­pakon ja yksi­ty­isyy­destä tin­kimisen avul­la.” jut­tu alkaa. 

    Ja jatkuu: “Osal­lis­tu­misen edut tiede­tään, mut­ta osal­lis­tu­mis­pakko voi louka­ta peru­soikeuk­sia tai olla kansalais­ten tasaver­taisen kohtelun vas­taista. Jos ­oikeus perus­toimeen­tu­loon on ansait­ta­va luop­umal­la itsemääräämis­oikeudesta, osal­lis­tu­mis­tu­losta tulee köy­hien alis­tamisen ja kon­trol­lin väline.”

    Eli he ymmärtävät itsemääräämisoikeu­den kuu­lu­van kaikille, myös työnhaussa.

    Kir­joit­ta­jat jatka­vat: “Kan­sain­välis­ten tutkimusten mukaan syr­jäy­tymistä on onnis­tut­tu lieven­tämään parhait­en panos­ta­mal­la työt­tömien hyv­in­voin­ti­in ja mah­dol­lisuuk­si­in kehit­tää itseään sekä sosi­aal­is­ten oikeuk­sien toteutumiseen.”

    jol­loin oma kysymyk­seni kuu­luukin: perus­taako nykyi­nen hal­li­tus nyt suun­nitel­lut työl­lisyys­toimen­piteen­sä tutkimuk­si­in? Jos, niin mik­si läh­teet lois­ta­vat aina pois­saolol­laan, kun puhutaan työt­tömistä, jot­ka vain ‘makoil­e­vat’. Voisiko olla, ettei kyseinen asia ole edes tot­ta? Mielestäni voi olla. Onko kukaan koskaan kuul­lut hur­raa-huu­to­ja yt-neu­vot­telu­iden alka­es­sa tai joukkoir­ti­san­omis­ten toteudut­tua? Eli se siitä makoilus­ta ja mieluisas­ta työt­tömyy­destä. Eiköhän tilanne liene päinvastoin. 

    Kir­joituk­sen lop­pupuolel­la on kak­si olen­naista asiaa:
    “Osal­lisu­ut­ta ja osal­lis­tu­mista pitäisi rak­en­taa kun­nioit­taval­la asen­teel­la.” ja “Ran­gais­tuk­sil­la uhkaamisen ­sijaan olisi ratkaista­va, miten osal­lis­tu­misen esteitä poistetaan.”

    Luulet­teko, että edes osa hal­li­tuk­sen min­is­tereistä vielä jon­akin päivänä ymmärtäisi?

    Ja lopuk­si: “Osal­lis­tu­mis­tu­lon yhteiskun­nal­lista arvopo­h­jaa mitataan kysymäl­lä, voisiko osal­lis­tu­misvelvoit­teen kohdis­taa samoil­la ehdoil­la muillekin kuin pitkäaikaistyöttömille.”

    Siinäpä sitä olisikin.

  15. Lau­ri Kumpu­lainen: Olet muuten niin väärässä kuin olla ja voi. Teknil­lisi­in yliopis­toi­hin pääsee hel­posti sisään ja töitä on suurim­malle osalle jo kan­di­vai­heen jäl­keen. Mikäli opiskelet muiden opin­to­jen ohes­sa kieliä, niin ei ole pelkoa työt­tömyy­destä täl­lä planeetalla.

    Mut­ta point­ti onkin siinä, onko nuorisolle parem­pi investoin­ti panos­taa “uri­in” vai mata­lan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sen töi­hin ja alkaa vaik­ka hortonomik­si. On aivan mah­dol­lista, että tuol­laista urakeskeistä elämää ei tavoit­tele enää kukaan vaikka­pa 15 vuo­den päästä. Pelaako siis nuoriso kort­tin­sa parem­min han­kki­mal­la har­ras­tuk­sia ja vapaa-ajan kavere­i­ta vai uuras­ta­mal­la yliopistossa?

  16. Joku Toinen:
    Sopii min­ulle aivan hyvin, kun­han kansalais­palk­ka tulee käyt­töön. Antaa robot­tien uurastaa.

    Kansalais­palkkaa ei kyetä tällä(kään) het­kel­lä rahoit­ta­maan. Tule­vaisu­udessa työ­paikko­ja on vähem­män, val­tion vero­tu­lot ja esim. eläk­er­a­has­toi­hin ker­tyvät mak­sut pienem­mät. Robot­tiveroa ei suurel­la toden­näköisyy­del­lä saa­da aikaan, kos­ka se edel­lyt­täisi käytän­nössä koko maail­man yhteistä robot­tiveropoli­ti­ikkaa ja suur­pääo­man (=rikkaiden) etu on jatkaa verokil­pailun spi­raalia lop­pu­un saakka.

    En näe mitään real­is­mia sel­l­aisel­la kansalais­pal­ka­lla jol­la kansalainen voisi tul­la toimeen. Näköpi­iris­sä on enem­mänkin se, että val­tioiden velka­an­tu­mi­nen jatkuu eikä edes nykyisen tasoista sosi­aal­i­tur­vaa kyetä ylläpitämään.

  17. Uusi kas­vo tääl­lä: Samal­la rikkain pros­ent­ti omis­taa jo koko maa­pal­losta enem­män kuin lop­ut 99% (Oxfam 18.1.2016).

    Oxfam var­maan halu­aa sin­un ajat­tel­e­van niin. Kyse on kuitenkin koti­talouk­sien net­tosi­joi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta. Kan­nat­taa miet­tiä, onko maail­man köy­hin ihmi­nen sel­l­ainen kiin­teistövälit­täjä, jol­la on pari mil­jar­dia velkaa, vai sel­l­ainen, joka ei saa lainaa yhden siemen­säkin ostoa varten.

  18. Län­si­maid­en teol­lis­tu­mi­nen ei ollut aivan yhtä auvoista tuot­tavu­u­den kasvun riemu­voit­toa kuin Osmon kir­joituk­ses­ta voisi päätellä.

    Tyler Cowen Bloombergille:

    Indus­tri­al Rev­o­lu­tion Com­par­isons Aren’t Comforting

    The West­ern world man­aged the shift out of agri­cul­tur­al jobs into indus­try, and con­tin­ued to see eco­nom­ic growth.

    [..]

    As eco­nom­ics, that may well be cor­rect, but as his­to­ry it’s miss­ing some cen­tral prob­lems. The shift out of agri­cul­tur­al jobs, while even­tu­al­ly a boon for vir­tu­al­ly all of human­i­ty, brought sig­nif­i­cant prob­lems along the way. This time prob­a­bly won’t be dif­fer­ent, and that’s exact­ly why we should be concerned. 

    Olen­naiset pointit: 

    1. Taloudelli­nen kasvu ei hyödyt­tänyt kaikkia tai jakau­tunut tasais­es­ti, tuot­tavu­u­den kasvun tuo­mat hyödyt valui­v­at taval­liselle kansan elin­ta­soon yllät­tävän hitaasti. Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa teol­lis­tu­misen ensim­mäisenä n. 70 vuote­na palkkake­hi­tys oli mitätön­tä ja joidenkin arvioiden mukaan taval­lis­ten ihmis­ten reaalian­siot *puto­si­vat* usei­ta vuosikymmeniä.

    2. Siir­tymi­nen teol­lisu­usy­hteiskun­taan kävi kaikkea muu­ta kuin kevyesti, päin vas­toin, usein inhimil­lis­ten trage­dioiden kera. Marx ja hänen per­il­lisen­sä eivät olleet suosit­tu syyt­tä: köy­hälistön kur­ju­us oli usein todel­lista. Sit­ten toisaal­ta yri­tyk­set toteut­taa erisortin sosial­is­tisia ajatuk­sia ja oikeis­to­lainen vastareak­tio (fasis­mi) oli­vat hyvin tuhoisia. Jos tulemme koke­maan saman­laisen talousjär­jestelmän mullis­tuk­sen kuin teol­lis­tu­mi­nen, onko sivil­isaa­tiomme muka niin paljon fik­sumpia että poli­it­ti­nen jär­jestelmämme pysty­isi *täl­lä* ker­taa sopeu­tu­maan nopeam­min ja vält­tämään kri­isit jot­ka välil­lis­es­ti ja suo­raan johti­vat 20. vuo­sisadan verilöylyihin?

    3. Län­si­maat eivät vieläkään täysin sopeu­tuneet siir­tymis­es­tä agraariy­hteiskun­nas­ta teol­liseen / palveluy­hteiskun­taan. Kuin­ka paljon EU-maat mak­sa­vat maataloustukia?

  19. Jokuhan ne robot­it ostaa ja lait­taa toim­i­maan tavoit­teenaan tien­ata parem­min. Eli jos keskit­tyy vain robot­tei­hin, on harhas­sa. Ydi­na­sia on se, että robot­tien avul­la rikkaat sijoit­ta­jat vievät rahat ja työt taval­lisil­ta työssäkäyviltä.

    Ain­oa taho, joka voi palaut­taa rikkaiden viemät rahat taval­liselle kansalle, on val­tio. Mut­ta kun val­tiot kil­pail­e­vat investoin­neista, niin val­tiot eivät voi viedä sijoit­ta­jien raho­ja. Päin­vas­toin, sijoit­ta­jille on tar­jot­tu entistä parem­pia ehtoja.

    Se vapaa-aika tulee sitä kaut­ta, että on pystynyt per­in­tö­jen kaut­ta tai jotenkin muuten keräämään riit­tävästi var­al­lisu­ut­ta. Sit­ten voi jät­tää var­al­lisuuten­sa pankki­irien hoidet­tavak­si ja tehdä mitä lystää. Pankki­ir­it sit­ten sijoit­ta­vat rahat yhtiöi­hin, jot­ka rak­en­ta­vat robottitehtaita.

    Mikä katkai­sisi tämän kehi­tyk­sen? Globaalit val­tiosopimuk­set tai globaalit työväen­li­ik­keet voisi­vat tehdä sen, mut­ta eipä niistä ole merkkejä.

  20. Min­un mielestäni ter­mi ‘hyvä­tu­loinen’ pitäisi kieltää ja käyt­tää esimerkik­si ter­me­jä ‘ahk­era’, ‘tuloksellinen’,‘tuottoisa’ jne, kos­ka hyvä­tu­loisu­us ei ole annet­tu omi­naisu­us, vaan useim­miten koval­la työl­lä ja nokkelu­udel­la ansait­tu tilanne. Harvem­min hyvä­tu­loisu­us johtuu kaikken kade­hti­mas­ta suures­ta perin­nöstä tai lottovoitosta.

  21. Jaakko: Min­ul­la on jotenkin sel­l­ainen käsi­tys, ettei halu­takaan elämän ole­van helpom­paa (enem­män vapaa-aikaa), kos­ka jouti­laisu­u­den ajatel­laan ole­van ihmiselle pahasta.

    Minus­ta käsi­tys on täysin väärä.

    Ainakin itse teen mielum­min nor­maalin määrän töitä ja nautin vapaa-ajas­tani mukavas­sa asun­nos­sa, jos­sa on kiva piha, teknisiä vem­peleitä, ruo­ka on laadukas­ta ja hyvää, aje­len hyväl­lä autol­la ja polkupyöräni mak­saa enem­män kuin köy­hän kaik­ki kulku­pelit yhteensä.

    Eli mitä iloa on vapaa-ajas­ta, jos pitää syödä hernekeit­toa ja elää “neukkukuu­tios­sa”?

    Pekka Pes­si: Oxfam var­maan halu­aa sin­un ajat­tel­e­van niin. Kyse on kuitenkin koti­talouk­sien net­tosi­joi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta. Kan­nat­taa miet­tiä, onko maail­man köy­hin ihmi­nen sel­l­ainen kiin­teistövälit­täjä, jol­la on pari mil­jar­dia velkaa, vai sel­l­ainen, joka ei saa lainaa yhden siemen­säkin ostoa varten.

    Oxfamin arvioil­la voi tosi­aan pyyhk­iä tapakuoltaan, kos­ka siinä Har­vardista opin­to­lainan kanssa huip­puar­vosanoil­la valmis­tu­va lääkäri on köy­hempi kuin keskimääräi­nen kiinalainen.

  22. a.s.: tuot­tavu­u­den kasvun tuo­mat hyödyt valui­v­at taval­liselle kansan elin­ta­soon yllät­tävän hitaasti.

    Ei tuos­sa nyt mon­taa vuot­ta men­nyt, kun kos­ke­tus­näytöl­liset äly­puhe­limet oli­vat mös “taval­lisen kansan” käytettävissä.

    Näis­sä elin­ta­soa mit­taavis­sa BKT-mittareis­sa on jotain pahasti pielessä. Minä väitän, että tänä vuon­na 20 000 eurol­la saa olen­nais­es­ti parem­man elin­ta­son kuin vuon­na 1990 25 000 eurol­la (inflaa­tioko­r­jat­tuna) kos­ka oikeas­t­aan kaik­ki tavarat mak­sa­vat vähem­män mitä vuon­na 1990, aivan eri­tyis­es­ti tekniset vem­peleet. Jos vuon­na 1990 ostat auton, joka mak­soi 15 000 euroa, saat paljon surkeam­man pelin kuin tänä päivän 15 000 eurol­la, puhu­mat­takaan kän­nyköistä, tietokoneista ja viihde-elek­tron­i­ikas­ta. Kun 1990 käyt­ti sata euroa musi­ikki­in, sai mitä, ehkä viisi vinyylilevyä, nythän sil­lä samal­la rahal­la saa stri­imat­tua kaiken maail­man musi­ikin vuodeksi.

    Mut­ta kun ver­rataan BKT-mit­tar­il­la noi­ta toisi­in­sa, katas­trofi! ELINTASO ON LASKENUT PARIKYTÄ PROSENTTIA!

  23. Sep­po S:
    Jokuhan ne robot­it ostaa ja lait­taa toim­i­maan tavoit­teenaan tien­ata parem­min. Eli jos keskit­tyy vain robot­tei­hin, on harhas­sa. Ydi­na­sia on se, että robot­tien avul­la rikkaat sijoit­ta­jat vievät rahat ja työt taval­lisil­ta työssäkäyviltä.

    Ain­oa taho, joka voi palaut­taa rikkaiden viemät rahat taval­liselle kansalle, on val­tio. Mut­ta kun val­tiot kil­pail­e­vat investoin­neista, niin val­tiot eivät voi viedä sijoit­ta­jien raho­ja. Päin­vas­toin, sijoit­ta­jille on tar­jot­tu entistä parem­pia ehtoja.

    Se vapaa-aika tulee sitä kaut­ta, että on pystynyt per­in­tö­jen kaut­ta tai jotenkin muuten keräämään riit­tävästi var­al­lisu­ut­ta. Sit­ten voi jät­tää var­al­lisuuten­sa pankki­irien hoidet­tavak­si ja tehdä mitä lystää. Pankki­ir­it sit­ten sijoit­ta­vat rahat yhtiöi­hin, jot­ka rak­en­ta­vat robottitehtaita.

    Mikä katkai­sisi tämän kehi­tyk­sen? Globaalit val­tiosopimuk­set tai globaalit työväen­li­ik­keet voisi­vat tehdä sen, mut­ta eipä niistä ole merkkejä.

    Mik­si aiv­ot­tomas­ta työstä pitäisi mak­saa kak­si henkilöau­toa, omakoti­ta­lo ja mökki?

  24. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “Vielä 1950-luvul­la Suomen met­sis­sä rämpi joka talvi liki 300 000 met­suria puunko­r­ju­us­sa. Nyt pää­toimisia met­sure­i­ta on noin 4 000.”

    Met­surit tekevät nykyään hakku­u­työtä vuosit­tain parisa­taa henkilö­työvuot­ta. Hakkuukoneen kul­jet­ta­jien ja kuor­ma­trak­torin kul­jet­ta­jien työ­panos on molem­mil­la noin 2000 henkilötyövuotta.
    (Met­säti­las­tolli­nen vuosikir­ja 2014)

  25. vk: En näe mitään real­is­mia sel­l­aisel­la kansalais­pal­ka­lla jol­la kansalainen voisi tul­la toimeen. Näköpi­iris­sä on enem­mänkin se, että val­tioiden velka­an­tu­mi­nen jatkuu eikä edes nykyisen tasoista sosi­aal­i­tur­vaa kyetä ylläpitämään.

    Tämä on vain huonos­ti hoidet­tua poli­ti­ikkaa. Meil­lä olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet hoitaa asia hyvin, mut­ta kun he eivät vain osaa, nämä jot­ka meitä hallitsevat.

  26. Hieno jut­tu. Olen samaa mieltä, sik­si se on eri­tyisen hieno.

    Asia2: Onnit­telu­ni Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ju­ud­es­ta. Toivon men­estys­tä. Tehtävä on vaa­ti­va. On saata­va hal­li­tus aja­maan Helenin ei taus­taryh­mien etu­ja. Veikkaisin, että osa halu­aa paljon ener­giaa hal­val­la ja osa sen lisäk­si kaiken tämän ilman päästöjä. Markki­na­t­aloudessa eivät pär­jää kil­pailukyvyt­tömät, vaik­ka lähtöko­htana olisi monop­o­li. Pistä hal­li­tus heti kurs­seille, muu­toin vain äänestätte palvel­lak­senne taus­to­janne. Helen ensin. Jarmo

  27. Robot­tien kor­vates­sa palkkatyötä ne vievät aina työ­paikan joltain. Yhteen­las­ket­tuna ne helpot­ta­vat elämää, mut­ta joillekin se merk­it­see uhkaa toimeen­tu­lolle ja sitä, että on etsit­tävä uusi työ­paik­ka tai joskus jopa uusi ammatti.

    On varo­ma­ton­ta väit­tää robot­tien “yhteen­las­ket­tuna” helpot­ta­van elämää. Työn­tek­i­jän kor­vaami­nen robot­il­la voi aivan hyvin olla vain osaop­ti­moin­tia, joka hyödyt­tää yksi­ty­istä yri­tys­tä mut­ta joka hait­taa kokon­aisu­ut­ta. Jos esimerkik­si työn­tek­i­jä ja robot­ti tuot­ta­vat yhtä paljon tun­nis­sa, mut­ta robotin palk­ka (s.o. kus­tan­nuk­set) on euron pienem­pi, niin yri­tys vai­h­taa työn­tek­i­jän robot­ti­in. Yri­tys ei nimit­täin huomioi sitä kus­tan­nus­ta, joka koituu työn­tek­i­jän jäämis­es­tä työt­tömäk­si ja siten vähem­män tuot­tavak­si. Kun robo­t­i­saa­tio ete­nee nopeasti ja laa­jasti, syn­tyy suuren kitkak­er­toimen kohtaan­to-ongel­ma, jota ei pystytä tehokkaasti ratkaise­maan koulu­tuk­sen tai muin keinoin. 

    Miten jär­jestelmää voidaan muut­taa niin, että osaop­ti­moin­ti tosi­asi­as­sa hyödyt­tää myös kokon­aisu­ut­ta? Yksi ratkaisu voisi olla, että yri­tyk­sen veros­ta vähen­netään sen työn­tek­i­jöilleen mak­sama palk­ka. Vai joko näin menetel­lään? Toisaal­ta olen jo jonkin aikaa elätel­lyt toivet­ta, että yri­tysveros­ta voitaisi­in luop­ua kokonaan…

  28. Joku Toinen: Tämä on vain huonos­ti hoidet­tua poli­ti­ikkaa. Meil­lä olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet hoitaa asia hyvin, mut­ta kun he eivät vain osaa, nämä jot­ka meitä hallitsevat.

    Olet oike­as­sa. Kuten aiem­min kir­joitin, niin kyse on ollut per­in­teis­es­tä tulon­jako­tais­telus­ta, jon­ka yhden maail­man rikkaim­mankin henkilön mielestä ovat rikkaat voit­ta­neet ja ylivoimaisesti.

    Suure­na kuvana taustal­la on se, että poli­itikot jot­ka asioista noin peri­aat­teessa päät­tävät ovat liian paljon rikkaiden ja yri­tys­ten ohjail­tavis­sa elleivät suo­ras­taan lahjot­tavis­sa. Suomes­sa meno on vähän valjumpaa, mut­ta on meil­läkin use­ampi kansane­dus­ta­ja, min­is­teri tai päämin­is­teri suo­raan siir­tynyt yksi­ty­is­pääo­man lob­barik­si (Aho, Lip­po­nen, Siimes, Häkämies) puoluekir­jan kan­nen väristä riip­pumat­ta. Hei­dät palkataan nimeno­maan heil­lä ole­vien poli­it­tis­ten kon­tak­tien vuok­si, ei osaamisen. 

    Aika mon­en ura­su­un­nitel­mana onkin rak­en­taa verkos­tot poli­ti­ikas­sa ja sit­ten rahastaa
    ne yri­tys­maail­mas­sa. Aika härskin näköisiä siir­tymiä löy­tyy lähi­a­joil­ta Hesingistä rahal­lis­es­ti val­tavaan sote-uud­is­tuk­seen liittyen.

    Jos ja kun näin on niin olisi korkea aika harki­ta vähin­tän muu­ta­man vuo­den siir­tymäkarenssien käyttöönottamista.

  29. Jos me kaik­ki tyy­ty­isimme sata vuot­ta sit­ten vallinneeseen elin­ta­soon, niin var­maan 3 tun­tia työtä viikos­sa riit­täisi. Mut­ta kun vaa­timuk­set ovat kas­va­neet vähin­tään samaa tah­tia tuot­tavu­u­den kanssa. Näin­pä elin­ta­soon tarvit­ta­van työn määrä ei ole vähen­tynyt yhtään.

  30. vk: Suure­na kuvana taustal­la on se, että poli­itikot jot­ka asioista noin peri­aat­teessa päät­tävät ovat liian paljon rikkaiden ja yri­tys­ten ohjailtavissa

    Onhan se kyl­lä ikävää, että niil­läkin, joiden rahoil­la kaik­ki halut­taisi­in mak­saa, on äänioikeus! Elämä olisi var­masti mukavam­paa, jos
    kaik­il­ta jot­ka tien­aa enem­män kuin medi­aani, vietäisi­in äänioikeus. 

    Näin vero­tuk­sen kas­vat­tamises­sa pois­tu­isi ainakin yksi merkit­tävä, ja ikävä häir­iötek­i­jä: nimit­täin niiden äänet, joiden vero­ja aio­taan kohot­taa! Vielä kun rajalle laitet­taisi­in muuri, joka estäisi parem­pit­u­loisia karkaa­mas­ta muualle, alet­taisi­in tasa-arvos­sa ja tulo­ero­jen kaven­tamises­sa saavut­taa aivan uusia virstanpylväitä.

  31. I. Har­ti­mo:
    Min­un mielestäni ter­mi ‘hyvä­tu­loinen’ pitäisi kieltää ja käyt­tää esimerkik­si ter­me­jä ‘ahk­era’, ‘tuloksellinen’,’tuottoisa’ jne, kos­ka hyvä­tu­loisu­us ei ole annet­tu omi­naisu­us, vaan useim­miten koval­la työl­lä ja nokkelu­udel­la ansait­tu tilanne. Harvem­min hyvä­tu­loisu­us johtuu kaikken kade­hti­mas­ta suures­ta perin­nöstä tai lottovoitosta.

    Itse asi­as­sa kova työ ja nokkelu­us ei tee ken­estäkään hyvä­tu­loista, jos hyvä­tu­loisu­us määritel­lään niin, että se tuo tul­lessaan taloudel­lisen tur­van lop­puiäk­si. Maail­ma on täyn­nä ahk­e­ria ja nokke­lia ihmisiä, jot­ka eivät ole hyvä­tu­loisia, eikä heistä koskaan sel­l­aisia tulekaan.

    Tarvi­taan aika paljon tuuria ahkeru­u­den lisäk­si, jot­ta men­estyy. Luul­tavasti useim­mat tarvit­se­vat myös häikäilemät­tömyyt­tä ja ehkä jopa halua rikkoa sään­töjä tai ainakin sään­tö­jen henkeä.

  32. Eihän työtä kukaan ole koskaan kaivan­nut vaan tasa-arvoista toimeen­tu­loa ja elämää! Toki elämässä pitää olla sisältöä, jne., mut­ta mik­si sen pitäisi olla palkkatyötä?

    Ken: “Osal­lisu­ut­ta ja osal­lis­tu­mista pitäisi rak­en­taa kun­nioit­taval­la asenteella.” 

    Osal­lis­tu­mis­es­ta sen­tään edes puhutaan, mut­ta osal­lisu­ud­es­ta ei juurikaan pait­si ehkä huono-osais­ten osal­lisu­ud­es­ta yhteiskun­taan. Ainakaan parem­pio­sais­ten osal­lisu­ud­es­ta huono-osaisu­u­teen ei ole kukaan uskaltanut puhua.

    a.s.: Jos tulemme koke­maan saman­laisen talousjär­jestelmän mullis­tuk­sen kuin teol­lis­tu­mi­nen, onko sivil­isaa­tiomme muka niin paljon fik­sumpia että poli­it­ti­nen jär­jestelmämme pysty­isi *täl­lä* ker­taa sopeu­tu­maan nopeam­min ja vält­tämään kri­isit jot­ka välil­lis­es­ti ja suo­raan johti­vat 20. vuo­sisadan verilöylyihin? 

    Poli­it­ti­nen jär­jestelmähän ei niinkään ole ongel­ma vaan talousjär­jestelmä. Toki mon­et poli­it­tisen jär­jestelmän toim­i­jat eivät tätä tun­nu ymmärtävän ja maa on kiin­ni rak­en­teis­sa, jot­ka eivät anna tehdä tietyn­laisia muu­tok­sia (eivätkä edes vas­ta­syk­listä talouspolitiikkaa!).

  33. Tim­oT:
    Jos me kaik­ki tyy­ty­isimme sata vuot­ta sit­ten vallinneeseen elin­ta­soon, niin var­maan 3 tun­tia työtä viikos­sa riit­täisi. Mut­ta kun vaa­timuk­set ovat kas­va­neet vähin­tään samaa tah­tia tuot­tavu­u­den kanssa. Näin­pä elin­ta­soon tarvit­ta­van työn määrä ei ole vähen­tynyt yhtään.

    Vuo­sisato­ja sit­ten vetoi­sis­sa lin­nois­saan eläneet kuninkaat ja ruhti­naat eliv­ät hyvin rajoit­tunut­ta ja köy­hää elämää ver­rat­tuna nykya­jan normivir­taseen, huoli­mat­ta mon­isa­t­apäis­es­tä henkilöko­htais­es­ta palveluskun­nas­ta ja siitä että he saat­toi­vat määrätä ala­mais­ten­sa hengestä ja omaisuudesta.
    He oli­vat läh­es täysin tau­tien ja sairauk­sien armoil­la, hei­dän matkustelun­sa ja tieton­sa maail­mas­ta oli puutteellista.
    Nykya­jan per­heenisän arki­nen ostoskär­ry pur­suaa enti­sa­jan eksoot­tisia ruo­ka-ainei­ta ja ylel­lisyys­tuot­tei­ta kuten sok­e­ria ja kahvia.
    Viihdet­tä ja kaiken­laista ajanku­lua normivir­taselle on tar­jol­la vai­vat­tomasti ylen­määrin, ja pääsys­tä nykya­jan koul­u­laisen tiedon lähteille pääsys­tä New­ton antaisi oikean kätensä.

  34. Entä jos tule­vaisu­u­den ratkaisu olisi perus­tu­lo ja suurien palkkaero­jen salliminen? 

    PErus­tu­lo mah­dol­lis­taisi ren­non elämän, mut­ta jos halu­aisi siir­tyä syr­jään tästä ren­nos­ta elämästä ja siir­tyä korkei­den vai­h­toe­htokus­tan­nusten liike-elämän töi­hin, niin näi­den tei­den val­it­si­jat saisi­vat selvästi korkeam­man palkan ja tulo­erot kas­vaisi­vat. Jos­sain vai­heessa tulisi tas­apain­oti­la tulo­eroille, mis­sä ihmiset val­it­si­si­vat mielu­um­min paikan liike-elämässä kuin rep­pureis­saa­mas­sa perus­tu­lon voimin. Jokaisen päätän­tä­val­las­sa olisi se, halu­aako viet­tää akaa läheis­ten kanssa vai puur­taa liike-elämässä.

  35. Uusi kas­vo tääl­lä: Samal­la rikkain pros­ent­ti omis­taa jo koko maa­pal­losta enem­män kuin lop­ut 99% (Oxfam 18.1.2016).

    No, Suomes­sa asi­at ovat toisin. 

    Varakkain kym­menys omisti v. 2013 meil­lä 45% yksi­tyis­es­tä net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, ja 1% var­masti vähem­män. Voi tietenkin sanoa, että väärin, väarin, etenkin kun tuo osu­us oli 19 vuodessa kas­vanut 6 %-yksikköä. Varat­tomin 50% menet­ti samana aikana osu­ud­estaan 0.2 %-yksikköä.

    1. Suomes­sa var­al­lisu­u­den huo­mat­tavasti muu­ta maail­ma tasaisem­pi jakau­ma johtaa asun­takan­nas­ta. Omistusasunnot.

  36. Perus­tu­lo ei ole mis­sään mielessä reilu järjestelmä.

    Suomes­sa on aivan riit­tävästi ihmisiä, joil­la ei ole mitään aiko­mus­takaan osal­lis­tua yhteiskun­taan muuten kuin vapaa­matkus­ta­ji­na. Pait­si toki syyt­tää yhteiskun­taa kaikesta.

    Jotain sen elämän eteen on tehtävä, jos muut sen kustantavat.

  37. N: Tarvi­taan aika paljon tuuria ahkeru­u­den lisäk­si, jot­ta men­estyy. Luul­tavasti useim­mat tarvit­se­vat myös häikäilemät­tömyyt­tä ja ehkä jopa halua rikkoa sään­töjä tai ainakin sään­tö­jen henkeä.

    Tässä taitaa olla kyl­lä aika tyylipuh­das defenssireaktio.

    Kun ei itse jak­sa, niin sit­ten kehitel­lään ajatel­ma, että ne jot­ka pär­jää, pär­jäävät lähin­nä tuuril­la ja sit­ten vielä vähän rosvoilul­la. Tähän ei suo­raselkäi­nen keski­t­u­loinen pysty, kos­ka hänel­lä on niin korkea moraali. 

    (Viros­ta haet­tu­ja vero­su­un­nit­telukaljo­ja ei tietenkään las­ke­ta sään­tö­jen hen­gen taivutteluun.)

    Ja rikkail­ta voi kaiken verot­taa hyvil­lä mielin pois, kos­ka kyseessä on oikeas­t­aan tuuri­hui­jaus, eikä mikään oma aikaansaannos.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Ovatko kaik­ki län­si­maat korvi­aan myöten velois­sa? Kenelle? Sotketko nyt maan ja valtion?

    Jätetään listal­ta pois Liecht­en­stein (ja Nor­ja, Sveit­si ja Lix­em­burg) joil­la asi­at kun­nos­sa. Muut län­si­maat sössi­neet idioot­tien ja tekni­ikan eli tuot­tavu­u­den nousun avul­la val­tion taloutensa. 

    Tilas­toti­eteil­i­jänä Soin­in­vaara osaa jotain tilastoja/ ennus­tuk­sia tehdä miten Suomen keskilu­okan käy (joka siis käytän­nössä mak­saa kaiken) tulevaisuudessa.

    Jos ennus­taa 30:n vuo­den päähän niin uusi talousjär­jestelmä lie­nee tosi­a­sia. Mitä se sit­ten on sen päät­tävät sen ajan ihmiset.

    Dig­i­tal­isaa­tion vuok­si siihen ei mene vält­tämät­tä edes kolmeakym­men­tä vuotta.

    (Ja mitä tulee alem­pana esitet­tyyn var­al­lisu­u­den jakau­maan jos­sa omis­tusasun­to­jen vuok­si Suomes­sa var­al­lisu­userot ovat vielä pieniä niin odot­te­len vieläkin sitä poli­itikkoa joka alka­isi puhua edullisen tai EDES omis­tusasumisen puoles­ta kasvukeskuk­si­in ja muualle Suomeen, hyödyt kun ovat kiistattomat.

    Ainainen mantra edulli­sista vuokra-asun­noista kun vain kas­vat­taa varallisuuseroja. 

    Ilmeis­es­ti kaik­ki poli­itikot vasem­mal­ta oikealle ovat suurten raken­nusy­htiöi­den- ja sijoit­ta­jien (eläke­laitok­set) ympäripuhumia.)

  39. anonyy­mi: Toki elämässä pitää olla sisältöä, jne., mut­ta mik­si sen pitäisi olla palkkatyötä?

    Eri­lais­ten seu­ro­jen ja urheilu­porukoiden talkoil­i­joista ja tapah­tu­mien jär­jestäjistä tun­tuu ole­van aina pulaa. Ja akti­iv­it toisaal­ta tun­tu­vat ole­van niitä jot­ka ovat akti­ivisia myös työelämässä. 

    Tun­te­mani vähäo­saiset työt­tömät, mm. jotkut 30–40v suku­laiseni, taas eivät har­ras­ta juuri mitään, lähin­nä valit­ta­vat ja makaavat. 

    Sen­si­jaan tun­nen monia 65–75v eläkeläisiä jot­ka jatku­vasti talkoil­e­vat, liikku­vat, käyvät pilkil­lä tai kor­jaa­vat veneitään. Aina tun­tuu ole­van jotain tekemistä avan­teista ja sytostaat­ti­hoidoista huolimatta.

    Tuo­ta asi­aa olen ihme­tel­lyt ainakin 20 vuot­ta. Vähäo­saisia tun­tuu yhdis­tävän ennenkaikkea huono itse­tun­to, negati­ivi­nen ajat­telu, eri­laiset pelot ja kun tuol­laiset yhdis­tyvät vas­toinkäymisi­in, syn­tyy usein katkeam­a­ton kierre.

    Kun sit­ten miet­tii elämän sisältöä, ja sel­l­aisen jär­jestämistä, niin vapaae­htois­es­ti isolle osalle ihmisiä ei järjesty itses­tään sitä tekemistä. Eivätkä he kykene sitä itse jär­jestämään. Palkkatyö pakot­taa toim­i­maan tietyn­lais­ten raamien sisäl­lä kaiken­lais­ten ihmis­ten kanssa. Kun ote­taan tuo rahan ja työelämän lakien luo­mat raamit pois, eivät eri­laiset ihmiset enää vält­tämät­tä vapaae­htois­es­ti kohtaa.

    Jos kykenevät ihmiset eristäy­tyvät köy­histä, seu­raa tuol­lais­es­ta ennen­pitkää apaat­ti­nen ja taan­tunut yhteiskun­ta, sel­l­ainen kuin esim. monil­la köy­hillä syr­jäseuduil­la Venäjäl­lä, Etelä-Amerikas­sa, Afrikas­sa jne.

    Ja tuol­laista eriy­tymiske­hi­tys­tä on havait­tavis­sa myös Suomes­sa taan­tu­vis­sa maalaiskun­nis­sa, tai vaik­ka Ruotsin lähiöissä.

    Ennem­min tai myöhem­min val­tion olisi ryhdyt­tävä tar­joa­maan kaiken­laisia suorit­tavia töitä kaikille halukkaille, vaikkei niiden teet­tämisessä järkeä olisikaan.

  40. Sylt­ty: Onhan se kyl­lä ikävää, että niil­läkin, joiden rahoil­la kaik­ki halut­taisi­in mak­saa, on äänioikeus! Elämä olisi var­masti mukavam­paa, jos
    kaik­il­ta jot­ka tien­aa enem­män kuin medi­aani, vietäisi­in äänioikeus. 

    Kum­man val­it­sisit, vau­rau­den ilman äänioikeut­ta vai äänioikeu­den alle medi­aan­i­t­u­loil­la ja ‑var­al­lisu­udel­la? Muut­ta­mi­nen ulko­maille johtaisi läh­es joka tapauk­ses­sa poli­it­tis­ten oikeuk­sien menet­tämiseen noin vuosikymmeneksi.

  41. Sylt­ty: Onhan se kyl­lä ikävää, että niil­läkin, joiden rahoil­la kaik­ki halut­taisi­in mak­saa, on äänioikeus! Elämä olisi var­masti mukavam­paa, jos
    kaik­il­ta jot­ka tien­aa enem­män kuin medi­aani, vietäisi­in äänioikeus. 

    Näin vero­tuk­sen kas­vat­tamises­sa pois­tu­isi ainakin yksi merkit­tävä, ja ikävä häir­iötek­i­jä: nimit­täin niiden äänet, joiden vero­ja aio­taan kohot­taa! Vielä kun rajalle laitet­taisi­in muuri, joka estäisi parem­pit­u­loisia karkaa­mas­ta muualle, alet­taisi­in tasa-arvos­sa ja tulo­ero­jen kaven­tamises­sa saavut­taa aivan uusia virstanpylväitä.

    Tarkoi­tatko, että esim. Antti Her­lin har­joit­taa yhteiskun­nal­lista vaikut­tamista vain äänestämäl­lä ja on äänestämäl­lä saanut aikaan lain­säädän­nön, joka takaa hänelle verova­paat osin­got Koneesta, ja siten muu­ta­man kymme­nen miljoo­nan veroe­dut joka vuosi?

    Tokkkopa tuo äänestää lainkaan. Ei rikkaat anna etu­jen­sa hoitoa jonkun arvaa­mat­toman eduskun­nan käsi­in vaan suo­ra toim­inta on hei­dän men­estyk­sen­sä avain.

  42. Jos demokra­tia säi­lyy, työn­sä menet­tänyt keskilu­ok­ka ja köy­hät äänestävät talousjär­jestelmän, jos­sa kaikil­la kansalaisil­la on oikeus erään­laiseen osinkoon kansan­tuot­teesta. Perus­tu­lo voisi olla sen nimi tai kansalaisosinko. Havaitaan, että val­tio on itse asi­as­sa erään­lainen osu­uskun­ta, jol­la on jäseniä ja jäse­nil­lä oikeuk­sia. Jos demokra­tia ei säi­ly, rikkaat pistävät tarpeet­tomat ihmiset päiviltä robot­tiarmei­joil­laan ja ‑poli­isil­laan tai muuten vain pitävät aisoissa. 

    Demokraat­tis­es­ti sit­ten äänestetään myös siitä, että tietyn­lainen oikean­lainen käyt­täy­tymi­nen palk­i­taan ja vääränälais­es­ta ran­gais­taan. Tähän men­nessä on tavoitel­tu täystyöl­lisyyt­tä, mut­ta sen sijaan nyt olisi tavoitelta­va täys­toimeli­aisu­ut­ta. Itsen­sä kehit­tämi­nen, sivistämi­nen sekä ter­vey­destä ja ympäristöstä huole­htimi­nen ovat palkit­tavia asioi­ta, joil­la voi tien­ata lisää. Toimet­to­muus, rikol­lisu­us, kehnot elämän­ta­vat taas vievät oikeuk­sia extra-etuuk­si­in. Ts. ole­mal­la hyvä kansalainen itselleen ja muille, ansait­see enemmän.

    Tekemistä kyl­lä kek­sitään. Kil­pau­rheilu tai muu kil­pailu ovat kon­tek­ste­ja, mis­sä voidaan toteut­taa kun­ni­an­hi­moa. Sit­ten, kun Elon Muskinkin aiv­ot ovat kohdan­neet visionäärisem­män ja kyvykkyym­män robotin, voi hän toteut­taa kun­ni­an­hi­moaan kil­paile­mal­la jos­sain urheilus­sa tai pelis­sä ja rai­va­ta tien­sä maail­man huipulle.

  43. Suuri tren­di, johon dig­i­tal­isoi­tu­mi­nen johtaa, on vapaae­htoistyön lisään­tymi­nen. Itse tekemämme työn takia esimerkik­si matkus­tamisen hin­ta on laskenut merkit­tävästi, kun suuri osa palka­tu­ista matkan­jär­jestelijöistä on saanut potkut. Kas­sat ovat katoa­va ammat­ti, kun hoidamme itse hei­dän työnsä.

    Ehti­hän erikois­tu­mi­nen ollakin pari vuo­sisa­taa talouden keskeisin kasvutren­di. Var­maan joku päivä suori­ta­mme omat aiv­oleikkauk­sem­mekin — jos ei teknologi­nen sin­gu­lar­i­teet­ti ehdi väli­in ja tee meistä kyborge­ja tai bittiolentoja.

    Toisaal­ta on paljon työtä, jota dig­i­tal­isoin­ti, robo­t­i­soin­ti tai mainit­tu “talkootyö” ei vielä pitkään aikaan uhkaa. Moni liukhi­h­natyö on sel­l­aista (esimerkik­si Uudenkaupun­gin autote­hdas), kos­ka robot­it ovat kalli­ita ja rajoit­tunei­ta. Myös iso­jen ja mon­imutkaisten rak­en­tei­den kokoami­nen jää vielä pitkäk­si aikaa odot­ta­maan ihmisket­ter­iä moni­toimiro­bot­te­ja (ker­rostalot, lai­vat jne).

    Tapana on väit­tää, että tieto­työn robot­it ja ja tietokoneet vievät seu­raavak­si. Pitää vain odot­taa, että tietokone tekee aina parem­man diag­noosin kuin ihmi­nen, ja lääkärit voivat ryhtyä ter­apeuteik­si tai auto­työläisik­si. Mut­ta ihan noin yksinker­taista se ei liene, sil­lä diag­noosin teko tulee aina ole­maan vain yksi — lop­ul­ta pienehkö — osa ter­veystyössä. Robo­t­ista tai tietokoneesta ei ole pitkään aikaan korvaajaksi.

    Var­maankin tärkein työ, joka ei katoa “koskaan”, on markki­noin­ti — ja politiikka.

  44. Pari kom­ment­tia. Olisiko hyvä puhua jostain muus­ta kuin robot­eista. Työ­paikat kun vie, ja on vienyt siinä määrin kun näin nyt on käynyt, lähin­nä ohjelmis­tot, eivät meka­tro­n­iset härvelit. Olisi hyvä pitää mielessä varsinkin niiden jot­ka niiden verot­tamis­es­ta haaveilevat.

    Toinen, jos markki­na­t­alous on ren­ki niin niin pitäisi poli­ti­ikan ja poli­iti­ikko­jen olla. Tärkeätä olisi saa­da poli­ti­ik­ka demokra­t­ian piiri­in, kuten vasem­mis­to­laisil­la tovereil­la tapaa olla sanoa yhdestä jos tois­es­takin asi­as­ta. Suorem­paa demokra­ti­aa siis.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa var­al­lisu­u­den huo­mat­tavasti muu­ta maail­ma tasaisem­pi jakau­ma johtaa asun­takan­nas­ta. Omistusasunnot.

    Tämä voipi muut­tua nätisti nuorten kohdal­la, kos­ka ei ole varaa omis­tuskämp­pään pk:lta. Sit­ten vielä palka­s­ta ulos­mi­tataan neljännes eläkkeisi­in ja oma eläke jää vielä tuuril­la saa­mat­ta. Mut­ta ei se mitään, ei töi­hinkään oikein pääse, kos­ka viimeiseen kymme­neen vuo­teen YT-rulet­ti on pyörinyt. Reilua?

  46. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Perus­tu­lo ei ole mis­sään mielessä reilu järjestelmä.

    Suomes­sa on aivan riit­tävästi ihmisiä, joil­la ei ole mitään aiko­mus­takaan osal­lis­tua yhteiskun­taan muuten kuin vapaa­matkus­ta­ji­na. Pait­si toki syyt­tää yhteiskun­taa kaikesta.

    Jotain sen elämän eteen on tehtävä, jos muut sen kustantavat.

    Samoin kuin nykyi­nenkään jär­jestelmä ei ole reilu. Nykyjär­jestelmässä on niin paljon vinoumia, että jotenkin niitä kan­nat­taisi yrit­tää kor­ja­ta. Perus­tu­lo on yksi tapa, mut­ta onko se paras tapa?

    Nyt yhteiskun­tamme “pakot­taa” sato­jatuhan­sia ihmisiä ole­maan työt­töminä. Olisiko näi­den “muiden kus­tan­nuk­sel­la” elävien ihmis­ten määrä suurem­pi jos meil­lä olisi kohtu­ullis­es­ti mitoitet­tu perustulo?

    Onko todel­lakin niin, että ihmiset, joi­ta usein tun­tuu aja­van lähin­nä taloudel­lis­ten etu­jen met­sästämi­nen, yht’äkkiä menet­täi­sivät kiin­nos­tuk­sen­sa työn kaut­ta saavutet­tavi­in lisäe­tu­i­hin, jos he saisi­vat hie­man perustuloa?

  47. Joo joo:
    Viihdet­tä ja kaiken­laista ajanku­lua normivir­taselle on tar­jol­la vai­vat­tomasti ylen­määrin, ja pääsys­tä nykya­jan koul­u­laisen tiedon lähteille pääsys­tä New­ton antaisi oikean kätensä.

    Vaan mik­si tämä kaik­ki ei normivir­taselle riitä? Mik­si hän halu­aa yhä enem­män tätä samaa, joka ei ole tehnyt hänestä onnellista?

    Tun­tuu siltä, että nykyvir­taselta (ainakin mon­elta heistä) on hukas­sa elämän tarkoitus.

  48. Joku Toinen: Tämä on vain huonos­ti hoidet­tua poli­ti­ikkaa. Meil­lä olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet hoitaa asia hyvin, mut­ta kun he eivät vain osaa, nämä jot­ka meitä hallitsevat.

    Ketkä ovat niitä vii­sai­ta, jot­ka osaisi­vat hoitaa asi­at hyvin? Mik­sei kansa äänestä heitä vaaleis­sa? Mikä on kansan tarkoi­tus, kun se äänestää näitä nyky­isiä epäpätevyyksiä?

  49. Dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio ovat aikamme suuria mega­tren­de­jä, joi­hin ihmiset eivät osaa oikein suh­tau­tua. Niiden tuot­ta­ma hyvä ote­taan mielu­usti vas­taan, mut­ta niiden kään­töpuole­na tuot­ta­mat huonot asi­at herät­tävät torjuntaa.

    Eihän yhtälö help­po olekaan. Mei­dän pitäisi tehdä suuria yhteiskun­nal­lisia muu­tok­sia, mut­ta se on eri­tyisen han­kalaa sil­loin, kuten nyt, kun eri ryh­mien edut ovat enem­män tai vähem­män vastakkain.

    Sik­sipä kai eri­laiset pop­ulis­mit nos­ta­vat rumaa päätään ja haas­ta­vat demokra­t­ian kau­nista perusideaa. Eihän demokra­tia koskaan toi­mi täy­del­lis­es­ti, mut­ta viime vuosi­na se on toimin­ut eri­tyisen huonosti. 

    Kaikkien pop­ulis­tis­ten nyky­menon vas­tus­ta­jien kan­nat­taisi kuitenkin muis­taa, että demokra­tia voi olla jär­jestelmänä yllät­tävän hauras ja sen vai­h­toe­hdot lienevät sitä huonom­pia. Maail­mal­la demokra­ti­aa haaste­taan entistä voimakkaammin. 

    Kun mietimme mitä tehdä, olisi lähtöko­hdak­si viisas­ta hyväksyä tosi­asi­at eikä pyrk­iä vään­tämään tosi­a­sioi­ta omaan asen­nemaail­maan sopiviksi. Näi­hin pohd­in­toi­hin Osmo Soin­in­vaaran kir­joituk­set anta­vat hyviä eväitä.

  50. hup­sis:
    Pari kom­ment­tia. Olisiko hyvä puhua jostain muus­ta kuin robot­eista. Työ­paikat kun vie, ja on vienyt siinä määrin kun näin nyt on käynyt, lähin­nä ohjelmis­tot, eivät meka­tro­n­iset härvelit. Olisi hyvä pitää mielessä varsinkin niiden jot­ka niiden verot­tamis­es­ta haaveilevat.

    Etsi youtubesta videoita haku­sanoil­la: “Robot­ic process automa­tion” On siinä järkeä tai ei, nyky­isin sin­un puhu­mas­tasi automaa­tios­ta puhutaan myös roboti­ikkana. Alan paris­sa olen tör­män­nyt suomen­nok­seen ohjelmis­toro­boti­ik­ka. Tulee pois­ta­maan pelkästään finanssialal­ta (vaku­u­tuk­set, pankkili­ike­toim­inta ja eläke­fir­mat) kon­ser­vati­ivis­tenkin arvioiden mukaan 80% back office-töistä.

    Lisäk­si tarpeek­si suurien yri­tys­ten kohdal­la tulee automa­ti­soimaan merkit­tävästi tuk­i­toim­into­ja kuten finance ja HR. Käytän­nössä mah­do­ton verot­taa ainakaan mil­lään tois­taisek­si tör­määmäl­läni taval­la toisin kuin se kokoon­panoro­bot­ti, jolle voidaan verot ver­rat­tain hel­posti määrittää.

    N: Itse asi­as­sa kova työ ja nokkelu­us ei tee ken­estäkään hyvä­tu­loista, jos hyvä­tu­loisu­us määritel­lään niin, että se tuo tul­lessaan taloudel­lisen tur­van lop­puiäk­si. Maail­ma on täyn­nä ahk­e­ria ja nokke­lia ihmisiä, jot­ka eivät ole hyvä­tu­loisia, eikä heistä koskaan sel­l­aisia tulekaan.

    Tarvi­taan aika paljon tuuria ahkeru­u­den lisäk­si, jot­ta men­estyy. Luul­tavasti useim­mat tarvit­se­vat myös häikäilemät­tömyyt­tä ja ehkä jopa halua rikkoa sään­töjä tai ainakin sään­tö­jen henkeä.

    Ansait­sen merkit­tävästi yli suo­ma­laisen medi­aa­ni­palkan, vaik­ka olen ollut vas­ta alle 5 vuot­ta työelämässä. Luen itseni hyväo­saisek­si ja olen kiitolli­nen siitä, kos­ka se on pitkälti saa­mani koulu­tuk­sen ansio­ta. En halua sanoa, etteikö onnea olisi ollut mukana, kos­ka peri­aat­teessa­han olisin voin­ut kuol­la tai vam­mau­tua mil­loin vaan liikkues­sani vaik­ka auto-onnet­to­muudessa, mut­ta häikäilemätön en ole ja sään­töjä en ole ikinä rikkonut. En kiistä, etteikö olisi niin, että kaik­ista nokke­lista ja ahk­erista ei tule hyvä­tu­loisia, mut­ta siitä on todel­la pitkä mat­ka väit­teeseesi, että vain häikäilemät­tömistä ja onnekkaista pahik­sista tulee.

  51. TL: Tuo­ta asi­aa olen ihme­tel­lyt ainakin 20 vuot­ta. Vähäo­saisia tun­tuu yhdis­tävän ennenkaikkea huono itse­tun­to, negati­ivi­nen ajat­telu, eri­laiset pelot ja kun tuol­laiset yhdis­tyvät vas­toinkäymisi­in, syn­tyy usein katkeam­a­ton kierre. 

    Nuo kaik­ki ovat seu­raus­ta jatku­vista vas­toinkäymi­sistä (sekä koe­tu­ista kyyky­tyk­sen­tun­teista). Ne ovat loogi­nen johtopäätös ja sen seu­rauk­sia vas­toinkäymis­ten ja epäon­nis­tu­mis­ten pro­jisoimis­es­ta tule­vaisu­u­teen. Tuol­laiseen johtopäätök­seen on help­po kenen tahansa tulla.

    Noiden lisäk­si vapaae­htois­toim­intaan ja muuhunkin vapaa-aikaan voi men­nä yllät­tävän paljon rahaa, jota voi olla vaikea­ta bud­je­toi­da, — ja jo pelkät matkatkin mak­sa­vat. Ja jos sos­sus­sa saadaan vihiä, voivat tuet (eli siis ain­oa tulon­lähde ja sitä kaut­ta kämp­pä, jne.) lähteä — työt­tömän­hän pitäisi jatku­vasti olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä eikä tekemässä palkaton­ta työtä.

  52. hup­sis: Olisiko hyvä puhua jostain muus­ta kuin roboteista. 

    Ei. Robot­eista (tai boteista) kyl­lä puhutaan monas­ti juuri ihan pelkän ohjelmis­ton yhtey­dessäkin, kun tarkoite­taan vaikka­pa autonomis­es­ti reagoivia tai toimivia yksinker­taisia toim­i­joi­ta esim. chat‑, asiakaspalvelu‑, spam‑, sijoitus‑, jne. botit. On var­maan muitakin, mut­ta ei nyt välit­tömästi tule mieleen. Ei tuo nyt niin merkit­tävästi eroa siitä, mitä tapah­tuu pitkälti automa­ti­soiduis­sa autotehtaissa.

    Toinen, jos markki­na­t­alous on ren­ki niin niin pitäisi poli­ti­ikan ja poli­iti­ikko­jen olla. Tärkeätä olisi saa­da poli­ti­ik­ka demokra­t­ian piiri­in, kuten vasem­mis­to­laisil­la tovereil­la tapaa olla sanoa yhdestä jos tois­es­takin asi­as­ta. Suorem­paa demokra­ti­aa siis. 

    Poli­ti­ik­ka ja poli­itikot ovat jo renke­jä. Valitet­tavasti tosin juuri markki­na­t­alouden. Se val­ta­suhde pitäisi nyt ihan ensim­mäisek­si saa­da kään­net­tyä ympäri. Tässä ei tosin auta, jos edes oma val­u­ut­ta ei ole omas­sa kon­trol­lis­sa. Sil­loin vai­h­toe­hdot poli­ti­ikan tekemisessä ovat melkoisen rajattuja.

    Toiv­ot­tavasti tuo suorem­pi demokra­tia ei tarkoi­ta sitä, että välis­sä on sop­paa sotke­mas­sa somey­htiöt ja hei­dän algo­rit­min­sa ja tarkoitusperänsä.

  53. Sylt­ty: Tässä taitaa olla kyl­lä aika tyylipuh­das defenssireaktio.
    Kun ei itse jak­sa, niin sit­ten kehitel­lään ajatel­ma, että ne jot­ka pär­jää, pär­jäävät lähin­nä tuuril­la ja sit­ten vielä vähän rosvoilul­la. Tähän ei suo­raselkäi­nen keski­t­u­loinen pysty, kos­ka hänel­lä on niin korkea moraali.

    Jos sitä vähän pysähtyy miet­timään, niin kyl­lä sil­lä tuuril­la nyt aika suuri merk­i­tys on. Omas­ta men­estyk­ses­täni (joka tuskin aiheut­taa suuria kateuspu­uskia, mut­ta on kuitenkin riit­tävä siihen, että min­un ei tarvitse juurikaan huka­ta aikaani kade­htimiseen) en kyl­lä pysty attribuoimaan kovinkaan merkit­tävä osaa ahkeruteen, vaan kyl­lä se pääosin juon­taa juuren­sa siihen, että jostain sat­tuman oikus­ta tietyn tyyp­piset ongel­mat ovat min­ulle suh­teel­lisen help­po­ja ratkaista. 

    http://noahpinionblog.blogspot.fi/2013/06/i‑get-what-you-get-in-ten-years-in-two.html

    Ja eikö kyky ahkeru­u­teen itsessään ole jonkin­lainen omi­naisu­us joka nyt vain joil­lakin sat­tuu ole­maan ja toisil­la ei, jol­loin sekin on tuurista kiinni? 

    Sylt­ty: Ja rikkail­ta voi kaiken verot­taa hyvil­lä mielin pois, kos­ka kyseessä on oikeas­t­aan tuuri­hui­jaus, eikä mikään oma aikaansaannos.

    en nyt kaikesta tiedä, mut­ta onhan se aika erikoinen yhteen­sat­tuma, että yhdys­val­to­jen his­to­ri­an kaikkien aiko­jen nopeim­man talouskasvun ajan­jak­so osuu jotakuinkin yksi­in sen kanssa kun siel­lä ylin mar­gin­aal­i­t­ulovero oli 90%:n toisel­la puolella.

  54. Ihmiskun­ta on haaveil­lut pitkään palu­us­ta parati­isi­in, jos­sa elet­tään ylel­listä elämää työtä tekemät­tä. Miten siis siitäkin voidaan saa­da aikaan ongel­ma, että robot­it tekevät mei­dän työmme?

    Kos­ka tuo ylel­lisyys, mis­tä haaveil­laan, on sub­jek­ti­ivista ylel­lisyyt­ta ver­rat­tuna mui­hin ihmisi­in, ei objek­ti­ivista ylel­lisyyt­tä. Maail­man­his­to­ri­an mit­takaavas­sa suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va takaa aivan käsit­tämät­tömän korkean objek­ti­ivisen ylel­lisyy­den tason tekemät­tä yhtään mitään. Ei ole pelkoa nälästä tai kylmästä, saatavil­la ole­va ter­vey­den­hoito on parem­paa kuin ikinä, ja on pääsy läh­es rajat­tomaan määrään viihdet­tä ja hyötyinformaatiota. 

    Ja tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, etteikö robot­tien viemät työ­paikat olisi aivan oikea ongel­ma, vaan että se, että jotkut halu­aisi­vat loisia pienel­lä perus­tu­lol­la ei ole mikään oikea ongel­ma. Loisikoot rauhas­sa, se tulee veron­mak­sajille halvemmaksi.

  55. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “Vielä 1950-luvul­la Suomen met­sis­sä rämpi joka talvi liki 300 000 met­suria puunko­r­ju­us­sa. Nyt pää­toimisia met­sure­i­ta on noin 4 000.”

    Met­surit tekevät nykyään hakku­u­työtä vuosit­tain parisa­taa henkilö­työvuot­ta. Hakkuukoneen kul­jet­ta­jien ja kuor­ma­trak­torin kul­jet­ta­jien työ­panos on molem­mil­la noin 2000 henkilötyövuotta.
    (Met­säti­las­tolli­nen vuosikir­ja 2014)

    Nuo lop­ut met­surit ovat ns puis­tosetiä eli hoita­vat piha­puiden kaa­to­ja ja puistonhoitoa

  56. TL: Tun­te­mani vähäo­saiset työt­tömät, mm. jotkut 30–40v suku­laiseni, taas eivät har­ras­ta juuri mitään, lähin­nä valit­ta­vat ja makaavat.
    Sen­si­jaan tun­nen monia 65–75v eläkeläisiä jot­ka jatku­vasti talkoil­e­vat, liikku­vat, käyvät pilkil­lä tai kor­jaa­vat veneitään. Aina tun­tuu ole­van jotain tekemistä avan­teista ja sytostaat­ti­hoidoista huolimatta.
    Tuo­ta asi­aa olen ihme­tel­lyt ainakin 20 vuot­ta. Vähäo­saisia tun­tuu yhdis­tävän ennenkaikkea huono itsetunto, 

    Minäkin kuu­lun noi­hin akti­ivisi­in eläkeläisi­ina ja min­un on help­po ymmärtää , mik­si köy­hät eivät ole aktiivisia

    Kaik­ki vaatii rahaa ja niin­pä tut­tava­pi­iris­sä on paljon hyvätuloisia.Noilla 500 euron perus­päivära­hoil­la ei ole mitään asi­aa näi­hin har­ras­tuk­si­in ja matkoi­hin eikä edes vapaaehtoistoimintaan

  57. tcrown: en nyt kaikesta tiedä, mut­ta onhan se aika erikoinen yhteen­sat­tuma, että yhdys­val­to­jen his­to­ri­an kaikkien aiko­jen nopeim­man talouskasvun ajan­jak­so osuu jotakuinkin yksi­in sen kanssa kun siel­lä ylin mar­gin­aal­i­t­ulovero oli 90%:n toisel­la puolella.

    Var­maankin se osuu myös samal­la ajan­jak­soon, jos­sa henkilöau­to­jen määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

    Eli kestävyys­va­je on ratkaistu, kun laskemme henkilöau­to­jen vero­tuk­sen nol­li­in ja nos­tamme ylim­män mar­gin­aaliv­eron tap­pi­in! \o/

  58. tcrown: jotkut halu­aisi­vat loisia pienel­lä perustulolla

    Ei kai tuo ole ongel­ma, vaan se että tästä näistä tuista tup­paa kuitenkin aina tule­maan niin kalli­ita, ettei niihin ole varaa. 

    Etenkin perus­tu­lo tör­mää aina siihen, että siitä tulee liian kallis, kos­ka sitä mak­se­taan kaikille ja sil­lä pitäisi kuitenkin pystyä elämään (jos siihe kytketään asum­is­tu­ki, niin ei jär­jestelmä ole enää mikään perus­tu­lo). Ja ei, tämä ei tarkoi­ta että nykyi­nen sys­tee­mi olisi hyvä, vaan lähin­nä en usko siihen, että perus­tu­lo toisi tähän kovinkaan kum­moista paran­nus­ta (mm. poli­it­tis­ten reali­teet­tien takia).

    Ongelma­han on, ettei meil­lä ole varaa nykyiseen sys­teemi­in. Tai no, se kai se varsi­nainen ongel­ma on, ettei päässä mihinkään kärkevään yksimielisyy­teen, miten tätä pitäisi kehit­tää niin että rahat eivät lop­puisi joten etenkin kor­po­raa­tioiden hal­lit­se­mas­sa demokra­ti­as­sa hom­mat jumit­tuvat heti alkuunsa.

    Pahoin pelkään että tulee käymään näin:

    1) vero­tus ampaisee katos­ta läpi (jon­ka jäl­keen se parhait­en tien­aa­va 10% katoaa maail­malle ja siir­ry­tään suo­raan kohtaan 3) 

    2) Niin kauan kun van­husväestöl­lä on tarpeek­si poli­it­tista voimaa, kar­si­taan lap­sil­ta ja koulutuksilta.

    3) lop­ul­ta se osa vahuk­sista joka ei äänestä, jätetään kylmästi hoitamatta

  59. anonyy­mi: Nuo kaik­ki ovat seu­raus­ta jatku­vista vas­toinkäymi­sistä (sekä koe­tu­ista kyyky­tyk­sen­tun­teista). Ne ovat loogi­nen johtopäätös ja sen seu­rauk­sia vas­toinkäymis­ten ja epäon­nis­tu­mis­ten pro­jisoimis­es­ta tule­vaisu­u­teen. Tuol­laiseen johtopäätök­seen on help­po kenen tahansa tulla.

    Tätä aut­taa suuresti media, joka auli­isti tar­joilee surkeut­ta, mut­ta jät­tää onnis­tu­miset ja taval­lisen elämän huomiotta. Esimerkik­si Pyöriän ja Ojalan tutkimus työelämästä https://www.researchgate.net/publication/303944711 on vai­et­tu kuoliaaksi. 

    Tutkimuk­ses­sa mm. tode­taan, ettei prekari­aatin osu­us vuodes­ta 1984 vuo­teen 2013 ole merkit­tävästi kas­vanut. Sen sijaan prekari­aatin koke­ma epä­var­muus ja toiv­ot­to­muus on kas­vanut oleellisesti.

  60. Sylt­ty: Var­maankin se osuu myös samal­la ajan­jak­soon, jos­sa henkilöau­to­jen määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

    Eli kestävyys­va­je on ratkaistu, kun laskemme henkilöau­to­jen vero­tuk­sen nol­li­in ja nos­tamme ylim­män mar­gin­aaliv­eron tap­pi­in! \o/

    Ei, kyl­lä kovim­mat auto­jen myyn­tilu­vut ovat vas­ta tuon ajan­jak­son jäl­keen. Enkä muista, että saman­laista kausaal­ista suhdet­ta kuin talouskasvun ja vero­tuk­sen välil­lä olisi esitet­ty talouskasvun ja auto­jen myyn­nin välille.

  61. Sylt­ty: Etenkin perus­tu­lo tör­mää aina siihen, että siitä tulee liian kallis, kos­ka sitä mak­se­taan kaikille ja sil­lä pitäisi kuitenkin pystyä elämään (jos siihe kytketään asum­is­tu­ki, niin ei jär­jestelmä ole enää mikään perus­tu­lo). Ja ei, tämä ei tarkoi­ta että nykyi­nen sys­tee­mi olisi hyvä, vaan lähin­nä en usko siihen, että perus­tu­lo toisi tähän kovinkaan kum­moista paran­nus­ta (mm. poli­it­tis­ten reali­teet­tien takia).

    En oikeas­t­aan ole eri mieltä. Perus­tu­lon sijaan itse ensisi­jais­es­ti kan­natan mallia, jos­sa val­taosa koulu­tuk­sen, sosi­aal­i­tur­van ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sista siir­retään julkisen sek­torin taseen ulkop­uolelle jonkin­laisen sosi­aal­i­tur­vatil­i­härvelin kaut­ta. Toki ymmär­rän reali­teetit, että tuo malli on toden­näköis­es­ti jopa perus­tu­loa han­kalampi toteut­taa poli­it­tis­es­ti, kos­ka per­in­teinen vasem­mis­to vas­tus­taa jyrkästi aja­tus­ta että yksilö vas­taisi pääosin itse kus­tan­nuk­sis­taan ja per­in­teinen oikeis­to ei kovin hel­posti luovu iki­aikaises­ta ihmisoikeud­estaan potkia maas­sa makaavia köy­hiä päähän.

  62. Sylt­ty: Tässä taitaa olla kyl­lä aika tyylipuh­das defenssireaktio.

    Kun ei itse jak­sa, niin sit­ten kehitel­lään ajatel­ma, että ne jot­ka pär­jää, pär­jäävät lähin­nä tuuril­la ja sit­ten vielä vähän rosvoilul­la. Tähän ei suo­raselkäi­nen keski­t­u­loinen pysty, kos­ka hänel­lä on niin korkea moraali. 

    (Viros­ta haet­tu­ja vero­su­un­nit­telukaljo­ja ei tietenkään las­ke­ta sään­tö­jen hen­gen taivutteluun.)

    Oliko sin­ul­la jotain asi­a­pe­rusteitakin olla eri mieltä vai ajat­telitko perustel­la mielip­i­teesi vain kuvitelmil­lasi siitä, miten minä olen pärjännyt?

    Minä olen pär­jän­nyt ihan hyvin. Min­ul­la on pysyvä työ­paik­ka, jos­sa saan tehdä sel­l­aista työtä, joka kiin­nos­taa. Työ­nan­ta­jakin on hyvä, vaik­ka palk­ka ei olekaan päätä huimaa­va. Men­estyk­sek­si lasken myös sen, että min­ul­la on vaimo ja lap­sia ja elin­ta­so on ihan kohtu­ulli­nen, vaik­ka rahaa ei riitäkään ihan kaik­keen, mitä voisi halu­ta tehdä.

    Sään­töjä min­un ei ole tarvin­nut rikkoa pär­jätäk­seni, enkä oikein pidä suo­ta­vana sitä, että sään­tö­jen rikkomis­es­ta palk­i­taan. Enkä ole edes tuonut maa­han mitään “vero­su­un­nit­telukaljo­ja”, kos­ka en käytä alko­ho­lia niin suuria määriä, että veroil­la olisi mitään merkitystä. 

    En nyt tarkoi­ta men­estyk­sel­lä pelkkää asial­lista työ­paikkaa, vaan edes jonkin­laista rikas­tu­mista. Suurel­la osal­la suo­ma­lai­sista kun kuitenkin on työ, jol­la tulee kohtu­ullis­es­ti toimeen.

    Enkä todel­lakaan väitä, että “ne jot­ka pär­jää, pär­jäävät lähin­nä tuuril­la ja sit­ten vielä vähän rosvoilul­la”. Sanoin, että pelkkä ahkeru­us ei vielä riitä, vaan tarvi­taan myös tuuria ja jopa halua taivut­taa sään­töjä omak­si eduk­si. Maail­ma on pul­lol­laan ahk­e­ria ihmisiä, jot­ka eivät kovas­ta yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta menesty.

    Yksi vaikut­ta­va tek­i­jä on alan val­in­ta. Jos kiin­nos­tus suun­tau­tuu rahan ansait­semiseen, hyväl­lä tuuril­la voi vaik­ka rikas­tu­akin. Kaik­ki eivät kuitenkaan sel­l­aista alaa val­itse, kuka mis­täkin syystä.

    Muis­tan opiskelu­a­jal­tani eräät juh­lat, jois­sa jut­telin erään kaup­pako­rke­as­sa opiskel­e­van kanssa. Kun hänelle selvisi oma alani, hän ihmetteli (ilmeis­es­ti alko­holin avus­ta­mana) “Mik­si kukaan halu­aa opiskel­la alaa, jol­ta ei saa suur­ta palkkaa?”. Oli aika valai­se­va koke­mus huo­ma­ta, että on ihmisiä, joille elämän sisältä, ammatin val­in­ta ja työ merk­it­sevät vain rahan ansait­semista. Minä sen­tään opiske­lin fysi­ikkaa, joten mitähän hän olisi sanonut tule­valle kieli­ti­eteil­i­jälle, lavas­ta­jal­la tai vaikka­pa sairaanhoitajalle.

    Opiskelu­vu­osien jäl­keen on tul­lut huo­mat­tua, että moni lah­jakas ja ahk­era ihmi­nen ei men­esty. Ne, jot­ka men­estyvät, ovat sat­tuneet ole­maan oikeaan aikaan oike­as­sa paikas­sa. Yhtä ahk­er­at tai ahk­er­am­mat ovat pär­jän­neet heikom­min, kos­ka esimerkik­si vuot­ta aiem­min valmis­tuneelle ei ollut tar­jol­la mah­dol­lisu­ut­ta päästä juuri oikeaan tutkimushankkeeseen tai juuri siihen työ­paikkaan, joka aukaisi tien men­estyk­seen. He ovat pää­tyneet puur­ta­maan tehtävis­sä, joil­la tulee toimeen, mut­ta ei menesty.

    Jos kil­pailu men­estyk­ses­tä on kovaa, valitet­ta­va tosi­a­sia on, että ne, joiden moraali kestää pienen tai suurem­mankin vilpin, saa­vat etua. Pien­estä vilpistä ei vält­tämät­tä edes jää kiinni.

    Tutkimuk­setkin taita­vat osoit­taa, että men­estys saa ihmiset luule­maan, että men­estys johtuu hei­dän omista kyvy­istään, eikä tuurista. Samoin men­estys saa ihmiset ajat­tele­maan, että sään­nöt eivät koske heitä.

    Hyviä esimerkke­jä tästä ovat esimerkik­si rikkaat liikemiehet, jot­ka väit­tävät ylinopeussakko­jen rankai­se­vat rikkaud­es­ta, vaik­ka todel­lisu­udessa ran­gais­tus on suh­teessa tuloi­hin sama tai jopa pienem­pi kuin keski­t­u­loisel­la tai köy­hem­mäl­lä. Samat ihmiset valit­ta­vat, miten vaikeaa yri­tyk­sen pyörit­tämi­nen on, kun on niin paljon sään­töjä, vaik­ka mon­et niistä, joil­la on koke­mus­ta yrit­tämis­es­tä eri mais­sa, sanovat, että Suomes­sa yrit­tämi­nen on help­poa, kos­ka sään­nöt ovat samat, eikä kor­rup­tio­takaan ole kovin paljon.

  63. Jukkis:
    Ansait­sen merkit­tävästi yli suo­ma­laisen medi­aa­ni­palkan, vaik­ka olen ollut vas­ta alle 5 vuot­ta työelämässä. Luen itseni hyväo­saisek­si ja olen kiitolli­nen siitä, kos­ka se on pitkälti saa­mani koulu­tuk­sen ansio­ta. En halua sanoa, etteikö onnea olisi ollut mukana, kos­ka peri­aat­teessa­han olisin voin­ut kuol­la tai vam­mau­tua mil­loin vaan liikkues­sani vaik­ka auto-onnet­to­muudessa, mut­ta häikäilemätön en ole ja sään­töjä en ole ikinä rikkonut. En kiistä, etteikö olisi niin, että kaik­ista nokke­lista ja ahk­erista ei tule hyvä­tu­loisia, mut­ta siitä on todel­la pitkä mat­ka väit­teeseesi, että vain häikäilemät­tömistä ja onnekkaista pahik­sista tulee.

    Tuuria tarvit­se­vat kaik­ki men­estyneet. Lisäk­si arvelin, että useim­mat men­estyneim­mistä ihmi­sistä tarvit­se­vat lisäk­si jos­sain määrin jous­ta­van moraalin. Se ei tarkoi­ta kaikkia.

    Tuuri ei tarkoi­ta vain sitä, että ei joudu onnet­to­muu­teen. Tuuri­in kuu­luu mm. hyvät geen­it, hyvä koti, luon­tainen kiin­nos­tus päästä sel­l­aiselle alal­la, jol­la voi ansai­ta hyvin ja vaikka­pa se, että on juuri se onnekas, joka sai sen hyvän työ­paikan, eikä sitä vienyt se toinen hak­i­ja, joka on suun­nilleen yhtä hyvä. 

    Näis­sä ei ole kyse pelkästään omas­ta valin­nas­ta, vaan myös kiin­nos­tuk­ses­ta. Ahk­era ja työteliäs luki­o­lainen ei voi käytän­nössä mitenkään saa­da “merkit­tävästi yli suo­ma­laista medi­aa­ni­palkkaa”, jos kyvyt ja kiin­nos­tus pistävät hakeu­tu­maan luokanopet­ta­jak­si. Jos sen sijaan sat­tuu haaveile­maan lakimiehen uras­ta hyvän palkan takia, saat­taa hyvinkin varsin nuore­na saa­da hyvät tulot, etenkin jos osaa vali­ta sel­l­aisen erikoisalan, jol­la liikku­vat suuret rahat.

    Sään­tö­jen rikkomis­es­ta rohke­nen olla eri mieltä. Kaik­ki rikko­vat sään­töjä vähin­tään vahin­gos­sa ja pitkälti kyse on vain siitä, mihin pistää rajan. Min­ul­la raja on varsin korkeal­la eli en tahal­lani riko sään­töjä ja epä­selvis­sä tilanteis­sa pyrin toim­i­maan sään­tö­jen hen­gen mukaan.

    Esimerkke­jä on hel­poin­ta löytää liiken­teestä. Minä en esimerkik­si kävele päin punaista tarkoituk­sel­la. Jos ajaisin autol­la, pysähty­isin keltaisi­in val­oi­hin, jos se on mah­dol­lista. Pysäköisin vain lail­lisi­in paikkoi­hin, enkä siis koskaan jalka­käytävälle. Ajaisin nopeusra­joi­tusten mukaan (GPS:llä mitat­tuna). Moni tun­te­mani ihmi­nen rikkoo noi­ta kaikkia. Jos mitään voi päätel­lä auton merk­istä, esimerkik­si päiväkodin por­tilla nimeno­maan hyvä­tu­loisim­mat ovat niitä, jot­ka esimerkik­si kur­vaa­vat autol­la puis­toon käve­lytielle mah­dol­lisim­man lähelle päiväkodin port­tia sen sijaan, että jät­täi­sivät auton kadun var­teen lail­liselle paikalle.

  64. Sylt­ty:

    Etenkin perus­tu­lo tör­mää aina siihen, että siitä tulee liian kallis, kos­ka sitä mak­se­taan kaikille ja sil­lä pitäisi kuitenkin pystyä elämään (jos siihe kytketään asum­is­tu­ki, niin ei jär­jestelmä ole enää mikään perustulo). 

    Ei tule liian kallista. Perus­tu­lok­si 60 % medi­aan­i­t­u­losta. Pois asum­is­tu­ki, lap­sil­isä ja päiväkoti­hoidon sub­ven­toin­ti. Estetään pääomien viem­i­nen maas­ta. Annetaan hyvin tien­aavien mam­mo­nan­palvo­jien lähteä, mut­ta per­itään heiltä takaisin se, mitä yhteiskun­ta ehti hei­hin investoida.

  65. Jukkis: Luen itseni hyväo­saisek­si ja olen kiitolli­nen siitä, kos­ka se on pitkälti saa­mani koulu­tuk­sen ansio­ta. En halua sanoa, etteikö onnea olisi ollut mukana, kos­ka peri­aat­teessa­han olisin voin­ut kuol­la tai vam­mau­tua mil­loin vaan liikkues­sani vaik­ka auto-onnet­to­muudessa, mut­ta häikäilemätön en ole ja sään­töjä en ole ikinä rikkonut. 

    Ei onnes­sa ole kuin tois­si­jais­es­ti kysymys täl­lai­sista asioista. Ylivoimais­es­ti tärkein sin­un ja min­un elinkaar­it­u­lon tasoa määräävä tek­i­jä — tärkeämpi kuin edes mak­su­ton koulu­tus — on se, että olemme syn­tyneet Suomen kansalaisik­si emmekä Nepalin tai Kamerunin. Vaik­ka ei olisikaan lot­tovoit­to syn­tyä Suomeen, niin on työvi­isu­mi Suomeen syn­tyä Suomeen.

    anonyy­mi: Nuo kaik­ki ovat seu­raus­ta jatku­vista vas­toinkäymi­sistä (sekä koe­tu­ista kyyky­tyk­sen­tun­teista). Ne ovat loogi­nen johtopäätös ja sen seu­rauk­sia vas­toinkäymis­ten ja epäon­nis­tu­mis­ten pro­jisoimis­es­ta tule­vaisu­u­teen. Tuol­laiseen johtopäätök­seen on help­po kenen tahansa tulla. 

    On asi­aa tutkit­tukin. Kir­joitin tästä muu­ta­ma vuosi sit­ten tavanomaisen yhdestä dat­a­pointista yleistävän kolumnin, mut­ta ehkä jotaku­ta kiinnostaa.

  66. Vara­ton omis­taa enem­män kuin 3 mil­jar­dia köy­hin­tä yhteen­sä, kos­ka köy­him­mil­lä 2 mil­jardil­la on net­tovelkaa. Moni näistä on hyväo­sainen opiske­li­ja tai äsken valmistunut.
    https://www.usatoday.com/story/opinion/2017/01/17/inequality-wealth-declining-world-poverty-bjorn-lomborg-column/96647922/

    Eivät tulo­erot ole tärkeitä vaan tulot. Ihmiset pak­enevat tasais­ten tulo­jen maista suurten tulo­ero­jen mai­hin, nuten Yhdys­val­toi­hin. Suomes­sa erot ovat pienem­piä, kos­ka maa­han­muut­topoli­ti­ikkamme on liian tiukkaa. Ruot­sis­sa var­al­lisu­userot ovat paljon suurempia.

    Oxfamin raport­ti on ihan pielessä muutenkin, kos­ka siitä puut­tui­v­at val­tioiden varat.

  67. Anonyy­mi: Ihmiset pak­enevat tasais­ten tulo­jen maista suurten tulo­ero­jen maihin, 

    Joku tekoälyasiantun­ti­ja voisi kehit­tää jonkun word­press-plug­inin, joka tark­istaisi ja estäisi kaikkein pähkähul­luimpi­en type­r­yyk­sien postaamisen. 

    Mis­sä ihmeen rin­nakkaistodel­lisu­udessa on val­ta­va joukkopako pohjo­is­maista Saha­ran eteläpuoliseen Afrikkaan?

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality

  68. N: Ne, jot­ka men­estyvät, ovat sat­tuneet ole­maan oikeaan aikaan oike­as­sa paikassa.

    Jep, esimerkik­si siel­lä kaup­pako­rkeak­oulun pääsykokeissa.

    Kyl­lä joil­lakin sat­tuu käymään hyvä tuuri, ei siitä pääse mihinkään 😉

  69. Tuos­sa siteer­aa­mas­sani Pyöriän & Ojalan tutkimuk­ses­sa todet­ti­in, ettei toteu­tunut työt­tömyys­ris­ki ole kas­vanut, mut­ta työ­markki­nariskin (työt­tömyys­riskin) pelko on. Kysymys ei siis ole pelkästään huonoista aikaisem­mista kokemuksista.

  70. Tun­tuu ole­van moderoin­ti lin­ja val­lan ihmeelli­nen ( joka toki on O. S:n oikeus ja joskus velvollisuus).

    Pitäkää tunkkinne.

    Näköjään omis­tusasun­not ovat board­man oy:n osakkaalle liikaa?

  71. Pekka T.: Vaan mik­si tämä kaik­ki ei normivir­taselle riitä? Mik­si hän halu­aa yhä enem­män tätä samaa, joka ei ole tehnyt hänestä onnellista?

    Tun­tuu siltä, että nykyvir­taselta (ainakin mon­elta heistä) on hukas­sa elämän tarkoitus.

    Niin­pä, mik­si pitää saa­da aina enem­män ja nopeam­min eikä mikään tun­nu riittävän.
    Olen joskus kauhis­tuneena kat­sonut nyky­las­ten joulu­aat­toa, val­ta­va röykkiö paket­te­ja joiden pani­iki­no­mais­es­ta avaamis­es­ta on ilo kaukana ja joista suurim­man osan saa samantien heit­tää roski­in käytön puutteessa.
    Muinais­ten rooma­lais­ten glad­i­aat­tori­tais­te­lut paisui­v­at val­taviksi spek­taakkeleik­si jos­sa ker­ral­la tapet­ti­in kym­meniä ja sato­ja eläim­iä ja ihmisiä yhä uusil­la tavoilla.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole hylän­nyt nim­imerk­iltä Uusi kas­vo tääl­lä yhtän viestiä.

    Huo­masin lähetet­tyäni pur­nausvi­es­ti­ni. Joten pahoitteluni.
    Pidän tunkkini.

    Olen ihmi­nen enkä robot­ti joten virheitä tulee.

    yt Uusi k.

  73. peruseläke: Ei tule liian kallista. Perus­tu­lok­si 60 % medi­aan­i­t­u­losta. Pois asum­is­tu­ki, lap­sil­isä ja päiväkoti­hoidon sub­ven­toin­ti. Estetään pääomien viem­i­nen maas­ta. Annetaan hyvin tien­aavien mam­mo­nan­palvo­jien lähteä, mut­ta per­itään heiltä takaisin se, mitä yhteiskun­ta ehti hei­hin investoida.

    Sin­unkin puhe­limes­sasi on toden­näköis­es­ti laskin. Käytä sitä edes vähäsen.

  74. Liian van­ha:
    Minäkin kuu­lun noi­hin akti­ivisi­in eläkeläisi­ina ja min­un on help­po ymmärtää, mik­si köy­hät eivät ole aktiivisia.

    Kaik­ki vaatii rahaa ja niin­pä tut­tava­pi­iris­sä on paljon hyvätuloisia.Noilla 500 euron perus­päivära­hoil­la ei ole mitään asi­aa näi­hin har­ras­tuk­si­in ja matkoihin

    Tarkoitin ilmaisia har­ras­tuk­sia, kuten onkimista ja pilkkimistä, sien­estys­tä, mar­jas­tus­ta, kir­jas­toa, pyöräi­lyä (työt­tömien pajoil­ta saa käytän­nössä ilmaisia pyöriä) jne. eri­laisia ilmaisia tapah­tu­mia joi­ta on jatkuvasti.

    Monil­la urheiluseu­roil­la on myös jatku­vasti talkoi­ta tai tapah­tu­mien jär­jestämistä, jois­sa saa ilmaiset ruu­at yms. 

    Monia tun­temi­ani heikom­min pär­jääviä ihmisiä tun­tuu yhdis­tävän pas­si­ivi­su­us, saa­mat­to­muus, negati­ivi­nen ajat­telu ja kaiken­lainen luovut­ta­mi­nen jo etukä­teen. Ei rahan puute tai mah­dol­lisuuk­sien puute. Olen kyl­lästynyt puhu­maan ja aut­ta­maan tuol­laisia henkilöitä, kos­ka vuosikausien koke­muk­sel­la he tekevät aina väärin tai jät­tävät tekemät­tä asioi­ta, joi­ta pitäisi tehdä. Eikä kyse ole rahas­ta, vaan asen­teesta ja ajattelutavasta.

    Tietenkään tuo ei pidä kaikki­in, mut­ta on iso joukko ihmisiä, joille ei tun­nu mikään kel­paa­van tai riit­tävän, mut­ta joille taval­laan paras­ta olisi tietyn­laiset yksinker­taiset elämän raamit. Jonkin­lainen yksinker­tainen työ, joka kan­nat­telee itse­tun­toa ja pakot­taa toim­i­maan edes jotenkin.

    Mitä tulee men­estyk­seen, tuuril­la on toki osansa, mut­ta yksi asia on itsekuri, itse­hillintä ja määräti­etoinen työsken­te­ly. Pyörin opiskelu­aikani ja osan työelämästä (mm. yliopis­tossa) vasemmistopiireissä.

    Keskuste­limme paljon jo tuol­loin työelämän vaa­timuk­sista, olin sitä mieltä että töitä täy­tyy ja kan­nat­taa tehdä jatku­vasti enem­män mitä työ­nan­ta­ja peri­aat­teessa vaatii. Ja että työelämä on joka tapauk­ses­sa globaalia kil­pailua. Vasem­mis­to­laiset tut­tuni oli­vat eri mieltä, hei­dän mielestään täy­tyi tehdä vain vält­tämätön eikä aina sitäkään.

    Nuo use­at aka­teemiset vasem­mis­to­laiset tut­tuni ovat nyt työt­tömiä ja komp­paa­vat Li Ander­sso­nia face­bookissa. Itse painan edelleen keskimäärin 8–10h työpäivää, verkos­toidun ja opiske­len jatku­vasti vapaa-ajal­la ja head­hunter­it soit­tel­e­vat mon­ta ker­taa viikossa. 

    Vasem­mis­to­tut­tu­jeni mielip­iteitä lukies­sa tulee aina mieleen, että he ajat­tel­e­vat asioista haitallis­es­ti ja taval­laan väärin, ja he toimi­vat taval­laan väärin, tai aiheut­ta­vat lop­ul­ta itse sen tilanteen jota he kritisoivat.

    Mut­ta ehkä tätä asi­aa on vaikea tai mah­do­ton selit­tää, kun ihmiset ajat­tel­e­vat eri taval­la ja eri näkökulmista.

  75. Hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa län­si­mais­sa on huo­matavasti enem­män vapaaaikaa kuin köy­hem­mis­sä mais­sa jois­sa ei ole viikon­lop­pu vapai­ta, sairaslo­mia, ja jos­sa on pitkät työpäivät, vaikeat työolo­suh­teet. jne. Meil­lä on taat­tu kuukausi­t­u­lo, lomat, hyvät työolo­suh­teet sekä mahdollisuudet. 

    Meil­lä rikkaas­sa maail­mas­sa olisi huo­mat­tavasti parem­mat taloudel­liset, ajal­liset sekä henkiset resurssit tuot­ta­maan onnel­lisu­ut­ta itselle sekä muille, mut­ta sitä ei tehdä. 

    Mei­dän mah­dol­lisu­udet liukenevat lop­ut­tomaan pin­nal­liseen ego­is­mi­in, lop­ut­tomien tyh­mien ego­is­tisien halu­jen täyt­tämiseen. Ongel­ma on ihmi­sis­sä eikä vapaan ajan puut­teessa, eikä todel­lakaan dig­i­taal­isoin­nis­sa tai robot­tien yleistymisessä.

  76. Miten teil­lä on Var­ti­aisen kanssa niin eri käsi­tys tästä työn tule­vaisu­ud­es­ta, vaik­ka halusit tämän vihreisiin?

  77. Sylt­ty: Jep, esimerkik­si siel­lä kaup­pako­rkeak­oulun pääsykokeissa.

    Kyl­lä joil­lakin sat­tuu käymään hyvä tuuri, ei siitä pääse mihinkään 

    Sinne kaup­pako­rkean pääsyko­keeseen ei hakeudu sel­l­ainen ihmi­nen, joka halu­aa sairaan­hoita­jak­si tai luokanopet­ta­jak­si, kos­ka hän halu­aa hoitaa ihmisiä tai opet­taa lap­sia. Kun puhutaan rikas­tu­mis­es­ta, kyl­lä minä lasken tuurik­si myös sen, että sat­tuu ole­maan kiin­nos­tunut sel­l­ais­es­ta amma­tista, jos­sa rikas­tu­mi­nen on mah­dol­lista, sil­lä luokanopet­ta­ja tai sairaan­hoita­ja ei työl­lään rikas­tu, vaik­ka kuin­ka halu­aisi rikastua.

    Aina voi tietysti ihmisiä hakeu­tu­maan sel­l­aiselle alalle, jol­la voi rikas­tua, mut­ta jos kau­palli­nen ala ei satu kiin­nos­ta­maan yhtään, tulok­se­na olisi onneton ihmi­nen, joka ei olisi hyvä siinä työssä, johon hänet on koulutet­tu. Ei sil­lä tavoin rikastu.

    Jos haaveilet luokanopet­ta­jan työstä, voi joko vali­ta toimeen­tu­lon toiveam­ma­tis­sasi (opet­ta­ja) tai huonon men­estyk­sen epämiel­lyt­tävässä amma­tis­sa (kau­palli­nen ala). Jos sen sijaan haaveilet bis­nesuras­ta, voit vali­ta joko hyvän toimeen­tu­lon tai jopa rikas­tu­misen toiveam­ma­tis­sasi tai huonon men­estyk­sen amma­tis­sa, jota et halua (sairaan­hoita­ja).

    Kyl­lä se on yksilön kannal­ta aika lail­la sat­tumaa, kumpaan ryh­mään kuu­lut ja minkä valin­nan pääset tekemään.

  78. Joo joo: Olen joskus kauhis­tuneena kat­sonut nyky­las­ten jouluaattoa..

    Ateis­mi on yksi tapa palvoa jumalaa. Joul­u­lah­jat ovat vain tavaraa, johon ei kan­na­ta investoi­da suuria tunteita.

    Joo joo: Niin­pä, mik­si pitää saa­da aina enem­män ja nopeam­min eikä mikään tun­nu riittävän.

    Tämä on län­si­mais­sa ollut­ta ja men­nyt­tä, nyky­isin valmis­ta­jat joutu­vat entistä enem­män tur­vau­tu­maan suun­nitel­tu­un van­hen­e­miseen saadak­seen tuot­teen­sa kaupaksi.

  79. Asi­as­ta kol­man­teen, Soin­in­vaara ja ‘Liian vanha:n‘ ajan saatossa väitelleet työurien piden­tämis­es­tä ja Liian van­han väite siitä, että ikään­tyneet potk­i­taan pois yksi­tyiseltä ja työl­listyvät vain julkiselle vahvis­te­taan tääl­lä aika hyvin:

    http://www.etk.fi/ikaantyvien-tyourissa-vakavia-ongelmia/

    tässä väit­telyssä Soikkua kyl­lä vietiin

    1. Muis­taak­seni me olimme eri mieltä siitä, työsken­teleekä val­taosa ikään­tyneistä julkisel­la sek­to­ril­la vai ei. Näköjään työsken­telee 40 % eikä valtaosa.
      Siitä olen minäkin kir­joit­tanut, että kan­nus­teet palkata ikään­tynyt työtön ovat niin surkeat, ettei mikään (omis­ta­jalleen) vas­tu­ulli­nen yri­tys ne niin tee. Asi­as­ta kir­joitimme myös Juhana Var­ti­aisen kanssa rapos­tis­sa Lisää matalapalkkatyöyä!

  80. Aika iso­ja lin­jo­ja maalail­laan. Nyky­isyyt­tä ennuste­taan uud­estaan, entä tästä eteenpäin?

    Mullis­tuk­sia, nyky­isi­inkin ver­rat­tuna iso­ja, voi olla vielä luvas­sa. 30–40 vuo­den per­spek­ti­ivil­lä ennuste­taan jo tekoä­lyn kykyenevän mallinta­van ihmi­saiv­ot tai saa­van vas­taa­vat kog­ni­ti­iviset kyvyt. Miten arvo­jär­jestelmä sit­ten rak­en­tuu? Kukaan ei tiedä, mut­ta horisont­ti on pyör­ryt­tävä ja mah­dol­liseu­udet rajattomat.

    Eikä kil­pailue­tu konei­den hyväk­si lopu kog­ni­ti­iviseen ylivoimaisu­u­teen. Tarvit­seeko tekoä­lyy­hteisö esim. kansal­lisu­us­ra­jo­ja, entä raha­jär­jestelmää? Entä ohjaako niiden moti­vaa­tio­ta alkukan­tainen lisään­tymiskäyt­täy­tymi­nen, val­tapyrkimyk­set? Ei ohjaa ja sik­si ne pystynevät teke­maan sys­teemin kannal­ta opti­maalisem­pia päätöksiä.

    Mihin ihmistä enää sit­ten tarvi­taan? Emme­hän kykyne ratkaise­maan edes ilmas­ton­muu­tos­ta tai köy­hyysongel­maa, vaik­ka molem­mat olisi hoidet­tavis­sa yhden vuo­den ase­menoi­hin käyte­ty­il­lä rahoil­la (ja jok­seenkin kaik­ki ovat silti
    sitä mieltä, että ase­varustelu saati sota on huono asia).

  81. Sylt­tyEtenkin perus­tu­lo tör­mää aina siihen, että siitä tulee liian kallis, kos­ka sitä mak­se­taan kaikille ja sil­lä pitäisi kuitenkin pystyä elämään (jos siihe kytketään asum­is­tu­ki, niin ei jär­jestelmä ole enää mikään perus­tu­lo). Ja ei, tämä ei tarkoi­ta että nykyi­nen sys­tee­mi olisi hyvä, vaan lähin­nä en usko siihen, että perus­tu­lo toisi tähän kovinkaan kum­moista paran­nus­ta (mm. poli­it­tis­ten reali­teet­tien takia).

    Kaikil­la mak­set­ta­va perus­tu­lo olisi help­po toteut­taa täysin kus­tan­nus­neu­traal­isti nykyär­jestelmään ver­rat­tuna tuloveroa nos­ta­mal­la. Mitään eroa tämä ei tek­isi jo valmi­ik­si työssäole­vien kan­nus­timi­in tehdä työtä tai hei­dän tuloi­hin­sa, sil­lä tuo lisävero mak­set­taisi­in kuitenkin takaisin perus­tu­lon muo­dos­sa. Kan­nustin­loukut se sen sijaan pois­taisi, sil­lä toisin kuin nyky­istä työt­tömyys­tur­vaa, perus­tu­loa ei menet­täisi töitä hankkiessa.

  82. Sylt­ty: Jep, esimerkik­si siel­lä kaup­pako­rkeak­oulun pääsykokeissa.

    Kyl­lä joil­lakin sat­tuu käymään hyvä tuuri, ei siitä pääse mihinkään 

    Men­estymi­nen ei riipu enää koulu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suhteil­la pääsee vihreälle oksalle.

    Kaup­pati­eteil­i­jöitäkin on jo työttömänä,n 3500, joten ei mah­do­ton­ta määrää mut­ta työt­tömiäkin alkaa olla

    Nykyään koroste­taan verkos­to­jen merk­i­tys­tä eli työ­paikko­ja jae­taan suhteil­la, ei siinä tuot­tavu­udel­la ole merk­i­tys­tä samas­sa laa­ju­udessa kuin annetaan uskoa

    Niin­pä todel­la hyväkin syr­jäy­tyy, jos ne tärkeät suh­teet puuttuvat.

    Ja se on ymmär­ret­tävää, tut­tu on paljon helpom­pi palkata kuin parem­pi tuntematon

    Ja toisaal­ta, elämässä syn­tyy palvelu­velkaa ja mon­esti palkkaami­nen on belan mak­sua eikä aitoa valintaa

    Ja on eri asia men­estyä työelämässä, jos pääsee aloit­ta­maan jonkun suuren johta­jan alaise­na. Alim­mal­ta por­taal­ta aloit­tavavl­la eten­e­m­i­nen voi kestää koko työuran

    Eli nepo­tis­mi on voimis­saan kun johta­japaikko­ja jaetaan

  83. N: os haaveilet luokanopet­ta­jan työstä, voi joko vali­ta toimeen­tu­lon toiveam­ma­tis­sasi (opet­ta­ja) tai huonon men­estyk­sen epämiel­lyt­tävässä amma­tis­sa (kau­palli­nen ala). Jos sen sijaan haaveilet bis­nesuras­ta, voit vali­ta joko hyvän toimeen­tu­lon tai jopa rikas­tu­misen toiveam­ma­tis­sasi tai huonon men­estyk­sen amma­tis­sa, jota et halua (sairaan­hoita­ja).

    Kyl­lä se on yksilön kannal­ta aika lail­la sat­tumaa, kumpaan ryh­mään kuu­lut ja minkä valin­nan pääset tekemään.

    On harv­inaista että ihmisiä kiin­nos­taa vain yksi asia. Esimerkik­si kun mietin jatko-opin­to­ja, min­ua kiin­nos­ti eniten his­to­ria. Alal­la ei kuitenkaan oikein työl­listy, niin val­itsin sen takia tekni­ikan, vaik­ka kokeilin hie­man talout­takin (se ei kiinnostanut). 

    Ihmiset voivat omil­la valin­noil­laan hyvin pitkälti vaikut­taa siihen, onko edes mah­dol­lista päästä vihreälle oksalle vai ei. Jos oma unel­ma-ammat­ti tarkoit­taa virkamiesuraa niin sit­ten ei rikas­tu edes hyväl­lä tuurilla.

    Omat val­in­tani:
    opiskele­maan ei kiinos­tavin­ta alaa, vaan toisek­si kiin­nos­tavin­ta (työl­listymisen takia).
    Yhdessä vai­heessa ural­lani tuli vas­taan val­in­ta: oma yri­tys taik­ka siten palkkatyö + asun­to­laina. Val­itsin oman yri­tyk­sen, vaik­ka jatko oli paljon epä­varmem­pi. Nyt rahalli­nen tilanne on hyvä, vaikken ole pässyt rikas­tu­maan. Jos halu­aisin rikas­tua, voisin tehdä paljon nyky­istä enem­män töitä. Sit­ten saisin ostet­tua sen hienon urheiluaton.

    En jak­sa. Tämä on täysin tietoinen val­in­ta. En halua käyt­tää elämääni töis­sä. Jos joku halu­aa, niin ymmär­rän sen ja siitä hänelle kuu­luu palk­in­to + on ihan älytön­tä väit­tää, että vauras­tu­mi­nen joh­tu­isi täl­löin pääosin tuurista. Onhan se ihan selvää ettei meistä kukaan ole tääl­lä, ellei olisi ollut hyvä tuuri (ainakin hedelmöi­tyk­sessä + kuten Tom­mi JU mainit­si, on syn­tynyt Suomeen eikä Etiopiaan).

    Se on kova val­in­ta (rikas­tu­misen tavoit­telem­i­nen täysil­lä) ja siitä joutuu mielestäni mak­samaan hyvin kalli­in hin­nan. Sik­si itse val­it­sen toisin.

    Suurim­mak­si osak­si men­estymi­nen vaatii paljon työtä ja val­in­to­ja. Niille jot­ka eivät men­esty, kaik­ki näit­tää tietenkin puh­taal­ta tuuripeliltä, mut­ta tämä mielipi­de heille suotakoon. 

    Ja lopuk­si voidaan tode­ta, että kun Patrick Laine tekee maalin, sekin on pääosin tuuria, kos­ka maali­vah­tien tor­jun­tapros­en­tit tup­paa­vat ole­maan yli 90. Maalia ei saa aikaisek­si, ellei ole hyvä säkä.

    Liian van­ha
    Men­estymi­nen ei riipu enää koulu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suhteil­la pääsee vihreälle oksalle.

    Roskaa. Min­ul­la ei ole koskaan ollut mitään mui­ta suhtei­ta kuin ne, jot­ka olen itse työelmässä rakentanut.

    Nykyään koroste­taan verkos­to­jen merk­i­tys­tä eli työ­paikko­ja jae­taan suhteilla,

    Olet ymmärtänyt tämän asian ihan väärin. Verkos­tot tarkoit­ta­vat sitä, että henkilö tun­netaan ja hänen kykyn­sä ja taiton­sa ovat muiden tiedos­sa. Niin­pä hän pääse helpom­min tehtävi­in jois­sa tarvi­taan täl­laisia taitoja.

    Kun me palkkaamme aikaises­ta tutun työn­tek­i­jän, hän on saanut töitä “suhteil­la”. Juuri palkkasimme mei­dän entisen (pätevän) työn­tek­i­jämme takaisin, hän oli ollut töis­sä muual­la muu­ta­man vuo­den. Tämän selvem­pää suhteil­la saat­ua työtä ei olekaan.

    Ja toisaal­ta, elämässä syn­tyy palvelu­velkaa ja mon­esti palkkaami­nen on belan mak­sua eikä aitoa valintaa

    Ihan täyt­tä roskaa. Ensin­näkin har­vas­sa ovat ne ihmiset, jot­ka pää­sevät palkkaile­maan toisi­aan vuorotellen parem­mille paikoille. Toisek­si, työkavere­i­ta on help­po palkata, kos­ka jokainen tun­tee hei­dän kykynsä.

  84. Tapio: Tutkimuk­ses­sa mm. tode­taan, ettei prekari­aatin osu­us vuodes­ta 1984 vuo­teen 2013 ole merkit­tävästi kas­vanut. Sen sijaan prekari­aatin koke­ma epä­var­muus ja toiv­ot­to­muus on kas­vanut oleellisesti. 

    Onko osu­udel­la merk­i­tys­tä, jos prekari­aat­tis­sa ole­vat joutu­vat vaikka­pa työt­tömik­si tai huo­maa­vat etteivät halutes­saan saa ns. kun­nol­lista työ­paikkaa. Minus­ta juuri tuol­lainen kas­vat­taa toiv­ot­to­muu­den tun­net­ta. Moni var­maan toivoo tilanteen­sa ole­van väli­aikainen, vaik­ka kat­soisikin sen juuri sil­lä het­kel­lä vas­taa­van toiveitansa.

    Epä­var­muu­den tun­teeseen taas vaikut­taa esimerkik­si työ­paikan­sisäi­nen ilmapi­iri, jota ei var­maankaan ole samas­sa yhtey­dessä mitat­tu. Ja jatku­va yleinen työt­tömyys vaikut­taa kyl­lä epä­suo­rasti koet­tuun epä­var­muu­den tun­teeseen prekari­aat­ti­työ­paikas­sakin, kos­ka raha ei kier­rä sin­nekään, jos se ei yleis­es­ti kier­rä taloudessa.

    Liian van­ha: Men­estymi­nen ei riipu enää koulu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suhteil­la pääsee vihreälle oksalle. 

    Eli on tuurista kiinni.

    spot­tu: Ateis­mi on yksi tapa palvoa jumalaa. 

    ?

    spot­tu: Tämä on län­si­mais­sa ollut­ta ja men­nyt­tä, nyky­isin valmis­ta­jat joutu­vat entistä enem­män tur­vau­tu­maan suun­nitel­tu­un van­hen­e­miseen saadak­seen tuot­teen­sa kaupaksi. 

    Kuinkako­han paljon tuol­lainen toim­inta on osa yhteis­maan ongel­maa eli köy­hdyt­tää yhteiskun­taa. Tuol­laiseen kulu­vat resurssithan voitaisi­in kohdis­taa mui­hin, hyödyl­lisem­pi­in asioihin.

    TL: Mitä tulee men­estyk­seen, tuuril­la on toki osansa, mut­ta yksi asia on itsekuri, itse­hillintä ja määräti­etoinen työskentely. 

    Kuin­ka suuri osa noista omi­naisuuk­sista (tai siitä, minkä päälle ne rak­en­tu­vat) on mielestäsi perit­tyä? Entä opit­tua tai opetettua?

  85. Jostain syys­tä maas­sa on run­saasti ruotsinkielistä kaup­pako­rkeaope­tus­ta. Taitaa olla peräti kolmes­sa yksikössä palvele­mas­sa n. 300000 hen­gen yhteisöä. Teo­ri­ani on, että kyseiset oppi­laitok­set ovat nimeno­maan suhtei­den solmimista varten ja itse oppimi­nen ja ope­tus on toisarvoista.

  86. N:
    Tuuri ei tarkoi­ta vain sitä, että ei joudu onnet­to­muu­teen. Tuuri­in kuu­luu mm. hyvät geen­it, hyvä koti, luon­tainen kiin­nos­tus päästä sel­l­aiselle alal­la, jol­la voi ansai­ta hyvin ja vaikka­pa se, että on juuri se onnekas, joka sai sen hyvän työ­paikan, eikä sitä vienyt se toinen hak­i­ja, joka on suun­nilleen yhtä hyvä. 

    Näis­sä ei ole kyse pelkästään omas­ta valin­nas­ta, vaan myös kiin­nos­tuk­ses­ta. Ahk­era ja työteliäs luki­o­lainen ei voi käytän­nössä mitenkään saa­da “merkit­tävästi yli suo­ma­laista medi­aa­ni­palkkaa”, jos kyvyt ja kiin­nos­tus pistävät hakeu­tu­maan luokanopet­ta­jak­si. Jos sen sijaan sat­tuu haaveile­maan lakimiehen uras­ta hyvän palkan takia, saat­taa hyvinkin varsin nuore­na saa­da hyvät tulot, etenkin jos osaa vali­ta sel­l­aisen erikoisalan, jol­la liikku­vat suuret rahat.

    Geene­jään kukaan ei voi vali­ta, mut­ta sen jäl­keen on paljon, mihin oma­l­la toimin­nal­laan ja valin­noil­laan voi vaikut­taa. Itse menin lukion läpi niin, että suljin mah­dol­lisim­man vähän jatkok­oulu­tu­s­paikko­ja pois ainevalin­noil­lani. Sen seu­rauk­se­na jouduin rehkimään enem­män lukies­sani pitkää matikkaa, pitkää fysi­ikkaa ja pitkää kemi­aa kuin esimerkik­si kuusi musi­ikin kurssia käynyt pikku­vel­jeni, mut­ta vasti­neek­si oli mah­dol­lisu­us hakea tekniseen koulu­tuk­seen, mitä hänel­lä ei ollut. Geeneil­lä on turha perustel­la tuo­ta ratkaisua.

    Sylt­ty jo asi­as­ta kir­joit­tikin, mut­ta san­ot­takoon vielä: kun keskustelemme rikas­tu­mis­es­ta, on outoa ottaa argu­men­tik­si rikas­tu­misen sat­tuman­varaisu­udelle ja yksilöstä riip­pumat­to­muudelle se, että ihmiset, jot­ka eivät ole kiin­nos­tunei­ta rikas­tu­mis­es­ta, eivät rikas­tu. Eikö se pikem­minkin vahvista min­un näkökan­taani, että ihmisen tekemil­lä valin­noil­la ja tekemisil­lä on merkitystä?

    Minä olin kiin­nos­tunut use­asta alas­ta, kuten epäilemät­tä suurin osa muis­takin luki­o­lai­sista. Omaan jatkok­oulu­tu­s­paikkaani vaikut­ti kuitenkin tietoisu­us siitä, että se voisi ava­ta tiet kiitet­tävi­in ansioi­hin. En oikein löy­dä sym­pa­ti­aa niitä kohtaan, jot­ka halu­aisi­vat (anteek­si anglis­mi) pitää kakun ja syödä sen kanssa. Tun­tuu siltä, että sil­loin annetaan oma­lle toimin­nalle selkeä agenssi: itse on pystynyt tekemään ratkaisun aset­taa esimerkik­si kiin­nos­tus ansiopo­ten­ti­aalin edelle samal­la kuitenkin riistäen tämä agenssi niiltä, jot­ka lait­ta­vat ansiopo­ten­ti­aalin edelle ja tode­ten, että hei­dän tapauk­ses­sa kyse on tuurista ja häikäilemät­tömyy­destä. Lop­putu­lok­sen ollessa itse kunkin ratkaisu­jen näkökul­mas­ta johdon­mukainen: kukin ryh­mä on toteut­tanut pri­or­i­teet­te­jaan järjestyk­sessä, valite­taankin, kun rikkaudet menivätkin muille.

    N:

    Sään­tö­jen rikkomis­es­ta rohke­nen olla eri mieltä. Kaik­ki rikko­vat sään­töjä vähin­tään vahin­gos­sa ja pitkälti kyse on vain siitä, mihin pistää rajan. Min­ul­la raja on varsin korkeal­la eli en tahal­lani riko sään­töjä ja epä­selvis­sä tilanteis­sa pyrin toim­i­maan sään­tö­jen hen­gen mukaan.

    Esimerkke­jä on hel­poin­ta löytää liiken­teestä. Minä en esimerkik­si kävele päin punaista tarkoituk­sel­la. Jos ajaisin autol­la, pysähty­isin keltaisi­in val­oi­hin, jos se on mah­dol­lista. Pysäköisin vain lail­lisi­in paikkoi­hin, enkä siis koskaan jalka­käytävälle. Ajaisin nopeusra­joi­tusten mukaan (GPS:llä mitat­tuna). Moni tun­te­mani ihmi­nen rikkoo noi­ta kaikkia. Jos mitään voi päätel­lä auton merk­istä, esimerkik­si päiväkodin por­tilla nimeno­maan hyvä­tu­loisim­mat ovat niitä, jot­ka esimerkik­si kur­vaa­vat autol­la puis­toon käve­lytielle mah­dol­lisim­man lähelle päiväkodin port­tia sen sijaan, että jät­täi­sivät auton kadun var­teen lail­liselle paikalle.

    Tässä olemme näköjään hen­gen­heimo­laisia: nopeusmit­tari­ni on kiltisti nopeusra­joituk­sen mukainen ja muutenkin pidän autoa ajaes­sa tiukasti sään­nöistä kiin­ni. Tun­nus­tan kuitenkin kävelleen joskus punaisia päin, joten siinä mielessä olit ihan oike­as­sa. En kuitenkaan ajatel­lut niitä sään­töjä puhues­sani siitä, etten niitä riko, vaan enem­mänkin näitä koulu­tuk­seen ja ammat­ti­in selkeäm­min liit­tyviä sään­töjä, joiden rikkomis­es­ta jotkut ajat­tel­e­vat ole­van hyö­tyä (ainakin sinä vaiku­tat niin ajat­tel­e­van). Muis­tan olleeni tietokonelu­okas­sa vään­tämässä har­joituk­sia kurssille, kun sinne tuli pari opiske­li­jaa rien­noista lataa­maan oman kil­tansa sivuil­ta malli­vas­tauk­set, jot­ka sit­ten palaut­ti­vat omi­naan ja oli­vat var­tis­sa ulos luokas­ta. Minä jatkoin puur­tamista ja en rikkonut näitä sääntöjä.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Muis­taak­seni me olimme eri mieltä siitä, työsken­teleekä val­taosa ikään­tyneistä julkisel­la sek­to­ril­la vai ei. Näköjään työsken­telee 40 % eikä valtaosa.
    Siitä olen minäkin kir­joit­tanut, että kan­nus­teet palkata ikään­tynyt työtön ovat niin surkeat, ettei mikään (omis­ta­jalleen) vas­tu­ulli­nen yri­tys ne niin tee. Asi­as­ta kir­joitimme myös Juhana Var­ti­aisen kanssa rapos­tis­sa Lisää matalapalkkatyöyä!

    No toiv­ot­tavasti asialle tehdään jotain. Tuo ikära­sis­mi nos­taa vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia mon­elle tieteen alalle.

  88. Ja taas aiheeseen:
    http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/googlen-teknologiapomo-tietokone-saavuttaa-ihmisalyn-vuonna-2029–6634553
    https://medium.freecodecamp.com/bill-gates-and-elon-musk-just-warned-us-about-the-one-thing-politicians-are-too-scared-to-talk-8db9815fd398

    Kyl­lä se alkaa näyt­tämään siltä, että hortono­mi­at, joogat, fit­ne­sit ja vas­taa­vat on tule­vaisu­u­den alo­ja. Työt ovat robot­tien omia. Mik­si edes puur­taa, jos robot­it vievät joka tapauk­ses­sa työt?

    Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista tietää, mitä keskustelu­ja sul­jet­tu­jen ovien takana käy­dään Tun­tuu, että kaik­ki muut pait­si poli­itikot puhu­vat mas­satyöt­tömyy­destä. Ei kai poli­itkot ole sen­tään niin tyhmiä.

  89. anonyy­mi: Onko osu­udel­la merk­i­tys­tä, jos prekari­aat­tis­sa ole­vat joutu­vat vaikka­pa työt­tömik­si tai huo­maa­vat etteivät halutes­saan saa ns. kun­nol­lista työ­paikkaa. Minus­ta juuri tuol­lainen kas­vat­taa toiv­ot­to­muu­den tun­net­ta. Moni var­maan toivoo tilanteen­sa ole­van väli­aikainen, vaik­ka kat­soisikin sen juuri sil­lä het­kel­lä vas­taa­van toiveitansa.

    Epä­var­muu­den tun­teeseen taas vaikut­taa esimerkik­si työ­paikan­sisäi­nen ilmapi­iri, jota ei var­maankaan ole samas­sa yhtey­dessä mitat­tu. Ja jatku­va yleinen työt­tömyys vaikut­taa kyl­lä epä­suo­rasti koet­tuun epä­var­muu­den tun­teeseen prekari­aat­ti­työ­paikas­sakin, kos­ka raha ei kier­rä sin­nekään, jos se ei yleis­es­ti kier­rä taloudessa.

    Kan­nat­taa lukaista tutkimus­pa­peri ja varsinkin tutkimuk­sen kvan­ti­tati­iviset tulokset.

    Tutkimus ei vahvista sitä yleistä käsi­tys­tä, että työn­tek­i­jän ase­ma on kaut­taal­taan kur­jis­tunut. Ihmiset esimerkik­si voivat nyt vaikut­taa työhön­sä ja kehit­tää itseään enem­män kuin ennen. Työ­paikko­jen ilmapi­iris­sä ei näytä tapah­tuneen sys­temaat­tista muutosta. 

    Vaikeaa on ollut ennenkin mata­la­suh­dan­teis­sa ja vähän helpom­paa korkea­suh­dan­teis­sa. Toteu­tunut työt­tömyys ja arviot omista työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sista ovat vai­hdelleet suh­dan­tei­den mukaan, mut­tei niis­sä ole selvää trendiä. Sen sijaan työ­markki­nariskin (työt­tömyy­den, han­kalan työl­listymisen) pelko on kas­vanut trendinomaisesti.

    Prekari­aat­ti­in luokitel­lut koki­vat asi­at mui­ta negati­ivisem­min, mut­ta tutkimuk­ses­ta ei suo­raan ilmene, onko tässä tapah­tunut tutkimus­jak­son aikana sys­temaat­tista muutosta.

    No, tutkimuk­sen tuor­ein aineis­to on vuodelta 2013. Nyt eletään vuot­ta 2017.

    1. Eopåä­var­mat työ­suh­teet eivät ole ehkä yleistyneet vaan vai­h­ta­neet kohdet­ta. Aiem­pi­in tilas­toi­hin vbaikut­ti suuresti se, että esimerkik­si satamis­sa työ­suh­teet oli­vat yhden päivän mit­taisia — tosin työn saami­nen päivit­täin oli melko todennäköistä.

  90. Liian van­ha: Men­estymi­nen ei riipu enää koulu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suhteil­la pääsee vihreälle oksalle.

    Kaup­pati­eteil­i­jöitäkin on jo työttömänä,n 3500, joten ei mah­do­ton­ta määrää mut­ta työt­tömiäkin alkaa olla

    Nykyään koroste­taan verkos­to­jen merk­i­tys­tä eli työ­paikko­ja jae­taan suhteil­la, ei siinä tuot­tavu­udel­la ole merk­i­tys­tä samas­sa laa­ju­udessa kuin annetaan uskoa

    Niin­pä todel­la hyväkin syr­jäy­tyy, jos ne tärkeät suh­teet puuttuvat.

    Ja se on ymmär­ret­tävää, tut­tu on paljon helpom­pi palkata kuin parem­pi tuntematon

    Ja toisaal­ta, elämässä syn­tyy palvelu­velkaa ja mon­esti palkkaami­nen on belan mak­sua eikä aitoa valintaa

    Ja on eri asia men­estyä työelämässä, jos pääsee aloit­ta­maan jonkun suuren johta­jan alaise­na. Alim­mal­ta por­taal­ta aloit­tavavl­la eten­e­m­i­nen voi kestää koko työuran

    Eli nepo­tis­mi on voimis­saan kun johta­japaikko­ja jaetaan

    Työl­listymi­nen riip­puu oikeas­t­aan ulkonäöstä ja luon­teesta. Luonne taas arvoidaan ulkonäön perus­teel­la tutkimusten ja arkielämän koke­musten muaan. Tilanne voimis­tuu dig­i­tal­isaa­tion kehit­tyessä. Jos ver­taamme rumaa henkilöä huonos­ta kodista henkilöön jol­la on esteti­ik­ka kun­nos­sa ja jol­la on hyvä kasvuym­päristö, on kuin ver­taisi yötä ja päivää.

    Suomes­sa on tosi­aan tuhan­sia työt­tömiä kaup­pati­eteil­i­jöitä, mut­ta toisaal­ta Youtubessa on Suomes­takin esimerkke­jä hen­klöistä, jot­ka ovat työl­listyneet markki­noin­nin alalle vain videoiden­sa avul­la. Jos esteti­ik­ka ja luonne on kun­nos­sa, näil­lä ohit­taa koulute­tutkin hakijat.

  91. Mihin perus­tuu se väite, että aina syn­tyy uusia työ­paikko­ja uusille aloille? Usko­muk­seenko, että kun niin on tähänkin asti käynyt?

    Siis onko kyseessä uskomus?

    Roboti­ikan mah­dol­lisuuk­sia on liioitel­tu ja vähätelty.

    3D-tulostus on viemässä teknolo­gian kehi­tyk­sen ihan uuteen ulottuvuuteen.

    Se voi olla hyvinkin lähi­t­ule­vaisu­udessa, ettei enää esimerkik­si auton hin­nas­sa ole muu­ta suur­ta kus­tan­nustek­i­jää vero­jen lisäk­si kuin raa­ka-aineet ja valmis­tuk­ses­sa tarvit­ta­va sähköen­er­gia. Käytän­nössä tuot­tei­den kus­tan­nus­rakenne muut­tuu täysin.

    Vaa­ti­vampiakin tuot­tei­ta voi koh­ta valmis­taa kotona.

  92. Osmo Soin­in­vaara: […] työsken­teleekä val­taosa ikään­tyneistä julkisel­la sek­to­ril­la vai ei. Näköjään työsken­telee 40 % eikä valtaosa.

    Jos julkisel­la sek­to­ril­la työsken­telee kokon­aisuute­na noin 20 %, tuo voi olla esim. eläkkei­den kannal­ta ongel­mallista. Vielä jos Sote-ratkaisun myötä julkiselta puolelta siir­tyy työ­paikko­ja yksi­tyiselle puolelle, eläkey­htiöi­den keskinäi­nen vas­tu­ullisu­us pitää pan­na käytäntöön…

  93. Anony­mous:
    Jostain syys­tä maas­sa on run­saasti ruotsinkielistä kaup­pako­rkeaope­tus­ta. Taitaa olla peräti kolmes­sa yksikössä palvele­mas­sa n. 300000 hen­gen yhteisöä. Teo­ri­ani on, että kyseiset oppi­laitok­set ovat nimeno­maan suhtei­den solmimista varten ja itse oppimi­nen ja ope­tus on toisarvoista.

    Ensim­mäisenä tulisi kyl­lä mieleen, että niis­sä ehkä opete­taan jotain sem­moista, jos­sa ruotsinkielisil­lä on paljon per­in­teitä ja siten foku­soi­tu­mis­es­ta rop­pakau­pal­la hyö­tyjä. Ja tästäpä tulee mieleen raha ja siihen liit­tyvät palvelut.

  94. anonyy­mi: Kuinkako­han paljon tuol­lainen toim­inta on osa yhteis­maan ongel­maa eli köy­hdyt­tää yhteiskun­taa. Tuol­laiseen kulu­vat resurssithan voitaisi­in kohdis­taa mui­hin, hyödyl­lisem­pi­in asioihin.

    Kysymys on siitä miten hyö­tyä mitataan, ja kenelle val­i­tun tuotepoli­ti­ikan tuot­ta­ma lisäar­vo kanavoituu. Kulut­ta­ja ei vält­tämät­tä tee sen “hyödyl­lisem­piä” val­in­to­ja kuin yri­tyk­sen omistajat. 

    Toisaal­ta, koke­mus­peräis­es­ti suun­nitel­mat­alouden sovelt­a­mi­nen resurssien allokoin­ti­in ei ole hyvä idea sekään. 

    Yksi paljon medi­ahuomio­ta saanut ratkaisu resurssien “oikeu­den­mukaisem­paan” jakamiseen on lib­er­aa­likom­mu­nis­mi, eli ensin eri­laisil­la kikkavi­itosil­la (kuten nyt vaik­ka suun­nitel­tu van­hen­e­m­i­nen) saadaan pääo­ma kasaan­tu­maan, jon­ka jäl­keen muo­doste­taan sym­bioosi ympäröivän yhteiskun­nan kanssa ja vapaae­htois­es­ti rahoite­taan han­kkei­ta jot­ka per­in­teis­es­ti ovat kuu­luneet val­ti­olle. Kyse on siis suuren mit­takaa­van hyvän­tekeväisyysy­hteiskun­nas­ta hyv­in­voin­ti­val­tion sijaan. Köy­himpi­en ase­ma para­nee noinkin, tosin keskilu­ok­ka on tyytymätöntä.

    Ehkä tässä kohtaa val­tion roolin pitäisi olla asym­metrisen infor­maa­tion pois­to lain­säädän­nön avul­la, esimerkik­si siten että suun­nitel­lun ja ennuste­tun elinkaaren pitu­us pitää esit­tää näkyvästi tuot­teen pakkauk­ses­sa ja muus­sa tuote­in­for­maa­tios­sa. Vähän sama asia kuin “Tupakoin­ti tap­paa” tupak­ka-askin kyl­jessä. Mon­elle saat­taa esimerkik­si tul­la yllä­tyk­senä että tänään oste­tun äly­puhe­li­men päiv­i­tyk­set lakkaa­vat jo 2018, jon­ka jäl­keen laite pikkuhil­jaa mätänee, tai että telkun jäähdy­tyslevyn viereen kuiv­u­maan asen­netut vaikeasti vai­hdet­ta­vat pin­tali­itoskon­den­saat­torit ovat entisiä jo muu­ta­mas­sa vuodessa, ja ihan tarkoituksella.

    Roboti­ikan lask­ies­sa valmis­tuskus­tan­nuk­sia, suun­nitel­lus­ta van­hen­e­mis­es­ta on tulos­sa täysin keskeinen tuot­tavu­ustyökalu, ja mitä asym­metrisem­paa kaup­paan liit­tyvä infor­maa­tio on, sitä parem­pi myyjälle.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Eopåä­var­mat työ­suh­teet eivät ole ehkä yleistyneet vaan vai­h­ta­neet kohdet­ta. Aiem­pi­in tilas­toi­hin vbaikut­ti suuresti se, että esimerkik­si satamis­sa työ­suh­teet oli­vat yhden päivän mit­taisia – tosin työn saami­nen päivit­täin oli melko todennäköistä.

    Pätkätöi­den määrä ei ole juuri lisään­tynyt ja pätkätöitä tar­joaa edelleen eniten julkinen 

    Osa-aikatyö on lisään­tynyt hie­man ja sitä tkee n 11–16 %.Eri lähteis­sä on eri luku­ja, mut­ta mitään merkit­tävää kasvua ei ole tapah­tunut 20 vuodessa

    Vuokratyötä tekee n 1 % työl­li­sistä eli marginaalijuttu

    Työ­suh­teen keskip­itu­uskin on kas­vanut 5 vuode­sa 8 vuoteen 

    Eli mitään indikaat­tori ei osoi­ta epä­var­muu­den lisääntyneen

    Ain­oa mikä on lisään­tynyt on työ­vaoiman tar­jion­ta ja niin­pä meil­lä onkin nyt 500000 työtön­tä, joi­ta pyritään kiusaa­maan kaikin keinoin.

    Heistä on tehty parem­man väen sylkykuppeja

  96. anonyy­mi: Kuinkako­han paljon tuol­lainen toim­inta on osa yhteis­maan ongel­maa eli köy­hdyt­tää yhteiskun­taa. Tuol­laiseen kulu­vat resurssithan voitaisi­in kohdis­taa mui­hin, hyödyl­lisem­pi­in asioihin.

    Jos yhteis­maan ongelmista ale­taan puhu­maan, niin suurin niistä kaik­ista­han on imma­te­ri­aalioikeudet. Niis­sähän logi­ik­ka on seu­raa­va: kun teknologi­nen keksin­tö tai kult­tuurin tuote (eloku­va, peli, tms.) on ker­ran tehty, sen jatkokäyt­tö ja hyö­dyn­tämi­nen vaik­ka kuin­ka laa­jan yleisön kesken on peri­aat­teessa ilmaista, kos­ka uuden kopi­on valmis­t­a­mi­nen tai idean jatkokäyt­tö ei tuo mitään lisä­mak­su­ja. Tämä on kuitenkin estet­ty tek­i­jänoikeuk­sil­la (kult­tuurin tapauk­ses­sa) tai paten­teil­la (keksin­tö­jen tapauk­ses­sa) sil­lä ajatuk­sel­la että jos kaik­ki pysty­i­sivät jatko­hyö­dyn­tämään ideaa ilmaisek­si, kukaan ei mak­saisi sen alku­peräis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja sitä ei voitaisi tuot­taa alunperinkään.

    Sinän­sä tämä logi­ik­ka pelaa, mut­ta siinä on vain se val­ta­va hait­ta­puoli, että se nos­taa peri­aat­teessa ilmaisen tuot­teen hin­nan johonkin miel­val­taiseen, alku­peräisen tek­i­jän määrit­telemään luku­un ja siten keinotekois­es­ti rajoit­taa koko ihmiskun­nan ideas­ta tai kult­tuu­rituot­teesta saa­maa hyötyä.

    Jos vähän het­ken pohtii esimerkik­si miten minkä hyvän­sä korkean teknolo­gian tuot­teen tai vaikka­pa pop­u­laarivi­ih­teen hin­ta muo­dos­tuu, tulee hel­posti johtopäätök­seen että imma­te­ri­aalioikeusjär­jestelmän lopet­ta­mi­nen ja vai­h­toe­htois­t­en rahoi­tus­menetelmien kehit­tämi­nen on ongel­ma jon­ka ratkaisem­i­nen rikas­tut­taisi koko maail­maa val­tavasti. Tämä rikas­tut­ta­mi­nen tulisi nimeno­maan siitä että viih­teen supertähdet ja Bill Gate­sit eivät enää tien­aisi tek­i­jänoikeusmonopoleil­laan mil­jarde­ja, vaan joitain paljon kohtu­ullisem­pia sum­mia jot­ka oli­si­vat lähempänä sitä min­im­i­hin­taa mil­lä kyseiset ihmiset ovat valmi­ita tekemään työtään.

  97. Jor­ma Nordlin:
    Mihin perus­tuu se väite, että aina syn­tyy uusia työ­paikko­ja uusille aloille? Usko­muk­seenko, että kun niin on tähänkin asti käynyt?

    Siis onko kyseessä uskomus?

    Roboti­ikan mah­dol­lisuuk­sia on liioitel­tu ja vähätelty.

    3D-tulostus on viemässä teknolo­gian kehi­tyk­sen ihan uuteen ulottuvuuteen.

    Se voi olla hyvinkin lähi­t­ule­vaisu­udessa, ettei enää esimerkik­si auton hin­nas­sa ole muu­ta suur­ta kus­tan­nustek­i­jää vero­jen lisäk­si kuin raa­ka-aineet ja valmis­tuk­ses­sa tarvit­ta­va sähköen­er­gia. Käytän­nössä tuot­tei­den kus­tan­nus­rakenne muut­tuu täysin.

    Vaa­ti­vampiakin tuot­tei­ta voi koh­ta valmis­taa kotona.

    En minä halua olla tee-se-itse tolvana vaan naut­tia laadus­ta esimerkik­si ipho­nen ja mac­bookin muodossa.

    Samoin en lai­ta ruokaa vasn käyn rav­in­to­las­sa, kos­ka he osaa­vat ja minä en. Eikä min­ua kiin­nos­ta opiskel­la ala carte ate­ri­oiden kokkausta.

    3D tulostus on tuotan­tomenetelmä, jol­la moni tuotan­to tehos­tuu, mut­ta ei sil­lä meistä kaik­ista tehdä tee-se-itse tolvanoita.

  98. spot­tu:
    Roboti­ikan lask­ies­sa valmis­tuskus­tan­nuk­sia, suun­nitel­lus­ta van­hen­e­mis­es­ta on tulos­sa täysin keskeinen tuot­tavu­ustyökalu, ja mitä asym­metrisem­paa kaup­paan liit­tyvä infor­maa­tio on, sitä parem­pi myyjälle.

    EU on kehit­tämässä vaa­timuk­sia konei­den ja lait­tei­dn kor­jat­tavu­u­teen ja kestävyyteen.
    http://yle.fi/uutiset/3–9289303

  99. vesak:
    Aika iso­ja lin­jo­ja maalail­laan. Nyky­isyyt­tä ennuste­taan uud­estaan, entä tästä eteenpäin?

    Mullis­tuk­sia, nyky­isi­inkin ver­rat­tuna iso­ja, voi olla vielä luvas­sa. 30–40 vuo­den per­spek­ti­ivil­lä ennuste­taan jo tekoä­lyn kykyenevän mallinta­van ihmi­saiv­ot tai saa­van vas­taa­vat kog­ni­ti­iviset kyvyt. Miten arvo­jär­jestelmä sit­ten rak­en­tuu? Kukaan ei tiedä, mut­ta horisont­ti on pyör­ryt­tävä ja mah­dol­liseu­udet rajattomat.

    Turha toi­vo, tekoä­ly ei koskaan pysty tuo­hon. Tuol­loin korkein­taan ymmär­retään, että tietoisu­us ei ole aivo­jen emer­gent­ti ominaisuus.

  100. Komp­paan kaikkia, jot­ka epäilevät työelämän absolu­ut­tista huonon­tu­mista men­neestä. Taitaa olla vain niin, että ihmiset pelkävät nykyään enem­män, vaik­ka työ­suhteis­sa sinän­sä ei ole tapah­tunut muutosta. 

    Esimerkik­si aikaisem­paan ver­rat­tuna han­kalat työa­jatkin ovat vähen­tyneet, kos­ka vuorotyötä ei enää tehdä sil­lä valmis­tavaa likuhi­h­natyötä on niin paljon kadon­nut automaa­tion ja Kiina-ilmiön takia.

    Toisaal­ta taas voi olla niinkin, ettei kaikkien ihmis­ten pää kestä painei­ta ja vas­tu­u­ta, joi­ta tulee asiantun­ti­joille. Onhan se työn­tek­i­jälle aika lail­la eri asia, jos istuu liukuhi­h­nal­la eikä voi vaikut­taa mitenkään omaan työhön­sä, mut­ta eipä siinä ole kyl­lä sel­l­aista vas­tu­u­takaan. Onko se tämä, joka painaa?

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Eopåä­var­mat työ­suh­teet eivät ole ehkä yleistyneet vaan vai­h­ta­neet kohdet­ta. Aiem­pi­in tilas­toi­hin vbaikut­ti suuresti se, että esimerkik­si satamis­sa työ­suh­teet oli­vat yhden päivän mit­taisia – tosin työn saami­nen päivit­täin oli melko todennäköistä.

    Pyöriä ja Ojala totea­vat, että ris­ki pää­tyä prekaari­in työ­markki­na-ase­maan on suurin suh­dan­neherkil­lä aloil­la, kuten teol­lisu­udessa ja rak­en­tamises­sa, sekä koulu­tus- ja tutkimus-sek­tor­eil­la, jois­sa on paljon määräaikaisia työsuhteita.

    1. Prekari­aatin määrit­telem­i­nen on han­kalaa, ja sik­si se määritel­lään mielel­lään niin, että se on hel­posti mitat­tavis­sa. Kun käytetään työ­suh­teen vak­i­naisu­ut­ta määritelmänä, siihen sujah­taa paljon hyväo­saisia. Min­ul­la esimerkik­si ei ole koskaan eläessäni ollut tois­taisek­si voimas­sa ole­vaa työ­suhdet­ta, vaan olen elänyt elämäni pätkätöil­lä, mut­ta taloudel­lista ase­maani en ole kokenut mis­sään vai­heessa uhatuksi.Prekarfiaatin määritelmään kuu­luu mielestäni myös heikko taloudelli­nen asema.

  102. anonyy­mi: Kuin­ka suuri osa noista omi­naisuuk­sista (tai siitä, minkä päälle ne rak­en­tu­vat) on mielestäsi perit­tyä? Entä opit­tua tai opetettua?

    Keskimääräi­nen älykkyys ja luonne yleen­sä periy­tyvät, mut­ta ympäristö ja koke­muk­set vaikut­ta­vat paljon. Eri­tyis­es­ti lap­su­u­den koke­muk­set, tuos­ta syys­tä eri­tyis­es­ti lap­sil­ta ja köy­hiltä lap­siper­heiltä ei pitäisi leika­ta yhtään. 

    Oma poikani vaikut­taa min­ua laiskem­mal­ta ja pas­si­ivisem­mal­ta, kun ver­taan hänen tekemisiään siihen mitä itse tein tuos­sa iässä. Poikani elää nyt vakaas­sa yltäkyl­läisyy­dessä, itse olin tuos­sa iässä köy­hem­män per­heen lap­si, jouduin tekemään töitä, tien­aa­maan ja kulke­maan omin päin joka paikkaan. Kärsin myös kouluk­iusaamis­es­ta pitkään, min­ua lyöti­in ja potkit­ti­in viikot­tain yläas­teel­la parin vuo­den ajan, mut­ta opin lop­ul­ta iskemään takaisin. 

    Iso osa siitä että olen kohta­lais­es­ti men­estynyt, on tul­lut mielestäni puh­taas­ta kylmästä suorit­tamis­es­ta, laskel­moin­nista, tietyn­lais­es­ta masok­ismista ja määräti­etois­es­ta epä­mukavien asioiden tekemis­es­tä ja jatku­vas­ta psyykkaamis­es­ta tekemään epämiel­lyt­täviä asioi­ta, joiden olen pitkäl­lä aikavälil­lä tien­nyt kehit­tävän min­ua suo­ri­u­tu­maan parem­min työelämässä. Ja tuol­lainen kyky suorit­taa ja toimia kylmästi kehit­tyi mielestäni kouluiän rankoista kokemuksista.

    En usko että pojal­leni kehit­tyy saman­laista kylmää kykyä tarvit­taes­sa suo­ri­u­tua läh­es mis­tä tahansa ja puskea läpi asioi­ta. Tai arve­len että kos­ka pojal­lani on helpom­pi elämä, hän toden­näköisem­min tyy­tyy keskinker­taisem­paan tasoon.

    Tuol­la ei kuitenkaan ole min­ulle merk­i­tys­tä, tuen poikaani joka tapauk­ses­sa. Ikävien asioiden kokemiset voivat johtaa myös negati­iviseen kier­teeseen, pari ker­taa on ollut lähel­lä ettei min­ullekin ole käynyt niin. Mut­ta taval­laan olen perus­posi­ti­ivi­nen ihmi­nen, uno­hdan negati­iviset asi­at hel­posti, tai saan niistä vain lisää virtaa. 

    Ihmisen luon­teeseen ja pär­jäämiseen vaikut­taa sekä per­imä että ympäristö, mut­ta kumpikaan ei vält­tämät­tä ole määräävä, ellei toises­sa sit­ten ole jotakin selkeästi pielessä.

    Mitä aiheeseen tulee, uskon vakaasti että tekoä­ly ja roboti­ik­ka pitkäl­lä aikavälil­lä aut­taa ihmiskun­taa selvästi enem­män, kuin mitä se aiheut­taa hait­to­ja. Lyhyen aikavälin yhteiskun­nal­liset muu­tok­set toki voivat olla kivu­li­ai­ta joillekin. Mon­et ihmiset kun tun­tu­vat pelkäävän joka tapauk­ses­sa kaikkea muutosta.

  103. Onnek­si meil­lä on kym­meniä tuhan­sia syöt­tiläitä, joi­ta kukaan ei vakavis­saan kuvit­telekaan kiusat­ta­van työnhaulla.

  104. Anon:
    Jos vähän het­ken pohtii esimerkik­si miten minkä hyvän­sä korkean teknolo­gian tuot­teen tai vaikka­pa pop­u­laarivi­ih­teen hin­ta muo­dos­tuu, tulee hel­posti johtopäätök­seen että imma­te­ri­aalioikeusjär­jestelmän lopet­ta­mi­nen ja vai­h­toe­htois­t­en rahoi­tus­menetelmien kehit­tämi­nen on ongel­ma jon­ka ratkaisem­i­nen rikas­tut­taisi koko maail­maa valtavasti. 

    Vaikut­taa tärkeältä huomi­ol­ta. Ker­toisitko vielä, mitä nuo vai­h­toe­htoiset rahoi­tus­menetelmät voisi­vat olla?

  105. Lau­ri Kumpu­lainen: Sin­unkin puhe­limes­sasi on toden­näköis­es­ti laskin. Käytä sitä edes vähäsen.

    Kiitok­sia ystäväl­lisyy­destä, mut­ta voisitko olla vähäsen spe­si­fimpi? Halu­atko las­ket­ta­van, mitä on 60 % medi­aan­i­t­u­losta vai kuin­ka medi­aan­i­t­u­lo muut­tuu (ale­nee), jos noin suuri perus­tu­lo ote­taan käyttöön?

  106. peruseläke: Mik­si kil­pailu ja markki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään? 

    Markki­noil­la val­lit­see tiedon asym­me­tria. Tästä johtuu että kulut­ta­jat eivät tun­nista kestäviä lait­tei­ta. Sik­si he eivät ole valmi­ita mak­samaan lait­teista kovinkaan paljoa, kos­ka voivat saa­da kalli­il­la lait­teen joka saat­taa silti hajota. 

    Toisaal­ta, kulut­ta­jat eivät kuitenkaan ole valmi­ita osta­maan parem­pia tuot­tei­ta tar­joavia laa­tumerkke­jä. Mielum­min oste­taan halpo­ja ja siel­läkin halvimpia malle­ja. Hin­ta ratkaisee. 

    Sama “sitru­unoiden” ongel­ma on käytet­ty­jen auto­jen markkinoilla.

    Toisek­si, kodinkoneet valmis­te­taan hal­val­la työvoimal­la kaukoidässä. Ne pitäisi kor­ja­ta kalli­il­la työvoimal­la Euroopas­sa. Ei siitä saa varsinkaan pien­ten lait­tei­den kohdal­la mitenkään sel­l­aista yhtälöä, että niiden kor­jaut­ta­mi­nen kannattaisi.

    1. Markki­nat toimi­si­vat, jos v almis­ta­jien olisi velvol­lisu­us ilmoit­taa lait­teen tahal­lis­es­ta van­hen­e­mis­es­ta tai antaa arvio sen käyt­töiästä ja tätä arvio­ta valvot­taisi­in ja se sank­tioitaisi­in. Mut­ta kun näin ei ole, markki­nat eivät pysty hoita­maan asiaa.

  107. peruseläke: Mik­si kil­pailu ja markki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään?

    Kil­pailu ja markki­nat hoita­vat kyl­lä ongel­man ilman kor­jat­tavu­u­teen ja kestävyy­teen liit­tyvää EU-mikro­man­ageer­aus­ta kun­han huole­hdi­taan siitä että kulut­ta­jalle välit­tyy tieto lait­teen olete­tus­ta käyt­töiästä, ja poikkea­mat on kohtu­ullis­es­ti sanktioitu.

    Jos valmis­ta­jan edel­lytetään määrit­televän tuot­teelle olete­tun käyt­töiän, yksinker­tais­tu­isi myös kulut­ta­jari­ita­lau­takun­nan toim­inta. Täl­lä het­kel­lä lau­takun­nan tulk­in­ta tuot­teen elinkaares­ta on lähin­nä mutua.

    Dis­in­for­maa­tion pois­tamisen jät­tämi­nen markki­noiden varaan ei ole ennenkään toimin­ut. Esimerkke­jä on run­saasti lyi­jyte­trae­tyylistä lähtien.

    Kor­jat­tavu­us kuu­lostaa tavoit­teena hyvältä mut­ta usein ei-kor­jat­taviksi suun­nitel­lut tuot­teet ovat pienem­piä, halvem­pia ja syn­tyvät vähem­mil­lä resurs­seil­la automa­ti­soiduil­la kokoonpanolinjoilla.

    Itse olen huo­man­nut ihan tyy­tyväisenä mak­sa­vani hal­patuot­teeseen ver­rat­tuna enim­mil­lään 9‑kertaisen hin­nan jostain hilav­itkut­times­ta kos­ka elinikäi­nen takuu. Käytän­nössä mak­san siitä että laite on suun­nitel­tu kestäväk­si, kor­jat­tavu­us on tois­si­jaista kos­ka valmis­ta­ja vai­h­taa vikaan­tuneen tuot­teen. Ostokäyt­täy­tymiseni olisi muut­tunut paljon aikaisem­min jos ei olisi ensin tarvin­nut kokeil­la käytän­nössä kuin­ka lyhyt elinkaari ns. kulut­ta­jatuot­teil­la todel­lisu­udessa on, vaan tämä olisi ilmoitet­tu tuotetiedoissa.

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Prekari­aatin määrit­telem­i­nen on han­kalaa, ja sik­si se määritel­lään mielel­lään niin, että se on hel­posti mitat­tavis­sa. Kun käytetään työ­suh­teen vak­i­naisu­ut­ta määritelmänä, siihen sujah­taa paljon hyväo­saisia. Min­ul­la esimerkik­si ei ole koskaan eläessäni ollut tois­taisek­si voimas­sa ole­vaa työ­suhdet­ta, vaan olen elänyt elämäni pätkätöil­lä, mut­ta taloudel­lista ase­maani en ole kokenut mis­sään vai­heessa uhatuksi.Prekarfiaatin määritelmään kuu­luu mielestäni myös heikko taloudelli­nen asema.

    Pyöriä ja Ojala määrit­televät asian seuraavasti:

    Tarkaste­limme Tilas­tokeskuk­sen vuosi­na 1984–2013 kokoamien työolo­tutkimusten avul­la palkkatyötä tekevän prekari­aatin omi­naispi­irteitä. Työt­tömiä tai yrit­täjiä aineis­tomme ei edus­ta. Prekaareik­si määrit­te­limme ne palka­nsaa­jat, joille kasautuu yhtä aikaa ainakin kolme seu­raav­ista viidestä työhön liit­tyvästä epävarmuustekijästä:

    ylik­oulu­tus suh­teessa työn sisältöön
    aiem­pi työttömyys
    epä­tyyp­illi­nen työsuhde
    työn jatku­miseen kohdis­tu­va uhka
    huonot työllistymismahdollisuudet

    Tutkimuk­sen tulok­sista ilme­nee, että huono taloudelli­nen ase­ma on omi­naista prekari­aat­tille, mut­ta he pitävät sitä selittäjänä.

  109. spot­tu: Toisaal­ta, koke­mus­peräis­es­ti suun­nitel­mat­alouden sovelt­a­mi­nen resurssien allokoin­ti­in ei ole hyvä idea sekään. 

    Tässä koke­mus­po­h­jas­sa ei toisaal­ta ole ollut käytössä nykyaikaista tieto­jenkäsit­te­lyä, jon­ka avul­la voitaisi­in laskea keskinäis­vaiku­tuk­sia ja vaiku­tus­ketju­ja erit­täin pitkälle sekä parem­min tarkkail­la tuotan­toketjua resurssi­nen tuh­laus­ta, hui­jauk­sia, jne. silmälläpitäen.

    TL: Ihmisen luon­teeseen ja pär­jäämiseen vaikut­taa sekä per­imä että ympäristö, mut­ta kumpikaan ei vält­tämät­tä ole määräävä, ellei toises­sa sit­ten ole jotakin selkeästi pielessä. 

    Ja molem­mat ovat tuurista kiinni.

    peruseläke: Mik­si kil­pailu ja markki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään? 

    Kos­ka main­os­t­a­mi­nen ja PR nähdään aina helpom­mak­si, halvem­mak­si ja tehokkaam­mak­si kuin laadun nos­t­a­mi­nen. Osta­jal­la­han ei ole pääsyä sel­l­aiseen (valmis­ta­jan) tietoon, jos­ta laadun voisi luotet­tavasti päätel­lä, jot­ta kil­pailu laadul­la yleen­sä olisi mah­dol­lista. Heikkoa laat­ua ei myöskään sank­tioi­da mitenkään. Toisaal­ta kil­pailu markki­noil­la perus­tuu läh­es aina viimekädessä juuri hintaan.

    Moni osta­ja var­masti ihan mielel­lään mak­saisi digi­bok­sis­taan kympin lisää laadukkaampia konkkia varten ja toisen kympin laadukkaam­mak­si suun­nitel­tua vir­talähdet­tä varten (parem­man laadun todel­liset kus­tan­nuk­set). Todel­lista käyt­töikää tulisi varovastikin arvioiden 5 vuot­ta lisää, toden­näköisem­min 10.

  110. peruseläke: Mik­si kil­pailu ja markki­nat eivät hoi­da tätä asi­aa itsestään?

    Ne hoita­vat koko ajan. Heti kun ihmiset halu­a­vat kestäviä tavaroi­ta niin teol­lisu­us alkaa valmis­taa niitä.
    Mut­ta on aivan turha tehdä kestävää kos­ka ihmiset eivät arvos­ta kyseistä omi­naisu­ut­ta vaan sitä että tuote ei ole edel­lisen kau­den värimaailmaa.

  111. Tapio: Tutkimuk­sen tulok­sista ilme­nee, että huono taloudelli­nen ase­ma on omi­naista prekari­aat­tille, mut­ta he pitävät sitä selittäjänä.

    Siis Pyöriä & Ojala.

  112. peruseläke: Vaikut­taa tärkeältä huomi­ol­ta. Ker­toisitko vielä, mitä nuo vai­h­toe­htoiset rahoi­tus­menetelmät voisi­vat olla?

    Korkean teknolo­gian osalta avoin lähdekoo­di on “rikas­tut­tanut koko maail­maa val­tavasti”. Sen rahoi­tus alkoi aka­teemisen maail­man kaut­ta, ja jatkuu leimallisen epä­for­maali­na siten että mukana on yliopis­to­ja, yksi­ty­isiä yri­tyk­siä, val­tion­hallintoa ja talkootyöläisiä. Osa saa työstään palkkaa ihan viral­lis­es­ti, osa epä­suo­rasti ja osa ei lainkaan. Tämä rahoi­tus­menetelmä toimii, siis sitä lisää.

  113. Kaiken var­al­lisu­utemme ja tarvit­se­mamme ravin­non tuot­taa noin 5 % työtäteke­vistä. Hei­dän koulut­tamiseen­sa ter­vey­den­hoitoon­sa, sekä kuris­s­apitämiseen, viihdyt­tämiseen ja hau­taan saatamiseen tarvi­taan noin 10 % suomalaisista.
    Kaik­ki lop­ut kansalaisemme voisi­vat niin halutes­saan vaik­ka rap­sut­taa toisiaan.
    Kaik­ki tiet­ty riip­puu siitä, ollaanko valmi­ita oikeu­den­mukaisem­paan tulon­jakoon, ahneu­den ja itsekkyy­den kitkemiseen.
    On käynyt niin. että vah­vaa, mut­ta hidas­ta miestä ei enää tarvi­ta, näp­päriä nais­ten käsiä tehtaan koneen ääreen ei kai­va­ta. Mitä on tehtävä?
    Opi perusasiat.
    Suo­ma­lais­ten suosi­tu­im­mat tietoläh­teet ovat iltale­htien ja Seit­sämän­päivää-lehden sivustot.
    Mis­tä voisin löytää vaikka­pa Vihrei­den jär­jestämiä opin­tok­er­ho­ja glob­al­isaa­tios­ta tai ympäristökatastrofista.
    Tun­tuu siltä, että kiin­nos­tavaa on vain se mitä lait­taa suuhun­sa tai pukee päälleen. Niin ja Kar­dashi­an­in beba.
    Vain hyvän yleis­sivistyk­sen ja laa­jan tietopo­h­jan omaa­va kansalainen voi tehdä kaukonäköisiä valintoja,muuten on tavarataivaan(hevetin) paulois­sa, ja kuvit­telee ole­vansa ikuis­es­ti nuori.
    Mielekästä tekemistäkin olisi itsen­sä sivistämisen lisäk­si vaik­ka kuin­ka paljon.. Prim­i­ti­ivi­sis­sä yhteisöis­sä vain osa akti­ivi­a­jas­ta käyteti­in ravin­non­hank­in­taan, paljon aikaa jäi tari­noit­ten ker­tomiseen ja leikkei­hin, esim kale­valainen runon­laulu. Kyl­lä tänäänkin runoil­lat tai yhteiset pelit ja leik­it oli­si­vat mielekästä puuhaa. Mut­ta mitä tehdä niille vahvoille käsille..
    Met­sämme kaipaa­vat perkaus­ta, van­hat kau­ni­it raken­nuk­set kun­nos­tus­ta, tärkeät luon­toko­hteet hoitoa.Tekemisetä ei ole pulaa, kun­han arvot saadaan kohdalleen.
    Maa­hamme on koulutet­ta­va ainakin 200 000 kun­non palkkaa saavaa hiero­jaa , tansittajaa,laulattajaa, kun­nal­lista rap­sut­ta­jaa yksinäisille ja tämän lisäk­si kaikille kansalaisille viikot­tainen hierontatanssi­laulu­rap­su­tus­seteli. Näin brut­tokansanon­ni saadaan nousuun.

    Muuten min­ua har­mit­taa kovasti se, että tällä
    hienol­la foo­ru­mil­la ei juuri kukaan kirjoita
    oma­l­la nimellään.

  114. Sylt­ty: Liian vanha
    Men­estymi­nen ei riipu enää koulu­tuk­ses­ta vaan on palat­tu van­haan eli suhteil­la pääsee vihreälle oksalle.
    Roskaa. Min­ul­la ei ole koskaan ollut mitään mui­ta suhtei­ta kuin ne, jot­ka olen itse työelmässä rakentanut.

    Eli olet rak­en­tanut ase­maasi suhteil­lasi eli eden­nyt kuten esitin.Eli sin­un mielestä ujo ja syr­jään­vetäy­tyvä voidaan työn­tää ulos yhteiskunnasta ?

  115. Sylt­ty: Komp­paan kaikkia, jot­ka epäilevät työelämän absolu­ut­tista huonon­tu­mista men­neestä. Taitaa olla vain niin, että ihmiset pelkävät nykyään enem­män, vaik­ka työ­suhteis­sa sinän­sä ei ole tapah­tunut muutosta.

    Työelämä ei ole huonon­tunut niil­lä, jot­ka ovat mukana työelämässä.
    Edelleenkin työkuor­maa voi säätää, mut­ta edelleenkin löy­tyy niitä, jot­ka paoll­ta­vat itsen­sä lop­pu­un, ei se uusi asia ole

    Ongel­mak­si on muo­dos­tunut syr­jäy­tymi­nen työelämästä ja nyt sitä yritetään kor­ja­ta palkat­toma­l­la työl­lä ja kiusaamisella.

    Joku kuvit­telee aidosti, että ihmi­nen voi elää eurol­la päivässä , täl­läkin pal­stal­la on moni erikois­tunut laske­maan kuin­ka vähillä kalor­eil­la tulee toimeen ja siu­naile­maan, mik­si köy­hät eivät säästä

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­nat toimi­si­vat, jos v almis­ta­jien olisi velvol­lisu­us ilmoit­taa lait­teen tahal­lis­es­ta van­hen­e­mis­es­ta tai antaa arvio sen käyt­töiästä ja tätä arvio­ta valvot­taisi­in ja se sank­tioitaisi­in. Mut­ta kun näin ei ole, markki­nat eivät pysty hoita­maan asiaa.

    Toisaal­ta kulut­ta­jatkaan eivät ole valmi­ita mak­samaan ekstraa pitkän taku­un lait­teista, vaan mielum­min ote­taan halvem­pi, jol­la ei ole taku­u­ta. Varsinkin IT-lat­teis­sa 2v van­ha laite on jo van­hen­tunut, eikä sen “tarvitse” kestää sitä pidempään.

    Markkint hoitaisi­vat asian myös sil­loin, jos kulut­ta­jille kel­paisi vain 10v takuu. 

    Tämä hin­nan ja taku­un yhdis­telmä tulee hyvin esille vaikka­pa tietokonei­den vir­talähteis­sä. 20 eurol­la saa sel­l­aisen, joka oikeasti voi räjähtää kun sitä kuor­mite­taan mak­simivir­ral­la. 120 eurol­la saa vir­taläh­teen joka ei räjähdä ja jos­sa on 10v takuu.

    Tuo käyt­töiän ilmoit­ta­mi­nen ja siitä sank­tio olisi myös hyvä, mut­ta miten sen voisi käytän­nössä toteut­taa? Valmis­ta­ja tietenkin ilmoit­taa tasaisen läm­pöti­laan ja ilmankos­teu­den arvo­ja ilman yhtäkään tärähdys­tä malli­in diesel-volkkarin typpipäästöt.

  117. anonyy­mi: Osta­jal­la­han ei ole pääsyä sel­l­aiseen (valmis­ta­jan) tietoon, jos­ta laadun voisi luotet­tavasti päätel­lä, jot­ta kil­pailu laadul­la yleen­sä olisi mahdollista. 

    Olisi se mah­dol­lista, nimit­täin takuu. Ei se kum­minkaan kiin­nos­ta tarpeeksi.

    Jostain syys­tä ihmisen psykolo­gia toimii tässäkin väärin päin: ihmiset eivät osta tuotet­ta, jos­sa on 5v takuu, jos vier­essä on halvem­pi, jos­sa ei ole. 

    Pait­si sil­loin, jos siinä halvem­mas­sa on kylt­ti “ei toden­näköis­es­ti kestä 5 vuotta”. 

    Tämähän on havait­tu sijoit­tamises­sa: tap­pi­oi­ta pide­tään pahemp­ina kuin vas­taavia voit­to­ja tai niiden mene­tyk­siä. Eli kau­pas­sa ote­taan pieni pikavoit­to (halvem­pi hin­ta) heti, vaik­ka se tarkoit­taa suur­ta riskiä sille, että tuote hajoaa. Jos se ris­ki olisi selvästi esil­lä, sitä tuskin kovin moni lasku­taitoinen ottaisi.

    Tämä muuten toimii var­masti yri­tyk­sis­säkin. Mielum­min tunge­taan markki­noille heti se hajoa­va pas­ka ja ote­taan vähän rahaa nyt, vaik­ka pidem­mäl­lä aikavälil­lä olisi parem­pi tar­jo­ta laadukkaampia tuot­tei­ta, se toisi enem­män rahaa.

    Hyvä esimerk­ki tästä on Boschin uudehko tehosekoitin. Siinä on aloit­tel­e­van mekani­ikka­su­un­nit­teli­jan tekemä virhe, liian pienet muoviklip­sit. Kaikkien näi­den tehosekoit­timien muoviklip­sit tule­vat hajoa­maan lyhyessä ajas­sa ja koko laite menee sil­lä rikki.

    Ei tämä ole mitään suun­nitel­tua van­hen­e­mista, kos­ka kaik­ki tuot­teet hajoa­vat var­masti hyvin lyhyessä ajas­sa (max pari vuot­ta). Kyl­lä tämä on yksinker­tais­es­ti ammat­ti­taidon puutet­ta ja liian vähäistä tes­taamista. Lait­teen käyt­töiäk­si on var­masti ajatel­tu paljon pidem­pi aika.

    Mei­dän per­heeseen ei tämän takia var­masti oste­ta enää ain­ut­takaan Boschin keit­tiökonet­ta, joten mitä iloa on myy­dä hajoavia tuot­tei­ta, jot­ta *kil­pail­i­jat* saa­vat lisämyyntiä? 

    Pitäisi var­maan lait­taa itsekin se takuu ostoperusteeksi 😉

  118. spot­tu: Korkean teknolo­gian osalta avoin lähdekoo­di on “rikas­tut­tanut koko maail­maa val­tavasti”. Sen rahoi­tus alkoi aka­teemisen maail­man kaut­ta, ja jatkuu leimallisen epä­for­maali­na siten että mukana on yliopis­to­ja, yksi­ty­isiä yri­tyk­siä, val­tion­hallintoa ja talkootyöläisiä. Osa saa työstään palkkaa ihan viral­lis­es­ti, osa epä­suo­rasti ja osa ei lainkaan. Tämä rahoi­tus­menetelmä toimii, siis sitä lisää.

    Muis­taak­seni joku yrit­ti joskus väit­tää intellek­tu­aalia omaisu­ut­taan varaste­tun, kos­ka jonkun toisen koneis­sa käytet­ti­in samo­ja keskey­tyk­siä. Ajatuk­se­na sama, kuin joku yrit­täisi paten­toi­da aakkosjärjestyksen.

  119. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­nat toimi­si­vat, jos v almis­ta­jien olisi velvol­lisu­us ilmoit­taa lait­teen tahal­lis­es­ta van­hen­e­mis­es­ta tai antaa arvio sen käyt­töiästä ja tätä arvio­ta valvot­taisi­in ja se sank­tioitaisi­in. Mut­ta kun näin ei ole, markki­nat eivät pysty hoita­maan asiaa.

    Siis oikeasti? Tuot­teil­la on eri­laisia takui­ta, kulut­ta­jat voivat jakaa tietoa ja koke­muk­sia tuot­teen laadus­ta, niitä tes­tataan jne.. Ei todel­lakaan taas tarvi­ta byrokra­ti­aa hoita­maan tätä asi­aa. Keskusjo­hto­harhaiset jak­sa­vat kyl­lä aina hämmästyttää..

    Jollekin elek­tron­i­ikan kom­po­nen­tille jon­ka käyt­töolo­suh­teet voidaan aika tarkasti määrit­tää ja tehdä mas­si­ivista tes­taus­ta täl­lainen arvio eli­na­jas­ta voidaan ehkä saa­da, mut­ta esimerkik­si mekaanisille lait­teille se on hyvin vaikeaa (ihan siis mate­ri­aal­i­ti­eteestä alka­en). Aloite­taan yksinker­tais­es­ta, ker­ro min­ulle vasaran odotet­tu eli­nai­ka? 2000 vuot­ta? Kolme min­u­ut­tia? Riip­puu miten sitä käytetään. Eli seu­ravak­si voimme käyt­tää vero­ropo­ja määrit­telemään olete­tut käyt­töym­päristöt ja käy­dä lakia tästä. Taas on tuotet­tu hyv­in­voin­tia ja lisäarvoa.

    Mikä on oikeasti se ongel­ma? Min­ulle ei oikeas­t­aan tule mieleen mitään tavaraa mikä olisi jotenkin hajon­nut ennen aikojaan. 

    Voi tietenkin olla että voin ostaa parem­paa tavaraa kos­ka en asu hyv­in­voin­ti­val­tios­sa ja min­ua ei ole verotet­tu kuiviin.

    1. Jos Led-lam­pun ilmoite­taan kestävän 25 vuot­ta ja se kestääkin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moitu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­taile­mal­la ottaa tämän han­k­in­tapäätök­sessään huomioon?
      Yksi hyvä kulut­ta­jan­suo­jakeino olisi, että suun­nitel­lus­ta van­hen­e­mis­es­ta itää ilmoit­taa ja jos ei ilmoi­ta, ja joku löytää täl­laisen omi­naisu­u­den, tavoitel­tu hyö­ty kon­fiskoidaan val­ti­olle kolmenkertaisena.

  120. Sylt­ty: Toisek­si, kodinkoneet valmis­te­taan hal­val­la työvoimal­la kaukoidässä. Ne pitäisi kor­ja­ta kalli­il­la työvoimal­la Euroopas­sa. Ei siitä saa varsinkaan pien­ten lait­tei­den kohdal­la mitenkään sel­l­aista yhtälöä, että niiden kor­jaut­ta­mi­nen kannattaisi.

    Ensim­mäi­nen edel­ly­tys on, että laite on kor­jat­ta­va . Hal­pa laite on kasat­tu siten, etti sitä voi purkaa ja elek­toroni­ikkaosat ovat sen ver­ran läm­mö­narko­ja että kor­jaa­jan kolvi polt­taa niin levyn kuin komponentit

    Tai rikkou­tu­mi­nen on raken­net­tu halvoil­la kom­po­nen­teil­la esim aikoinaan luin, ettädi­gi­boksin vir­taläheetn konkat ovat niin halpo­ja, että ne alak­vat vuo­taa, vedät­tävät jän­nitet­tä ylös ja polt­ta­vat lop­ul­ta tärkeim­mät komponentit

    Niin­pä kävin osta­mas­sa 10 laadukkaam­paa konkkaa ja vai­h­doin ne huono­jen tilalle .Bok­si kesti ainakin niin kauan kuin sil­lä oli teknistä elinikää

    Elinikä voidaan rak­en­taa monel­la taval­la lyhyeksi

    Mut­ta se tärkein syy tänä päivänä on tekni­nen vanhentuminen

    Ei yksikään järkevä halua, että ajamme 20 vuot­ta van­hoil­la autoilla

  121. Sylt­ty: Olisi se mah­dol­lista, nimit­täin takuu. Ei se kum­minkaan kiin­nos­ta tarpeeksi.

    Hyvä esimerk­ki tästä on Boschin uudehko tehosekoitin. Siinä on aloit­tel­e­van mekani­ikka­su­un­nit­teli­jan tekemä virhe, liian pienet muoviklip­sit. Kaikkien näi­den tehosekoit­timien muoviklip­sit tule­vat hajoa­maan lyhyessä ajas­sa ja koko laite menee sil­lä rikki.

    Ei tämä ole mitään suun­nitel­tua van­hen­e­mista, kos­ka kaik­ki tuot­teet hajoa­vat var­masti hyvin lyhyessä ajas­sa (max pari vuot­ta). Kyl­lä tämä on yksinker­tais­es­ti ammat­ti­taidon puutet­ta ja liian vähäistä tes­taamista. Lait­teen käyt­töiäk­si on var­masti ajatel­tu paljon pidem­pi aika.

    Mei­dän per­heeseen ei tämän takia var­masti oste­ta enää ain­ut­takaan Boschin keit­tiökonet­ta, joten mitä iloa on myy­dä hajoavia tuot­tei­ta, jot­ta *kil­pail­i­jat* saa­vat lisämyyntiä? 

    Takuu on valmis­ta­jan, maa­han­tuo­jan tai myyjän anta­ma lisäar­vo. Men­estyk­sel­liset yhtiöt kuitenkin vas­taa­vat tuot­teestaan vähin­tään 5, yleen­sä 10 vuot­ta. Jos kodinkonei­ta ostaa, niin katse Euroopas­sa tehty­i­hin van­hoi­hin merkkei­hin. Näitä ovat mm. Bamix ja Moc­ca­mas­ter, kalli­im­mis­sa pesukoneis­sa Siemens. Ei ole tarvin­nut paris­sa kymme­nessä vuodessa vai­h­taa eikä kor­jaut­taa. Yleen­sä salaisu­us on riit­tävä mate­ri­aali kaikissa kulu­miselle alt­ti­is­sa osissa.

  122. Sylt­ty: Tuo käyt­töiän ilmoit­ta­mi­nen ja siitä sank­tio olisi myös hyvä, mut­ta miten sen voisi käytän­nössä toteuttaa? 

    Esimerkik­si lin­eaaris­es­ti: valmis­ta­jan taloudelli­nen vas­tuu rajataan ilmoitet­tuun käyt­töikään, se on suu­ru­udeltaan (1‑hajoamisikä/ilmoitettu käyt­töikä vuosi­na) x 100%. Kaht­e­na ensim­mäisenä vuon­na tavanomainen virhevastuu.

    Eli..jos valmis­ta­ja on ilmoit­tanut 10v käyt­töiän, mut­ta laite hajoaakin 6v käytön jäl­keen, on valmis­ta­jan taloudelli­nen vas­tuu (1–6/10)*100% = 40% valmis­ta­jan valin­nan mukaan a) uud­es­ta vas­taavas­ta tuot­teesta b) saman­lais­es­ta tuot­teesta tai c) korjauskustannuksista.

    RMA-pros­essin käytän­nön organ­isoin­ti valmis­ta­jan vastuulla.

    Tämä olisi aika help­po toteut­taa, kos­ka taku­uhuolto- ja huoltosopimus­pros­es­sit ovat jo ole­mas­sa kos­ka virhev­as­tuu. Kulut­ta­jari­ita­lau­takun­ta olisi sit­ten instanssi jonne voi tarvit­taes­sa valittaa.

  123. hup­sis: Siis oikeasti? Tuot­teil­la on eri­laisia takui­ta, kulut­ta­jat voivat jakaa tietoa ja koke­muk­sia tuot­teen laadus­ta, niitä tes­tataan jne.. Ei todel­lakaan taas tarvi­ta byrokra­ti­aa hoita­maan tätä asi­aa. Keskusjo­hto­harhaiset jak­sa­vat kyl­lä aina hämmästyttää..

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta n.s sosi­aa­li­nen media yms. ei ole täl­lai­sis­sa asiois­sa luotet­ta­va. Sinne on hyvin help­po rak­en­taa sekä jotain laitet­ta puolta­va että samaa laitet­ta kyseenalais­ta­va todellisuus.

  124. http://yle.fi/vintti/yle.fi/punainenlanka/juttu301f.html?tunnus=238

    Täm­möi­nen tuli vastaan. 

    “Trendin syynä on se, että yhä use­ampi men­estyjä on huo­man­nut tulleen­sa rikkaak­si, mut­ta onnet­tomak­si. Tämä ten­denssi tulee yllät­tämään mon­et talousop­pi­neet sinä päivänä, kun keskilu­okkaiset työn orjat joukol­la päät­tävät nous­ta sor­ron yöstä, arvelee Soininvaara.”

    Uskon, että vau­raus ja aika oli enem­män oike­as­sa kuin uskot­ti­in. Työ tulee kyl­lä kutis­tu­maan automaa­tion takia mut­ta myös sik­si, että se ei enää tuo sta­tus­ta 2000-luvul­la eikä ole miehen mit­ta. Sukupuoliroolien murentues­sa panos­tus työhön on yhä hyödyt­tömäm­pää sosi­aalisen elämän kannalta.Nuoriso ei ihaile pankki­ire­ja, vaan somen sosi­aal­isia ja kau­ni­ita ihmisiä. Tästä herää vero­tusel­lisia ajatuksia.

    On ennustet­tu, että yri­tysvero katoaa mut­ta en minä antaisi paljoa tule­vaisu­ut­ta työnkään vero­tuk­selle roboti­ikan ja sosi­aal­is­ten syi­den takia. Koko vero­jär­jestelmä pitäisi uusia niin, että töistä eikä yri­tyk­sistä tule­vaisu­udessa saa­da paljoa veroja.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Led-lam­pun ilmoite­taan kestävän 25 vuot­ta ja se kestääkin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moitu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­taile­mal­la ottaa tämän han­k­in­tapäätök­sessään huomioon?
    Yksi hyvä kulut­ta­jan­suo­jakeino olisi, että suun­nitel­lus­ta van­hen­e­mis­es­ta itää ilmoit­taa ja jos ei ilmoi­ta, ja joku löytää täl­laisen omi­naisu­u­den, tavoitel­tu hyö­ty kon­fiskoidaan val­ti­olle kolmenkertaisena.

    Ihmisel­lähän on valin­nan­va­paus markkinataloudessa.

    On vain omaa tyh­myyt­tä, jos val­it­see väärin

  126. Liian van­ha: Tai rikkou­tu­mi­nen on raken­net­tu halvoil­la kom­po­nen­teil­la esim aikoinaan luin, ettädi­gi­boksin vir­taläheetn konkat ovat niin halpo­ja, että ne alak­vat vuo­taa, vedät­tävät jän­nitet­tä ylös ja polt­ta­vat lop­ul­ta tärkeim­mät komponentit 

    Niin se vain on. Takuun/lain vaa­ti­man ajan juuri kestää, sit­ten kärähtävät osat ja mukana menevät esim. tal­len­teet. Jän­nit­tei­den mukana nou­se­vat läm­möt. Lisäk­si vir­talähtei­den tuot­ta­ma sähkö on heikko­laa­tu­ista eli käyt­töai­ka (ja luotet­tavu­us) las­kee tätäkin kautta.

    Yksi tapa min­i­moi­da vir­talähdeon­gel­maa on ostaa ulkoista vir­talähdet­tä käyt­tävä laite, jol­loin boksin sisälle jää vähem­män säästöko­hteina käytet­tyjä huono­ja osia. Sit­ten tietysti pitää myös heit­tää sil­lä alku­peräisel­lä hal­val­la kiinalaisel­la vir­taläh­teel­lä vesil­in­tua ja ostaa tilalle laadukas reg­u­loitu jännitelähde.

    Liian van­ha: Niin­pä kävin osta­mas­sa 10 laadukkaam­paa konkkaa ja vai­h­doin ne huono­jen tilalle .Bok­si kesti ainakin niin kauan kuin sil­lä oli teknistä elinikää 

    Tämä on toimi­va vai­h­toe­hto, mut­ta meto­di ei toi­mi, jos itsel­lä ei pysy kolvi kädessä. Käsit­tääk­seni kor­jaus­li­ik­keet eivät saa ns. har­maasti kor­ja­ta elek­tron­i­ikkaa kuin alku­peräisosil­la eli laki ilmeis­es­ti estää parem­pi­en osien vai­h­dat­tamisen huono­jen tilalle mak­sua vas­taan ammat­tili­ikkeis­sä. Vikaan­tuneetkin osat saa vai­h­taa vain uusi­in saman­laisi­in. Puhu­mat­takaan siitä, että noi­ta parem­pia kom­po­nent­te­ja voi joutua met­sästämään kisso­jen ja koirien kanssa.

    Tämäkään ei vält­tämät­tä auta, jos vir­talähde on huonos­ti suunniteltu.

  127. Liian van­ha: Eli olet rak­en­tanut ase­maasi suhteil­lasi eli eden­nyt kuten esitin. 

    Kyl­lä kyl­lä, se onkin suhteil­la pelaamista, kun han­kkii asi­akkaat ensin koval­la jalkatyöl­lä ja sit­ten myy niille 10 vuot­ta put­keen, kun on niin hyvät tuotteet.

    Suhteil­la se Pris­makin porskuttaa…

  128. Osmo Soin­in­vaara: Jos Led-lam­pun ilmoite­taan kestävän 25 vuot­ta ja se kestääkin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moitu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­taile­mal­la ottaa tämän han­k­in­tapäätök­sessään huomioon?

    Ei mitenkään, mut­ta eihän tuo­ta voi tietää edes rehelli­nen valmis­ta­ja. Vain hui­jaa­va voi tietää, ettei lamp­pu kestä, mut­ta kukaan ei voi tietää, että se kestää. Kukaan ei ole ehtinyt tes­taa­maan valmis­tami­aan lamp­pu­ja 25 vuo­den käytössä.

    Volkkarin päästöskan­daali muuten näyt­tää ikäväl­lä taval­la, miten kulut­ta­jat reagoi­vat siihen, että heitä kus­taan silmään: he eivät reagoi mitenkään, jos saa­vat edes parin pros­entin alen­nuk­sen uud­es­ta tuotteesta.

    Liian van­ha:
    Ensim­mäi­nen edel­ly­tys on, että laite on kor­jat­ta­va . Hal­pa laite on kasat­tu siten, etti sitä voi purkaa ja elek­toroni­ikkaosat ovat sen ver­ran läm­mö­narko­ja että kor­jaa­jan kolvi polt­taa niin levyn kuin komponentit

    Kyl­lä kyl­lä, mut­ta puret­tavak­si tekem­i­nen nos­taa heti lait­teen hin­taa. Puret­ta­va laite tarvit­see ylen­sä ruu­ve­ja tms. kiin­ni­ty­se­lim­iä. Jos tuot­teen lop­pumyyn­ti­hin­ta on 50 e, niin ei ole minkään­laista taloudel­lista mieltä tehdä siitä kor­jat­tavaa. Kor­jat­tavu­u­den paran­tamiseen laite­tut rahat kan­nat­taa mielum­min lait­taa siihen, että tekee lait­teesta sel­l­aisen, ettei sitä tarvitse kor­ja­ta ollenkaan. En ole ikinä omis­tanut musi­ik­in­tois­to­lait­tei­ta, jot­ka oli­si­vat men­neet rik­ki. Taulu TV:ni on myös yli 10 v vanha. 

    Toisin sanoen näi­den vem­pelei­den rak­en­t­a­mi­nen kestämään on täysin mahdollista.

    Tai rikkou­tu­mi­nen on raken­net­tu halvoil­la komponenteilla 

    Joo, mut­ta jos mietitään tätä kor­jausasi­aa, niin eikö olisi viisam­paa lait­taa kestävät kom­po­nen­tit, jol­loin sitä ei tarvitse kor­ja­ta, kuin tehdä siitä hel­posti korjattava? 

    Tietokonei­den hyvälaa­tuiset kom­po­nen­tit, sel­l­aiset joiden takuu on 5 vuot­ta ja käyt­töikä 10 vuot­ta, osoit­ta­vat että mon­imutkaisia ja suh­teel­lisen halpo­ja elek­tro­n­isia vem­peleitä on mah­dol­lista valmis­taa kestäväk­si siten, ettei niitä tarvitse korjailla.

    Elinikä voidaan rak­en­taa monel­la taval­la lyhyeksi

    Lähtisin kuitenkin elek­tron­i­ikan kohdal­la piden­tämään elinikää nos­ta­mal­la niiden kestävyyt­tä kuin tekemäl­lä niistä hel­posti korjattavia.

    Sum­ma sum­marum: kor­jat­tavu­u­den vaa­timi­nen on men­e­mistä perse edel­lä puuhun, pitäisi vaa­tia ettei lait­tei­ta edes *tarvitse* korjata.

  129. Sylt­ty: Tuo käyt­töiän ilmoit­ta­mi­nen ja siitä sank­tio olisi myös hyvä, mut­ta miten sen voisi käytän­nössä toteut­taa? Valmis­ta­ja tietenkin ilmoit­taa tasaisen läm­pöti­laan ja ilmankos­teu­den arvo­ja ilman yhtäkään tärähdys­tä malli­in diesel-volkkarin typpipäästöt.

    Kon­struoidaan tuotelisävero niin, että se on valmis­ta­jan myön­tämän taku­un funk­tio. 15 vuo­den takuu, joka kat­taa myös käyt­täjän virheet, oikeut­taa verokan­taan 0%, korkein­taan 1 vuo­den valmis­tusvirhetakuu tarkoit­taa 50% verokan­taa. Lain­säätäjä tar­joaa tietyt stan­dard­i­taku­utek­stit, mis­tä valmis­ta­ja voi vali­ta oman verokan­tansa. Saate­taan tarvi­ta vähän eri­laisia asteikko­ja eri tuoteryhmille.

  130. Liian van­ha:

    Tai rikkou­tu­mi­nen on raken­net­tu halvoil­la kom­po­nen­teil­la esim aikoinaan luin, ettädi­gi­boksin vir­taläheetn konkat ovat niin halpo­ja, että ne alak­vat vuo­taa, vedät­tävät jän­nitet­tä ylös ja polt­ta­vat lop­ul­ta tärkeim­mät komponentit

    Niin­pä kävin osta­mas­sa 10 laadukkaam­paa konkkaa ja vai­h­doin ne huono­jen tilalle .Bok­si kesti ainakin niin kauan kuin sil­lä oli teknistä elinikää

    90-luvun lop­ul­la ja 2000-luvun alus­sa Aasi­as­sa oli teol­lisu­us­vakoiluskan­daali, jon­ka jäl­jet näkyivät pitkään mm. digi­box­ien ja tietokonei­den vir­talähteis­sä. Rosvot varas­ti­vat virhellisen konkkalitkun kaa­vat, jos­ta seurasi kaikkia ikäviä jut­tu­ja. Inter­net ker­too lisää. 

    Kysymys ei siis ollut heikko­laa­tu­i­sista vaan vial­li­sista konkista.

  131. Sylt­ty: Ei mitenkään, mut­ta eihän tuo­ta voi tietää edes rehelli­nen valmis­ta­ja. Vain hui­jaa­va voi tietää, ettei lamp­pu kestä, mut­ta kukaan ei voi tietää, että se kestää. Kukaan ei ole ehtinyt tes­taa­maan valmis­tami­aan lamp­pu­ja 25 vuo­den käytössä.

    Enpä usko, että koskaan on laitet­ta tes­tat­tu eli­a­jan­odot­teen ajan.Sehän olisi teknis­es­ti ven­hen­tunut ennen kuin se olisi markkinoilla

    Niin­pä kehitetään tes­taus­menetelmiä, jois­sa saadaan ver­tailukelpoinen tulos mur­to-osas­sa elin­jak­son aikaa esim tärinä, läm­pö, tois­totestit ker­to­vat jo lyhyessä ajas­sa luotettavuuden

    Toinen menetlmä on kom­po­nent­tien val­in­ta eli käytetään vain luotet­tavia kom­po­nent­te­ja esim tuos­sa digi­boksin tapauk­ses­sa hal­vat konkat tuho­si­vat lait­teen kor­jauk­sen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Kuitenkin jokainen kom­ponet­te­ja myyvä fir­ma osasi ker­toa, mitkä ovat huono­ja, mitkä hyviä.Hintaerokin oli mitätön vielä vähittäiskaupassa

  132. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Led-lam­pun ilmoite­taan kestävän 25 vuot­ta ja se kestääkin vain 10 vuot­ta, kos­ka se on ohjel­moitu hajoa­maan, miten kulut­ta­ja tänään voi koke­muk­sia ver­taile­mal­la ottaa tämän han­k­in­tapäätök­sessään huomioon?
    Yksi hyvä kulut­ta­jan­suo­jakeino olisi, että suun­nitel­lus­ta van­hen­e­mis­es­ta itää ilmoit­taa ja jos ei ilmoi­ta, ja joku löytää täl­laisen omi­naisu­u­den, tavoitel­tu hyö­ty kon­fiskoidaan val­ti­olle kolmenkertaisena.

    Val­ti­olle? Niin­pä tietenkin. Mitenkä poli­itikot saataisi­in vas­tu­useen edes 1/100 ver­ran siitä mitä yri­tyk­set vas­taa­vat tuotteistaan. 

    Mil­lä LED lamp­pu ohjel­moidaan hajoa­maan 10-vuo­den kulut­tua? Kuka voi oikeasti tietää että lamp­pu kestää 25-vuotta ?

    Kyl­lä nyt taas virit­telette poli­it­tisel­la paa­tok­sel­la mut­ta hyvin pienel­lä näke­myk­sel­lä him­meliä joka aiheut­taisi hirvit­tävästi kulu­ja ja hyvin mar­gin­aal­isia hyö­tyjä jos niitäkään.

    Eli tois­tan, mitkä tavarat hajoa­vat aivan liian aikaisin? Kuka tekee tätä väitet­tyä suun­nitel­tua van­hen­e­mista? Isot pahat ylikansal­liset kon­ser­nit kos­ka Nao­mi Klein sanoo niin?

    Itsekin markki­noit tääl­lä jonkun star­tup­paa­jan yrt­tikas­vat­ta­moa. Mikä oli sen elinikä? Kysyp­pä niiltä yrit­täjiltä kuin­ka tarkasti he voisi­vat tuol­laisen arvion antaa?

  133. hup­sis: Siis oikeasti? Tuot­teil­la on eri­laisia takui­ta, kulut­ta­jat voivat jakaa tietoa ja koke­muk­sia tuot­teen laadus­ta, niitä tes­tataan jne.. Ei todel­lakaan taas tarvi­ta byrokra­ti­aa hoita­maan tätä asi­aa. Keskusjo­hto­harhaiset jak­sa­vat kyl­lä aina hämmästyttää..

    Tuo elinikä alkaa taval­lisille kulut­ta­jille selvitä yleen­sä vas­ta sit­ten kun ne lait­teet alka­vat hajoa­maan. Esimerkik­si uuden kän­nykän tul­lessa markki­noille kenel­läkään muul­la kuin valmis­ta­jal­la ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta saa­da mitään tietoa sen eliniästä.

    Ongel­ma on myös että suurin osa netistä löy­tyvästä tiedos­ta on useim­miten sosi­aalis­es­ti tuotet­tua (käyt­täjäar­voste­lut, keskustelu­pal­stat, yms.). Tätä tietoa ainakin iso­jen fir­mo­jen markki­noin­tiosas­tot osaa­vat manip­u­loi­da helposti.

    Se tietysti on toinen ongel­ma että valmis­ta­jal­lakaan ei vält­tämät­tä aina ole kovin hyvää tietoa lait­teen elin­iästä. Yleen­sä kuitenkin yri­tyk­set tapaa­vat har­ras­taa jonkin­laista elin­iän­tes­taus­ta ja mon­imutkaisten elek­tron­i­ikkalait­tei­den tapauk­ses­sa yleen­sä on ainakin laitet­ta suun­nit­televille insinööreille tiedos­sa mikä osa on lait­teen heikoin lenk­ki ja kuin­ka nopeasti se yleen­sä hajoaa. Jokin alara­ja-arvio keskimääräiselle elin­iälle siis ainakin pitäisi löy­tyä, joka valmis­ta­jan tulisi ilmoit­taa ellei parem­paa tietoa ole.

  134. Sylt­ty: Markki­noil­la val­lit­see tiedon asym­me­tria. Tästä johtuu että kulut­ta­jat eivät tun­nista kestäviä lait­tei­ta. Sik­si he eivät ole valmi­ita mak­samaan lait­teista kovinkaan paljoa, kos­ka voivat saa­da kalli­il­la lait­teen joka saat­taa silti hajota. 

    Äänestän tätä seli­tys­tä oikeak­si. Itse en pahem­min piit­taa muodista ja pitäisin samo­ja vaat­tei­ta vaik­ka 20 vuot­ta jos ne vain kestäi­sivät. Kestävyyt­tä ei kuitenkaan oman koke­muk­seni mukaan juurikaan voi päätel­lä hin­nas­ta, joten olen pää­tynyt osta­maan kaikkein halv­in­ta mitä löy­tyy. Kah­denkympin farkut tapaa­vat kestää pari vuot­ta siinä mis­sä satasen farkut kestävät saman ver­ran tai korkein­taan vuo­den kauem­min. Ihmiselle jolle vaat­teil­la on ain­oas­taan funk­tion­aa­li­nen tarkoi­tus on siis järkev­in­tä ostaa halv­in­ta parin vuo­den välein.

  135. hup­sis: Eli tois­tan, mitkä tavarat hajoa­vat aivan liian aikaisin? Kuka tekee tätä väitet­tyä suun­nitel­tua vanhenemista?

    Öö..kaikki? Tuot­teille on tyyp­il­lis­es­ti määritel­ty EOL (End-Of-Life), ja jotkut valmis­ta­jat jopa ker­to­vat sen asi­akkaille.

    Esimerk­ki: LCD-mon­i­to­rien ongel­mat sig­naalin tun­nis­tuk­ses­sa on tyyp­illi­nen mon­i­torin vai­h­don syy (koke­mus­ta on), näin asian voi kor­ja­ta itse, aiheut­ta­ja ei-niin-yllät­täen jäähdy­tyslevy­jen viereen asen­netut huono­laa­tuiset kon­den­saat­torit. Valmis­ta­jat eivät ikinä käyt­täisi näin huono­laa­tu­isia kom­po­nent­te­ja jos jou­tu­isi­vat takaa­maan lait­teelle vaikka­pa 10v olete­tun käyttöiän.

    Esimerk­ki: Android-lait­tei­den sof­ta-arkkite­htu­urille on omi­naista etteivät kehit­täjät lop­ut­tomi­in jak­sa kul­jet­taa van­ho­jen käyt­töjär­jestelmien tukea ohjel­makood­is­sa. Lait­teen käyt­töar­vo las­kee kos­ka valmis­ta­ja lopet­taa käyt­töjär­jestelmän päivit­tämisen. Käyt­täjä joutuu osta­maan uuden lait­teen vaikkei van­has­sa edes olisi mitään fyy­sistä vikaa.

    hup­sis: Mil­lä LED lamp­pu ohjel­moidaan hajoa­maan 10-vuo­den kulut­tua? Kuka voi oikeasti tietää että lamp­pu kestää 25-vuotta ?

    Lait­teen toden­näköiseen elinikään vaikute­taan komponenttivalinnoilla.

    Ei kenenkään tarvitse yrit­tää ennal­ta tietää, kestääkö lamp­pu 25 vuot­ta. Jos lain­säädän­tö on kohdil­laan, valmis­ta­ja voi luva­ta käyt­töiäk­si vaik­ka 10 vuotta,mutta joutuu vas­taa­maan annetus­ta tuotelupauksesta.

    Virhev­as­tuu on jo lain­säädän­nössä (ilman aikara­jaa), esimerkik­si jos autosi hajoaa lunas­tuskelvot­tomak­si pian taku­ua­jan päät­tymisen jäl­keen, voit viedä asian Kulut­ta­jari­ita­lau­takun­taan, joka antaa suosi­tuk­sen siitä miten vahin­gon kus­tan­nuk­set jae­taan. Val­i­tus­pros­es­si toimisi paljon yksinker­taisem­min ja halvem­mal­la jos kus­tan­nusten jakamis­es­ta määrät­täisi­in lais­sa, ja lähtöko­hdak­si otet­taisi­in valmis­ta­jan tuotelu­paus (luvat­tu käyt­töikä) eikä kulut­ta­jari­ita­lau­takun­nan hiha-arvio. Lain uudelleen­muo­toilu pikem­minkin vähen­täisi kuin lisäisi byrokra­t­ian kustannuksia. 

    Kulut­ta­jari­ita­lau­takun­ta tyyp­il­lis­es­ti arvioi osta­jan tuot­teesta jo saa­maa hyö­tyä. Esimerkik­si, jos oletet­tu käyt­töikä on 5v, ja tuote hajoaa 4v jäl­keen, on perustel­tua argu­men­toi­da että kulut­ta­ja on jo saanut 80% hyödys­tä, eli virhev­as­tu­un ylära­ja on tuol­loin 20% hankintahinnasta.

  136. Liian van­ha: Niin­pä kehitetään tes­taus­menetelmiä, jois­sa saadaan ver­tailukelpoinen tulos mur­to-osas­sa elin­jak­son aikaa esim tärinä, läm­pö, tois­totestit ker­to­vat jo lyhyessä ajas­sa luotettavuuden

    Keskustelin ker­ran erään LED-val­ja valmis­ta­van fir­man tuoteke­hi­tysjo­hta­jan kanssa ja kysyin, miten he pystyvät tes­taa­maan omia val­o­jaan niin pitkälle käyt­töiälle, eli mil­lä taval­la tuot­tei­ta van­hen­netaan testatessa?

    Vas­taus oli, ettei se onnis­tu mitenkään luotet­tavasti. Voi nos­taa testiläm­pöti­laa jne. mut­tei se ker­ro totuutta.

  137. hup­sis: Kuka voi oikeasti tietää että lamp­pu kestää 25-vuotta ?

    Ainakin jälleen­myyjä voi näin väit­tää. Esimerkik­si nyt tiskikonet­ta etsiessäni tör­mäsin jälleen­myyjän sivuil­la seuraavaan:

    Tes­tat­tu kestävän 20 vuot­ta. Kuten kaik­ki X kodinkoneet, myös tämä astian­pe­sukone on korkealu­okkainen ja luotet­ta­va ja sen on tes­tat­tu kestävän 20 vuotta.

    Nyky­lain­säädän­nön puit­teis­sa ilmeis­es­ti näin voi aivan vapaasti väit­tää ilman että tarvit­see osal­lis­tua kor­jauskus­tan­nuk­si­in jos astian­pe­sukone ei “tes­tat­tua” 20 vuot­ta kestäisikään. Valmis­ta­ja lupaa tavanomaisen kah­den vuo­den taku­un, joka ei oikeas­t­aan tuo mitään lisäar­voa nor­maali­in myyjän, maa­han­tuo­jan ja valmis­ta­jan virhevastuuseen.

  138. Öö..kaikki? Tuot­teille on tyyp­il­lis­es­ti määritel­ty EOL (End-Of-Life), ja jotkut valmis­ta­jat jopa ker­to­vat sen asiakkaille

    Voin fak­tana tode­ta että eivät kaik­ki tee. Itsea­sis­sa veikkaisin että aika har­va tekee. Kat­se­le ympärille­si, kaik­ki roina mitä näet on jonkun tuote. Väitätkö että kahvikup­pisi on suun­nitel­tu hajoa­maan n. lat­ten ja m. cap­pu­ci­non jäl­keen? Entä pöytäsi? 

    Ei min­ul­la ole yksikään LCD paneeli alle kymme­nen vuo­den rikkoon­tunut, tai itse asi­as­sa ei ole yksikään rikkoon­tunut, mut­ta var­masti virheel­lisiäkin löytyy.

    Se että jotain sof­t­aa ei tue­ta iäisyyk­si­in ei kyl­lä mielestäni ole kovinkaan oiva esimerk­ki, lisäk­si näistähän ilmoite­taan jo.

    Jos tuol­laista rajusti sank­tioitua lain­säädän­töä tulisi se aivan var­masti olisi juuri haitallis­in­ta pie­nille paikallisille yrit­täjille. Isoil­la on varaa palkata töpinä­jengiä argu­men­toimaan ja väis­telemään moisia vaa­timuk­sia tai olla yksinker­tais­es­ti välittämättä. 

    Elinikä on usein­miten mon­en (tun­tem­at­toman) toden­näköisyy­den tulo eli jakau­ma, nyt jos sit­ten satt­tuu huono tuuri ja joku tuote hajoaa ennen aiko­jaan halu­aa Soin­in­vaar­alli­nen ide­olo­gi ruve­ta määrit­telemään tavoitel­tua hyö­tyä ja kon­fiskoimaan tätä kolminker­taise­na val­ti­olle(!). Ehkäpä tastal­la on aja­tus että olisi parem­pi jos val­tio hal­lit­sisi näitä yri­tyk­set niin ne oli­si­vat täy­del­lisiä ja virheitä ei tapahtuisi.

    Tai idea että taho määrit­tää jotain stan­dard­iteste­jä joiden mukaan sit­ten verokan­ta määräy­tyy. Upea­ta, sit­ten kun tuote opti­moidaan testi­in ja ei käytän­nössä kestä valite­taan hui­jaamis­es­ta jne jne jne…

  139. peruseläke: Vaikut­taa tärkeältä huomi­ol­ta. Ker­toisitko vielä, mitä nuo vai­h­toe­htoiset rahoi­tus­menetelmät voisi­vat olla?

    Täl­lä het­kel­lä parhait­en toimi­va tun­tuu ole­van joukko­ra­hoi­tus. Ide­alis­es­ti hom­ma toimisi niin, että sen sijaan että tehdään dig­i­taa­li­nen tuote ja myy­dään kopi­oi­ta siitä, kerätään työlle rahoi­tus etukä­teen joukko­ra­hoituk­sel­la ja kun työ on valmis, tulosta voidaan jakaa ilmaisek­si netis­sä. Tämä malli on osoitet­tu toimi­vak­si käytän­nössä (Kick­star­teris­sa on pro­jek­te­ja jot­ka ovat kerän­neet kym­meniä miljoo­nia euro­ja rahoi­tus­ta), mut­ta, kiitos tek­i­jänoikeuk­sien, pro­jek­tin tulos ei yleen­sä ole vapaasti jaet­tavis­sa vaik­ka rahoi­tus olisikin kerät­ty etukäteen.

    Toinen vai­h­toe­hto, jota mon­et talousti­etelijät ja tek­i­jänoikeuslakia työk­seen tutki­vat ovat ehdot­ta­neet on yhteisölli­nen rahoi­tus. Eli lail­lis­tet­taisi­in kaiken kult­tuurin vapaa dig­i­taa­li­nen jakami­nen, mut­ta verotet­taisi­in esimerkik­si net­tiy­hteyk­siä ja käytet­täisi­in tuo vero dig­i­taalisen kult­tuurin tek­i­jöi­den tukemiseen esimerkik­si jaka­mal­la raha suo­raan tek­i­jöille hei­dän töi­den­sä lataus­määrien mukaan.

    Tätä toista vai­h­toe­htoa mon­et vieras­ta­vat pelkästään sik­si että val­tion sotkem­i­nen mihin hyvän­sä kat­so­taan huonok­si asi­ak­si. Pitää kuitenkin muis­taa että 1) dig­i­taalisen kult­tuurin tuotan­to nykyisel­läänkin nojaa läh­es täysin val­tion jakami­in monopolei­hin lev­i­tyk­selle (ts. ala ei ole mitään vapai­ta markki­noi­ta näh­nytkään) ja 2) val­tion rooli tässä mallis­sa jää hyvin pienek­si jos rahan jakami­nen tapah­tuu nimeno­maan pelkkää dataa, siis lataus­määriä, kat­so­ma­l­la eikä virkamiehien tai lau­takun­tien harkin­nan mukaan.

    Kol­mas vai­h­toe­hto, joka ei vält­tämät­tä yksin riitä, mut­ta on osoit­tau­tunut yllät­tävän toimi­vak­si jois­sain tapauk­sis­sa, on vapaae­htois­lahjoituk­set. Monil­la vapaan kult­tuurin tek­i­jöille on net­ti­sivuil­laan link­ki lahjoituk­sille. Esimerkkinä vaikka­pa David Revoy joka kerää kuukausit­tain reilu 3000 dol­lar­ia tuot­taak­seen sar­jaku­vaa, joka on kaikkien vapaasti luet­tavis­sa ja levitet­tävis­sä: https://www.patreon.com/davidrevoy .

  140. hup­sis: Väitätkö että kahvikup­pisi on suun­nitel­tu hajoa­maan n. lat­ten ja m. cap­pu­ci­non jäl­keen? Entä pöytäsi?

    No kun tuli puheek­si; Ara­bi­an muumi­lau­taset muut­tuvat käytön mukana saven­har­maik­si, jostain syys­tä yhtä pitkään ja sään­nöl­lis­es­ti käyte­tyt Villeroy Bochit lois­ta­vat valkoisi­na edelleen.

  141. Äsket­täi­nen työhake­musko­hu ker­too kyl­lä mikä on suo­ma­laisen työt­tömän tavoit­teista tärkein.

    Se ei ainakaan ole työn etsiminen.

    On annet­tu ymmärtää, että työt­tömyys on pelkkää työhake­muk­sien lähet­tämistä. Työhake­muk­sien kir­joit­ta­mi­nen on työt­tömien mukaan niin kovaa työtä, ettei edes lap­sia voi hoitaa kotona.

    Mut­ta sit­ten jos pitäisi pakol­la kir­joit­taa edes yksi työhake­mus viikos­sa, niin syt­tyy kamala haloo.

    Ne vapaae­htoiset työhake­muk­set eivät sit­ten tuki yri­tyk­sien sähkö­poste­ja, eivätkä joh­da turhi­in hakemuksiin.

    Jos yhden pakol­lisen hake­muk­sen lähet­tämi­nen viikos­sa tukkii koko maail­man hake­muk­sil­la, niin täl­löin maail­man pitäisi olla jo tukos­sa hakemuksista.

    Jos yksikin pakolli­nen työhake­mus viikos­sa on liikaa, niin mon­tako vapaae­htoista työhake­mus­ta sit­ten viikos­sa suo­ma­lainen työtön keskimäärin lähettää?

    Ilmeis­es­ti eivät yhtään.

  142. hup­sis: Väitätkö että kahvikup­pisi on suun­nitel­tu hajoa­maan n. lat­ten ja m. cap­pu­ci­non jäl­keen? Entä pöytäsi?

    Tark­ka EOL ei ole rel­e­vant­ti isolle osalle tuot­teista, mut­ta mate­ri­aali­valin­nat ovat. Val­in­taa tehdään koko ajan ja kaikkial­la. Jos halut­taisi­in, kupit voisi­vat olla särkymät­tömiä ja huoneka­lut kun­nos­tet­tavia (kahvi­lakäytössä tämä on ihan nor­maali vaa­timus). Käytän­nön ongel­ma kuitenkin on a) turha elek­tron­i­ikkaro­mu ja b) asym­metri­nen infor­maa­tio ja siitä seu­raa­va hui­jatuk­si tulemisen tunne, ei huonekalu- tai tarjoilukalustojätevuoret.

    hup­sis: Ei min­ul­la ole yksikään LCD paneeli alle kymme­nen vuo­den rikkoon­tunut, tai itse asi­as­sa ei ole yksikään rikkoon­tunut, mut­ta var­masti virheel­lisiäkin löytyy.

    Meil­lä härveleitä enem­män har­ras­tavil­la tilanne on ilmeis­es­ti ratkai­sev­asti toisenlainen.

    hup­sis: Se että jotain sof­t­aa ei tue­ta iäisyyk­si­in ei kyl­lä mielestäni ole kovinkaan oiva esimerk­ki, lisäk­si näistähän ilmoite­taan jo.

    Ei kymme­nen vuot­ta ole tietokoneelle ikä eikä mikään. Parin vuo­den ilmoitet­tu elinkaari on älytön.

    hup­sis: Jos tuol­laista rajusti sank­tioitua lain­säädän­töä tulisi se aivan var­masti olisi juuri haitallis­in­ta pie­nille paikallisille yrittäjille.

    Tähän liit­tyviä lake­ja on jo ole­mas­sa, ja kulut­ta­jari­ita­lau­takun­ta antaa niihin liit­tyen suosi­tuk­sia. Maail­ma ei ole siihen kaatunut. Kysymys on ole­mas­saol­e­van ja toimi­van käytän­nön yksinker­tais­tamis­es­ta kir­jaa­mal­la se selkeäm­min laki­in. Valmis­ta­ja ilmoit­taa itse kuin­ka pitkään lait­teen olete­taan kestävän nor­maalis­sa kulut­ta­jakäytössä, mut­ta vas­taa sit­ten lupauk­ses­taan. Vahvoil­la ovat toimit­ta­jat jot­ka pystyvät tekemään parem­paa laat­ua, mut­ta tämä kai on tarkoituskin?

    hup­sis: Elinikä on usein­miten mon­en (tun­tem­at­toman) toden­näköisyy­den tulo eli jakauma..

    ..jon­ka seu­rauk­se­na osa tuot­teista hajoaa taku­uaikana. Ei maail­ma ole kaatunut tähänkään, valmis­ta­jil­la on RMA-pros­es­si ja korjaus/vaihto hoituu. Miten vas­tu­ua­jan piden­tämi­nen olisi ratkai­sev­asti eri asia, eri­tyis­es­tikin kun valmis­ta­jan taloudelli­nen vas­tuu piene­nee ajan mit­taan kuten kulut­ta­jari­ita­lau­takun­nan suosituksissa?

  143. Osmo Soin­in­vaara:
    Verovilpis­sä veronko­ro­tus on usein kolminkertainen

    Hupi­jut­tu­ja, Ehn­roothkin jou­tui mak­samaan kym­me­nien miljoonien veronkier­rosta 10000 ver­ran koro­tus­ta ja valmis­teil­la oli lain­säädän­tö, jol­la olisi vapau­tunut tästäkin

    Veronko­r­to­tuk­sia voi joutua mak­samaan tavis jos yrit­tää satasen veronkiertoa

  144. Sylt­ty: Keskustelin ker­ran erään LED-val­ja valmis­ta­van fir­man tuoteke­hi­tysjo­hta­jan kanssa ja kysyin, miten he pystyvät tes­taa­maan omia val­o­jaan niin pitkälle käyt­töiälle, eli mil­lä taval­la tuot­tei­ta van­hen­netaan testatessa?

    Vas­taus oli, ettei se onnis­tu mitenkään luotet­tavasti. Voi nos­taa testiläm­pöti­laa jne. mut­tei se ker­ro totuutta.

    Kun oste­taan huip­pu-laat­ua ole­via kom­po­nent­te­ja niin ne ovat testattuja

    Teas­t­aus perus­tuu kullekin kom­po­nen­tille suun­nitel­tu­un testausohjelmaan.

    Yksi näkökul­ma on kom­po­nentin arvo­jen hajon­ta eli suures­ta joukos­ta val­i­taan arvoil­taan lähim­pänän­imel­lis­ar­voa ole­vat esim 5 %, 10 %, 20 % tarkku­udel­la etc

    Ja tärinä, läm­pö ym muut olo­suhtei­ta kuvaa­vat tek­i­jät nopeutet­tuna kuvaa­vat lait­teen kestävyyttä

    Kyl­lä näil­lä testeil­lä on merk­i­tys­tä, sil­lä fik­sut valmis­ta­jat tes­taa­vat oston­sa ja hylä­tyt myy­dään halpistuottajille

    Oma lukun­sa on kootun lait­teen testaus

    Vaik­ka tes­taus ei takaa yksit­täisen lait­teen toimivu­ut­ta niin 10000 joukos­sa eron jo huomaa

    Yri­tys saa ostet­tua vain niin hyvää laat­ua kuin kyke­nee testaamaan

  145. Anon:
    Toinen vai­h­toe­hto, jota mon­et talousti­etelijät ja tek­i­jänoikeuslakia työk­seen tutki­vat ovat ehdot­ta­neet on yhteisölli­nen rahoi­tus. Eli lail­lis­tet­taisi­in kaiken kult­tuurin vapaa dig­i­taa­li­nen jakami­nen, mut­ta verotet­taisi­in esimerkik­si net­tiy­hteyk­siä ja käytet­täisi­in tuo vero dig­i­taalisen kult­tuurin tek­i­jöi­den tukemiseen esimerkik­si jaka­mal­la raha suo­raan tek­i­jöille hei­dän töi­den­sä lataus­määrien mukaan. 

    Keksin tässä heti muu­ta­man porsaanreiän:

    Jos avuas­tuk­sen perus­tu­vat lataus­määri­in niin luotet­ta­va mit­taami­nen on mah­do­ton­ta. Jos lataan tiedos­ton ja jaan sitä muu­ta kanavaa pitkin miljoona kopi­o­ta eteen­päin niin viralli­nen lataus­määrä on 1.

    Latataus­määrä ei ole sama asia kuin tuot­teen kulut­ta­mi­nen, ja lataus­lukemia on help­po manip­u­loi­da. Tor­rent ‑waret­ta­jil­la tun­tuu ole­van yleinen tapa lada­ta kaik­ki vas­taan­tule­va media, kovalevy pur­suaa musi­ikkia ja videoita ilman tarvet­ta kuun­nel­la tai kat­sel­la niitä. Latauk­sia gen­eroi­va scrip­ti ei ole kum­moinen tehdä, ja kaiken­laiset hakuro­bot­it laitail­e­vat löytämiään tiedos­to­ja eri­laisi­in ark­istoi­hin muutenkin.

    Hyvi­tys­mak­su-hirvi­tyk­sessä nähti­in että yhteisöl­liset mak­sut tup­paa­vat kerään­tymään jollekkin tietylle porukalle. Esim itsel­lä on kaapit täyn­nä CD/DVD levyjä jois­sa lähin­nä omia val­oku­via, mut­ta levy­istä on mak­set­tu hyvi­tys­mak­su musi­ik­in­tuot­ta­jille. Ja musi­ik­in­tuot­ta­ji­akin kohdelti­in hyvin eri­ar­vois­es­ti, rahat kerät­ti­in kevyen musi­ikin pirati­soinin var­jol­la mut­ta iso osa siitä tilitet­ti­in “korkeakult­tuurin” puolelle.

  146. > Markki­na­t­alouden pitäisi olla ren­ki ja
    > kansalais­ten yhteisen tah­don, poli­ti­ikan, sen
    > isäntä.

    Niin pitäisi. Yksilöl­liset ja inhimil­liset tavoit­teet ja halut ovat tehneet val­tios­ta isän­nän ja kansane­dus­ta­jista renke­jä, kun tilanteen pitäisi olla päin vas­toin. – Val­ti­ol­la ei ole isän­tää. Vain renkejä.

  147. Sylt­ty:
    Suurim­mak­si osak­si men­estymi­nen vaatii paljon työtä ja val­in­to­ja. Niille jot­ka eivät men­esty, kaik­ki näit­tää tietenkin puh­taal­ta tuuripeliltä,mutta tämä mielipi­de heille suotakoon.

    Kukaan ei kiistäne työn ja val­in­to­jen merk­i­tys­tä, mut­ta tuurin osu­ut­ta ei saa uno­htaa. Men­estyneil­lä ihmisil­lä on usein tarve korostaa oman lah­jakkuuten­sa ja ahkeruuten­sa merk­i­tys­tä, mut­ta tuurin vaiku­tus tup­paa uno­h­tu­maan. Usein men­estyy se, joka sat­tui ole­maan oike­as­sa paikas­sa oikeaan aikaan. Myös oikean­lainen per­soon­al­lisu­us ja hyvä ulkonäkö vaikuttavat. 

    Ajatel­laan myös sitä, miten ihmiset pää­tyvät val­it­se­malleen alalle. Min­un nuoru­udessani pieni epäon­nis­tu­mi­nen yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa ei vielä ollut katas­trofi, kos­ka mon­elle alalle pääsi sisään myös pääsykokeil­la. Jos oli huono tuuri ja oli kovas­sa kuumeessa vaikka­pa sinä päivänä, kun oli pitkän matem­ati­ikan yliop­pi­laskoe, oli mah­dol­lista yrit­tää uudelleen pääsykokeissa.

    Nyt sys­teemiä ollaan muut­ta­mas­sa sel­l­aisek­si, että ratkaise­maa on yhdessä kokeessa men­estymi­nen (yliop­pi­laskir­joituk­set). Vaik­ka kokeen voi uusia pari ker­taa, tehtyä val­in­taa ei voi enää muut­taa, kos­ka pääsyko­ere­it­ti ollaan sulke­mas­sa yliop­pi­lail­ta. Jos et vielä lukios­sa tiedä, mille alalle halu­at, etkä väl­itä opiskelus­ta, mut­ta pär­jäät silti niin hyvin, että pääset yliop­pi­laak­si, et voi enää kor­ja­ta virhet­täsi osal­lis­tu­mal­la pääsykokeisi­in, etkä pääse sisään myöskään arvosanoillasi.

    Ennen oli toisin. Omas­sa tut­tava­pi­iris­säni on henkilö, joka vielä lukios­sa ei ollut kovin kiin­nos­tunut opiskelus­ta. Vähän myöhem­min kiin­nos­tus heräsi ja hän pääsi yliopis­toon pääsyko­keel­la, kos­ka pelkil­lä papereil­la ei olisi ollut mitään toivoa. Nyt hän on oma­l­la luon­non­ti­eteel­lisel­lä alal­laan arvostet­tu pro­fes­sori (ulko­mail­la).

    Tiedän mui­ta tapauk­sia, jois­sa on päästy opiskele­maan kiin­nos­tavaa alaa ja vas­ta opin­to­jen aikana huo­mat­tu, että ala on aivan väärä. Van­has­sa sys­tee­mis­sä on voin­ut vai­h­taa alaa hake­mal­la uut­ta opiskelu­paikkaa. Uudessa sys­tee­mis­sä tämäkin mah­dol­lisu­us yrit­tää uudelleen joko pois­tuu tai vaikeu­tuu todel­la paljon. Nuoret eivät enää uskalla ottaa vas­taan opiskelu­paikkaa, jos se ei ole halu­tul­la alal­la, kos­ka ker­ran tehtyä val­in­taa ei voi enää vaihtaa.

    Kos­ka tuurin (ja eri­tyis­es­ti huonon tuurin) vaiku­tus­ta ei tun­nuste­ta, yhteiskun­ta on pois­ta­mas­sa mah­dol­lisu­udet yrit­tää uud­estaan tai kor­ja­ta virheet. Se korostaa entis­es­tään tuurin merk­i­tys­tä eli saatat men­estyä, jos et kohtaa mitään vas­toinkäymisiä, osaat ja halu­at suun­na­ta opin­tosi hyvin työl­listäville aloille, etkä mis­sään nimessä huo­maa olevasi vääräl­lä alalla.

  148. Osmo Soin­in­vaara:
    Rikoshyö­dyn kon­fiskoimi­nen kolminker­taise­na on yleinen periaate.

    Oikein rikoshyö­dyn, sepä mukavaa. Mil­loinka­han val­tio mak­saisi esimerkik­si lait­toman autoveronkeräyk­sen­sä tuo­tok­set kansalaisille kolminker­taisi­na takaisin

  149. jee­jee: Keksin tässä heti muu­ta­man porsaanreiän:

    Jos avuas­tuk­sen perus­tu­vat lataus­määri­in niin luotet­ta­va mit­taami­nen on mah­do­ton­ta. Jos lataan tiedos­ton ja jaan sitä muu­ta kanavaa pitkin miljoona kopi­o­ta eteen­päin niin viralli­nen lataus­määrä on 1.

    Latataus­määrä ei ole sama asia kuin tuot­teen kulut­ta­mi­nen, ja lataus­lukemia on help­po manip­u­loi­da. Tor­rent ‑waret­ta­jil­la tun­tuu ole­van yleinen tapa lada­ta kaik­ki vas­taan­tule­va media, kovalevy pur­suaa musi­ikkia ja videoita ilman tarvet­ta kuun­nel­la tai kat­sel­la niitä. Latauk­sia gen­eroi­va scrip­ti ei ole kum­moinen tehdä, ja kaiken­laiset hakuro­bot­it laitail­e­vat löytämiään tiedos­to­ja eri­laisi­in ark­istoi­hin muutenkin.

    Hyvi­tys­mak­su-hirvi­tyk­sessä nähti­in että yhteisöl­liset mak­sut tup­paa­vat kerään­tymään jollekkin tietylle porukalle. Esim itsel­lä on kaapit täyn­nä CD/DVD levyjä jois­sa lähin­nä omia val­oku­via, mut­ta levy­istä on mak­set­tu hyvi­tys­mak­su musi­ik­in­tuot­ta­jille. Ja musi­ik­in­tuot­ta­ji­akin kohdelti­in hyvin eri­ar­vois­es­ti, rahat kerät­ti­in kevyen musi­ikin pirati­soinin var­jol­la mut­ta iso osa siitä tilitet­ti­in “korkeakult­tuurin” puolelle.

    Ei sel­l­aista jär­jestelmää var­masti olekaan (mis­sään muus­sakaan asi­as­sa) jos­ta ei löy­ty­isi por­saan­reik­iä. Lie­nee syytä kuitenkin muis­taa hyö­tyjä ja hait­to­ja arvioitaes­sa kuin­ka mas­si­ivi­nen negati­ivi­nen ulkois­vaiku­tus nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä on (eli se, että rajat­tomas­ta hyödyk­keestä tehdään rajoitettu).

    Noi­hin kah­teen ensim­mäiseen point­ti­isi on kuitenkin help­po vas­ta­ta. Jär­jestelmä toden­näköis­es­ti kan­nat­taisi toteut­taa niin, että on ole­mas­sa poli­it­tis­es­ti valit­tu könt­tä­sum­ma rahaa joka annetaan tähän tarkoituk­seen (jos poli­ti­ikan määrä halu­taan min­i­moi­da, se sum­ma voisi olla esimerkik­si tiet­ty promille kansan­tu­losta). Sil­loin ei ole väliä tuleeko joka lataus las­ket­tua vai ei, kos­ka väliä on ain­oas­taan suh­teel­lisil­la lataus­määril­lä ver­rat­tuna mui­hin teok­si­in. Koko hom­man ideana on minus­ta, että kokon­ais­tu­lon määrä ei ole suo­raan ver­ran­nolli­nen tuotet­tu­jen kap­palei­den määrää. Siinä ei ole mitään järkeä, kos­ka kopi­oiden tuot­ta­mi­nen on ilmaista. Lataus­määrien mukaan jaet­ta­va tuot­to toimisi enem­mänkin taloudel­lise­na sig­naali­na joka ker­too markki­noiden puuttues­sa minkälaista kult­tuuria kansa halu­aa taiteilijoiltaan.

    Yksi vali­di point­ti on tietysti itselleen enem­män rahaa halu­a­va tek­i­jä voi lada­ta oman teok­sen­sa vaik­ka miljoona ker­taa vääristäen näin tilas­to­ja. Tätä pystytään kuitenkin hel­posti ehkäistä esimerkik­si logaa­mal­la vain yksi lataus­määrä per IP-osoite tai jotain vas­taavaa. Kun kokon­ais­määrät kuitenkin pyörivät tuhan­sis­sa tai miljoonis­sa, ei kukaan pysty merkit­tävis­sä määrin sys­teemiä hui­jaa­maan käymäl­lä lataa­mas­sa erik­seen kir­jas­ton tietokoneelta ja töistä.

    Kol­man­teen point­ti­in vas­taisin että tietysti aina julk­isia han­kkei­ta toteut­taes­sa on mah­dol­lisu­us kaiken­laiseen kor­rup­tioon ja vääristyneisi­in tulok­si­in. Nämä mah­dol­lisu­udet voidaan ja pitääkin ottaa huomioon hyö­tyjä ja hait­to­ja mietit­täessä. Ihmi­nen tah­too vain uusia ideoita harkites­sa keskit­tymään enem­män huonoi­hin puoli­in kun taas val­lit­se­van jär­jestelmän huonot puo­let uno­hde­taan (niihin on ikään kuin totut­tu). Tälle on psykolo­gias­sa nim­i­tys “sta­tus quo vääristymä”.

    Olen itsekin useim­miten hyvin skepti­nen kaiken keskusjo­htomaisen toimin­nan suh­teen. Imma­te­ri­aalioikeuk­sien nykyti­las­sa piilee mielestäni kuitenkin niin val­ta­va hait­ta­puoli, että vai­h­toe­hto­ja pitäisi ehdot­tomasti miettiä.

    Eikä alun­perin tarkoituk­se­nani ollut lyhyessä blogikom­men­tis­sa edes kehit­tää mitään täy­del­listä sys­teemiä. Esitim­pä vain että tähän suun­taan asi­at voisi­vat men­nä. Yksi­tyisko­htia ja mah­dol­lisia vari­aa­tioi­ta tästä sys­teemistä voidaan miet­tiä vielä lisää.

  150. https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tekoalyn-kehittaja-ihmisten-tyomarkkinat-tuhoutuvat–yhteiskunta-jarjestettava-uudelleen/uYAHCBnT?ref=ampparit:3003&ext=ampparit

    hyvä tek­sti.” Kun ihmisen tekemä työ menet­tää tule­vaisu­udessa merk­i­tyk­sen­sä, var­al­lisu­usero­ja ei voi enää perustel­la ihmis­ten työ­panok­sel­la tai kyvy­il­lä. Tule­vaisu­udessa työn­tekoa ei enää arvosteta.”

    Tästä ajatellen kysymys. Eikö korkea koulu­tus ole jo nyt aivan ajan­hukkaa? Ihmisen tasoinen tekoä­ly on parin vuosikymme­nen sisäl­lä tosi­a­sia. Kun työtä ei enää tule­vaisu­udessa arvoste­ta, niin mikä jär­ki nuorelle on panos­taa val­ta­va aika opiskelu­un? Eikö nuorten kan­na­ta panos­taa vain vapaa-aikaan ja kaverei­hin sen sijaan? Ja Suomes­sa vielä suun­nitel­laan lukukausimaksuja…

  151. GOLAJTTI: Eikö korkea koulu­tus ole jo nyt aivan ajan­hukkaa? Ihmisen tasoinen tekoä­ly on parin vuosikymme­nen sisäl­lä tosiasia. 

    Ei. Edelli­nen tekoä­ly­hype oli yli 30 vuot­ta sit­ten, ja sekin rauhoit­tui tavanomaisek­si perus­tutkimuk­sek­si uuden maail­man­järjestyk­sen sijaan.

    Väite “Tule­vaisu­udessa työn­tekoa ei enää arvoste­ta” tarkoit­taa koke­muk­sen perus­teel­la työn­teon määritelmän muut­tumista sel­l­aisek­si että tätä uut­ta työn­tekoa arvoste­taan. Työ itsessään on posi­tion­aa­li­nen hyödyke, joka vetää ihmisiä puoleen­sa kuin kär­päsiä. Pyrkimys työl­listymiseen ei ole häviämässä mihinkään.

  152. hup­sis: Ei min­ul­la ole yksikään LCD paneeli alle kymme­nen vuo­den rikkoon­tunut, tai itse asi­as­sa ei ole yksikään rikkoon­tunut, mut­ta var­masti virheel­lisiäkin löytyy.

    LCD-näytöt ovat kyl­lä tun­netusti sut­ta ja sekun­daa. Tässä ote muuan tiskikoneen takuuehdoista:

    Mitä tämä takuu ei kata? .. Seu­raavis­sa osis­sa esi­in­tyvää vikaa: ker­aami­nen lasi, tarvikkeet, astia- ja ruokailu­vä­lineko­rit, tulo- ja poistop­utket, tiivis­teet, lam­put ja niiden suo­juk­set, näytöt, kytkimet, kuoret ja niiden osat.

    Jos näytöt oli­si­vat kelvol­lisia, ei kai niitä tarvit­sisi taku­ue­hdois­sa erik­seen sulkea pois?

    Valmis­ta­ja siis ei usko että hei­dän valmis­ta­mansa astian­pe­sukone kestäisi käyt­tökelpoise­na viit­tä vuot­ta. Minus­ta olisi muka­va jos he jou­tu­isi­vat ilmoit­ta­maan tämän muual­lakin kuin pienel­lä painet­tuna eril­lisessä takuuehtodokumentissa.

  153. spot­tu: Ei. Edelli­nen tekoä­ly­hype oli yli 30 vuot­ta sit­ten, ja sekin rauhoit­tui tavanomaisek­si perus­tutkimuk­sek­si uuden maail­man­järjestyk­sen sijaan.

    Väite “Tule­vaisu­udessa työn­tekoa ei enää arvoste­ta” tarkoit­taa koke­muk­sen perus­teel­la työn­teon määritelmän muut­tumista sel­l­aisek­si että tätä uut­ta työn­tekoa arvoste­taan. Työ itsessään on posi­tion­aa­li­nen hyödyke, joka vetää ihmisiä puoleen­sa kuin kär­päsiä. Pyrkimys työl­listymiseen ei ole häviämässä mihinkään.

    Ei ihmisiltä tietysti pois­tu tarve olla yhdessä tai olla muiden kanssa. Tule­vaisu­u­den työ voi olla sitä, mis­tä SOikku käyt­tää nimeä työ osal­lisu­u­den vuok­si. Mut­ta jos koneet voivat tehdä sen, mitä me kut­summe nykyään työk­si, niin näis­sä tule­vaisu­u­den töis­sä tarvi­taan aivan eri taito­ja kuin nyky­i­sis­sä. Olisi help­po kuvitel­la sosi­aalisen puolen ja vuorovaiku­tuk­sen koros­tu­van. Näitä taito­ja nuori kehit­tää kuit­nekin parmemin jouku­jalka­pal­los­sa, draa­mas­sa, ilmaisu­tai­dos­sa, pus­sik­la­joit­telus­sa kuin kovien ainei­den opiskelus­sa. Itse asi­as­sa kovien ainei­den opiskelu voi olla jopa haitallista, sil­lä niihin käytet­ty aika on pois muista asioista. Jos kone tekee kovat aineet tule­vaisu­udessa, mik­si nuoren kan­nataisi niihin aikaa investoi­da? Nythän esim kovien ainei­den kuten tekni­ikan ja luon­non­ti­etei­den suo­sio on rom­ah­tanut. Nuoret voivat olla paljon parem­min tule­vaisu­ud­es­ta kuin ne, ketkä tästä laskus­ta ovat huolissaan.

    Krug­man voi olla aivan oike­as­sa sanoes­saan, että korkea koulu­tus on käymässä viimeistä sotaansa.

  154. GOLAJTTI: Eikö korkea koulu­tus ole jo nyt aivan ajan­hukkaa? Ihmisen tasoinen tekoä­ly on parin vuosikymme­nen sisäl­lä tosiasia

    Eihän siinä nyt ole mitään järkeä, että elää 20v purkki­h­ernekeitol­la odotellen tekoälyä-

    Entä jos sitä ei tulekaan? 

    spot­tu
    “Valmis­ta­ja siis ei usko että hei­dän valmis­ta­mansa astian­pe­sukone kestäisi käyt­tökelpoise­na viit­tä vuotta. ”

    Mihin ihmeeseen astian­pe­sukoneessa tavi­taan näyt­töä? Ei kai se sen­tään ole käyt­tökelvo­ton ilman näyttöä? 

    Mik­si ihmeessä edes asen­taa näyt­tö koneeseen? Muinainen pom­min­var­ma dig­i­taa­li­nen numeronäyt­tö on aivan riit­tävä, kaik­ki muu on vain turhan­päiväis­ten hajoavien osien lisäämistä ja surkeaa käyttöliittymäsuunnittelua.

    Olet­teko muuten huo­man­neet kuin­ka mikroaal­tou­uneis­sa kehi­tys on läht­enyt men­emään takaisin­päin? 2012 kun ostin mikroaal­tou­u­nia, en löytänyt kuin yhden jos­sa oli vain ne kak­si sääd­in­tä, mitä mikro tarvit­see: teho ja aika. Se oli halvin malli, kaikissa muis­sa oli kaiken­laisia nappuloita.

    Kak­si vuot­ta sit­ten kun ostin toimis­tolle vas­taavaa kapis­tus­ta, tämä “kak­si sääd­in­tä riittää”-ilmiö oli levin­nyt jo keski­hin­taisi­in merkkilaitteisiinkin.

    (se osta­mani halvin malli toimii edelleenkin, vaik­ka on ollut käytössä jo viisi vuot­ta (!!) en odota saa­vani yli 5v kestävää tuotet­ta, jos ostan halvi­man mahdollisen)

  155. Sylt­ty: Eihän siinä nyt ole mitään järkeä, että elää 20v purkki­h­ernekeitol­la odotellen tekoälyä-

    Entä jos sitä ei tulekaan? 

    Tehdään koe kahdel­la joukol­la yhtä lah­jakkai­ta ihmisiä: pis­tetään yksi joukko työläim­pään yliopis­toalaan, mis­sä ei jää vapaa-aikaa juurikaan. Pis­tetään toinen joukko ren­nom­paan alaan ja kan­nuste­taan han­kki­maan har­ras­tuk­sia ja mielekkäitä suhtei­ta. Kum­mal­la menee parem­min 20v päästä?

    Vaik­ka supertekoä­lyä ei tulisi, tarkoit­taa tekni­ikan kehi­tys sitä, että tuot­tavu­us kas­vaa kuitenkin val­tavasti. Tässä maail­mas­sa käy­häkin saa kaik­ki tavarati ja palve­lut mitä kek­sii halu­ta. Tässä maail­mas­sa ihmisiä ei arvoste­ta myöskään työn perus­teel­la, kos­ka sitä tehdään niin vähän. Mikä on tuo lisäar­vo, mitä puur­tamisel­la saa tässä maas­sa? Raha ei tee ihmisiä rikkaak­si tuos­sa maail­mas­sa eikä työ tuo sosi­aal­ista arvos­tus­ta enää. Jos ihmiset tup­paa­vat arvosta­maan vaik­ka sosi­aal­ista elämää, niin tuo puur­t­a­mi­nen on pois tuos­ta sosi­aalis­es­ta puolesta. 

    Ihmistyö on lop­pumas­sa ja korkeak­oulu­tuk­ses­ta on tulos­sa turhaa, kuten Krug­man sanoo.

  156. GOLAJTTI: Vaik­ka supertekoä­lyä ei tulisi, tarkoit­taa tekni­ikan kehi­tys sitä, että tuot­tavu­us kas­vaa kuitenkin val­tavasti. Tässä maail­mas­sa käy­häkin saa kaik­ki tavarati ja palve­lut mitä kek­sii haluta. 

    Jos jonkun on pakko tehdä töitä, niin tuskin ei saa. Köy­hä voi olla nyky­s­tan­dard­eil­la rikas, aivan kuten nykyi­nen köy­hä on 100v van­hoil­la stan­dard­eil­la, mut­ta jos jonkun on tehtävät töitä, niin kyl­lä siitä on sel­l­aista palkkaa mak­set­ta­va että töi­den teko kiinnostaa. 

    Lisäk­si täl­lä het­kel­lä ollaan menos­sa aivan toiseen suun­tana. Minä ennus­tan, että seu­raa­van 20v aikana elin­ta­so­ero työt­tömän ja työn­tek­i­jän välil­lä tulee kas­va­maan nykyisestä. 

    Sitä pidem­mälle on mah­do­ton­ta ennustaa.

  157. GOLAJTTI: Tehdään koe kahdel­la joukol­la yhtä lah­jakkai­ta ihmisiä: pis­tetään yksi joukko työläim­pään yliopis­toalaan, mis­sä ei jää vapaa-aikaa juurikaan. Pis­tetään toinen joukko ren­nom­paan alaan ja kan­nuste­taan han­kki­maan har­ras­tuk­sia ja mielekkäitä suhtei­ta. Kum­mal­la menee parem­min 20v päästä?

    .…

    Ihmistyö on lop­pumas­sa ja korkeak­oulu­tuk­ses­ta on tulos­sa turhaa, kuten Krug­man sanoo. 

    Tästä on USA:ssa tehty aikaisem­min kokei­ta. IVY League + Stan­ford + Berke­ley + Cal­tech valmis­tuneet näyt­tävät pär­jäävän elämässä huikean hyvin monil­la mittareil­la, vaik­ka töitä pitää nois­sa opinahjois­sa tehdä rajusti.

    Jonkun pitää niitä koneitakin käskeä.

  158. GOLAJTTI:
    Ihmistyö on lop­pumas­sa ja korkeak­oulu­tuk­ses­ta on tulos­sa turhaa, kuten Krug­man sanoo.

    Ja paskan­mar­jat.

    Konei­ta opete­taan tekemään tyl­siä ja yksinker­taisia työte­htäviä, kuten aja­maan rek­ka pis­teestä A pis­teeseen B suun­nilleen suo­raa reittiä.

    Huomionar­voista on sekin, että se rek­ka ei liiken­teessä ollessaan opi yhtään mitään. Ihmi­nen voi oppia.

    Lue sinäkin Gol­jatt­ti edes ker­ran ajatuk­sel­la wikipedi­an artikke­lit tekoälystä ja koneop­pimis­es­ta. Molem­mista löy­tyy linkke­jä mui­hin wikipedi­an artikkelei­hin, joista voit tarken­taa käsi­tys­täsi aiheesta.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_intelligence
    https://en.wikipedia.org/wiki/Machine_learning

  159. GOLAJTTI: PErus­tu­lo mah­dol­lis­taisi ren­non elämän, mut­ta jos halu­aisi siir­tyä syr­jään tästä ren­nos­ta elämästä ja siir­tyä korkei­den vai­h­toe­htokus­tan­nusten liike-elämän töi­hin, niin näi­den tei­den val­it­si­jat saisi­vat selvästi korkeam­man palkan ja tulo­erot kasvaisivat. 

    jos halu­aisi”. Luulen, että aika moni halu­aisi nytkin, mut­ta nämä korkeam­mat palkat kovin har­voin jous­ta­vat alaspäin riip­pumat­ta siitä, kuin­ka paljon tek­i­jöitä niihin löy­ty­isi. Siel­lä on ihan omat työ­markki­nat, joi­hin nor­maalit sään­nöt eivät päde.

  160. Tekoä­lyn vaikut­tavu­ut­ta luul­tavasti yliarvioidaan. Syy on yksinker­tainen: se on vielä ihmistyötä vaa­ti­vaa kehit­tää, ylläpitää ja tarkas­taa. Ongel­ma on suurim­mil­laan lop­pupäässä eli siinä miten varmis­taa että tekoä­ly toimii oikein. Nykya­jan teknolo­gia on tehty ihmis­ten käytet­täväk­si ja sik­si esim autoilun sään­nöt ja lainalaisu­udet ovat erit­täin vaikei­ta opet­taa koneelle. Sen sijaan jos olisi vain koneille suun­nitel­tu liiken­n­ev­erkko se toimisi parem­min ja olisi helpom­pi tes­ta­ta. Tämä on esimerk­ki ratkais­us­ta jon­ka kek­simi­nen vaatii vielä ihmi­saivo­jen toim­intaa. Korkeak­oulu­tuk­sen pain­oar­vo tuskin vähe­nee — pikem­minkin siitä on tulos­sa uusi työelämän normi.

  161. Tero Tolo­nen: Tekoä­lyn vaikut­tavu­ut­ta luul­tavasti yliarvioidaan. Syy on yksinker­tainen: se on vielä ihmistyötä vaa­ti­vaa kehit­tää, ylläpitää ja tarkas­taa. Ongel­ma on suurim­mil­laan lop­pupäässä eli siinä miten varmis­taa että tekoä­ly toimii oikein. Nykya­jan teknolo­gia on tehty ihmis­ten käytet­täväk­si ja sik­si esim autoilun sään­nöt ja lainalaisu­udet ovat erit­täin vaikei­ta opet­taa koneelle.

    Asia ei ole vält­tämät­tä näin. Tekoä­lyyn voidaan liit­tää itse oppivia ele­ment­te­jä, jol­loin se oppii sään­nöt aluk­si ihmisen ojauk­ses­sa, sen jäl­keen itse. Tavoite­hier­arkkia pitää ihmisen toki antaa.

    Muis­te­len kuulleeni eräässä YLE:n tekoä­lyä koske­neessa keskustelus­sa, että joku tekoä­lykään­täjä kielestä x kieleen y on onnis­tunut poikkeuk­sel­lisen hyvin. Kään­täjä on päässyt sanakään­nösten ja lauser­akenne- yms. sään­tö­jen yläpuolelle jonkin­laiseen tek­stin ymmärtämisen tilaan. Kään­täjän kehit­täjät yrit­tävät nyt ymmärtää, miten näin on käynyt. 

    No, saat­taa muis­tu­mani olla vain päiväuni.

  162. LK: Huomionar­voista on sekin, että se rek­ka ei liiken­teessä ollessaan opi yhtään mitään. Ihmi­nen voi oppia.
    Lue sinäkin Gol­jatt­ti edes ker­ran ajatuk­sel­la wikipedi­an artikke­lit tekoälystä ja koneop­pimis­es­ta. Molem­mista löy­tyy linkke­jä mui­hin wikipedi­an artikkelei­hin, joista voit tarken­taa käsi­tys­täsi aiheesta.

    Mie­lenki­in­toista, että ensin san­ot, että automaat­ti­nen rek­ka ei opi ja heti perään annat linkin koneop­pimiseen. Automaat­tisen rekan oppimi­nen on eri­laista kuin ihmisen. Sen sof­ta oppii jokaises­ta liiken­teessä olev­as­ta rekas­ta, kun taas ihmi­nen oppii vain omista kokemuksistaan.

  163. Osmo on nyt täysin väärässä. On täysin jär­jetön­tä ver­ra­ta tule­vaa mur­rosta mihinkään aikaisem­paan. Kun koneet tuli niin työn­tek­i­jät siir­tyivät käyt­tämään niitä konei­ta mut­ta ne tekivät samaa työtä muuten. Nyt koneet tekee ihmisen turhak­si. Työ häviää eikä kor­vaavaa työtä tule olemaan.

    Kuvitel­laan että on tehdas joka tekee vaik­ka auton­renkai­ta. Nyt siel­lä on siivoo­jien, vah­timestarei­den ja muiden vas­taavien lisäk­si työn­tek­i­jät jot­ka tekevät niitä auton­renkai­ta. Sit­ten meil­lä on työn­jo­hto. Sit­ten on sih­teer­iä ja palkan­lask­i­jaa jne.

    Ongel­ma on se että tule­vaisu­udessa tehtaas­sa ei ole kuin 1–2 ihmistä töis­sä kun nyt siel­lä on 2000 ihmistä. Koneet hoitaa KAIKEN. Tekoä­ly tekee turhak­si palkan­laskun sekä kaik­ki työn­jo­hdol­liset toimet. Siivouk­sen tekee robot­it. Sekä myös ne autonrenkaat.

    Jopa ohjel­moi­jat jäävät 98% työt­tömik­si. Sil­lä ohjel­mat lähi­t­ule­vaisu­udessa kir­joit­taa parem­pia ohjelmia kuin ohjel­moi­jat. Ohjel­mat ei myöskään tarvitse huoltoa kos­ka ne on niin san­ot­tu­ja itseko­r­jaavia ohjelmia ja niitä ohjaa tekoäly. 

    Nämä asi­at ei ole mitään tule­vaisu­u­den utopi­aa vaan tekni­ik­ka on jo nyt valmi­ina hyvin pitkälle. Ain­oas­taan kaik­ista koulute­tu­im­mat ja osaav­im­mat saa­vat työtä. Parhaista parhaimmat.

    Myöskään yhteiskun­ta ei tästä tykkää. Sil­lä yri­tyk­set siir­tyvät mai­hin mis­sä ne pääsee halvem­mal­la vero­tuk­sel­la. Kos­ka suurin osa veroista tulee ansio­tuloveroista niin on yhteiskun­nat pulas­sa. Mitään robot­tiveroa ei voi lait­taa kos­ka yhtiöt lähtevät maasta.

    1. Tämän jäl­keen suurin osa veroista tulee arvon­lisäveroista. Met­sötöis­sä työ­paikoista opn pois­tunut 98 %. Kuin­ka suuri osa nyky­i­sistä työvop­mas­ta on valmis­tavas­sa tuotannossa?

  164. Tiina:
    Ain­oas­taan kaik­ista koulute­tu­im­mat ja osaav­im­mat saa­vat työtä. Parhaista parhaimmat.

    Oh-hoh. Lennokas­ta visiointia.

    Tarkoit­taako tämä esim. sitä, että saamme vih­doinkin Arka­di­an­mäelle 200 hyvin koulutet­tua valioyksilöä?

    Enpä usko.

    Kaiken kaikki­aan robo­t­i­saa­ti­ol­la pelotel­laan vähän liikaakin. Ihmi­nen on viisaampi kuin robot­ti ja viime kädessä robot­tien käyt­tö voidaan kieltää jos töi­den katoami­nen uhkaa riit­tävästi ihmis­ten hyv­in­voin­tia. Siis kun­han robot­te­ja ei päästetä sinne Arkadianmäelle.

  165. Tiina:

    Nämä asi­at ei ole mitään tule­vaisu­u­den utopi­aa vaan tekni­ik­ka on jo nyt valmi­ina hyvin pitkälle. 

    Kyl­lä tuo on aika pitkälle tule­vaisu­u­den utopi­aa. Jos tekni­ik­ka olisi noin valmista, ei esimerkik­si Uuteenkaupunki­in haet­taisi noin paljon työntekijöitä.

  166. Tapio: Asia ei ole vält­tämät­tä näin. Tekoä­lyyn voidaan liit­tää itse oppivia ele­ment­te­jä, jol­loin se oppii sään­nöt aluk­si ihmisen ojauk­ses­sa, sen jäl­keen itse. 

    Tekoä­ly kyl­lä oppii kaiken­laista, mut­ta ilman ohjaus­ta siitä ei tule sel­l­aista kuin mitä ihmiset toivo­vat, kos­ka abstrak­tit tavoit­teet hyvin usein ovat sel­l­aisia, että niihin pääsemisek­si on muitakin tapo­ja kuin se mitä alun­perin toiv­ot­ti­in ja ajan kulues­sa kone voi oppia jonkun sel­l­aisen keinon esimerkik­si vähen­tää sairaiden ihmis­ten lukumäärää väestössä mikä ei ollut tek­i­jöi­den alku­peräisenä tavoit­teena. Tulok­set voivat olla absur­de­ja mut­ta eivät vält­tämät­tä huvit­tavia niille, jot­ka jou­tu­i­v­at kokeilu­jen kohteeksi.

    Tässä koneen itseopiskelus­sa on myös se ongel­ma, että jos emme itse ymmär­rä mik­si kone tekee päätök­siä, emme voi myöskään kor­ja­ta niiden syn­tymekanis­mia tai varmis­tua siitä että jotain vielä suurem­pia virheitä ei ole kätkössä kri­tee­rien reunaehdoissa.

    Älykkyys on kuitenkin lop­ul­ta kult­tuuri­in sidon­nainen jut­tu. Tietokoneel­la ei ole kult­tuuria vaan se toimii aina täysin loogis­es­ti, mikä on eri asia kuin toimia ihmisen kult­tuuris­sa hyväksyt­tynä pidetyl­lä tavalla.

    Esimerkik­si vaik­ka lukusar­ja 1,2,3 voi jatkua luvul­la 4 mut­ta seu­raa­va luku voi olla myös 2 (keskiar­vo) tai 1 (alkaa alus­ta uudelleen) tai mitä vain, riip­puen siitä mil­lainen sar­ja on oikeasti kyseessä — ihmisen kult­tuuri­in sido­tus­sa älykkyys­testis­sä kuitenkin yleen­sä pide­tään vas­tauk­se­na lukua 4, kone ei pidä täm­möisiä ideoita minkään arvoisina.

    Lop­ul­ta kaik­ki kitey­tyy siihen annam­meko arvoa tälle ihmiselämälle ja kult­tuurille vai annam­meko hui­ja­ta itseämme sil­lä ajatuk­sel­la että ohjelmis­to on meitä älykkäämpi, kos­ka se kyke­nee soit­ta­maan sel­l­aista musi­ikkia kuin halusimme.

  167. Tero Tolo­nen: Tekoä­ly kyl­lä oppii kaiken­laista, mut­ta ilman ohjaus­ta siitä ei tule sel­l­aista kuin mitä ihmiset toivo­vat, kos­ka abstrak­tit tavoit­teet hyvin usein ovat sel­l­aisia, että niihin pääsemisek­si on muitakin tapo­ja kuin se mitä alun­perin toiv­ot­ti­in ja ajan kulues­sa kone voi oppia jonkun sel­l­aisen keinon esimerkik­si vähen­tää sairaiden ihmis­ten lukumäärää väestössä mikä ei ollut tek­i­jöi­den alku­peräisenä tavoit­teena. Tulok­set voivat olla absur­de­ja mut­ta eivät vält­tämät­tä huvit­tavia niille, jot­ka jou­tu­i­v­at kokeilu­jen kohteeksi.

    Tässä koneen itseopiskelus­sa on myös se ongel­ma, että jos emme itse ymmär­rä mik­si kone tekee päätök­siä, emme voi myöskään kor­ja­ta niiden syn­tymekanis­mia tai varmis­tua siitä että jotain vielä suurem­pia virheitä ei ole kätkössä kri­tee­rien reunaehdoissa.

    Älykkyys on kuitenkin lop­ul­ta kult­tuuri­in sidon­nainen jut­tu. Tietokoneel­la ei ole kult­tuuria vaan se toimii aina täysin loogis­es­ti, mikä on eri asia kuin toimia ihmisen kult­tuuris­sa hyväksyt­tynä pidetyl­lä tavalla.

    Esimerkik­si vaik­ka lukusar­ja 1,2,3 voi jatkua luvul­la 4 mut­ta seu­raa­va luku voi olla myös 2 (keskiar­vo) tai 1 (alkaa alus­ta uudelleen) tai mitä vain, riip­puen siitä mil­lainen sar­ja on oikeasti kyseessä – ihmisen kult­tuuri­in sido­tus­sa älykkyys­testis­sä kuitenkin yleen­sä pide­tään vas­tauk­se­na lukua 4, kone ei pidä täm­möisiä ideoita minkään arvoisina.

    Lop­ul­ta kaik­ki kitey­tyy siihen annam­meko arvoa tälle ihmiselämälle ja kult­tuurille vai annam­meko hui­ja­ta itseämme sil­lä ajatuk­sel­la että ohjelmis­to on meitä älykkäämpi, kos­ka se kyke­nee soit­ta­maan sel­l­aista musi­ikkia kuin halusimme.

    Aika pitkälti samaa mieltä, mut­ta luotan enem­män tekoä­lyn itsenäiseen oppimiskykyyn, esim. oppia ihmisen tapaa ajatel­la. Ihmiselle jää toki tavoit­tei­den ja reunae­hto­jen aset­ta­mi­nen tyyli­in Asi­movin roboti­ikan lait.

    Haus­ka kat­saus tekoä­lyn luovuuteen:
    http://yle.fi/uutiset/3–9603353 .

  168. Joku Toinen:
    Sopii min­ulle aivan hyvin, kun­han kansalais­palk­ka tulee käyt­töön. Antaa robot­tien uurastaa.

    Kansalais­palk­ka ei koskaan tule voimaan. Vero­tus­ta tul­laan kaikissa län­si­mais­sa laske­maan erit­täin rajusti jot­ta kil­pailukykyä saadaan alem­mas. Tämä taas aiheut­taa sen että läh­es kaik­ki sosi­aal­ituet tul­laan pois­ta­maan myös Suomesta.

  169. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämän jäl­keen suurin osa veroista tulee arvon­lisäveroista. Met­sötöis­sä työ­paikoista opn pois­tunut 98 %. Kuin­ka suuri osa nyky­i­sistä työvop­mas­ta on valmis­tavas­sa tuotannossa?

    Ei alv riitä kus­tan­ta­maan yhteiskun­nan kulu­ja. Seu­raa­van 10–15 vuo­den kulues­sa käytän­nössä kaik­ki elektroniikka‑,vaate- ja muut ei elin­tarvikekau­pat menevät täysin verkkoon ja siir­tyvät ulko­maille. Vaik­ka nyt joku tul­liv­ero sys­tee­mi niihin lisät­täisi­inkin niin suo­ma­laiset vaan sahaisi omaa oksaa sillä.

    Pitää vain hyväksyä se tosi­a­sia: nykyi­nen hyv­in­voin­ti­val­tio tulee hajoa­maan täy­del­lis­es­ti. Sitä ei enää estä yhtään mikään.

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.